Suomen JÄSENLEHTI MEDLEMSTIDNING Taideyhdistys FINSKA KONSTFÖRENINGEN 1 14 1
JÄSENEDUT Vapaa pääsy Suomen Taideyhdistyksen järjestämiin näyttelyihin kaikkialla Suomessa Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin näyttelyihin Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille retkille ja kuvataidematkoille Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin taideteosarpajaisiin JÄSENMAKSUT Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla. Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi laskun! Älä maksa usean eri henkilön jäsenmaksuja samalla viitenumerolla. Jokaisessa laskussa on yksilöllinen viitenumero, jota käytämme kohdistaaksemme jäsenmaksusuorituksen oikealle henkilölle. Vuoden 2014 jäsenkortti on voimassa helmikuun 2015 loppuun asti. UUDET JÄSENET Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa taiteen ystävä maksamalla vuosikohtaisen jäsenmaksun (30 euroa vuonna 2014). Myös lapset voivat liittyä jäseniksi, mutta alle 15-vuotiailla ei ole äänestysoikeutta yhdistyksen asioista päätettäessä. Yhdistykseen liittymisen tulee kuitenkin olla henkilön oman tahdon ilmaus, joten esimerkiksi pientä vauvaa ei voida liittää yhdistyksen jäseneksi vanhempien pyynnöstä. Jos lapsi itse haluaa liittyä jäseneksi, hän voi sen tehdä. Lapsijäsenet ja täysivaltaiset (yli 15-vuotiaat) jäsenet ovat samanarvoisessa asemassa taideteosarpajaisissa. Jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi toiselle henkilölle, mutta lahjan saajan tulee tällöin ottaa yhteys yhdistyksen toimistoon vahvistaakseen jäsenyytensä. Jäsenyys astuu voimaan tämän jälkeen. Näin voit liittyä: käytä palautelomaketta osoitteessa www.suomentaideyhdistys.fi kohdassa Jäsenet lähetä sähköpostia os. info@suomentaideyhdistys.fi soita puh. 045 7731 4315 tai (09) 454 2060 Ilmoita nimesi, yhteystietosi ja syntymävuotesi. Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat jäsenkortin. MEDLEMSFÖRMÅNER Fritt inträde till alla utställningar som Finska Konstföreningen ordnar i Finland Rabatterat inträde till utställningar i Helsingfors Konsthall Medlemstidningen hemskickad två gånger per år Möjlighet att delta i de utfärder och konstresor som föreningen organiserar Alla medlemmar deltar automatiskt i det årliga konstlotteriet MEDLEMSAVGIFTER Föreningen skickar en faktura för medlemsavgiften. Kom ihåg att fylla i referensnumret då du betalar! Betala inte flera medlemmars medlemsavgifter med ett och samma referensnummer. Varje faktura har ett individuellt referensnummer som vi använder för att bokföra betalningen på rätt medlem. Medlemskortet 2014 gäller till slutet av februari 2015. NYA MEDLEMMAR Vem som helst som är intresserad av konst kan bli medlem i Finska Konstföreningen genom att betala den årliga medlemsavgiften (30 euro år 2014). Även barn kan bli medlemmar, men personer under 15 år har inte rösträtt i frågor som gäller föreningens angelägenheter. Medlemskap i föreningen ska dock uttrycka personens vilja. Således kan t.ex. en liten baby inte anslutas till föreningen på föräldrarnas begäran. Ett barn som själv vill bli medlem kan ansluta sig. Barnmedlemmarna och de fullvärdiga medlemmarna (över 15 år) har en jämlik ställning i föreningens konstlotterier. Medlemskap kan också ges i present åt en annan, men mottagaren bör kontakta föreningens kansli och bekräfta medlemskapet. Först därefter träder medlemskapet i kraft. Gör så här för att bli medlem: Du kan ansluta dig på adressen www.suomentaideyhdistys.fi > Svenska > Medlemmar Skicka e-post till info@suomentaideyhdistys.fi Ring till tfn 045 7731 4315 eller (09) 454 2060 Meddela ditt namn, dina kontaktuppgifter och ditt födelseår så skickar vi en räkning. När den är betald får du ditt medlemskort. CROQUIS-PIIRUSTUSILLAT Suomen Taideyhdistys järjestää kaikille avoimia elävän mallin piirustusiltoja Helsingin Taidehallissa tiistaisin klo 18.15 20.00 aina silloin, kun se näyttelyjä ajatellen on mahdollista. Näyttelyiden ripustusviikoilla piirustusiltoja ei järjestetä. Osallistumismaksu on 6. Omat piirustusvälineet mukaan. Tervetuloa! Kevään 2014 piirustusillat: 1.4., 15.4., 22.4., 29.4., 6.5., 20.5., 27.5. Huom! Muutokset mahdollisia. Päivämäärät löytyvät myös osoitteesta www.suomentaideyhdistys.fi. Jos haluat sähköpostia piirustusilloista, lähetä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen info@suomentaideyhdistys.fi. 2 CROQUIS-KVÄLLAR Finska Konstföreningen ordnar teckningskvällar med levande modell på Helsingfors Konsthall tisdagskvällar kl. 18.15 20.00 alltid då det med tanke på utställningarna är möjligt. De veckor då utställningar tas ner och hängs upp ordnas inte teckningskvällar. Inträdesavgift är 6 euro. Var och en tar med sig egna redskap. Välkommen! Teckningskvällar under våren 2014: 1.4, 15.4, 22.4, 29.4, 6.5, 20.5, 27.5. Obs! Datumen kan ändras. Datumen finns också på www.suomentaideyhdistys.fi. Om du vill få information om teckningskvällar per e-post, skicka din e-postadress till info@suomentaideyhdistys.fi.
SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN AARTEET / FINSKA KONSTFÖRENINGENS SKATTER s. 2 7 Sisällys Innehåll TAIDETEOSARPAJAISET / KONSTLOTTERIET s. 8 13 2 7 Suomen Taideyhdistyksen aarteet löytyvät Kansallisgalleriasta Finska Konstföreningens skatter finns nu i Nationalgalleriet 8 11 Teosarvonnan huumaa Kaapelilla Lotteriyra på Kabelfabriken 12 16 Suomen Taideyhdistyksen palkinnot 2013 Finska Konstföreningens pris 2013 18 19 Jäsenmatka Pirkanmaan taidekesään Medlemsresa till konstsommaren i Birkaland 20 23 Arpajaisvoittojen takana Bakom lotterivinsterna s. 14 16 SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN PALKINNOT / FINSKA KONSTFÖRENINGENS PRIS 25 Taidehallin näyttelyohjelma Konsthallens utställningsprogram SUOMEN TAIDEYHDISTYS c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki Puheenjohtaja: Lasse Saarinen, tuottaja Asiamies: Jan Förster, Taidehallin johtaja Sähköposti: info@suomentaideyhdistys.fi Kotisivut: www.suomentaideyhdistys.fi Sihteeri: Anna Kinnunen, puh. 045 7731 4315 tai (09) 454 2060 anna.kinnunen@taidehalli.fi FINSKA KONSTFÖRENINGEN c/o Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors Ordförande: Lasse Saarinen, producent Ombud: Jan Förster, chef för Konsthallen E-post: info@suomentaideyhdistys.fi Hemsidor: www.suomentaideyhdistys.fi Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn 045 7731 4315 eller (09) 454 2060 anna.kinnunen@taidehalli.fi Jäsentiedote / Medlemsbrev: Jan Förster, Reetta Haarajoki, Anna Kinnunen Graafinen suunnittelu / Grafisk form: Maria Appelberg. Käännös / Svensk översättning: Markus Sandberg KANNEN KUVA / PÄRMBILD: Petteri Cederberg: Rohmu / Roffare, 2011, sekatekniikka paperille / blandteknik på papper, 46 x 32 cm 3
TEKSTI REETTA HAARAJOKI Suomen Taideyhdistyksen aarteet löytyvät Kansallisgalleriasta Mistä etsiä tietoa, kun Suomen Taideyhdistyksen arkistomateriaali kiinnostaa? Haastattelimme arkistojen asiantuntijaa intendentti Hanna-Leena Paloposkea, joka kertoi meille arkistokokoelmien historiasta ja asiakaspalvelusta sekä Kansallisgallerian organisaatiomuutoksesta. Ennen Suomen Taide yhdistyksen perustamisvuotta 1846 Suomessa ei ollut taidemuseoita ja Suomen taide-elämä oli hyvin pienimuotoista. Suomen Taideyhdistyksen perustaminen loi pohjan laajalle toiminnalle ja eri instituutioille, taustoittaa Hanna-Leena Paloposki arkistomateriaalin historiaa. 1800-luvun puolivälistä karttuneen STY:n arkiston rooli Suomen taidehistorian tutkimuksen kannalta on merkittävä. Sekä Suomen Taideyhdistyksen että Helsingin Taidehallin arkistomateriaali löytyy nykyisen Kansallisgallerian arkistokokoelmista. Arkistojen asiantuntija on itse tehnyt gradun Suomen Taideyhdistyksen alkuajoista ja osaa kertoa, kuinka 1800-luvulla kiisteltiin sitä, tulisiko yhdistyksen kartuttaa kokoelmia vai jakaa teoksia arvonnan kautta jäsenilleen. Tänäkin päivänä suositut taidearpajaiset olivat jo 1800-luvulla tärkeä toimintamuoto: taiteen tuntemusta vietiin eteenpäin ja tuettiin kotimaisia taiteilijoita, aivan kuten nykyäänkin. Taideteosarpajaiset kirjattiin STY:n perustamissääntöihin 1846. Toiminnan alusta alkaen yhdistys hankki teoksia arpajaisiin, mutta myös piirustuskoulun mallikappaleiksi: ajan tavan mukaisesti taiteilijaksi opiskeltiin kopioimalla. Historiankuvaus innostaa pohtimaan millainen tapaus arpajaiset aikanaan olivat. Tähän STY:n arkisto onkin paras tietolähde, lisätietoja ja täsmennyksiä löytyy ajan sanomalehdistä. Kurkistamme STY:n painettuihin vuosikertomuksiin, joiden kellertäviin sivuihin ja ajankuvaan houkuttaisi paneutua tarkemminkin. Paloposki kertoo, että arkistokokoelmien asiakkaita ovat erityisesti tutkijat ja opiskelijat: taidehistorian lisäksi aloina ovat muun muassa historia ja uskontotiede. Muita kyselyitä tulee esimerkiksi sukututkijoilta. Myös Helsingin Taidehallin näyttelytietous löytyy juuri tämän arkiston kätköistä, ja yksi käyttäjäryhmä ovat näyttelyiden tekijät ja museot. Pääasiassa kaikki aineisto on julkista, lukuun ottamatta esimerkiksi Suomen Taideyhdistyksen apurahahakemusten henkilötietoja. Lisäksi lahjoituksina kokoelmiin saatujen arkistoaineistojen lahjoitussopimuksiin voi sisältyä käyttöä rajoittavia ehtoja. Kansallisgalleria muuttui 1.1.2014 valtion laitoksesta julkisoikeudelliseksi säätiöksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta arkiston perustoimintoihin, vaikka esimerkiksi rahoituspohja on uudistuksen myötä muuttunut. Käytännössä erona arkistokokoelmien kannalta on, että ne kuuluvat nyt myös lain mukaan osaksi Kansallisgallerian kokoelmia. Kansallisgalleriassa on Kokoelmahallintaosasto, jonka yhtenä yksikkönä on arkisto- ja kirjastoyksikkö, jonka tehtäviin kuuluu arkistokokoelmien hoito, tarkentaa Paloposki. Asiakaspalvelua hoidetaan sähköpostitse, puhelimitse ja etukäteen sovituilla tapaamisilla, joissa opastetaan asiakkaita arkistoaineistojen käyttöön. Pienempiin kyselyihin vastataan, mutta laajoja 2
hakuja tai tutkimuksia ei pystytä asiakkaille tekemään. Osa arkiston ja kirjaston kokoelmista on julkaistu värikkäässä muodossa Lähteillä-verkkosivustolla. Sivustolla asiakirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä ja painatteita voi tutkia jopa suurennuslasin tarkkuudella. Dokumentteja on esillä aina 1800-luvun puolivälistä uusimpiin nykytaideteoksiin ja taiteilijoihin eli aina Daniel Nyblinistä Erkki Kurenniemeen. Paloposki kertoo, kuinka tällä hetkellä työstetään seuraavaksi julkaistavaa kokonaisuutta, aiheena suomalaiset taiteilijat ja Berliini. Lähteillä-sivusto kertoo kiinnostavasti lisää myös Suomen Taideyhdistyksen historiasta, kokoelmien kartuttamisesta ja lähes legendaarisista taidearpajaisista. Sivuston mukaan ensimmäiset teokset arvottiin 10.3.1847. Ensimmäinen arpajaisvoittaja oli valtioneuvos Leo Mechelin, joka voitti itselleen Robert Wilhelm Ekmanin (1808 1873) teoksen Italialainen majatalo. Taideyhdistys osti maalauksen toiseen kertaan vuonna 1888, tällä kertaa omaan taidekokoelmaansa, ja se kuuluu edelleen Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. 3
Pähkinänkuoressa 1846 Suomen Taideyhdistys perustetaan. 1847 Yhdistys aloittaa näyttelytoiminnan Helsingissä. Kokoelman teoksia suuren yleisön nähtäville myöhemmin, vuonna 1859. Vuodesta 1847 vuosinäyttely, jossa arpajaisteoksetkin esillä. 1848 Taideyhdistys perustaa piirustuskoulun. 1846 1867 Suomen Taideyhdistyksen taidekokoelma alkaa muodostua ostojen ja lahjoitusten kautta. 14.10.1863 Virallisesti yleisölle avoin kokoelma perustetaan, jolloin Suomen Taideyhdistyksen galleria (sittemmin Ateneumin taidemuseo ja Suomen Kansallisgalleria) perustetaan. 1880 1890-luku Taideyhdistys hankkii kokoelmiinsa ensimmäisen kirjekokoelman: ajatus siitä, että taiteen tutkimukseen tarvitaan muutakin materiaalia kuin teokset. 1887 Ateneum-rakennuksen vihkiäisiä vietetään marraskuussa 1887. 1897 Leikekokoelman kerääminen aloitetaan STY:n sihteeri J.J. Tikkasen toimesta. 1940 Perustetaan Suomen Taideakatemian säätiö, STY jää harrastajien ja taiteesta kiinnostuneiden omaksi yhdistykseksi. 1990 Ateneum valtiollistetaan, ja Valtion taidemuseo syntyy. Vuodesta 1995 arkistojen merkittävä karttuminen, hyllymetrit kasvavat muutamista metreistä reiluun kahteensataan. 2004 Myös STY:n myöhempi arkisto lahjoitetaan arkistokokoelmiin. 2013 Päätetään panostaa uniikkiaineistoihin, leikekokoelman kartuttaminen ostoleikkein lopetetaan. 2014 Valtion taidemuseo muuttuu julkisoikeudelliseksi säätiöksi, Suomen Kansallisgalleriaksi. Kansallisgalleriaksi muuttumisen yhteydessä Kuvataiteen keskusarkisto erillisenä osastona lakkautetaan, ja arkistokokoelmat sijoittuvat uuteen kokoelmahallintaosastoon. Kokoelmien omistus jää Suomen valtiolle. Tällä hetkellä kokoelmissa on STY:n arkistomateriaaleja vuodesta 1846 vuoteen 2009, apuraha-aineistot vuoteen 2010. Yhteystiedot nettisivulla tietopalveluun, samassa yksikössä toimivaan kirjastoon sekä kuvamyyntiin, tapaamiset sovitusti: http:// www.fng.fi/tietopalvelu_ja_kuvamyynti. Kansallisgallerian kuvakokoelmat sisältävät noin 610 000 kuvaa ja muodostavat erittäin merkittävän kuvataiteeseen liittyvän kuvaaineiston. Av-arkistossa tallenteita noin 2500 kpl, vanhimmat 1960-luvulta, uusimmat helmikuulta 2014. Suomen Kansallisgallerian taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kokoelmatietokanta www.lahteilla.fi/karkki. Lähteillä-nettisivusto: www.lahteilla.fi 4
TEXT REETTA HAARAJOKI Finska Konstföreningens skatter finns nu i Nationalgalleriet Vart ska man vända sig om man vill söka i Finska Konstföreningens arkivmaterial? Vi intervjuade en arkivexpert, intendent Hanna-Leena Paloposki som berättade om arkivsamlingarnas historia och kundbetjäning och om organisationsreformen vid Nationalgalleriet. Före 1846 då Finska Konstföreningen grundades fanns det inga konstmuseer i landet och konstlivet var mycket småskaligt. Grundandet av Finska Konstföreningen skapade en grund för bred verksamhet och nya institutioner, berättar Paloposki. FKF:s arkiv har vuxit allt sedan mitten av 1800-talet och dess betydelse för forskningen i Finlands konsthistoria är stor. Både Finska Konstföreningens och Helsingfors Konsthalls arkivmaterial ingår numera i Nationalgalleriets arkivsamlingar. Hanna-Leena Paloposki skrev själv sin pro gradu-uppsats om Finska Konstföreningens tidiga år och kan berätta om hur man på 1800-talet polemiserade om huruvida föreningen skulle utöka sina samlingar eller lotta ut verk åt sina medlemmar. Konstlotteriet som även idag är väldigt populärt var en viktig verksamhetsform redan på 1800-talet: dels ökade det kännedomen om konst, dels stödde föreningen inhemska konstnärer precis som idag. Konstlotteriet infördes i Konstföreningens första stadgar 1846. Redan från starten förvärvade föreningen konstverk för utlottning, men också för att användas som modeller vid ritskolan: på den tiden var kopiering en viktig del av konstnärsstudierna. Paloposkis historiska återblick får mig att tänka på hur konstlotteriet såg ut förr. Vill man ta reda på det är FKF:s arkiv den bästa källan. Mer information och exaktare uppgifter hittas i gamla dagstidningar. Vi tar oss en titt på de gulnade sidorna i FKF:s tryckta årsberättelser och på den tidsbild de förmedlar en bild som lockar till närmare studier. Paloposki berättar att arkivsamlingarna framför allt anlitas av forskare och studerande i konsthistoria men också i bl.a. historia och religionsvetenskap. Även t.ex. släktforskare kan sända förfrågningar. I FKF:s arkiv finns också information om Helsingfors Konsthalls utställningar, varför det anlitas också av utställningsarrangörer och museer. Största delen av materialet är offentligt, dock inte personuppgifterna i stipendieansökningarna. Därtill kan donationsavtalen för donationer till föreningens samlingar ha delvis begränsad tillgänglighet. Nationalgalleriet omvandlades vid årsskiftet från ett statligt verk till en offentligrättslig stiftelse. Detta påverkar dock inte arkivets basfunktioner trots att t.ex. finansieringsbasen har förändrats. För arkivsamlingarna är den praktiska skillnaden den att de nu också enligt lag utgör en del av Nationalgalleriets samlingar. Nationalgalleriet har en avdelning för samlingsförvaltning med bl.a. en arkiv- och biblioteksenhet till vars uppgifter hör skötseln av arkivsamlingarna, berättar Paloposki. Kundbetjäningen sköts per e-post, telefon och överenskomna möten där kunderna ges handledning i hur arkivmaterialen används. Mindre förfrågningar besvaras, men omfattande sökningar eller 5
studier kan Nationalgalleriet inte göra åt kunderna. En del av arkivets och bibliotekets samlingar finns publicerade i färggrann form på webbsidan Lähteillä. Där kan man studera dokument, fotografier, tidningsurklipp och trycksaker närmare, rentav med förstoringsglas. På sidorna finns dokument från mitten av 1800-talet ända till den nyaste konsten och konstnärerna med andra ord från Daniel Nyblin till Erkki Kurenniemi. Paloposki berättar om det pågående arbetet för nästa helhet som ska publiceras. Dess tema är finländska konstnärer och Berlin. På sidan Lähteillä finns dessutom intressant information om Finska Konstföreningens historia, utökningen av dess samlingar och de nära nog legendariska konstlotterierna. Enligt webbsidan utlottades de första verken den 10 mars 1847. Första vinnare var statsrådet Leo Mechelin som vann Robert Wilhelm Ekmans (1808 1873) verk Italienskt värdshus. Konstföreningen köpte samma målning på nytt 1888, denna gång till sin egen samling, och den ingår fortfarande i Ateneums samlingar. 6
I ett nötskal 1846 Finska Konstföreningen grundas. 1847 Föreningen inleder sin utställningsverksamhet i Helsingfors. Årsutställning i vilken också lotteriverken ingår börjar ordnas. För den stora publiken börjar verk ur samlingen visas senare, 1859. 1848 Konstföreningen grundar en ritskola. 1846 1867 Finska Konstföreningens konstsamling tar form tack vare köp och donationer. 14.10.1863 Den öppna samlingen bildas varvid Finska Konstföreningens galleri (senare Konstmuseet Ateneum och Finlands Nationalgalleri) grundas. 1880 1890-talen Konstföreningen förvärvar den första brevsamlingen till sina samlingar. Tanken är att konstforskningen behöver också annat material än konstverk. 1887 Konstmuseet Ateneums byggnad invigs i november. 1897 Urklippssamlingen börjar byggas upp av föreningens sekreterare J.J. Tikkanen. 1940 Stiftelsen för Finlands Konstakademi grundas, FKF blir en förening för amatörer och konstentusiaster. 1990 Ateneum förstatligas, Statens konstmuseum skapas. 1995 Arkiven växer kännbart, från några få till över tvåhundra hyllmeter. 2004 Också FKF:s senare arkiv doneras till arkivsamlingarna. 2013 Föreningen beslutar att satsa på unika material, utökningen av urklippssamlingen med köpta urklipp avslutas. 2014 Statens konstmuseum förvandlas till en offentligrättslig stiftelse, Finlands Nationalgalleri. I samband med reformen upplöses Centralarkivet för bildkonst som en separat enhet och arkivsamlingarna deponeras i den nya avdelningen för samlingsförvaltning. Samlingarna ägs fortsättningsvis av Finska staten. I samlingarna ingår för närvarande FKF:s arkivmaterial från 1846 till 2009 och stipendiematerial till 2010. Kontaktuppgifter på webbsidan Adressen till informationstjänsten och biblioteket i samma enhet samt till bildförsäljningen (möte enligt överenskommelse): http://www.fng.fi/ tietopalvelu_ja_kuvamyynti Nationalgalleriets bildsamlingar innehåller ca 610 000 bilder och är därigenom ett mycket betydande bildarkiv inom bildkonsten. AVarkivet har omkring 2 500 upptagningar, de äldsta från 1960-talet, de nyaste från februari 2014. Finlands Nationalgalleris samlingsdatabas för konsthistoriska dokumentarkiv: www.lahteilla.fi/karkki Webbsidan Lähteillä: www.lahteilla.fi 7
10
TEKSTI / TEXT SUVI JÄRVELIN Teosarvonnan huumaa Kaapelilla Lotteriyra på Kabelfabriken Vuosittainen hittitapahtuma, Suomen taideyhdistyksen teosarpajaiset, järjestettiin tammikuun lopulla Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Tilaisuudelle oli varattu tänä vuonna hiukan enemmän tilaa ja Merikaapelihallin suuri alue täyttyi mukavasti yhdistyksen uusista ja vanhoista jäsenistä. Reilut 600 yhdistyksen jäsentä löysivät tiensä paikan päälle nauttimaan buffet-tarjoilusta, musiikista ja juonnetusta ohjelmasta. Illan aikana yhdistys sai 40 uutta jäsentä, tervetuloa! Den årliga succén, Finska Konstföreningens konstlotteri, ordnades i slutet av januari i Sjökabelhallen i Kabelfabriken. I år hade vi lite mera plats än tidigare, och Sjökabelhallen befolkades av föreningens nya och gamla medlemmar. Drygt 600 medlemmar var på plats för att njuta av bufféns delikatesser, musiken och det övriga programmet. Under kvällen fick föreningen 40 nya medlemmar välkomna! Ovien avautuessa tulijoita tervehti viime vuoden tapaan sello-viulukaksikko Duo Ylinen. Veljesten rento musiikki, hyvä ruoka ja viinilasilliset nostattivat välittömästi halliin odottavan, juhlallisen tunnelman. Arvottavat työt oli ripustettu yhdelle pitkälle seinämälle ja yleisö kiersi katsomassa töitä haaveillen omasta voitostaan. Paljon iloista keskustelua käytiin siitä, minkä työn kukakin toivoi voittavansa, mutta yleisön yhtä suosikkia ei voine millään julistaa. Arvottavina oli yhteensä 114 teosta, joihin sisältyi grafiikkaa, valokuvavedoksia, maalauksia, esinekoosteita ja veistoksia. Varsinaisessa arvonnassa oli mukana vuoden 2013 aikana hankitut 89 taideteosta, jotka arvottiin ennen tilaisuutta kyseisenä vuonna jäseninä olleiden kesken. Vuonna 2013 heitä oli yhteensä 1733, eli voittomahdollisuudet olivat taas kerran mainiot. Hyvistä voittokertoimista kertonee, että tänä vuonna peräti kolme jäsentä voitti sekä varsinaisessa arvonnassa että pienemmässä paikallisarvonnassa. Liksom ifjol hälsade cello-violinduon Duo Ylinen gästerna välkomna vid ankomsten. Brödernas av - slappnade musik i kombination med den goda maten och vinet skapade omedelbart en förväntansfull feststämning i salen. Verken som lottades ut var upphängda på en lång vägg. Publiken vandrade omkring och såg på verken, drömmande om sin egen eventuella vinst. Många muntra samtal fördes om vem som ville vinna vilket verk, men någon klar publikfavorit fanns inte. Sammanlagt utlottades 114 verk: grafik, fotokonst, målningar, assemblage och skulpturer. Det egentliga lotteriet för alla medlemmar 2013 ordnades före evenemanget, och där utlottades 89 verk som föreningen hade förvärvat ifjol. Medlemsantalet ifjol var 1 733 vinstchanserna var således åter en gång utomordentliga. Som ett bevis på de goda koefficienterna kan man väl se att hela tre medlemmar vann ett konstverk både i det egentliga lotteriet och det mindre lotteriet för de närvarande. 9
PIA HAMARI Huokaus / Suck, 2012, tussi / tusch, ø 14 cm Perinteiden mukaisesti tilaisuuteen oli erikseen valittu paikan päällä arvottavaksi 25 teosta, jotka oli aseteltu lavan taakse nähtäville. Kovin moni vieras ei uskaltautunut tarkastelemaan teoksia lähempää, mutta kuvat töistä heijastettiin suurelle kankaalle arvonnan aikana. Paikallisesti arvotut työt katosivat vikkelästi innokkaiden voittajien kainaloon, osa voittajista intoutui jopa hillittyihin riemun osoituksiin. Tilaisuuden juontajina toimivat kotimaisen iskelmämusiikin pajatso Vexi Salmi ja esiintymislavojen konkari näyttelijä-juontaja Maarit Poussa. Salmi ja Poussa kävivät ammattilaisten ottein teosarvonnan läpi ja arvonnan aikana ehdittiin soittaa jopa tunnetulle taiteenkerääjälle, Lars Swanljungille, hänen voitettuaan teosarvonnassa. Tilaisuuden virallisena avaajana toimi Suomen taideyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Saarinen, joka nosti myös ensimmäisen paikallisarvonnan arvan. Hänen jälkeensä onnettarina toimivat muun muassa Taidehallin uusi johtaja ja yhdistyksen asiamies Jan Förster ja teosostolautakunnan jäsen Anna Tuori. Tuori kertoi kuuntelijoille millä periaatteilla teoksia valitaan ja miten henkilökohtaiset mieltymykset sovitetaan yhteen lautakunnan jäsenien kesken. Useaan otteeseen illan aikana kuuli sekä juonnoissa että yleisön puheensorinassa tunteen olevan merkittävin tekijä taideteosta valittaessa. Suomen Taideyhdistys on arponut teoksia jäseniensä kesken jo perustamisvuosista alkaen. Viime vuosina teosten arvontaan on liittynyt ohjelmallinen ilta, josta voittajat saavat työt heti mukaansa. Osallistujien määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja siksi tilaisuus on siirretty muutamaan otteeseen isompaan juhlatilaan. Teosten valinnasta vastaa yhdistyksen teosostolautakunta, johon vuonna 2013 kuuluivat puheenjohtaja Heli Hiltunen, Petri Eskelinen, Jere Järvenpää, Anna Tuori ja Henri Wegelius. Kaikkien arvottujen töiden ja voittajien nimet ovat esillä taideyhdistyksen verkkosivuilla www.suomentaideyhdistys.fi. Liksom tidigare år hade man valt ut 25 verk för utlottning bland de närvarande. Också dessa verk hade ställts fram bakom scenen där gästerna kunde bekanta sig med dem. Särskilt många vågade inte gå och titta närmare på verken, men i stället projicerades bilder av dem på en stor duk under själva lotteriet. Ivriga vinnare sågs bära hem sina nyss vunna konstskatter; till och med några diskreta glädjetjut kunde höras. Konferencierer under kvällen var den finska schlagerns Pajazzo Vexi Salmi och den erfarna estradören, skådespelaren-speakern Maarit Poussa. De skötte utlottningen av verken med proffsig elegans och hann under processens lopp rentav ringa upp den kände konstsamlaren Lars Swanljung, som var en av kvällens vinnare. Evenemanget öppnades officiellt av Finska Konstföreningens ordförande Lasse Saarinen som också drog den första lotten i lotteriet för de närvarande. Efter honom fungerade bl.a. Konsthallens nya chef och föreningens ombudsman Jan Förster samt inköpsnämndens med lem Anna Tuori som fru Fortuna. Tuori förklarade för publiken vilka kriterier man tillämpar vid val av verk och hur nämndmedlemmarnas personliga preferenser sammanjämkas. Ett konstaterande som hördes både ur konferencierernas mun och i det allmänna sorlet var att känslan är det viktigaste då man väljer ett konstverk. Finska Konstföreningen har lottat ut konstverk bland sina medlemmar allt sedan sina första år. Under de senaste åren har föreningen i samband med lotteriet ordnat en programafton där vinnarna omedelbart kan ta hem sina konstverk. Deltagarna har blivit fler för varje år, varför också evenemanget redan några gånger har flyttats till en större sal. För valet av de verk som Föreningen köper svarar inköpsnämnden som 2013 bestod av ordförande Heli Hiltunen och medlemmarna Petri Eskelinen, Jere Järvenpää, Anna Tuori och Henri Wegelius. Alla utlottade verk samt namnen på vinnarna finns utlagda på föreningens hemsida, www. suomentaideyhdistys.fi. 10
Kaikkien vuoden 2013 jäsenten kesken arvottiin 89 taideteosta. Voitot osuivat seuraaville: Bland alla som var medlemmar i föreningen 2013 utlottades 89 konstverk. Här är vinnarna: BACKSTRÖM Ragnar, Kotka; BERNDTSON Ritva, Helsinki / Helsingfors; BJÖRKLUND Otto, Helsinki / Helsingfors; BLOM Marja-Leena, Espoo / Esbo; BLOMBERG-AUROLA Mella, Espoo / Esbo; VON BONSDORFF Camilla, Luoma / Bobäck; BÜLOW Anneli, Karjaa / Karis; EINIÖ Markus, Espoo / Esbo; FORSSKÅHL Tuula, Hyvinkää / Hyvinge; VON FRENCKELL Claire, Helsinki / Helsingfors; GRÖNFORS Anna, Espoo / Esbo; HAKALA Tuulikki, Helsinki / Helsingfors; HARNI Heli, Helsinki / Helsingfors; HELANDER Henna, Helsinki / Helsingfors; HELLE Jukka, Helsinki / Helsingfors; AF HEURLIN Markku, Kirkkonummi / Kyrkslätt; HIETALA Anu, Helsinki / Helsingfors; HILDÉN Emmi, Helsinki / Helsingfors; HIRSIMÄKI Aarre, Vantaa / Vanda; HOKKA Hannu, Helsinki / Helsingfors; HOLOPAINEN Tapio, Siivikkala; HURME Ritva, Helsinki / Helsingfors; JAGIELSKI Sari, Pukkila; JOENNIEMI Sirpa, Tampere / Tammerfors; DE JONG Marja, Hiirola; JOUSI Marjaleena, Piispanristi; JULIN Elina, Helsinki / Helsingfors; JUUTILAINEN Antti, Hyrylä / Skavaböle; JYVÄLAHTI Annariina, Espoo / Esbo; JÄÄSKELÄINEN Lauri, Helsinki / Helsingfors; KANKO Minna, Helsinki / Helsingfors; KANNAS- ROSENIUS Katja, Helsinki / Helsingfors; KANNISTO Sanna, Helsinki / Helsingfors; KANTANEN Irja, Helsinki / Helsingfors; KERVINEN Kari, Helsinki / Helsingfors; KEVÄJÄRVI Tiina, Vantaa / Vanda; KIVINEN Outi, Espoo / Esbo; KOISO-KANTTILA Seija, Helsinki / Helsingfors; KOIVUMÄKI Raili, Helsinki / Helsingfors; KOKKONEN Pike, Laukkoski / Lövkoski; KOPONEN Janna, Kouvola; KORPINEN Vuokko, Helsinki / Helsingfors; KOTILAINEN Paavo, Espoo / Esbo; KUMPULAINEN Riikka, Muurame; KUUSLA Marja, Söderkulla; LAAKKONEN Arja, Vantaa / Vanda; LAAKSONEN Taru, Tampere / Tammerfors; LAAKSONEN Ville, Turku / Åbo; LAUTSO Kari, Helsinki / Helsingfors; LINDBORG Anneli, Loviisa / Lovisa; LUOSTARINEN Leena, Helsinki / Helsingfors; MALMARI Marsa, Espoo / Esbo; MANTERE Marika, Helsinki / Helsingfors; MODEN Gerd, Västerås; MÄNNIKKÖ Pia, Helsinki / Helsingfors; NIEMINEN Jouni, Tuusula / Tusby; NIEMINEN Marketta, Helsinki / Helsingfors; NIKANDER Marja-Leena, Lahti / Lahtis; NUMMI Markku, Tampere / Tammerfors; OIKARINEN Seppo, Helsinki / Helsingfors; OKSANEN Piia, Espoo / Esbo; OLA Marja, Helsinki / Helsingfors; PAAGEL Merilyn, Espoo / Esbo; PALDANIUS Stina, Helsinki / Helsingfors, PARKKINEN Antti, Helsinki / Helsingfors; PARKKINEN Kirsti, Helsinki / Helsingfors; PELLINEN Marja, Helsinki / Helsingfors; PESSI Anne Birgitta, Espoo / Esbo; PULKKINEN Sirpa, Helsinki / Helsingfors; PÄIVINEN Sirpa, Helsinki / Helsingfors; RAUHALA Pasi, Lohja / Lojo, REINIKAINEN Petri, Helsinki / Helsingfors; REMES Mauno, Vantaa / Vanda; RUOTSALO-AARIO Ritva, Espoo / Esbo; SALOJÄRVI Jouni, Turku / Åbo; SARPOLAHTI Mia, Helsinki / Helsingfors; SAURI Vieno, Helsinki / Helsingfors; SEPPÄNEN Ulla, Savonlinna / Nyslott; SUOJOKI Saara, Helsinki / Helsingfors; SWANLJUNG Lars, Helsinki / Helsingfors; TAMMINEN Keijo, Helsinki / Helsingfors; TARNA Liisa, Porvoo / Borgå; TORNBERG Valter, Helsinki / Helsingfors; UUSITALO Taito, Tampere / Tammerfors; WAHALA Helena, Helsinki / Helsingfors; VARTIO Kirsti, Oitti; VUORENMAA Camilla, Espoo / Esbo; WETTERSTRAND Elina, Helsinki / Helsingfors; ÖSTERLUND Kerstin, Helsinki / Helsingfors. Paikallisarvonnassa voittaneet: Vinnarna i lotteriet bland de närvarande: AROMAA Kaarina, Helsinki / Helsingfors; BLOMBERG- AUROLA Mella, Espoo / Esbo; FALK Pertti, Helsinki / Helsingfors; FORSBERG Ann-Marie, Helsinki / Helsingfors; FÖRSTER Jan, Espoo / Esbo; GABRIELSSON Håkan, Kauniainen / Grankulla; HIRSIMÄKI Aarre, Vantaa / Vanda; HYYRYLÄINEN Helena, Espoo / Esbo; JOENNIEMI Sirpa, Tampere / Tammerfors; JOKINEN Liisa, Helsinki / Helsingfors; JÄRVELIN Antti, Helsinki / Helsingfors; KASPER Antti, Helsinki / Helsingfors; KONTKANEN Riina, Helsinki / Helsingfors; KUIVAJÄRVI Kirsti, Helsinki / Helsingfors; PAKKANEN Pirjoleena, Espoo / Esbo; PAUKKUNEN Eero, Helsinki / Helsingfors; PANKAKOSKI Kyllikki, Espoo / Esbo; RAISKINEN Tarja, Espoo / Esbo; ROINE Markku, Helsinki / Helsingfors; SILANDER Lea, Helsinki / Helsingfors; STYF Irmeli, Helsinki / Helsingfors; SÖDERLUND Natalie, Helsinki / Helsingfors; TAIMISTO Eeva, Helsinki / Helsingfors; TROBERG Pekka, Espoo / Esbo; USKI Sirkka, Helsinki / Helsingfors 11
Suomen Taideyhdistyksen palkinnot 2013 Finska Konstföreningens pris 2013 Suomen Taideyhdistys jakoi joulukuussa 2013 kolmetoista merkittävää taidepalkintoa. Palkintojen yhteissumma oli 108 500 euroa. Finska Konstföreningen delade i december 2013 ut tretton betydande bildkonstpris. Den sammanlagda prissumman var 108 500 euro. DUKAATTIPALKINTO 16 000 Riikka Kuoppala (s. 1980 Helsingissä), Lille (Ranska) ja Helsinki Riikka Kuoppala on nuori mediataiteilija kansainvälisen uran kynnyksellä. Hänen elokuvalliset videoteoksensa kuvaavat todellisten tilanteiden sijasta psykologisia maisemia ja mielentilo ja. Teoksissa käsitellään usein muistia ja traumoja; viimeisimpiä teemoja ovat olleet mm. sukupuoli, perhe ja sairaus. Toisaalta Kuoppala tekee myös paikkasidonnaista yhteisötaidetta ajankohtaisista aiheista, kuten yhteiskunnallisista epäkohdista: yksi viimeaikaisista teoksista oli ruokalahjoituksista koottu installaatio, josta jaettiin ruokaa vähävaraisille perheille. Kuoppala pyrkii taiteellisessa työskentelyssään yhdistämään nämä kaksi erillistä tekemisen osaaluetta, psykologisen sekä ulkoisen todellisuuden. Riikka Kuoppala on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2010. Tällä hetkellä Lillessä asuva taiteilija on mukana kaksivuotisessa Le Fresnoy Studio national des arts contemporains -ohjelmassa, joka tarjoaa pääasiassa elokuvaan keskittyvää jatkokoulutusta nuorille taiteilijoille. Vuonna 1997 perustetun Le Fresnoy -studion entisiä oppilaita on muun muassa videotaiteilija Anri Sala. Vuoden 2013 aikana vierailevina DUKATPRISET 16 000 Riikka Kuoppala (f. 1980 i Helsingfors), Lille (Frankrike) och Helsingfors Riikka Kuoppala är en ung mediekonstnär på tröskeln till en internationell karriär. Hennes filmatiska videoverk skildrar psykologiska landskap och sinnesstämningar snarare än verkliga situationer. Ofta behandlar de minnen och trauman; bland hennes senaste teman kan nämnas kön, familj och sjukdom. Men Kuoppala gör också platsbunden kollektiv konst om aktuella ämnen, såsom samhälleliga missförhållanden; ett av de senare verken är en installation där matdonationer delas ut åt mindre bemedlade familjer. Kuoppala vill i sitt konstnärliga arbete kombinera dessa två delområden, den psykologiska och den yttre verkligheten. Riikka Kuoppala blev bildkonstmagister från Bildkonstakademin 2010. Hon bor för närvarande i Lille där hon är med i det tvååriga fortbildningsprogrammet Le Fresnoy Studio national des arts contemporains för unga konstnärer, huvudsakligen inom film. Studion Le Fresnoy grundades 1997, och bland dess tidigare elever kan nämnas videokonstnären Anri Sala. Gästande professorer 2013 var t.ex. filmregissörerna Jean-Luc Godard och Chantal Akerman, gästande konstnärer var videokonstnären Ben KUVAT/FOTO Reetta Harajoki 12
professoreina olivat esimerkiksi elokuvaohjaajat Jean-Luc Godard ja Chantal Akerman sekä vierailevina taiteilijoina videotaiteilija Ben Rivers ja Locarnon elokuvafestivaalien pääpalkinnon vuonna 2012 voittanut vanhemman polven elokuvaohjaaja Jean- Claude Brisseau. Vuonna 1858 perustettu Dukaattipalkinto myönnetään vuosittain erityisestä ansiosta nuorelle, enintään 35-vuotiaalle kuvataiteilijalle. Rivers och som en företrädare för den äldre generationen filmregissören Jean-Claude Brisseau, som vann huvudpriset vid filmfestivalen i Locarno 2012. Det år 1858 instiftade Dukatpriset ges årligen till en särskilt meriterad ung bildkonstnär, högst 35 år gammal. TUNNUSTUSPALKINTO 10 000 Lauri Anttila (s. 1938 Oulussa), Helsinki Lauri Anttila on käsitetaiteen pioneereja Suomessa. Hän on emeritusprofessori sekä taiteiden ja kuvataiteiden kunniatohtori, laaja-alainen taiteilija ja opettaja, joka on vaikuttanut keskeisellä tavalla usean suomalaisen taiteilijasukupolven ajatteluun sekä luonut pohjaa kuvataiteelliselle tutkimukselle ja tutkivalle taiteelle. Hän oli Kuvataide akatemian pitkäaikainen rehtori vuosina 1988 1994 ja tila-aikataiteen osaston (nyk. tila-aikataiteiden koulutusohjelma) perustaja. Taiteellisessa työskentelyssään tieteen ja taiteen rajamailla liikkuva Anttila tekee yhä uusia teoksia. Kesällä 2013 hän osallistui uusiutuvan energian ja kokeellisen teknologian teemoista koottuun Aurinkogeneraattori-näyttelyyn Staffaksen kartanossa Porvoossa, jossa nähtiin laaja kokonaisuus hänen aurinkoa eri metodein tarkastelevia töitään. Aurinkokelloveistos Helios (2010) Helsingin Kaivopuistossa on Anttilan viimeisin julkinen tilataideteos. Lauri Anttila on opiskellut Lahden Taideyhdistyksen ja Suomen Taideakatemian kouluissa sekä valmistunut sisustusarkkitehdiksi vuonna 1965 Taideteollisesta oppilaitoksesta (nyk. Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu). Tunnustuspalkinto myönnetään varttuneelle kuva taiteilijalle huomionosoituksena merkittävästä elämäntyöstä. HEDERSPRISET 10 000 Lauri Anttila (f. 1938 i Uleåborg), Helsingfors Lauri Anttila hör till konceptkonstens pionjärer i Finland. Han är professor emeritus och hedersdoktor i konst och bildkonst, konstnär och lärare inom ett brett fält. Anttila har haft ett betydande inflytande på många finländska konstnärsgenerationers tänkande och skapat en grundval för bildkonstnärlig forskning och forskande konst. Han var mångårig rektor för Bildkonstakademin 1988 1994 och grundare av linjen för tid- och rumkonst (numera utbildningsprogrammet i tid- och rumkonst). Anttila fortsätter att skapa nya verk i gränszonen mellan vetenskap och konst. Sommaren 2013 deltog han i utställningen Solgenerator på Staffans gård i Borgå. Utställningen behandlade teman kring förnybar energi och experimentell teknologi, och Anttila ställde ut en bred samling verk som studerar solen med olika metoder. Solurskulpturen Helios (2010) i Brunnsparken i Helsingfors är Anttilas senaste offentliga rumkonstverk. Lauri Anttila studerade vid Lahtis konstförenings skola och Finlands Konstakademi. Han utexaminerades som inredningsarkitekt 1965 från Konstindustriella läroverket (numera Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur). Hederspriset ges till en längre hunnen bildkonstnär som en erkänsla för ett betydande livsverk. 13
WILLIAM THURING -PÄÄPALKINTO 14 000 Viggo Wallensköld (s. 1969 Porvoossa), Tampere Viggo Wallensköld on sanonut, että maalaus käsittelee asioita, joista ei voi puhua. Hän on luonut persoonallisen ja oudonkin gallerian erilaisia ihmisiä ja maisemia jo tähänastisessa tuotannossaan. Taitavasti maalatut teokset sisältävät usein jonkin särmän tai haavan. Ne antavat katsojalle aineksia monenlaisiin kertomuksiin, mutta jäävät mielenkiintoisella tavalla salaperäisiksi. Viggo Wallensköld on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1995. Hän on saanut Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnon vuonna 2002, ja hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2005. WILLIAM THURING-HUVUDPRISET 14 000 Viggo Wallensköld (född 1969 i Borgå), Tammerfors Viggo Wallensköld har sagt att måleriet behandlar frågor som det inte går att tala om. Han har redan i sin produktion hittills hunnit skapa ett personligt och även kuriöst galleri människor och landskap. De skickligt målade verken innehåller ofta någon kantighet eller skavank. De erbjuder stoff för många slags berättelser men förblir fascinerande gåtfulla. Viggo Wallensköld utexaminerades som bildkonstmagister från Bildkonstakademin 1995. Han fick Finska Konstföreningens Dukatpris 2002 och valdes till Årets unga konstnär 2005. MUUT WILLIAM THURING -PALKINNOT à 6 500 myönnettiin seuraaville yhdeksälle kuvataiteilijalle: Eeva-Leena Eklund (s. 1972 Porissa), Helsinki; Kaisa leena Halinen (s. 1973 Turussa), Helsinki; Aino Kannisto (s. 1973 Espoossa), Helsinki; Kimmo Ku mela (s. 1971 Riihimäellä), Helsinki; Johanna Lecklin (s. 1972 Helsingissä), Helsinki; Niko Luoma (s. 1970 Helsingissä), Helsinki; Lotta Määttänen (s. 1968 Muurlassa), Helsinki; Jaakko Rustanius (s. 1970 Tampereella), Helsinki; Kalle Turakka Purhonen (s. 1974 Porvoossa), Helsinki. ÖVRIGA WILLIAM THURING-PRIS à 6 500 tilldelades följande bildkonstnärer: Eeva-Leena Eklund (f. 1972 i Björneborg), Helsingfors; Kaisaleena Halinen (f. 1973 i Åbo), Helsingfors; Aino Kannisto (f. 1973 i Esbo), Helsingfors; Kimmo Kumela (f. 1971 i Riihimäki), Helsingfors; Johanna Lecklin (f. 1972 i Helsingfors), Helsingfors; Niko Luoma (f. 1970 i Helsingfors), Helsingfors; Lotta Määttänen (f. 1968 i Muurla), Helsingfors; Jaakko Rustanius (f. 1970 i Tammerfors), Helsingfors; Kalle Turakka Purhonen (f. 1974 i Borgå), Helsingfors. 16
William Thuring -säätiön pääpalkinto ja muut nimikkopalkinnot myönnetään anomuksetta alle 45-vuotiaille kuvataiteilijoille. Palkinnot on tarkoitus jakaa vuosittain ja jaettava rahamäärä sisältyy säätiön vuosittaiseen lahjoitukseen Suomen Taideyhdistykselle. William Thuring-stiftelsens huvudpris och de personliga prisen ges utan ansökan till bildkonstnärer under 45 år. Meningen är att prisen ska delas ut årligen, och prispengarna ingår i den årliga donation som stiftelsen gör till Finska Konstföreningen. KIRJALLISUUSPALKINTO 10 000 myönnettiin FT, dosentti Harri Kalhalle (s. 1962) kolmesta vuoden 2013 aikana ilmestyneestä teoksesta: Birger Kaipiainen, Kokottien kultakausi Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina ja Muodon vuoksi Lasin ja keramiikan klassikot. Kaikki kirjat ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemia. Harri Kalha kirjoittaa aistikkaita tutkimusesseitä 1900-luvun alun pariisilaises ta naiskuvasta, lähimuotokuvan Birger Kaipiaisesta ja suomalaisen muotoilun klassikoista. Hänen kirjoituksensa perustuvat sivistyneeseen taide- ja kulttuurihistorialliseen tietoon ja näkemykseen. Kirjoittamisessa yhdistyvät tutkimuskohteen syvällinen tuntemus ja henkilökohtainen kokemus. Harri Kalhalla on kertojan taito. Hänen tekstinsä lähtevät esineistä, kuvista ja niihin liittyvästä kulttuurista. Esineiden elämään soljuttautuminen kirjoittajan kanssa pitää lukijan otteessaan. Hyvin kirjoitettu tutkimus on ilo lukijalle. Harri Kalhan tekstit ovat vastaansanomattomia. LITTERATURPRISET 10 000 tilldelades fil.dr, docent Harri Kalha (f. 1962) för tre böcker som publicerats under år 2013: Birger Kaipiainen, Kokottien kultakausi Belle Époquen media tähdet modernin naiseuden kuvastimina (Kokotternas guldålder Belle Époques mediestjärnor som den moderna kvinnlighetens speglar) och Muodon vuoksi Lasin ja keramiikan klassikot (Pro forma Glas- och keramikklassiker). Alla tre böcker är utgivna av Finska Litteratursällskapet. Harri Kalha skriver stilfulla vetenskapsessäer om det tidiga 1900-talets parisiska kvinnobild och tecknar en närbild av Birger Kaipiainen och den finska designens klassiker. Hans skrivande bygger på konst- och kulturhistorisk bildning och kunskap. Han förenar djup kännedom om sina studieobjekt med personlig upplevelse. Harri Kalha är en begåvad berättare. Hans texter utgår från föremål, bilder och den kultur de är kopplade till. Med sin förmåga att väcka föremålen till liv håller han läsaren i sitt grepp. Välskriven 15
Kalha tuo tuoreita näkökulmia taidehistoriaan. Esseistinen tyyli viettelee lukijan pohtimaan kirjoittajan ajatuksia. Vuoden 2013 taidekirjasato oli runsas, monipuolinen ja tasokas. Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuslautakunta haluaa nostaa esiin muun muassa seuraavat teokset: Marja Kanervo (Kiasma), Timo Heino (Helsingin taidemuseo), Den osynliga damen Rouva Näkymätön The Invisible Lady (Amos Andersonin taidemuseo), Vaivaisukkojen paluu (Maahenki), Jan-Erik Andersson: Elämää lehdellä (Maahenki), Jari Tamminen: Häiriköt Kulttuurihäirinnän aakkoset (Into Kustannus) sekä Kuvataideakatemian ansiokkaan julkaisutoiminnan. Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnot osoitetaan kirjoittajille ja toimittajille teoksista, jotka merkittävällä tavalla ovat edistäneet suomalaista taidekirjallisuutta ja taiteen tuntemusta. vetenskaplig text är en fröjd för läsaren. Harri Kalhas texter är oemotsägliga. Han introducerar nya perspektiv i konsthistorien. Den essäistiska stilen lockar läsaren att fördjupa sig i skribentens tankar. 2013 års skörd av konstböcker var riklig, mångsidig och högklassig. Finska Konstföreningens litteraturnämnd vill lyfta fram bl.a. följande verk: Marja Kanervo (Kiasma), Timo Heino (Helsingfors konstmuseum), Den osynliga damen Rouva Näkymätön The Invisible Lady (Amos Andersons konstmuseum), Vaivaisukkojen paluu (Fattiggubbarnas återkomst) (Maahenki), Jan-Erik Andersson: Elämää lehdellä (Liv på ett blad) (Maahenki), Jari Tamminen: Häiriköt Kulttuurihäirinnän aakkoset (Störarna Kulturstörandets abc) (Into Kustannus) samt Bildkonstakademins förtjänstfulla publikationsverksamhet. Finska Konstföreningens litteraturpris tilldelas skribenter och redaktörer som på ett betydande sätt har främjat finländsk konstlitteratur och kännedomen om konst. Palkinnoista päättää Suomen Taideyhdistyksen johtokunta lautakuntien ehdotusten perusteella. Dukaatti- ja tunnustuspalkinnoista ehdotuksen tekee palkintolautakunta, johon vuonna 2013 kuuluivat taiteilija Antti Tanttu (puheenjohtaja), taiteilija Susanne Gottberg, tutkija, taidehistorioitsija Hanna Johansson, taiteilija Vesa-Pekka Rannikko ja toimitusjohtaja, taidekriitikko Pessi Rautio. Thuring-palkinnon saaneita taiteilijoita ehdottivat Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Saarinen ja varapuheenjohtaja Päivi Karttunen. Kirjallisuuslautakunnassa työskentelivät FK Päivi Karttunen (puheenjohtaja), kuvataidekriitikko Heikki Kastemaa ja FL Asko Mäkelä. Konstföreningens styrelse fattar beslut om prisen på framställning av föreningens nämnder. Förslag till mottagare av dukat- och hedersprisen görs av prisnämnden, som 2013 bestod av konstnären Antti Tanttu (ordf.), konstnären Susanne Gottberg, forskaren och konsthistorikern Hanna Johansson, konstnären Vesa-Pekka Rannikko och verkställande direktören, konstkritikern Pessi Rautio. Mottagarna av William Thuring-prisen föreslogs av föreningens ordförande Lasse Saarinen och vice ordförande Päivi Karttunen. I litteraturnämnden medverkade fil.kand. Päivi Karttunen (ordf.), bildkonstkritiker Heikki Kastemaa och fil.lic. Asko Mäkelä. 16
Voitto nro / Vinst nr. 001 ELINA MERENMIES Landscape, 2012 muste paperille / bläck på papper, 14 x 20 cm. Kuva/Foto: Mariam Falaileh Voitto nro / Vinst nr. 009 LIISA PESONEN Musta / Svart, 2013 öljy kankaalle / olja på duk, 60 x 50 cm. Kuva/Foto: Jussi Tiainen Voitto nro / Vinst nr. 011 KATARINA REUTER Talvi ei muista nimeäsi / Vintern minns ej ditt namn, 2014 tussi paperille, puu / tusch på papper, trä, 20,5 x 27 cm. Kuva/Foto: Katarina Reuter 17
Jäsenmatka Pirkanmaan taidekesään Suomen Taideyhdistys ja matkatoimisto Ingves järjestävät ikimuistoisen päivämatkan kolmeen kotimaiseen kesätaidenäyttelyyn sunnuntaina 15.6.2014. Matkaa johtaa Ateneumin kohdeopas Ari Kovero, joka taidekiinnostuksellaan mahdollistaa mukavan matkan kaikille taiteen ystäville. OHJELMA Aamulla klo 06.30 Ingvesin linja-auto lähtee Helsingistä kohti Pirkanmaata. Matkan varrella pysähdymme aamukahville, jonka jälkeen jatkamme kohti Mänttää ja Serlachiuksen taidemuseota. Saavuttuamme Mänttään kohdeopas opastaa meitä Göstan vanhassa kartanossa ja laajennusten jälkeen 14.6.2014 uudelleen avatussa paviljongissa. Opastuksen jälkeen on aikaa tutustua taideteoksiin, ja tämän jälkeen saamme nauttia maukkaasta lounaasta ravintola Göstassa. Lounaan jälkeen suuntaamme kohti Mäntän kuvataideviikkoja, missä saamme opastetun kierroksen kuvataideviikkojen henkilökunnalta. Vietämme mukavan iltapäivän tutustuen sekä taide teoksiin että videoihin. Pyrimme lähtemään noin klo 16.00 kohti päivän viimeistä kohdetta Orivedellä. Orivedellä vierailemme Purnun kesätaidenäyttelyssä sen avajaispäivänä. Jos onni suo, meillä on myös mahdollisuus tavata näyttelyn taiteilijoita ja keskustella heidän kanssaan vierailun aikana. Ennen lähtöämme Purnusta saamme vielä suolaisen palan kohteessa. Pyrimme lähtemään niin, että saavumme Helsinkiin noin kello 22.00. Matkan hinta: 98 euroa / henkilö Hintaan sisältyy: Matkat Ingvesin modernissa linja-autossa ohjelman mukaan Matkanjohtajan palvelut Kohdeopastukset ohjelman mukaan Vierailut ja sisäänpääsymaksut Lounas Serlachius-museossa Iltapala Purnun taidenäyttelyssä DAVE BERG Whatever II, videoteos / video Ilmoittauduthan viimeistään 30.4. joko sähköpostitse info@suomentaideyhdistys.fi tai puhelimitse 045 7731 4315. Ilmoita nimesi, puhelinnumerosi ja mahdollinen erityisruokavalio. Osallistuminen edellyttää Suomen Taideyhdistyksen jäsenyyttä. Tervetuloa mukaan! 18 Matkatoimisto Ingves YLI 60 VUOTTA! MATKOJA ELÄMYKSIÄ MUISTOJA Vaasanpuistikko 22, 65100 Vaasa. www.ingves.fi