LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi aluden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi aluden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki aluden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöainstossa on kyselylomake pdf-muotoisena. Lausunnot pyydetään antamaan 26.4.2017 klo 16.15 mennessä. Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti. Kyselyyn vastaamista ole mahdollista välillä kesk eyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle siv ulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi. Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti. Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi: TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi Rovaniemen kaupunki, Tornion kaupunki, Kemin kaupunki Lapin alueellisen työvoima- ja yrityspalvelujen koklukaupungit 2) * Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin julkisomistnen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite tarja.saarelainen@rovaniemi.fi
4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä) Esityksen tavoitteet ja keskset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikn asetettuja? X kantaa 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Esityksen tavoitteena on kestävän talouskasvun, aluden kehittämisen ja työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpitden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. Tavoitteena on myös organisoida julkishallinnon rahoittamat ja järjestämisvastuulla olevat palvelut siten, että ne tukevat aluden kasvua ja elinvoimaisuutta. Esityksen tavoitteena on myös antaa asiakkaiden tarpta paremmin vastaavia palveluita. Lakiesityksen tavoitteet ovat oikean suuntaiset. Tavoitehierarkia on selvä ja johdonmukainen. Esityksen tavoitteet saavutettaisiin esityksen mukaan parhaiten asiakkaiden valinnanvapaudella. Tämä edellyttää, että kasvupalveluja tuottaisi useampi palvelutuottaja. Edelleen esityksessä todetaan, että koko maan kattavaan laaja-alaiseen kasvupalvelumarkkinoiden toteutumiseen voi mennä jopa kymmenen vuotta. Siirtymäkaudella tullaan tarvitsemaan kuntien roolia työllisyyttä edistävien palvelujen koordinoinnissa, jotta lakiesityksen tavoitteet asiakaslähtöisistä palvelukokonaisuuksista ja ketjuista saavutettaisiin. 7) Tukevatko keskset ehdotukset esityksen tavoittta? kantaa 8) Mahdollinen sanallinen perustelu HE:ssä: Maakuntien tulee kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioida alueen kuntien elinvoima-
tehtävät ja niiden olisi tehokkaasti yhteen sovitettava maakuntien kasvupalveluja ja kuntien elinvoimatehtävät. Lakiehdotuksen mukaan maakuntien vastuulla olisi huolehtia kasvupalveluiden yhteensovittamisesta. Tämä tarkoittaisi myös toiminnan yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ett synny tarpeetonta päällekkäisyyttä. Maakunnan ohjausvalta voi ulottua itsehallinnollisen kunnan ylstoimivaltansa puittssa tekemiin päätöksiin. Mikäli maakunnille tulee järjestämisoikeus kasvupalveluihin, maakunnan tulisi sopia palvelukokonaisuuksista ja palveluketjuista kunnan/kuntien kanssa. Kunnat järjestävät ja tuottavat nykyisellään merkittävän osan kasvupalveluihin luettavista palveluista. Myös kuntien kehittämis- ja elinknoyhtiöt tuottavat samoja palveluja kuin lakiehdotuksessa on määritelty kasvupalveluiksi. Maakunnalla voi olla ohjausvaltaa kä koordinointivastuuta kuntaan tai kuntien kehitysyhtiöihin. Maakunnan tulisi sopia tuotettavista palveluista kuntien kanssa päällekkäisyyksien ja vastaavasti palveluaukkojen välttämiseksi. Käytännössä maakunnan ja kunnan olisi sovittava, mitä kasvupalveluja milläkin alueella ja kunnissa järjestetään. Edelleen lakiehdotuksen mukaan maakunta vastaisi palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnista ja asiakkaan ohjaamisesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Maakunnan olisi erityisesti huolehdittava hkommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin osoittamalla selkeästi palvelun tuottajat, joista asiakas voisi valita. Kunta toimii asiakasrajapinnassa jo nyt ja arvioi palvelutarpeen ja ohjaa asiakkaan tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Esimerkiksi Nuorten Ohjaamo tai kaupunkien työllisyyspalvelut arvioivat asiakkaan palvelutarpeen ja ohjaavat asiakkaan tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Asiakkaalla on valinnanvapaus. Maakunta voi kilpailuttaa ja hankkia asiakkaiden tarvitsemia palveluja keskitetysti, ja ohjaamo/kaupungin työllisyyspalvelut toteuttaa neuvonnan ja ohjauksen. Vastaavasti elinknoyhtiöt ohjaavat ja neuvovat yritysasiakkaita, jotka voivat valita muitakin palveluntuottajia kuten henkilövuokrausyrityksiä. Tavoittden ja kesksten ehdotusten välillä on selvä ristiriita. Tavoitteena on luoda kestävää talouskasvua vain maakunnan järjestämillä palveluilla ja valinnanvapaudella. Tämä toteutettaisiin siten, että maakunnilla on kasvupalvelujen järjestämisvastuu ja niiden tuotannossa siirrytään markkinaehtoiseen malliin eli ne pääosin yksityis - tetään. Lakiesitys rajaa ulos kuntien hankintalain mukaisten sidosyksikköjen mahdollisuuden toimia kasvupalvelujen tuottajana. Tämä toteutetaan kertarysäyksellä. Siinä samassa myös TYP toiminta ajetaan alas. Peruste - luja kertarysäykselle on vaikea löytää. Ongelma syntyy jos yksityisiä palveluntuottajia ole tarjolla tarpeeksi. Ei ole myöskään pohdittu sitä, missä palveluissa tulee olemaan markkinapuutetta. Jos markkinapuutetta on niiden ihmisten palveluissa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän palveluita, niin miten ne hoidetaan jos Typ-toiminta on ajettu alas ja kunnat vät enää voi koordinoida vaikeasti työllistyvien asukkaidensa palveluita. Palvelu- ja tuotantorakenne tulisi suunnitella siten, että myös kunnat ovat toiminnassa mukana kä jättää niitä monituottajamallista ulos. Tämä koskee työllisyyden hoitoa ja erityisesti vaikmmin työllistyvien ihmisten palveluja. Perusteluissa ole minkäänlaisia esimerkkejä siitä toimiiko tämä malli harvaan asutussa Suomessa. Ensisijaisina tavoittna tulee olla palvelujen nopea saatavuus, työnhakijoiden henkilökohtainen tapaaminen ja työnhakuun kannustaminen ja sitä kautta työnhakijoiden työllistyminen. Vaikmmin työllistyvien ihmisten palvelutarpsiin (sukupolvien yli ulottuva syrjäytyminen, köyhyys koulutuksen puute, terveysongelmat jne ) vastaamiseen tavoitteet ja ehdotukset vät riitä alkuunkaan. Kuitenkin rakennetyöttömyys pahenee Suomessa koko ajan. Kuntien sulkeminen toiminnan ulkopuolelle valinnanvapauden perusteella ole perusteltua edes valinnanvapauden kannalta. Se miksi kunnat vät voi perustaa ja omistaa kasvupalveluyrityksiä selviä esityksestä. Ei ole selvitetty myöskään sitä osallistuvatko kunnat (ja jos osallistuvat niin missä määrin) markkinaehtoisten palveluiden tuottamiseen. Luultavasti kuntien hyvät toimintamallit esimerkiksi työllisyyspalveluissa yhdistettynä yritysten osaamiseen
tosi selvästi hallittavamman toimintamallin varsinkin asiakkaille. Erityisesti työvoimapalveluiden osalta esitetty markkinapohjainen tuotantomalli jättää täysin auki, mistä ihmiset palvelunsa jatkossa saisivat ja millä tavalla. Markkinalähtöisesti tuotettavia kasvupalveluita voivat olla muun muassa työnhakuun liittyvät palvelut eli työnhakijoiden työnhakua ja työllistymistä koskeva neuvonta sekä tiedon välittämistä työpaikoista ja työmahdollisuuksista. Palveluna voitaisiin tuottaa ammatinvalintaohjausta ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämistä. Näitä palveluja tuotetaan jo nyt markkinalähtöisesti. Sen sijaan esityksen maininta uudenlaisia asiakaslähtöisempiä palveluita voidaan tuottaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kasvupalveluiden rajapintaan esimerkiksi vaikeasti työllistyvien osalta jää irralliseksi maininnaksi ilman sisältöä. Toisaalta Typ-toimintamalli toimii jo nyt em. rajapinnassa. Lakiesityksestä selviä kenellä on vastuu vaikeasti työllistyvistä. Soveltuuko markkinaehtoinen palvelutuotanto esimerkiksi vaikeasti työllistyvien palveluprosessiin, jossa asiakaslähtöisyys ja kasvotusten tehtävä pitkäkestoinen palvelu on olennaista. Miksi hyödynnettäisi työllisyyden kuntakoklussa v. 2012-2015 tai alueellisessa työllisyyskoklussa kehiteltyjä malleja. Työ- ja toimintakyvyn arviointi, palvelutarpeen arviointi, työpajatoiminta, piilotyöpaikkojen etsintä, silpputöiden kokoaminen, matalan kynnyksen työpaikkojen räätälöinti sekä TYP-toiminta vät ehkä ole parasta markkinaehtoista toimintaa. Keskset ehdotukset liittyvät melko vähän esitettyihin tavoittsiin. Palvelujen yksityistäminen jättää alleen ne muut mahdolliset ehdotukset joilla tavoittta voitaisiin tukea. Toimintamallista uhkaa tulla siilomainen jos ole muita integroivia toimijoita kuin maakunta. Maakunnalle tulee antaa oikeus sopia työllisyyspalveluista kuntien kanssa. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla knoin? kantaa 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupunglle tulee taata kasvupalvelujen järjestämisoikeus, joka mahdollistaa kaupunglle kasvupalvelujen yhteen sovittamisen tehtävän. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi nuorisotakuun toteuttamisessa ja nuorten ohjaamojen osalta. Hallituksen päätös siitä, että koulukuraattorit ja koulupsykologit jäävät kunnan järjestettäviksi tehtäviksi puoltaa kunnan roolia asiakastarpeen arvioinnissa ja palveluun ohjaamisessa. Ainoastaan kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri palvelut järjestää maakunta. Ohjaamo koordinoi ja sovittaa yhteen nuoren palvelukokonaisuuden ja palveluketjut. Asiakas valitsee palvelun tuottajan. Kunnan niin halutessaan tulee sen voida hoitaa koordinointitehtävä myös yli 30 vuotiaiden henkilöasiakkaiden osalta. Henkilö- ja yritysasiakkaan palvelutarpeen arviointi tapahtuu asiakasrajapinnassa, jossa on saatavissa kuntien kehittämis- ja elinkno-organisaatioiden osaaminen, yhdistysten ja yritysten osaaminen asiakkaan tarpeen mukaan. Kasvupalvelujen tavoite on yhdistää yritys- ja työllisyyspalvelut. Kunnat ovat jo panostaneet näihin tehtäviin, jolloin päätöksenteonkin on tapahduttava rahoittajan toimesta. Maakunnan hankkimien palvelukokonaisuuksien tulee täydentää kunnan elinvoimatehtävänsä puittssa järjestämien palvelujen kokonaisuutta.
11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Työnjaon, vallan ja vastuun on oltava selkeät kunnan ja maakunnan välillä. Toimivallan ja vastuun on oltava samalla organisaatiolla. Kaupunglla tulee olla erityisasema, mikä tarkoittaa sitä, että ne voisivat vastata nykyisten tehtäviensä ( kuitenkaan sote) lisäksi kokonaan tai osaksi kasvupalveluihin kuuluvista tehtävistä, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikkaan liittyvistä tehtävistä sekä elinvoimaan liittyvistä tehtävistä kumppanuuksiensa avulla. Kaupunki sovittaa yhteen asiakastarpeen mukaiset palvelut, päättää markkinoilta hankittavista palveluista ja omasta tuotannostaan. Kaupunki toimii palvelujen kilpailuttajana kä automaattisesti hanki palveluja omistamiltaan sidosyksiköiltään.kaupunki voisi järjestää kasvupalvelut isäntäkuntamallin mukaisesti. Raskaita erillisratkaisuja tarvita, kuten kuntayhtymämallia. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? kantaa 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Sivulla 71 on todettu: vaikutuksia yrityksille voida kovin tarkkarajaisesti todentaa tämän lakivalmistelun yhteydessä. Maakunnan harkinnassa on, miten se hankkii sille määrätyt kasvupalvelut, mutta sen tulee hyödyntää kuntien tietämystä asiakastarpeesta. Aluden kehittämisestä ja kasvupalveluista säädettävän lain yksi kesksin periaate on, että mahdollisimman paljon palveluita annettaisiin yksityisten tahojen tuotettavaksi ja viranomaistehtävinä hoidettaisiin vain se, mikä on välttämätöntä. Maakunnan resurssit ovat rajalliset ja kasvupalvelujen järjestäminen harkinnanvaraista. Maakunnan palvelujen on täydennettävä kuntien tuottamia palveluja. Maakunnalliset kasvupalvelut tuotetaan monituottajamallilla. Maakunta vastaa itse palvelujen tuottamisesta yhtiönsä kautta vain silloin, kun markkinoilta löydy sopivia palveluntuottajia (markkinapuute). Julkiset toimijat voivat toimia kasvupalveluiden tuottajina vain yhtiömuodossa. Kuntien hankintalainmukaiset sidosyksiköt vät voi kuitenkaan toimia kasvupalveluiden tuottajina. Kunnilla ole tarvetta lähteä kilpailullisille markkinoille tuottamaan niitä palveluja, jotka yksityiset yritykset tai kolmannen sektorin toimijat voivat tuottaa. Kunnalle sen sijaan on luonteenomaista julkisena organisaationa huolehtia, että asiakkaat saavat palveluja eli asiakastarpeen määrittelystä ja asiakasohjauksesta. Esityksen vaikutuksia on tarkasteltu lähinnä teknisesti ja markkinoiden näkökulmasta. Kenties hätkähdyttävin muutos on se, että maakunnat päättävät itse määrärahan kohdentamisesta eri tehtäville. Sosterrahat ovat noin 19 mrd euroa ja kasvupalvelumäärärahat selvästi alle miljardi euroa. Määrärahat ovat ylskatteellisia. Ylskattnen rahoitusmalli yhdistettynä maakuntien taloudellisiin kannustsiin uhkaa vähentää kasvupalveluihin tulevaisuudessa käytettyjä resursseja nykyiseen verrattuna. Valtiolla näin ollen olisi enää ohjausvaikutusta käytettävien resurssien määrää ja niiden riittävyyttä. Malli on ongelmallinen verrattuna ainakin
nyky-suomen laajaan työttömyyteen ja syviin suhdannevaihteluihin. Lisäksi Sote-menojen kasvu ja työttömyys sijoittuvat usn samoihin maakuntiin. Yhtskunnallisten vaikutusten arvio hyvin toteava eli vaikutuksia on, mutta esityksestä on vaikea muodostaa selvää kuvaa asiasta. Kasvupalvelujen laadun oletetaan parantuvan kilpailun ansiosta. Tosin laatu ja vaikuttavuuden todetaan voivan vaihdella merkittävästi eri maakunnissa (s.84). Edelleen todetaan, että palvelutason laatu voi hketä kilpailutuksen myötä uudistuksen alkuvaiheessa. Pidemmällä aikavälillä ongelman merkitys vähenee. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Ylset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Aluden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? kantaa 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunta toimii oman alueensa aluekehittämisviranomaisena, ja tekee tässä tehtävässä yhtstyötä alueen kuntien kanssa. Kunnan ja maakunnan on sovittava aluekehittämisestä (neuvottelumekanismit).
20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhtstyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? kantaa 21) Mahdollinen sanallinen perustelu 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? kantaa 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Lain mukaisia kasvupalveluja järjestetään harkinnanvaraisesti. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?
kantaa 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Tärkeää selkeä työnjako valtion, maakunnan ja kunnan välillä. Kunnilla tulee olla oikeus järjestää kasvupalveluja. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiintstö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? kantaa 29) Mahdollinen sanallinen perustelu 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Kaikkien valtakunnallisten ja kunnallisten kasvupalvelujen järjestäjien pitäisi voida tukeutua samoihin järjestelmiin. 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan? kantaa
33) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunnalla tai kunnalla oltava lakiin perustuva velvoite ja oikeus sovittaa yhteen palvelukokonaisuudet ja palveluketjut sekä yritysten elinkaaren palvelut. Asiakkaan valinnan vapaus ok. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoittsta (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? kantaa 35) Mahdollinen sanallinen perustelu 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? kantaa 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupungit huolehtivat yritysten toimintaympäristön kehittämisestä. Kunnalla on tieto yrityksen ja henkilöasiakkaan tarpeesta. Maakunnan rooliin sopii tarpeen mukaisten palvelujen hankinta ja rahoitus tarvittaviin kasvupalveluihin. Maakunta kilpailuttaa mm. kuntouttavan työtoiminnan palvelut. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhtset järjestelmät (25-28 }
40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko aluden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoittden yhteensovittamista ja aluden ja valtion yhtstyötä? kantaa 43) Mahdollinen sanallinen perustelu 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? kantaa 45) Mahdollinen sanallinen perustelu 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta?
kantaa 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? kantaa 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? kantaa 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Alueet ovat erilaisia.
54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? kantaa 55) Mahdollinen sanallinen perustelu 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? kantaa 57) Mahdollinen sanallinen perustelu 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen)
60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen Sama erityisasema myös muille kaupunkialulle tai -seuduille. 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?