Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 2 2012 Melontaseikkailu Muoniosta Tornioon 295 km! Lue lisää sivut 38-39
kolmeen kohteeseen! Koko perheen löytöretkipassilla kolmeen kohteeseen! Jyväskylän seutu kutsuu. Lue lisää www lastenloytoretket.fi Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä matkailu@jkl.fi puh. (014) 266 0113 www.jyvaskylanseutu.fi/matkailu 2
Valtioneuvoston periaatepäätös (24.3.2011) Suomen matkailupolitiikan toimenpiteistä, että kokonaisuutta selvitetään, kehitetään, tuetaan, huomioidaan, parannetaan, hyödynnetään, huolehditaan, vahvistetaan, lisätään, kannustetaan, edistetään ja sovitetaan, on saamassa konkreettisia muotoja. Matkailuelinkeinon ja sitä lähellä olevien piirien halu siirtää koululaisten lomat vastaamaan entistä paremmin eurooppalaista ajoitusta on jälleen noussut keskusteluissa esille. On arvioitu, että lomien porrastaminen varsinkin kesällä 2-3 viikkoa eteenpäin voisi tuoda kymmenien miljoonien liikevaihdon lisäyksen matkailuelinkeinolle. Lomakauden myöhentäminen avaisi niin kotimaisille kuin ulkomaisille matkailijoille joustavammat mahdollisuudet matkailuun. Ennen kaikkea ulkomaalaisten matkailijoiden lisäyksessä on suuri potentiaali ja tämä hyödyntämällä matkailupalveluiden saatavuus turvattaisiin myös kotimaisille matkailijoille. Toisin sanoen näin myös taattaisiin entistä parempi matkailun työllistävä vaikutus erityisesti aluepolitiikan näkökulmasta. Loma-aikoja on pohdittu Suomessa jo 70 luvun lopusta lähtien. Asiassa on melko suuri yksimielisyys OAJ:ä lukuun ottamatta. Nyt on aika siirtyä asiassa eteenpäin. Parasta asian etenemiselle lienee riippumattoman ja mahdollisimman tyhjentävän selvityksen tekeminen. Näin toimittaessa on helpompi nähdä kokonaisuus ja siirtyä uhkien mahdollisuudesta mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Timo Havola SMY puheenjohtaja Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi Osoitteenmuutokset: matkailu@matkailulehti.fi tai puh. 050-5711303 Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 2 2012 Melontaseikkailu Muoniosta Tornioon 295 km! Lue lisää sivut 38-39 6-9...Raaseporin Seudun Matkailu 10-12... Ahvenanmaa 14-17...Rauma 570 vuotta 25-31...Kotimaan Matkailumessujen näytteilleasettajat 34-37...Sinfonia Lahti - Lahden Museo ja Lahden Teatteri 38-39...Yli-Tornio- Uusi Melontaseikkailu 40-41...Pellon kesä 48-51...Merikarvia - Merenkurkku 52-53...Ilmajoen Musiikkijuhlat 54-57...7 Sillan Saaristo - Kokkola 60-61...Vihreä Kolmio 62-63...Mänttä - Vilppula Matkailu 2 2012 3
Kolumni Tärkeä vempain - osaanko hyödyntää? Aino Rimppi Käsipuhelin oli minulle vielä täysin outo kapine, kun kaksitoista vuotta sitten menin Matka-messuille uusi laite laukussani. Hankin kännykän, koska määräys oli pitää messuilla kollegaan yhteyttä käyntikohteista. Työpäivän jälkeen en halunnut kuulla puhuttavankaan koko laitteesta. Messuilla en kuullut, kun se soi, en niin ikään kuullut kollegan ääntä, kun minä soitin hänelle. Ja laitteen käyttöönkin olisi pitänyt oikein syventyä. Kotiin palattuani survaisin kännykän piironginlaatikon pohjimmaiseksi. Päätin unohtaa koko vempaimen käytön hamaan tuonelaan. Kollegatkin kyselivät, miten pärjäät korpimailla kulkiessa, jos vaikka karhun kanssa kolaroit. Eräänä talvena sitten luistelin auton kanssa Seitsemisen tiedotustilaisuuteen jäisellä metsätiellä. Hiestä tuskaisena saavuin perille, pahasti myöhästyneenä. Silloin havahduin: entä jos olisin ajanut ojaan? Kaukana ihmisasumuksista! Etsin kännykän piirongin laatikosta. Tällä hetkellä minulla on elämäni kolmas kännykkä. Kännykkäni ei ole älypuhelin. Olen tyytyväinen, kun voin tarvittaessa soittaa, lähettää tekstiviestin, äänittää haastattelutilanteen tai ottaa valokuvan, jos matkassa ei ole kameraa. Kuvaamista vain pitäisi vielä opiskella, ettei tielle ryntäävä hirvi ehdi metsään näppäimiä etsiessä. Yhteyksiä internetiin en ole edes ajatellut, kalenteria ja hälytystä käytin jo edellisessä laitteessa. Älypuhelin valloittaa maailmaa, ja älypuhelinta todella myös käytetään. Digistrategi Samu Lami kirjoittaa MEKin Matkailusilmässä, että Googlen Our Mobile World -tutkimuksen mukaan Suomen matkailulle tärkeillä markkinoilla yli 25 prosenttia etsii matkailutietoa älypuhelimella. Lami myös kuittaa, että viime vuoden lopulla kehittyneissä maissa yli 50 prosenttia kaikista maailmalla myydyistä puhelimista oli älypuhelimia eli mobiililaitteita ja että Googlen tutkimus osoittaa älypuhelimilla etsittävän nimenomaan matkailutietoa. Lami suositteleekin kaikkia matkailualan yrityksiä opettelemaan uusia tapoja tuoda oman alan tuote markkinoille myös älypuhelimen välityksellä. Toimenpide vaatinee jonkin verran vaivaa, ehkä aluksi asiantuntijan ohjausta. Sami Lami on kuitenkin sitä mieltä, että tärkeintä on pitää kiinni hyvistä tuotteista ja palveluista, koska entistä useampi matkailija tallentaa kokemuksiaan puhelimen avulla ja jakaa niitä edelleen sosiaalisessa verkostossa. Kaiketi käy niin, että aika ajaa meikäläisen, yli kuusikymppisen ohi, ellen pidä varaani. Nuoret ovat tiedonhaluisia ja ennakkoluulottomia. Nuorille ja keski-ikäisille käsipuhelimien nykymarkkinat käyttäytyvät kuin unelma. Ehkä he tekevät seuraavat matkasuunnitelmatkin ollessaan tien päällä ˆ edellisellä matkalla. On kaiketi oltava tyytyväinen, kun pystyn varaamaan matkani kotikoneella ja ottamaan lentokentän lähtöselvityksen vastaan normaaliin kännykkään. Vuosien yhä lisääntyessä voin sitten lähteä seniorien järjestämälle laivaristeilylle. Enkä tarvitse kännykkää lainkaan! Tapsan tahdit palaa Nokian keskustaan Nokian kaupungin omistama kevyen musiikin tapahtuma Tapsan Tahdit palaa tänä vuonna takaisin Nokian keskustaan. Kolmipäiväinen tapahtuma järjestetään 6.-8.7.2012 Poutunpuistossa. Tapsan Tahdit on nokialainen tapahtuma ja sellaisena pysyäkseen tapahtuman tulee olla keskellä ihmisiä ja nokialaista elämää. Tapahtuman järjestäjä, Finland Events Oy, on näin ollen päättänyt tuoda Tapsan Tahdit ensi kesänä takasin Nokian keskustaan. Sopiva tapahtumapaikka löytyi Poutunpuistosta, jonka luonnonkauniit puitteet tarjoavat jo sellaisenaan mahdollisuuden viihtyisän, koko perheen kesätapahtuman järjestämiseen. Myös tapahtuman ajankohta siirtyy kohti kesälomakauden alkua. Nokian kaupungin vuosittain Tapsan Tahtien yhteydessä jakama kevyen musiikin palkinto Iskelmä Finlandia on tänä vuonna niin ikään uudistusten kohteena. Tähän saakka palkinnon voittaja on julkistettu suorassa tv-lähetyksessä, jossa kaikki palkintoehdokkaat ovat esiintyneet. Tämä vuonna Iskelmä Finlandia -voittaja julkistetaan osana Poutunpuiston festivaaliohjelmaa ja voittaja esiintyy yleisölle täysimittaisen konsertin verran. Tapsan Tahdit julkistaa ohjelmistoa huhtikuun lopussa osoitteessa www.tapsantahdit.fi. 4
Värien mestari Ei musta eikä harmaa, vaikka sukunimi onkin Varis. Hanna Variksen taiteessa yhdistyvät sadunomaiset, lähes aineettomat tarinat ja värien kirjo. Värikkäistä töistään tunnettu Hanna Varis on myös aktiivinen. Hän kuuluu mm. Suomen Taiteilijaseuran edustajistoon. -Hanna se on sitten kiltti lapsi. Se vaan istuu nurkassa ja piirtää. Näin totesi Hanna Variksen äiti pienokaisestaan. Maailman hahmottaminen piirtämisen ja kuvan kautta oli Varikselle synnynnäistä. Montaa vuotta taapero ei tuhertanut nurkassaan, vaan muistinsa mukaan jo viisivuotiaana hän oli tietoinen kutsumuksestaan ja halustaan. -Sain käsiini jostakin Martti haavion kuvitetun kirjan. Siinä oli mustavalkoisia viivapiirustuksia, mutta se avasi jotenkin mielen ja luovuuden ovet, muistelee Varis. Nuoren Hannan harrastukset eivät rajoittuneet piirtämiseen, vaan luovuus ryöpsähteli moneen suuntaan. Kirjoittaminen oli melkein intohimo ja kitarakin sai kyytiä nuoren tytön käsissä. Nämä jäivät kuitenkin harrastuksen tasolle. Tarinat tärkeitä Kuvistaan Hanna Varis kertoo, että ne ovat aika tarinallisia. Kirjoittamisharrastus on kanavoitunut kuvantekemiseen. -Mutta teen myös sellaisia kuvia. joissa ei ole tarinaa. Itse oudoksun taidenäyttelyissä käydessäni ns. nimettömiä töitä. Jollakin tapaa se tuntuu katsojien aliarvioimiselta. Tulee myös sellainen tunne taiteilijoiden selityksistä omista töistään, että jos on tarpeeksi hämärä puheissaan, niin ihmiset ajattelevat: onpa fiksu tyyppi. Myös hirveät tekstimäärät ovat näyttelykatalogeissa epämiellyttäviä, toteaa Varis. Tosin tekstiä löytyy Variksenkin näyttelykatalogeista. Mutta esittely on toisen kirjoittamaa, kuten Aikamatkailija -näyttelyn esittely, joka oli Turun linnassa pari vuotta sitten. Näyttely oli hieno, mutta muuten Varis oli pettynyt. Katsojat eivät löytäneet tietään näyttelyyn. Hanna Varis osallistui tuossa näyttelyssä nomadien maailmasta kertovaan kansainväliseen projektiin. Näyttelykatalogi kertoo turkulaisesta taiteilijasta, että Hanna Varis erottautuu joukosta; häntä voi pitää yhtenä nomadien roolimallina. Aina ensimmäisestä nomadien tutkimusmatkasta lähtien Hanna Varis on omaksunut jokaisen elementin. jota hän voi hyödyntää laajentaakseen omaa älyllistä maailmaansa ja rikastaakseen osaamistaan taiteilijana. Tuon näyttelyn onnistumiseksi Hanna Varis teki pitkän matkan vaeltamalla nomadina Saksaan, Turkkiin, Ruotsiin, Slov- eniaan, Tanskaan ja Italiaan. Turun linnan näyttelyssä Varis toi esiin renessansin metaforien ja käyttämiensä perinteisempien muotojen ja aiheiden välisen jännittävän vuorovaikutuksen samalla auttaen meidät kohtaamaan muotojen ja aiheiden välisen jännittävänkin vuorovaikutuksena ja historiallisen, meille jo vieraan todellisuuden. Ei opettajaksi vaan taiteilijaksi Lukion käytyään Hanna Varis pyrki Taideteolliseen Korkeakouluun ja opiskeli ohessa myös graafista suunnittelua. Kuvataiteen opettajaksi valmistuminen ei kuitenkaan tyydyttänyt ja 1990 -luvun lopussa Varis päätti heittäytyä kokopäiväiseksi kuvataiteilijaksi. Paitsi omia töitään, hän on tehnyt sen jälkeen tilaustöitä ja mm. kirjojen kuvituksia. Hän on vetänyt myös taidematkoja. Firenze Italiassa on tullut tutuksi. -Mutta taiteen tekemisen ilo on kaiken ydin. Ideat poksahtelevat sieltä täältä. Laitan niitä sitten ylös, mutta toteutukseen voi mennä pitkäänkin. Hanna Varis kertoo myös yksinäisen ammattinsa synkistä puolista. Välillä on tullut kovat putous, jolloin hän on ajatellut lopettavansa koko ammatin. -Olin synkissä ajatuksissa, mutta Turun taiteiden yössä tuli eräs nainen ja pyysi nimikirjoitusta omaan grafiikanvedokseeni ja sanoi, että kuvani ovat niin ihania. Se antoi voimia ja päätin jatkaa kuitenkin taiteen. Hanna Varis pitää yksin työskentelystä. Hän sanoo sen olevan ehkä luonteenpiirre. Maalaukset syntyvät yksin, mutta taidegrafiikan vedostamisessa tarvitaan mielellään apulaista. Mutta se väri Varis kertoo kaipaavansa puhtaita värejä. Värikkäät työt tulevat häneltä luontevasti. Varsinkin maalaamisessa hän käyttää voimakkaita värejä. -Aloitan maalaamisen vaaleista sävyistä, mutta työn edistyessä värit kirkastuvat ja tulevat tummemmiksi ja kirkkaammiksi, kertoo taitelija Varis. Seuraavaksi Hanna Variksen töitä voi käydä ihailemassa Joella-gallerissa Turussa tämän vuoden syyskuussa tai Brondalla Helsingissä lokakuussa. (KA) www.hannavaris.com Matkailu 2 2012 5
Teksti Aino Rimppi, kuvat Raaseporin Matkailu Helene Schjerfbeck pysyvästi Tammisaareen! Knippan Nyt kannattaa suunnitella kesämatkaa Tammisaareen taidemaalari Helene Schjerfbeck on muuttanut sinne uudelleen, pysyvästi! Viimeisinä vuosinaan Schjerfbeck teki muun muassa mittavan omakuvasarjan, josta osa nähdään Tammisaaressa. Oliko kaunis rannikkokaupunki kenties inspiraation lähde? Juhlavuotta 2012 juhlistetaan näyttelyin sekä Suomessa että ulkomailla. Perinpohjaiset tiedot löytyvät Tammisaaren museokeskuksesta, EKTA:sta. Näyttely avataan 27.4.2012, ja se on pysyvästi auki klo 11-17, tiistaista sunnuntaihin. Tammisaaren saaristomaisemaa Näyttely Helene Schjerfbeckin elämä ja taide avaa portteja tunnetun naistaiteilijamme mielenkiintoiseen elämään ja hänen töihinsä. Schjerfbeckin työt ovat pääasiassa realistisia, mutta myöhemmässä vaiheessa tulee esille hauras runollisuus, kertoo tietosanakirja. Kansainvälistäkin tunnustusta saanut Helena Schjerfbeck eli vuosina 1862-1946. Elämänsä lopulla Helene asui ja työskenteli Tammisaaressa lähes 20 vuotta. Helenen seurassa kävelyretkelle Samaan aikaan Helenen näyttelyn kanssa avataan EKTA:ssa toinenkin näyttely: Helene Schjerfbeckin sielunsisaret. Työt ovat peräisin taidemaalareilta Amélie Lundahl, Venny Soldan-Brofeldt, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik. Heihin Helene tutustui Pariisin kaudellaan. Lapsilla on lauantaina 12.5. jopa mahdollisuus osallistua maalaushetkeen Helene Schjerfbeckin kanssa. Tuolloin maakuntamuseo järjestää museon pihassa sijaitsevassa Blombergin talossa dramatisoidun tilaisuuden kertomuksineen. Ennakkoilmoittautuminen ruotsin ja suomenkielisiin tilaisuuksiin on välttämätöntä. Helenen jalanjäljille voivat lähteä myös aikuiset, ilman piirustuslehtiötä, sillä niin Tammisaaren vanhassa kaupungissa kuin Snappertunassakin järjestetään kävelyretkiä. Kävellessä nähdään mm. Helenen mielipaikat maalata ja hänen kotitalonsa. Kaikki kävelyopastukset alkavat museokeskus EKTA:sta. Kirjeen luentaa on myös tiedossa. Helene Schjerfbeck kävi säännöllistä kirjeenvaihtoa sielunsisariensa Ada Thilénin, Maria Wiikin ja Helena Wes- 6
termarkin kanssa. Tilaisuuksiin kannattaa aika varata ajoissa, sillä osallistujamäärä on rajallinen. Kirjeitä luetaan syyskuussa. Tammisaaren vanha kaupunki Kustaa Vaasa perusti Tammisaaren vuonna 1546, vielä 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa Tammisaari oli idyllinen puukaupunki. Elävän kaupunginosan kapeat kadut mutkittelevat yhä luontevasti mäkisessä maastossa ja katujen nimet kertovat käsityöläisammateista: Kammantekijänkatu, Linnankankurinkatu ja Hansikkaantekijänkatu. Tammisaaren talot kuuluivat ennen porvareille ja käsityöläisille. Museon omistama Porvaritalo lienee tunnetuin. Porvaritalon omisti kauppaporvari, jopa pormestari ja lopulta sen osti kelloseppämestari. Museona Porvaristalo on maamme vanhimpia, vuodesta 1947. Vanha harmaakivikirkko on rakennettu 1680. Myös Snappertunan kirkonkylässä sijaitsee museoalue vanhoine taloineen. Ja onpa alueella asunut myös kuuluisa kelloseppä Lindblad! Vuodesta 2009 Tammisaaren kaupunki, Karjaan kaupunki ja Pohjan kunta liitettiin yhteen. Uuden kaupungin nimi on Raasepori, Raaseporin linnanraunioiden mukaan. www.raasepori.fi Opas Anne Ingman Helenenä. Fiskarsin näyttelyt on yksi alan suurimmista vuosittaisista tapahtumista. Perusnäyttely esittelee ruukkilaisten taiteilijoiden arkielämää, asunto-olosuhteita ja työntekoa. Näyttelyillä on vahvoja teemoja, jotka kukin tekijä soveltaa omaan materiaaliinsa. Visio 5.2.12-6.1.13 Keidas 13.5. - 30.9.12 Maku & muoto 13.5. - 30.9.12 Tapahtumia Suomen Puukkoseura ry:n järjestämä Puukkopäivä 12.5. Puumarkkinat (3.) 9.6. -10.6. Kesän shoppailutorstait Tammisaaren kesäkonsertit 2. - 5.8.12 Tammisaaren kirkossa. EKTA Ekenäs museicentrum Gustav Wasas gata 11 Tammisaaren museokeskus Kustaa Vaasan katu 11 Helene Schjerfbeck: Flickan under björkar, Tyttö koivujen alla, 1891, Villa Gyllenberg/Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse. 2012 Schjerfbeck juhlavuosi Tammisaaressa Helene jubileumsåret i Ekenäs Helene Schjerfbecks liv och konst öppnas 27.4.2012 avataan Helene Schjerfbeckin elämä ja taide Helene Schjerfbecks syskonsjälar 27.4 14.10.2012 Helene Schjerfbeckin sielunsisaret ti sö su 11 17 raseborg.fi/museum raasepori.fi/museo facebook.com/ektamuseum 019 289 2512 Matkailu 2 2012 7
Teksti Aino Rimppi Tammisaaren luontokeskus Rakennus on aikojen kuluessa ehtinyt palvella mm. tullikamarina ja rautakaupan varastona. Vuonna 1970 siinä avattiin Gnägget, yksi Suomen ensimmäisistä diskoista. Paikka oli suosittu, mutta suljettiin, koske sen pelättiin sortuvan satama-altaaseen. Laajojen korjaustöiden jälkeen rakennuksessa aloitti toimintansa Tammisaaren luontokeskus vuonna 1995. Uusi perusnäyttely avataan toukokuussa Särkeä vai siikaa? Kirkasta vai sameaa? Herkkuja vai myrkkyjä? Salamatkustajia vai vakiasukkaita? Kysymyksiin vastaa Tammisaaren luontokeskus! Toukokuussa keskuksessa avataan uusi vuorovaikutteinen näyttely saariston luonnon ja kulttuurin muutoksista. Uusi näyttely on suunniteltu erityisesti lapsille itse tehden ja kokien voi selvittää saaristoluontoa kohdanneet muutokset. Näyttelyssä on mahdollista kalastaa, kuunnella kalojen jutustelua, astua sisään Tammisaaren Luontokeskuksessa voi tutustua Länsi-Uudenmaan saariston luontoon ja kokea sen omaleimaisuuden. Keskus on osa Tammisaaren saariston kansallispuistoa ja toimii 170 vuotta vanhassa rakennuksessa entisessä suolamakasiinissa. 1900-luvun alkupuolen saaristomökkiin, sukeltaa tutkimaan merenpohjaa ja tutustua laivojen salamatkustajiin. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja tervetulleita ovat erityisesti 3-12 -vuotiaat lapset. Tammisaaren saariston kansallispuisto sijaitsee Raaseporin edustan saaristossa. Kansallispuisto on saanut Euroopan Neuvoston luonnonsuojelualueen diplomin yhdessä Seitsemisen kansallispuiston kanssa. www.luontoon.fi NAUTI KESÄSTÄ RAASEPORISSA! - Tammisaaren vanha kaupunki - Fiskarsin ihana ruukkimiljöö - Billnäs Sommar-tapahtumat - Vuoden vierasvenesatama: Tammisaari - museon kesänäyttely Sano se sävelin - Tammisaaren kesäkonsertit Raaseporin matkailutoimisto 019-289 2010 tourist.office@raasepori.fi www.visitraasepori.fi 8
Mustion Linna Linnaa ympäröi 1500-luvulla perustettu Suomen vanhin ruukki. Päärakennus toimii museona ja upeassa puistossa sijaitsevissa ympäröivissä rakennuksissa toimii hotelli-, ravintola- ja kokouskeskus ˆ tunnettu laadukkaasta hotellipalveluista ja erinomaisesta ruoasta. Kaikki tilat ovat avoinna yleisölle ympärivuotisesti. Talvisin Mustion Linna on suosittu kokous- ja konferenssihotelli. Kesällä järjestetään alueella mm seuraavat ohjelmat: Mustion Linnan tapahtumia Päänäyttelynä Mustion Linnassa on tänä vuonna juhlanäyttely Hjalmar Linderistä, jonka syntymästä on keväällä kulunut 150 vuotta. Hjalmar Linder oli aikanaan Suomen rikkain mies, joka omisti 64.000 hehtaaria maata. Hän oli C G Mannerheimin hyvä ystävä ja naimisissa marsalkan siskon kanssa. Hjalmar oli taiteen tukija ja ystävä ja hänen seinillä roikkui Suomen ainoa Rembrandt ja Edelfeltin kuningas Blanka. Hän myös edesauttoi Helsingin Yliopiston taideprofessuurin perustamista. Suomen ensimmäisten autojen omistajana Hjalmar on varsin tunnettu. Vuonna 1903 hän omisti Suomen ensimmäisen, ranskalaisen Morsen, ja myöhemmin mm. Mercedes Simplexin ja kaksi Rolls Roycea. Hjalmar Linder yritti saada aikaan punaisille yleisen amnestian, humanitäärisistä syistä, eheyttääkseen sisällissodan jälkeisen Suomen jaetun valtion. Hän epäonnistui ja pakeni siihen aikaan liian radikaalien mielipiteittensä vuoksi maasta. Linder tuhlasi koko valtavan omaisuutensa kolmessa vuodessa. Hän kuoli 1921 Marseillessa, Ranskassa. Muita näyttelyjä ja tapahtumia Mustion Linnassa Kaj Stenvall ˆ Mustion Linnassa esitellään kesällä 2012 purevalla arkihuumorilla ja historiallisilla elementeillä höystettyä nykytaidetta! Mustion Linnan kesäteatteri jatkaa hillitöntä farssimarssia. Tänä kesänä esitellään Freemanin ja Chapmanin Tuplakuplaa. Rooleissa kansallisteatterin taitavimmat näyttelijät: mm Satu Silvo, Reidar Palmgren, Sixten Lundberg, Anna Vihanto ja Ami Aspelund. Ohjaus Jouko Keskinen. Tuotanto: www.culturehouse.fi Rolls Royce Mustiolla Maailman vanhimmat Rolls Royce -autot vierailevat Mustiolla17.-18.7. Tilaisuus on ainutlaatuinen ennen sotia valistettujen Rolls Royce -autojen omistajien, Pohjois-Euroopan kiertueen osana. Rollsit lähtevät kotimaastaan jokunen viikko aiemmin. Matkalla joukkoon liittyy muita autoja. Kiertue jatkaa Baltian maiden yli ja päättyy Suomeen. Suurin osa autoista kuljetetaan meriteitse kotiin. Näitä autoja näkee harvoin museoissa ja vielä harvemmin Suomen teillä! M A Numminen & Pedro Hietanen, tunnetut muusikot, esiintyvät 21.7. Mustion Linnan katetulla ulkonäyttämöllä ˆ Musiikkia ja huumoria maailman kaikilla kielillä! Arne Alligatori, Anders Apina ja muut esiintyvät sunnuntaina 22.07. klo 14-17 Mustion Linnan katetulla ulkonäyttämöllä ˆ lastenohjelmaa molemmilla kielillä. Sirkus Helsinki tuottaa 01.-04.08. esityksiä ja workshopeja kaikenikäisille. Paikalla on mahdollisuus oppia jongleeraamaan tai pyöräilemään yksipyöräisellä! Amore!-konsertti 10.08. klo 19. ja 11.08. klo 18 on romanttinen musiikkimatka Välimeren polttavan auringon alle, oopperalaulajien Riikka Hakolan ja Jyrki Anttilan seurassa. Mustion Linna on Karjaan ja Lohjan välillä sijaitseva, 1700-luvun loppupuolella rakennettu puulinna. Hjalmar Linderin Rolls Royce. Tule Tammisaaren luontokeskukseen ja ota selvää! Toukokuussa avataan uusi vuorovaikutteinen näyttely saariston luonnon ja kulttuurin muutoksista. Näyttelyssä voit ~ tutkia mitä hylje on syönyt ~ kokeilla kalaonneasi ~ sukeltaa merenpohjalle ~ kuunnella kalojen jutustelua ~ astua sata vuotta ajassa taaksepäin ~ tutustua laivojen salamatkustajiin Näyttely on suunnattu 3-12 -vuotiaille, mutta puuhaa riittää myös aikuisille. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Aukioloajat ja yhteystiedot: 17.5. 30.6. ma-su klo 10-18 heinäkuu ma-su klo 10-20 elokuu ma-su klo 10-18 1.9.-9.12. ke-la klo 10-15 Rantapuistikko, 10600 Tammisaari Puh. 020 564 4613 www.luontoon.fi/asiakaspalvelu/tammisaari Matkailu 2 2012 9
Kuva: Daniel Eriksson Ahvenanmaan parhaat palat On vaikea sanoa, mikä Ahvenanmaalla on kaikkein parasta. Sitä ovat ainakin kaunis luonto, viihtyisä tunnelma ja kiireettömyys tai ehkä maakunnan pieni koko, johon mahtuu kuitenkin lukemattomia elämyksiä. Ålandsresorin sisältörikkaat Ahvenanmaanmatkat ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kuva: Daniel Eriksson 10
L ähde leppoisalle minilomalle ja koe Maarianhaminan kaupunki. Asu mukavasti keskellä kaupunkia kävelymatkan päässä ostoskadusta, nähtävyyksistä ja huveista. Tutustu vaikkapa museolaiva Pommerniin, joka on maailman ainoa alkuperäiskunnossa säilynyt teräsrunkoinen parkki ja käy samalla myös täysin uudistetussa ja laajennetussa merenkulkumuseossa. Uljaan merenkulkuhistorian voit myös aistia Sjökvarteret-merikorttelissa Itäsatamassa, jossa on tutustumisen arvoinen veneveistämö. Ryhmille löytyy laaja valikoima erinlaisia teemamatkoja kuten puutarhamatkaa, kirkkokierrosta ja matkoja läpi saariston saaristoreittejä pitkin. Ja Stallhagenin olutpanimo isolla olutvalikoimallaan on kaikkien janoisten ryhmien kohokohta Ahvenanmaan matkalla kertoo Ålandsresorin myynti- ja markkinointikoordinaattori Maria Mäntylä. Näe ja koe hieman enemmän Ahvenanmaasta päiväretkellä saarimaakunnan kauniiseen saaristoon. Useille saarille järjestetään veneretkiä. Käy tutustumassa vaikkapa ahvenanmaalaiseen majakkaan tai nauti merimaisemista Maarianhaminan lähellä sijaitsevilla Rödhamn ja Kobba Klintar luotsisaarilla Ahvenanmeren äärellä. Golfaajalle löytyy Ahvenanmaalla pohjolan suosituimpiin golfkeskuksiin kuuluva Ålands Golfklubb joka tarjoaa kaksi korkeatasoista kenttää. Kun taas Ahvenanmaan saaristo on todellinen paratiisi hauelle, meritaimenelle ja lohelle ja samalla tietenkin jokaiselle vannoutuneelle urheilukalastajalle. Ja pyörän satulassa elämykset vahvistuvat. Ahvenanmaalla on erinomaisia pyöräilyreittejä yöpymismahdollisuuksineen sekä lyhyitä että pidemiä matkoja varten. Kuva: Daniel Eriksson Laaja majoitusvalikoimamme kattaa kaiken saariston kotoisista yöpymismökeistä Maarianhaminan keskustan viihtyisiin hotelleihin. Sekä korkeatasoisia, hyvin varustettuja huviloita että pieniä vaatimattomampia mökkejä, monet myös talviasuttavia. Ahvenanmaa tarjoaa jokaiselle jotakin sanoo Maria Mäntylä. Ahvenanmaalle! Lomamökki viikkovuokra alk. 186 Miniloma alk. 65 /henkilö Golfloma alk. 128 /henkilö Puutarhamatka ryhmille alk. 115 /henkilö Puh. 018-28 040 (palvelemme suomeksi). www.alandsresor.fi Matkailu 2 2012 11
Uusittu Ahvenanmaan merenkulkumuseo aukeaa kesäksi Kiipeä laivan mastoon, lastaa laiva, tee merimiessolmuja tai laula karaokea. Kaikkea tätä voi tehdä uudistuneessa ja laajennetussa merenkulkumuseossa Maarianhaminan länsisatamassa. Alkujaan vuonna 1949 valmistunut Ahvenanmaan merenkulkumuseo kävi liian ahtaaksi ja nyt kahden vuoden suururakan jälkeen tämä maailmallakin suuresti arvostettu museo on saanut 800 m2 lisäksi saman verran uutta lattiatilaa. Paljon on entisellään, mutta suuri osa on myös aivan uutta, minkä uudet laajennetut tilat mahdollistavat. Museonjohtaja Hanna Hagmark-Cooper on henkilökuntansa kanssa suunnitellut ja rakentanut uusia näyttelyitä museoon. Esimerkiksi purjelaivakauden päättymisen jälkeen tullutta moottorimerenkulkua ja myös meriturvallisuutta varten on tehty omat osastot. Jotain uutta ja jotain vanhaa Museovieraat saavat itse olla mukana kokeilemassa konkreettisesti merenkulkuun liittyviä asioita. On mahdollisuus sovittaa pelastusliivejä pelastuslautoilla, opetella merimiessolmuja ja yrittää lastata laivaa sen kallistumatta. Mielenkiintoista ja taitoa vaativaa on myös simulaattorin avulla laivan laituriin kiinnittäminen. Rohkeimmat voivat kiivetä laivan mastoon tai luotsitikkaita pitkin laivaan. Uutuutena ja ehkä hieman yllättävänäkin lisänä on mahdollisuus karaokelaulantaan. Hanna Hagmark-Cooperin mukaan karaokella on oma paikkansa matkustajalauttojen viihdetarjonnassa ja matkustajalauttaliikenteellä taas on oma tärkeä asemansa nykyajan merenkulussa. Merenkulkumuseon ylpeydenaihe eli purjemerenkulkukauden kokoelmat ovat tietenkin museossa paikallaan ja siellä voi edelleenkin tutustua Englannin edustalla vuonna 1936 haaksirikkoutuneen nelimastoparkki Herzogin Cecilien kapteeninsalonkiin. Myös vanhat, ylväät keulakuvat koristavat edelleenkin museon seiniä. Uusi auditorio ja uusittu ravintola samassa rakennuksessa Museoon rakennettiin myös auditorio, jossa on mahdollisuus filmien katsomiseen ja sinne tullaan myös järjestämään luentoja ja muita tapahtumia. Museosta löytyy jokaiselle jotakin ja se on ehdottomasti jokaiselle Ahvenanmaan kävijälle käynnin arvoinen paikka. Kohde on erityisesti lapsiperheille omiaan, onhan siellä jopa oma leikkihuone. Samasta rakennuksesta löytyy Ravintola Nautical, jonne voi piipahtaa syömään lounasta tai illallista. Ravintolakin sai kasvojenkohotuksen rakennuksen remontoinnin yhteydessä ja nykyään yläkerrassa sijaitsevaan ravintolaan pääsee myös hissillä. Museon aukioloajat: 26.4.-31.8.2012 joka päivä klo 10-17, 1.9.2012-30.4.2013 joka päivä klo 11-16 Merenkulkumuseon lipulla pääsee tutustumaan myös museolaiva Pommerniin, joka sijaitsee museon alapuolella. Pommern on avoinna toukokuusta syyskuuhun ja sen aukioloajat ovat samat kuin merenkulkumuseon. TOURIST INFORMATION opening hours October March Mon Fri 9 16 April May, September Mon Fri 9 16 Sat 10 15 1 12 June, 8 31 August Mon Fri 9 17 Sat Sun 9 16 13 June 7 August Every day 9 18 Storagatan 8, Mariehamn phone +358 18 24 000 visitaland.com ÅLAND 12
Teksti Aino Rimppi, kuva Oriveden Opiston arkisto Oriveden suvi kukoistaa Oriveden kesän tärkeimmät kohokohdat lienevät Purnun Rajantaju -näyttely, Klemetti Opiston kuoroesitykset ja Rönnin Kesäteatterin Rikos ja Rakkaus -näytelmä. Paljon osanottajia vetävät myös Oriveden Opiston laadullisesti korkeatasoiset kurssit. Orivesi on paikkakunta lähellä Tamperetta ˆ matkaa 40 kilometriä. Orivedelle voi siis ajella vaikka pistämään jalalla koreasti Rönnin lavalle tai katsomaan Rönnin kesäteatterin hauskaa esitystä Rikos ja Rakkaus. Oriveden Opisto on jo kymmenien vuosien ajan tarjoillut korkealaatuista koulutusta. Suunnittelussa on huomioitu korkeatasoisen koulutuksen lisäksi myös kesän rento ote. Oriveden Opiston yhteydessä toimivassa Klemetti Opistossa on tänä vuonna konserttisarja kuorolauluineen ja orkestereineen. Kuoromusiikkiin osallistuvat Klemetti Opiston oma kuoro ja Klemetti Opiston Naiskuoro. Purnussa Rajantaju -näyttely Ensi kesän näyttelyn nimi on Rajantaju, jossa teoksiaan esittelee 14 nimeä saanutta suomalaista taiteilijaa. Rajantaju kertoo näytteille asetettujen töiden avulla siitä, miten suhtaudumme rajoihin ja mitä rajoja itsellemme asetamme. Teema on ikuinen ja lainattu filosofi Johannes Ojansuulta. Rovaniemellä syntynyt Petri Eskelisen teoksien sanotaan olevan voimallisesti metaforisia eli kielikuviin perustuvia. Eskelinen voitti vuonna 2011 Seinäjoella järjestetyn avoimen taideteoskilpailun ensimmäisen palkinnon. Vappu Rossi edustaa kuvataiteita, mediataiteita ja taidegrafiikkaa. Hänen työnsä ovat piirroksia ja käsittelevät olemassaoloa koskevia peruskysymyksiä. Hanna Vihriälä on Viron Kuvataideakatemiasta vuonna 2000 valmistunut ja Suomen Kuvataideakatemian vuonna 2003 taiteiden maisterin paperit saanut kuvanveistäjä. Muut Purnun tämänvuotisista taiteilijoista ovat Carina Granlund, Markku Hakuri, Tiina Heiska, Ulla Jokisalo, Markus Kåhre, Juhana Moisander, Reima Nevalainen, Tamara Piilola, Milla Toivanen, Anne Tompuri ja Kari Vehosalo. Purnun portit ovat avoinna 10.6.-12.8., ja 26.5.-2.9. ryhmille tilauksesta. Suvi Design, muotoilu- ja taideteollinen kut- Oriveden Opiston Nuoriso-orkesterin kurssin 50-vuotisjuhlakonsertti 21.6.2011 Tampereen Tuomiokirkossa. sunäyttely tulee mukaan tänä vuonna neljättä kertaa, 13. -15. heinäkuuta. Opiston mahtava valikoima Oriveden Opistossa opiskellaan jatkuvasti myös talvella ja viime vuosina osallistujamäärät lisääntyvät ˆ merkki ihmisten halusta saada tasokasta koulutusta. Mitä sitten Orivedellä on mahdollista opiskella? Kirjoittaminen ja kuvataiteet lienee päällimmäisinä, myös musiikki, kasvatustiede, kielikoulu, jopa huumori ja satiiri kiinnostavat. Klemetti Opistolla on kaksi kuuluisaa kuoroa, Klemetti Opiston kuoro ja Klemetti Opiston Naiskuoro. Tulevan kesän konserttisarjassa esiintyy näiden kanssa myös hyvin osaava Kamarikuoro Kampin Laulu. www.orivesi.fi www.purnu.kaurakangas.fi www.piletti.fi www.orivedenopisto.fi Ota hyöty ja huvi, koe Oriveden Suvi 2012 19.5. 9.9.2012 orivedensuvi.fi Oriveden kaupunki Oriveden Opisto Taidekeskus Purnu SuviDesign Rönnin huvikeskus Rönnin Kesäteatteri Reikäreuna-elokuvafestivaali Matkailu 2 2012 13
Teksti ja kuva Aino Rimppi Onneksi olkoon! Rauma 570 vuotta Ikivanhoja kallioita vanhassa kaupungissa. Rauma on kolmanneksi vanhin kaupunkimme. Kaupunkioikeudet Rauma sai 17. huhtikuuta 1442 privilegiokirje on yhä tallessa! Raumalla kävelylenkki on nautinto. Ritari Karl Knutsson vahvisti kuningas Kristoffin nimissä Rauman porvareille oikeudet harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja. Nuo edut Turku ja Porvoo olivat saaneet jo ennen Raumaa. Asutusta seudulla on ollut pronssikaudelta lähtien. Ennen kuin Rauma sai tuiki tärkeät oikeudet, seudun asukkaat sentään uskaltau- 14