Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki 15.9.2004 19385
Gallträskin rantojen stabiliteettitarkastelu Laskelmat Järven rantojen stabiliteettitarkastelu suoritettiin liukupintalaskelmina Slide 5.0- ohjelmalla rannan kriittisimmiksi arvioiduista kohdista (Kuva 1). Käytettävissä olivat paino- siipi- ja puristinkairauksien sekä maanpintavaaituksen tulokset alueelta. Lujuusarvoja redusoitiin siipikairauksien leikkauslujuuden osalta kertoimella 0,7. Maakerroksina laskelmissa käytettiin ylhäältä lukien liejukerrokset, savi, moreeni. Lisäksi käytettiin maakerroksena penkereiden ja teiden osalta kitkamaatäyttöä. Joissain leikkauksissa esiintyi myös ohut hiekkakerros liejun ja saven välissä. Liejukerrokset jaettiin kolmeen eri liejuun: lieju 1, joka on järven pohjalla oleva löyhin lieju, koheesio 1,4 kpa, lieju 2 joka on järvessä oleva lujempi lieju, koheesio 4,2 kpa ja lieju 3 joka on ranta-alueella konsolidaation ansiosta lujittunut lieju, koheesio 10,5. Saven koheesiona käytettiin pääasiassa arvoa 6,4 kpa, joissain kohdin rantojen alla olevalle savelle kuin myös lieju 3:lle annettiin suurempia koheesioarvoja. Rantapolun rakennepaksuutena pidettiin <1 m ja länsi- ja itäpäässä olevien teiden penkereiden paksuutena 1,5 m. Pihojen tasauspenkereet oletettiin rakennetun kitkamaakerrokseen (moreeni) asti. Nykytilanteen vakavuuden lisäksi tarkasteltiin miten vedenpinnan laskeminen ja pohjanpeitto vaikuttaisivat vakatuuteen. Tulokset Järvelle tyypillisellä ranta-alueella vakavuus on yli 2. Näillä paikoilla liukupinnat kulkevat joko rantapolun tai rakennusten pihojen penkereiden kautta (Kuvat 2. ja 3.). Järven länsipäässä olevan Rikhardinkuja 8:n kiinteistön pysäköintialueen penkereen vakavuus on noin 1,8 olettaen että penger on täytetty kitkamaapohjaan saakka (Kuva 4.). Penkereen läpi ei päästy tekemään pohjatutkimuksia kaapeleiden, johtojen ja putkien takia. Mikäli penger ei ulotu kitkamaapohjaan, olisi vakavuus lähellä arvoa 1. Tämä arvo tarkoittaisi käytännössä niin alhaista vakavuutta, että alueella olisi jo havaittavia sortumia tai siirtymiä. Näitä ei alueella ole kuitenkaan nähtävissä. Saman kiinteistön piha-alueiden penkereiden kohdalla vakavuus on yli 2 (vastaavalla olettamuksella että penger on täytetty kitkamaakerrokseen asti) (Kuva 5.). Länsipäässä olevan liikenteeltä suljetun tien vakavuus on alhainen paikassa jossa rantaviiva kulkee hyvin läheltä tien reunaa. Paikka sijaitsee noin 20 metrin päässä tien alittavasta rummusta etelään, paikassa jossa normaalivedenkorkeudella oleva rantaviiva on vain parin metrin päässä tien reunasta. Tässä kohdassa laskennallinen vakavuus tiepenkereelle on noin 1,3 (Kuva 6.). Muualla tien alueella vakavuus on noin 1,5 (Kuva 7.). Vedenpinnan laskeminen 1 m johti yleensä vakavuuden laskemiseen (noin -0,1) (Kuva 8.) ja pohjanpeitto nosti yleensä vakavuutta (+0,1...+0,2) (Kuva 9.). 1 19385
Kuva 1. Gallträskin rantojen vakavuustarkastelun poikkileikkaukset L1...L10 ja 11...17. 2 19385
Kuva 2 Poikkileikkauksen L8-L8 liukupintalaskelma. 3 19385
Kuva 3. Poikkileikkauksen 16-16 liukupintalaskelma. 4 19385
5 19385
Kuva 4. Poikkileikkauksen 17-17 liukupintalaskelma. Kuva 5. Poikkileikkauksen L1-L1 liukupintalaskelma. 6 19385
Kuva 6. Poikkileikkauksen L10-L10 liukupintalaskelma. 7 19385
Kuva 7. Poikkileikkauksen 11-11 liukupintalaskelma. 8 19385
Kuva 8. Poikkileikkauksen L8-L8 liukupintalaskelma kun veden pintaa laskettu 1m. 9 19385
Kuva 9. Poikkileikkauksen L8-L8 liukupintalaskelma kun rannalla 20 m x 0,5 m pohjanpeitto. 10 19385