HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/8 1 8 KAUPUNGINHALLITUKSEN ANTAMA LAUSUNTO VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMAN TOIMEENPANOSTA Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Törmä Taina, johtava rehtori, puhelin 310 88501 LIITTEET Liite 1 Lausunto Liite 2 Opetusministeriön kirje Kehittämisohjelman jatkotoimenpiteistä ESITTELIJÄ Opetusministeriö toteaa (17.6.2009), että valtioneuvosto sisällytti 5.12.2007 hyväksymäänsä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan päätöksen vapaan sivistystyön tehtäviä, lainsäädäntöä, rahoitusjärjestelmää, oppilaitosrakennetta ja ohjausta koskevan ja vuoteen 2012 ulottuvan kehittämisohjelman valmistelusta. Opetusministeriö asetti 1.2.2008 valmisteluryhmän laatimaan ehdotusta kehittämisohjelmaksi. Valmisteluryhmän ehdotukset sisältävä loppuraportti julkistettiin maaliskuussa (OPM 2009:12). Loppuraportista on järjestetty laaja lausuntokierros ja sitä on käsitelty sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä 16.4.2009. Loppuraportti ja lausunnot ovat saatavilla opetusministeriön verkkosivulla osoitteessa www.minedu.fi/koulutus/aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Kehittämisohjelma sisältää ehdotuksia seuraaviin osaalueisiin: 1) vapaan sivistystyön tehtäviä ja lainsäädännön uudistamistarpeet, 2) rahoitusjärjestelmän uudistaminen, 3) oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kehittäminen sekä 4) laatua ja vaikuttavuutta parantavat toimenpiteet. Valmisteluryhmän ehdotusten pohjalta
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/8 2 kehittämisohjelmasta on laadittu opetusministeriössä toimeenpanosuunnitelma, joka on esityslistan liitteenä. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 2.11.2009 lausuntoa Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmasta jättäen lausunnon pöydälle kaupunginhallituksen jäsen Pajamäen pyynnöstä. Lausunto hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa 9.11.2009. Esittelyssään 9.11. apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen toteaa, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajat käsittelivät toimeenpano-ohjelmaa 18.9.2009 kokouksessaan ja sopivat yhteisen lausunnon antamisesta. Lausunnossa otetaan kantaa kaupunkien ylläpitämien kansalaisopistojen sekä kaupunkien avustaman Helsingin seudun kesäyliopiston asemaa, rakenteita sekä rahoitusperustaa. Yhteistä lausuntoa on valmisteltu yhdessä PKS kuntien sivistystoimen johtoryhmässä. Samalla on sovittu, että kunnat hyväksynevät yhteisen lausunnon kaupunginhallituksen kokouksissa, Vantaa 26.10. sekä Espoo ja Helsinki 2.11.2009, ja että lausunnon allekirjoittaa kaikkien kuntien puolesta Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja. Lausunto Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien lausunto opetusministeriölle koskien Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen rahoituslain uudistamisessa, kehittämisohjelman yhteyksiä Akku (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus) -ehdotuksiin sekä rakenteellisen muutoksen selvittämiseen Pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Kauniaisissa toimii viisi kunnallista sekä kolme yksityistä kansalaisopistoa sekä yksi kesäyliopisto. Kuntien ylläpitämät opistot ovat: Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors stads svenska arbetarinstitut, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto sekä Kauniaisten kansalaisopisto. Helsingin seudun kesäyliopistoa ylläpitää yksityinen säätiö, jota hallinnoivat pääkaupunkiseudun kaupungit yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlaskettu asukasmäärä on 1 023 500 asukasta, eli 19,2 % valtakunnallisesta asukasluvusta. Ruotsinkielisiä on noin 65 000, eli yli 20 % valtakunnallisesta ruotsinkielisestä asukasluvusta.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/8 3 Maahanmuuttajataustaisien asukkaiden määrä on 63 700, joka on 45 % valtakunnallisesta maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrästä. Pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen vuotuinen kurssilaisten määrä on 170 000. Luku on 28 % valtakunnallisesta kansalaisopistojen opiskelijamäärästä. Vuosittain jonoon jäävien lukumäärä on 22 000. Kesäyliopistolla on vuosittain 14 000 kurssilaista. 1. Kansalaisopistojen ja kesäyliopiston tehtävät Pääkaupunkiseudun kunnalliset kansalaisopistot ovat Kansalaisopistolain hengen mukaan paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kesäyliopisto on alueellinen oppilaitos, joka tarjoaa avointa yliopistollista sekä muuta koulutusta. Merkittävänä ja kasvavana erityistehtävänä kaikilla opistoilla on maahanmuuttajataustaisen väestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä yhteiskuntaan ja työelämään sopeuttaminen. Myös syrjäytymisen uhan ja maassamuuton vuoksi pks-kuntien opistojen koulutuksella on suuri merkitys. 2. Rahoitus Kansalaisopistojen valtionosuuden rahoitus perustuu laskennalliseen opetustunnin yksikköhintaan. Opistokohtainen opetustuntien suoritekiintiö tarkistetaan joka neljäs vuosi. Tiheään asuttujen kuntien laskennallisen valtionosuuden yksikköhintaan on tullut 15 % korotus. Keho-toimenpide ehdotuksissa on ollut esillä siirtyminen yhteen yksikköhintaan ja siirtymävaiheen kautta korotuksesta luopuminen. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kunnallisten opistojen valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien lukumäärä on 188 000, joka on 9,2 % valtakunnallisesta vossuoritteiden määrästä. Valtionosuuden euromäärästä pks-kunnat saavat 10 %. Tällä hetkellä vallitsee huomattava epäsuhta pääkaupunkiseudun asukasmäärän ja saadun valtionosuuden välisessä suhteessa. Asukasta kohti oleva valtionosuustuntimäärä on 0.18, kun valtakunnallinen keskiarvo on 2,5. Pääkaupunkiseudun kunnat vastustavat tiheään asuttujen kuntien yksikköhinnan laskemista.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/8 4 Kustannuspaineet opetuksen järjestämisessä ovat kasvavia. Suuruudeltaan 15 % korotuksen poistaminen tietäisi 1 260 000 euron valtionosuuden menetystä. Kesäyliopiston valtionosuus määräytyy myös suoriteperusteisten opetustuntien ja kesäyliopistojen oman yksikköhinnan mukaan. Ongelmana on se, että toteutuneen ja valtion talousarviossa hyväksytyn suoritekiintiön määrä on lähes 50 % alijäämäinen. Pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että jakoperusteet suoritteiden opistokohtaisista määristä avataan ja yhdeksi suoritteiden määrän määrittämisen kriteeriksi otetaan kunnan tai opiston toimialueen asukaspohja. Edelleen pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että suoritteiden määrää tai yksikköhintaa määritettäessä huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön osuus asukaspohjasta. Myös Keho-raportti ehdottaa maahanmuuttajaväestön koulutuksen vahvistamista. Toimenpideohjelma sisältää myös erillisen laatu- ja kehittämisrahan. Pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että laatu- ja kehittämisraha ei vähennä perusvaltionosuutta. 3. Kehittämisohjelman yhteys AKKU (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus)-ehdotuksiin Pääkaupunkiseudun kunnissa asuu 45 % Suomen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä. Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppilaitoksia, joiden kautta on mitä luonnollisinta järjestää maahanmuuttajien kotoutumis-, työelämä- sekä suomen ja ruotsin kielen koulutus. AKKU toimenpideohjelman tulee maahanmuuttajakoulutuksen osalta huomioida kansalaisopistojen ja kesäyliopiston mahdollisuudet opintoneuvonnan sekä koulutuksen järjestäjänä. Tähän koulutustehtävään tulee valtion osoittaa erillinen rahoitus. 4. Kuntien rakenteelliset muutokset Rakenteellisen muutoksen tarkasteluaikaväli on 2007 2011. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan asukasluku oli 1 023 500 asukasta elokuussa 2009. Kasvua vuoden 2007 alusta on 31 225 asukasta. Ennustettavissa on, että asukasluvun kasvu tulee jatkumaan
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/8 5 samanlaisena myös tarkasteluvälillä 2009 2011. Huomattava osa alueelle muuttaneista on maahanmuuttajataustaisia. Edellä mainittujen kuntien rakenteissa ei ole tapahtunut muutoksia tällä aikavälillä eikä näin ollen opistojenkaan rakenteissa. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan opistot toimivat kukin oman kuntansa alueella. Kesäyliopisto toimii koko pääkaupunkiseudulla. Kuntalaiset voivat opiskella rajoituksetta myös naapuriopistoissa. Asukasluvun kasvu sekä maassa- ja maahanmuuttavien koulutustarpeet ovat suuri haaste pääkaupunkiseudun opistoille. Valtionosuus on riittämätön asukaslukuun sekä asukasrakenteeseen nähden, eikä kunnilla ole mahdollisuutta nostaa omarahoitusosuuksia. Ryhmäkoot ovat suuria ja huomattava osa hakijoista ei mahdu kursseille. Paineet kurssimaksujen korotuksiin ovat olemassa osissa kuntia. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kunnallisissa kansalaisopistoissa käynnistettiin vuonna 2007 yhteisen ilmoittautumisportaalin kehittämistyö. Www.ilmonet.fi on otettu käyttöön lokakuussa 2009. Ilmonet-opistot tarjoavat vuosittain reilut 250 000 opiskelupaikkaa yli kuntarajojen. Syksyn 2009 aikana on käynnistetty myös uuden yhteisen opistojärjestelmän määrittelytyö. Projektin arvioitu kesto on kolme vuotta. Portaalin rakentaminen on lisännyt huomattavasti opistojen välistä yhteistyötä. Monia palveluprosesseja sekä käytänteitä ollaan yhtenäistämässä. Molemmat projektit toimivat valtakunnallisina pilotteina ja tarjoavat mallin sekä runsaasti kokemustietoa muiden kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttöön. Kesäyliopistolla on ollut käytössä oma ilmoittautumisportaali sekä kurssimaksun maksaminen verkossa vuodesta 2007. Kesäyliopistojen www-sivujen kautta on linkitys kaikkien Suomen kesäyliopistojen opetustarjontaan. Vaikeina aikoina on tärkeä painottaa tasa-arvoisia ja saavutettavia sivistysmahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla, joka toimii maan henkisenä veturina.