LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista TAUSTATIEDOT 1) Vastaajatahon virallinen nimi: Kokkolan kaupunki 2) Vastaajataho: kunta 3) Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri kuin edellä) ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? Kyllä pääosin 6) Mahdollinen sanallinen perustelu: Aluekehitystehtävät ja kasvupalvelut ovat keskeinen osa maakuntauudistusprosessia. Lain tavoitteeksi on määritelty alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteiden yhdistäminen laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi. Alueiden kehittämisen osalta lakiehdotus perustuu pitkälti nykyiseen voimassa olevaan lakiin alueiden kehittämisestä. Esityksessä vastuu alueiden kehittämisestä on valtiolla, maakunnilla ja kunnilla. Maakunta toimii aluekehitysviranomaisena ja tekee yhteistyötä kuntien kanssa. Kasvupalveluiden osalta päätavoitteeksi on nostettu henkilö- ja yritysasiakkaiden valinnanvapaus. Tästä on johdettu palveluiden toteutusmalliksi kilpailullinen monituottajamalli, jossa palvelun järjestäjän ja tuottajan tehtävät on selkeästi erotettu. Keskeisenä tavoitteena on myös kasvupalveluiden sovittaminen toisiinsa ja niiden tuottaminen kunkin alueen asiakastarpeen perusteella. Maakuntien keskuskaupunkien näkökulmasta olisi tärkeää, että kasvupalveluiden yhteensovittamisessa huomioidaan riittävästi maakuntien keskuskaupunkien rooli kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? Kyllä pääosin 8) Mahdollinen sanallinen perustelu: Tulevien maakuntien ja kuntien elinvoimapolitiikat tulee nähdä toisiaan täydentävinä ja tukevina. Kaupungit toimivat omaehtoisesti merkittävin toimin kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Kaupungit vastaavat maankäytöstä, kaavoituksesta ja pitkälti myös liikennejärjestelmistä, jotka ovat alueen elinvoiman kehittymisen kannalta ratkaisevia tekijöitä. Kaupungit toimivat myös pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamien haasteiden hoitamiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamisessa merkittävillä resursseilla. Aluekehittämisen tehokkuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että myös kunnat voisivat niin halutessaan perustaa ja omistaa kasvupalveluyrityksiä.
Kaupunkien merkitys ja toiminta olisikin selkeästi huomioitava kumppanuuden perusteena ja sitä kautta pyrittävä välttämään epäselvyyksiä ja päällekkäisyyksiä maakunnallisessa elinvoiman kehittämisessä. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? Kyllä 10) Mahdollinen sanallinen perustelu: Esityksessä on lähdetty liikkeelle täysin kilpailluista kasvupalvelumarkkinoista ja palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottamisesta. Alueelliset eroavaisuudet huomioon ottaen, olisi syytä tarkastella mallia porrastetummin ja pyrkiä kilpailullisiin markkinoihin pidemmällä aikajänteellä jaksottaen. Tämä mahdollistaisi erilaisten palveluntuottamisvaihtoehtojen harkinnan ja järjestämistehtävien hallitun toteuttamisen. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? Ei pääosin 13) Mahdollinen sanallinen perustelu: Lakiehdotuksessa tuodaan esille, että lähtötilanne kasvupalvelujen käynnistyessä on eri maakunnissa hyvin erilainen, eivätkä palveluntuottajien markkinat pitkälläkään aikavälillä ole samanlaiset eivätkä kehity samalla tavoin koko Suomessa. Tästä arviosta tulisi kuitenkin tehdä tarkempia johtopäätöksiä siitä näkökulmasta, että kaikilla alueilla varmistettaisiin laadullisesti ja määrällisesti samantasoinen valinnanvapaus. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Lakiesityksessä tulisi nostaa esille tarkemmin maakunnan ja kuntien välinen mahdollisuus sopia palvelujen tuottamisesta. Kasvupalvelulainsäädännössä on etenkin markkinapuutetilanteessa mahdollistettava kuntien mahdollisuus tuottaa kasvupalveluja. Lakiesityksessä ei ole selkeää kuvaa siitä, kenellä on vastuu vaikeasti työllistyvistä. Kunnilla on oltava mahdollisuus ottaa kokonaisvastuu vaikeasti työllistyvistä monialaiseen lähestymistapaan perustuen. Yhtiöittämisen ulkopuolelle on voitava jättää vaikeimmin työllistyville tarkoitettu palvelukokonaisuus, johon sisältyy esim. työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä palvelutarpeen arviointi, työpajatoiminta, piilotyöpaikkojen etsiminen, matalan kynnyksen työpaikkojen räätälöinti sekä palvelujen yhteensovittaminen (nykyinen TYP-toiminta).
ASIAN VALMISTELU (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot Lakiehdotus on valmisteltu tiukalla aikataululla. Aihekokonaisuuteen liittyvät substanssilait olisi ollut hyvä olla myös lausuntokierroksella mukana yhdessä lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista kanssa. KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN LUKU 1 YLEISET SÄÄNNÖKSET (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Kasvupalvelujen määritelmä on epämääräinen ja vaatii selkeyttämistä. 5 :ssä palveluiden maksullisuus määritellään siten, että maakunnalliset kasvupalvelut ovat henkilöasiakkaille ja yritystoimintaa aloitettaessa maksuttomia. Maakunta päättää muilta perittävistä maksuista. Kuntien omistamien kehitysyhtiöiden tarjoamat yrityspalvelut ovat kaikille yrityksille maksuttomia, joten tässä syntyy selkeä ristiriita kunnan tarjoaman maksuttoman yrityspalvelun ja maakunnan tarjoaman maksullisen palvelun välille. 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 LUKU 2 ALUEIDEN KEHITTÄMINEN (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 ): Kyllä pääosin 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Laki jakaa aluekehitysvastuun selkeästi aluetasoittain valtio-maakunta-kunta. Uutena menettelynä järjestelmässä on valtion ja maakunnan välinen keskustelu maakunnan kehityksen tilannekuvasta, johon valmistautuminen edellyttää maakunnalta yhteistyötä kuntien kanssa. Kasvupalvelujen järjestäjällä tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta kuntien elinkeinotoimessa ja kehittämisyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Tämä mahdollistaisi kuntien ja niiden kehittämisyhtiöiden asiakasrajapintojen täysimääräisen hyödyntämisen. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8,9,10,11 ja 32 ): Kyllä pääosin 21) Mahdollinen sanallinen perustelu
Maakuntaohjelma on keskeinen maakunnan aluekehittämisen suunnitelma. Rakennerahastojen hallinnointiin on tehty maakuntien itsehallinnon näkökulmasta tarkoituksenmukainen linjaus, jonka mukaan kaikki maakunnat toimivat rakennerahastovarojen välittävinä viranomaisina. Rakennerahastotehtävien tulevaisuuden lakiehdotus jättää avoimeksi, kun muilta osin nykyinen toimintamalli säilytetään siirtymäsäädöksin. 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lukuun 2 LUKU 3 KASVUPALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMINEN (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävästä? Ei pääosin 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Pykälään 13 on kirjattu hyvin selkeä tavoite kasvupalvelujen yhteensovittamiseksi niin maakunnan tasolla kuin maakunnan ja kuntien kesken. Kuitenkaan kilpailuneutraliteettiin viitaten maakunnalla ei olisi sopimusoikeutta kuntien kanssa palvelujen tuottamisesta edes markkinapuutetilanteessa. Lakiesitys ei tunnista riittävästi tarvetta kunta/kunnallinen kehittämisyhtiö maakunta/valtio akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kunnallisten kehittämisyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan osana palveluiden tarjontaketjua. 15 b :ssä linjataan valtion ja maakunnan vastuuta työllisyydestä. Pykälä on tässä vaiheessa keskeneräinen ja epäselvä, tähän toivotaan selkeämpää määrittelyä vastuunjaosta ja lisäystä myös kuntien roolista työllisyyden hoidossa. Palveluohjaus ja tietopalvelun järjestäminen on kuvattu epäselvästi ja tätä tulisi tarkentaa. Lisäksi tietopalvelut ja tiedon kulun varmistaminen olisi hyvä avata selkeämmin, jotta palvelun järjestäjän ja tuottajan välinen asiakastiedon hallinta säilyy aukottomana, turvaten asiakkaalle parhaan palvelun. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?: Ei 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunnan itsehallinnon ja aluekehitysvastuun vuoksi on luotettava maakunnan haluun järjestää juuri omalle alueelleen tarpeelliset kasvupalvelut. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous ja henkilöstö sekä ict tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? Kyllä
29) Mahdollinen sanallinen perustelu Valtakunnallisten palvelukeskusten rooli tulee määritellä maakuntalaissa. Operatiivisesti on oleellista ne tietojärjestelmät, jotka auttavat maakuntien asiakashallintaa ja palvelujen yhteensovittamista. 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Esityksessä on vahvistettava maakuntien ja kuntien sopimusoikeutta kasvupalvelujen järjestämisessä. Rakennerahastotoiminta tulee tulevallakin ohjelmakaudella olla julkista hallintotoimintaa. 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lukuun 3: LUKU 4 KASVUPALVELUJEN TUOTTAMINEN (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan? Kyllä pääosin 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Monituottajamalli lakiehdotuksessa säädetyllä tavalla ei ole joustavin mahdollinen toimintamalli, joka toimeenpanon kannalta huomioisi riittävästi maakuntien olosuhde-erot. Monituottajamalli olisi hyvä toteuttaa niin, että se mahdollistaisi sopimuksellisuuden kuntasektorin kanssa. Asiakkaiden valinnanvapaus on lakiehdotuksessa säädetty mahdollisimman laajaksi. Käytännön tasolla monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjaavuuteen. Yksityisiä palveluntuottajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti. Markkinapuute on ilmeisempi niiden asiakkaiden palveluissa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistyäkseen. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus): Kyllä pääosin 35) Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalvelujen tuottajien velvollisuuksien toteutumista on vaikea arvioida ennakolta 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? Kyllä pääosin 37) Mahdollinen sanallinen perustelu: Lakiesityksen tavoite on mahdollisimman laaja valinnanvapaus. Kilpailullisia markkinoita ei kuitenkaan välttämättä saada aikaan lainsäädännön pakottamana. Valin-
nanvapaus ei tule toteutumaan yhtäläisesti koko maassa. Tämä alueellinen realiteetti on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon. Maakuntien tulisikin järjestäjänä ratkaista alueen palvelutarpeiden ja -markkinoiden tarkoituksenmukainen alueellinen tuottamismalli yhteistyössä kuntien kanssa. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4: Yhtiöittämisvelvollisuus tulisi määritellä laissa tarkemmin tai täydentää asetuksella. On huomioitava kuinka maakunnan kunnat voivat olla osallisina yhtiöissä sekä miten yhtiön sidosyksikköasema määritellään. 39) Yksilöidyt säädösmuutokset lakiehdotuksen lukuun 4 23 : Valmisteltava kuntien ja kuntaomisteisten yhtiöiden mahdollisuus olla kasvupalvelujen sopimusperusteisena tuottajana markkinapuutetilanteessa. LUKU 5 PALVELUJEN MONIMUOTOISUUS JA YHTEISET JÄRJESTELMÄT (25-28 ) 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Tietojärjestelmiä koskevat ehdotukset vaativat kokonaisuutena selvennystä. On tarpeen määritellä selkeästi asiakkuudenhallinnasta ja sitä tukevasta mahdollisimman yksinkertaisesta tietojärjestelmästä. Asiakastietojärjestelmien tulee olla järjestetty siten, että myös kunnilla on mahdollisuus niihin päästä. Näin toimien vältetään päällekkäisiä järjestelmiä ja tehostetaan asiakaspalvelua. Pyrkimys digitaaliseen palvelutarjontaan ei saa tarkoittaa sitä, että asiakaspalvelu tuotetaan täysin sähköisten kanavien kautta. 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lukuun 5: LUKU 6 ERINÄISET SÄÄNNÖKSET (26-37 ) 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? Kyllä pääosin 43) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunnat vastaavat palvelukokonaisuuksiin sisältyvistä palvelutehtävistä ja niiden tulisi suunnitella yhteistyössä kuntien kanssa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Näin varmistetaan palvelujärjestelmien sujuvuus ja aukottomuus kasvupalveluiden kaikissa osa-alueissa ja vältetään päällekkäisyydet. Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvotteluissa tulisi olla edustus myös kuntasektorilta, jotta asiakasrajapinnan näkemykset saadaan parhaiten neuvottelukunnan tietoon. 36 : Jokaiselle maakunnalle on taattava riittävät resurssit kaikkien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Näin ollen keskitetysti hoidettavat toiminnat voidaan sopia maakuntien kesken ajamatta maakuntaa kuitenkaan tilanteeseen, jossa olisi pakko
siirtää päätöksentekoa toisen maakunnan alaisuuteen. Näissä tilanteissa on aina ensin selvitettävä myös mahdollisuus hoitaa tehtäviä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? Kyllä 45) Mahdollinen sanallinen perustelu Valtakunnallisissa tavoitteissa on syytä tarkastella asiakkaiden perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? Kyllä pääosin 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48)Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? Kyllä 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lukuun 6 LUKU 7 VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? Kyllä pääosin 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalveluiden osalta voisi olettaa, että markkinat eivät toimi täysin kilpailullisesti vuonna 2019. Alueelliset markkinat ovat pienet ja toisaalta erityisesti haastavat palvelutarpeet edellyttävät palveluntarjoajalta tuntemusta paikallisesta elinkeinoelämän dynamiikasta. Näin ollen haasteena on soveltuvien palvelujen löytyminen. Tämä osaltaan tukee pidempää siirtymäaikaa kasvupalvelujen hankkimiseen vapailta markkinoilta. Työllisyyspalveluiden osalta tulisi erityisesti kantaa huolta vaikeasti työllistettävien palveluista. Tässä on kunnilla oltava mahdollisuus ottaa kokonaisvastuu monialaiseen lähestymistapaan perustuen. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? Kyllä pääosin 55) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiesityksen mukaan maakunta saa tuottaa sen järjestämisvastuulle kuuluvia kasvupalveluja vain silloin, kun palvelua ei ole muutoin saatavilla eli markkinapuutetilanteessa. Tässä yhteydessä olisi hyvä pohtia toteutuuko markkinapuutetilanne myös silloin, jos palveluja ei ole maakunnallisesti tuotettuna saatavilla? Eli mikäli kilpailutukseen tu-
lee vain tarjouksia, joissa palvelua ei tuoteta maakunnallisesti paikanpäällä vaan esimerkiksi ainoastaan verkon kautta, voitaisiin markkinapuute näin todeta. 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? Kyllä pääosin 57) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiehdotuksen mukaan henkilöstö siirtyy 1.1.2019 maakuntaan ja tältä osin henkilöstön asema on selvitetty kattavasti. 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 KOMMENTIT LAKIEHDOTUKSEEN 2: LAKI KASVUPALVELUJEN JÄRJESTÄMISES- TÄ UUDENMAAN MAAKUNNASSA (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2. lakiehdotukseen VAPAA SANA Alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja koskevassa lakiesityksessä kotouttaminen liitetään vahvasti aluekehittämiseen. Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnallisia peruspalveluita ja koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvien palvelujen kehittämisessä tarvitaan kuntien ja maakunnan hyvää yhteistyötä.