4!.! SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO.. ',... i i. KATSAUS SUOMEN TALOUDELLISEEN TILAAN. 6. VIISIVUOTISKAUSI 886-890. EXPOSÉ DE LA SITUATION ÉCONOMIQUE DE LA FINLANDE PENDANT LES ANNÉES 8 8 6 8 9 0. HELSINGISSÄ, K E I S A R I L L I S E N S E N A A T I N K I R J A P A I N O S S A, 8 9 4.
Sisältö. Table des matières. Tekstiä (siv. 9). siv. I. J o h d a n t o.... Rajat ja p in ta -a la.... Hallinnollinen j a k o... 2. Ilm a n la a tu s e ik a t... 5. Ulkonaiset valtiolliset olot.... 7. Texte (pages 9). Page. I. I n t r o d u c t io n.... Superficie et f r o n t iè r e s.... Division a d m in istr a tiv e... 2. É ta t de la te m p é r a tu r e... 5. L influence de l état politique sur les conjonctures commerciales... 7. II. V äk ilu k u j a a s u n n o t... 8. Väkiluku ja väestönlisäys.... 8. Väestön yhteiskunnallinen ja taloudellinen t i l a... 6. A suinrakenn ukset...23. II. Population et habitations... 8. Accroissement de la population.. 8. La position sociale et économique de la p o p u la tio n... 6. H a b it a t io n s... 28. III. E l i n k e i n o t... 25. M a a n v iljely s... 25. K a r ja n h o ito...40. Maani o h k o m in e n... 49. M etsä n h o ito...5. M e tsä sty s...58. K a l a s t u s...60. Koti- ja k ä s it e o llis u u s... 67. V u o r i t y ö... 7. Tehtaat, käsiteollisuuslaitokset ja k ä s ity ö t... 75. P a lo v iin a n v a lm istu s...82. III. Agriculture et industrie.... 25. Agriculture...25. Elevage des b e s tia u x...40. Nombre des exploitations rurales. 49. Economie f o r e s t i è r e...5). C h a s s e.... 58. P ê c h e...60. Industrie d o m estiq u e... 67. Industrie m i n i è r e...7. Fabriques, manufactures et métiers des a r t i s a n s... 75. Fabrication de l eau-de-vie.... 82. IV. K auppa j a k u lk u n eu v o t.... 87. K auppa... 87. M erikulku... 95. V e sik u lk u n e u v o t...07. M a a k u lk u n e u v o t... 4. IV. Commerce et communications.. 87. C om m erce... 87. N avigation... 95. Voies de communication par eau. 07. Grandes r o u t e s... 4
TY Siv. R a u t a t ie t...5. P o stito im i... 9. Chemins de f e r... 5. P o s t e s...9. Page. V. K a m e r a a lit o im i... 2. M a a v e r o tu s...2. T a l o u s a v u t... 25. Maanmittaus ja iso ja k o... 29. Kruunun t u l o t...3. V. F i n a n c e s...2. Rente f o n c i è r e... 2. Propriétés r u r a le s... 25. Arpentage et partage des terres.. 29. Revenus de l É t a t... 3. IV. Y h te isk u n n a llise t j a k u n n a llise t o l o t...34. Kuntien tulot ja m e n o t... 34. Uudet r a k e n n u k s e t...36. Rahaliike ja lainalaitokset.... 37. VI. R e n seig n e m e n ts su r l é ta t so c ia l e t c o m m u n a l... 34. Les revenus et les dépenses des communes...34. Nouvelles c o n str u c tio n s...36. Circulation de l argent et institutions de c r é d i t... 37. V ak uutuslaitokset...52. S ä ä stöpan k it... 62. Testamentteja ja lahjotuksia yleis Sociétés d a s s u r a n c e...52. Caisses d é p a r g n e... 62. Legs et donations au profit des com hyödyllisiin y rity k siin... 65. O p e tu sto im i... 70. Aikakautinen kirjallisuus.... 77. T erveydenhoito... 78. K öyhäinhoito... 8. Vankeinhoito...88. munes ou du bien public.... 65. Enseignement p u b l i c... 70. La presse p ério d iq u e... 77. Soins h y g ié n iq u e s...78. Soins des p a u v r e s... 8. Régime des p r i s o n s...88. Taululiitteitä (siv. 250). Tableaux (pages 250).. Henkikirjoihin ja kirkonkirjoihin pantu väestö Suomessa 3 p. jouluk. v. 890, toinen toiseensa verrattuna 2. 2. Asuinrakennusten lukumäärä Suomessa 890 vuoden lopussa... 20. 3. Asuinrakennusten Suomessa laatu rakennusaineen, kattamisen ja korkeuden puolesta v. 890... 30. 4. a e. Kylvö- ja satomäärä vv. 886 890... 32. 5. Viljan tuonnin ja viennin määrät vuosina 886 890 36. 6. Talven yli elätettyjen elukkain lukumäärä Suomessa 886 890.. 38. 7. Tarttuviin tauteihin kuolleita elukoita 886 890... 40. 8. Petojen tappamia koti-eläimiä 886 890... 43.. Comparaison des relevés de la population selon registre civil avec ceux des rôles de la cote personel le au 3 Décembre 8 9 0... 2. 2. Nombre des maisons d habitation en Finlande à la fin de l année 890. 20. 3. Maisons habitables reparties selon la construction, la matière du toit et l hauteur en é t a g e s... 30. 4. a e. Sémence et récolte en 886 890... 32. 5. Importation et exportation du blé en 886 890 36. 6. Nombre des animaux domestiques en Finlande 886 890... 38. 7. Animaux domestiques crevés des épidémies contagieuses 886 890.. 40. 8. Animaux domestiques tués par des bêtes féroces 886 890.... 43.
S iv. Page. O. M aanom istajain lukum äärä ja jako 9. Les propriétaires classés selon la viljellyn m aansa laajuuden m ukaan v. 890... 3. grandeur de leurs terres labourables en 890... 3. 0. V aihtelut ruishehtolitran hinnassa 0. Les prix courants du seigle en 886 vuosina 886 890 46. 890 46.. P alvelus- ja työväen p alkkaehdot. Les salaires des ouvriers agricoles m aaseudulla vuosina 886 890. 48. pendant les années 886 890.. 48. 2. Katsaus m etsävalkeoihin Suomessa 2. Les incendies des forêts en Finlande vuosina 886 890..... 52. en 886 890 52. 3. Plankkujen ja lautojen keskihinta 3. Prix moyens des bois de sciage en vuosina 886 888 886 888. 4. H alkojen keskihinta vuosina 886 4. Prix moyens des bois à brûler 886 888... 53. 888...58. 5. Tervan k eskihinta vv. 886 888. 5. Prix moyens du goudron en 886 888 6. Tapettuja peto-eläim iä ja niistä m aksettujen palkintojen m äärä 886 6. Bêtes féroces tuées ainsi que le montant des gratifications accordées aux 890... 54. chasseurs en 886 890... 54. 7. M yllyjen lukum äärä Suom essa v. 7. Nombre des moulins en 890... 57. 890... 57. 8. K atsaus Suomen sahaliikkeesen 886 8. Nombre des scieries ainsi que leur 890... 58. production en 886 890.... 58. 9. Tietoja Suomen kaupungeille kuuluvasta 9. Superficie des terres etc. appartenan m aasta y. m. v. 890... 6. tes aux villes de la Finlande 890. 6. 20. A ikakautena 886 890 tapahtuneitt 20. Nombre des faillites des commerçants a kauppiaskonkurssein lukum äärä 64. en 886 890 64. 2. M aanteitä ja siltoja Suom essa v. 890 63. 2. Routes et ponts en 890... 63. 22. E rityislu ettelo teh dyistä uusista 22. Spécification des routes en construction m aanteistä kussakin lään issä 886 890... 66. pendant les années 886 890 66. 23. K yyditys ja kestikievarit Suom essa 23. Service des relais en Finlande en vuosina 886 890 74. 886 890... 74. 24. E rityisluettelo yleisten ulostekojen suuruudesta keskim äärin m anttaalilta 24. Contributions en moyenne sur chaque mantal dans les communes rurales kussakin m aalaiskunnassa Suo de la Finlande en 890... 78. m essa v. 890 78. 25. E rityislu ettelo m aksettavaksi lask e tu sta kruununylöskannosta ja m aksam 25. Le montant des contributions directes au profit de l É tat et les restes attom ista rästeistä kussaki lää pendant les années 886 890.. 90. nissä vv. 886 890... 90. 26. Tietoja m aalaiskuntien tuloista ja 26. Les revenus et les dépenses des communes m enoista vuonna 890... 94. rurales en 890... 94. 27. Ilm otus Suomen kaupunkien tu lo ista 27. Aperçu des revenus des villes de la vuonna 890... 24. Finlande en 890 24. 28. Ilm otus Suomen kaupunkien men 28. Les dépenses des villes de la F in oista vuonna 890 28. lande en 890 28,
VI Siv. 29. Tietoja säästöpankeista Suomessa v. 890... 32. 30. Katsaus pitäjänmakasiinein tilaan vuosina 886 890... 38. 3. Luettelo rahastoista yleishyödyllisiä tarkotuksia varten, pensioni- ja avunantokassoista v. 890... 40. 32. V e r ta ile v a ta u lu r a h o ista, m ito ista j a p a in o is t a... 250. 29. Les caisses d épargne en Finlande en 890... 30. Les magasins de blé des communes en 890... 3. Spécification des fonds communaux et d autres fonds institués pour l utilité publique, en 890... 32. T a b leau com p a ratif d e s m o n n a ies, p o id s e t m e su r e s....... Tekstfss'a: Siv." 0, r. 2'alh. seisoo 886 890, pitää olla: 886 89. Siv. 4, r.*8 ylh. seisoo 78,, pitää olla: 77,. Siv. 47, r. 2 alh. seisoo 60,000, pitää olla: 60,000,000 (markaksi). Siv. 34, r. 0 ylh. seisoo 235,228, pitää olla: 235,227. Taululiitteissä: Siv. 46, r. ylh. seisoo ruistynnyrin, pitää olla: ruis hehtolitran. Siv. 96, linja 8 ylh., sar. 4 seisoo 3,482: 7, pitää olla: 3,483: 7. Siv. 96, linja ylh., sar. 4 seisoo 373,477: 8, pitää olla: 373,478: 8.
I. Johdanto. Maan rajat, pinta-ala ja jako. Ulkonaiset olot, joista yleinen taloudellinen tila viisivuotiskauden kuluessa on riippunut. Rajat ja pinta-ala. M aan ra ja t eivät viisivuotiskautena 886 890 ole m itenkään m uuttuneet, jo sta syystä pinta-alan suuruuski on pysynyt m uut- tum atonna. M aassa viim eksi tap ah tu n een laskun Suomen p in ta-alasta to im itti M aanm ittauksen Y lihallitus v. 870 suuren Suomen y leisk arttan sa johdolla. T äm än laskun m ukaan eri läänien ja koko m aan pinta-alan suuruus oli seu raav a: U udenm aan lääni....,790 km 2. T urun ja P orin».... 24,505» H äm een )>... 22,08» W iipurin J)... 35,850» M ikkelin».... 22,885 >» K uopion».... 44,750 «W aasan».... 4,623» Oulun».... 60,739» K oko Suomen 370,283 *) km 2. U usim m at laskut Suomen pinta-alan suuruudesta on kenraalim ajuri V enäjän yleis-esikunnassa S trelbitski v. 882 toim ittanut. K oska hänen ju l kaisem iansa tietoja E uropalaisten v altak u n tain piuta-alaseikoista m elkein *) Paitsi Suomen osuutta Laatokassa. Sumu. Tai. Tila.
2 k aik k ialla pidetään tark im p in a ja luotettevim pina, p an n aan tä h ä n vertailun vuoksi hänen laskunsa Suom en pinta-alan suuruudesta: Lääni. Neliökilomeetriä. Kilomètres carrés. Gouvernements. Maata. Terre. Järviä. Lacs. Summa. Total. U u d e n m a a n......,3 74,872 Turun ja P o rin... 23,36,035 24,7 H ä m e e n... 7,959 3,625 2,584 W iip u r in... 3,409 3,632 35,04 M ik k e li n... 7,275 5,565 22,840 K u o p i o n... 35,746 6,984 42,730 W a asan... 38,309 3,402 4,7 O u l u n... 56,979 8,662 65,64 Suomen osuus L a a to k k a a... 8,04 8,04 Koko Suomi 33,944 4,660 373,604 T äm än laskun m ukaan on siis 88,8 5 /0 Suom en pin ta-alasta m aata j a,5 /o vettä. Suom enm aan luonnonlaatu tekee m ahdolliseksi rauhallisella työnteolla vuosi vuodelta lisä tä sen aluetta. V ielä on m aassa jälellä suunnattom ia vesiperäisiä soita ja räm eitä, joiden y h täm ittain en kuivaam inen, n iinhyvin ta loudellisten k u in terveyshoidollisten etujen vaatim a, jo k a vuosi lisää uusia aloja kuivaa m aata entisiin ja niinm uodoin todella lav en taa sitä aluetta, jo k a täällä on ihm isen viljeltävä. N ykyään o taksutaan että v äh in tään viidesosa Suom enm aan koko pin ta-alasta on täm m öisiä vielä kuivaam attom ia räm em aita. Tosin ei löydy varm oja, uudem piin m ittauksiin p erustuvia tieto ja näiden suuruudesta ja laveudesta kussakin läänissä eikä m yöskään niiden alueiden laajuudesta, jo tk a n iistä on viljelykselle anastettu. K u iten k i ne tiedot, jo tk a alem pana esitetään vuosina 8 8 6 8 9 0 teh d y istä järvenkuivausja kaiv an to tö istä sekä soiden ja räm eiden ojittam isesta, ovat m ittakaavana, jo n k a m ukaan voipi arvostella m itenkä vesiperäisten m aiden kaivaustyöt, vuosi vuodelta ovat edistyneet. Hallinnollinen jako. E ri läänien ra ja t ja ala eivät viisivuotiskautena 8 8 6 8 9 0 ole olleet m uutosten alaisia. A ikakauden lopulla Suomi h allin nollisessa suhteessa oli ja e ttu seu raav alla ta v a lla:
3 D ivision administrative du pays. Kaupungeita. Kihlakuntia. Nimismiehenpiiriä. Villes. Bailliages. D istricts des bas-officiers. Uudenmaan lä ä n i... 5 4 24 Turun ja Porin... 6 0 45 Hämeen... 2 6 26 Wiipurin... 6 9 4 Mikkelin... 3 4 2 Kuopion... 2 6 28 W aasan... 7 6 4 Oulun... 5 6 87 Koko Suomi 890 36 5 263 885 36 5 260 H allinnollisessa jaossa viisivuotiskautena teh d y t m uutokset ra jo ttu v at erity isiin nim ism iespiirien uud estajärjestäm isiin. N iin tu li suurem pan i piirien halkaisem isen k au tta neljä u u tta nim ism iespiiriä lisää, jo ista yksi V iipurin, yksi K uopion ja kaksi V aasan läänissä. S itävastoin on M ikkelin läänissä kaksi piiriä y h d istetty yhdeksi. P iirien lukum äärä on siten lisään ty n y t kolm ella. N äm ät, sam oin kuin edellisetki sam anlaatuiset järjestelem iset, ovat tosin v ähitellen saattaneet m aan hallinnollisen jao n hiukka yhdenm u kaisem m aksi, vaikka kuiten k i paljo ep ätasaisu u tta tässä kohden y h ä vielä on jälellä. 890 vuoden lopulla oli k ih la k u n tie n ja nim ism iespiirien k esk i m ääräinen väkiluku: Kihlakunnissa. Nimismiespiireissä. U udenm aan lään in.. 4 2,267 7,0 4 4. T u ru n ja P o rin».. 34,795 7,732. H äm een». 3 9,283 9,065. W iip u rin».. 35,389 7,768. M ikkelin».. 43,77 8,337. K uo pion».. 46,052 9,868. W aasan».. 63,95 9,353. O ulun».. 36,48 5.906. K oko Suomessia 4,67 8,0 7 8.
4 M aamme väk irik k ain k ih lak u n ta on Ilm ajoen k ih lak u n ta W aasan läänissä, jossa on enem m än kuin 82,000 asukasta; väk ilu v u ltaan pienin k ih lak unta, kun ei L ap in m aata o teta lukuun, on M ynäm äen k ih lak u n ta T urun ja P o rin läänissä, jo n k a asukasluku on vähän päälle 20,000 henkeä. Vielä suurem pi on eroavaisuus nim ism iespiireissä, jo ista suurim m at, n iin k u in K uopio ja N ilsiä K uopion läänissä, sekä K auhajoki ja K u rik k a W aasan läänissä, jo ista jokaisen asukasluku on noin 7,000 henkeä, ovat kym m enen k ertaa väkirikkaam pia k u in pienim m ät. Jo llei o teta lukuun sem m oisia piirejä, jo tk a ovat saaria ja jo ita erikois-asem an ja m uiden asianhaarain vuoksi ei voida y h d istää toisten kanssa, niinkuin esim. S uursaari ja T ytärsaari, L avansaari ja Seitskaarto, K um linki-b rändö, R aippaluoto y. m., löytyy n im ittäin man- nerm aallaki nim ism iespiirejä, jo tk a sekä laveudeltaan että väkiluvultaan ovat paljo pienem piä kuin lään in keskim ääräiset luvut, ja v errattu in a äsken m ain ittu ih in väkirikkaisiin p iireihin saattavat tuon epätasaisen jao n selvästi n ä kyviin, niinkuin T aivalkoski Oulun läänissä 2,600:a ja R au tav aara K uopion lään issä,800:a asukkaalla. T ilastollisen T oim iston alam aisessa K ertom uksessa Suom enm aan taloudellisesta tila s ta vuosina 87 875, 876 880 sekä 88 885 on jo p u h u ttu siitä y h täpitäväisyyden puutteesta, jo k a y h ä vielä on olem assa m aam m e hallinnollisen, lain k äy tän n ö llisen ja k irk o llisen ja o n välillä, sekä n iistä vastuksista, joita, varsinki tilastollisessa suhteessa, syntyy sen k a u tta että h allin to p iirit ylläm ainituissa suhteissa ovat keskenänsä erilaiset. K u n lisäksi tulee, että näm ät hallin to p iirit usein ovat sam annim iset, v aik k eivât käsitä sam oja aloja, käypi asiantila vielä sekavam m aksi. N iin löytyy n ykyään sekä tuom iokuntia että kihlakuntia, joilla on nim enä H elsinki, P iikkiö, H alikko, W ehm aa, P irkkala, Jäm sä, H ollola, M ikkeli, H einola, Ju u k a, R antasalm i, R autalam pi, Kuopio, Iisalm i, Liperi, K orsholm a, Ilm ajoki, L aukaa, Oulu, Salo ja Kemi, m u tta ei ainoakaan n äistä tuom iokunnista käsitä sam aa alaa kuin yhdennim inen kihlakunta, vaan toisinaan suurem m an, toisinaan pienem m än. Suom en lainkäytännöllisen, hallinnollisen ja kirkollisen jao n y htä- pitäväiseksi järjestäm in en n ä y ttä ä sentähden olevien olojen vaatim alta, olle- tik i kun tuom iokuntain n ykyiset ra ja t toisinaan, niinkuin K iteen, R au talam m in ja L ep p äv irtain tuom iokuntain, k äy v ät ristiin itse lääninrajojen kanssa ja toisinaan taas (esim erkiksi Sahalahdella ja P eräseinäjoella) ja k a v at k irk k o k u n n at kahtia, joiden yhteys kuiten k i jokaisessa jaossa olisi ollut säilytettävä. T ähän voidaan vielä lisätä, että m yöski hallinnollinen ja k irk o llin en p itäjän jak o usein on erilain en ja e ttä tässäk i suhteessa sam alla n i m ellä toisinaan osotetaan alueita, jo tk a yhden jakoperustuksen m ukaan k ä sittä v ät eri alan kuin toisen m ukaan.
5 llmanlaatuseikat viisivuotiskautena olivat ylipäänsä m aanviljelykselle jo tenkin suotuisat, jo n k a vuoksi sadotkin keskim äärin lukien koko m aassa tu liv at hyviksi tah i ainakin keskinkertaisiksi. V aikka vuonna 886 oli lum i- rikas talvi, tu li k uitenkin aikainen kevät ja ilm at olivat kesällä ja syksyllä ylipäänsä kasvullisuudelle suotuisat. Täm än johdosta viljasato ylipäänsä tu li hyväksi. Seuraavana vuonna 887 ilm anlaatuseikat olivat ylipäänsä suotuisat ja viljasato tu li yleensä runsas; heinänsaalis oli o sittain runsas, osittain hyvä, vaan pohjois-osissa kesk in k ertaista huonom pi. V. 888 ilm at olivat vähem m in suotuisat. V iljasato sen johdosta tu li ylipäänsä ainoastaan kesk in k ertain en, vieläp ä hu onok in erity isissä osissa O ulun lääniä. S am aten ilm at v. 889 eivät olleet kasvullisuudelle aivan suotuisat, jo sta syystä sato ei tu llu t täy sin tyydyttäväksi. E rittä in k in oli heinänsaalis huono. V. 890 m uodostuivat ilm at yleensä suotuisiksi, jo n k a vuoksi saatiin hyvä ta i kesk in k ertain en viljasato ja hyvä heinänsaalis, p aitsi W aasan läänissä, jossa niitty m ato oli heinänkasvua vahingoittanut. E nem m än p aikkakunnallisista luonnon-ilm iöistä viisivuotiskautena ovat seuraavat erittäin m ainittavat. V. 886 oli jäittenläh tö M ynäjoessa T urun lään iä n iin ankara, että eräs silta sen johdosta hajosi. Sam ana vuonna 20 ja 2 p. K esäkuuta sattu i ankaria raesateita eri osissa T urun, H äm een ja U udenm aan lääniä. 887, 6 ja 7 p. H ein äk u u ta raivosi ra ju m yrsky T urun läänissä, ja sam ana päivänä todellinen hirm um yrsky Sakkolassa, W iipurin lääniä, k aato i paljon m etsää ja h äv itti joukon lato ja ja m uita ulkohuoneita. Sam aan aikaan sattu i raesateita useissa osissa m aata. 889, 2 p. K esäkuuta kohtasi ankara raesade K lem in ja T aipalsaaren p itäjiä W iip u rin läänissä, jolloin ruislaihot vahingoittuivat. H uom attavin luonnonilm iö viisivuotiskauten a sattu i kuiten k in 28 p. E lo k u u ta 890, jolloin tav atto m an raju hirm u m yrsky raivosi p itk in eteläistä rannikkoa ja aikaansai suuria vahinkoja T u ru n ja U u denm aan läänissä. L äm pöm ääräseikkain valaisem iseksi y lläm ain ittu in a vuosina an n ettakoon vielä seuraavat tiedot. Jäänlä h tö H elsingin eteläsatam asta tap ah tu i viisivuotiskautena aikaisim m in M aaliskuun 29 p. 890 ja m yöhim m in Toukokuun 2 p. 888 sekä O ulun u lkorediltä aikaisim m in Toukokuun 9 p. 890 ja m yöhim m in K esäkuun p. 888. E ro tu s sanottujen palkkain välillä satam ien avautum is-ajan puolesta v aih etteli eri vuosina 33 ja 44 päivän välillä. Jääty m in en sitävastoin tap ah tu i H elsingissä aikaisim m in 7 p. Jouluk. 890 ja m yöhäisim m in talvella 888 890, 28 p. Tam m ik. jälkim äisenä vuonna. Oulussa jääty m in en tap ah tu i aikaisim m in 27 p. Lokak. 888 ja m yöhäisim m in 30 p. M arrask. 889. H elsingin satam a oli siis 2 3 /3 k uuk au tta vuodessa kauvem m in sulana k u in Oultin; m u tta aikaisem m in ai-
6 k av a pim eys po h jo isilla vesillä sekä jä ä t siellä k ev äisin ovat vielä lisäksi jo k a vuosi m elkoisesti ly h en tän eet purjehdusaikaa jälkim äisessä satam assa. T äkäläisestä M eteorologillisesta P ääobservatoriosta saatujen tietojen m ukaan keskiläm pö eri vuosina oli C elsiuksen astem itan jä lk e e n: Température moyenne de l année en Helsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. 886... + 4,8 + 4,6 + 3,4 + 2,7 887... + 5,2 + 4,5 + 3, + 2,4 888... + 2,6 +,9 0,3 889... + 4,8 + 4,4 -f- 3,9 + 2,9 890... - - 5,5 - - 5,0 + 4,2 + 3,4 Keskimäärä vuosina 886 890 - f 4,6 + 4, H- 2,2 K eskiläm pö oli siis m ainituissa paikoissa korkein vuonna 890 ja alin vuonna 888. Vuosi 890 oli m erkillinen tasaisim m an läm m ön k au tta viisivuotiskautena. K orkein ja alin kuukauden-keskiläm pö viisivuotiskautena oli san otuissa p aiko issa seu raav a: Korkein kuukauden keskilämpö. La plus haute température moyenne d un mois, ' Alin kuukauden keskilämpö. La plus basse température moyenne d un mois. H elsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. H elsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. V. 886.. + 7,i -f- 7,5 + 7,6 + 8,o 8,3 8,8-2, 3,8» 887.. + 6,4 + 7,o -f- 6,9 + 5,9-5,3 9,8-2,5 3,9 n 888.. + 5,6 + 5,9 + 5,o,2 2,0 3,6» 889.. + 6,6 + 7,8 + 7,0 + 5,3-0, -,0 2,3 2,8 n 890.. 4-5,4 + 5,2 + 6,9 + 5,6 3,6-4,9-7,3-6,5 E ro tu s korkeim m an ja alim m an kuukauden-keskiläm m ön välillä oli,siis kunaki sanottuna vuonna;
7 L a différence de la température moyenne des mois. Helsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. V. 880... 25,4 26,3 29,7 3,8 887... 2, 26,8 29,4 29,8,,888... 26,8 ' 27,9 28,6 889... 26,7 28,8 29,3 28, 890... 9,0 20, 24,2 22,i Sadem äärä, lu ettu n a m illim eetreissä, tek i M eteorologillisen Pää-obser- v atorion antam ain tietojen m ukaan: Quantité absolue de pluie en millimètres. Helsingissä. Tampereella. Kuopiossa. Oulussa. V. 8 8 6... 529,0 493,5 479,8 536, 887... 498,3 556,5 548,0 564,6,,888... 549,9 470,8 657,9,,889... 602,7 470,7 574,0 525,2,,890... 688, n 6,c 577,0 430,7 Ulkonaiset valtiolliset olot. K oko viisivuotiskausi 88C 890 oli rauhan ja levollisuuden aikakausi. Oli siis täysi syy odottaa, että m aan kauppa ja tav aran v aih to sellaisena aikakautena olisivat v erraten vilkkaita. V aan täm ä toivom us ei to teu tu n u t. T oiselta puolen n im ittäin m yöntiä W enäjälle vaik eu tti se sorrostila, jossa kauppa-asiat siellä olivat, sekä W enäjän rah an alhainen kurssi, jo k a koko aik ak au ten a oli noin 250 eli h iukka enemmän. Myöskin, siellä toim eenpannut tu llirajo itu k set v aik u ttiv at ehkäisevästi Suom en kauppaan. M aan suurem pi tehdasteollisuus, jo n k a tu o tteet isoksi osaksi ovat a io tu t W en äjälle vietäv ik si, sai asiain n iin ollen k ä rsiä m elkoisia ta p pioita. E ten k i k ärsiv ät rauta-, paperi-, liinakangas- ja m uut teollisuudenhaarat, joiden oli kilpailem inen venäläisten, kotim aisista raaka-aineista vai-
8 Haistettujen sam anlaatuisten teh d astu o tetten kanssa ja joiden harjo ittajan i, k un sekä raak a-ain eitten e ttä tehdastuotteiden h in n at W enäjällä alentuivat kovin halvoiksi, usein täy ty i m yödä tav aran sa polkuhinnasta. T oiselta puolen p au tav arain k auppak i m uutam ina vuosina oli ahtaassa tilassa, jo n k a jo h dosta eivät ainoastaan tu lo t tä stä m aan etevim m ästä v ien titav arasta m elkoisesti vähentyneet, vaan tukki- ja sahaliikkeessä työskentelevän irtaim en väestön ty ö p alk atk i tu n tu v asti alentuivat. V iim ein Suom en rah tik aupan oli m yöskin taistelem inen ulkonaisia vastuksia vastaan. E rittä in suotuisana asianhaarana kaupalle ja keskusliikkeelle on k u iten k in täydellä syyllä m ain itta v a tän ä aikakautena toim eenpantu talv iliik e H ankoniem essä. V aikka k au p an ja teollisuuden tila viisivuotiskautena täten oli vähem m än edullinen, ei yleinen varallisuus m aassa kuiten k aan huononnut: pikem m in se, kiitos olkoon yleensä hyvien satojen, jossaki m äärin edistyi, jo n k a parh aiten to d istaa väkiluvun osaksi tuleva lisäys. II. Väkiluku ja asunnot. Ne erittäin edulliset syntyväisyyden- ja kuolevaisuudenseikat sekä sen johdosta se v errattain suuri väenlisäys, jo k a huom attiin vuosina 87 885, ja tk u iv a t m yöskin viisivuotiskautena 8SG 890. N äitten suotuisten olosu h teitten syynä olivat toiselta puolen yleensä h y v ät sadot ja toiselta ylim alkaan hyvä terveystila m elkein koko täm än ajanjakson kuluessa. V arsinaisia k u lk u tau teja ei ollut liikkeellä tän ä aikana m uuta kuin ankara la v an tau ti syksyllä 887 m uutam issa osissa m aata erittäin k i T am pereen seuduilla; sam aten 889 vuoden jälkipuoliskolla suolikuum e ja p u n atau ti ilm estyivät eri osissa m aata, jo n k a ohessa influentsa vuoden lopulla liikkui m elkein kaikkialla, ja tk u e n vielä 890 vuoden alkuun. Viim e m ainitun vuoden lopulla raivosi m iratam illa seuduin tuhka- ja tulirokko. P apiston ilm otusten m ukaan väenlisäys näinä vuosina oli seuraava:
9 Väkiluku P opulation Joulukuun Joulukuun 3 p. 885. 3 p. 890. Accroissement absolu. Väestön lisäys vuosina 886 890. Accroissement annuel, pourcents. Vuotinen väenlisäys prosenttina väkiluvusta. Uudenmaan l ä ä n i... 28,524 239,456 20,932,84 Turun ja Porin... 369,359 395,474 26,5,36 Hämeen... 236,797 258,80 2,383,73 Wiipurin... 32,932 35,600 29,668,75 Mikkelin... 72,7 80,920 8,803 0,99 Kuopion,,...... 273,276 290,654. 7,378,23 W aasan... 885,55 47,92 32,037,59 Oulun... 226,98 246,993 20,795,76 Koko Suomi 2,203,358 2,380,469 77,,54 V iisivuotiskautena 886 890 oli absoluuttinen väenlisäys suurem pi, k u in m ikä Suom essa m illoinkaan ennen on ollut laita; se tek i keskim äärin 35,420 henkeä vuodessa. M yöskin vuotuinen suhteellinen väenlisäys oli v erra tta in hyvin suuri. Se on n im ittäin keskim äärin p ro sen ttin a väkiluv usta teh n y t: 84 865.... 0,97 0/ /O' 86 865....,08 )) 866-870...- - 3,98 )) 87 875...,59 )) 876 880...,,50» 88 885....,35 )) 886 890...,54 )) N iinkuin yllä-olevasta tau lu sta näkyy, oli väestön lisääntym inen 886 890 M ikkelin ja U uden m aan lään eissä erinom aisen epätasainen. V äk i lukuun verraten U udenm aan lään illä oli k aksi v ertaa suurem pi väenlisäys k u in M ikkelin läänillä. S yystä on k u iten k in huom autettava, että väenlisäykseen U udellam aalla ei ole ollut syynä sy n ty n eitten enem m yys kuolleitten suhteen, vaan suuri m äärä sisäänm uuttoja m uista lääneistä, etupäässä k au punkeihin, varsinki H elsinkiin. P in ta-alan sa laajuuden suhteen Suom enm aa vielä on hyvin harvaan asuttu. K u iten k i on väentiheys ainoastaan kahdessa läänissä alle 0 henkeä Suom. Tai. Tila. 2
0 kilom eetrillä. S euraava tau lu osottaa, k uinka asukasluku keskim äärin k ilo m eetrillä on vuodesta 870 kasv anut. Asukasluku km2:llä. Nombre <P habitants par kil, carré de terre. 870. 875. 880. 885. 890. Uudenmaan l ä ä n i s s ä... 5, 6,5 8,2 9,6 2,5 Turun ja Porin... 2,7 3,8 4,9 0,0 7,i Hämeen... 0,4,3 2,3 3,2 4,4 Wiipurin... 8,9 9,2 9,o 0,2,2 Mikkelin... 9,0 9,4 9,6 0,0 0,5 Kuopion... 6,i 6,7 7,2 7,c 8. W aasan... 7,8 8,5 9,4 0,i 0,9 Oulun...,,2,3,+,6 Koko Suomessa 5,3 5,8 6,2 6,0 7,2 Y lläolevat tiedot Suom enm aan väkiluvunseikoista perustavat, sam oin kuin kaikki aikaisem m in ju lk aistu tk i, papiston, erittäin k u ltak in seurakunnalta, tekem iin väkilukutauluihin. P item m än ajanjakson kuluessa sanottujen tau lu jen sum m at kuiten k i m elkoisesti ovat eronneet n iistä tuloksista, joihin h enkikirjoihin nojautuva luvunlasku sam asta aineesta on tullut. Vuodesta 880, jolloin A rm ollista A setusta Jo u lu k u u n 9 p:ltä 878, jo k a koskee h en k ik irjo itu sta Suomessa, sekä K eisarillisen S enaatin k irjettä seuraavan M aaliskuun p:ltä ru v ettiin noudattam aan, on erotus m ainittujen läh d etten tietojen välillä, v erraten erotukseen edellisenä aikakaiitena, k u iten k i vähennyt, varsinki jos ilm otuksia papiston tauluissa, jo tk a koskevat jonkun vuoden loppua, v errataan henkikirjotukseen seuraavana vuonna, jo n k a tiedot kuuluvat vuoden alkuun ja siis ovat p id ettäv ät y h täläisin ä ilm otusten kanssa edelläm ainituissa tauluissa. A llaseuraava tau lu osottaa hengille-pantujen lukum äärän vuosina 88G 890, jo n k a m äärän p itäisi olla sam a k u in papiston ilm ottam a lukum äärä 3 p. Jo u lu k u u ta k unaki vuonna 885 890.
Population inscrite dans les listes des cotes personelles. L ä ii n i. Gouvernements. 88G. 887. 888. 889. 890. M iehenpuolta. Sexe m asculin. 89. Vaim onpuolta. Sexe fém inin. Y hteensä. Les deux sexes. Accroissement. Lisäys edellisen viisivuotiskauden lopusta alkaen. U u d en m aan... 209,623 26,478 22,962 227,65 233,357 4,487 24,68 238,655 29,032 Turun ja P orin.... 372,502 376,56 384,629 3S7,037 390,052 9,979 202,464 394,443 2,94 H ä m e e n... 235,69 240,500 246,064 250,06 255,07 28,435 32,834 26,269 25.578 W i i p u r i n... 320,432 325,379 332,43 338,007 340,452 7,48 76,675 347,823 27,39 M ik k elin... 70,624 72,405 74,378 76,587 78,007 88,380 9,874 80,254 9,630 K u o p io n... 272,34 274,33 274,707 279,236 283,203 42,226 45,42 287,647 5,53 W a a s a n... 382,555 387,778 39,08 394,65 399,322 95,79 207,259 403,050 20,495 O u lu n... 26,522 22,450 224,553 228,395 230,90 4,98 9,837 234,88 8.296 K oko Suomi (T otal) 2,80,083 2,24,864 2,249,84 2,28,625 2,30,365,47,427,200,532 2,347,959 67,876 Siitä kaupungeissa (Dans les villes).... 84,973 9,335 200,264 207,938 22,600 0,566 2,792 223,358 38,385 Siitä m aaseuduilla (Dans les communes rurales)...,995,0 2,023,529 2,049,550 2,073,687 2,097,765,045,86,078,740 2,24,60 29,49
2 Yllä-oleva taulu, v errattu n a papiston ilm otusten perustuksella tehtyyn, osottaa että m aassa löytyi enem m än k irkonkirjoihin kuin henkikirjoihin pantuja, ja tek i täm ä erotus aikakauden allissa, p. Tam m ik. 886 23,275 henkeä, k un se sitävastoin aikakauden lopussa, 3 Jouluk. 890, nousi 32,50 henkeen. E ro tu s kirkonkirjo ih in otetun ja h en k ik irjo tetu n väestön välillä oli siis vuosina 886 890 enennyt 9,235 hengellä. E rotuksen enenem inen saatettanee ainald osaksi selittää siten, että henkikirjoista m oni vähitellen on jä te tty pois, jo k a kauem m in aikaa on p aik k ak u n n asta ollut poissa, vaikka hän y h ä seisoo kirkonkirjoissa, k un tieto a hänen kuolem astaan ei ole tu llu t; uskottavaa k u itenki on, että suuri m äärä täm m öisistä jo on kuollut, varsinki u lkom ailla oleskelevista m erim iehistä ja passilla ulko m ailla eläv istä h en k i löistä. S entähden lu u ltavasti lähim m in p äästään totuuden perille, jos otaksutaan jo ten k i y h tä suuria v irh eitä kirkonkirjoissa kuin henkikirjoissa, vaikka v iat niissä kulkevat vastapäisiin suuntiin; täm än johdolla olisi todellinen väkiluku saatava, jos keskim äärä o tettaisiin kirkon- ja henkikirjojen tiedonantojen välillä, ja olisi Suom en väkiluvun siis 3 p. Jouluk. 890 p itän y t olla 2,364,24 henkeä. M yötäliitetty tau lu N:o sisältää m uuten tarkem pia erityistietoja k irk onkirjoihin ja henkikirjoihin p an tu jen henkilöiden lukum äärästä kussaki kunnassa. S iitä näkyy, että useim m issa m aam m e suurem m issa kaupungeissa n iinkuin H elsingissä, Turussa, Tam pereella, W iipurissa, N ikolainkaupungissa j a O ulussa sekä m uutam issa pienem m issä, jom m oinenki eroavaisuus on olem assa henkikirjojen ja k irkonkirjojen välillä; kuiten k i täm ä eroavaisuus on sikäli erilainen, e ttä Tam pereella h en k ik irjo itettu jen lukum äärä on isompi k uin kirkonkirjoissa oliain, kun sitä vastoin kaikissa m uissa lueteltuissa kaupungeissa h en k ik irjo tettu jen lukum äärä on suurem m assa tai vähem m ässä m äärässä pienem pi kuin kirkonkirjoihin otettujen. U seassa m aalaiskunnassa h av aitaan m yöskin suuria erotuksia h en k i kirjoihin ja kirkonkirjoihin otetun väestön välillä, jolloin joskus edellinen, joskus jälkim äinen n iistä on suurem pi. M ahdotonta on p itää kum paakaan näistä tiedoista luotettavam pana. M uuten v ertailu jo n k u n p aik k ak u n n an k irkonkirjoihin ja henkikirjoihin otetun väestön välillä sekä m ahdollisuus ta r kastaa kum paakin koskevain ilm otusten lu o tetta v u u tta usein käypi vaikeaksi sen kau tta, että p aikkakunnan hallinnolliset ja kirkolliset ra ja t eivät ole sam at ja että m olem m at ilm otukset sentähden koskevat eri alueita.
3 U skontunnustuksen m ukaan jak au tu iv at Suomen asukkaat vuonna 890 seuraavalla tavalla: Väkiluvuntaulujen mukaan. Selon les registres des paroisses. Henkikirjani mukaan. Selon les listes des cotes personelles. L u th erilaisia (Luthériens)... 2,334,547. 2,305,388. K reik k al.-v en äläisiä (Grecs-orthodoxes). 45,46. 42,220. M uita kristinuskolaisia (autres chrétiens)... 46. 268. V ieras-uskoisia (non-chrétiens)... 83. Y hteensä 2,380,469. 2,3 4 7,9 5 9. S euraava tau lu osottaa lähem m in eri uskontoihin kuuluvan h enkikirjo itetu n väestön lukum äärän kussaki läänissä: Population selon les listes des cotes personelles en 89. L ä ä n i. Gouvernements. Luthériens. Lutherilaisia. Grecs-orthodoxes. Kreikkalais-venäläisiä. Autres chrétiens. Muita kristinuskolaisia. Non-chrétiens. Vierasuskoisia. U u d e n m a a n... 237,24,459 72 Turun ja P o r in... 293 22 56 H ä m e e n... 260,949 297 23 W iip u r in... 35,936 3,747 40 M ik k e lin... 79,937 34 o K u o p i o n... 279,867 7,779 W a asan... 402,927 8 5 O u l u n... 234,576 23 3 26 Koko Suomi (Total) 2,305,388 42 220 268 83 Siitä kaupungeissa ( Villes)... 28,340 4,759 202 57 maaseuduilla (Communes ru rales)... 2,087,048 37,46 66 26 M ainittava on e ttä T urun ja K uopion kaupunkien sekä O ulun läänissä K uivaniem en m aalaiskunnan henkikirjoissa löytyy jo k u m äärä k ristin uskoon kuulum attom ia henkilöitä. T ähän ei löytyne m uuta selitystä, kuin että sanotuissa kaupungeissa passipiletillä oleskelevat Ju u talaiset ovat o tetu t henkikirjoihin, vaikka he eivät ole Suom en kansalaisia eikä heidän asun-
4 tonsa ja oikea kotipaikkansa niinm uodoin 3 :n m ukaan A rm ollisessa Asetuksessa 9 piitä Jouluk. 878 henkikirjotuksesta Suom essa olekaan maassa. K uivaniem en k u n n an henkikirjoihin o tetu t 26 vieras-uskolaista ovat taasen, n iin k u in K u v ernöörin k ertom uksessa ilm otetaan, M ustalaisia, jo ita «ei p i detä kristittyinä». K un asiasta ei lienkikirjotuksessa ole voitu saada likein- pää selkoa, jääp i täm ä kohta kuiten k i epävarm aksi, koska toiselta puolen ei voida k ieltää m ahdolliseksi, että m ain itu t henkilöt ovat kastetulta. P apiston antam ain ilm oitusten m ukaan olivat kieliseikat m aassa v. 890 seuraavat. M aan k a ik ista 2,380,469 asu k k a asta oli 2,048,545 eli 86,07 0/ /o suom enkielisiä, 322,604 )) 3,55 )) ruotsin-» 6,24 )> 0,25 )) venäj än-»,674 )) 0,07 )) saksan-»,06 )) 0,04 )) lapin-» ja 46 kielenä. )> 0,02 )> jo illa oli jo k u m uu k ie li äidin- K u te n y lem pänä on osotettu, nousi väenlisäys Suom essa viisiv u o tiskautena 886 890 78, ll:e e n henkeen (väkiluvuntaulujen m ukaan). Missä m äärässä täm ä lisääntym ys on riip p u n u t syntyväisyydestä ja kuolevaisuudesta sekä sisään- ja ulosm uutoista, osottavat seuraavat num erot : Elävänä syntyneitä. K uolleita. Syntyneitten enemmyys. Naissances. Décès. Surplus des naissances. Yhteensä. Les deux sexes. Vaimonpuolta. Sexe fém inin. i i M iehenpuolta. Sexe m asculin. Yhteensä. ; Les deux sexes. Vaimonpuolta. Sexe fém inin. j M iehenpuolta j Sexe m asculin. Y hteensä. I.es deux sexes. Vaimonpuolta. Sex e fém in in. i! Miehenpuolta. j Sexe m asculin. V. 886... 40,25 38,36 78,576 25,32 24,202 49,54 4,903 4,59 29,062,,887... 4,69 40,033 8,724 2,704 2,7 42,875 9,987 8,862 38,849,,888... 40,892 39,280 80,72 22,905 22,52 45,47 7,987 6,768 34,755,,889... 40,23 37,758 77,88 23,37 22,362 45,679 6,806 5,396 32,202,,890... 40,023 37,837 77,860 23,898 22,58 46,479 6,25 5,256 3,38 Y hteensä 202,944 93,269 396,23 7,36 2,828 229,964 85,808 80,44 66,249 S y n t y n e it t e n e n e m m y y s v iis iv u o tis k a u te n a n o u s i s iis 6 6,2 4 9 :een ja o li 0,862 h e n k e ä v ä h e m p i k u in to d e llin e n v ä e n lis ä ä n ty m y s, j o t e n v iim e k s i m a in itu n h e n k ilö lu v u n t u lis i o s o itta a s is ä ä n m u u tta n e itte n e n e m m y y ttä. K u i-
5 torikin tek iv ät sisään- ja ulo sm u u ttan eitten sum m at viisivuotiskauden eri vuosina : Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Ulosmuuttaneita. migrations. Sisäänmuuttaneittcn enemmyys. Surplus des immigrés. Y hteensä. Les deux sexes. V aim onpuolta. Sexe féminin. M iehenpuolta. ; Sexe masculin. Y hteensä. Les deux sexes. Vaim onpuolta.. Sexe féminin. M iehenpuolta. Sexe masculin. j Y hteensä. Les deux sexes. V aim onpuolta. Sexe féminin. M iehenpuolta. Sexe masculin. V. 88C 9,98 23,79 43,097 9,877 23,262 43,39 4 83 42 887 20,907 24,74 45,4 20,973 24,483 45,456 6 309 35 888 20,825 24,338 45,63 20,57 24,343 44,94 254 5 249 889 22,735 26,08 48,843 22,507 26,050 48,557 228 58 286 890 24,343 27,929 52,272 24,347 27.90 52,248 4 28 24 Yhteensä 08,788 25,728 234,56 08,275 26,039 234,34 53 3 202 eli koko m aassa ainoastaan 202 henkeä enem m än sisään- kuin ulosm uuttan eita; eroitus + 0,660 henkeä on siis lu ettav a virheellisesti tai epätäydellisesti teh d y n lu ettelo n syyksi. S euraava tau lu osoittaa väenlisäyksen m äärät kussakin läänissä sekä m issä osissa m a a ta sisään- ta ik k a u losm uutot ovat olleet voitolla, sekä epätäydellisen luettelon k au tta syntyneen virheen y n n ä todellisen väenlisäyksen: L ä ä n i t. Gouvernements. Surplus des naissances. Syntyneitten enem m yys vuosina 886 890. Surplus des immigrés (-f-). ou émigrés ( ). Sisäänmuuttaneitten (-)-) ja ulosmuuttaneitten ( ) enem myys. Fauts de registres. L uettelovirh eitä. Accroissement effectif. Todellinen väenlisäys. U u d e n m a a n... 5,979 + 8,078 3,25 20,932 Turun ja P o r i n..... 28,967 3,090 + 238 26,5 H ä m e e n... 2,85,284 + 86 2,383 W i i p u r i n... 8,66 + 5,630 + 5,422 29,668 M i k k e l i n... 8,455,672 + 2,020 8,803 K u o p io n... 8,4 3,33 + 2,298 7,378 W a a sa n... 34,63 3,806 +,22 32,037 O u l u n... 9,339 323 +,779 20,795 Koko Suomi 66,249 + 202 + 0,660 77,
6 K oska ei m itään tau lu a väkiluvun suhteista ole teh ty v. 880 jälkeen, n iin ovat n y t huom atut luettelovirheet ja e tta v a t kaikille kym m enille vuosille 88 890 eikä ain o asta an vuosille 886 890. Jo edellisinä aikakausina on sisään- ja ulosm uuttojen verrattaisen suuruuden suhteen eri m aakunnissa teh ty se huom io, että k un m aan etelä- ja kaakkoisosissa sisäänm uutot ylim alkaan ovat ulosm uuttoja lukuisam m at, on asianlaita pohjoisissa lääneissä päinvastainen. E p äilem ättä täm ä seikka on yhteydessä sen vetovoim an kanssa, m illä suurem m at k au p u n g it ylipäänsä ovat n äyttän eet v aik u ttav an irtonaiseen väestöön, jo k a tulvaa n iihin etsim ään työnansiota ja sittem m in suurem m aksi ta i vähem m äksi osaksi pysyväisesti asettuu n iih in asum aan. K u n m aan suurim m at k au p u n g it ovat eteläisissä lääneissä, k äy p i n iinm uo doin selväksi syy m in k ätäh d en sisään m uuto t niissä ovat lukuisam m at. Y lim alkaan k a rttu u kaupunkiväestö Suomessa verrattom asti suurim m aksi osaksi sisäänm uuttojen k au tta. A ikakautena 886 890 oli syntyneiden lukum äärä kaikissa m aam m e kaupungeissa yhteensä 9,865 henkeä suurem pi kuin kuolleiden. K aupunkien luonnollinen väenlisäys nousi siis sanottuina viitenä vuonna ainoastaan täh än m äärään. K uitenkin tek i kaupunkiväestö Suomessa vuoden 890 lopulla...... 235,556 henkeä Ja» 885»...... 99,484 >» jo ten todellinen lisäys kaupunkien asukasluvussa nousi 36,072:een ja oli niinm uodoin 26,207 henkeä suurem pi kuin syntyneiden enemmyys. H en k ik irjat an tav at n ykyään varsin tä rk e itä tieto ja väestön taloudellisesta tilasta. K aik k i sanottuihin k irjo ih in o tetu t henkilöt lu etaan n im ittäin tu n n ettu jen olojen m ukaan johonkuhun seuraavaan kolm een ryhm ään: l:ksi) H enkilöt, jo tk a elättäv ä t itseänsä julkisella viralla, eläkerahalla, pää-om alla, m aanviljelyksellä taik k a m uulla itsenäisellä ja vakituisella elinkeinolla, sekä h eid än vaim onsa ja lapsensa, 2:ksi) H enkilöt, jo tk a ovat m uilla laillisessa palveluksessa sekä heidän vaim onsa ja lapsensa, ja 3:ksi) M uu väestö, jo k a ei ole k iin n itetty vakinaiseen työhön. V iim eksim ainittuun ryhm ään kuuluu siis se osa väestöä, jo k a elättää itseään päiväläisinä eli m uiden satunnaisina työapulaisina ja jo lla ei y lipäänsä ole m uita toim eentulokeinoja kuin k ätten sä työ, niinkuin m äkitupalaiset, itselliset, työm iehet j a n aiset y. m. perheinensä. T äm än y h te isk u n ta luokan eli n iin sanotun irtaim en väestön suhteellinen lukuisuus on sangen tärk eä y h teisk u n n allisten epäkohtien m ittam äärä eri osissa m aata ja valai-
7 see jossakin m äärin myös sitä suuntaa, johon taloudellinen kehitys kullakin taholla on käynyt. Tässä puheenalaisen viisivuotiskauden lopulla, eli S90, jak a u tu i m aan henkikirjoihin p an tu väestö n y t m ainitussa suhteessa seuraavalla tavalla: Répartition de la 'population selon la position sociale et économique. Läänit. Gouvernements. Population totale. Koko henkilöluku. Nombre de personnes, vivants d un métier indépendant (fonctionnaires publics, rentiers, agriculteurs, m archands, artisans etc.) avec leurs fam illes. Henkilöt, jotka elättävät itseänsä julkisella viralla, elakerahalla, pää-omalla taikka muulla itsen äisellä ja vakituisella elin k ein olla, seka heidän vaimot ja lapset. Les gens de service avec leurs fam illes. Henkilöt, jotka ovat muilla la illisessa palveluksessa sekä heidän vaimot ja lapset. Les journaliers et autres personnes sans emploi stable. Muu väestö, joka ei ole kiin n i tetty vakinaiseen työhön. U u d e n m a a n... 238,355,607 66,29 60,69 Turun ja P o rin... 395,229 2,05 49,472 34,706 H ä m e e n... 26,269 20,83 55,070 85,386 W iip u r in... 347,823 233,823 7,387 96,63 M ik k e lin... 80,254 03,947 6,752 59,555 K u o p io n... 287,647 60,474 24,83 02,342 W a a s a n... 403,050 246,374 20,759 35,97 O u lu n... 234,88 27,572 4,728 92,58 Koko Suomi (Total) 2,348,445,35,66 265,28 767,656 Siitä kaupungeissa ( Villes).. 223,533 99,87 49,445 74,27 maaseuduilla (Communes rurales)... 2,24,92,25,844 25,683 693,385 00:sta asukkaasta kuului siis koko maassa. kaupungeissa. maaseuduilla. l:seen luokkaan...., 56,02. 44,6 6. 57,22. 2:seen»...,29. 22,2. 0,5. 3:teen»... 32,69. 33,22. 32,63. Irta in väestö Suomessa tek i niinm uodoin v astam ain ittu n a vuonna 767,656 henkeä eli lähes kolm annen osan m aan koko väkiluvusta. E ri lääneissä oli irtaim en väestön suhteellinen lukuisuus eli prosenttim äärä seuraava: Suom. Tai. T ila. 3
8 Oulun läänissä....... 39,4. K uopion»....... 35,6. T u ru n ja P o rin»....... 34,. W aasan»...,.... 33,7. M ikkelin»....... 33,o. H äm een»....... 32,7. W iipurin»....... 27,8. U udenm aan»....... 25,4. E roavaisuus ensiksi- ja viim eksim ainitun lään in välillä n y t sanotussa suhteessa on niinm uodoin sangen huom attava, m u tta ei kuiten k aan vielä anna m itään k äsity stä siitä, m issä m äärässä puheenaolevat pro sen ttilu v u t y k sityisissä kunnissa eriävät toisistansa. M uutam at esim erkit valaisevat tätä. U udenm aan läänissä, jossa irtain väestö, niinkuin näkyy, oli v errattain harvalukuisin, tek i se R aseporin kihlakunnassa 4,7 /0, L ohjan 6, %, H elsingin 3 0,0 % ja P ern a ja n kihlakunnassa 3 0,8 % koko asukasluvusta. Tosin ei voi p äättä ä ovatko asianom aisten hen k ik irju rein erilaiset p eri-aatteet jossakin m äärin v aik u ttan eet siihen että eroavaisuudet näissä rajak k ain olevissa alueissa ovat n iin suuret: m u tta m ikä heti pistää silm ään, on se sopusointu, jo k a vallitsee m aanlohkom isen j a irtaim en väestön lu k u m äärän v älillä m ainituissa kihlakunnissa. M uutam issa osissa esim. L o h jan kih lak u n taa k äsittä v ä t pienet m aatilat, eli sellaiset joiden viljelty m aa on vähem m än kuin 5 hehtaaria, aina 4 0 % koko viljellystä alasta: itä-osissa sitävastoin eivät sem m oiset pienet m aatilat useissa kunnissa tee edes v iittäk ään prosenttia viljeltyjen tilu sten koko alasta *). T äm ä v iittaa siihen että m aatilojen keskisuuruus m uuten yhtäläisissä oloissa ainakin osaksi v aik u ttaa irtaim en väestön lukuisuuteen seikka jo k a onkin helppo selittää, koska irtain väestö suurim m aksi osaksi elättää itseänsä tekem ällä ty ö tä toisen m aalla ja tä tä ty ö tä tavallisesti saatetaan sille tarjo ta ainoastaan suurilla ja keskisuurilla tiloilla, jo illa löytyy varoja p alk attu jen päivätyöläisten käyttäm iseen, vaan ei pienillä tiloilla, jo ilta n äitä varoja puuttuu. W iipurin läänissä, jossa sekä ylipäänsä että väkiluvun suhteen on enem m än m aatiloja kuin m issään m uussa Suom en läänissä ja jossa n äm ät tila t siis ylim alkaan ovat pieniä ja niiden om istajat varattom ia, on irtain väestö m yöskin v errattain vähälukuinen. Se onkin todellisuudessa siellä vielä vähem pilukuinen kuin m itä henkik irja t tu o v at ilmi, koska suuri osa siitä oleskelee työ-ansiota v arten W enäjällä ja on aikoja lak an n u t p itäm ästä asuntoansa läänissä. T ästä käypi *) Katso Suomenmaan W irallincn Tilasto III. 2. Maanviljelystiednstiis Uudenmaan läänissä. Kartta N:o 6.
9 myös selväksi, m inkätähden U udellakirkolla, P arikkalassa, K urkijoella ja m uissa paikoissa löytyy paljo suurem pi m äärä henkilöitä p an tu in a h en k ik irjo ih in kuin kirkonkirjoihin. M itä taasen tulee siilien osaan irta in ta väestöä, jo k a oleskelee läänissä, olisi se lu u ltav asti vieläkin harvem pilukuinen, jo ll ei m aanom istajain vähävaraisuus estäisi heitä pitäm ästä palkollisia m ääräty llä vuosipalkalla ja pak o ttaisi heitä niiden asem asta hätätilassa toisinaan k äy ttäm ään satunnaisia työapulaisia. V iim eksim ainittu seikka ynnä laveaan pinta-alaan katsoen vielä harva m aanlohkom inen lienevät m yös syynä tuohon irtaim en väestön tav atto m an korkeaan p rosenttiin pohjoisissa lääneissä, erittäin k in O ulun ja K uopion lääneissä. Y lipäänsä irtaim en väestön lisäys aikakautena 886 890 0 ollut T u ru n ja P o rin läänissä 7,0 %> U udenm aan 4,9 /o> H äm een 4,6 /0, Oulun 3 % j W iip u rin 3, %, "Waasan 2,6 /0 ja M ikkelin lään issä 2, % ; aino astaan K uopion läänissä on tap ah tu n u t vähennys, n im ittäin 0,4 %. Koko m aassa 0 irta in väestö aikakauden kuluessa enennyt 3,5 prosentilla; sitäv astoin ensi luokka väestöstä on vähennyt 2,5:llä ja toinen luokka eli p alk olliset l:llä prosentilla. Ir ta in väestö on siis suh teellisesti lu k u isin O ulun ja K uopion lä ä neissä. Sen suurilukuisuus siellä 0 yhteiskunnallinen h aitta, jo k a etenki yleisen hädän aikoina, k un köyhäinhuoneot ovat täp ö täy sin ä av untarvitsioita ja m aantiet työnhakioita ja kerjäläisiä, k yllin tulee näkyviin. M iten olot O ulun ja K uopion lääneissä m uodostuvat yksityisissä kunnissa, osottavat m uun m uassa seuraavat esim erkit:,000 asukkaasta kuului allaseisovissa kunnissa Oulun (äänissä: l:seen luokkaan eli henkilöihin, joilla ou vakinainen elinkeino. 2:seen luokkaan eli palkollisiin. 3:teen luokkaan eli irtaimeen väestöön. O ulun p itä jä s s ä.... 33. 53. 66. K em peleessä..... 30. 84, 606. T yrnävällä.... 335. 22. 543. P u o la n g a lla.... 424. 50. 526. P ulkkilassa.... 390. 95. 55. H aap av ed ellä... 43. 78. 509. U tajärvellä...... 457. 5. 492. L im ingassa...... 42. 97. 49. K ajaanin m aaseurakunn.. 440. 70. 490. K e m is s ä..... 4C8. 46. 486. Paavolassa.... 454. 64. 482.
20 l:seen luokkaan eli henkilö ihin, joilla on vakinai nen elinkeino. 2:seen luokkaan eli p alkollisiin. 3:teen luokkaan eli irtaim een väestöön. M u h o k s e lla... 45. 69. 480. R e v o n la h d e lla... 45G. 69. 475. P y h ä j ä r v e l l ä... 470. 60. 470. K e s t i l ä s s ä... 475. 58. 467. Iissä... 496. 4. 463. P iip p o la s s a... 453. 9. 456. S ärä isn iem e llä... 468. 77. 455. Kuopion läänissä: M aan in g alla... 344. 86. 570. K a rttu la s s a... 385. 62. 553. K e ite le e s s ä... 43. 65. 522. P ielav ed ellä... 396. 93. 5. K uopion m aaseu rak unn.. 44. 95. 49. T u u s n ie m e llä... 455. 6. 484. N u r m e k s e s s a... 437. 88. 475. Kiihtelysvaarassa.... 447. 79. 474. K o n tio lah d ella... 384. 49. 467. K uusj ä r v e l l ä... 496. 50. 454. Seuraavissa kunnissa irta in väestö tek i 40 45 % koko väkiluvusta: O ulun lään issä: H aapajärvellä, R antsilassa, W ihannissa, Paltam ossa, Oulunsalossa, Tem m eksellä, K uhm oniem ellä, Luodossa, N ivalassa, Sotkam ossa, K iim inkillä, Y likiim inkillä, R eisjärvellä, K em ijärvellä, A litorniossa, L um ijoella ja K a- runkissa ; K uopion lään issä: L iperissä, J u u assa, P ielisjärvellä, P olvijärvellä, P älkjärvellä, K aavilla, ja R au tav aarassa. H uom attavan pieni oli irta in väestö seuraavissa kunnissa O ulun lääniä, n im ittä in U tsjo ella 4,7 /'0, E n o n tek iäisissä 3,9 /0 ja In a rissa 9,2 /0. N iinkuin ylläseisovasta näkyy, tek i irtain väestö enem m än kuin puolet koko väestöstä kuudessa kunnassa O ulun läänissä ja neljässä kunnassa K uopion läänissä. M utta m uissakin lääneissä löytyi k u n tia ylenm äärin suurella irtaim ella väestöllä, n im ittäin W aasan läänissä Jy v äsk y län m aaseurak u n ta 50, :llä ja Sidebyy 5,2:a prosentilla; T urun ja P o rin läänissä Alilainen 52,5:llä, D rag sfjärd 53,6:a, P o rin m aaseurakunta 54,2:a, R än tä-
2 m äki 59,5:llä ja K aarin a aina 60,8:a prosentilla; H äm een läänissä Jäm sä 5, :llä, K uhm oinen 52,3:a ja K o rp ilah ti 53,l :llä prosentilla. M uissa lääneissä irta in väestö te k i y li 40 % seuraavissa k u n n issa: W aasan läänissä: paitsi jo m ainituissa (Jyväskylässä ja Sidebyyssä), Isossa K yrössä, V ähässä K yrössä, U uraisissa, L apualla, K oivulahdella, Jepualla, L aukaalla, Y listarossa, W iitasaarella, P ih tip u taalla, Saarijärvellä, K arstulassa, P etä jä vedellä, K iv ijärv e llä ja A lah ärm ässä (48,5 /0) ; T urun ja P o rin läänissä: p aitsi jo m ainituissa (A hlaisissa, D ragsfjärdissä, P o rin m aaseurakunnassa, R äntäm äellä ja K aarinassa), E urassa, Köyliössä, W estanfjärdissä, P u n k alaitio lla, K ivim aassa, A lastarolla, W am pulassa, H am m arlantissa, P y h ä m aan em äseurakunnassa, Siikaisissa, K okem äellä, H arjavallassa, U lvilassa, L uvialla, K auvatsalla ja H uittisissa (48,8 "/ ); H äm een läänissä: p aitsi jo m ainituissa (Jäm sässä, K uhm oisissa ja K orpilahdella), Messukylässä, Sääksm äellä, E räjärvellä, Längelmäellä-, Luopioisissa, P irkkalassa, K uorevedellä ja H äm eenlinnan m aaseurakunnassa (49,4 / ) ; W iipurin läänissä: Johanneksen pitäjässä, Im pilahdella, K orpiselillä, Suistam ossa ja W iip u rin m aaseurakunn assa (45,9 /0); (47,3 7 0); M ikkelin lään issä: M äntyharjussa, H artolassa, Jäppilässä, Jo u tsassa ja Leivonm äellä U udenm aan läänissä: Iitin pitäjässä (40 7 0). O sittain läheisessä y h tey d essä irtaim en väestö n su hteellisen lu k u i suuden kanssa on h enkirahan m aksam isesta v ap autettu jen henkilöiden lu k u m äärä. K u n ak i vuonna n y t puheenaolevana viisivuotiskautena oli niiden henkilöin lukum äärä: ko jotka maksoivat tonaisuudessaan. henkirahaa prosenttina. jotka olivat vapautetut henkirahan maksusta kokonaisuudessaarl. prosenttina. 886,048,796. 48,.,3,287. 5,9. 887,08,237. 48,8.,33,627. 5,2. 888,099,44. 48,9.,50,670. 5,. 889,03,49. 48,3.,78,476. 5,7. 890,23,308. 48,6.,87,057. 5,4. T aulusta näkyy, että h enkirahan m aksusta vapalitettujen henkilöin luku on teh n y t enem m än kuin puolet koko henkik irjo tetu sta väestöstä.
Seuraava taulu näyttää likemmin kuinka monta henkeä, osaksi iän, osaksi köyhyyden tai muiden syiden tähden, on vapautettu henkirahan m aksusta kussakin läänissä: Läänit. Gouvernements. Nom bre d individus exempts d impôt personnel en 8 8 6 890. 886. 887. 888. 889. Sexe masculin. Miehenpuolta. 890. Sexe féminin. Vaimonpuolta Total. Yhteensä. Prosenttina koko henkikirjotetun väestön lukumäärästä. En pourcent de la population inscrite dans les listes. Uudenmaan... 97,92 96,072 98,560 05,30 5,0 56,5 07,62 46,4 44,4 44,4! 46,2 46, Turun ja Porin.... 9,070 9,032 96,332 98,487 96,09 02,995 99,086 5,3 50,8 5,0 5,3 5,0 H äm een... 2,478 24,62 26,603 30,099 64,096 67,999 32,095 5,5 5,6 5,5 52,0 5,s Wiipurin... 49,362 44,68 46,054 52,253 73,374 75,703 49,077 46,6 44,3 44,0 45,0 43,8 M ikkelin... 84,95 85,029 85,938 86,303 42,53 45,58 87,734 49,3 49,3 49,3 48,9 49,3 K uopion... 5.350 50,904 50,32 54,270 74,864 8,056 55,920 55,6 55,0 54,7 55,2 55, W a a sa n... 208,736 2,468 24,529 27,70 07,069 2,826 29,895 54,6 54,5 54,9 55,0 55, Oulun... 27,904 30,792 32,333 34,584 65,308 70,32 35,629 59, 59, 58,9 58,9 59,0 Koko Suomi (Totalj,3,287,33,627,50,670,78,476 574,065 62,992,87,057 5,9 5,2 5, 5,7 5,4 Siitä kaupungeissa ( Villes) 77,06 72,993 77,7 86,887 40,857 45,24 86,07 4,7 38, 38,5 4,8 40,5 maaseuduilla (Communes rurales)....,054,8,060,634,073,553,09,589 533,208 567,778,00,986 52,8 52,4 52,4 52,6 52,5 886. 887. 888. 889. 890.
23 Jokaisesta k u n n asta koottujen tietojen m ukaan löytyi Suomessa vuoden 890 lopulla kaikkiansa 325,232 asuinrakennusta, jo ista 9,93 k au p u n geissa ja 306,039 m aaseuduilla. Jo s väkiluku jaeta an tasan vastam ainitulle m äärälle, n iin tulee jo k aista asuinrakennusta kohti m aassa keskim äärin 7,3 asukasta eli kaupungeissa erittäin 2,3 ja m aaseuduilla 7,0. Selvää on, että n äm ät keskim ääräiset lu v u t an tav at y h tä v ähän k äsity stä siitä, k u in k a tilavasti tah i ah taasti kansa ylipäänsä asuu, kuin ne tarjo avat m itään valaistu sta asuinrakennusten suuruudesta ja laadusta. V iim eksim ainitussa suhteessa voitaneen kuiten k i yleisesti tu n n ettu n a asiana sanoa, että yhteisen kansan asunnot sekä tilavuuden että ulkonäön ja puhtau d en puolesta ovat etevim m ät m aan länsi- ja lounaisosissa, kun ne sitävastoin itäosissa sekä erittäin useissa seuduin W iipurin läänissä an tav at huolettavan todistuksen väestön köyhyydestä ja alhaisesta sivistyskannasta. K u n täm ä seikka otetaan huom ioon, saavat ne num erot, jo tk a osottavat asukasten keskim ääräisen luvun asuinrakennusta kohti kussaki läänissä, k u itenki suhteellisen m erkityksen. V errattu in a toisiinsa n e n äet an tav at v alaistu sta siitä, k u in k a p aljo n parem m at olot asuntoihin katsoen ovat yhdessä paikkakunnassa kuin toisessa, jo n k a ohessa ne m yöskin puolestaan esiytyvät p aik k ak u n tain v arallisuuden m ittam ääränä. T ältä k atsan to k an n alta o tetaan täh än seuraavat keskim ääräiset luvut, jo tk a ta rk o ttav a t ainoastaan m aalaiskuntia kussakin läänissä, syystä että rakennustapaa ja asuntoseikkoja kaupungeissa tav allisesti ei saateta katsoa m aakunnan oloja kuvaaviksi. Asukasten luku keskimäärin yh dessä asuinrakennuksessa. T u ru n ja P o rin läänissä.... 5,7- W iipurin».... 6,- U udenm aan».... 6,2. H äm een»....7,0. W aasan»....7,2. Oulun».... 8,. M ikkelin»....9,o. Kuopion»....9,4. Y lläolevista luvuista näkyy, että Kuopion, M ikkelin ja Oulun lääneissä, joissa, niinkuin ennen on osotettu, löytyy suhteellisesti lukuisin irtain väestö, olot asujanten asuntoihinkin nähden ovat huonoim pia. A suinrakennuksiin, jo tk a ylim alkaan ovat pienem piä ja huonom pia, kuin m aan läntisissä osissa, on täällä k u iten k in su llo ttu paljo enem m än asukkaita. T äm ä osottaa, että varsinaiset huonekuntalaiset, s. o. se luokka irta in ta väestöä, jo illa ei ole
24 om aa m ökkiä, vaan jo k a asuu m uiden huoneissa, tek ev ät jom m oisenkin osan sa n o ttu je n lään ien asukasluvusta. A suinrakennusten yleisestä laad u sta ansaitsee m ainita, että savupirtit, joisssa on ainoastaan kiuas ilm an uuninpiippua ja savutorvea, useissa seuduissa vielä ov at sangen yleiset. Y lem pänä m a in itu ista 325,232 asu in ra k en nuksesta, jo tk a vuoden 890 lopulla lö y ty iv ät m aassa, oli,843 savupirttejä. N äm ät jak au tu iv at eri läänien osalle seuraavasti: U udenm aan lääni....... 0. H äm een»....,... 84. T urun ja P o rin»....... 08. W aasan»....... 438. W iip u rin»....... 920. O ulun».......,092. M ikkelin»...,.... 2,784. K uopion»....... 6,407. N iinkuin tä stä näkyy, on sav u p irttien suurem pi taik k a vähem pi lukuisuus suorakohtaisessa suhteessa raken n u stap aan yleensä kussakin p aikkakunnassa. O dottam attom alta tosin n äy ttää, että kolm essa ensinm ainitussa läänissä vielä ilm oitetaan löytyvän sanotulla alkuperäisellä tav alla k y h ätty jä asuinrakennuksia, m u tta täm ä saapi selityksensä siitä että saunoja, jo tk a ovat rak en n etu t sam alla tav alla k u in savupirtit, toisinaan annetaan asunnoiksi köyhille apua tarvitseville henkilöille ja silloin täy d ellä syyllä otetaan asuinrakennusten lukuun. S avupirttien varsinaisina kotipaikkoina ovat k aakkois- ja itä-osat m aata pidettävät. U seim m issa kunnissa tekev ät sav u p irtit pienen m urto-osan asuinrakennusten luvusta; kuiten k i löytyy kuntia, joissa asian laita on päinvastainen. E nem m än kuin neljännen osan k aik ista asuinrak en n u k sista sav u p irtit tekivät, H ankasalm ella (26 7 0) ja K arttu lassa (26 7 0) K uopion läänissä, Paltam ossa (27 "/ ) O ulun läänissä ja Sum iaisissa (28 % ) W aasan läänissä; enem m än kuin kolm annen osan K uopion m aaseurakunnassa (33 /0) ja K iuruvedellä (34 7 0)) M aaningalla (40 % ), N urm eksessa (46 % ) ja K aav illa (48 /«) K uopion läänissä, Pieksäm äellä (36 /0), Jäp p ilässä (38 /0) ja W irtasalm ella (40 70) M ikkelin läänissä; vihdoin y li puolet K angasniem ellä (50 7 ) M ikkelin läänissä, T uusniem ellä (53 7 ), L apinlahdella (54 / ), P ielavedellä (59 7 0), E u tak o lla (63 7 ), R au tav aaralla (66 7 0) ja K eiteleellä (7 / ) K uopion läänissä sekä R istijärv ellä (60 70) Oulun läänissä. Alla- m ainituissa kunnissa löytyi savupirttejä ja asuinrakennuksia savutorvilla ja ko rsteen eilla seuraav a m äärä:
25 Savupirttejä. Asuinrakennuksia rööreillä ja korsteeneilla. K eitele....... 28G. 8. R au tav aara...... 2. 58. R utakko....... 77. 46. R istijä rv i....... 50. 99. Pielavesi....... 70. 499. L ap in lah ti...... 452. 380. T uusniem i...... 352. 308. K angasniem i..... 650. 647. Selvää on, että senkaltaiset asuntoseikat suuresti v aik u ttav at p aik k a k u n tain yleiseen terveydentilaan ja että erittäin tuo v errattain suuri lu k u m äärä sokeita ja kipeäsilm äisiä n y t n im itetyissä paikkakunnissa ei saata olla olem atta yhteydessä n iitten kanssa. P uheena-olleitten asuntoseikkain valaisem iseksi liitetään m uuten tau lu n loppuun tau lu N:o 2. M itä tässä taulussa löytyviin tiedonantoihin tulee, n iin on asuinrakennuksien lukum äärään katsoen m uutam issa kunnissa n iitten luotettavaisuus epäiltävä. Sillä asukaslukuun v erraten tu lisi toisissa kunnissa k u tak in asuinraken n u sta kohti ainoastaan 2 asukasta (R autio Oulun läänissä), toisissa sitävastoin aina 23 asukk. (K arvia T urun ja P o rin läänissä). T ilastollisen P äätoim iston y rity k set saada selvyyttä tässä asiassa, ovat ainoastaan jo h tan eet m ain ittu u n tulokseen. A suinrakennusten rakennus- ja katto-aineista sekä korkeudesta, k erro k sittain luettuna, löytyy niin ik ään tieto ja koottuina. N e ovat kokoonpantu in a taululiitteessä n:o 3, m u tta eivät näytä, ainakaan m itä m uutam iin p aik k ak u n tiin tulee, olevan täydellisesti luotettavia. N iin esim. n äh tiin väenlaskussa p. Jouluk. 890, että T urussa löytyi 2,9 asuinrakennusta, vaan kuvernöörin kertom uksen m ukaan ainoastaan 2,030; Tam pereella oli täm ä suhde,243 ja,52, W ïipurissa,355 ja,898, O ulussa,259 ja,00 sekä P orissa,07 ja 875. M ahdollisesti jo h tu v at näm ä eroavaisuudet ainakin osaksi siitä, e ttä eri la sk u t eivät ain a k ä sitä tä y sin sam oja aloja. III. Elinkeinot. Maanviljelys. V äestön pää-asiallinen, ja m u utam in p aik o in m aata m elkein ainoa, elinkeino on m aanviljelys. A in a siitä alkaen k u in k o v at k a to vuodet 860-luvun lopulla olivat m enneet ohitse, on Suom en m aanviljelys Suo7n. Tai. Tila. 4
26 y h tä m ittaa edistynyt. N äinä vuosina saav u tettu kova kokem us v aik u tti näet, että täm ä aika tu li käännekohdaksi, jo sta uusi aikakausi m aamme m aanviljelyshistoriassa alkaa. Se n äy tti selvem m in ja yleisem m in kuin koskaan ennen m aanviljelijälle, m itkä vahingot siitä voivat seurata, että yksipuolisesti p idetään silm äm ääränä ainoastaan jyvän v iljely ä ja laveaa pellonviljelystä, vaan vähem m in huolitaan n iity n viljelyksestä ja jä te tä ä n se tak a pajulle. T ästä ajanvaihteesta on m uistoonpantava v errattain suuria ja p erin pohjaisia parannuksia Suom en m aanviljelyksessä, jo tk a tu lev at näkyviin m uun m uassa uusien, tarkotuksenm ukaisem pien m aanviljelyskalujen yhä yleisem m ässä käyttäm isessä, heinä- ja rehukasvien vuosi vuodelta lisääntyvässä viljelyssä varsinki U udenm aan ja T u ru n ja P orin lääneissä, sekä uusissa, järkiperäisem m issä viljelystavoissa. Yleensä on k atso ttav a m aanviljelyksen j a sen sivu elinkeinojen p a ljo n ed istyn een viim e aikoina. V iisivuotinen aikakausi on tosin liian lyhyt, että se edistys, m ikä asian luonnon m ukaan sen kuluessa voipi tap ah tu a n iin m uutoksille vastahakoisessa ja isiltä p eritty ih in tapoihin ju u rtu n eessa elinkeinossa, kuin m aanviljelys on, tu lisi tarkoissa, jy rk ä sti rajoitetuissa num eroluvuissa huom attavaksi. V arsinki on asianlaita näin, kun on kysym ys kaksi- ja kolm ijako-viljelyn m u u ttam isesta vuoro- eli kop peliviljelykseksi. T äm ä m uutos k äypi p itk ä llisestä, ja jos k o h ta ne m uutokset, jo tk a tässä suhteessa ovat tap ah tu n eet vuosina 886 890, eivät olleet k yllin suuria vaikuttaaksensa m aam m e m aanv iljely k sen kokonaiskuvaan, jo k a p ää p iirte issä än pysyi entisellään, n iin oliv at ne k u itenki yksityisissä paikkakunnissa sangen huom attavia. U udenm aan läänissä k arttu u vuosi vuodelta tilo jen luku, jo illa k äy tetä än vuorov iljely stä ja keinollista heinänviljelystä. S anottu viljelys on täydellisesti p an tu k äytäntöön useim m issa herrastaloissa, ja sitä ru v etaan v ähitellen seuraam aan monessa talonpoikaistalossako jo n k a vuoksi lääninagronom eilla enim m äkseen onkin ollut k y llin ty ö tä suunnitelm ien laatim isessa vanhan järje s telm än uudeksi m uuttam ista varten. E rittä in ilah u ttav a ilmiö on, e ttä vanhoja autioina seisovia kauram aita, jo ista lään in itä-osa on ollut niin rikas, n y t on ru v ettu ottam aan ulos, lannoittam aan ja k äy ttäm ään heinänviljelykseen. T urun ja P o rin läänissä on edistys k äy n y t paljo hitaam m in. Siellä, on pellonviljelys vielä p eru stettu m elkein yksinom aisesti jyväntuotantoon, v aikka heinänviljelykseenkin m yöhem pinä aikoina lienee y h ä enem m än ry h dytty. Täm än johdosta vuodentulot siellä tavallisesti ovatki suhteettom an vähäiset, v errattu in a laajoihin, m u tta huonosti hoid ettu ih in ja laihoihin v iljam aihin. K u iten k i p aran n ettu jen m aanviljelyskalujen sekä keinollisesti teh ty jen lannotusaineiden k äy ttäm in en osottaa, että täälläk in on ru v ettu p a rem paan päin pyrkim ään. H äm een läänissä on rautatieverkon laajentam isen k au tta kasvanut k arjan tu o tteid en m enekki ja tästä sy ntynyt hinnan-ylennys
27 ollut voim akkaana kiihottim ena niitynhoidon ja niinm uodoin välillisesti m yöskin pellonviljelyksen kohottam iseen. Sam oin on m yöskin ollut laita W iipurin läänissä, jossa suurem m illa tiloilla on ru v ettu käy ttäm ään vuoroja koppeliviljelystä. Y hteisen kansan tiloilla taasen on m aanviljelys siellä vielä jo ten k i alkuperäisellä kannalla. K u iten k i m aan lohkom inen ylen pieniin osiin ja siten sy n ty n y t tilu sten pienuus siellä suuresti supistaa kaskenviljelystä. M ikkelin ja K uopion lääneissä, joissa tiloilla ylim alkaan on paljo laveam m at alat, viljellään sitävastoin vielä sangen yleisesti kaskea, olletikin kun jyvänsato vähistä pelloista ei riitä tarpeeseen ja suoviljelystä taasen, sen vaatim ain suurem pien kustan n u sten ja enem m än työn vuoksi, v errattain n iu k asti harjotetaan. Y hteisen kansan pellonviljelyskalut näissä lääneissä ovat yhä vielä enim m ästi sahra ja p uukarhi; uudem m at ja parem m at aseet, niinkuin kääntö-aura, rullakarhi, lata, jy rä ja niittokone ovat harvinaisia sekä m elkein yksinom aisesti herrastaloissa tavattavia. K u iten k in voipi tä ä l läkin huom ata silm äänpistäviä parannuksia m uun m uassa peltojen huolellisem m assa ojituksessa ja kynnössä sekä rehukasvien lisääntyvässä viljelyksessä. P ara ite n lienee m aanviljelys kuitenkin ed istynyt P ohjanm aan osassa W aasan lääniä, jossa soiden ja räm eiden viljely on vuosi vuodelta kasvanut, sekä siten laajen tan u t lään in vanhastaan satoisain ja jy v ärik k äid en viljelysm aiden alaa. V ähitellen ruvetaan myös y h ä enem m än ja enem m än seuraam aan järkiperäisem piä m aanviljelystapoja ja u u d et m aanviljelysaseet tu levat yhä yleisem m in käytäntöön. M elkein sam oin on laita Oulun läänin rannikkoseuduilla, m u tta lään in pohjoisissa ja itäisissä osissa viljellään m aata sitävastoin vielä vanhan tav an m ukaan, eivätkä parem m at ja tarkotuksenm ukaisem m at viljelystavat ole huom attavam m assa m äärässä voittaneet alaa. E rittä in huom iota ansaitsevan m allim aanviljelyksen on k u iten k in kruununnim ism ies X. W. N ordling p an n u t toim een pohjoisessa L apinm aassa, to ista peninkulm aa In a rin kirkon pohjoispuolella sijaitsevassa Toivoniem en puustellissa. Siellä 69 5' kohdalla pohjaiseen päin p äiv än tasaajasta on teh ty onnistuneita kokeita rukiin-, ohran-, herneen-, perunain-, porkkanain y. m. kasvien viljelyksessä. K ehotukseksi näistä kokeista onkin an n ettu apua valtiovaroista. T ehtyjen kokeitten tulokset n ä y ttäv ä t osottavan, että täysijoutu n u tta viljaa siellä voidaan leik ata ja että jyväkasvien viljelyä voidaan jo l la k in m enestyksellä h arj ottaa. K aik ista lään eistä vakuutetaan, että m aanviljelysseurat ja niiden toim eenpanem at vuotiset kokoukset ynnä uusien ulkoa tu o tu jen m aanviljelysaseiden n äy ttely t otollisesti ovat v aik u ttan eet m aanviljelyksen edistym iseen. N äitä kokouksia v arten tarv ittav ien kustan n u sten suorittam iseksi sekä p alkinnoiksi niitynhoidosta ja hyvin teh d y istä m aanviljelystöistä, jalom pain siem enlajien, pello nviljelysaseiden y. m. ostam ista v a rte n ovat m aanv iljelysseu rat, k u ten ennenkin, saaneet raha-apua valtiovaroista. M ääräraha m aanvil
28 jelysseuroja sekä m aanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen edistäm istä varten teki 890 5,200 m arkkaa. Sen ohessa on valtioneuvos K. H. F. F uruhjelm - v ain ajan Suom en valtiolle testam entin k au tta lahjoittam ani varojen koroista vuotisesti m äärätty,000 m arkan suuruinen sum m a an n ettav ak si vuorottain Suom en T alousseuralle ja läänien m aanviljelysseuroille, ja n äm ät ovat tes- tam en tin tek iän säädännön m ukaan k äy ttän eet sitä p arannettu jen m aanvilje- lysaseiden ostam iseen, jo tk a on p an tu m alleiksi näytteille ja sitten ilm aiseksi ja e ttu m aanviljeliöille. T oim ittaaksensa yksityisille m aan vilj eliöille tilaisu u tta pienem pien lainojen saam iseen edullisilla ehdoilla uutisviljelysten ja m u itten m aanhoidon paran n u sten aikaansaam iseksi, on m äärätty 4 m iljonaa m arkkaa, jo ista 3,000,000 m arkkaa ovat aijo tu t viljelysrahastojen perustam iseksi eri kuntiin sekä 400,000 m ark k a a lain o ik si y k sity isille m aanviljeliöille. M aanviljelys- ja m eijeri opisto M ustialassa, jo k a 890 on o llu t olem assa 50 vuotta ja m aanviljelysopisto K urkijoella, sekä kahdeksan m aanviljelyskoulua, jo tk a aik ak au d en alussa olivat olem assa, n im ittä in K o iv i kossa M uhoksen p itäjässä O ulun lääniä, K orsholm an lato k arta n o ssa M ustasaaren pitäjässä, O rism alan to h taan tilalla Isonkyrön p itäjässä sekä T arv aalan sotilaspuustellilla S aarijärven pitäjässä W aasan lääniä, L eväisen puustellilla K uopion p itäjässä K uopion lääniä, O tavan puustellilla M ikkelin p itäjässä M ikkelin lääniä, T uorlan tila lla P iikkiössä T urun ja P o rin lääniä sekä S ö derkullan tila lla Sipoon p itäjässä U ud enm aan lääniä, o vat koko aik ak au ten a olleet toim essa. S itäpaitsi on n eljä u u tta m aanviljelyskoulua sinä aikana perustettu, n im ittäin O saran tilalla Ik aalisten p itäjässä T u ru n ja P orin lääniä, H agan kuninkaankartanossa S altviikin p itäjässä A hvenanm aalla, H a r ju n tila lla W irolahden pitäjässä W iipurin lääniä ja Sim ananniem en tilalla L ip erin p itäjässä K uopion lääniä. K aik k i näm ät oppilaitokset ovat v ähitellen läh ettän eet m elkoisen m äärän järkiperäiseen m aanviljelykseen perehtyn eitä oppilaita, jo tk a ovat hajonneet ym päri m aata ja siten m yöskin tah o l laan edistäneet p aran n ettu jen työtapojen sekä tarkotuksenm ukaisem m an m aanviljelyksen ja parem m an karjanhoidon toim eenpanem ista ja ovat ne epäilem ättä huom attavalla tav alla v aik u ttan eet m aanviljelyksen edistym iseen. M aanviljelyksen hyväksi valtiovaroilla p eru stettu m aanviljelys- ja kauppakem iallinen laboratorio H elsingissä ja kem iallinen- ja siem enkontrolli- laito s T urussa ovat toim ineet koko v iisivu otisk au ten a. S itä p aitsi alkoi to i m ensa kem iallinen- ja, siem enkontrollilaitos K uopiossa p. M arrask. 888 ja p eru stettiin kasviopillinen m aanviljelysasem a H erniäisten tila lla H a ttu lan p i tä jä ssä H äm een lään iä v. 888. V iisivuotiskauden lopulla löytyi valtio-agronom i, 8 läänin-agrono- m ia, y k si k u ssak in läänissä, ja 0 apulais-läänin-agronom ia, 3 T u ru n ja P o rin, 2 W iip u rin, K uopion, W aasan ja 3 O ulun läänissä, m aanviljelys-
29 insinööri W aasan ja O ulun läänejä v arten etupäässä suoviljelystä neuvoak- seen, pellavanhoidon neuvoja sekä yksi valtion palkkaam a kynnönneuvoja. K um oam attom an todistuksen m aanviljelyksen edistym isestä an tav at tu llilu ettelo t m aahan tuoduista tavaroista. tän n e tu o tu jen m aanviljelysaseiden arvo: N iiden m ukaan tek i ulkom aalta vuosina 806 870 44,04 m :kaa eli k esk im äärin vuodessa 8,508 m:kaa.» 87-875 34,764» ) ))» 62,953 ))»> 876 880 805,247» )) ))» 6,049»» 88 885 2,959,256» )) ))» 59,85»» 886 890,022,559» ))»» 204,5 )) M aahan tu o tu jen m aanviljelysaseiden arvo oli 886 890 tosin paljoa pienem pi, kuin n iitten arvo 88 885, vaan jo h tu u täm ä vähentym inen siitä, että täm änkaltaisia aseita n ykyään valm istavat m aassa löytyvät ra u ta teh taat paljoa suurem m assa m äärässä kuin ennen. V aikeim pia kysym yksiä, m itä tilastotieteellä Suomessa on ra tk a istavana, on epäilem ättä vielä edelleen m ahdollisuus ta rk a sti ilinottaa m aam m e viljellyn m aan laaju u tta sekä lisäystä, jo k a vuotisesti syntyy uutisviljelysten kau tta. M itä täh än lisäykseen tulee, näkyy n iistä ilm otuksista, jo ita jo k aisesta k u n n asta sum m ittaisesti on annettu, että viljelykselle anastetun k aru n m aan p inta-ala tek i: eli jaettu n a eri läänien osalle: V. 886..... 3,073 hehtaria.» 887..... 3,080 )) >» 888.....,702 )) >» 889..... 4,557 )>» 890..... 7,908 )) L étendue des défrichements. Läänit. Gouvernements. Hehtaria. 886. 887. 888. 889. 890. U u d e n m a a n...,036 ' 974 807 54,366 Turun ja P o r i n.....,973,6,22 2,000,960 H ä m een... 2,743 3,000 3,000 2,795 3,00 W ï ip u r in...,050,630,95,6,635 M i k k e l i n... 49,068 475,206,400 K uopion...,682,395 2,397,80 2,665 W a a sa n...,903,989,22 2,983 4,000 O u l u n... 2,95,863,395 2,06,782
30 P aitsi y lläm ain ittu ja valtion antam ia lainoja, on se m yöskin an tan u t suoranaisia apurahoja m aanviljeliöille, n im ittäin Sysm än kunnalle M ikkelin läänissä IS,000 m arkkaa, K uhm alahden kunnalle H äm een läänissä 200 m arkkaa, P erttu la n kunnalle sam assa läänissä 60 m arkkaa ja H innerjoen k unnalle T urun ja P orin läänissä 200 m arkkaa; yhteensä viisivuotiskautena 8,560 m arkkaa. A rv attav asti eivät ylläolevat tiedonannot uutisviljelysten suuruudesta kuiten k aan ole täysin oikeat ja m uutam ille osille m aata suuresti liioitetut, erittäin k i m itä H äm een lääniin tulee. J a on selitys täh än etsittäv ä siitä, että uudestaan m uokatut nurm ikot ovat lu etu t uutisviljelysten joukkoon. M itään tieto ja viljellyn m aan ja luonnollisten n iitty jen alasta ei enää koota. V aan jos viisivuotiskautena teh ty jen uutisviljelysten ala lisätään v. 885 viljellyn m aan alaan, niin tek i viljellyn m aan pinta-ala v. 890 tasaluvuissa : Viljeltyä maata Terres labourable hehtaria. U udenm aan läänissä.... 0,000. T u ru n ja P o rin».... 94,000. H äm een».... 7,000. W iipurin».... 3,000. M ikkelin».... 79,000. K uopion».... 92,000. W aasan».... 205,000. O ulun».... 70,000. Yhte)ensä 980,000. P ro sen ttin a koko p in ta-alasta tek i v iljelty m aa v. 890: Viljeltyä maata Terres labourables U udenm aan lääinissä.... 9,88 7. / 0* T urun ja P orin».... 8,38» H äm een»... f>, 5 )) W iipurin».... 3,59 )) M ikkelin y>.... 4,58 )> K uopion».... 2,5 8 )) W aasan».... 0,3 o )) O ulun».... 0,4 5» Koko Suon li 2,95 )) V uonna 885 2,74»
3 M itä viljelystapaan tulee, osottaa seuraava tau lu likem m in m iten k u n n a t täm än suhteen jak au tu iv at kussaki läänissä 890: Kuntien luku, joissa yleisimmin käytetty viljelystapa on: Nombre de communes où l'assolement le plus usité' est L ä ii i t. Gouvernements. Rotation des cultures. Vuoro- tai koppeliviljelys. Rotation des cultures et assolement en 2, 3 et 4 soles. Vuoro-, koppeü-, sekä 2-, 3- ja 4-jakoviljelys. en 4 soles. Nelijakoviljelys. en 3 soles. Kolmijakoviljelys. en 2, 3 et 4 soles. Kaksi- ja nelijakoviljelys sekaisin. en 2 soles. Kaksijakoviljelys. Uudenm aan... 5 7 4 22 Turun ja P o r i n... 77 20 7 9 H ä m e e n... 8 8 W i i p u r i n... 22 9 4 M ikkelin... 0 2 K u o p io n... 9 9 4 W a a s a n... 3 9 40 2 9 O ulun... 36 20 Yhteensä 4 4 2 55 9 52 P ellonviljelyksen ohessa on, k u ten jo m ainittiin, kaskenviljelys useissa seuduissa m aata vielä sangen yleinen. L aajim m in levinnyt se 0 itä-osissa K uopion lääniä, m elkein koko M ikkelin läänissä sekä pohjois- ja keski-osissa W iipurin lääniä. V iisivuotiskauden kolm ena viim eisenä vuonna saatiin kaskim aista seuraavat m äärät rukiita, ohria, kauroja, vehnää ja m uita jyvälajeja: Rendement des terres brûlées. Grains. L ä ä n i t. Gouvernements. Hehtolitraa. Prosenttia koko jyvänsaaliista. En pour cent de la production totale des céréales. 880. 887. 888. 889. 890. 886. 887. 888. 889. 890. Uudenmaan... 2,67,709 2,60,677 2,420 0,23 0,3 0,20 0,4 0,9 Turun ja Porin.. 47 303 782 623 472 0,02 0,0 0,03 0,0 3 0.02 Hämeen.... 7,538 7,659 7,983 5,853 5,977 0,5 4 0,52 0,58 0,40 0,39 W iipurin.... 46,804 63,292 44,846 38,799 65,327 2,97 3,97 3,03 2,0 4,6 Mikkelin.... 3,008 23,070 26,377 9,079 22,239 0,0 0,38,76 0,6 9,90 Kuopion.... 05,853 53,548 2,048 37,470 34,943 0,5 3,48,24,54 0,54 Waasan.... 42,738 6,823,59 0,658 3,448 2,0 0,34 0,60 0,49 0,57 O u lu n... 72,039 397,090 770 0,09 0,5 0,07 0,5 0, od Koko Suomi 39,74 357,443 35,634 35,249 345,590 2,8 2,9 4 2,79 2,68 2,7
32 E rity isissä kunnissa viljansato kaskim aista vuonna 890 nousi v errattain paljo enem pään kuin tässä lääneille ilm oitettu keskim äärä. Suurin oli täm ä sato 890 M ikkelin läänissä M äntyharjussa, jossa se tek i 38 /, W iip u rin läänissä S uojärvellä 60 /0 ja K uopion läänissä Ilom antsissa 6 /0 vuoden koko viljantulosta. K ahdessa viim eksim ainitussa, m aan itäisim m ässä osassa sijaitsev assa p itä jä ssä on kask en v iljely s n iinm uod oin väestölle tä r keäm pi elatu k sen läh d e k u in itse pellonviljelys. E ri vuosina aikakaudesta 886 890 nousi v iljan tu o tan to Suomessa allam ainittuihin m ääriin : Production totale des céréales. 886. 887. 888. 889. 890. H e h t o l i t r a a. V ehnää (Froment)... R ukiita ( S e i g l e )... Ohria ( O r g e )... K auroja f A v o in e )... 46,846 4,502,075 2,56,784 4,345,32 55,42 4,588,820 2,57,754 5,05,065 52,86 4,390,949,962,575 4,658,765 52,923 4,527,299 2,7,282 4,783,682 5,02 4,58,220 2,3,684 5,58,477 S ekaviljaa ( M é t e i l )... T attaria ( S a r r a s in )... H erneitä ( P o i s )... 48,484 2,856 67,490 7,075 4,657 40,885 3,74,625 62,7 5,504 25,632 8,598 6,053 43,739 Y hteensä,36,003 2,43,282,330,59,784,439 2,740,933 jo ita saa tiin Täm än lisäksi tu li vielä perunoita sekä n au riita ja m uita juurikasveja, P erunoita, hehtolitraa. N auriita ja m uita juurikasveja, hehtolitraa. V. 886..... 6,973,569. 442,067.» 887..... 6,7,588. 407,520. )) S88..... 6,0,73. 399,390.» 889..... 7,4,96. 487,54.» 890..... 6,068,24. 448,726. Jo s Suom en viljan tu o tan to a viisivuotiskautena 886 8S0 v errataan oloihin edellisinä viisivuotiskausina, n iin n äh d ään että se laatu n sa puolesta on sangen huom attavassa m äärässä m u u ttu n u t. V uotisesti saatiin näet keskim äärin :
33 Hehtolitraa. R ukiita. Ohria. Kauroja. 8 6-865... 2,989,385.,670,638.,499,033. 866 870... 3,29,884.,862,59.,657,070. 87-875... 4,55,92. 2,80,502. 2,084,573. 876 880... 3,577,36.,674,42. 2,726,965. 88 885... 3,696,052.,955,675. 3,433,209. 886 890... 4,505,473. 2,4,26. 4,864,224. eli prosenttina: H e h t o l i t r a a. R ukiita. Ohria. Kauroja. 86 865... 48,6. 27,. 24,3. 866 870... 47,8. 27,7. 24,5. 87 875... 49,4. 25,9. 24,7. 876 880... 44,8. 2,0. 34,2. 88 885... 40,7. 2,5. 37,8. 886 890... 39,. 8,6. 42,3. Sam alla kun v iljan tu o tan to siis ylim alkaan paljouteen katsoen on viim eisenä kolm enakym m enenä vuotena tu llu t m elkein k alita suurem m aksi, on m yöskin erityisten v iljalajien viljelys m elkoisesti entisestään m uuttunut. V uosina 886 890 saatiin keskim äärin vuodessa ru n saasti 3,365,000 h eh to litra a enem m än kauroja kuin viisivuotiskautena 86 865. S anottu v iljalaji, jo lla sadon suuruuden puolesta ennen oli viim einen sija, on n y t kohonn u t ensim m äiseen ja, sam alla aikaa kuin rukiin- ja ohransato ovat väh en neet 9,5 ja 8,5 prosentilla, kasvanut 8 prosentilla eli koko viljan tu o tan to o n v errattu n a 24,3:sta 42,3:een prosenttiin. Syyksi täh än k au ran viljelyksen lisääntym iseen voidaan tosin osaksi lukea se seikka, että k auraa n ykyään on ru v ettu en tistä enem m än viljelem ään ulosvientiä v arten ja että se sentähden kauppatav aran a on saanut suurem m an arvon ja varm em m an m enekin, m utta epäilem ättä syy etupäässä on etsittävä siinä, että m aanviljelystä on ru v ettu h arjo ttam aan enem m än in ten siiv isti eli viljelystavan tark k u u tta n o u d attam alla sekä huom iota enem m än kään täm ään rehukasveihin, kuin m itä vielä m uutam ia vuosia tak ap erin tehtiin. T ätä to d istav at tulliluett,elotkin, jo ista n äkyy että k au rain ulosvienti Suom esta tek i vuosina: K aikkiansa K eskim äärin vuodossa hehtolitraa. h elit,oi itraa. 85G 8GO.... 244,433. 48,887. 86 865.... 3,720. 62,344. Suom. Tai. Tila. 5
34 Kaikkiansa hehtolitraa. Keskimäärin vuodessa hehtolitraa. 866 870.... 65,759. 23,52. 8 7-875.... 978,503. 95,70. 876 880....,669,260. 333,852. 88 885....,867,97. 373,583. 8 8 6-8 9 0.... 3,37,54. 674,308. K au ran ulosvienti on siis m ain ittu in a vuosina sangen suuresti enentynyt. N iin suuri ei enennys kuitenkaan ole ollut, että se edes likim äärin vastaisi tuotannon lisääntym ystä sam ana aikana. T äm ä lisääntym ys on siis v älttäm ättä suurim m aksi osaksi k u lu tettu om assa maassa, jo k a seikka ilah u ttav aila tav alla todistaa, että koti-eläim iä vähitellen on ru v ettu en tistä parem m in hoitam aan ja ruokkim aan. T aululiitteeseen N:o 4 otetaan lähem piä tieto ja erityisten viljalajien kylvö- j a sato m äärästä k u ssak in lään issä vuosina 886 890. S ato jen la a tu a valaisevat seuraavat num erot. H ehto litran kylvöstä saatiin keskim äärin h eh to litraa 886. 887. 888. 8S9. 890. Vehnää... 7,07 7,74 7,38 6,84 7,03 R u k i i t a... 7,00 7,09 6,83 7,04 6,93 O h r ia... 5,63 5,6 5,0 5,5 3 5,70 K a u ro ja... 5,36 5,69 5.28 5,26 5,62 S e k a v ilj a a... 5,33 5,65 4,93 5,9 6, 4 T a tta r ia... 0,8 8,42 7,86 8,44 8,97 H ern eitä... 5,60 4,88 4,25 4,9 6 5,69 P e r u n o it a... 6,54 6,3 5,60 6,23 5,3 E ri lääneissä oli sato tärkeim m istä v iljalajeista ja ju u rik asv eista jyväluvun m ukaan seuraava:
Sato hehtolitran kylvöstä. Rapport de Ia production à la sémence. 8 8 6. 8 8 7. 8 8 8. 8 8 9. 8 9 0. Läänit. Gouvernements. R u k iita. Seigle. O hria. Orge. K au ro ja. Avoine.! P eru n o ita. rommes de terre. R u k iita. Seigle. O hria. Orge. K auroja. Avoine. P eru n o ita. Pommes de terre. R u k iita. Seigle. ; O liria. Orge. K au ro ja. Avoine. i P e ru n o ita. Pommes de terre. R u k iita. Seigle. O hria. Orge. K auro ja. Avoine. P e ru n o ita. ^Pommes de terre. i R u k iita. Seigle. O h ria. Orge. K au ro ja. Avoine. P eru n o ita. Pommes de terre. H e h t o l i t r a a. cc O ' Uudenm aan... 7,3 4,9 8 4,8 8 6,9 2 7,7 6 5,0 9 5,2 4 5,75 7,8 3 5,6 5 5,2 9 6,2 7,5 8 5,06 4,8 4 6,22 7,4 5,4 7 5,25 4,5 6 Turun ja Porin.... 6,65 5,2 5,66 6,88 7,08 5,87 6,63 6,90 7,0 4 5,36 5,9 6,0 6,63 5,3 5,7 3 6,57 6,5 4 5,4 6 6,2 3,76 H ä m e e n... 7,3 2 6,0 6,0 9 6,9 2 7, 5 6,2 6,3 3 6,9 3 6,8 7 6,2 5 5,7 4 5,8 7 7,0 8 6,0 6,0 3 6,57 6,7 3 5,9 8 6,2 5 5,4 0 W iipurin... 6,6 4 5,8 3 4,6 7 5,9 7,0 7 5,9 3 5,7 6 5,9 5 6,7 4 5,3 7 4,3 9 5,3 7 6,78 5,48 4, 8 5,6 9 6,8 4 4,7 5 4,38 6,00 M ik k elin... 6,7 4 5,4 8 4,6 6 5,8 7 6,8 7 5,4 8 4,9 5 5,82 6,3 4 4,9 7 4,5 8 5,0 4 7, 8 5, 4,5 2 5,4 0 6,6 2 5,3 6 5,08 5,02 K u o p io n... 7,4 2 5,5 5 4,8 3 7,0 8 7,8 5 5,8 6 5,4 9 6,4 4 7,2 5,3 4,5 8 5,7 7 8,3 5 5,5 2 4,6 9 6,9 6 8,0 5,8 8 5, 4 6,0 8 W a a s a n... 6,9 8 6,5 8 6,4 3 6,0 9 6,5 0 5,9 6,22 5, 8 6,3 7 5,6 9 5,7 8 5,2 5 6,63 6,23 6,3 6 6, 3 6,7 6 6,6 5 6,4 5,9 7 O u lu n... 7,8 8 5,3 5,9 5 6,68 6,7 6 4,8 8 5,6 3 6,0 6 5,6 2 3,8 9 5, 0 4,7 0 6,8 4 5, 4 5,6 0 5,8 5 7,56 5,2 7 6,2 4 6.3 9 Koko Suomi 7,00 5,63 5,36 6,54 7,09 5,6 5,69 j 6,3 6,8 3 j 5,0 5,28 5,60 7,04 5,53 5,2 6 6,23 6,93 5,70 5,62 5,3
36 Jo s kuudes jy v ä ru k iista sekä viides suviviljoista ja perunoista otaksu taan likim äärin vastaavan k esk in k ertaista satoa, voitaisiin niinm uodoin p itää k aik k i vuodet 886 890 saatuihin vuodentuloiliin nähden ty y d y ttä vinä. K eskim ääräinen sato, lask ettu n a kaik ilta viideltä vuodelta yhteensä, on jyväluvun m ukaan seuraava: Rapport de la production à la semence pour les cinq années réunies. Rukiita. Ohria. Kauroja. Seigle. Orge. Avoine. Perunoita. Pommes de terre. Uudenmaan l ä ä n i... 7,58 5,25 5,io 5,93 Turun ja Porin... 6,79 5,39 6,03 6,02 Hämeen... 7,03 6,09 6,09 6,34 Wiipurin... 6,8 5,43 4,67 5,78 Mikkelin,,... 6,75 5,28 4,76 5,43 Kuopion... 7,77 5,62 4,95 6,46 W aasan,... 6,65 6,2 6,24 5,73 Oulun... 6,9 3 4,86 5,7 0 5,93 Koko Suomi 6,9 0 5,0 5,44 5,96 Y lim alkaan oli viljansato siis puheenalaisena viisivuotiskautena vähä k esk in k ertaista parem pi. O ulun läänissä olivat k u iten k in ohransadot alem m at sitä keskijyväm äärää, jo ta tässä ylem pänä on arveltu säännöllistä satoa v astaavaksi; jo k a seikka oli tälle läänille erityisestä m erkityksestä, koska ohraa siinä viljellään yleisem m in k u in m uualla. S am aten k aurasadot tu liv at säännöllistä satoa huonom m iksi W iipurin, M ikkelin ja K uopion lääneissä. S itävastoin ru k iin ja p erunain saalis kaikissa lääneissä oli säännönm ukaista ylem pi. V aikka sadot siis viisivuotiskautena tu liv a t ainakin keskinkertaisia, olivat ne sentään riittäm ättö m iä väestön tarpeisiin. T äm ä näkyy parhaiten, jos n iitä viljam ääriä, jo tk a jä iv ä t jälelle, sittek u n siem eniksi tarv ittav a vilja Jo k aista asu oli o tettu pois, verrataan m aan väkilukuun kunakin vuonna. k asta kohti tu li siten Hehtolitraa. Vehnää. Rukiita. Ohria. Kauroja. Herneitä. Perunoita. V. ls 8(i... 0,02,73 0,79,58 0,05 2,9» 887... 0,02,74 0,78,82 0,05 2,53 )) 8S8.,.. 0,02,63 0,68,64 0,04 2,2 3 889.... 0,02,66 0,74,66 0,04 2,62» 890.... 0,02,62 J O 00 o,9 0,05 2,3
37 eli kaikkiansa k aik ista viljalajeista yhteensä V. 886.... 4, 7 hehtol. jy v iä ja 2,7 helitol. perunoita.» 887.... 4,4 )) ))» 2,53 )) )>» 888.... 4,0 )) )) )) 2,2 3 )) )) )) 889.... 4,2 ))» )) 2,6 2 )> )>» 890.... 4,40 ))» )) 2,3 )),, K u n näistä luvuista vielä vedetään pois ne viljam äärät, jo tk a ovat m enneet karjanruuaksi, viinanpolttoon ja ulosvientiin, jääp i asukasten elatukseksi, p a itsi ylläo lev aa m äärää perunoita, v. 886 ain o astaan noin 3,5 h e h to litra a viljaa.» 887 )>» 3,7 ))»» 888 )>» 3,3 )) )) >. 889 )> )) 3,4 ))»» 890 )>» 3,7 )) )) K u n tavallinen vuositarve ylim alkaan otaksutaan olevan 4 h eh to litraa jokaisen asukkaan osalle, osottavat n y t m ain itu t luvut niinm uodoin v ajau k sen om an m aan viljantuotannossa. Silm äys tulliluettoloihin todistaakin, että viljan, etupäässä jauhojen, tu o n ti "W enäjältä 0 enentyinistään enentynyt. Täm ä n ähdään selvim m in seuraavista num eroista: Tuonti Suom een. L im portation du blé. 8 6 6-8 7 0. 87 875. 876 880. 88 885. 8 8 0-8 9 0. Jauhoja (Farine) kg 262,245,36 30,344,72 369,967,448 346,763,985 388,27,53 Jauham atonta viljaa (G rains), hl 732,575 658,904,80,320 2,99,767 2,009,596 S iitä rukiita (Seigle) 344,904 22,25 390,283,039,77,053,855 ohria (Orge) 98,044 29,72 388,904 463,45 447,0 kauroja (Avoine) 55,695 83,785 300,573 35,39 289,040 vehnää (From ent) 55 829 5,588 36,889 58,290 38,422 h erneitä (P ois) m uita viljalajeja» 32,0 25,526 35,09 48,30 3,053 (Autres céréales) n 993 2,069 28,580 274,563 50,6 Jos, tehdäksem m e vertailun yksinkertaisem m aksi, m uutam m e jauham attom an vilian jauhoiksi sen m ukaan että yksi h eh to litra ru k iita... vastaa 70 kilogram m aa.» ohria...» 62»
38 h eh to litra kauroja... vastaa 50 kilogram m aa,» vehnää... -> 77 )) )) h ern eitä...» 95 )) )) m uuta viljaa.» 62 )) tu lev at kunakin viisivuotiskautena m aahan tuodut v iljam äärät kaikkiansa tekem ään : vuosina 866 870... 306,99,636 kilogram m aa.» 87-875... 3S8,436,752»» 876-880 440,786,648»» 88 885....... 478,750,005»» 886 890 54,429,544» U lkom aisen v iljan lisään ty n y t kulutus ei ole ollut tasapainossa vastaav an ylennyksen kanssa Suom en tav aran ulosviennissä. T äm ä teki n im ittäin v astam ain ittu in a viisivuotiskausina. Vienti Suomesta. L exportation du blé. 866-870. 87-875. 876 880. 88 885. 886-890. Jauhoja (F arine) kg 3,605,504,988,842 5,40,734 2,037,472,054,023 Jauhamatonta viljaa (G rains), hl 775,64,45,534,999,25 2,05,705 3,574,5 Siitä rukiita (Seigle) n 5,373 382,342 289,279 236,367 36,585 ohria (Orge) n 7,525 90,29 39,70 24 65,08 kauroja (Avoine) n 65,760 978,504,669,259,867,97 3,37,54 vehnää (From ent) n 02 264 32 3 herneitä (P ois) iy 342 5 369 320 40 muita viljalajeja (A utres céréales) n 62 8 96 856 768 Jos ylläolevat vientisum m at m u utetaan painom ääriin sam an laskuperu steen m ukaan, jo ta seu rattiin ylem pänä tu o n n ista puhuttaessa, ja sitten v ed etään siten saadut kokonaissum m at pois v astaav ista tuontisum m ista, niin huom ataan että Suomi, paitsi om aa tuotantoansa, on k u lu tta n u t vuosina 866 870... 256,084,292 kilogr. viljaa.» 87 875... 299,355,870»» >» 876 880... 35,428,44»»» 88 885... 350,370,233»»» 886 890 33,4,583»»
39 T uontisum m iin on m yöskin ne viljam äärät luettu, jo tk a ovat aiotut Suomeen sijotetun venäläisen sotaväen tarpeeksi. Ne tek ev ät tiety sti sentään n iin pienen m urto-osan koko tuontim äärästä, että se m itä v aih ettelu t täm än sotaväen lukum äärässä v aik u ttav at koko tuontiin, sentähden tässä voitanee jä ttä ä lukuun ottam atta. T aululiitteessä N:o 5 löytyy m uuten lähem piä tieto ja Suom en v iljan tu o n n ista ja -viennistä kunaki vuonna tässä puheena-olevana viisiv u o tisk au ten a. K ehruukasvien pellavan ja hampun viljelystä h arjo tetaan edelleen sangen yleisesti, vaikka useim m issa seuduissa ainoastaan kotitarpeiksi. Sato n iistä ilm o tettiin seuraavaksi: Pellavia kilogrammaa. Hamppuja kilogrammaa. v. 886.....,729,35. 9 82,453.» 887,76,599. 983,465. >. 888.....,902,39. 9 88,786.» 889...,799,482.,060,73.» 890.....,890,045.,000,59. E nem m än kuin kolm asosa Suomen p ellavantuotannosta tu li yksistään H äm een läänin osalle, jossa sitä m uutam issa pitäjissä, etenki L am m illa, H ollolassa ja K oskella, ah k e rasti v iljellään. L am m illa sa a tiin v. 890 y li 25,000 kilogram m aa, H ollolassa ja K oskella 50,000 kg kum m assaki. Useassa kunnassa pellavaa viljellään m yötäväksi ja on siitä n y t tu llu t varm a m yöntitavara, sittekun pellavan kehruu- ja kutom atehdas T am pereella on ru v ennut sen pysyväiseksi kuluttajaksi. P aitsi H äm een läänissä viljellään pellavaa vähän suurem m assa m äärässä ainoastaan Iitin ja O rim attilan pitäjissä U udenm aan läänissä, H äm eenkyrön, Ik aalisten ja T yrvään pitäjissä T urun ja P o rin läänissä, V ehkalahden, V ironlahden, S äkjärven ja R uokolahden pitäjissä W iip u rin läänissä sekä M äntyharjun ja Pieksäm äen p itäjissä M ikkelin läänissä. S itävastoin ei pellavaa viljellä ju u ri nim eksikään koko Oulun läänissä. H am ppua taasen viljellään sangen vähä U udenm aan sekä T u ru n ja P o rin lääneissä, m u tta h iukan yleisem m in m uissa lääneissä, erittäin k i K uopion j a M ikkelin lääneissä, jo issa sen viljelys on yleisem pi k u in p ellavan. M uutoin m aan tu llilu ettelo t osottavat, e tt ei kum paisenkaan n y t m ain itu n kehruukasvin tu o tan to tä y tä tarv etta, vaan että m aaham m e vuosina 88G 890 tu o tiin pellavia ja pellavantappuroita kaikkiansa 3,500,000 kilogram m aa sekä ham ppuja 2,000,000 kilogram m aa enem m än kuin tä ä ltä sam ana aikana vietiin ulos. Tosin täm ä tu o n ti etupäässä lienee tap ah tu n u t te h taita v arten ja sitä vastannee sentähden likim äärin n äistä raaka-aineista
40 valm istetut teh taan tu o tteet, jo ita tä ä ltä sen sijaan on viety ulos, m u tta kun o tetaan lukuun, että Suomi puolestaan k u lu tta a paljon suurem pia m ääriä ulkom aan pellava- ja ham ppukankaita kuin sillä on läh ettää m uihin m aihin, käypi vajaus oman m aan tuotannossa täten kaikissa tapauksissa kyllin selväksi. M aan puutarhanhoidon edistäm istä ja p u u tarh u rien k eh ittäm istä v arten on erityisiä m äärärahoja valtionvaroista an n ettu Suom en puutarhayhdistykselle H elsingissä, K u p ittaan puutarhanhoitokoululle T urussa ja K uopion puutarhayhdistykselle. E lokuulla 887 p id ettiin yleinen Suomen rn aan viljelyskokou s W iipurissa, jossa m yös koti-eläim iä, ty ö k alu ja sekä m aan v iljely k sen ja sen siv u elinkeinojen tu o tte ita oli n äy tteille asetettuina. Karjanhoito. Sam oin kuin edellisenä viisivuotiskautena on hallitus tä m änkin kulitessa k ään tän y t huom iotansa toim enpiteisiin kotim aisten eläinro tu jen parantam iseksi. N iin on edelleen jo k a vuosi valtion kustannuksella o stettu vissi m äärä virheettöm iä ja siitoseläim iksi sopivia oriita, jo tk a ovat asetetu t yksityisten henkilöin luo eri osissa m aata huokeata m aksua vastaan polkijoina käytettäviksi. S enlaisten siitosoriitten luku on m äärätty 0:ksi kussaki läänissä. K uulutuksen k alitta 23 p:ltä M arrask. 882 m yönnettiin kym m enen vuoden kuluessa, m aan h evosrodun paran tam iseksi, 38,000 m arkan sum m a vuosittain; siitä m äärätään 20,000 m arkkaa siitosoriitten ostam i seksi, 5,000 m arkkaa palkinnoiksi yleisissä kilpa-ajoissa ja 3,000 m arkkaa varsain ja tam m ain palkitsem iseksi. M itä kilpa-ajoihin tulee, niin yleinen m ielipide hevosystäväin-yhdistyksissä n ä y ttä ä olevan, että kilpa-ajot hyödyllisesti v aik u ttav at hevosrodun parantum iseen. E ttä kesälläki voitaisiin to i m ittaa täm m öisiä kilpa-ajoja, löytyy hevosystäväin-yhdistyksen U udellam aalla perustam a kesäkilparata Oulun kylässä lähellä H elsinkiä. V älillisesti tu o ttanev at näm ät k ilp ailu t k u iten k in su u rin ta h yötyä siten, että ne suuressa yleisössä h erättäv ät ja y lläp itäv ät halua parem paan hevosenhoitoon *). T aitav ain hevosenkengittäjäin saam ista v arten on hevosenkengityskoulu yhä edelleen valtion avulla ollut toim essa H elsingissä, jo n k a ohessa sam allainen v. 888 p eru stettiin T urkuun. E läinvälskärien k eh ittäm istä varten on löyty n y t koulu H elsingissä. *) Loppupäätöksiä kilpa-ajoista Suomessa vuosina 88G 890 valaisee seuraava taulu, jonka on kokoonsovittanut kruunun asiamies näissä kilpailuissa, assessori O. A. Ståhlberg.
Taulu, joka osottaa tu lo k set kilpa-ajoista Suomessa vuosina 886 890. Suom. Tai. Tila. Tableau montrant les résultats obtenus des courses des chevaux en Finlande pendant les années 886 890. Oriita. Chevaux entiers. Tammoja. Juments. Yhteensä oriita ja tammoja. Chevaux entiers et juments ensemble. Suurin nopeus L a plus grande vitesse obtenue \ Vuonna. Nombre de concurrents. Kilpailiain luku. Nombre de ceux gui ont remporté les prix. Palkinnonsaaneitten luku. Keskimääräinen nopeus La vitesse moyenne pour la distance de 3,206 m. jolla 3,206 metrin pituinen rata on kuljettu, min. sek. Nombre de mètres en seconde. Metriä sekunnissa. Nombre de concurrents. Kilpailiain luku. Nombre de ceux qui ont remporté les prix. Palkinnonsaaneitten luku. Keskimääräinen nopeus La vitesse moyenne pour la distance de 3,206 m. jolla 3,206 metrin pituinen rata on kuljettu, min. sek. Nombre de mètres en seconde. Metriä sekunnissa. Nombre de concurrents. Kilpailiain luku. Nombre de ceux qui ont remporté les prix. Palkinnonsaaneitten luku. Keskimääräinen nopeus La vitesse moyenne pour la distance de 3,206 m. jolla 3,206 metrin pituinen rata on kuljettu, min. sek. Nombre de mètres en seconde. Metriä sekunnissa. pour la distance de 3 kilom. jolla rata on juostu minuuteissa ja sekunneissa. metriä sekunnissa. mètres en seconde. 886.... 89 26 & 4" 8,8 5 29 6'24" 8,3 40 55 6' 5 8,5 5' 45" 9,3 887.... 70 24 6' 4 8,8 5 24 6 20 8,4 2 48 6'2 8,6 5' 38 9,5 888.... 9 27 6' 2" 8,9 54 30 6 20 8,4 45 57 6' 2 8,6 5' 34" 9,6 889.... 0 28 5 56 9,0 49 3 6' 25 8,3 59 59 6 8,6 5' 38 9,5 890.... 90 28 5'56 9,0 54 28 6' 9 8,4 44 56 6' 8 8,8 5 '3 6 9,5
42 S arvikarjan parantam iseksi ei tä n ä viisivuotiskautena ole v altion kustan n u k sella ulkom aanrotuisia siitoseläim iä h a n k ittu m aahan. Järk ip eräin en m eijeritoim i on viisivuotiskautena suuresti edistynyt. A lkuansa h arjo te ttu m elkein yksinom aisesti suurem m illa tiloilla, on se vähitellen, sen m ukaan kuin rautatieverkko m aassa on laajennut, jo u tu n u t yhä vilkkaam m an h arrastu k sen esineeksi m yöski pienem päin tilo jen om istajille, jo tk a ovat ruvenneet y h tiö ih in piirim eijerein perustam iseksi, m eijeriliikkeen h arjottam isella hyväksi k äy ttääk seen p aik k ak u n n an m aitovaroja m eijerituote tte n v ien tiin ulkom aille. N iin löytyi ainoastaan O ulun läänissä v. 890 74 piirim eijeriä runsaalla vuotisella voin valm istuksella. M yöskin W aasan lään issä ovat sem m oiset p iirim e ije rit san g en lukuisat. E ttä m eijeritoim en tarv e k äytännöllisesti ja tieteellisesti oppineista m iehistä, jo tk a voisivat m aanviljeliöille olla avullisina antam alla neuvoja ja selity k siä suurem pien m eijerilaito sten p erustam isessa ja k äyttäm isessä, tä y tettäisiin, oli aikakauden kuluessa virassa kaksi valtionm eijeristiä ja yksi lääninm eijeristi W aasan läänissä, jo ta p aitsi yksi lääninm eijeristi Oulun läänissä tu li lisäksi v. 890. N äillä oli toim ena m yöskin tark a sta a m eijerikouluja sekä an taa lääninkarjakoille tarpeellisia ohjauksia. N äitä viim eksim ain itu ita on ollut 2, jo ista yksi eli kaksi jo k a eri läänissä. K uvernöörein ja m aanviljelysseurain yhtäp itäv ien to d istu sten m ukaan on yhtein en kansakin ahkerasti k ä y ttä n y t lääninkarjakkojen neuvoja, jo ten ne tehokkaasti ovat v aik u ttan eet siihen edistykseen, m ikä k arjan - ja m aitotaloudenhoidossa on ta p ah tu n u t n y t puheenaolevana viisivuotiskautena. R in n ak k ain täm än kanssa ovat m yöskin m eijerikoulut v aik u ttan eet yleisem päin tieto jen levittäm iseksi järkiperäisessä m aitotalouden-hoidossa. N äitä kouluja löytyi viisivuotiskauden alu ssa n eljäto ista; aik ak au d en kuluessa on kolm e tu llu t lisää. V iisivuotiskauden lopulla löytyi siis seuraavat seitsem äntoista m eijerikoulua: M yyrän tila lla U udenm aan läänissä. A ittam äen» T urun ja P orin» W iu rilan»»»» H akoisten kartanossa H äm een» P ek k alan»»» H ovilan» M ikkelin» Järv ik y län»»» P eltosalm en tilalla K uopion» M attilan 4»»» K oivikon»»» Sim ananniem en»»» K laresundin» W aasan»
43 O rism alan tila lla W a asan läänissä. T arv aalan»»» K oivikon» O ulun» K uonan»»» O ulaisten»»» S itäpaitsi löytyy nieijerikouluja y h d istetty in ä M ustialan m aanviljelys- ja m eijeriopistoon sekä K urkijoen inaanviljelysopistoon. kouluihin vastaanotetaan yhteensä 7 vakinaista oppilasta. K aik k iin näihin W iip u rin ja M ikkelin lääneissä on p eru ste ttu muutamia, k iertäv iä m eijerikouluja siten, että m äärätty korvaus annetaan niille m eijerinom istajille läänissä, jo tk a sito u tu v at oppilaiksi m eijeriinsä yhden vuoden pituisen k äytännöllisen oppik urssin suorittam ista v arten v astaanottam aan luku- ja k irjo itu staito isia n aisia y h teisestä kansasta, jolloin m eijerinom istaja on velvollinen antam aan opp ilasten n a u ttia opetusta m yöskin eläinten hoidossa ja ruokkim isessa sekä yksinkertaisessa m eijerikirjanpidossa. K arjan h o itajien ja karjaren k ien kasv attam ista v arten löytyy karjanhoitokoulu P alikaisen tila lla O rim attilan pitäj ässä. M uuten on m eijerihoitoa täm än sam oin k u in edellisenki viisivuotiskauden kuluessa au tettu lainoilla tä tä tark o tu sta v arten p eru stetu sta ja Suom en v altio k o n tto rin hallinnon alaisena olevasta m eijeri-lainarahastosta, jo n k a v arat erity isten siirtojen k au tta m uista rah asto ista vähitellen ovat k a rttu neet niin, että ne 890 nousivat 49,000 m arkkaan. L ain o ja m yönnetään 2,000 à 4,000 m arkan suuruisia ja viitenä ensim m äisenä vuonna korottom ia. T alous- ja m aanviljelysseurat ovat tän ä ajanjaksona panneet toim een n äy ttely itä eri osissa m aata., K u n useim m issa maissa, joissa m aanviljelys on enem m än k eh itty n y t, eläinm arkkinain on arveltu varsin tehokkaasti v aik u ttav an kelvollisten k o tieläinten siittäm iseen, on senlaisia toim eenpantu Suom essakin. K okem us siltä ajalta, jo n k a kuluessa n äitä m arkkinoita on pidetty, on vielä liian vähäinen, että siihen voitaisiin perustaa m itään arvostelua niiden vaikutuksesta. K uiten k in on useoihin n iistä ru n saasti tu o tu elukoita, jo ita on v ilkkaasti ostettu ja m yyty. A llam ainittujen vuosien lopulla oli talven yli elätetty jen kotieläinten lu k u m äärä Suom essa seuraava:
44 N om bre des anim au x domestiques. 886. 887. 888. 889. 890. Hevosia, täysikasvuisia (Chevaux).... 254,727 258,666 254,526 258,620 262,559 varsoja (Poulains)... 3,33 3,499 30,865 3,90 30,832 Sarvikarjaa, härkiä ja sonneja (Taureaux et b o e u f s )... 8,35 82,0 79,89 80,233 8,652 lehmiä ( Vaches)... 855,405 870,629 886,692 902,00 928,276 nuorta karjaa (V eaux).. 285,789 297,237 287,605 285,906 295,259 Lampaita (M outons)...,020,37,042,789,02,004,032,84,054,027 Vuohia (C h evres)... 9,00 8,700 6,05 6,395 5,266 Sikoja (P o rc s )... 77,656 84,755 77,963 86,08 94,92 Poroja ( R e n n e s )... 58,559 64,898 65,474 72,653 85,859 Kanoja ja kalkkunoita (Poules et dindons) 243,277 258,672 255,37 278,244 299,973 Hanhia ja ankkoja (Oies et canards).. 3,895 4,476 3,995 4,427 4,570 T ietoja kotieläin ten lukum äärästä erittäin kussakin läänissä löytyy tau lu liitteessä n:o G. V. 890, jolloin elukkain lukum äärä viisivuotiskautena oli itsessään suurin, lö y ty i Suom essa no in 2,000 hevosta, 42,000 n a u ta eläintä, 75,000 lam m asta ja 28,000 sikaa enem m än kuin v. 885. V uohien lukum äärä sitävastoin oli v äh en ty n y t 5,500:a. T äm ä lisäys voidaan yksistään, laskun m ukaan, jo k a ei ole korkea, arv ata vastaavan 5,000,000 m arkan pääom aa. S euraava tau lu sisältää v ertailu n k otieläinten lukum äärän välillä viisivuotiskauden alussa ja lopussa sekä eri eläinlajien lisääntym isen sinä aikana. 885. 890. Lisäännys. Hevosia (C h e v a u x )... 28,630 293,39,76 Sarvikarjaa (Espèce b o v i n e )...,63,0,305,87 42,086 Lampaita (Moutons)... 978,49,054,027 75,878 Vuohia ( C h è v r e s )... 20,779 5,266 5,53 Sikoja ( P o r c s )... 65,88 94,92 28,374 S uhta kotieläinten lukum äärän ja väkiluvun välillä kussakin läänissä vuoden 890 lopulla n äh d ään seuraavasta tau lu sta:
45 Läänit., 0 0 0 henkeä kohti tuli keski- määrin allamainittu lukumäärä. Nombre (le têtes pour,000 habitants. Gouvernements. j Chevaux. [ Hevosia, Nauta-eläimiä. Espèce bovine. Moutons. Lampaita. Chèvres. Vuohia. Porcs. Sikoja. Uudenmaan. 30 488 344 2 75 Turun ja Porin 30 59 580 2 56 Hämeen.. 55 55 45 2 8 Wiipurin.. 8 490 302 2 Mikkelin.. 33 728 385 5 85 Kuopion.. 2 584 250 2 W aasan... 9 54 583 2 5 Oulun... 94 565 497 0 Koko Suomessa 23 549 443 6 8 885 tuli,000 henkeä kohti koko maassa.... 28 528 444 9 75 Siis oli viisivuotiskautena n au taeläin ten ja sikojen lukum äärä lisäänty n y t suurem m assa suhteessa kuin väkiluku; hevosten, lam paitten ja vuohien lukum äärä oli sitä vastoin vähentynyt. V äkilukuun verraten oli 890 H äm een lään illä suurin ja Oulun läänillä vähin luku hevosia, M ikkelin läänillä suurin ja U udenm aan läänillä vähin luku nautaeläim iä sekä W aasan läänillä suurin ja K uopion läänillä vähin luku lam paita. M erkillinen on se suuri eroavaisuus, jo k a lam m ashoidon yleisyyteen katsoen on olem assa kolm en läntisen läänin, T urun ja P o rin, W aasan sekä O ulun läänien välillä yhdeltä puolen sekä eteläisim m än, U udenm aan läänin, ja kolm en itäisen, W iip u rin, M ikkelin ja K uopion lä ä nien välillä toiselta puolen. Y htäläinen eroavaisuus, vaikka päinvastaiseen suuntaan, on m yöskin huom attava sikaili suhteellisessa lukum äärässä, jo k a esim. M ikkelin läänissä on kolm e k ertaa suurem pi kuin T u ru n ja P o rin läänissä sekä kahdeksantoista k ertaa suurem pi kuin Oulun läänissä. K o tieläin ten lukuisuus y k sistään ei ole m ikään tark k a karjanhoidon suurem m an taik k a vähem m än taloudellisen m erkityksen m ittam äärä jossaki m aassa, vaan olisi se täy d en n ettäv ä ilm otuksilla eläinten laadusta, suuruudesta, eläv ä stä p ain o sta j.. e. Sem m oisia ilm otuk sia ei sen tään Suom esta löydy.
46 T oinen k atsan to k an ta koti-eläinten verrallista lu k u isu u tta arvosteltaissa on suhta, m issä ne ovat sen alueen laajuuteen, jo lla n iitä elätetään. Tässä suhteessa y k sity iset seudut osottavat m elkoisia silm äänpistäviä eroavaisuuksia, jo tk a tarjo avat arvokkaita lisiä sen tav an valaisem iseksi, m illä m aanviljelystä eri osissa m aata harjotetaan. Seuraava taulu esittää hevosten, nautu-eläinten, lam m asten ja sikain lukum äärän jo k aista,000 hehtaria kohti koko tiluslaajuudesta kussaki Suom en läänissä: L ä ä n i t. Elätettyjen elukkain lukumäärä,000 hehtaria kohti, kun otetaan lukuun koko tiluslaajuus. Nombre de têtes p a r,000 hectares du territo ire total. Gouvernements. Hevosia. Nauta-eläimiä. Lampaita. Sikoja. Chevaux. Bêtes à cornes. Moutons. Porcs. U u d e n m a a n... 28 05 74 6 Turun ja P o r in... 22 89 99 0 H äm een... 22 79 59 W i ip u r in... 3 55 4 4 M ik k e lin... 4 76 40 9 Kuopion... 9 47 20 9 W aasan... 3 59 63 6 O u l u n... 9 8 -. Koko Suomi 8 39 32 ö K un, n iin k u in ylläolevasta tau lu sta näkyy, k atsauksia eri läänein ver- ralliseen koti-eläinten rikkauteen v aik eu ttaa se seikka, että sem m oisten eläinlajien jako, jo ita ei suorastaan käy toisiinsa vertaam inen, on epätasain en ja epäsuhteellinen, n ä y ttä ä tarpeelliselta, sen m ukaan k u in ulkom aillak in on tavallista, otaksua kaikille lajeille yhtein en perus-yksikkö ja m uuttaa niiden sum m at kertom aluvuiksi siitä. Sellaisena perus-yksikkönä pidetään tavallisesti täysikasvuinen n au ta-eläin ja m uut eläin lajit lask etaan sitten, sen arvon m ukaan m ikä niillä on täh än v errattu in a, v astaavan suurem paa taik k a vähem pää lukum äärää sem m oisia elukoita. Jos n y t nauta-eläin Suom essa otaksutaan olevan sam anarvoinen k u in /2 täysikasvuista hevosta = 2 varsaa = 2 vasikkaa ja hiehoa = 8 lam m asta = 3 sikaa, niin saadaan täm m öisen m uuttolaskun k au tta seuraava luku elukoita keskim äärin jo k aiselle tu hannelle hehtarille koko tiluslaajuudesta: U udenm aan lä ä n is s ä... 58. T u ru n ja P o rin»... 36.
47 H äm een läänissä 22 W iip u rin»...83. M ikkelin»...03. K uopion»...64. W aasan»... 86. Oulun»...2. K oko Suom essa 57. N äm ät lu v u t ta rk o ttav a t niin laveita m aa-aloja kuin koko läänejä ja ovat niinm uodoin itse asiassa ainoastaan keskim ääräisiä lukuja, jo ista olot yksityisissä kunnissa ja kihlakunnissa usein m elkoisesti poikkeavat. Se edistys, m ikä Suom en m eijerihoidossa y h ä edelleen on tap ah tu n u t, y nnä m aam m e p aran n etu t kulkuneuvot ovat m elkeässä m äärässä v aik u ttaneet k arjan tu o tteid en ulosviennin lisääntym iseen. Suomen satam issa käyvän h in n an m ukaan lask ettiin m aastam m e ulosvietyjen k arjan tu o tteid en arvo aikakautena 8C6 870: 43,097,57 m arkkaa )) 87 875: 58,93,967 )) )> 876 880: 7,82,526 ))» ' 88-885: 72,060,308 )) )> 886-890: 82,682,775 )) Jos ilm otukset k ah d elta ensinm ainitulta viisivuotiskaudelta eivät olekaan täydelleen tarkkoja, vaan todennäköisesti, vastataksensa lähem m in tosioloja, saatetaan tasaisissa luvuissa laskea vuosina I860 870: 45,000,000:ksi ja 87 875: 60,000:ksi m arkaksi, niin jääp i kaikissa tapauksissa sangen suuri enennys kahtenakym m enenä viitenä vuotena, jo k a todistaa että, k a t som atta y k sity isin ä vuosina tap ah tu v iin vaihetteluihin, Suom en k arjantu o t teiden m enekki y h ä lisääntym istänsä lisääntj^y. Itsek u n ak i vuonna n y t puheenalaisesta viisivuotiskaudesta tek i sanotun viennin arvo v. 886...... 2,840,809 m arkkaa. )) 887...... 4,37,472 ))» 888...... 7,983,244 ))» 889...... 9,66,347 ))» 890...... 7,879,903 )> V ienti oli siis v ähän alennut viim eisenä vuonna. V iennin laatu a sam ana aikana osottavat seuraavat tau lu t:
48. Elävien eläinten vienti. (Exportation des bêtes sur pied). Muita elukoita. Autres éspèces. Sikoja. Porcs. Lampaita. Moutons. Vasikoita. Veaux. Härkiä ja lehmiä. Boeufs et vaches. Hevosia. Chevaux. V. 886... 887... 888...,,889...,,890... 3,743 2,97 2,365 2,674 3,072 5,262 3,95 5,87 8,698 0,394 8,880 8,224 0,995,866 9,93 3,6 3,37 3,709 3,355 3,76 8,738 22,67 22,93 20,896 8,330 I'd?, 887 882,068 898 Yhteensä 4,77 33,456 49,878 6,772 03,548 4,528 Vuosina 88 885... 25,0 42,092 59,600 4,248 92,3 4,887 876 880... 3,798 42,055 6,290 2,880 94,403 3,05 87 875... 6,60 35,292 9,667 9,26 00,420,493 866 870... 3,86 43,263 70,64 0,66 23,576 59 E läv äin eläinten vientiä m uihin m aihin ehkäisee usein se seikka, että asianom aiset ulkom aiset virastot, erittäin k i R uotsissa, toisinaan varsin epäpätevien syitten nojalla ju listav a t eläinruton liikkuvaksi Suomessa ja sen jo h dosta k ieltäv ät kaiken eläinten tuonnin täältä. A siain n iin ollen ei puheenalaisten vienti-esineiden lukum äärän vaihetteluiden johdosta voi tehdä m itään varm oja jo htopäätöksiä tuotannon lisääntym isestä taik k a vähentym isestä. 2. Erinäisten karjantuotteiden vienti. (Exportation des produits divers des ferm es).! Voita. Beurre,. Juustoa. Fromage. L äskiä, m akkar.,ja kieliä. L a rd etc. Naudanja lam paanlihaa Viande de boeuf etc. Poronlihaa. Viande de renne. M aitoa. L a it. Kilogrammaa. Litraa. V. 886... 5,496,348 37,044 44,95 68,492 39,806,230,593,,887... 6,788,762,88 4,293 803,264 63,264,07,224,,888... 7,6,69 44,26 2,748 977,876 58,49 947,590 889... 8,27,00 59,348 76,727,048,562 36,498,479,552,,890... 8,06.232 77,66 05,56 970,776 54,054,23,855 Y hteensä 30,29,52 229,565 290,99 4,48,970 252,3 6,002,820 V uosina 88 885... 24,583,90 52,782 89,496 3,789,05 328,609 7,649,39 8 7 6-8 8 0... 27,449,840 28,676 863,58 3,692,988 202,007 6,398,82., 87 875... 23,732,905 03,209 285,479 2,735,5 85,742 3,208,323 866 870... 7,352,649 80,225 637,626,677,497 3,28 2,9,932
49 Jos sum m ia vuosilta 886 890 verrataan sum m iin läh in n ä edelliseltä viisivuotiskaudelta, n iin n äh d ään että viennin lisäys tekee: 2,524 lam m asta,,435 sikaa,,546,33 kilogram m aa voita, 76,783 kilogr. ju u sto a ja 24,62 kilogr. lih a a j a läsk iä; s itä v asto in vähen nys tekee 0,339 hevosta, 8,636 h ä r k ää ja lehm ää, 9,722 vasikkaa ja,646,39 litra a maitoa. Suurin m äärä eläviä eläim iä on, niinkuin ennenkin, viety m aarajan yli V enäjälle, sekftsitä läh in M kolainkaupungista, T urusta ja W iip u rista m eritse R uotsin ja V enäjä n satam oihin. M aan suurin voinvientipaikka on H ankoniem i. Sanotusta k aupungista vietiin n im ittäin : V. 886... 706,290 k g )) 887...,592,868»» 888... 2,40,478»» 889... 2,657,256» )) 890... 4,094,35» T arttu v ien tau tien k au tta Suom i viisivuotiskauden kuluessa k ad o tti,549 hevosta, 8,85 nauta.-eläintä, 9,908 lam m asta, 50 vuohta ja 3,002 sikaa. E nem m än k u in kolm asosa koko tä stä vahingosta tulee y k sistään K uopion lään in osalle. L ähem piä tieto ja saadaan m uuten tau lu liitteestä N:o 7. V uoden 890 lopussa löytyi m aassa 20 v akinaista läänineläinlääkäriä. Peto-eläim et tappoivat seuraavan m äärän elukoita: v. 886. v. 887. v. 888. v. 889. v. 890. H evosia ja v a rs o ja.... 62 37 55 35 4 N auta-eläim iä.... 506 494 370 225 307 L a m p a i t a... 4,594 4,020 3,478 2,986 3,87 V u o h i a... 70 72 26 47 22 S i k o j a.... 0 48 65 43 62 P o ro ja O ulun lään issä.. 85,087 5,066,635,66 Sillä tav alla näinä neljänä vuonna k ad o tettu jen eläinten arvo voidaan laskea noin 800,000 m arkaksi, ja se vahinko, m inkä peto-eläim et n iinm uo doin keskim äärin vuodessa ovat teh n eet m aam m e karjanom istajille, 60,000 m arkaksi. T aululiite N:o 8 osottaa m iten m ain itu t vahingot jak au tu v a t eri lään ie n osalle. Maanlohkominen ja viljelysosien lukumäärä. Itsenäisten m aanom istajani lu k u m äärä Suom enm aassa nousi vuoden 890 lopulla k u n n itta in koottujen tieto jen m ukaan 4,582:een. Todellisuudessa on täm ä luku hiukan pienempi. Suom. Tai. Tila. 7
50 H enkilöt, jo illa on m aatiloja kahdessa taik k a useam m assa kunnassa, otetaan n äet erittäin k u n k in k u n n an luetteloihin, jo ten lään in ja koko m aan kokonaissum m at useam m an k erran tu lev at sisältäm ään sam oja henkilöitä. K u n sellaisten, m uutenkin vähälukuiseen säätyhenkilöin luokkaan enim m äkseen kuuluvien, m aanom istajani lukum äärä on v errattain vähäinen, ei äskenm ain ittu sum m a kuitenkaan, k u ten jo v iitattiin, voi siitä sanottavassa m äärässä m uuttua. Sam a on m yöskin seuraavain lukujen laita, jo tk a koskevat m aanom istajani jak o a viljellyn m aan laajuuden m ukaan. Ä skenm ainituista 4,582 m aanom istajasta oli näet 4,027:a 2,468:a 55,055:llâ 34,032:a kullaki )) )>» 00 h eh taria ja siitä päälle v iljelty ä m aata 25 ja 00 h eh tarin välillä, 5 ja 25»» sekä vähem m än kuin 5 h eh taria v iljelty ä m aata. T aululiite siv. 3 valaisee erityisesti k u n k in lään in oloja tässä suhteessa. Sen johdolla otetaan täh än seuraavat prosenttiluvut, jo ista selvem m in voipi näh d ä m issä m äärässä suuri ja vähäinen m aanviljelys ovat levinn ee t eri seuduissa. 00:sta m aan o m istajasta alla m a in ittu m äärä om isti Nom bre des cultivateurs, classés selon l étendue de leurs possessions. R apport pour 00. Hehtaria viljeltyä maata. Terres labourables hectars. L äänit. Gouvernements. Plus de 00. 00 ja enemmän. 25 00. j i 5 25. Moins de 5. Yähemmän kuin 5. Uudenmaan.. 2,8 7,2 69,0,0 Turun ja Porin. 2,7 22,5 56,3 8,5 H äm een.... 4,0 24,8 65, 6, W iipurin... 6,5 27,2 33,9 32,4 Mikkelin... 5,6 4,0 56,9 23,5 Kuopion.... 0,7 4,8 47,7 34,8 W a a sa n.... 3,3 8,3 52,6 25,8 Oulun.... 0,2 4,5 38,7 56,c Koko Suomi 3,5 8,7 48, 29,7
5 Jo llei oteta lu kuun O ulun lääniä, jossa ilm anala-seikat suuressa m äärässä ra jo ttav a t pellonviljelystä ja jossa niinm uodoin viljellyn m aan laajuus ei ole m ikään lu o tettav a m itta m aatilojen su u ru u tta arvosteltaissa, on K uopion läänillä siis v errattain suurin luku pienten m aatilojen om istajia eli semmoisia, jo illa on vähem m än kuin viisi h eh taria v iljelty ä m aata. isojen m aatilo jen o m istajat ovat lu k u isim m at "W iipurin läänissä. Sitävastoin T ärkeänä lisänä niiden taloudellisten ehtojen valaisem iseksi, joiden nojalla m aanviljelystä Suomessa liarjotetaan, ovat ilm otukset yleisim pien ela- tustarpeiden hinnoista sekä työpalkoista. Siinä suhteessa liitetään tä h ä n tau lu t N:o 0 ja, joissa p aitsi koko lääneille lask ettu ja keskim ääräisiä h in toja, m yöskin on korkeim m at ja alim m at luvut, joiden välillä h in n at ovat vaihetelleet. Nuo suuret erotukset, etenkin pohjoisissa lääneissä, osottavat että jy v äk au p p a m aassa vielä on kokonansa k eh itty m ätö n ja e ttä useim m issa m aalaiskunnissa hintojen vaihtelem ista ei ole järje stä n y t m ikään kauppiasten keskinäinen kilpailu, vaan että ne y k sistään ovat riippuneet m yyjän taik k a ostajan tilapäisestä tarpeesta. S iten köyhä m aanviljelijä useinki heti elonkorjuuajan ohitse m entyä on p ak o tettu tarjoam aan tav aran sa kauppaan m elkeinpä m istä h in n asta hyvänsä, koska halullisia ostajia silloin p u u ttu u ; k un sitävastoin m uutam ia kuukausia m yöhem m in, jolloin jy v äin tarv e on suuri, m u tta m yyjien luku pieni, h in n at ylenin ääräisesti kohotetaan. Jo ete- läisem m issäkin lääneissä, U udenm aan, T urun ja P o rin sekä H äm een lääneissä, joissa k uitenkin h y v ät kulkulaitokset h elp o ttav at m enekkiä ja tasot- tav at hintoja, nousevat erotukset ru ish eh to litran hinnassa sam ana vuonna ja sam assa kunnassa toisinaan aina 5:een ja 6:eenkin m arkkaan, m u tta pohjoisissa lääneissä on hinnanerotus usein vielä paljo suurem pi ja nousee siellä to isin a an 0:een ja 2:eenki m arkkaan. Metsänhoito. Se hillitsem ätön hakkuu, jo n k a alaisina y k sity isten m etsät m aassa viisivuotiskautena 87 875 olivat, puutavaram arkkinoilla silloin vallitsevain korkeain h in tain sekä siitä m etsäkaupassa syntyneiden liika rohkeain kauppatuum ain johdosta, seisahtui taik k a väheni m elkeästi 876 880, sittekun asiainvaiheet olivat m uuttuneet, k ysyntä v ähenty n y t ja puutav arain arvo alennut. A ikakausina 88 885 ja 886 890 olot olivat jo ten k i sam at kuin läh in n ä edellisinä. K u iten k i olot näin ä aikakausina varem m at liian rohkeat tuum at m etsäkaupassa sekä n iitä seuraava liikkeen- seisahdus n äy ttäv ä t jälkeensä jä ttän een opetuksia, jo tk a eivät ole olleet ilm an hyötyä m etsänhoidolle maassa. M itään järk ip eräistä m etsänviljelystä sarkahakkuulla ja m etsänkylvöllä ei tosin h arjo teta m uualla kuin k ru u n u n puistoissa sekä kru u n u n 'om istam issa kuninkaankartanoissa, sotilaspuustel- leissa ja palkkataloissa y n n ä jossakussa suurem m assa herrastalossa m aan eteläosassa. Useim m issa paikoin liarjotetaan m etsänhakkuuta y h ä edelleen
52 ilm an m inkäänlaista järjestelm ää ja m etsien uudestaankasvam isesta lukua p itäm ättä. K u iten k in huom aa, k u ten v iitattiin, e ttä m uutos parem paan päin m onin paikoin on alkanut. M etsien arvoa k äsitetään n ykyään yleisesti ja niiden kanssa m enetellään sentähden säästäväisem m in kuin ennen. U udenm aan ja H äm eenlinnan lääneissä tav ataan siellä täällä m yöski yhteisen k an san om istam illa tilo illa m etsiä, jo ista risu t on k o rjattu pois ja joissa puiden ty v ip u o let ovat k arsitu t. P o ltto p u id en ylellinen haaskaus alkaa v äh etä ja täm än tarp een tä y ttä v ä t jo useissa paikoin y k sistään k u iv at p u u t ja oksat sekä m uut m etsäntähteet. Se aika, jolloin m etsiä p id ettiin jo ten k i v ähä-arvo isina m aatilo jen lisinä, on siis k a u a n ohitse. Y lim alk aan m etsät n iissä osissa m aata, jo issa niid en arv oa aikaisim - m in on k äsitetty, ovat jo ten k i hyvät. N iin on esim. la ita U udenm aan ja H äm een lääneissä sekä m uutam issa osissa T urun ja P o rin lääniä. K u iten k i ne m olem m issa viim eksinim itetyissä lääneissä suuresti hupenivat edelläm ainittu n a liiallisten puutav arak au p p a-y rity sten vuoksi m erkillisenä aikana. W iip u rin läänissä m etsävalkeat, jo tk a tavallisesti ovat saaneet alkunsa kaskenv iljely k sestä ja jo ille k u iv at oksat sekä m etsissä m akaavat tä h teet edellisistä h ak k au k sista an tav a t virikettä, ovat m atk aansaattan eet m elkoisia vah in g o ita m etsissä. P ie tarin kaupungin sekä ra u ta tie n sum m aton halkojen kulutus v äh en tää m yöski isosti lään in m etsävaroja. M ikkelin läänissä m etsät vuosisatoja kestäneen kaskenpolton johdosta ovat huonot, ja jälellä olev a t h äv iäv ät häviäm istään tukkien h ak k u u sta sahoihin sekä p o lttopuitten tu o n n ista teh taisiin ja höyrylaivoihin. K uopion läänissä m etsävarat ovat suurem m at, m u tta hoito ylim alkaan ei ole parem pi. H uonom m in lienee laita P ohjanm aan osassa W aasan lääniä, joissa m etsät aikain kuluessa tervanpolton ja järjettö m än haaskauksen k au tta yleiseen ovat niin raisk atu t, että löyty y k u n tia, joissa p o ltto p u u t ovat h a n k ittav at useain peninkulm ain päästä. L äänin H äm äläisessä osassa löytyi ennen noita suuria tu n n ettu ja h ak k au k sia 870-luvun alkupuolella sangen hyviä hirsim etsiä; m u tta ne ovat nykyään m elkeästi vähentyneet. R ik k ain m etsistä on O ulun lääni, m u tta k u lkulaitosten p u u te ja p itk ä t m atk at v äh entävät siellä niiden arvoa. T ervanpoltto nielee vielä vuotisesti sum m attom ia m ääriä puita, siihen kun enim m äkseen k äy tetään nuorta, kasvavaa m äntym etsää, jo k a laveilla aloilla kolotaan ja sitten kaadetaan. K u iten k in m oinen haaskaus on vähäisen vähentynyt, sittek un isojako on p ä ä tty n y t ja m aanom istajat ovat saaneet eri m etsäsarkansa, jo ita he ovat voineet h o ita a ja p itä ä silm ällä. On lask ettu että noin 23 m iljoonaa h eh taria eli 64 % Suom en koko pin ta-alasta on m etsäm aata. N oin 7 m iljoonaa h eh taria tästä sum m asta 0 kuiten k in jo u to m aita (soita ja räm eitä, jo ita on p id etty m etsääkasvavina) sekä m ittaam ato n ta m aata, jo n k a vuoksi todellinen kuiva m etsääkasvava ala
53 lu u ltav asti on vähä pienem pi. laskea seuraavasti f Tasaisissa luvuissa voitaneen se eri lääneissä U udenm aan l ä ä n i s s ä... 740,000 h ehtaria T u ru n ja P orin»...,580,000» H äm een»...,235,000» W iip u rin»...,975,000 ) M ikkelin»...,35,000 )) K uopion»... 2,075,000» W aasan»...,975,000 )) O ulun»... 8,540,000» eli koko Suomessa vähän enem m än kuin 9,000,000 hehtaria. M etsänhoitohallituksen alam aisen kertom uksen m ukaan kruununm etsien hoidosta Suom essa vuonna 890 k äsittäv ät näm ät y h teen lask ettu in a 7,498,404 hehtaria kuivaa m etsäm aata, paitsi viljeltyjä tilu k sia sekä soita, räm eitä ja jo u to m aita. N oin 39 % m aan m etsääkasvavasta alasta on siis valtion om aisuutta, m u tta täm ä m elkoinen osa löytyy lähes kokonaan eli enem m äksi kuin 90 % Oulun läänissä. K ruununm etsien ala sekä suhta koko m etsäm aan alaan k a t soen kussakin läänissä oli n im ittäin : L ii ii II l t. Gouvernements. L'étendue des forêts de la couronne hectares. Kruununmetsien laajuus hehtareissa. Prosenttina läänin kuivasta metsämaasta tekivät En pour cent du total du territoire boisé kruununmetsät. Forêts de la couronne. yksityisten metsät. Forêts des particuliers. U u d e n m a a n... 00 Turun ja P o r in... 00,07 6,3 93,7 H äm een... 42,732 3,4 96,0 W iip u r in... 24,762 6,3 93,7 M ik k e lin... 24,885 2,2 97,8 Kuopion.... :... 255,24 2,3 87,7 W aasan... 9,397 9,7 90,3 O u l u n... 6,759,397 79. 20,3 Koko Suomessa 7,498,404 38,9 6, K uninkaankartanoiden, sotilaspuustellien ja palkkatilojen m etsät eivät ole m etsänhoitohallituksen h allittav in a eikä sentähden kruununm etsiin luetut.
54 K u n kokem us on osottanut, että yksity isten m etsänhoito ei tarjoa riittä v ää v arm u u tta siitä ettei täydellinen m etsänpuute voi syntyä useissa seuduissa m aata, ehdotteli se kom itea, jo k a v. 873 asetettiin antam aan lau suntoa siitä m ihin toim enpiteihin olisi ry h d y ttäv ä m etsäin hävittäm isen estäm iseksi, että soveliaita m etsäm aita e rittäin k i m aan etelä- ja keski-osissa lu n astettaisiin kruununm aiksi ja erotettaisiin kruununpuistoiksi. K eisarillisen S enaatin siitä tekem än esityksen johdosta sääti T eidän K eisarillinen Majesteettinne, A rm ollisesti hyväksyen täm än ehdotuksen, 6 p. T oukokuuta S76, että valtion omiksi vähitellen, ja m illoin asianhaarat n iin m yöntävät, etupäässä U udenm aan, T u ru n ja P o rin sekä M ikkelin lääneissä, lu n astettakoon m etsäm aita ja erotettakoon kruununpuistoiksi, sekä että v ast edes valtiokulunki-arviota teh täissä siihen viidentoista vuoden kuluessa vuotisesti otettakoon se summa, m ikä m uiden tarpeellisten m enojen jälk een voipi jääd ä san o ttu u n tarkotukseen käytettäväksi. T äm än n ojalla on ennen lu n astettu jen m etsäm aitten lisäksi n y t puheena-olevana viisivuotiskautena erinäisten kauppakirjain k au tta m etsäm aita lu n astettu kruunulle Joroisten, H einäveden ja R antasalm en p itäjissä M ikkelin läänissä sekä H alsuan kappelissa W aasan läänissä. K ruununpuistojen hankkim isen k au tta on pelko vastaisesta tä y dellisestä m etsänpuutteesta poistettu m uutam ista n iistä m aam m e osista, joissa m etsät n ykyään ovat huonoim m at. E ttä y k sity isten k in m etsänhoitoa saataisiin parem m alle kannalle ja tieto ja m etsän arvosta ja m erkityksestä sekä tarkotuksenm ukaisesta hoidosta levitetyiksi, on viisivuotiskauden kuluessa kaksi m etsänhoidonneuvojaa ollut p alk attu n a. N äistä m etsänhoidonneuvojista on toinen ollut asetettu U udenm aan, T u ru n ja Porin, H äm eenlinnan ja W aasan läänejä sekä toinen W iipurin, M ikkelin, K uopion ja O ulun lään ejä varten. N e ovat v elv o tetu t m atkustam aan ym päri ja m atkoillansa etupäässä käym ään niissä seuduissa, joissa heidän apuansa tarvitaan, auttam aan m aanviljelijöitä tiedonannoilla ja neuvoilla sekä jo h tam aan m aanjaotus- ja m uita m etsänhoitoon kuuluvia töitä. N iiden neuvoja ja apua v ak u u tetaan k in ahkerasti kysytyn. K oko viisivuotisk au ten a on m yöskin Suomen metsänhoito-yhdistys, jo n k a tark o tu k sen a on edistää m aan m etsänhoitajain, m aanom istajani, m etsä-elinkeinon h arjo ttajain sekä m uiden m etsänhoitoa suosivain kansalaisten lähem pää yhdysvaikutusta ja siten h erättää halua parem paan m etsänhoitoon, y h ä ollut toim essa sekä u lo san tan u t om an aikakauskirjan. Sekä E von m etsänhoito-opisto että siihen y h d istetty m etsänvartiakoulu ovat viisivuotiskauden kuluessa lak k aam atta olleet toimessa. K u iten k in siihen rajo itettu u n m äärään katsoen, m ikä m aassa tarv itaan m etsänhoitajia,.otet.a.an o p p ilaita opistoon ain o asta an jo k a to in en vuosi.
55 S yystä että kauppaseikat ulkom aan p uutavaram arkkinoilla ovat olleet vähem m än edullisia, oli m etsän tu o tteid en u lo sv ien ti vuosina 886 890 v ä hän pienem pi kuin edellisellä ajanjaksolla. M aasta ulosvietyjen m etsän tu o t teiden arvo lask ettiin Suomen satam issa käyvän h in n an m ukaan tekevän: markkaa. prosenttina koko viennin arvosta. V. 886... 30,62,392. 39,58.» 887... 28,699,294. 37,24.» 888... 35,25,27. 38,96. )) 889... 43,980,36. 42,8. )) 890... 33,70,36. 36,47. N yt m ain itu lta arvosum m ia vastaa seuraavat m äärät allalu eteltu ja erin äisiä m etsän tu o tteita :. Exportation des produits des forêts. 886. 887. 888. 889. 890. Sahattuja puutav. (bois dc sciage) kuut. met.,28,279,07,376,229,749,372,458,243,876 Palkkeja ja parruja (poutres et chevrons) m3 2,926 46,695 80,83 64,655 68,895 Mastopuita, riukuja, sähkölennätinpylv., tukkia ja sahahirsiii (flèches, poteaux de télégraphe, et lois de charpenté).. 58,435 23,6 23,60 3,272 49,68 Pitpropsia ( é ta is )... 6,70 49,24 33,32 32,269 38,095 Rautatiepölkkyjä (traverses)... 23 28,400? 3,30 Halkoja (bois à b r û l e r )... 85,452 669,472 676,620 60,36 606,096 Parkkia ja tuohta (écorce).... kg 3,67,84 2,20,04 2,624,647 2,659,06 2,637,923 Pikeä ( p o i x )... hl 4,756 7,99 3,904 3,536 4,34 Tervaa (goudron).... 4,269 82,079 45,862 56,398 67,366 Pihkaa ja hartsia (récine et pain de résiné) kg 8,270 230,46 46,746 98,865 52,737 Potaskaa ( p o t a s s é )... 5,878 26,686 4,743 26,904 8,53 N äiden lisäksi tulee vielä jo k u m äärä kaikenlaisia puu-aineita ja m etsäntuotteita. Y lim alkaan Suom en p u u tav arain ulosvienti 860-luvun alusta saakka on enentym istään en en ty n y t ja varsinkin viim eisinä viisivuotiskausina kasv an u t siinä m äärässä, että se n y t jo on m elkoisena osuutena tässä haarassa m ailm ankauppaa.
56 S itävastoin pien ja terv an v ien ti on vähän vähennyt. Suom esta vietiin n im ittäin : H e h t o l i t r a a. Pikeä. Poix. Tervaa. Goudron. vuosina I860 870.... 38,895.,02,466.» 87 875.... 35,45.,036,428.» 876 880.... 29,675. 906,68. «88 885.... 28,007. 774,37. >» 886 890.... 24,50. 765,974. m ittäin : H artsin ja p ih k an v ien ti on m yöskin vähennyt. V ienti tek i n i Résine. vuosina 8 7 8 7 5...... 846,680 kg» 87G 880...... 785,058 88 885...... 596,366 886 890...... 509,764» Potaska, jo ta 860-luvun alussa m uutam ina vuosina vietiin ulos yli 340,000 kilogram m aa, on nykyään laan n u t olem asta m inään suurem piarvoisena vientitavarana. Suom esta viisivuotiskautena 886 890 ulosviedyistä 5,369,055 kuutiom etristä sah attu ja p u u tav aro ita v äh in täin 2 m etrin pituisia tulee 2,77,99 kuutiom etriä W iipurin, K o tk an ja P o rin kaupunkien osalle, jo tk a niinm uodoin yhteensä k an n a tta v at enem m än kuin 5 % koko tä stä ulosviennistä. S itävastoin sah attu jen p u u tav arain v ien ti Suom en suurim m asta ja m etsärikkaim m asta läänistä, Oulun läänistä, nousi sam oina vuosina ainoastaan 606,574 kuutio m etriin eli vähän yli p rosenttiin m aan koko vientim äärästä. T oisin sanoen, sah attu jen p uutavarain vienti Tornion, Kemin, O ulun ja R aahen kaupungeista on teh n y t ainoastaan noin kaksikolm annesta siitä, m itä sam ana aikana on viety ulos P o rista taik k a K o tk asta yksinänsä. T ästä käypi m yöskin osittain selväksi, m inkätähden kruununm etsistä, jotka, kuten jo m ainittiin, suurim m aksi osaksi sijaitsevat O ulun läänissä, on tu llu t n iin v ähä lisää m aan ulosvientiin. M etsänhoitohallituksen tekem äin laskujen m ukaan oli y lläm ain ittu ih in ulosvietyjen plankkuin, lau tain ja battensien sum m iin m ennyt alhaalla olevat m äärät sahapölkkyjä, jo tk a v errattu in a kruununm etsistä sam ana aikana m yytyjen saha^miden lukuun an tav at,seuraav at tulokset:
57 Kukitettujen sahapölkkyjen lukumäärä. Siitä Yksityisten metsistä kruununmetsistä lukumäärä. prosenttia. lukumäärä. prosenttia V. 886... 4,8 0 5,7 2 3. 4, 5,9 4. 86. 6 89,782. 4. )) 887... 4,9 3 2,7 6 4. 4,0 7 6,6 8 3. 83. 8 5 6,0 8. 7.» 888... 5,003,856. 4, 0 3, 6 2. 82. 900,6 9 4. 8. )) 889... 6,0 9 4,0 6. 5,2 9 8,098. 87. 795,98. 3. )) 890... 5,5 0 6,9 9 5. 4,5 0,9 8 7. 82.,005,008. 8. K oko n y t puheena-olevana viisivuotiskautena m yytiin kruununm etsistä siis 4,247,483 k ap p aletta sahapuita, eli väh än enem m än k u in 6 /0 sah attu jen p u u tav arain ulosvientiin k u lu tetu sta tukkim äärästä. T äm ä on suurin m äärä, m ikä m inään viisivuotiskautena on k ru u n u n m etsistä m yyty; suhteellinen m äärä oli kuiten k in vähän pienem pi, kuin vuosina 87 875, jolloin se teki 9 20 p ro sen ttia koko siitä m äärästä, jo k a silloin sah attiin ulosvientiä varten. N iiden vuotisten yhteenvetojen m ukaan, jo tk a on teh ty M etsänhoitohallituksen alam aisissa kertom uksissa kruununm etsien hallinnosta, olivat valtio n tu lo t ja m enot n iistä itsekunaki vuonna seuraavat: Tulot. Menot. Voitto. Recettes. Dépenses. Revenu. Markkaa. Markkaa. Markkaa. V. 886...,250,533 547,33 703,202 887...,599,830 576,234,023,596,,888...,73,54 558,67,54,987 889...,758,07 574,23,83,786 890... 2,70,089 578,763,59,326 495 m etsäpalontapausta on aikakauden kuluessa p an tu m uistoon, jo ista 3 on tap ah tu n u t H uhtikuussa, 5 Toukokuussa, 237 K esäkuussa, 29 H einä- kulissa, 74 E lokuussa ja Syyskuussa. 295:ssä tapauksessa syy v alkean irti- pääsem iseen on ollut tuntem aton, 5:ssä on valkea saanut alkunsa kydön- poltosta, 7:ssä kaskenpoltosta, 25:ssä m etsään sy ty tety stä nuotiotulesta, 37:ssä huolettom uudesta ilm an likem pää ilm otusta, 30:ssä tupakanpoltosta, 22:ssa m urhapoltosta, 7:ssä tapauksessa on syynä ollut höyryveturista läh ten eet k i pinät, 9:ssä suonpoltto ja 2:ssa ukkosentuli. V alkean h äv ittäm ät m etsäalueet, jo ista tieto ja on annettu, k ä sittiv ä t y hteensä 7,634 h eh taarin laaiui- Suom. Tai. T ila, 8
58 sen alan. P alaneen m etsän arvo lask ettiin 46,327 m arkaksi. Tosiasiassa olivat tu len h äv ittäm ät m etsäalat kuiten k in suurem pia ja palaneen m etsän arvo m yöskin suurem pi, sillä m onesta kulovalkeasta ei ole saatu m itään lä hem piä tietoja. T auluihin 3, 4 ja 5 otetaan m uuten, m aam m e m etsänhoidon talo u dellisten ehtojen likem m äksi valaisem iseksi, tieto ja m uutam ain tärkeim pien m etsäntuotteiden hinnoista. V:n 888 jälk een ei n äitä tieto ja enään anneta. Metsästys. Sen tärk eän m erkityksen Suom en kansan elinkeinojen jo u kossa, m ikä m etsästy k sellä m uinoin oli, on se n y k y än sä m elkoisessa m äärässä k adottanut. M ikäli viljelys on kasvanut ja edistynyt, sikäli on m etsästyksen tu o ttam an annon tarv e vähentynyt. Sen ohessa on itse m etsästysoloja supistettu ja m yöskin on m etsästykselle kelpaavien otusten luku, n iin kuin petoeläintenkin, vähentynyt. K u iten k in edistää täm ä elinkeino vielä n y tk in sanottavassa m äärässä kansan toim eentuloa. V aikka ne m etsästystä koskevat tiedot, jo tk a v irallista tietä jo k a vuosi kootaan, ovat erittäin vaillinaiset ja epäluotettavat, esitetään ne k uitenkin tässä, jo tta n iistä saataisiin edes likim ääräinen kuva siitä, m issä m äärässä m etsästystä nykyaikaan m eillä harjoitetaan. Petoeläinten p y y n tiä ei m aassa y leensä am m attin a harjo iteta. A inoastaan kaakkois-k arjalassa, etenkin Salm in, S uojärven ja K orpiselän pitäjissä, sekä m aan pohjoisosissa h arjo itettan een sitä suurem m assa m äärässä. Y hä edelleen on petoeläinten p yyntiä koetettu edistää palkkioilla, jo ita m aksavat osittain kunnat, osittain valtio tap etu sta karhusta, sudesta, ilveksestä j. n. e. M yöskin useat m etsästysyhdistykset ovat joko valtion sitä v arten antam illa apurahoilla tai myös ilm an n iitä viisivuotiskautena palkkioita antam alla pienem pien peto- tai raatelijaeläin ten tappam isesta koettaneet suojella syötäväksi k elp aavaa m etsän riistaa. V iisivuotiskautena 886 890 tap ettiin Suom essa saatujen tietojen m u k aan m elkoisesti vähem m in suurem pia petoeläim iä, k u in edellisenä v iisivuotiskautena. E rity iset edellisessä viisivuotiskertom uksessa kosketellut asianh aarat v aik u ttiv at nim ittäin, että petoeläinten p y y n tiä m ain ittu n a aikana h arjo itettiin suurem m alla pontevuudella, kuin tavallisesti. S euraava m äärä petoeläim iä on ilm oituksien m ukaan kum paisenakin ajanjaksona tap ettu : vuosina vuosina 886 890. 88 885. K a rh u ja...kapp al.. 394. 479. S u s ia...» 304. 572. I lv e k s iä...»,440. 2,28. K e t t u j a...» 7,08. 2,605.
59 vuosina vuosina 886 890. 88 885. A h m o ja...kappal. 8. 35. S a u k k o j a...»,505.,303. N äätiä ja kärp p iä...» 7,78. 8,57. P e to lin tu ja...» 24,508. 2,257. Ne palkkiot, jo tk a k u n n at tällaisten eläinten tappam isesta m aksoivat, nousivat ajanjaksona 886 S90 08,846 m arkkaa. E dellisenä viisivuotisk au ten a oli n äitten palk k io itten m äärä lähes k ah ta v ertaa suurem pi eli 208,52 m arkkaa. T aululiite N:o 6 sisältää lähem piä tieto ja tä stä jo k a lään istä ja vuodelta. M itään tilastollisia tieto ja ruoaksi kelpaavia m etsänotuksia koskevasta m etsästyksestä ei löydy. A inoat tied o t tällä alalla ovat ne, jo tk a löytyvät tu llilu ettelo issa Suom en ulosviennistä. M utta v arm aan n äm ä eiv ät ole lä heskään tark at, m uun m uassa siitä syystä, että suuri paljous, etenkin lintuja, viedään ulos m aasta m atk u stajan i tav aran a tai «lihaksi» luokitettuna. L in tu jen ulosvientiä toim itetaan tä tä nykyä suurim m aksi osaksi P ietariin ; ulosv ien ti R u o tsiin vuosina 886 890 on sam aten k u in edellisenä v iisiv uotisk au ten a teh n y t ainoastaan 20 30 prosenttia. K u n «metsä- ja m uun linnun» ulosvienti Suom esta ilm oitetaan kokonaisuudessa tehneen vuosina 88 885 2,327,30 kilogram m aa*) ja vuosina 886 890 ainoastaan 2,073,992 kilogram m aa *), niin n äy ttää siltä kuin ruoaksi kelpaavan m etsäriistan p y y n ti jälkim m äisenä viisivuotiskautena olisi vähentynyt. T äm än kanssa olisi myös sopusoinnussa se valitus, jo k a on k u u ltu siitä, että ruokakelpoiset m etsänotukset viim e aikoina vähentyvät, huolim atta siitä parem m asta suojeluksesta, jo n k a heille on an tan u t A rm ollinen A setus 0 p:ltä H elm ikuuta 868 m etsästyksestä ja eläintenpyynnistä Suomessa. K u ten ylem pänä on huom au tettu on kuitenkin, m itä m ain ittu i h in n u m eroihin tulee, o tettav a huom ioon, e ttä ne ovat jo te n k in epäluotettav at. T ulliluetteloissa on m aasta vietyjen lin tu jen arvo v. 886 ilm oitettu 82,434 m arkaksi, v. 887 338,97 m arkaksi ja v. 888 2.8,887 m arkaksi, sekä m aasta viedyn linnun ja m uun riistan arvo v. 889 38,62 m arkaksi ja v. 890 349,243 m arkaksi, eli kaikkina viitenä vuotena yhteensä,227,643 m arkaksi. Jos «muun riistan» arvo kolm elta ensim m äiseltä vuodelta (886 888) arv o stellaan y h teen sä noin 80,000 m arkaksi, nousisi siis m aan koko *) Yksi kappale on silloin laskettu 2 kilogramman painoiseksi.
60 vuotuinen rahallinen tulo linnun ja ruokakelpoisen riistan pyynnistä viim eiseltä viisivuotiskaudelta 260,000 m arkaksi. N ahkoja on ilm oituksen m ukaan v iety m aasta vuosina 886 890 y h teensä 634,248 m arkan arvosta eli eri vuosina seuraavat m äärät: Y. 886... 72,007 m arkkaa.» 887....,06 ))» 888... 29,547 )) )) 889... 47,96 ))» 890... 83,77 )) H uom attavan pienet vientim äärät vv. 886 887 riip p u v at kuitenkin siitä, että tav aran arvo on m yöhem piin vuosiin verraten lask ettu liian alhaiseksi. Kalastus. N iin vesirikkaassa m aassa, kuin Suom i on, johon kuuluu n iin av ara saaristo, on k alastu s aina ollut e rittä in tärk e ä elinkeino. K u i ten k in on m aan vesialan suuruuteen katsoen sen k alatu o tto silm iinpistävän pieni. Sen vuoksi onkin hallitus viim e aikoina ry h ty n y t m oniin toim iin k a lastu selin k ein o n suojelem iseksi ja edistäm iseksi. N iin on K e isa rillisen Sen aatin Jo u lu k u u n 20 p. 878 ja 23 p. T am m ikuuta 890 tekem ien päätösten m ukaan vuotuisesti m äärätty joukko palkintoja annettav ak si sellaisille henkilöille eli yhdistyksille, joiden yleisesti tied etään ja tu n n u stetaan ansiokkaasti vaikuttaneen jo n k u n hyödyllisen k alalajin siittäm iseen järvissä, lam m eissa ta h i m uissa sisäm aan vesistöissä. T arkotus tälläk in toim ella y h teisessä kansassa h erättää ja y lläp itää halua arvokasten kalalajien siittäm iseen niissä vesistöissä, joissa n iitä ei ole löytynyt, sekä k eh o ttaa yleishyödylliseen v aik u tu kseen tässä suhteessa lien eek in saav u tettu. S en ohessa on K u vernöörien ja k alastu stark astajan toim innasta p eru stettu kalastusyhdistyksiä useim pain vesistöjen osakkaiden kesken, jo tta tä te n k alat kudunaik an a rauhotettaisiin sekä sikiöin häv ittäm in en estettäisiin. M yöskin opetuksen antam iseen parannetussa kalansäilytystaidossa, etenkin m itä silakkaan ja kilohailiin tulee, on hallituksen huom io ollut k äänty n een ä kysym yksessä olev an a aikana. Ne tilastolliset tiedot, jo ita K uvernöörien vuosikertom uksia v arten säädetyn kaavan m ukaan v u o sittain ko otaan jokaisesta kunnasta, v alitettav asti k y llä eivät kestä ty y stä arvostelua k alastuksen k an n asta ja tila sta eri vuosina. L ik im ääräistä arviota v arten sopii n iitä sentään käyttää. P ää-asiallisesti m eren rannoilla, saaristossa, h arjo tetaan k alastu sta tä r keänä elinkeinona, n iin p ä p aik o ittain ainoanakin. A inoastaan sieltä ko o-
6 taan k in tieto ja n iitten p erhekuntain lukum äärästä, joiden yksinom aisena ja ainoana elinkeinona on kalastus. N äitten tietojen m ukaan oli v. 890 n äitten perhekuntain luku 6,429. K alastu sta v arten k ä y ttiv ä t he 8,94 venettä, jo itte n m iehistönä tavallisesti on 2 3 m iestä. N äitten p erhekuntain lukum äärä on vv. 886 890 ollut lisääntym ässä päin. Sam aten on heidän veneittensä lu k u suurentunut. "Vuonna 886 olivat kum paisetkin lu v u t 6,78 ja 8,32. K alanpyydyksiä ilm o itettiin v. 890 olleen 8,220 nuottaa, 76,542 silakkaverkkoa ja 9,458 lohiverkkoa. V. 886 ilm o itettiin n u o ttien lukum äärän olleen 7,58, silakkaverkkojen 68,26 ja lohiverkkojen 7,663. T iedonantojen epäluotettavaisuus tekee kaiken vertailem isen m ahdottom aksi. Y lläm ainittujen tietojen m ukaan oli m aan k alan p y y n ti ajanjaksona 886 890 vuosittain teh n y t 20,60,900 kilogram m ia (ty n n y rin paino on arv a ttu 36 kilogram m iksi), jo ista m erikalastus on an tan u t noin kaksi kolm an n esta (4,448,000 kilogram m ia). seuraavat : L ähem m in lajiteltu in a olivat näm ä m äärät kilogram m eissa laskien Merikalastus Järvi- ja j o k i k a a s t, u s. S ila k o ita...,68,900. L o h i a.... 423,300. L ohia ja taim enia.. 97,200. T aim enia ja ra u tu ja.. 39,300. S i i k o j a... 60,400. Siikoja ja h arreja... 747,900. K u o r e i ta... 634,00. M uikkuja ja kuoreita.. 3,293,300. K i l o h a i l i a... 4,000. M uita k a lo ja...,659,00. M uita k alo ja....,373,400. Y hteen sä 6,62,900. Y hteensä 4,448,000. E päilem ättöm äksi tosiasiaksi saattanee katsoa, että suuri osa k alan saaliista ei joudu tilastollisen tark astelu n alaiseksi, jo ten ylläm ain itu t luvut ovat paljon suurennettavat, ennenkuin ne ilm aisevat todellista asiantilaa. Saatavissa olevien tiedonantojen m ukaan tu o tti kalastus vuosina 886 890 seuraavat m äärät:
62 Pêche en mere. L es quantités prises. Vuonna. Petit hareng. Silakoita. Saumon. Lohta ja taimenta. Hauting. Siikaa. K i o g r a m m i a. Eperlan. Kuoreita. Esprot. j man nassakkaa. Kilohailia. J 2,3 kilogram- Autres espèces. Kg. Muita kaloja.. Nombre. Hylkeitä. Phoques. Lukumäärä. Niistä saatu rasva. Kg. Produit de graisse. 880...,32.844 34,074 595,408 084,488 0,04,39,884 7,030 32,558 887... 0,23,328 239,292 08,50 80,584 4,083,350,473 0,299 42,894 888... 3,322,00 204,845 070,270 550,389 8,925,400,070 5,85 03,932 889...,583,885 97,905 542,937 588,005 0,778,428,323 5,47 04,745 890...,002,470 209,993 550,25 540,5 0,999,290,240 5,40 95,889 Yhteensä 58,094,034 980,209 3,05,992 3,70,58 32,8S9 0,860,990 34,508 580,08 Keskimäärä,08,927 97,254 00,398 034,0 0,578,373,399 0,94 6,004 Keskimäärä < 00 00 r 885... 0,758,824 9,357 390,797 509,28 O oo,27,354 5,08 07,729 K u ten ylläluotellut keskim äärät osoittavat on p y y n ti vuosina 886 890 ollut paljoa tuottavam pi, k u in sitä, edellisenä viisivuotiskautena. J a ylipäänsä ovat m ain ittu in a vuosina kalastuksen tu o tan to m äärät olleet nousem assa päin. Y. 888, jo k a oli m yötäisin, jak aan tu i saanti niille viidelle läänille, jo illa on m erenrantoja, seuraavalla tavalla: Les quantités prises en 888 p a r gouvernements. L ä ä n i t. Gouvernements. J Silakoita. B taimenta. j Lohta ja Kuoreita. Siikaa. K i o g r a m m i a. i 2,3 ldlogr, Kilohailia. ; j nassakkaa. Muita kaloja. Kg. Hylkeitä. Lukumäärä. rasva. Kg. Niistä saatu Uudenmaan... 806,62 272 5,770 85,682 8,78 426,92 204 4,955 Turun ja Porin.. 6,63,020 3,870 78,882 03,498 39 446,07 384 9,002 Wiipurin.... 3,080,472 94,4 330,896 25,565 68 90,880,928 30,703 W aasan... 2,245,005 20,673 9,22 27,20 275,33 2,853 48,332 O u l u n... 57,492 85,40 59,50 24,443 6,584 446 0,940 Yhteensä 3,322,60 204,345 676,276 556,389 8,925,400,076 5,85 03,932
63 Jo k i- ja järv ik alastu k sen tulos on edelläm ainittujen tietojen m ukaan m uodostunut seuraavaan tapaan : Pêche dans les lacs et dans les rivières. Vuonna. Saumon. : Lohia. Truite. Taimenia ja järvirautuja. H auting. Siikoja ja harreja. ; Lavaret argenté. Muikkuja ja kuoreita. Autres espèces. Muita kaloja. 886... 424,397 36,270 i 642,600 3,272,653,676,30 887... 488,087 34,247 74,544 3,46,326,836,408 888... 424,252 28,033 734,944 3,7,554,549,440 889... 396,678 47,778 668,89 3,268,735,59,936 890... 383.078 50,4. 978,928 3,66,03,73,549 Yhteensä 2,6,492 96,469 3,739,907 6,466,37 8,295,643 K e s k im ä ä r in... 423,300 39,296 747,983 3 293,274,659,32 K eskim äärin vuosilta 88 885.... 3-47.956 45,229 503,744 3,244,008,585,30 M yöskin sisävesistöissä n äk y y k alastu s vv. 886 890 m elkoisesti lisääntyneen. K enties on täm ä edistys p id ettäv ä jo näkyvänä hedelm änä n iistä toim enpiteistä kalojen rauhoittam iseksi ja istuttam iseksi, jo ih in viime vuosina on ryhdytty. T ärkein jo issa-kalastus ja sen ohessa ainoa, jo ta h arjo itetaan am m attin a ja k äy ttäm ällä suurem pia pääom ia, 0 lohen-, taim enen- ja siianpyynti. S u u rim m at k alastam o t ovat pohjoisissa jo issa, T ornion, K em in, Iin ja Oulun, n iin m yös K okem äen, K ym m enen ja W uoksen jo issa, j a ovat ne v altio n omia. V uokraa n iistä 0 valtiolle m ak settu: V. 88G....... 76,360 m a r k k a a. )) 887....... 73,790 ))» 888....... 87,980» )) 889....... 78,286 ))» 890....... 79,039 )>
64 Seuraavassa taulussa luodaan silm äys lohen-, taim enen- ja siianpyyn- tiin, sellaisena k u in se m uodostui eri lään ie n jo issa ja järv issä v. 890: Läänit. Gouvernements. Pêcheries. Lukumäärä. Nombre. Lohi- ja siikapatoja. Personnes en service. Henkilöitä jotka olivat työssä kalastusaikana. j Saumon. Saaliinmäärä kilogrammoissa. Lohta, Quantités prises. Truite. Taimenia ja järvirautuja. Hauting. Siikoja ja harreja. Revenus de la couronne. settu vuotuinen vuokra. Kruununkalastamoista mak- jiä Uudenm aan... 2 5,755 6,469 Turun ja P o r i n... 6 48 5,325 68,267 23,52 H ä m e e n... 4,054 340 6,502,343 300 W i i p u r i n... 257 6,403 23,675 5,85 392,550 3,905 M ikkelin...,420 30,744 5 75 K u o p io n... 09 3,708 5,83 697 93,83 60 79 W a a s a n... 228 2,23 4,853 2,93 2,043 24 O ulun... 87 6,776 225,879 37,757 363,8 23,982 22 Yhteensä 80 20,693 383,078 50,4 978,928 82,009 K u ten ennen täy ty y tälläk in k ertaa lohi- ja siikakalastam oissa kalastu saik an a työskentelevien henkilöin lukum äärää koskevista ilm otuksista se m uistutus tehdä, että ne n äh täv ästi useim m ista lääneistä ovat liian korkeita ja johonkin erhetykseen perustuvia. L äh in n ä silakanpyyntiä on m uikun ja kuoreen p y y n ti m aassam m e tä r kein. E te n k i savolaisessa väestössä K uo pion ja M ikkelin lään eissä on S aim aan ja K allaveden v u o sittain tu o ttam a m uikun- ja kuoreeiianto tärk eä osa yhteisen kansan elatusvarain joukossa. V uosilta 886 890 ilm otetaan k y sym yksessä oleva kalastus tu o ttaneen :
65 Muikkuja ja kuoreita, kilogrammia. L it ä n i t. Gouvernements. Pêche du lavaret. Quantités prises. 886. 887. 888. 889. 890. Yhteensä. U u d en m a a n... 33,048 3,46 29,648 3,382 36,448 6,942 Turun ja P o rin... 64,736 50,286 4,098 53,848 48,526 258,494 H ä m e e n... 57,794 80,744 63,200 70,484 95,60 867,382 W iip u r in... 653,667 693,600 792,064 770,576 88,7 3,728,024 M ik k e lin... 676,92 625,328 582,488 644,80 804,338 3,333,56 K u o p io n... 920,584 827,696 775,608 940,04 969,05 4,432,980 W a a s a n... 398,480 372,096 376,856 267,495 379,865,794,792 O u lu n... 368,52 365,60 356,592 390,039 409,598.889,60 Yhteensä 3,272,653 3,46,326 3,7,554 3,268,735 3,66,03 6,466,37 Tässä yhteydessä sopii m yöskin m ainita kravunsaantia. Jos kohta täm ä ei vieläkään ole sanottavan suuri (krapujen ulosvienti vuosina 886 890 lasketaan keskim äärin tehneen 4,600,000 kapp.), on se kuitenkin alkan u t jo u tu a ulosvientitavaraksi W enäjälle. P ääasiallisesti on krapuja tähän asti k u ljetettu H äm eestä ja tä tä ulosvientiä ovat to im ittan eet P ietarissa asuvien kauppiasten ostajat. K rapujen h in ta on vaihdellut 60 pennistä 2 m arkk aan sadalta. V iennin keskiarvo noussee kysym yksessä olevana ajanjaksona noin 65,000 m arkkaan vuosittain. Jo s k o h ta h y lk een p y y n ti oikeim m iten kuuluu m etsästykseen, on siitä tav allisesti m ain ittu k alastu sta koskevissa tiedoissa. H ylkeenpyynti Saim aassa ja Laatokassa, jo tk a ovat ainoat sisävedet, m issä h ylkeitä löytyy, on ollut vähäpätöistä laatua. S itävastoin on se saaristoväestölle, etenkin W aasan ja W iip u rin lääneissä, tärk eä elinkeino. T iedot tästä ovat ylem pänä ilm aistut. E dellä on jo sanottu, että ylläolevat ilm oitukset ovat vain likim ääräiset. O ikeastaan ne lienevät m elkoisesti alem m at todellisia num eroita. S itä ilm aisevat myös tu llilu ettelo jen tiedonannot Suom en kalanviennistä. K alanvienti ilm oitettiin n im ittäin vuosina 886 890 seuraavaksi: Suom. Tai. Tila. 9
66 Exportation. 886. 887. CO QO CC 0 5 CO CO 890. Y hteensä. Eläviä ja tuoreita kaloja, (Poisson f r a i s )...kg,380,230,627,988 2,47,908 2,053,940 2,206,846 9,46,92 S uolattua lohta, (Saumon salé) 283,832 260,797 46,39 72,839 82,223,046,00 Suolatutta- silakoita, (P etit hareng s a l é )... 2,994,584 3,02.738 4,46,752 3,349,79 4,040,067 7,948,320 Suolattua siikaa, (Hauting salé) 29,25 37,604 48,943 36,567 29,588 8,97 Suolatu lta ja astiaan pantuja kilohailia, (Melet salé).. 2,873 26 2,983,80 502 8,94 Suolatutta m uita kaloja, (Autres e sp è ce s)... 48,648 237,353 85,672 68,564 328,236 968,473 Krapuja, satam äärin, (Ecrevisses,, centaines)... 24,384 33,77 45,644 53,30 72,69 229,728 Kravun lihaa, (Viande d écrev.) 935,692,947 2,584 2,33 9,29 K alan- ja kalanm ädinviennin arvo Suom esta on tulliluetteloissa lask ettu allam ain ittu ih in m ääriin: V. 886...,730,64 m arkkaa. )) 887...,80,993 )) )) 888... 2,05,68 ))» 889...,873,588 )) )) 890... 2,365,80 )) S itävastoin on Suom enm aahan sam ana aikana m uista m aista tuotu keskim äärin vuodessa noin 4,003,500 kilogram m aa tuoreita, suolatulta, k u i vatu lta, sav u stettu ja talli astioihin p an tu ja kaloja, joiden ilm oitettu arvo teki V. 886...,220,644 m arkkaa. ) 887...,792,58 ))» 888...,3,73 )) )) 889...,796,8 )) )) 890...,379,82 )) V iisivuotiskautena 886 890 nousi siis vuotisessa keskim äärässä Suom en k alan tu o n ti m uista m aista,500,77 m arkkaan, sen kalanvienti,957,524 m arkkaan, ja nousee siis ulosvienti arvoltaan 457,347 m arkkaa korkeam
67 m aksi. V iisivuotiskautena 88 885 teki kalanviennin arvo keskim äärin vuosittain,975,876 ja tuonnin,788,029 m ark k aa; ulosviennin arvo oli siis kysym yksessä olevana aik an a 87,847 m ark k aa suurem pi. Koti- ja käsiteollisuus. Jo viime viisivuotiskertom uksessa teh tiin selko K eisarillisen S enaatin n y t kysym yksessä olevana aikakautena v. 887 to i m eenpanem ista v eisto teo llisu u tta koskevista tiedustelem isista. K oska lu o te t tavam paa läh d että koti- ja käsiteollisuuden yleisen kannan arvostelem iseen m aassa ei löydy, saattaa T ilastollinen päätoim isto n y t ainoastaan uudestaan tuoda esille sitä, m itä m ainitussa kertom uksessa tä stä on m ainittu. A lim m alla k annalla on teollisuus m aan itäisissä osissa, etenkin S ortavalan ja Salm in kihlakunnissa. Suurim m issa osissa m uualla m aassa valm istetaan yleisem m in h arjo tetu n kotiteollisuuden k au tta kotona ta rv itta v a t yksinkertaisem m at huone- ja ty ö k alu t puusta. yksinkertaisim pia puu- ja rautakaluja. Siellä täällä tehdään sitä paitsi Saaristossa ja rantaseuduilla harjo- tetaan verkkojen kutom ista ja veneitten rakentam ista sangen suuressa m äärässä. E nim m in k eh itty n y t ja h arjo te ttu on ylim alkaan kotiteollisuus S atakunnassa ja etelä-pohjanm aalla. T eollisuustaito riippuu yleensä suorastaan siitä, m iten suuressa m äärässä teo llisu u tta harjotetaan. V arm uudella ei saata tietää, m istä väestö eri kunnissa h ankkii itselleen sellaisia yksinkertaisem pia tarvekaluja, jo ita se ei käsiteollisuudella itse valm ista. E nim m äksi osaksi tä tä tark o tu sta v arten k äy tettän een am m attilaisia ja käsityöläisiä om assa kunnassa; sitä p aitsi panevat kau p p iaat m aalla ja kaupungeissa p aljo n sellaisia tarv ek alu ja kulkuun. ostoksilla "W enäjältä sekä R u o tsista ja N orjasta. M ajapaikoilla ty y d y tetään n äitä tarp eita E ttä m uutoin erinkaltai- sim pia venäläisiä tavaroita, m uun m uassa p u u astio ita ja suuret tu k u t puu- lusikoita, kankaita, m iesten lakkeja sekä nahkatavaroita, etenkin siloja, suuressa paljoudessa sekä rikkaassa m oninaisuudessa tuodaan m aahan ja m yyd ään kaup ung eissa ja m aaseuduilla, on tu n n e ttu asia. N aispuolinen teollisuus näkyy yleensä olevan parem m alla kannalla, kuin m iespuolinen. P arh a asta p äästä p itää vaim oväki huolta perheen puet- tam isesta; ju h lapäiväpuku on sitä vastoin ainakin osaksi valm istettu tehdas- kankaista. palveliain vaatteita. k an k aita ja k arttu n eja. V iim esanottu seikka koskee myös yleensä irtaim en väestön ja E ten k in m aan itä-osissa k äy tetään v iljalta venäläisiä P um pulitehtaittem m e läheisyydessä n äk y v ät taas teh d ask ankaat m elkoisesti tunkeneen kotiteokset syrjään. Y leisim m in tav a taan käytännössä villa- ja puolivillavaatteita, n iitä lähinnä liin av aatteita, ei kuiten k aan m aan pohjoisim m issa ja itäisim m issä osissa. k äy tetään hyvin yleisesti. A inoastaan vähem pi osa kotiteollisuuden tu o tte ita valm istetaan m yytäväksi. P u m p u liv aatteita J a n äistä ovat naispuoliset tärkeäm m ät k u in m iespuoliset.
68 M iesten k äsitö itten joukossa on tiety sti etusijalle asetettava Puuteollisuus. P u u tö istä ansaitsevat tu lla m ainituiksi. Puuastioita, huonekaluja, talouskaluja U udenkaupungin ja L aitilan k unnissa T u ru n lään iä; eri osissa S atak u n taa ja etelä-pohjanm aata, W irolahden ja S äkjärven kunnissa W iip u rin lääniä. jois-osassa. Voi-astioita m uutam issa osissa Oulun lään iä ja M ikkelin lään in poli- Suksia K ajaan in kihlakunnassa ja R ovaniem ellä. Sorvaritöitä S atakunnassa ja etelä-p ohjanm aalla (piippuja, keinu- ja n ap pu latuo leja), R an tasalm en ja K erim äen p itäjissä M ikkelin lään iä (sam anlaisia tuoleja ja kehrärukkeja). Ajokaluja valm istetaan aina parikym m entä v u o tta sitten sangen yleisesti. E rittä in tu n n etu t tä stä ovat L iperin k u n ta K uopion läänissä, W alk- jä rv i ja m uutam at sen rajakunnat, niinpä myös W iro lah ti ja S äkjärvi W iip u rin läänissä sekä osa H äm eenm aata, etenkin T uuloksen kunta. K äsityöllä v alm istettu ja maanviljelyskoluja ja koneita ovat tehdasteok- set paljon tunken eet syrjään. M in esm. auroja etelä-p ohjanm aalla ja viskureja pohjois-satakunnassa, etenkin K ankaanpäässä. tu ita ovat : Juuri-, paju- ja tuohiteoksia löytyy harvinaisesti. E nim m in tunne- Juuriteokset O ulun läänissä ja W aasan läänin pohjois-osassa; Sakkolan kunnassa W iip u rin lääniä. Vasuteokset K erim äen k u nnassa M ikkelin lääniä. Metalliteollisuus. Takokaluja valm istetaan hyvin vähän m yytäviksi, vaikka n iitä v iljalta tav ataan käytännössä. lääneissä. Suurem m assa m äärässä valm istetaan ainoastaan: Puukkoja sekä lapioita, kirveitä, kuokkia ja viikatteita W aasan ja O ulun Valurin- ja läkkisepänteoksia valm istetaan pää-asiallisesti m uutam issa W aasan lään in (Toholam m in, V ähän- ja Isonkyrön, L ap u an y. m.) ja Oulun lä ä n in (K alajoen j a A lavieskan y. m.) kunnissa. Villakarstojen valm istam inen on erityinen teollisuushaara etelä-p ohjanm aalla sekä S atakunnassa (Lavialla). Nahkateoksia tav ataan m yyntitavaroina sangen harvassa. E nim m in tu n n e tu t ovat: K intaat ja kukkarot R antasalm en k u n n asta M ikkelin lääniä.
69 Kengät, n. s. ru o ju t m uutam issa osissa S atakuntaa, pieksut Pohjanm aalla. Ruoskat ja satulamaakarinteokset K u rk ijo en p itä jä ssä W iip u rin lääniä. Lampaannahat, jo ita yleisesti v alm iste taan K a ja a n in k ihlakun nassa. Savi- ja kiviteoksia. Kaakeli- ja savenvalajanteoksia K öyliön ja H innerjoen kunnissa T urun ja P o rin lään iä sekä F ran tsilassa O ulun lääniä. Myllykiviä O rim attilassa U udenm aan lääniä, N ilsiässä K uopion lääniä ja K ortesjärvellä W aasan lääniä. T ärkeäm pi on, k u ten jo m ainittiin, vaim onpuolten teollisuustuotteiden m enekki. P arh aasta päästä se k äsittää erilaatuisia kutouksia, n iitä paitsi kehruu- ja ompeluteoksia. M onissa osissa m aata h arjo tetaan san o ttu jen tav a ra in valm istam ista sangen vilkkaasti. E tu sijassa m ainittakoon k u iten k i P o r voon kaupunki sekä sen jälk een U usikaupunki ym päristöineen. M yöski olkiteokset ansaitsevat huom iota; n iitä valm istetaan etenkin Porvoon seuduilla sekä K auvatsan kunnassa Satakunnassa. Y lläm ain ittu ja kotiteollisuustuotteita m yydään tiety sti paraasta päästä om assa ja naapuri-kunnissa sekä läheisissä kaupungeissa v arsinki m arkkinaaikoina. M uutam ia tav aro ita läh etetään etääm m älle m yytäviksi, niinkuin K ajaan in suksia, joku m äärä sorvari- ja ajokaluja, S atakunnan viskureja, P ohjanm aan m etalliteoksia, R antasalm en k in taita, juuriteoksia ja joukko kutouksia. A ni harvoja kotiteollisuustuotteita viedään ulos m aasta ja n iitä k i silloin hyvin vähissä m äärin. M ainita sopii joukko ajokaluja W iip u rin lään istä ja rukkeja K erim äeltä, jo ita m yydään W enäjälle, sekä puulusikoita ja p iippuja, jo ita S atak u n n asta ja etelä-p ohjanm aalta viedään R uotsiin. V arastolla p id etään tav aro ita harvoin ja ainoastaan kutom atavaroita. Y lim alkaan valm istaa käsityöläinen joko tilauksia taik k a tekee h än ty ö tä om alla uhallaan niillä pienillä varoilla, jo tk a hänellä on k äytettävinä. T a vallisesti hän itse hakee ostajia tavaroillensa. P aik o ittain k u iten k in m aaja m uut kauppam iehet ovat v älittäjin ä teollisuustuotteita m yytäessä. Sen selvityksen johdosta, jo k a ylläm ainitun tiedustelem isen k au tta saatiin, m ääräsi K eisarillinen S en aatti 4 p. Jo u lu k u u ta 888 m uun m uassa, että siitä 500,000 m arkan suuruisesta sum m asta, jo k a H änen K eisarillisen M ajesteettinsa k ruunauspäivän m uistoksi m äärättiin veistotaidon kohottam i seksi m aassa 8 p:nä K esäkuuta 883 annetun ju listu k sen m ukaan, 300,000 m arkkaa paitsi korkoja 60,000 m arkkaa k äy tettäisiin rahastoksi taloudellista v eistoteollisuutta varten, sekä että jäännös 200,000 k äy tettäisiin veisto-opetuksen parantam iseksi kansakouluissa. M ainitusta rah asto sta sekä H änen K eisarillisen M ajesteettinsa 2 (24) p:nä L okak u u ta 884 m yöntäm ästä 25,000 m ar-
70 k an suuruisesta kym m eneksi vuodeksi annetusta vuotuisesta m äärärahasta veistotaidon kohottam iseksi on K eisarillinen S en aatti tän ä viisivuotiskautena edelleen an tan u t apurahoja osittain eri m aanviljelys- ja talousseurojen, osittain y k sity isten perustam ille veistokouluille sekä kiertävien mies- ja nais-veistono p ettajien p alkkaam iseksi useim m issa lääneissä, vielä v eisto v arasto jen y llä pitäm iseksi useilla p aikkakunnilla (U usikaupunki, Pori, N ikolainkaupunki), k u to u sn äy tteitten ja m allikokoelm ien sekä veistokalujen hankkim iseksi, tai pienem pien korottom ien lainojen antam iseksi taitav ille veistotaidon h arrastajille, m atka-apurahoiksi j. n. e. K oulut, jo ita on k an n atettu, ovat K eisarillinen Talouskoulu Turussa, etenkin jo tta siellä an n ettaisiin täy d ellisem pi opetuskurssi eri kutouslajeissa sekä jo tta siellä valm istettaisiin kutom ataidon opettajattaria, k iertävä kutom akoulu S atakunnassa, kutom akoulu S atakunnassa, kutom akoulu Porvoossa, koulu kutous- ja kotivärjäysopetusta varten H äm eenlinnassa, veistoluokka ty ttö jä v arten W iipurissa, kutom akoulu M ikkelissä, veistokoulu K uopiossa sekä veistokoulu naisia varten sam assa kaupungissa ja Joensuussa ehdolla, että m yöskin opetusta kutom isessa näissä m olem missa kouluissa annettaisiin, veistokoulu m iespuolisia oppilaita varten N ikolainkaupungissa, veistokoulu naisia ja m iehiä v arten Oulussa, koulu m iesveisto-opetusta v arten Sortavalassa ja sam allainen Säkjärvellä, veistoja kutom akoulu R ovaniem ellä, naisveistokoulu K ajaanissa, veistokoulu miesoppilaita v arten H attu lassa sekä kutom akoulu Piikkiössä. M itään lu o tettav ia num erotietoja kotiteollisuuden tu o tteid en paljoudesta ja arvosta m eidän m aassam m e v alitettav asti ei löydy saatavissa. K un ne suurim m aksi osaksi ovat tu lleet käy tety ik si y ksityistarpeisiin taik k a työntekiä itse on n iitä vähitellen m yynyt, jo u tu v at ne siten helposti pois tilaston tark astu k sesta ja arvostelusta. Täm än m uistutuksen jälkeen m ainittakoon kuitenki m aaherrain kertom uksiin liitetty jen tau lu jen ilm otuksista, että sum m ittaisen laskun m ukaan koti- ja käsiteollisuuden tu o tteid en arvo nousi: L ä ii n i t. Gouvernements. Vuonna. 886. 887. 888. 889. 890. M arkkaa. M arkkaa. M arkkaa. Markkaa. M arkkaa. U u d e n m a a n... 56,60 53,980 57,75 46,820 52,265 Turun ja P o r i n..... 97,230 8,567 86,385 73,675 235,626 H ä m e e n... 83,695 63,684 79,487 64,764 20,396 W i i p u r i n... 674,273 678,689 57,769 62,294 725,70 M i k k e l i n... 56,874 CO O CO o 97,550 205,430 55,00 K u o p io n... 95,02 242,85 28,05 272,370 25,735 W a a s a n... 283,869 282,250 363,0 420,07 420,253 O u l u n... 39,695 9,935 09,480 95,860 294,066 Y hteensä,687,267,736,036,846,5 2,000,230 2,28,6
7 V uorityö. Rauta ja teräs. K u ten jo edellä on sanottu, on rautakaivos- teollisuus m aassamme, osittain Suom en vuorim alm ien kivennäisköyhyyden tähden, osittain sen vuoksi, että R uotsista on helppo saada parem pia ja huokeam pia m alm eja, vähitellen vähentynyt. K u n 860-luvulla vielä teh tiin ty ö tä 6 à 20 rautakaiv oksessa, lö y ty i kysym yksessä olevan v iisiv u o tisk au den alkupuoliskolla olem assa ainoastaan K ulonsuom äen rautakaivos, joka k uuluu K ark k ilan (H ögfors) ruukille P yhäjärven pitäjässä U udenm aan lääniä, sekä aikakauden jälkipuoliskolla ainoastaan 889 av attu W älim äen k aivos M äkisalon ky lässä S o rtav alan pitäjässä. M alm intuotanto n ä istä kaiv o k sista on ollu t: Rautamalmia kg 886... 90,000. 887... 888..... 46,2 0 0. 889...,030,000. 890... 4,3 3 5,0 0 0. M urrettu ja y lö stu o tettu vuoripaljous viim eksi m ainitussa kaivoksessa, jo k a m urretaan m alm in v ientiä varten eräälle rautayhtiölle Pietarissa, on ollu t vuonna 889 ( p äivästä L okakuuta) 2,000,000 kilogram m ia ja vuonna 890,726,400 kilogram m ia. R u u k in työssä oli ensinm ainittuna vuotena 55 ja v. 890 46 työm iestä, jo tk a työskentelivät n äin ä vuosina 4,300 ja 5,806 työp äivää. V uoriteollisuus on viisivuotiskautena ollut h uom attavasti paljoa p a rem m assa tilassa, kuin lähinnä edelläkäyvinä aikoina, jos kohta ne tu lliesteet, jo tk a K eisarik u n ta pani toim een Suomen raudan v ien tiä vastaan, v aik u t tiv a t m uutam iksi vuosiksi erittäin ehkäisevästi ruukkiteollisuuteen. K oska se tu llik o ro itu s, jo k a K esarikurm assa vuosina 882 ja 883 a se te ttiin ulkom ailta tuoduille rauta- ja terästavaroille, oli Suom en rautateollisuudelle eduksi, kohosi täm än tuotanto, koskapa sen tu o tteilla oli hyvä m enekki K eisarikunnassa, vuonna 884 koko 46,506,000 kilogram m iin. Sen johdosta, että m yöhem m in m yöskin Suomen viennille K eisarik u n taan m äärättiin koro stetu t tullim äärät, aleni rautateollisuuden tu o tan to jo vuonna 885 29,477,000 ja vu onn a 886 27,626,000 kilogram m iin, v aan on sen jä lk e e n vuosi vuodelta uudestaan noussut, m uun m uassa edullisten kurssiolojen suosim ana W enäjällä, vuonna 887 30,53,600 kilogram m iin, v. 888 34,82,600, v. 889 47,663,000 ja v. 890 55,099,00 kilogram m iin. T uotanto osoittaa siis kysym yksessä olevalla aikakaudella lähes 00 /o suuruisen enenem isen ja itse raudan haavim inen oli v. 890 u lo tettu kolm e k erta a suurem paan m äärään järviä, kuin v. 885. N äitten lukum äärä oli ni-
72 m ittäin v. 885 6, v. 886 7, v. 887 2, v. 888 32, v. 889 69 ja v. 890 80. K u stannukset järvim alm in nostam isesta ja kuljetuksesta, jo k a tu lee köyhim m än kansan osalle, nousi v. 890 446,672 m arkkaan. M almin m u rtam in en W älim äen kaivoksessa m aksoi 33,700 m arkkaa. H arkkoraudan valm istukseen k äy tettiin länsi-suom en tehtaissa ru o tsala ista rautam alm ia, itäo sissa taas ain o astaan k o tim a ista jä rv i- ja (aivan v ä hässä m äärässä) suom alm ia. R uotsalaista rautam alm ia k äy tettiin v. 890 6,24,300 kilog ram m ia sekä k o tim aista jä rv i- ja suom alm ia 42,907,700 k ilo gram m ia. H arkkoraudan valm istus nousi seuraaviin m ääriin: järvimalmista, ruotsalaisesta malmista, Yhteensä kg kg kg 8S6.... 7,89,700. 0,93,900. 7,383,600. 887.... 9,76,300. 0,65,700. 9,882,000. 888....,308,800. 8,376,00. 9,684,900. 889.... 0,27,000. 4,842,900. 5,059,900. 890.... 5,398,700. 8,350,800. 23,749,500. H ark k o rau tapro sen tti m alm issa oli v. 890 m itä ruotsalaiseen ra u ta m alm iin tulee 48 % 53 % ; kotim aisessa järvim alm issa sitävastoin se oli ainoastaan 29 /o 40 %. M uun rauta- ja teräsvalm istuksen m äärä on ollut: Millbaria ja sulain- pötkyjä yli tehtaitten oman tarpeen. Muita mustatakeita ja valintavaroita. Nauloja. Yalinrautaa tai terästä. Kankirautaa, hienoa rautaa ja peltiä. K i l o g r a m m i a. V. 886... 9,994,000 2,909,200 989,000 758,400 5,043,600 887... 0,793,500 2,344,600,3,000 2,639,600 2,693,600 888... 0,34,700,348,800,970,200 4,75,000 2,538,600 889....,664,00 978,400 2,62,700 5,304,00,950,500 890... 5,226,500 2,333,700 3,257,000 5,72,500 2,230,400 M aan toim essa, on valm istettu: yksityisissä konepajoissa, jo ista vuoden 890 lopulla 37 oli
73 Höyryaluksia, kpl. Höyrykoneita, kpl. Maanviljelys- ja meijerikaluja, kpl. Sahalaitoksia, kpl. Myllylai toksia, kpl. 886..... 48. 8.,735. 2. 9. 887..... 46. 83. 3,5. 2. 2. 888..... 43. 5. 3,328. 9. 8. 889..... 45. 79. 3,788. 22. 66. 890..... 28. 90. 4,757. 4. 35. Koko lukum äärä kaik ilta n äiltä vuosilta yhteensä on siis 20 höyryalusta, 375 höyrykonetta, 6,723 m aanviljelys- ja m eijerikalua, 69 saha- ja 222 m yllylaitosta. K u iten k in on huom attavaa, että näm ä tiedot eivät ole täy sin lu o tettav ia m itä höyrykoneitten sekä m aanviljelys- ja m eijerikalujen ilm o itettu u n lukum äärään tulee, sillä n äistä v. 886 ainoastaan suurem m at ovat lu etu t ylläm ain ittu u n sum m aan; sam a on sahalaitosten laita, jo ita eivät k aik k i te h ta a t ole ero ittan eet suurem m ista koneista. Y leensä on, T eollisuushallituksen kertom uksen m ukaan vuorityöstä v. 890, tuotanto viisivuotiskautena tehtaissa ja valim oissa en en ty n y t paljoa enem m än, kuin itse rautaruukeissa ja m uissa vuorityöhön kuuluvissa tehdaslaitoksissa. Se n äh d ään seuraavista tiedoista, jo tk a koskevat eri teh d aslaito sten teosten valm istusarvoa: H uuhtom oissa, kaivok- Valmistusarvo markoissa. 886. 887. 888. 889. 890. voksissa j a ruuk eissa 7,538,632. 6,786,674. 6,46,825. 7,235,234. 9,539,920 T ehtaissa ja v alim oissa... 4,276,968. 5,625,93. 6,902,555. 8,284,088. 0,882,560. V alm istusten arvo, jo k a vuonna 885 tek i y li 9,4 m iljoonaa m arkkaa huuhtom oissa, kaivoksissa ja ruukeissa sekä 6 m iljoonaa m arkkaa tehtaissa ja valim oissa, v äh enty i siis suuressa m äärässä senjälkeen kuin m uuttuneet tullisuhteet W enäjään astu iv at voim aan. V asta vuonna 890 on täm ä arvc taas kohonnut valim oissa, huuhtom oissa ja ruukeissa sam aan arvoon kuin vuonna 885. Y k sity isissä teh taissa ja valim oissa oli jo vuoden 888 valm istusarvo suurem pi k u in vuoden 885; valm istus kohosi vuonna 890 lähes m iljoonaan m arkkaan, johonka m äärään m aan tehdasteollisuus sitä ennen varm aan k aan ei ko sk aan ole noussut. V alm istusarvo m aan konetehtaissa, jo k a 885 nousi,060,05 m arkkaan, on n äin ä viitenä vuotena teh n y t: 886.....,5,94 m arkkaa. 887.....,48,253» 888.....,24,90 )) Suoni. Tai. Tila. 0
Hopean, Pitkärannan kaivoksessa. 74 889.....,448,936 m arkkaa. 890.....,700,69» vasken ja tinan valm istusta on n y t enää h arjo itettu ainoastaan T uotanto tän ä viisivuotiskautena on ollut: Kuparia, Tinaa, Hopeata, Yhteenlaskettu arvo kg kg kg markoissa. 886... 24,700. 7,000. 470,9. 458,400. 887... 200,300. 0,300. 35,5. 389,36. 888... 202,200. 9,400. 424,0. 592,700. 889... 39,900. 2,400.,200,0. 976,865. 890... 292,400. 3,400. 87,63. 85,257. N äin ä v iitenä vuotena on siis kaik k ian sa v alm istetta k u p aria,30,500 kilogram m ia, tin aa 72,500 kilogram m ia sekä hopeata syrjätuloksena vaski- valm istuksesta 3,264,0 3 kilogram m ia. tek i siis viisivuotiskautena 3,268,538 m arkkaa. K oko tuotannon yhteen lask ettu arvo V errattu n a edelliseen viisivuotiskauteen, jolloin tu o tan to teki 750,800 kg kuparia, 73,500 kg tin aa sekä,325, k g hopeata ja oli runsaam pi kuin m illoinkaan sitä ennen, on siis k u p arin ja hopean valm istus su u rentu n u t enem m än kuin kahdenvertaisesti, k un taas tin an valm istus jossakin m äärin on vähentynyt. Kullanhuuhtomot Ivalo jo ella ovat tu o tta n e e t: 886. 887. 888. 889. 890. Keskim. 886 890. m it a a : g r 4,76 6,780,5. 3,524,25. 22,864,5. 7,840. 3,54. Keskimäärin 87 875. 876 880. 88 885. 36,677. 9,687. 2,423. H uuhtom apaikkoien lukum äärä taas on ollut: Keskimäärin vuosina 886. 887. 888. 889. 890. 886 890. 88 885. 876 880. 87 875. 6. 2 2. 43. 48. 53. 36. 39. 0. 8. V errattu n a k äy tetty ih in työpäiviin on huuhtom inen tu o tta n u t: Grammia yhtä työpäivää kohti 886. 887. 888. 889. 890. Keskimäärin 870 890.,79. 2,82. 2,38. 2,07.,68. 2,39. K oko viisivuotiskautena h u u h d o ttu kultapaljous tek i 65,770,25 gram m ia ta h i v äh ä n enem m än ku in m olem pina edellisinä viisivuotiskausina, jo l lo in se tek i: v u o silta 876 880 48,434 ja 88 885 62,242 gram m ia. T uota n n o n arvo te k i vv. 886 890 20,527 m arkkaa.
75 Vuoden 870 jälk een on huuhtom oista saatu yhteensä 378,864 gr k ultaa, jonka arvo on lask ettav a,26,360 m arkaksi. H uuhdottu soram äärä sekä siitä saatu k u lta on teh n y t : Huuhdottu sora- Kultaa huuhdottu keskimäärin, Saatua kultaa, määrä, m3. m3. gr 87-8 7 5... 29,264. 6,27. 83,385, o. 876-8 8 0... 3,823. 3,50. 48,435,00. 88-8 8 5... 4-7,46.,3. 62,6,35. 886-- 8 9 0... 0,256. 0,64. 65,790,25. Tehdasteollisuus. L ukuunottam alla konepajat ja valim ot, jo itten k a vaikutu sta jo ylem pänä on kosketeltu, sekä pienem m än m etalliteollisuuden k aupungeissa, m ainitsee T eollisuushallitus kertom uksessaan vuodelta 890 te h ta itte n ja käsityölaitosten koko lukum äärän 6,496:ksi, jolloin käsityölaitokset m aaseuduilla eivät ole lukuunotetut, koska tieto ja n iistä puuttuu. Se työvoim a, jo k a n äissä teh d aslaito k sissa oli toim essa, nousi 59,76 henkeen, tä h ä n lu e t tu in a naiset ja lapset. m arkaksi. V alm istuksen bruttoarvo ilm oitetaan 67 m iljoonaksi V uonna 885 ilm o itettiin teollisuutta harjoittavien työpaikkojen lu k u m äärän olleen 4,286, ty ö m iehistön 36,44 ja v alm istu sten arvon 08 m iljoonaa m arkkaa. N äistä tiedoista huom ataan, että teollisuustyön edistym inen on ollut erittäin suuri puheena olevana viisivuotiskautena, ty ö p a ik k o jen lukum äärä on lisään ty n y t 52 % :lla, työm iehistö 63 % :lla ja bruttovalm istus 55 % :lla. M ainittava k u iten k in on, että tiedot vuodelta 885 T eollisuushallituksen kertom uksessa, jo k a virasto silloin oli to ista v u o tta toim essaan, ilm oitetaan jotensakin vaillinaisiksi. T äm ä vaikuttaa, että y lläk erro ttu lisääntym inen on k atso ttav a olevan jossakin m äärin liian korkeaksi arvattu. K u iten k in osoittavat m yöskin tiedot välillä olevilta vuosilta, että m aan teollisuus vuosi vuodelta on viisivuotiskautena m elkoisesti edistynyt. T yöpaikkojen ja työ- m iehistön lukum äärä sekä valm istusten arvo on nim ittäin, k u ten y lläm ainitu t kertom ukset osottavat, tehnyt: Lukumäärä. Työpaikkoja, Työmie Valmistuksen arvo kpl. hiä. markkaa. Å r SS6... 5,42. 40,074. 08,360,26. C - CO 00.. 5,373. 42,834. 4,660,687.» 888... 6,08. 45,335. 23,338,705.» 889... 6,280. 55,666. 59,20,093.» 890... 6,496. 59,76. 67,042,524.
76 Jo s jä te tä ä n koneteh taat ja valim ot sekä pienem pi m etalliteollisuus kaupungeissa lu k u u n o ttam atta jä ä m uun tehdas- ja käsityöteollisuuden osalle 5,55 työpaikkaa, jo itten ty ö n tek ijäin lukum äärä kaik k iaan on 49,37 h en keä ja valm istuksen arvo tekee 4,748,290 m arkkaa v. 890, kun sitävastoin v. 885 3,847 työpaikassa 32,223 ty ö n tek ijää valm isti tu o tte ita 07,63,620 m ark a n arvosta. N äissä teo llisu uden h aaroissa on ed istym inen siis o llut jo s sakin m äärin pienem pi kuin edelläm ainituissa, eli m itä työpaikkoihin tulee, ain o astaan 44 %, m itä ty öm iehiin tu lee 52 % ja valm istusarvoon 32 /0. Täm ä edistys on sitä huom attavam pi, koska tärk eillä teollisuusam m a- teilla on viisivuotiskautena ollut taisteltav a suurien vaikeuksien kanssa K eisarikunnan m u u ttu n eitten tu llisu h teitten takia. E dellisen viisivuotiskauden loppupuolella kohtasivat n im ittäin kipeästi kotim aista teollisuutta ne m uutokset, jo tk a S yyskuusta v u o tta 885 olivat teh d y t W enäjän ja Suomen väliä koskevaan tulli-asetukseen Tam m ikuun 3 p äiv ältä 859. T äm ä asetus, jo n k a tark o tu k sen a oli m atkaansaada suurem paa vastavuoroisuutta kauppaseikoissa "Wenäjän ja Suom en välillä, oli sen neljännesvuosisadan kuluessa, jolloin se oli voim assa pysynyt, v aik u ttan u t y h ä vilkkaam m an tavaravaihdon syntyyn keisarikunnan kanssa. Suomen teollisuus oli sillä välin tosin k eh itty n y t vähem m än m onipuolisesti kuin arv attav asti olisi tap ah tu n u t, jos tavaravaihdon vapaus W en äjän kanssa olisi ollut enem m än rajo itettu. V aan m uutam at teollisuuslajit, jo tk a p erustuivat m enekkiin W enäjälle, olivat voim akkaasti vaurastuneet. P ää-asiallisesti W e n äjän m arkkinat suurim m aksi osaksi k äy ttiv ät tarpeiksensa Suom en teollisuuden tuotteita. K u iten k in 880-luvun ensim äisinä vuosina W enäjällä alkoi kuulua ääniä sitä tu lliv ap au tta vastaan, jo ta m uutam at Suom en ta v a ra t W enäjälle tuotaissa n au ttiv at. E rittä in h erä tti se seikka ty y ty m ättö m y y ttä, että, Suom en ulkom aita v arten voim assa olevassa tullitaksassa, tullim aksut sekä useista valm iista tehdasteoksista että m yöskin raaka-aineista ja valm istusaineista olivat alem m at n iitä tullim ääriä, jo tk a keisarikunnan tullitaksassa olivat sam oille tavaroille m äärätyt. W enäjän rah av arain m in isterin vaati- tim uksesta lask ettiin 884 vuoden loppupuolella täh än saakka voim assa olleet venäläis-suom alaiset tulli-asetukset erään kom itean perinpohjaisen ta r kastuksen alaisiksi, johon työhön myös kolm e edusm iestä Suom esta otti osaa. Ne näkökohdat ja esitykset, jo tk a näm ä edusm iehet ja sittem m in K eisarillinen Senaatti, jo n k a m ielipidettä k y sy ttiin V enäjän rah av arain m in isterin asiasta tek em än ehdo tu ksen suhteen, esiintoivat, eiv ät sa a v u tta neet H änen K eisarillisen M ajesteettinsa suostum usta, vaan v ah v istettiin arm ollisesti 28 p. T oukokuuta (v..) 885 keisarikunnan valtioneuvoston p äätös, jo k a ainoastaan vähäpätöisissä kohdissa poikkesi venäläisen rah av arain m in isterin tek em ä stä esityksestä.
77 Ne m uutokset venäläis-suom alaisen kaupan tullim ääräyksissä, jo tk a tä ten toim eenpantiin, o lija t n iin perinpohjaista laatua, e tte iv ä t ainoastaan taso ttan eet W en äjän ja Suom en tu llitaksojen väliä ulkom aan suhteen, vaan sitä paitsi v aik u ttiv at suorana esteenä Suom en tilosviennille W enäjälle. J u u ri tärkeim piä, etupäässä ulosvientiin AVenäjälle p eru stetu lta teollisuudenhaaroja m aassam m e sanotut m uutokset kolitasivat. U udet tullim ääräykset, jo ita seu rattiin 3 pistä Syysk. 885, koskivat n im ittäin ) paperitavaroita, 2) harkkorautaa, rautaa, terästä ja läkkiä, valm istettua ja valm istam atonta ; 3) pum puliteoksia ; 4) valm istettu ja ja valm istam attom ia nahkoja sekä 5) fajan sia, p o rsliin ia ja lasia. E ten k in rautateollisuus on n äitten m ääräysten k au tta suuresti kärsinyt. S itä seikkaa, että se ra jo itettu m äärä rautatav aro ita, jo k a saatiin viedä keisarikuntaan joko tu llitto m asti tai alennetuilla tullim aksoilla, ani harvoin on tän ä aikakautena suoritettu, ei kuiten k aan m issään tapauksessa ole pidettävä todistuksena siitä, e tt eivät suom alaiset ra u ta te h ta a t olisi saattan eet valm istaa tä tä ra jo itettu a m äärää. P äinvastoin on tap ah tu n u t, että m aan ra u taru u k it ja teh taat tehdessään M arraskuussa jätettäv äk si säädetyt anom ukset ulosvientioikeuksista, toisinaan ovat anoneet suurem paa m äärää, kuin m itä vientisupistuksien tak ia on saatettu m yöntää. Syy viennin todelliseen väh ä pätöisyyteen, m itä esim. korutavaroihin tulee, on T eollisuushallituksen m ielipiteen m ukaan etsittäv ä osittain niissä vaikeuksissa, jo ita teh tailla on k ilpaillessaan keisarikunnan m arkkinoilla sellaisilla tilauksilla, joilla täy ty y olla edeltäpäin m äärätty ra jo itettu paino, osittain niissä suurissa kustannuksissa, jo ita v arasto te o sten v alm istam in en tu o tta a työase- ja koneteollisuudessa. R autateosten vienti keisarik u n taan on viisivuotiskautena noussut seuraaviin m ääriin: Vuonna. Harkkorautaa, tullivapaata. Sulainpötkyjä, tullivapaita. puudalta (= 6.38 kg.) 5 kop. kullassa tullia Kanki- ja sorttirautaa à puudalta (= 6,38 kg). 20 kop. kullassa tullia Valu- ja rautateoksia à puudalta (= 6,38 kg). à 20 kop. kullassa tullia Koneita ja työkaluja Yhteensä kg. 886 vienti kg 4,70,534 89,957 6,449,039 657,340 6,774 2,23,244 887 4,968,454,555,85 6,242,945 657,225 75,924 3,500,363 888 4,294,48 2,28,993 4,296,39 428,242 09,595,257,369 889 4,367,73 2,83,578 4,200,487 5S0,22 67,965,399,325 890 4,230,62 2,83,595 5,720.502 667,303 24,727 2,926,808 R ajoitettu m äärä teki_kg:ia... 4,367,205 2,83,595 6,550,800,46,390 982,620 5,230,60
78 S uotuisana seurauksena m uuttuneista tu llisu h teista k eisarik u n taan on k u iten k in m ainittava, e ttä suom ulaiset teo llisu u d en h arjo ittajat senjälkeen kuin m yynti k eisarikuntaan vaikeutettiin, olivat p ak o itetu t suurem m assa m äärässä kuin ennen hakem aan m enekkiä tavaroilleen kotim aassa sekä sen ohessa ulkom ailla kilpailem aan v ieraitten kansojen kanssa. Se ahdinkotila, johonka venäläiset tu llit olivat saattaneet suom alaisen teollisuuden, on siis m onella taholla v aik u ttan u t yllykkeenä suurem paan valppauteen ja toim ellisuuteen sekä siten sam alla v äh en tän y t soti taloudellisen riippuvaisuuden tilan, jossa suom alainen teollisuus oli ollut VVenäjään. K u ite n k in on tä m än johdosta sitten k in su urentunut teollisuustöinä m aassa v aik u ttan u t, että suom alaisten teo llisu u stu o tteid en vienti myös k eisarik u n taan huolim atta niille asetetuista tullim aksoista, jonkun aikaa aikakauden alussa ja keskivälillä h orjuttuaan, ei ainoastaan ole kohonnut entiseen m äärään, vaan vielä suurentunutkin. M itä rau tatav aro ih in tulee, n iin täm ä kävi ilm i jo äsken m ainituista tiedoista ja m itä m uihin teollisuustuotteisin tulee, n iin huom a ta a n sam a seikka alla olevasta tau lu sta. V ienti k eisarik u n taan teki : 88(5. 887. 888. 889. 890. Pahvia, paperia paperiteoksia.. 000 kg.,08,473,532 3,594 5,090 Puu- ja paperimassaa.... }* Lankoja ja kankaita.... Vuotia, nahkaa ja teoksia ' 0,00 4,865 6,96 0,62 3,824»,3,45,039,547,323 s i i t ä... * n 483 4 (il 597 578 87 Fajansseja ja porsliinia...» 87 28 8 252 225 Lasia, ja lasitavaroita.... *,325,45 2,259 2,942 3,559 >5 V alm istusten arvo kaupunkien teollisuuslaitoksissa n o u s i. v. 890 92,397,874 m arkkaan ja m aalaiskuntien 74,644,650 m arkkaan. Maaseudulla h arjo itetaan etupäässä alustavaa ty ö tä kiviaineissa ja m etsäntuotteissa. Sahojen tu o tte et m ainitaan 27 m iljoonan m arkan, puuhiom oitten ja p ap eriteh taitten 0,5 m iljoonan m arkan arvoisiksi. S u la tu s-ja m etallinjalostuttam islaitosten sekä m etalliteollisuuden valm istusten arvo m aaseudulla arvostellaan 2 m iljoonaksi m arkaksi eli lähes sam an suuruiseksi, kuin sam allaisten laitosten kaupungeissajlkutom atoollisuuden tu o tte et 6 m iljoonaksi, olut- ja paloviinate h ta itte n 8 m iljoonaksi ja kiviteollisuuden tu o tte et 5 m ilj. m arkaksi j. n. e. Kaupunkien teollisuudessa anastaa ensim m äisen sijan ravinto- ja n au tin to a in e ste n teollisuus (olut- ja p o rtteriteh taat, viinapolttim ot ja väkiviina-
79 teh taat, tu p ak k ate h ta at y. m.) 27 m iljoonalla m arkalla; senjälkeen seuraa kutom ateollisuus 5 milj. m arkan valm istusarvolla, k o n eteh taat ja valim ot 3 m ilj. m arkan, sahalaitokset, puuhiom ot ja p ap eriteh taat 9 milj. m arkan, nahkateollisuus 7 milj. m arkan, räätäliv erstaat, kylpylaitokset y. m. G milj. m arkan valm istusarvolla j. n. e. A llaoleva tau lu an taa lähem piä tieto ja m aan teollisuudesta v. 890 sekä sen ja o sta m aaseu dulla j a kaupungeissa. L industrie de Finlande en 890. K aupungeissa ja kauppaloissa. V illes el bourgs. M aaseuduilla. Communes rurales. K oko m aassa. Tout le p a ys. Teosten arvo. Valeur de la production. T yöntekiöitä. Ouvriers. j Työpaikkoja, j É tablissem ents.! Teosten arvo. Valeur de la production. T yöntekiöitä. Ouvriers. Työpaikkoja. Etahlissem ents. Teosten arvo.! Valeur dg la production. ; T yöntekiöitä. Ouvriers. T yöpaikkoja. Etablissem ents. M arkkaa. Markkaa. Markkaa. Sulatus- ja m etallipuhdistustehtaita sekä m ekaaninen teollisu u s... 538 5,033 2.928,05 407 5,006 2,366,29 945 0,039 25,294,234 K iv ite o llisu u s... 67,87,72,48 30 4,05 4,979,488 97 5,292 6.69,969 K em iallinen teollisu u s.. 78 645 2,738,778 23,096,027,08 20,74 3,765,796 N ahkateollisuus.... 92,434 7,49,990 486,62 3,662,238 678 2,596,082,228 K udontateollisuus... 26 4,709 4,978,70 22,736 6,290,623 48 6,445 2,269,333 P aperiteollisu u s.... 82,007 3,37,72 36 2,757 0,508,772 8 3,764 3,826,493 Puu-, kautsu-, luuteoksia sekä senkaltaista... 323 3,052 9,927,090 339 9,0 27,930,467 662 2,762 37,857,557 R akennusteollisuus... 37 3,29 4,89,90-37 3,29 4,89,90 O lut- ja p ortteriteh taita. 49 902 5,057,497 40 404,437,990 89,306 6,495,487 P aloviin ap olttim oja... 24 422,43,395 2 287,269,53 45 709 2,700,926 Väkiviina- ja likööriteht. 60 69 792,34 60 69 792,34 T upakkatehtaita... 24,GS5 5,534,89 4 28 22,852 28,73 5,557,67 M uitten ravinto- ja nautinto-aineitten valm istu steollisu u s.... 44,779 4,087,547,660 2,639 5,35,542 2,0 4,48 9,223,089 P uettam is- ja puhdistam isteollisuus.... 924 3,630 5,738.905 37 4,000 925 3.667 5,752,905 G-raafillinen teo llisu u s.. 82.336 2,542,62 82,336 2,542,62 Y hteensä 3,227 30,809 92,397,874 3,269 28,367 74,64-,650 6,496 59,76 67,042,524
80 Edelläolevassa taulussa on teollisuustyö ja e ttu suuriin yleisiin p ääry h miin. Jos n iistä otetaan erittäin huom ioon ne teollisuudet, jo tk a m eillä ovat päässeet toisten edelle kehittym isessä ja taloudellisessa m erkityksessä, ja jos ne ry h m itetään erikseen kaupunkien ja m aaseudun välille, saadaan allaoleva katsaus : Suomen tärkeim m ät teollisuushaarat vuonna 890. Les industries les plus importantes de Finlande en 890. Kaupungeissa ja kauppaloissa. V illes et bourgs. Maaseuduilla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Teosten arvo. Valeur de la production. Työntekiöitä. Ouvriers. Työpaikkoja. Etablissements. Teosten arvo. Valeur ds la production. Työntekiöitä. Ouvriers. Työpaikkoja. Etablissements, Teosten arvo. Valeur de la production. j Työntekiöitä. j Ouvriers. Työpaikkoja. Établissements. Markkaa. Markkaa. Markkaa. S a h a la ito k sia... 22,93 6,884,989 39 8,665 27,028,440 34 0,578 33,98,429 Pumpuli- ja kutomateht a i t a... 5 2,999 0,7,926,232 4,400,000 6 4,23 4,57,926 Paloviinapolttim oita... 24 422,43,395 2 287,269,53 45 709 2,700,926 Paperiruukkeja, puuhiomoita ja paperitehtaita 6 543 2,374,26 36 2,757 0,508,772 42 3,300 2,882,988 Karvaus- ja nahkateh- 05,53 6,929,938 484,54 3,653,345 589 2,307 0,583,283 Konepajoja ja valimoita... 30 3,0 9,608,55 3,945 2,467,672 43 4,956 2,076,87 Olut- ja portteritehtaita. 49 902 5,057,497 40 404,437,990 89,306 6,495,487 Tupakkatehtaita.... 24,685 5,534,89 4 28 22,852 28,73 5,557,67 J a u h o m y lly jä... 8 00,527,364,365,652?,383,752,527,364 Sok eriteh taita... 2 23 6,09,350 2 23 6,09,350 Pellava- ja kutomatehtaita...,070 2,900,000,070 2,900,000 Y llä on jo n äy tetty, k uinka laaja lti k au p u n g it ovat itselleen koonneet m aan teollisuustyön. K aupunkien joukossa ovat taas edellä m uita m aan kolm en suurim m an kaupungin, H elsingin, T urun ja T am pereen teollisuus saav u ttan u t itselleen varm an etusijan. N iitten teollisuusvalm istukset edus-
8 tiv a t vuonna 890 kaikkia m uita kaupunkeja y h teensä voittav an arvon, n i m ittäin v ähän päälle 55 m iljoonaa. n im ittäin m ain ittu n a vuonna: T eollisen tuotannon brutto-arvo teki He l s i ngi s s ä.... 25,660,853 m:kaa. T am pereella... 5,85,98» T u r u s s a... 3,82,78 )) O u lu s s a... 6,390,5 )) N ik o lain kaupu ngissa 5,40,205 )) W iip u rissa.... 5,06,484 )) K o tk assa.... 3,523,094» P o r i s s a... 3,352,472 )) K uopiossa....,48,73» P ie ta rsa a re ssa...,33,234 )) Jokaisessa m aan m uussa kaupungissa ja kauppalassa tu o tan to oli alle m iljoonan. Seuraava tau lu an taa silm äyksen teollisuustyön jao sta eri lääneille, kaupunkeja ja m aaseutua toisistaan eroittani alla. S um m ittainen k atsahdus tehdas- ja käsityöteollisuuteen kussakin Suom en läänissä vuonna 890. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Villes et bourgs. Maaseuduilla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le paps Läänit. Gouvernements. Työpaikkoja. 'Etablissements. Työntekiöitä. Ouvriers. Teosten arvo. Valeur de la production. Työpaikkoja. Etablissements. Työntekiöitä. Ouvriers. J duction. Teosten arvo. Valeur de la p ro- j Työpaikkoja. Etablissements. l i Työntekiöitä. Ouvriers. Teosten arvo. Valeur de la p roduction. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Uudenm aan... 748 8,956 28,09,94 302 3,766 9,798,539,050 2,722 37,908,480 Turun ja Porin.... 728 6,338 8,60,206 492 4,595 5,4,385,220 0,933 33,724,59 H ä m e e n... 349 6,002 6,862,932 467 6,23 7,500,97 86 2.25 34,363,849 W iipurin... 4D6 3,677 0,69,383 604 5,708 3,789,302,00 9,385 23,958,685 M ikkelin... 6 42 900,520 273,475 2,084,33 389,896 2,984,653 K u o p io n... 294,053,960,822 325 2,725 6,55,9 69 3,778 8,476,03 W a a s a n... 37 2,69 8,32,935 639 2,536 6,5,20,00 5,227 4,248,45 O ulun... 25,67 7,65,35 67,439 3,726,973 382 3,0,378,08 Yhteensä (3,227 30,809 92,397,874 3,269 28,367 74,644,650 6,496 59,76 67,042,524 Suom. Tai. Tila.
82 Paloviinanvalmistus. P aloviinanvalm istuksen perustana oli aina vielä 886 vuoden loppuun asti m ääräykset K eisarillisessa A setuksessa 9 päivältä K esäk u u ta 873. Säädöksen m ukaan tässä asetuksessa olisi se tosin jo 883 ollut la k k a u te tta v a. voim assa olem asta. V aan S äätyjen alam aisen anom uksen johdosta m äärättiin A setus n o u d atettav ak si ylläm ainitun ajan loppuun asti, jolloin se kum o ttiin A rm ollisten A setusten k au tta 6 p äiv ältä H einäkuuta 886 paloviinan valm istuksen ja tislauksen ehdoista ynnä ehdoista palovii- n an ja m u itten p o ltettu jen tai tislattu jen väkiviinajuom ien m yym iseen, k u l jetu k seen ja varastossa pitäm iseen. V iim em ainittujen A setusten kautta, jo itte n voim assa olo ja tk u i koko viisivuotiskautena, sääd ettiin erityisiä tä rk e itä rajoituksia, m itä sekä palo- v iinan valm istukseen että sen m yym iseen tulee. T äten p y rittiin jossakin m äärin rajo ittam aan paloviinanvalm istusta ja sen tä stä riippuvaa n a u ttim ista, jo k a vuosina 88 885 taas oli oso ittan u t taipum usta kohoam aan, oltuaan 870-luvulla suuresti alenem aan päin. M uun m uassa k o ro itettiin valm istusvero m arkasta 20 pennistä m arkkaan 60 penniin k an n u lta eli 62 penniin litra lta 50 norm aaliväkevyyttä ; alin prosenttim äärä kaupaksi p id ety n paloviinan väkevyydelle sääd ettiin 46 7 0:sta 40 7 0;ksi; alin m äärä, jo k a polttim oista ja tisleerauslaitoksista saatiin m yydä k o ro itettiin 25 k an n u u n 5 k an n u sta ja vähin m äärä, jo n k a v äh ittäin m y y jät saivat luovuttaa m äärättiin kannuksi, kun täm ä m äärä sitä ennen oli ollut lj i kannua. P aloviinan v äh ittäin m y y n ti ja anniskelu m aaseudulla k iellettiin kokonaan (myös kestikievarin isän n iltä vuoden 887 jälkeen). V äh ittäin m y y n ti kaupungissa ei m yöskään saanut tap ah tu a huoneistossa, jossa m yytiin m uuta kuin väkijuom ia, ja ainoastaan arkipäivinä klo 9:stä e. p. p. k:lo 6:een j. p. p. Sam allaisten m ääräysten alaiseksi asetettiin ulkom aiset väkijuom at, jo itten alkohooliväkevyys on suurem pi kuin 25 /0; k u iten k in saatiin n äitä m yydä vähem m issä m äärin, kun ne olivat tu o tu in a m aahan pulloihin pantuina. N äitten rajo ittav ien m ääräysten seurauksena oli, kuten n iistä saattoi odottaakin, että paloviinanvalm istus suuresti väheni. V uonna 886 valm iste ttiin tosin vielä y li m iljoonaa litraa, vaan valm istus väheni seuraavana v u o n n a 5,7 m ilj. litra a n ja 888 4,3 m ilj. litraan. M ahdollisesti nousi v alm istuksen m äärä 886 n iin suureksi siitä syystä, että p y rittiin n iin kauaksi aikaa k u in m ahdollista päästä k o ro itetu sta valm istusverosta. T ästä otaksu- m isesta jo h tu u myös helposti syy vuosien 887 ja 888 tavattom an alhaiseen valm istusm äärään. V iim eksi m ainitun vuoden jälk een lisään ty i valm istus jossakin m äärin v errattu n a edellisiin vuosiin ja nousi v. 890 7,7 m iljoonaan litraan. Itsek u n akin allam ainittuna vuonna oli polttim ojen lu k u lään ittäin lueteltu n a sekä niiden valm istuksen m äärä seuraava:
88 Fabrication de l eau-de-vie. 886. 887. 888. 889. 890. L ä ä n i t. Gouvernements. Polttimojen hi kumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Polttimojen lukumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Polttimojen lukumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Polttimojen lukumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Polttimojen lukumäärä. Nombre des fabriques. Valmistuksen määrä. Production. Litraa. Uudenmaan... a 2,277,42 0,632,93 5 895,79 9,65,29 7,69,08 Turun ja Porin.. 5 2,439,696 3,245,07 0 955,737 2,80,633 2,840,00 Hämeen.... 7,70,445 7,35,80 5,085,69 7,46,537 5,45,042 Wiipurin.... 5 739,94 4 34,839 3 200,687 3 45,042 3 476,06 Mikkelin.... 6,055,453 6 57,962 6 393,888 6 727,977 5 652,935 Kuopion.... 5 623,62 2 37,286 4 396,90 4 42,603 W aasan.... 3,852,653 674,473 4 377,622 6 795,2 7,0,007 O u lu n... 4 633,63 0,62 2 24,652 Yhteensä 66,33,78 5 5,700,492 35 4,280,085 48 7,054,060 45 7,749,346 V alm istus on ollut sallittu 886 vuoden loppuun 7 k u u k au ten a vuodessa sekä vuoden 887 alusta 8 V2 kuukautena. V alm istukseen on k ä y tetty seuraavat m äärät jyviä, juurikasveja ta i m uita kasvikunnan tu o tteita:
i M atières employées p o u r la fabrica tio n de Veau-de-vie.! Vehnää, j Kuivatulta maltaita. Rukiita.... J Ohria. Kauroja. Kuivaamattomia maltaita. Yehnää. Rukiita. Ohria. Kauroja. Yehnää. Rukiita. Ohria. K i l o g r a m m i a. K i l o g r a m m i a. Hehtolitraa. Kauroja. Maissia. Riisiä. Sekulia y. m. Kahujyviä. Siirappia. j Olutta. j Perunoita. Y. 886.. 280,222,465,900 885,3,607,54 82,698 57,322 6,779,38 22,30,372,655 3,60,809 32,326 2,833 67,669 55 887.. 255 92,657 834,54 4,760 302,037 523,349 04,850 64,560 4,47,037 60,467 576,926 540,298,459,088,3976,28 55 888.. 63,459 495,273 2,863 340,433 32,852 40,2 7,02 4,066,8 223,8 447,955 324,486 50 29,85 5,848,39 43,357 55 889.. 85,00 837,42 34,7 708,356 578,073 5,628 94,352 7,2,252 90,957 52,53 308,25 79,28 98,29 2,550 22,56 _ 28,534 M 890.. 266,742 983,669 985,664 730,934 0,440 36,746 7,609,776 3,676 380,964 776,439,800 79,343 5,489 9,972
85 H uom attava on, m ikä suuri sija k äy tetty jen raak a-ain eitten joukossa m aissilla on ollut jatk o n a edelliseltä viisivuotiskaudelta vielä 886. Sinä vuonna k äy tettiin tä tä v iljalajia vielä 3,6 milj. k g paloviinanvalm istukseen, vaan jo seuraavana vuotena aleni m äärä 0,5 m ilj. kilogram m iksi, ja väheni sitten vielä sitä seuraavina vuosina 890 asti. T äm ä äkkinäinen v äh en ty m inen m aissin käytännössä jo h tu i epäilem ättä siitä korotuksesta, jo n k a alaiseksi m aissin tu o n titu lli tu li vuodesta 887 A rm ollisen Ju listu k sen johdosta 22 p:ltä Jo u lu k u u ta 886. V altion tu lo t paloviinanvalm istuksesta ja siihen y h d istety t tark a stu s k u stan n u k set ovat vuosina 886 890 nousseet seuraaviin m ääriin: Im pôts sur la fabrication de l eau-de-vie. Yuosi. Suoritettu maksu. Yhteensä. Anniskeluvero. Yalmistusvero. Kontrollikustannukset. Viinaveron käyttäminen. j Kuntien osuus. Valtiorahastoon korvausta entisestä viina-arennista. Jätetty kulkulaitosrahastoon. Siirto seuraavaan vuoteen. 886... 5,63,208 25,024 5,88,232 89,65 400,000 660,000 3,293,670,094,06 887... 2,5,998 24,488 2.536,486 27,869 400,000 660,000 2,43,3 80,622 888... 4,5,53 2.39 4,36,544 92,753 400,000 660,000 2,948,596 528,094 889... 4,502,473 22,863 4,525,336 26,066 400,000 660,000 2,775,46 593,449 890... 4,784,49 23,072 4,807,563 229,679 400,000 660,000 3,736,843 388,369 R ikokset paloviina-asetuksia vastaan ovat y h ä vielä erittäin lukuisat ja n äy ttäv ä t m uutam issa osissa m aata suuresti enentyneenkin edellisen viisivuotiskauden jälkeen. V arsinkin oikeusasiat, jo tk a koskevat paloviinan valm istusta, ovat suuresti enentyneet W iipurin, M ikkelin ja K uopion lääneissä sekä jossakin m äärin myös W aasan ja O ulun lääneissä. S itävastoin n äk y v ät ju tu t, jo tk a koskevat lu v ato n ta paloviinan m yyntiä, yleensä vähenneen. S am aten n äk y y sy y tetty jen ja syypääksi tu o m ittu jen hen k ilö itten lukum äärä pikem m in vähentyneen kuin enentyneen. M aan vak in aisten ja ylim ääräisten kruununpalveliain oikeuteen saattam ien, viina-asetuksia vastaan teh ty jen rikosten sekä sy y tetty jen ja tu o m ittu jen hen k ilö itten lukum äärä vuonna 890 on yhteensä teh n y t:
Nom bre des in fra ctio n s contre les lois su r Veau-de-vie. A nnée 8 9 0. Rikosten lukumäärä. Nom bre des infractions. Henkilöin luku. Nombre des individus. Läänit. Gouvernements. Paloviinanpoltto. F abrication illic ite de l eau-de-vie. Ratkaisematta edellisestä vuodesta. Causes de l année précédente. Uusia. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Paloviinanmyynti. Ratkaisematta edellisestä vuodesta. Causes de l année p récédente. Vente illicite. Uusia.! Causes nouvelles. Total. Yhteensä. Muunlaiset rikokset. Autres infractions. Ratkaisematta edellisestä vuodesta. Causes de l année p ré cédente. Uusia. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Koko sumnia. Total. Syytetyitä. Accusés. Langetetulta. Condamnés. Vapautetulta. Reconnus libres de délit. Yhä syytöksen-alaisia. Sous action. U u d e n m a a n... 32 73 05 34 45 50 80 99 34 47 00 0 > Turun ja P o r in... 2 3 93 243 336 7 98 5 464 560 346 03 H äm een... 3 4 9 42 233 8 30 48 285 36 60 74 27 W iip u r in... 20 4 34 66 322 488 89 36 225 747 82 458 06 248 M ik k e lin... 83 56 239 223 350 573 3 44 57 869,057 484 235 338 Kuopion... 33 5 84 29 309 528 26 33 59 67,005 330 50 585 W aasan... 3 22 35 96 233 329 7 2 28 392 546 269 8 59 O u l u n... 9 3 22 59 202 36 9 3 40 423 509 223 62 224 Yhteensä 6 270 43,079,874 2,953 90 427 67 4,00 5,090 2,369 882,839 V. 885... 90 96 86,320 2,075 3,395 82 77 259 3,840 5,245 2,374 828 2,043 886... 77 4 9,204,728 2,932 94 22 35 3,438 4,6 2,054 72,845 887... 93 229 322,046,62 2,658 47 43 578 3,558 4,79,996 767 2,028,, 8 8 8... 2 309 430 956,96 2,872 278 526 804 4,06 5,52 2,333 842,977 889... 70 279 449,027 2,080 3,07 254 585 839 4,395 5,675 2,584 962 2,29
87 N iitten lukum äärä, jo tk a kaupungeissa tu o m ittiin juopum uksesta on vuodesta 887 alkaen yhä suurentunut, ja nousi v. 890 l,788:aan, jo k a luku v o ittaa suurim m an lukum äärän edellisenä viisivuotiskautena. M aaseudulla sitävastoin on juoppoudesta lan g etettu jen lukum äärä ylipäänsä h uom attavasti vähentynyt. Juopum uksesta tu o m ittu jen lukum äärä on n y t puheena olevan viisivuotiskauden eri vuosina teh n y t: Juopumuksesta uksesta tuomitut. Maaseuduilla. Kaupungeissa. K Yhteensä. V. 886..... 522.,433.,955. )) 887..... 427.,368.,795. )) 888,,.... 408.,552.,960.» 889...... 463.,573. 2,036.» 890...... 580.,788. 2,368. IV. Kauppa ja Kulkuneuvot. Kauppa. V iisivuotiskautena 886 890 on Suom en tavaravaihto keisarikunnan ja ulkom aiden kanssa lask ettu seuraaviin arvoihin: Tuonti. Vienti. Yhteensä. M arkkaa. Markkaa. Markkaa. V. 886 98,390,355. 77,368,254. 75,758,609.» 887 05,865,873. 77,066,434. 82,932,307. )) 888 2,28,884. 90,484,386. 202,703,270. )) 889 33,479,685. 02,737,23. 236,26,808. )) 890 45,602,423 *) 92,420,938. 238,023,36 *) K oska y lläm ain ittu ja arvosum m ia laskettaessa on seu rattu aivan eri perusteita, kuin edellisten vuosien tavaravaihdon arvoa m äärätessä vuoteen 885 saakka, jonka vuoden arvosum m aan ylläm ain itu ita lukuja siis saattaa v errata, ei ylläseisovista ja edellisen aikakauden luvuista saateta p äättää, josko ja m issä m äärässä kauppavaihto ulkom aitten kanssa viisivuotiskauden *) K oska tavaranvaihtoa keisarikunnan kanssa on arvosteltu m uutetun järjestelm än mukaan, on summa tässä, jotta m ahdollisuus vertailem iseen p ysytettäisiin, pantu 5 m iljoonaa suurem m aksi kuin m iksi tavaraliike oikeastaan nousee.
kuluessa on su u ren tu n u t ta i vähentynyt. V ertailem inen 885 vuoden lukuihin, jo tk a ovat m itä tu o n tiin tulee 09,005,568 m arkkaa ja v ien tiin 89,852,975 m arkkaa sekä koko tavaravaihtoon 98,858,543 m arkkaa, osoittaa k uitenkin suurenkin enenem isen varsinkin tuonnissa aikakauden jälkim m äisellä puoliskolla eli vuodesta 888 alkaen. T ullihallituksen T ilastollisessa konttoo- rissa to im itettu arviolasku kauppaliikkeestä vv. 882 884 käy ttäm ällä arvop erusteet vuodelta 885 on an tan u t päätökseksi n äiltä vuosilta seuraavat lu vut, jo ita saattaa v errata ennenm aim ttuihin arvosum m iin: T u o n t i. V i e n t i. Yhteensä. Markkaa. Markkaa. Markkaa. 884 0 5,800,000. 8 9,8 0 0,0 0 0. 9 5,600,000. 883 97,5 0 0,0 0 0. 86,6 0 0,0 0 0. 84,00,000. 882 00,6 0 0,0 0 0. 8 7,3 0 0,0 0 0. 87,9 0 0,0 0 0. jo tk a lu vu t m yös osoittavat, v errattu in a lukuihin vuosilta 886-890, että ulkom aan kauppa on ollut paljoa vilkkaam pi vuosina 886 890 kuin vuosin a 882 884. H uom attavaa on m uuten, että ero tuonnin ja viennin kokonaissum m ien välillä viisivuotiskauden eri vuosina on lisään ty n y t niin verrattom an suuressa m äärässä. T äm ä ero nousi v u o silta 886 890 y h teen sä 5 m iljoonaan m arkkaan ja jak aantu i eri vuosien kauppaliikkeelle seuraavasti: Tuonti oli suurempi vientiä. Liikamäärä teki verrattuna vuoden viennin arvoon : V. 886 2 m ilj. m a r k a lla. 27,2 /.» 887 29»» 37,4»» 888 22»» 24,0»» 889 3»» 29,9»» 890 4 8 >»» 52,» V uonna 885 tek i täm ä liikam äärä ainoastaan 9 m iljoonaa m arkkaa ja vuodelta 884 tu lisi liikam äärä, jos tavaravaihdon arvo lask ettaisiin k ä y t tä m ä llä 885 v uoden arv o p eru steita, tek em ään 6 m iljoonaa m arkkaa, vuodelta 883 taas k äy ttäm ällä sam aa laskutapaa 0,9 m iljoonaa m arkkaa sekä vuodelta 882 3,3 m iljoonaa m arkkaa. K oska k u iten k in n iitä lask u ja teh täessä, jo tk a ovat jo h tan eet k aikkiin y lläm ain ittu ih in arvosum m iin, ei kaupp iaan kauppavoitto eivätkä vientim aksut ole vientisum m aan luetut, vaan täm ä voitto kyllä on lu ettu tuontiarvoon, taso itetaan tosin jossakin m äärin m ai-
89 n itut eroavaisuudet, vaan pysyvät k u iten k in viisivuotiskauden jälkipuoliskolla huom attavina. M aan kauppatasapainoon ei tiety sti täm ä niin suuressa m äärin kohonnut ero tuonnin ja viennin välillä ole voinut v aik u ttaa edullisesti. E ten k in on suurien liikam äärien vv. 889 ja 890, jo tk a yhteensä nousevat koko 79 m iljoonaan m arkkaan, m yöskin jos n iistä vähennetään y lläm ain ittu kauppavoitto, täy ty n y t k äy ttää suuressa m äärin m aan m uita v a ro ja tuonnin k au tta syntyneitten sitoum usten m aksam iseen ulkom aalla. Jos m aan tavaravaihdon arvo ajatellaan tasan jaetu k si keskim ääräiselle väkiluvulle, on jo k aista asukasta kohti keskim äärin tu o tu tai viety ta varoita seuraavasta arvosta: Jokaista asukasta kohti tuli tuotuja tavaroita vietyjä tavaroita seuraavasta arvosta: seuraavasta arvosta : V. 886..... 44,2 5 *) m a rk k a a. 34,8 0 m a rk k a a. )) 887..... 46,88!)» 34,5» )) 888..... 4 8,87 i) >. 39,4»» 889..... 57,2 6 i).. 44,0 8» )> 890..... 59,4 8» 3 9,io» M iten Suomen jditeenlaskettu tavaravaihto ulkom aitten kanssa jak aantu u viisivuotiskautena eri m aille, näkyy seuraavasta taulusta. *) Korkeasti arvattuna. (Yrt. mitä ylempänä muistutuksessa siv. 87 on sanottu järjestelmämuutoksesta arvostellessa). Suom. Tai. Tila. 2
Suom en allam ain ittu ja m aita koskevan tav arav aih d o n arvo 886 890 00,000 m arkoissa. Valeur du commerce de la Finlande avec les pays sous-dits, en 00,000 marcs ( fra n cs). Tuonti. Importation. Vienti. Exportation. Keskimäärin 886-890. 890.! 889. 888. 887. 886. Keskimäärin 886 890. 890. 889. 888. 887. 886. W enäjä (Russie)... 47 455 497 537 523 >) 497 34 309 323 366 364 34 Ruotsi ja Norja (ÿuède et N o r v è g e )... 79 85 79 95 23 92 74 9 89 89 73 83 Saksa (Allemagne)... 243 284 352 38 448 342 52 62 78 8 60 67 Tanska (Danemark)... 6 0 2 0 24 34 9 29 4 79 75 0 67 Iso-Britannia ja Irlanti (Grande-Bretagne et Irlande)... 5 52 37 88 230 64 36 30 78 23 77 70 Alankomaat (P a y s -B a s)... 4 4 3 3 2 2 0 23 28 28 24 Belgia ( B e lg iq u e )... 3 4 4 7 3 6 0 6 7 3 3 Ranska (France)... 2 8 5 5 56 6 7 77 47 62 Espanja (E spagn e)... 4 4 7 8 9 0 52 40 44 59 47 48 Portugali (Portugal)... 6 7 2 3 2 4 2 Italia ja Itävalta (Ita lie et A u tric h e )... 6 5 6 3 7 5 3 Muut maat (Autres p a y s )... 47 47 6 67 39 43 2 3 2 2 2 *) Supistettuna yhtämukaisuuteen edellisten vuosien arvojen kanssa.
9 Y leensä on suoranainen tavaraliike useim pien y lläm ain ittu jen m aitten kanssa v aih teleh tin u t erittäin huom attavalla tavalla. M yöskin tu o n ti kaukaisem m ista m aista on noussut silm iinpistävän alhaisiin m ääriin. Syy tä hän viim eksi m ain ittu u n asianhaaraan on k u iten k in helposti ym m ärrettävä, kun o ttaa huom ioon, että Suomen suoranainen yhdysliike kaukaisem pien m aitten kanssa on ainoastaan satunnainen ja e ttä senvuoksi välillä olevien m aitten satam at v älittä v ät suurim m an osan n iitten tavaravaihdosta tai ainak in kulkee se n äitten satam ien kautta. Sitävastoin, koska m etsäntuotteet, jo tk a ovat m aan tärk ein v ien titav ara Itäm eren tuolla puolen oleviin m aihin, kaikkein useim m issa tapauksissa k u ljetetaan suoraan m ääräpaikkaansa, niin ilm oittanevat y lläm ain itu t tiedot viennistä n äih in m aihin jo ten k in todenm u kaisesti täm än viennin todellisen suuruuden. K u iten k in on otettava huomioon, että suuri osa m aan m uista vientitavaroista, n iin k u in kaura, puu- ja paperim assa, voi y. m., kun niiden lopullinen m ääräpaikka on toisella puolen Itäm ertä, voi k u ljetu stien m ukaan tu lla luetuksi välillä olevien m aitten vientim ääriin, varsinkin T anskan ja R uotsin sekä toisinaan m yöskin W enäjä n (esim. kun talviliike on lak an n u t jääesteitten takia). E ten k in esiintyy tällä tavoin Tanska, koska sen suotuisan asem an tak ia laiv at helposti saattavat sinne poiketa, huom attavalla tav alla suom alaisten vienti- ja tu o n titav aran i m yynti- tai oikeam m in läpikulkupaikkana. Y ientiarvon vaihtelevaisuus tavaroista, jo tk a kulkevat n äih in Itäm eren toisella puolella oleviin m aihin, riippuu kuiten k in etupäässä puutav aro ita koskevista kauppasuhteista. S iten v aik u ttav at etupäässä p u u tav aro itten äkkiä alenevat h in n at sen suuren vähenem isen vientiarvossa, jo k a on n äitten m aitten suhteen huom attava vuonna 890. Sillä sinä vuonna v äh in tään 2 m etrin pituiset sah atu o tteet voitiin arvioida ainoastaan 27 m arkkaan kuutiom etriltä, kun näistä tav a roista v. S89 m aksettiin 32,50 m arkkaa ja v. 888 28 m arkkaa kuutiom etriltä. M itä tav aran vientipaljouteen tulee ei n äet m itään m ainittavaa vähennystä tap ah tu n u t. K un kauppa W en äjän kanssa on ollut ylim alkaan y h tä vilkas, kuin ennen, osoittaa kauppa m uitten m aitten kanssa m elkoisia m uutoksia v errattu n a aikaisem piin oloihin. E ten k in on silm iinpistävä suuresti enentynyt suoranainen tu o n ti E nglannista, jo k a v. 890 nousi 23 m iljoonaan m arkkaan, vaihdeltuaan vuosina 885 888 ja 5 m iljoonan m arkan välillä, sam aten tu o n ti Saksasta, jo n k a arvo vv. 885-888 on vaihdellut 24 35 m iljoonan m arkan välillä, vaan nousi vuonna 890 45 m iljoonaan m arkkaan. M yöskin tu o n ti R uotsista kuten T anskastakin on kum paisenakin vuonna 889 890 m elkoisesti suurentunut. L isääntyneesen tu o n tiin näistä m aista voi kuiten k in jossakin m äärin olla syynä se, e ttä E nglannin, R anskan tai m u itten tuolla puolen Itäm e rta olevien m aitten tav arat suurem m issa m äärin
92 kuin ennen ovat läpikulkutavaroina tu lleet y lläm ain ittu jen m aitten satam iin, jo itten k a sum m iin ne siinä tapauksessa tulevat, koska tuonnissa viim einen lastauspaikka nykyisen suom alaisen kauppatilaston m ukaan k atsotaan tav a ran kotipaikaksi. Sam aten osoittavat tiedot v älittö m ästä tu o n n ista R an s kasta, E sp an jasta ja B elgiasta koroituksen v errattu n a edellisiin aikoihin, jo hon kohoam iseen sam oin kuin E n g lan n in k in enentyneesen tu o n tiin on syynä säännöllinen höyrylaivaliike n äitten m aitten ja Suom en välillä. K oska tu o n ti varsinaisilta ulkom ailta (ei W enäjältä) on suuresti enen- ty n y t, on tu o n ti W enäjältä, jo sta m aasta Suomen tu o n ti k uitenkin y h ä vielä on suurin, v errattain vähentynyt. V errattu n a tu o n tiin m uista m aista nousi n im ittäin tu o n ti W en äjältä vuonna 890 ainoastaan noin 36 / :iin, kun se vv. 885 886 te k i 46 48 /0. M yöskin v ien ti W enäjälle on v errattain jossakin m äärin alentunnt, n im ittäin 45 46 prosentista vuosina 885 886 39,3 p ro sen ttiin vuonna 890. Sen ohessa on m ainittava, e ttä v ien ti m uihin m aihin paitsi W enäjälle kärsi su u rta v au rio ta v. 890, jolloin m etsän tu o tteet ja useat m uut Suomen v ien titav arat, jo itten k a m yyntipaikka ei ole W enäjä, länsieurooppalaisilla m ark k in o illa olivat alhaisessa hinnassa. V uonna 889 sitävastoin, k u n Suom en tavaroilla oli hyvä m enekki näillä m arkkinoilla, nousi vienti W enäjälle ainoastaan 35,6 prosenttiin. Syy täh än vähenem iseen on epäilem ättä se, että Suom en kauppa, jo n k a pohjana jo vanhastaan oli m yynti W enäjälle, täm än m aan v. 885 tap ah tu n e itten tullim uutosten tak ia m u u tti suuntansa, k u ten saattoi arvatakin, sekä että suurem pi huomio k äänty i sellaisten ta v aro itten valm istam iseen, jo illa oli m enekki länsieurooppalaisilla m arkkinoilla. E ttä häm m ennetyt olot viennissä W enäjälle jossakin m äärin m yösk in ovat v aik u ttan eet tu ontiin, on luonnollista, k u ten myös käy ilm i n iistä luvuista y. m., jo ita tässä asiassa ylem pänä on esitetty, vaikka ensi silm äyksellä luulisikin että tu o n ti olisi tä stä seikasta vähem m in riippuva, koska se edelleen on jo ita k u ita harvoja tav aro ita lu k u u n o ttam atta ollut tullim aksoista vapaa. K orvauksen v aik eu tetu sta viennistä W enäjälle on Suom en kauppa h a ken u t vierailla m arkkinoilla. K u iten k in on ainoastaan puum assalla ja paperilla ollut suurem pi m enekki ulkom ailla n iistä teh taan tu o tteista, jo ita oli m yyty W enäjälle. M itä kauppaan W en äjän kanssa tulee, on k u iten k in m ainittava, että Suom en teollisuus, huolim atta W en äjän asettam ista ankaram m ista tullim ääräyksistä, edelleen on lö y tän y t m enekkiä tuotteilleen tässä m aassa vieläpä osaksi suurentam itkin v ientinsä täh än m aahan suotuisam pain kurssiolojen takia. (Vrt. m itä tä stä on m ain ittu tehdasteollisuudesta puhuttaessa). K u ten odottaa saattoi, on A rm ollisen A setuksen k an tta 20 päivältä E lok u u ta 873 sekä elinkeinolain k au tta 3 päivältä M aaliskuuta S79 vapaaksi
93 lask ettu elinkeino-oikeus m elkoisesti v aik u ttan u t kaupunkien taloudelliseen asem aan ja m aan kauppa- ja elinkeino-eläm ään. S elityksessä tä h ä n k u u lu vista asioista Toim iston edellisissä viisivuotiskertom uksissa m ainitaan, että, kun sanottujen lakien nojalla vuosi vuodelta kasvava lukum äärä am m atintaitav ia m aakauppiaita m elkein jo k ainoassa kunnassa oli ry h ty n y t ennen y k sinom aisesti kaupungeille kuuluvaan kaupantekoon m aaseudulla, ne asianhaarat, jo tk a aikaisem m in olivat tehneet kau p u n g it enem m än ta i vähem m än keinotekoisiksi keskuspaikoiksi asioim isliikkeelle, olivat poistetut, sekä että sam assa m onen pikkukaupungin pystyssäpysym isen m ahdollisuus isosti oli vähennetty. Sikäli kuin m aakauppiasten luku on kasvanut, on tukkukauppa kaupungeissa lisään ty n y t ja täten suurem m at k au p u n g it ja ne, jo tk a sopivan asem ansa taik k a m uitten asianhaarain k au tta m uodostavat luonnollisia keskuksia avaram m ille aloille, kilpaillessaan m uitten, useim m iten pienem pien kaupunkien kanssa, ovat päässeet etusijalle, saavuttaneet yhä m äärääväm - m än asem an sekä vielä jo u tu n eet tavarainhankkioiksikin pienem m ille. Ne kaupungit, jo tk a näillä perusteilla etenkin ovat edistyneet m yöskin kysym yksessä olevana viisivuotiskautena, ovat etusijassa rau tatielin jain loppuasem ien läh ellä olevat kaupungit, niinkuin H elsinki, T urku, W iipuri, Tam pere, N ikolainkaupunki ja H ankoniem i; n äitä paitsi K otka, Kuopio, Oulu, Pori, Joensuu y. m. N äitten v astakohtana on U uusikaarlepyy, väkiluvunseikoista päättäen, oso ittan u t taak sep äin k äy n tiä tällä niinkuin edellisellä viisivuotiskaudella. L oviisan ja K äkisalm en kaupunkien suhteen voidaan tällaista taak sep äin k äy n tiä m ain ita ainoastaan tä ltä viisivuotiskaudelta. M uista kaupungeista ovat P ietarsaari, Jyväskylä, Raum a, R aahe, K okkola, U usikaupunki, K ristiinankaupunki, Savonlinna ja H einola voineet osottaa ainoastaan pientä väkiluvunlisääntym istä, N eljä Suom en kaupunkia eivät v ielä 890 vuoden lo p u lla olleet p äässeet,000 asukkaaseen, n im ittä in K a s kinen, N aantali, M aarianham ina ja K em i; 0 kaupunkia löytyi, joissa oli.000 2,000 asukasta, n im ittäin Tam m isaari, Loviisa, L appeenranta, Savonlinna, Sortavala, H einola, Tornio, K ajaani, K äkisalm i ja U usikaarlepyy; 8 kaupunkia luki 2,000 3,000 asukasta, n im ittäin Joensuu, H am ina, K ristiina, Jyväskylä, M ikkeli, H ankoniem i, K okkola ja P ietarsaari; 4 kaupunkia 3.000 4,000 asukasta, n im ittäin R aum a, U usikaupunki, K otka ja R aahe; 2 kaupungissa, H äm eenlinnassa ja Porvoossa, oli 4,000 5,000 asukasta; K uopiossa oli 8,882, Porissa 0,00, N ikolainkaupungissa 0,297. Oulussa 2,065, T am pereella 20,32, ^Viipurissa 20,763, T urussa 30,096 ja H elsingissä 6,530 k irkonkirjoihin p an tu a asukasta. K auppaloiden luku oli 5, n im ittäin Iisalm i, Salo, L ahti, Ik aalin en ja Nurm es. K aupunkien kasvam isen tällä viisivuotiskaudella v errattu n a edelliseen saattanee ehkä paraiten selväksi seuraava sum m ittainen tau lu kaupunkien
94 väkiluvusta, kauppiasten luvusta, tavaravaihdon arvosta, kauppalaivaston suuruudesta sekä asukasten tulosta, lask ettu n a tak seerattu jen vero-äyrien lu v un m ukaan: 885. v:n summasta. 885 %:ssa 880 Lisäys 88 890, v:n summasta. 890 % :ssa 885 Lisäys 886 Kaupunkien väkiluku kirkonkirj. otettu 99,484 + 5,0 235,227 + 7,9 k a u p p ia it a... koko tavaravaihdon arvo, m a r k k a a... kauppalaivaston kantavuus, t o n i a... Siitä höyrylaivojen kanta 2,64 + 42,7 4,44 + 68,9 98,858,543 24, 233,023,36 + 7,2 42,996,6 >) 22,557 4,3 vuus, t o n i a... 4,737 + 28,6 23,727 + 6 Niiden suuruus hevosvoimissa 6,339 + 2, 8,279 + 30,6 Kaupunkien veroon takseeerattujen asukasten vero-äyrien mukaan laskettu tulo, m a r k k a a... 8,84,450 + 7,4 98,620,200 + 20,5 N iinkuin kauppiasten luku kaupungeissa on m yöskin m aakauppiasten luku kasvanut kasvam istaan. K uvernöörinvirastojen k au tta tu lleitten tieto jen m ukaan oli m aakauppiasten y h teen lask ettu luku v. 875,432, v. 880 2,075, v. 885 2,766 ja v. 890 3,36. L isääntym inen vuosina 886 890 on siis ollut 3,4 «/o edellisen viisivuotiskauden 3 3,3 % vastaan. K asvam inen eri lääneissä näkyy seuraavasta tau lu sta: Maakauppiasten lukumäärä teki lopulla vuotta Marchands à la campagne. 875. 880. 885. 890. U udenm aan läänissä.... 4 26 298 364 T u ru n ja P o rin».... 87 330 520 62 H äm een».... 29 234 332 402 AViipurin».... 248 347 55 603 M ikkelin».... 5 9 5 97 K uopion».... 268 20 22 230 W aasan».... 27 46 54 549 O ulun».... 27 58 97 79 *) 3 päivänä Joulukuuta 89.
95 H uolim atta vilkkaasta liiketoim innasta ja edullisista kurssiseikoista W enäjän suhteen, ovat kasvava kilpailu useim m issa kauppahaaroissa, erittäin vähittäinkaupassa, sekä o sittain liian rohkeat tu u m at m atkaansaattaneet, että tav araluovutusten luku kauppam iehistössä vuosina 886 890 on ollut h y vin suuri. K auppiasten lu kum äärään katsoen on konkurssien luku puheenalaisena viisivuotiskautena m yöskin noussut. K onkurssien luku kauppam iehistössä tek i kuvernöörein kertom usten m ukaan vuosina 88 885 yhteensä *) 457, joissa v elat y h teen lask ettu in a tek iv ät 3,029,7 m arkkaa ja v arat 24,745,600 m arkkaa, eli keskim äärin 9 konkurssia vuodessa. A ikakautena 886 889 konkurssein luku nousi 2) 667:ään, joissa velkoja oli 23,073,380 ja v aro ja 9,359,69, jo k a k esk im äärin vu odelta tekee 33 konkurssia. E ri vuosina 886 890 tek i konkurssein lukum äärä: Määrä. Nombre. Konkursseja. Faillites. /0:ssa vuoden kauppiaista. En pourcent de commerçants. Yelat Passifs. Y. 886... 4 2,7 3) 9,7,89,,887... 96,54 4) 2,353,544 888... 8,6 *) 2,600,362 889... 59 2,28 3,439,85 890... 90 2,52 5) 5,507,732 V errattain lukuisim m in on konkursseja tap ah tu n u t kaupunkien kauppiaissa. Merikulku. N iiden tieto jen puutteellisuus, jo tk a kuvernöörinvirastot v u o sittain an tav at m aan kauppalaivastosta, on P ääto im isten viim eisessä viisiv uotiskertom u ksessa jo o te ttu siksi huom ioon, e ttä sitä tä ssä ei enään ta r vinne m ainita, sem m inkin k un kysym yksessä olevana aikana M arraskuun p:nä S89 ju listetu n lain kau tta, jo k a koskee laivain rekisteröim istä, on saatu täysin lu o tettav ia aineksia laivaston suuruudesta ja laad u sta niissä laiva- *) Viimemainitusta konkurssiluvusta olivat kuitenkin 6 konkurssin velat ja tavarat tuntemattomat. 2) S:n s:n s:n s:n 7 konkurssin velat ja tavarat tuntemattomat. 3) V elat 2 konkurssista tuntemattomat. 4), 6) n 3
96 rekistereissä, jo tk a kaupunkien m aistraatit tai järjesty so ik eu d et toim ittavat. M utta kun laivarekistereihin tulee m erk itä vaan 9 rek isterito n n ia suurem m at laivat, täy ty y edeskinpäin o ttaa m ain ittu a rekisterilukua pienem päin laivain luku kuvernöörien kertom uksista, jotka, k u ten sääd etty on, m ainitsev at k aik k i höyrylaivat ja -veneet, jo ita k äy tetään kaupan tarkotuksessa sekä k aik k ia 0 rekisteritonnia suurem m at purjelaivat. K oska ilm otusten m erkitsem istä laivarekisteriin ei ehditty p äättä ä viisivuotisjakson kuluessa kotona olevien laivain ilm otusaika loppui p. M aaliskuuta 89, m u tta vierailla vesillä olevien laivain vasta 30 päivää laivan tu lo sta kotim aahan m ainitaan laivarekisterein m ukaan alem pana laivain luku 892 vuoden lop u lta ik ään k u in koko viisivuotiskautta edustavana. 9 rekisterito n n in k an tav u u tta pienem m istä laivoista tulee huom auttaa että ne, kuvernöörein ta u lu ista k un ovat otetut, eivät ole täydelliset. 885 ja 892 lopulla Suomen kauppalaivaston suu V uosien 880, ruus oli: Marine marchande de la Finlande. Purjelaivoja yli 0 rekisteritonnia. N avires à voiles au-dessus de 0 tonneaux. Höyrylaivoja. N avires à vapeur. Yhteensä. Total. Rek. tonnia. Tonneaux. Laivoja. Navires. Hevosvoimia. Chevaux. Rek. tonnia. Tonneaux. : Laivoja. Navires. Rek. tonnia. Tonneaux. Laivoja. Navires. År 880...,64 276,877 26,43 6,044,857 288,308,,885...,742 247,074 242 5.625 6,843,984 262,699 892...,776 23,806 47 26,048 9,492 2,93 257,854 V ertailu osottaa että, k u ten jo edellisissä viisivuotiskertom uksissa huom autettiin, m aam m e purjelaivain luku y h ä vielä kasvaa, m u tta että niiden y h teen lask ettu kantav u u d en m äärä vähenee. N ähdään että v. 880 tu li keskim äärin 68,7 to n n ia k u tak in purjelaivaa kohti, m u tta v. 885 vaan 50,6 ja 892 30,5. T äm ä seikka myös tav allaan todistaa Suonien rahtim erikulun vähenem istä, sekä m u u ttu n eita su h teita kansainvälisessä rahtikaupassa. Jos n äet tark astaa purjelaivaston m uutoksia y k sity isten laivain suhteen, niin huom aa että jo kauvan aikaa sitte katso tä stä erittäin P äätoim iston k ertom usta Suomen kaupasta ja m erikulusta vuosina 88 ja 882 ' Suomen laivasto m uuttuu siten, että keskusuuret laiv at y h ä häviävät, jo ta vastaan
97 p ien et ja isot laiv at lisääntyvät. Jo s Suomen laivasto vuosilta 885 ja 892 jaeta an suuruuden m ukaan eri kategoriioihin, n iin huom ataan tässä m ain ittu m uutos. S illoin käy nim. selville (kts. tau lu a alemp.), että laiv at k ateg o rio is s a 9 00 rek. tonnia sekä päälle,000 to n n ia ovat lisääntyneet, jo ta vastoin m uut k ateg o riiat ovat huvenneet, keskusuuret jopa m elkoisestikin. K auppalaivaston suuruus 3 p:nä Joulukuuta. Navires existants au 3 Décembre. Purjelaivani kantavuus. 8 8 5. 8 9 2. Catégories de tonnage des nav. à voiles. Laivoja. Rek. tonnia. Laivoja. Rek. tonnia. Navires. Tonneaux. Navires. Tonneaux. 9-4 9 rek. to n n ia... 579 9,03 655 20,897 50 99 55 55...... 270 9,463 299 20,34 0 0-9 9» Jî... 29 42,330 264 34,42 200 299 >5»... 7 4,683 5 37,6 300 399 55 «... 94 32,442 84 28,888 400 499» 55... 47 20,985 43 9,089 500 599 55 35... 37 20,306 25 3,680 0 0 0-6 9 9 Y! 55... 27 7,294 23 4,737 7 0 0-7 9 9 55 >5...* 7 2,868 6 2,023 800,000 >5 55... 0 9,039 0 9,27,000 ja sen p ä ä l l e... 8 8,740 5 7,047 M itä höyrylaivastoon tulee, on se lak k aam atta ja tu n tu v asti kasvanut. K u iten k aan sen tonniluku vielä 892 lopulla ei ollut suurem pi kuin G2 kesk im äärin laiv aa kohti. Sen lisään ty m in en eri kateg oriioissa on ollut: Suoni. Tai. Tila. 3
98 Höyrylaivain kantavuus. 8 8 5. 8 9 2. Catégories de tonnage des navires à vapeur. Laivoja. Rek. tonnia. Laivoja. Rek. tonnia. Navires. Tonneaux. Navires. Tonneaux. Aile 9 ek. to n n ia... 3,380 224 2,087 9 49»... 4,22 7 2,5 50 99 J? J?...* ' 30 2,40 44 3, 00 99 n n... 7 2,378 24 3,329 200 299 n n... 8 2,040 9 2,45 300 399 57»...* 4,00 9 3,263 400 499 Jî >... 2,00 4,678 500 599 600 699» J?... H» *...«} 2,356 j 2 0,098 6,504 Se vilkas liike, jo k a eritenkin on v allin n u t viisivuotiskauden jälk im m äisellä puoliskolla ja jo k a m. m. tulee, k u ten jo on huom autettu, näkyviin sekä kotim aisten teollisuushaarain edistym isessä että m elkoisesti lisäytyneessä m aahantuonnissa, v aik u tti myös sen että rah tio lo t olivat jo ten k in suotuisat. M uutam ina vuosina tu n tu v asti kasvanut p u u tav arain v ien ti p iti myös puolestaan m aan kauppalaivastoa vilkkaam m assa toim essa kuin m oneen aikaan sitä ennen. Seuraava yhteenveto saapuneiden laivain luvusta ja kantav u u d esta osottaa m issä suhteessa liikenne oli edelliseen viisivuotiskauteen: Kaikki tulleet laivat. Navires entrés. Niistä lastilla tulleita. Navires entrés chargés. Laivoja. Rek. tonnia. Laivoja. Rek. tonnia. Navires. Tonneaux. Navires. Tonneaux. 883 885 k e s k im ä ä r in...,348,806,576 6,838 963,875 886... 2,044,799,539 7,638,04,822 887... 888... 889... 2,90,20,570,73,907,664,345,803,03 7,95 7,474 7,960,032,575 989,550,09,203 890... 2,07,87,99 8,598,235,054 886 890 k e s k im ä ä r in...,806,770,49 7,97,08,64
99 K aikki läh teneet laivat. Navires sortis. N iistä lastilla läh teneitä. N avires sortis charge's. Laivoja. R ek. tonnia, Laivoja. R ek. tonnia. N avires. Tonneaux. N avires. Tonneaux 883 885 k e s k i m ä ä r i n... 0,870,753,73 9,554,479,839 8 8 G...,239,689,608 0,052,470,79 887...,625,690,88 0,463,506,648 888...,286,706,306 0,7,573,770 889...,449,82,98 0,35,68,705 890... 2,57,98.64,253,752,75 88G 890 k e s k i m ä ä r i n...,634,763,449 0,458,597,003 T ähän kulkuliikenteen vilkastum iseen v aik u tti useim m issa m aam m e satam issa aikakauden lopulla k estän y t v errattain p itk ä purjehduskausi, jo ta paitsi kasvanut kauppaliike lisäsi rahtilaiv an i ta rv e tta sekä kotim aista höyrylaivastoa. M ainitun purjehduskauden pituuden eri vuosina m aam m e etevim - m issä satam issa näem m e seu raav ista num eroista. Se te k i seu raavan m äärän L a durée de la navigation en 883. 884. 885. 886. 887. 888. 889. 890. päiviä. jour s. O u lu s s a... 59 74 52 69 62 36 45 88 N ikolainkaupungissa... 82 2 80 96 88 70 98 25 P o r i s s a... 98 225 26 24 236 27 27 24 T u r u s s a... 244 258 254 265 250 23 243 254 H ankoniem essä... 365 365 365 320 365 280 289 365 H e lsin g issä... 24 28 230 248 262 229 244 294 K o t k a s s a...... 24 205 20 24 226 99 2 234 W iip u r iss a... 97 97 92 29 226 82 204 228
00 Selvää on, että höyrylaivastolla m aan tavaravaihdossa ulkom aiden kanssa sekä m erikulussa yleensä m aan satam issa on suurin m erkitys. J a sen m erkitys tässä suhteessa vuosi vuodelta kasvaa. K ysym yksen-alaisena aikana m aan satam iin tulleiden ja n iistä lähteneiden höyry- ja purjelaivain luku on ollut seuraava: Lastilla tulleita Navires entrés chargés. Lastilla lähteneitä Navires sortis chargés. purjelaivoja. höyrylaivoja. purjelaivoja. höyrylaivoja. Nav. à voiles. Nav. à vapeur. Nav. à voiles. Nav. à vapeur. Rek. tonnia. / 0 Rek. tonnia. % Rek. tonnia. / 0 Rek. tonnia. / 0 Y. 885... 305,36 28,6 763,70 7,4 678,283 43,4 885,56 56,g 886... 294,870 28,3 746,952 7,7 646,275 43,9 824,444 56,,,887... 283,999 27,5 748,576 72,5 667,846 44,3 838,802 55,7 888... 25,9 25,5 737,639 74,5 688,04 43,7 885,666 56,3 889... 268.487 24,2 840,76 75,8 650,578 38,7,03,27 6,3 890... 286,6 23,2 948,938 76,8 63,363 36,0,20,82 64,0 L astilla tulleiden laivain luokassa on höyrylaivain y h teen lask ettu kantavuus suhteessa laivain koko sum m aan lak k aam atta lisääntynyt, nim. 7,4 7 0:sta v. 885 76,8 % :iin v. 890; lastilla lähteneiden laivain luokassa on suhde vähäsen vaihdellut; vuosina 885 887 prosenttiluku väheni, m utta lisääntyi taas sen jälk een n iin tu ntuvasti, että lopputulos tässäkin luokassa tulee olem aan se, että höyrylaivain yhteinen kantavuus on m elkoisesti kasv an u t, nim. 56,B /0:sta v. 885 64 v - S90. N opea lisäys h ö y ry laivoille aikakauden lopulla tu li siitä että joukko uusia, suuria höyrylaivoja silloin (888 ja 889) h an k ittiin m aam m e kauppalaivastoon. Myös jäänsärk ijä M urtaja alkoi keväällä 890 v aik u tu staan pitääkseen pääsyä auki höyrylaiv oille eri Suom en satam issa. Suomalaisten ja vierasten laivain osuus m aan satam ien tavaravaihdossa n äk y y seuraavasta.
0 L astilla tulleiden laivain y h tein en kantavuus teki: Navires entrés chargés. suomalaisille laivoille. Navires finlandais. vieraille laivoille. Navires étrangers. Rek. tonnia. / /o Rek. tonnia. / 0 V. 885... 83,883 77,9 236,648 22, 886... 848,380 8,4 93,442 8,6 887...,... 830,486 80,4 202,089 9,e 888... 783,847 79,4 205,703 20,g 889... 857,643 77,3 25,560 22,7,,890... 965,407 78,2 269,647 2,8 L astilla lähteneiden laivain kantavuus oli: Navires sortis chargés. suomalaisille laivoille. Navires finlandais. vieraille laivoille. Navires étrangers. Rek. tonnia. / lo Rek. tonnia! o/ V. 885... 939,377 60, 624,062 39,0» 886... 952,448 64,8 58,27 ; 35,2» 887... 99,028 65,8 55,620 : 34,2 n 888...,008,934 64,i 564,836 ; 35,0 55 889...,047,52 62,3 634,84 37,7 890....,43,726 65,3 608,449 ; 34,7 Sen tavaravaihdon arvo, jo ta m eren yli on v älitetty suom alaisilla ja v iera illa laiv o illa on v:sta 885 alkaen ollu t:
02 M eren takaa tu lleen tuonnin arvo. Valeur des marchandises importées Meren yli m enneen viennin arvo. Valeur des marchandises exportées. Suom al. laivain välittäm ä tuonti. V ierast. laivain välittäm ä tuonti. Suom al. laivain välittäm ä vienti. V ierast. aivain välittäm ä vienti. Avec nav. fini. Avec nav. étrang. Avec nav. fini. Avec nav. étrang. Sfcif 0 ybif. l lo Stn/C % Sthif lo V. 885... 46,376,884 6,6 28,942,683 38,4 25,034,407 4,i 36,006,694 58,9,,886... 46,992,374 69,8 20,345,848 30,2 23,463,345 45,4 28,27,386 54, «,,887... 40,630,70 63,2 27,00,640 36,8 25,985,905 4 8,i 28,094,584 5,9,,888... 52,26,077 68,i 24,472,40 3,9 3,02,506 46,8 35,273,349 53,2 889... 67,786,93 69,3 30,037,002 30,7 33,650,746 44,9 4,342,707 55, 890... 78,303,830 70,5 32,738,956 29,5 3,06,93 47,2 34,770,49 52,8 M issä suhteessa suom alaiset ja v iera at p urjehdu s- ja h ö y ry laiv a t oliv at toisiinsa m aan tav arain k u lk u a välittäessääu ulkom aiden kanssa käy selville allaolevasta katsauksesta, jo k a koskee lastilla tulleiden ja lähteneiden laivain y h teen lask ettu a kantavuutta. Navires entrés chargés. L astilla tulleita purjelaivoja. N avires à voiles. L astilla tulleita höyrylaivoja. Navires à vapeur. R e k i s t e r i t o n n i a. R e k i s t e r i t o n n i a. %:na la stilla tulleista höyrylaivoista. V ieraita. Étrangers. /0:iia lastilla tulleista höyrylaivoista.! Suom alaisia. F inlandais. % :na la stilla tulleista p urjelaivoista. V ieraita. Etrangers. /0:na la stilla tulleista purjelaivoista. Suom alaisia. F inlandais. V. 885.... 229,20 75,0 76,24 25,o 602,763 79,o 60,407 2,0 886.... 226,08 76,7 68,852 23,3 022,362 83,3 24,590 6,7 887.... 25,522 75,9 68,477 24, 64,904 82,2 33,62 7,8 : 888.... 98,06 78,o 53,805 2,4 585,74 79,4 5,898 20,0 889.... 207,856 77,4 60,63 22,o 049,787 77,3 90,929 2 > 7 ' 'J ' 890.... 208,33 72,7 77,983 27,3 757,274 79,8 9,664 20,2
03 Navires sortis chargés. L astilla lähteneitä purjelaivoja. N avires à voiles. L astilla lähteneitä höyrylaivoja. N avires à vapeur. R e k i s t e r i t o n n i a. R e k i s t e r i t o n n i a. % :na la stilla lähteneistä höyi rylaivoist.a. V ieraita. Etrangers. %:na la stilla lähteneistä h öyrylaivoista. Suom alaisia. F inlandais. % :na la stilla lähteneistä purjelaivoista. V ieraita. Etrangers. %:na la stilla lähteneistä purjelaivoista. Suom alaisia. Finlan dais. V. 885.... 400,552 59, 277,73 40,9 538,825 60,9 346,33 3 9,i )7 886.... 389,98 60,3 256,357 39,7 562,530 68,2 26,94 3,8 887.... 42,536 6,8 255,306 38,2 578,492 69.0 260,30 3,0 888.... 446,502 64,9 24,602 35, 562,432 63,5 323,234 36,5» 889.... 425.076 65,3 225,502 34,7 622,445 60,7 408,682 39, ;i» 890.... 407,67 04,6 223,746 35,4 736,09 65,7 384,703 34,3 E n si k erran an n ettiin Suomen kauppatilastollisissa julkaisuissa vierasten laivojen kansallisuutta koskevia tieto ja vuoden 888 katsauksessa, Myös kysym yksessä olevilta vuosilta on sam allaisia tietoja. T ältä ja seura a v ilta v u osilta olevat tied o n an n o t tässä su hteessa ovat seuraavat:
Pavillon cles navires étrangers entrés Suom een tulleista vieraista laivoista oli seuraava lukum äärä tu llu t : l a s t i l l a. c h a r g é s. p a i n o l a s t i l l a. s u r lest. 8 8 8. 8 8 9. 8 9 0. 8 8 8. 8 8 9. 8 9 0. o N avires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. N a vires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Laivoja. N avires. Tonneaux. Rek. tonnia. Laivoja. N avires. Tonneaux. Rek. tonnia. V e n ä lä is iä... 79 8,467 820 27,306 833 3,455 34 35,288 350 33,938 448 39,388 R u o t s a la is ia... 96 42,575 200 48,204 279 6,758 59 30,984 3 22,987 49 32,424 N o r ja la isia... 65 22,356 79 23,73 86 25,204 206 72,590 84 7,546 29 58,8 T a n s k a la is ia... 32 29,74 06 22,650 53 37,65 344 59,895 335 66,953 298 64,444 S a k sa la isia... 89 23,6 24 37,408 55 46,059 58 22,404 58 29,035 75 39,850 E n g la n tila isia... 9 64,590 2 78,682 76 55,438 226 47,54 254 78,036 96 42,640 Muuta k a n s a llis u u tta... 0 5,380 29 4,37 23 2.568 58 30,883 57 27,099 43 23,982 Y hteensä,374 205,703.470 25,560,605 269,647,392 399,558,369 429,594,338 400,909
I Pavillon des navires étrangers sortis Ulkomaille lähteneistä vieraista laivoista oli seuraava lukumäärä mennyt: lastilla. chargés. painolastilla. sur lest. 8 8 8. 8 8 9. 8 9 0. 8 8 8. 8 8 9. 8 9 0. o»-h Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Navires. Laivoja. Tonneaux, Rek. toimia. Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Navires. Laivoja. Tonneaux. Rek. tonnia. Laivoja. Navires. Tonneaux. Rek. tonnia. Laivoja. Navires. Tonneaux. Rek. tonnia. V e n ä lä isiä... 520 38,825 58 43,579 728 54,45 364 0,258 40 3,794 436 5,984 R u o ts a la is ia... 30 67,40 3 67,664 364 83,529 26 3,594 28 5,70 50 9,075 N orjalaisia... 272 96,548 257 94,683 97 78,344 9 7,843 9 4,962 8 5,295 T a n sk a la isia... 448 82,840 422 85,924 442 99,774 4 2,99 3 2,463 2,976 Saksalaisia... 20 36,676 50 56,653 20 77,240 27 6,44 26 8,62 33 9,685 E nglantilaisia... 305 206,36 35 247,449 248 8,332 7 9,069 8 2,25 27 2,340 Muuta k a n sa llisu u tta... 70 36,22 82 38,232 6 34,085 5,573 8 3,955 8 5,084 Summa 2,045 564,836 2,54 634,84 2,24 608,449 472 4,670 522 5,7 584 68,439 Suom. Tai. T ila.
06 V errattu n a kaikkien tulleiden ja m enneiden vierasten laivojen y h teiseen k an tav u u teen teki kunkin vieraan kansan tulleiden tai m enneiden laivojen k an tav u u s prosenteissa: T u l l e i t a l a s t i l l a. p a i n o l a s t i l l a. 888. 889. 890. 888. 889. 890. /o- / /o- V e n ä l ä i s i ä... 9,0 0,9,7 8,8 7,9 9,8 R u o tsa la isia... 20,7 9,2 22,9 7,8 5,3 8, N o r j a la is ia... 0,8 9,2 9,3 8,2 6,7 4,5 T anskalaisia... 4,2 9,o 3,8 5,0 5,6 6, S a k s a la is ia...,3 4,s 7, 5,6 6,8 9,9 E n g la n tila is ia... 3,4 3,3 20,5 36,9 4,4 35,6 Muuta kansallisuutta... 2,6 5,6 4,7 7,7 6,3 6,0 Yhteensä 00 00 00 00 00 00 M e n n e i t ä l a s t i l l a. p a i n o l a s t i l l a. 888. 889. 890. 888. 889. 890. / /o- % V e n ä l ä i s i ä... 6,9 6,9 8,9 24,6 27,o 23.4 R u o tsa la isia...,9 0,7 3,7 8,6 0, 3,3 N o r j a la is ia... 7, 4,9 2,9 8,8 9,7 7,7 T anskalaisia... 4,7 3,6 6,4 7,0 4,8 2,9 S a k s a la is ia... 6,5 8,9 2,7 5,4 6,8 4, E n g la n tila is ia... 36,5 39,0 29,8 2,8 23,9 3,2 Muuta kansallisuutta.... 6,4 6,o 5,6 3,8 7,7 7,4 Yhteensä 00 00 00 00 00 00
Kulkuneuvot. kuluessa p y sty tetty M erikulun helpottam iseksi Suom en vesillä on ajanjakson 0 k iin teätä v alolaitetta, nim. : Tankarin, Trutkallion ylempi ja alempi sekä Aiosin, kaikki Oulun luotsauspiirissä, Valsöörien V aasan luotsauspiirissä, Kerro n sekä Lemströmin ylempi ja alempi, A hv enanm aan lu o t sauspiirissä, Koiviston V iipurin luotsauspiirissä sekä Harmaaparran Saim aan luotsauspiirissä. V edenalaisten karien viitoittam iseksi on asetettu 2 u u tta tulilaivaa, nim. toinen Relanderinkarin luo T urun luotsauspiirissä ja toinen Helsingkallanin luo Oulun luotsauspiirissä. S itä paitse on sisäreittien ja sa- tam ain tuloväyläin m erkitsem iseksi p y sty tetty, lu k u u n o ttam atta erityisiä pienem piä valolaitteita, 42 kaasuöljyloistoa, jo ista yksi on asetettu B ajonnajan saareen L aatokassa ennen olleen k iin teän m ajakan korvaam iseksi. K un tä m ä lisäys lask eta an entisiin, n iin oli lopulla v. 890 toim essa olevain, v altion k ustantam ain valolaitteiden luku 25, jo ista 35 suurem paa tulilaitosta, 7 tu lilaiv a a ja 83 kaasuöljy-loistoa. Sen lisäk si on u seihin v an h o ih in tu lilaitoksiin h a n k ittu ajanm ukaisem pia ja voim akkaam pia loistokoneita. Luotsi- laitoksen k äy tettäv än ä olevain höyrylaivain lukuun on tu llu t lisäksi 3 u u tta laivaa, nim. päällikönlaiva Eläköön sekä Willmanstrand ja Sextant. Luotsi- laitoksen höyrylaivain luku oli siis 890 vuoden lopulla 0, nim.: Eläköön, Sextant, Kallavesi. 07 Valvoja, Willmanstrand, Åland, Saturnus, Jupiter, Ahkera, Silmä ja L uotsilaitoksen valvonnan alaiseksi on myös p an tu v. 890 valm iiksi rak en n ettu jään särk ijälaiv a Murtaja. R eim areita ja viittoja, jo tk a v. 885 olivat lu v u ltaan 3,3, y lläp id ettiin v. 890 3,6 kappaletta. Sitäpaitse on ajanjakson kuluessa valtion kustannuksella vuosittain ylläp id etty parisen sataa johtom ajakoita ja m uita k iin teitä m erirasteja. K atsaus edellisiin ajanjaksoihin osottaa, että eritenkin viim eksi k u lu neena kym m enenä vuotena on paljon saatu aikaan kulkuväyliem m e m erk itsem iseksi ja m erikulun helpottam iseksi m aam m e rannikoilla. Toim essa p i d ettyjen tu lilaitteid en sekä reim arien ja rastien luku on nim. ollut kunakin allaolevana vu otena: Toimessa olleiden kiinteiden tulilaitteiden (ynnä tulilaivain) luku. Kaasuöljyloistoja. Reimareita ja rasteja. V. S70...... 4 2,747 )) 875...... 6 2,990 )) 880...... 24 3,38» 885...... 3 4 3,3 )) 890...... 42 83 3,6 L uonnollisena seurauksena tästä laitosten lisääntym isestä m aan meri- kulkuneuvojen turvaam iseksi on epäilem ättä pid ettäv ä m aan rannoilla tap ah
08 tu n e id e n k a r ille tö r m ä y s te n ja h a a k s ir ik k o je n lu k u m ä ä r ä n h u o m a tta v a v ä h e n e m in e n, j o s k o h ta tä m ä lu k u m ä ä r ä jo n a k u n a v u o n n a o n s a a tta n u t n o u s ta s a n g e n k o r k e a a n n u m e r o o n. V u o d e s ta 876 o n r a n ta a n tu m is te n ja h a a k s i r ik k o je n lu k u m ä ä r ä o llu t: Vuonna. Naufrages. Lukumäärä rantaantumisia ja haaksirikkoja. Vuonna. Naufrages. Lukumäärä rantaantumisia ja haaksirikkoja. Vuonna. Naufrages. Lukumäärä rantaantumisia ja haaksirikkoja. 876... 2 8 8... 23 886... 2 877... 32 882... 33 887... 22 878... 23 8 8 3... 25 888... 24 879... 50 884... 23 889... 8 880... 34 885... 34 890... 32 Yhteensä 60 Yhteensä 38 Yhteensä 7 Keskimäärin v:ssa 32 Keskimäärin v:ssa 27,6 Keskimäärin v:ssa 23,4 H a a k s ir ik k o je n ja r a n ta a n tu m is te n su u r i lu k u v. 890 o n p ä ä a s ia llis e s ti s e u r a u k s e n a E lo k u u n 28 p :n ä m a in ittu a v u o tt a S u o m e n la h d e n r a n n ik o lla r a i v o n n e e s t a a n k a r a sta m y r s k y stä. L u o ts i- ja m a ja k k a la ito k s e n p a lv elu sv ä estä» o n e n e n ty n y t 23:sta v ir k a - ja p a lv e lu s m ie h e s tä, 9 2 :sta m a ja k a n p ä ä llik ö s tä j a m a ja k a n v a r tia s ta, 7 53:sta lu o t s ip a ik o is s a ja m u is s a lu o t s ila it t e is s a s e k ä 4 2 :sta lu o t s ila it o k s e n la iv o is s a p a lv e le v a s ta h e n k ilö s tä v. 885, 3 :een v ir k a - j a p a lv e lu s m ie h e e n, 38:aan m a ja k a n p ä ä llik k ö ö n j a m a ja k a n v a r tia a n, 8 4 9 :ä ä n lu o t s ip a ik o is s a ja m u issa lu o t s ila it t e is s a se k ä 2 6 :een lu o t s ila it o k s e n la iv o is s a j a m e r ir n itta u k sis sa p a l v e le v a a n h e n k ilö ö n 890 v u o d e n lo p u ssa. L u o ts a u s te n lu k u te k i: Luotsauksia. Navires p i lotés. Luotsausrahojen summa. Montant du pilotage. Markkaa. penniä. Y. 886... 0,93 92,636 6,,887... 0,06 93,97 78,,888... 0,693 208,486 7,,889...,375 222,805 2 890...,20 222,294 25
09 L uotsausten keskim äärä aikakautena 885 890 tek i 0,705 vuodessa, jo ta vastoin läh in n ä edellisenä viisivuotiskautena,853 ja,25 vuosina 876 880. L uotsausrahojen sum m a kaikkina viitenä vuonna nousi,040,93 m arkkaan 82 penniin ja vuosina 88 885,080,694 m arkkaan penniin sekä v uosina 876 880,043,586 m ark k a an 46 penniin. M erim ittauksia Pohjanlahdessa, jo ita jo 85 alotettiin, on puheenalaisena aikakautena ja tk e ttu sekä to im itettu osaksi pohjois-, osaksi eteläisessä M erenkurkussa. N ä itten k a u tta ovat seuraavat lu k u m äärät neliökilom etriä m ita tu t ja k arto te tu t: Mitattu pinta-ala km2:ssä. 2:ssä.M Y. 886..... 642.» 887..... 639.» 888..... 5.» 889..... 585.» 890..... 556. Y hteensä 2,933. Työn alkuunpanosta on siis m erim ittausten lopettam iseen saakka v. 890 tu tk ittu ja m ita ttu 2,36 km 2:n laajuinen m eripinnan ala. Sam allaiset m ittaukset, jo ita myös on to im itettu P äijän teessä vuodesta 879, p ääte t tiin v. 886. Suvasvedessä to im itetu t m ittaukset, jo tk a alkoivat 885, p äätty iv ät myös 886. U usia m erim ittauksia on ajanjakson kuluessa teh ty Lyp ertö n E n sk ärin U udenkaupungin välillä, S aim aan K uopion vesijaksoissa, R aum an, H elsingin ja H ankoniem en luona sekä Puulavedessä. A ikakauden kuluessa valtion kustannuksella tehdyistä koskenperkaus- ja kanavoim istöistä kulkuneuvojen parantam iseksi m ainittakoon: ) U uraan suun syventäm inen ja oikom inen, jo k a salm i kiviensä ja kariensa k a u tta on ollut vaikea m atk u stajien kulkea. Työ teh tiin v. 887 ja m aksoi 2,440 m arkkaa 94 penniä. 2) P araisten pitäjässä olevan T erfsundin perkaam inen m atkalla T u ru sta Sandöön ohi itään p äin toim itettiin v. 889 30,596 m arkalla 3 pennillä. 3) H elsingin luona olevan H ästn äsin kanavan perkaam inen ja syventäm in en to im ite ttiin 889 8,330 m ark a lla 63 pennillä. 4) N aan talin tuloväylän perkaam inen länsipuolella E aum ankaria. Alje ttiin 890.
0 5) H elsingin tykönä olevan K lubbnäsin kanavan syventäm istä ja väljen täm istä aljettiin v. 890 ja p äätettiin vasta ajanjakson kuluttua. 6) H elsingin satam assa olevan L onnanin vedenalaisen k arin särkem istä a lje ttiin v. 890. 7) Porvoon sisem m ässä kulkuväylässä olevien H am m elsundin ja K äll- sandin ruoppaam ista alo tettiin 890 ja p ääte ttiin seuraavalla aikakaudella. 8) K ym in K orkeakosken haarassa sekä K o tk an lahdessa uuden k u lk u väylän syventäm inen ja ruoppaam inen, jo k a kulkuväylä olisi pienem piä aluksia varten. S u o ritettiin vv. 885 886. K u stannuksiin o tti osaa K arh u lan höyrysahan om istaja, kapteeni AV. R uth. V altion osuus kustannuksissa oli 7,6 m arkkaa 3 penniä. Sittem m in lisäksi syvennettiin erityisiä kulkuväylän paikkoja v. 890 valtion kustannuksella, jo k a nousi 2,979 m arkkaan 7 penniin. 9) O ulunjoessa olevan M adetkosken kulkuväylästä p erattiin höyrylai- v aliik että h aittaav ia kiviä. S u o ritettiin 886, 888 ja 889. K u lu t 986 m arkkaa 7 penniä. 0) M ierolan ja L epaan salm en perkaus höyrylaivaliikkeelle h aitallisista kivistä. S u o ritettiin 887. K u lu t 45 m arkkaa 90 penniä. ) P alon- ja Ghm önsalm en ruoppaam inen ja syventäm inen K euruun järvessä 887. K u lu t 9,690 m arkkaa 62 penniä. 2) 50 m etrin pituisen V erkkosalm en syventäm inen T enetin joessa Sotkam ossa, jo n k a k au tta aik aansaatiin 64 kilom etrin pituinen, m ukava h ö yrylaiva-reitti K ajaan in k aupungin läheisyydestä K uhm oniem en p itäjää kohti. Työ teh tiin 887 ja p äätty i 888. K u stan n u k set 5,583 m arkkaa 59 penniä. 3) Puulavedessä löytyvien Vaim osalm en, K ellosalm en ja Likaisensal- m en kanavoittam ista K angasniem en ja M ikkelin p itäjässä alo tettiin 889 ja k esti koko aikakauden. 4) P älkäneellä olevan K yllönjoen kanavoittam ista aljettiin v. 889 H auhon k u n n an y n n ä m uiden asian h arrastajain avulla ja p äätettiin vasta aikakauden loputtua. 5) K ulkuväylän perkaam inen pienem piä höyry veneitä v arten Loi- m aanjoessa H uittisissa su o ritettiin 889. K u lu t 3,033 m arkkaa 0 penniä. 6) O ravin k an av an alisessa suussa olevan v ed enalaisen k allio n särk e m inen to im itettiin 890. K u lu t 2,36 m arkkaa 82 penniä. 7) U usien veto reittien tekem inen S eitenoikian ja L eppikosken koskiin E m äjoessa y n n ä erilaisia m uita vähem piä täydennys- ja korjaustöitä m ainituissa jo issa ja M oisionjoessa. S u o ritettiin 885 886. K ustannukset 7,668 m ark k aa 45 penniä.
Ill 8) V enereitin aikaansaam inen K o k o n -ja R aanionkoskeen Hossajoessa, Hossa- ja K ian tajärv en välillä Suom ussalm en pitäjässä, v. 887. K u stan nukset 3,002 m arkkaa 25 penniä. 9) V enereittien raivaam inen Pitkäkoskeen, L eh to sah iin ja K irnukoskeen T ervajoessa ja P yhännänjoen vesiin, jo tk a kuuluvat E m äjokeen H y rynsalm en pitäjässä. S u o ritettiin 888 889, k u lu t 5,062 m arkkaa 89 penniä. 20) Iijoen perkaam inen venereitin ja esteettöm än lau ttau sv äy län aikaansaam iseksi. A lo tettiin 888 ja ja tk u i vielä aikakauden loputtua. 2) M uokosken syventäm inen K uusam ossa, venekulun helpottam iseksi K uusam on järv ien välillä. S u o ritettiin 890 ja tulisi sitä ja tk a a tarpeen vaatiessa. 22) Jo k ijärv en seurakunnassa olevan K arjajo en perkaam inen lauttausre itin aik aansaam iseksi m a in ittu u n vesijaksoon. S u o rite ttiin 886. 23) L auttau sreitin raivaam inen p itk in T aivalkosken län siran taa K em i joessa. Työ a lo te ttiin 889 ja p ä ä te ttiin v asta seu raav alla aikakaudella. E d ellä m ain ittu jen töiden joukossa tulee kenties m ain ita H angon möljä n p itentäm inen 89 m etrillä, jo k a lisärakennus alo tettiin valtion kustan n u k sella v. 889 väljem m än tila n saam iseksi siellä la staa v ille ja p u rk av ille la i voille. L ask ettiin m aksavan 460,000 m arkkaa. Järvenlaskem is-, koskenperkaus- ja kanavoittaniistöistä, jo tk a ovat tar- k o ttan eet vesiperäisten soiden ja räm eiden kuivaam ista sekä viljeltäväin m aitten aikaansaantia, m ainittakoon yhteydessä edellisten k anssa seuraavat: ) K iesjärven laskem inen R ääkky Iässä. Työ alo tettiin v altion rahaavulla jo 863 ja ja tk e ttiin 864, m u tta keskeytyi sitten ja alo tettiin uudesta a n v a sta 872 sekä ja tk u i 873, 874, 876, 880, 885 ja 886. 2) H aapajärven, S uuren ja P ienen K iukoisen sekä Sarvijärven laskem inen Pielaveden pitäjässä. Työ alkoi 886 ja ja tk u i koko aikakauden k u luessa p a itsi v. 889. 3) L ah n astenjärv en vesistön laskem inen P ielaveden pitäjässä. Työ alkoi 880 ja jatk u i jo k a vuosi aina 887:ään. L askem inen arv attiin tu o tta van 00 h eh taaria heinää kasvavaa m aata sekä parem paa m aaperää Iällisillä suo- ja räm em ailla 280 h eh taarin alalta. V altion raha-apu 5,55 m arkkaa 0 penniä.
2 4) K o rtteisten järv en laskem inen P ih tip u taalla, jo n k a k au tta arv attiin saatavan 45 h eh taaria heinää kasvavaa m aata. T yötä oli alo tettu 883 ja ja tk u i koko seu raav an aikakauden. 5) S uvantojärven laskem inen V iitasaarella. Työ oli alo tettu 880 ja ja tk u i sittem m in vuosittain, paitse vuosina 887 ja 889, sekä kesti sitten vielä seuraavanakin aikakautena. 6) K aurajärven laskem inen V öyrin pitäjässä. Työ oli alo tettu 880 ja on ja tk u n u t koko viisivuotiskauden, p aitsi vuonna 890; sen tu li p ää t ty ä 5 vuoden k u lu ttu a ja arv attiin tu o ttav an noin 494 h eh taaria viljelykseen kelpaavaa nevam aata, paitse 80 h eh taaria viljeltävää järvenpohjaa. 7) K uonajärven laskem inen H aapajärven ja P y h äjärv en pitäjissä, jo n k a kuivam isen k au tta noin 3,000 h eh taaria suom aata, enim m äkseen kruununm aata, tu lisi viljelykseen kelpaavaksi p aitsi itse järvenpohja, jo k a on noin 450 hehtaaria. Työ, jo k a alo tettiin 88, loppui 886. V alm istuneena se veti, paitse asian h arrastajain raha-apua, valtio lta 47,222 m arkkaa 90 penniä. 8) Ison-L iedesjärven, A hvenlam m in ja U talam m in laskem inen Iin ja H aukip u taan pitäjissä. Työ alkoi 886 ja ja tk u i vuoteen 890, jolloin se päättyi, vaikka kesken, asian h arrastajain tahdosta. Sen arv attiin valm iina tu o ttavan viljelykseen kelpaavaa m aata noin,500 h eh taaria suom aata paitsi järv ien pohjaa, jo k a tek i 27 hehtaaria. V altion k u lu t nousivat 889 lopulla 4,469 m arkkaan 27 penniin. 9) H yväjärven lam m in laskem inen 2 m etriä K uusam on pitäjässä, jo n k a k au tta 360 h eh taaria n iitty m aata arv attiin saatavan. Työ alkoi 886 ja p äätty i 889. V altion apu 7,000 m arkkaa. 0) A hlajärven, K alli- ja L in tu m aajärv ien laskem inen K alvolan ja U r ja la n pitäjissä. Työ alo tettiin 888 ja p ääte ttiin 889. V altion apu,9 m arkkaa 2 penniä. L askem isen k au tta saatiin 20 h eh taaria m aata ja k u i v attiin 30 h eh taaria vesiperäistä m aata. ) Tainaveden, H eräjärv en y n n ä m uiden järv ien laskem inen M äntyh arju n pitäjässä, niiden ym päristössä olevien vesiperäisten m aiden k u iv attamiseksi. Työ alkoi 888 sekä p äätty i 890. V altion apu 2,269 m arkkaa 88 penniä. 2) P ien-s ulkavan järv en laskem inen Pielaveden pitäjässä, alo tettiin 889 valtion antam alla avulla ja ja tk e ttiin vielä seuraavana aikakautena. 3) R u tajarv en laskem inen K orpilahden ja Leivonm äen pitäjissä, vesiperäisten m aiden kuivattam iseksi, alkoi valtion antam alla avulla 890 ja p ä ä tty i v asta seuraavalla aikakaudella.
3 4) Tessiön eli T aasian joen perkaam inen L ap p träsk in ja Ström forsin pitäjissä. Työ alo tettiin luotsilaitoksen raha-avulla 885 ja arv attiin sen k estävän 9 vuotta. 5) Torasjoen ja m uutam ien sen lisähaarojen perkaam inen V alkealan p itäjässä; työ oli a lk a n u t jo 87 sekä loppui 886. V altio v arasto n y h teenlaskettu apu 9,37 m arkkaa 52 penniä. 6) K ruunulle kuuluvan L auhasuon 860 heh taarin suuruisen nevan kuivattam inen H u ittisten pitäjässä. A lo tettiin 886 ja p ääte ttiin erityisillä täydennystöillä 890. Y hteenlasketut k u lu t 62,466 m arkkaa 7 penniä. 7) R iihinevan, A lisennevan, H einänevan, S yrjänevan ja Jäätte n n ev an k uivattam inen L ap u an pitäjässä, jo n k a k au tta arv attiin saatavan noin 2,000 h eh taaria viljelyksenkelpoista m aata. M uutam ain näiden nevojen k u i vattam inen, jo tk a k äsittiv ät,450 hehtaaria, alkoi 886 ja tu li p äätty ä kym m enessä vuodessa. 8) P aanunkosken ja Saveron jo en perkaam inen ja syventäm inen Sippolan pitäjässä, vesiperäisten m aiden kuivattam iseksi. p ä ä tty i v asta seu raav alla aikakaudella. Työ alkoi 888 ja 9) L intusuon kuivattam inen L apinlahden pitäjässä. S u o ritettiin 888. V altio n rah a-ap u 4,345 m ark k aa 64 penniä.. 20) 500 heh taarin suuruisen Ison- eli Joudinnevan kuivattam inen Iso n kyrön pitäjässä, valtion kustannuksella 888; kestää 0 vuotta. 2) H aarajoen eli H irv ih aaran koskien perkaam inen M äntsälän p itä jässä, tulvien estäm iseksi; aljettiin valtioavulla 888 ja p ääte ttiin 890. V altion antam a apu 8,30 m arkkaa 62 penniä. 22) Sahakosken perkaam inen ja syventäm inen H einjoen pitäjässä L eiposuon kuivattam iseksi; su o ritettiin valtion kustannuksella 889. 6,272 m arkkaa. K u lu t 23) Ä m m änsuon ja T oivarinsuon y. m. nevojen kuivattam inen H u ittiste n pitäjässä, aljettiin valtion kustannuksella 890. 24) K arjajoen perkaam inen P ö y ty än pitäjässä vesiperäisten m aiden kuivattam iseksi, aljettiin valtion kustannuksella 890. 25) K yröjoen suun perkaam inen K oivulahden pitäjässä, tulvien ja liet- tym isen estäm iseksi rantaom istajain m ailla, aljettiin valtionkustannuksella 890 ja p ääte ttiin seuraavalla aikakaudella. 26) L aninsoson kruunulle kuuluvan, noin 500 heh taarin laajuisen suom aan kuivattam inen M uhoksen pitäjässä, aljettiin valtionkustannuksella 890 ja p ä ä te ttiin seu raav alla aikakaudella. Suoni. Tai. Tila, 5
4 S itä paitse to im ite ttiin aik ak au d en kuluessa erity isiä uusim is- ja k o r jau stö itä vanhem m issa päättyneissä rakennuksissa, n iin k u in kanavissa, vene- ja vetoreiteissä, vedenlaskem is- ja kanav oim istöissä y. m. Maakuikuneuvot. V uoden 885 lopulla ilm o tettiin teitä olevan 42,644 km, jo ista 23,392 km oli y leisiä m aan te itä ja 9,252 km k y läteitä. T ie-yh distyksen ylläpitäm iseksi lahtien, jokien ja purojen yli oli raken n ettu 7,952 siltaa ja 60 lauttaa. Vuoden 890 lopulla ilm o tettiin teiden pituus 44,408 km:ksi, jo ista 25,92 km oli yleisiä m aanteitä ja 9,26 km kyläteitä. Siltojen luku oli 8,42 ja lau tto jen 67 (ks tau lu liite ttä 2, siv. 63). K eskim äärin tu li siis yhdelle kilom etrille m aan tietä 8 neliöm etriä m aan pintaalasta. E ri lään eissä su h ta oli seu raav a: U udenm aan lääni...... 2,9. H äm een»...... 3,5. T u ru n ja P o rin»...... 3,7. "W iipurin»...... 4,2. W aasan»...... 5,7. M ikkelin»...... 7,6. K uopion»...... 9,5. O ulun»...... 34,7. Y lläolevien tiedonantojen m ukaan teiden pituus viisivuotiskauden kuluessa lisään ty i,764 km :llä, sekä yleisiksi m aanteiksi rak en n ettu jen teiden pituus,800 km:llä. L uettelo uusista m aanteistä, jo ita kuvernöörien k ertom usten m ukaan oli m uka rakennettu, an n etaan taululiitteessä 22. M aanviljelyksen h artio illa v anhastaan olevan, m atkustavaisten k u ljettam ista koskevan velvollisuuden suhteen oli edellisen aikakauden kuluessa tap ah tu n u t perinpohjaisia m uutoksia. A rm ollisessa A setuksessa 2 p:ltä M arrask u u ta 883 v ah v istettiin n im ittäin uudet p eri-aatteet m ain itu n velvollisuuden täy ttäm isen suhteen, jo illa tark o te ttiin v äh en tää m aatilojen kyyditysrasitu sta sekä siirtää osa sen kustan n u k sista itse m atkustavaisiin. Täm än m ukaan an n ettiin urakkalaitokselle etusija kyyditys to in ta järjestettäissä eri kunnissa, ja arm ollisen ju listu k sen k au tta sam alta päivältä k o ro tettiin kyytirah a 20 penniin kaupunkein kestikievareista sekä 6 penniin v irstalta ( =,0688 km ) kestikievareista ja postiasem ista m aaseudulla; kolm as laji k yytilaitoksia, jo tk a asetus m ääräsi, olivat n. s. reservi-asem at, jo ista m atkustavaisia k u ljetettaisiin ainoasti lisä-kyytirahaa vastaan, jo k a ei saanut nousta 32 penniä suurem m aksi v irstalta. N äiden m ääräysten perustuksella, jo tk a olivat koko viisivuotiskauden voim assa ne m u u tettiin v asta 89
5 vuoden alusta 20 p:nä Jo u lu k u u ta 888 annetun A rm ollisen A setuksen m ääräy sten k au tta sekä erittäin k in korotetun k y y tirah an ja reservikyyditystä koskevan säädöksen perusteella täten järje ste tty kyytilaitos h eti asetusten astu ttu a voim aan eli p:stä T am m ikuuta 885 rupesi osottam aan v aikutustaan kulkuliikenteessä. N iiden tieto jen m ukaan, jo tk a kuvernöörit ovat antan eet m atkustajien luvusta, jo tk a ovat k äy ttän eet k y y tiä (ks. tau lu liitettä 23), aleni n äet täm ä luku 67,659 m atk u stajasta keskim äärin vuosina 88 884 ainoastaan 242,67:een v. 885. Sen jälk een kyydity sten luku viitenä seuraavana vuotena on ollut yhä alenem assa päin, ja oli V. 886...... 29.477. )) 887...... 20,055.» 888...... 98,052. )) 889...... 96,68. )) 890...... 94,255. N iinkuin m uutam at kuvernöörien kertom ukset m ainitsevat, oli syynä täh än m atkustajien m äärän huom attavaan alenem iseen se, että m atkustavainen yleisö v ältti yleisesti kyydin k äy ttäm istä ja sen sijaan enem m än kuin ennen k ä y tti joko omia ta i pitem piä m atkoja v arten v u o k rattu ja hevosia. T ap ah tu ip a useinkin, että yleisten k y y dityslaitosten viereen syntyi y k sity i siä, jo tk a tarjo siv at m atkustajille k y y d ity stä edullisem m illa ehdoilla. E rittäin tärk eän ä syynä k yyditysten vähenem iseen tulee myös p itää ra u ta tie verkon ja tk u n u tta laajenem ista. Rautatiet. M aan liikenteeseen k äy tetty jen ra u ta teitte n y h teenlaskettu pituus tek i 885 vuoden lopussa,33 v irstaa eli,209,84 kilom etriä, jo ista,76,84 kilom etriä olivat v altio n rau tateitä ja 33 kilom etriä, n im ittäin Porvoon K eravan rau tatie, yksityisen yhtiön. V altio n rautateitten koko pituus, haaraja sivuradat siihen luettuina, nousi,287,8 v irstaan eli,375,74 kilom etriin. V uosien 886 890 kuluessa on rautatiev erk k o a laajennettu kahdella u u della, valtionvaroilla rakennetulla rad alla: Oulun- ja Savonradalla. E d ellinen, jo n k a pääosa, läh tien Seinäjoen asem alta W aasan radalla, on 334,746 kilom etriä p itk ä ja jo n k a h aararad at P ietarsaareen, Y kspihlajan satam aan K okkolan luona ja T oppilan salmeen O ulun luona yhteensä tek ev ät 24,3 33 kilom etriä, av attiin ju h lallisesti liikenteelle p. M arraskuuta 886. J ä l kim m äisellä radalla pohjoisem pi, pitem pi osa K ouvolan asem alta H elsingin P ie tarin ra u ta tie llä M ikkeliin ja K uopioon, jo n k a pituus on 274,09 kilom etriä, tu li aikaisem m in valm iiksi ja avattiin liikenteelle p. L okak u u ta 889, eteläisem pi lyhyem pi osa K ouvolasta K otkaan, jo n k a rata-osan pituus
6 on 5,7 97 kilom etriä, v u o tta m yöhem m in, n iin että se av attiin liikenteelle p. L okakuuta 890. K u stan n u k set n äistä radoista, jo tk a raken n ettiin h alvem m an jo W aasan ra ta a rakennettaessa k äy tety n rakennustavan m ukaan sen sallim alla 2 /'2 peninkulm an korkeim m alla kulkunopeudella tiim assa, te k iv ät: O ulun rad asta sekä sen haararadoista, yhteensä siis 359,079 kilom etris tä 9,923,747 m arkk aa, siihen lu e ttu in a ne 200,000 ja 23,29 m ark a n suuruiset apixrahat, jo tk a kauppaneuvos Otto M alm P ietarsaaresta ja täm ä k au punki itse antoivat, eli keskim äärin siis 55,485 m arkkaa k ilom etriltä; Savon ra d a sta kokonaisuudessaan, 325,86 kilo m etriltä, 9,49,292 m ark k a a eli keskim äärin kilom etriltä 59,42 m arkkaa. M ainittuun kustannussum m aan k u lu n g it yhteensä 0,044 kilom etrin p itu isista h aararad o ista ovat m ukaan luetut. U usien sivu- ja syrjäraitioiden k a u tta on v altio n rau tateitten pituus enenty n y t 05,6 kilom etrillä, n iin että m aan rau tatiev erk o n koko raitiopituus v. 890 lopulla oli P orvoon K eravan ra ta sekä seuraava kilom etrim äärä valtion ra u tateitä: L a longeur des chemins de f e r exploités de l E ta t en 890. Pääratoja. Haararatoja. Sivu- ja syrjäraitioita. Voies princs. Voies second. V. de gar. et de serv. Yhteensä. Total. Kilom. Kilom. Kilom. Kilom. H elsingin Hämeenlinnan Pietarin rata-osa... 497,457 3,04 25,246 653,77 Hankoniemen Hyvinkään rata-osa.. 49,49 4,284 22,372 75,805 Tarun Tampereen Hämeenlinnan rata-osa... 207,659 3,953 38,067 249,679 W aasan Tampereen rata-osa.... 306,746 29,9 55 336,70 Seinäjoen Oulun.... 334,746 24,333 39,435 398,54 Kuopion Kotkan.... 325,86 0,044 28,788 364,648 Yhteensä,82,573 73,628 283,863 2,79,064 Todellinen käytännössä oleva pää- ja h aararato jen liikepituus teki kuite n k in ain o astaan,875,575 kilom etriä.
7 L u n astettu jen m atkustajapilettien lukum äärä v altio n rau tateillä oli: Trafic des chemins de fer. Voyageurs. Lunastettujen m atkustajapilettein luku. B illets payés.». I Luokka. II Luokka. III Luokka. Sotaväen kuljetus. Militaires. A'ankien kuljetus. Prisonniers. Yhteensä. Total. Y. 886.... 7,738 280,967,56,56 4,9 4,70,860,68 887.... 8,438 330,69,683,775 22,976 4,970 2,066,850 888... 7,33 323,948,707,54 44,334 0,20 2,03,30 889.... 5,725 307,385,843,858 33,42 6,39 2,206,249 890.... 8,093 339,526 2,34,687 44,072 5,264 2,54,642 Yhteensä 87,27,582,57 8,89,990 85,643 3,275 0,778,552 M atkustajapilettien luku teki vuosina 88 885 yhteensä 8,772,052 kappaletta, jo ista I luokan 2,290 eli paljo enem m än kuin 886 890. M yöskin I I luokan m atk u stajap ilettien lukum äärä on v ähenty n y t 24,260:llä. K oska m atk u stajain lukum äärä I I I luokassa sitävastoin on lisääntynyt, oliv at tu lo t m atkustajapileteistä vuosina 886 890 kuiten k in 5,29,729 m arkk aa suurem m at k u in edellisenä viisivuotisjaksona. T avaraliike kaikilla valtionradoilla on vuosina 886 890 noussut seuraaviin m ääriin: Trafic des chemins de fer. Marchandises. Koiria. Chiens. Karjaa. Bétail. Hevosia. Chevaux. Ajokaluja. Voitures. Paketteja, i Paquets, j Maitoa. Lait. Pikata varaa. Grande v i tesse. Rahtitavaraa. Petite vitesse. Kilogrammaa. Colly. Kappaletta. Pièces. V. 886.... 590,527,677 6,202,237 85,306,88 3,36 3,893 6,972» 887.... 628,29,686 2,906,92 46,893 92,732 2,66 3,00 4,09 7,4 35 888.... 740,296,945 2,795,35 53,647 99,957,909 4,297 3,783 6,440» 889.... 85,039,483 2,984,09 59,340 07,08 2,003 4,34 5,33 6,30 n 890.... 944,70,54 3,00,240 67,86 6,028 2,68 5,399 6,732 5,655 L iik k een suurenem inen k äy p i selvästi esille tau lu sta.
Alla-oleva tau lu osottaa tasaisissa m arkoissa v altio n rau tateitten tu lo t ja m enot sekä säästön puheenalaisena aikakautena : Tulot. Recettes. Menot. Dépenses. 8 Voyageurs. Matkustajaîiike. Marchandises. Tavaraliike. Diverses. Ylimääräisiä ja kaikenlaisia tuloja. Yhteensä. Total. Trafic et remonte. Liikenteen ylläpito ja korjaukset. Constructions nouvelles. Uutisrakennukset, kalusto, tarveaineet y. m. Yhteensä. Total. Säästö. Revenu. V. 886... 3,445,25 4,63,90 23,307 8,200,459 5,26,439 677,794 5,894,233 2,306,226 887... 3,597,035 4,665,383 9,497 8,38,95 5,386,405 620,44 6,006,549 2,375,366 888... 3,94,293 5,564,535 47,47 9,625,975 5,945,632 96,586 6,862,68 2,763,807 889... 4,265,52 6,079,84 43,973 0,489,326 6,229,79,896,226 7,625,405 2,863,92 890... 5,90,98 6,487,48 53,005,83,34 7,63,23 2,658,626 9,82,749 2,009,385 Yhteensä 20,43,072 27,428,808 686,929 48,528,809 29,940,778 6,269,326 36,20,04 2,38,705
9 K u n tu lo t edellisenä viisivuotiskautena nousivat 39,094,299 m arkkaan, tekee absoluutinen lisääntym inen tän ä aikakautena siis 9,434,50 m arkkaa. U usien, vähem m än tu o ttavien ratojen perustam isen k au tta ovat k u iten k in tu lot suhteellisesti, s. t. s. v errattu n a y h teen kilom etriin keskim ääräisestä liikennepituudesta jossakin m äärin vähentyneet, n iin k u in allaolevista ilm otuksista R au tatieh allitu k sen kertom uksissa käypi selville. T ulot kilom etriltä keskim ääräisestä liikennepituudesta tek iv ät n im ittäin : y. 8 8... 8,464 mkaa.» 882... 9,262»» 883... 8,206» )) 884... 6,756»» 885... 7,226»» 886... 6,625» )) 887... 5,487»» 888... 6,252»» 889... 6,55» )) 890... 6,444» M enot ovat k u iten k in nousseet Vielä suurem m assa m äärässä kuin tu lot. K u n ne edellisenä viisivuotiskautena tek iv ät 25,876,06 m arkkaa ja n y t tek ev ät 36,20,04 m arkkaa, n iin ne siis ovat k arttu n e et 0 /3 m iljoonalla. Suurin osa tästä eli 6 V» m iljoonaa on m ennyt «liikenteen ylläpitoon ja k o r jauksiin» ; noin x/4 m iljoona «uutisrakennuksiin, jo tk a k o ro ttav at rautate itte n pääom an arvoa». V altiokonttoriin sisäänm aksettu säästö ra u ta teitte n tu o ttam ista tuloista, jo k a säästö vv. 88 885 tek i vähän yli 3 m iljoonaa m arkkaa, nousee sen vuoksi n y t ainoastaan 2,38,705 m arkkaan, siis absolu u tiseltak in k an n alta katsoen vähem pään m äärään. Postitoimi on aikakautena 886 890 ollut edelleen suuresti k eh itty mässä, k u ten alla oleva tau lu selvästi osottaa. P ostihallituksen kertom usten m ukaan n äet postitoim istojen, postivirkam iesten ja läh ety sten lukum äärä sekä postilaitoksen tu lo t ja m enot vuosina 876, 880, 885 ja 890 nousivat seuraaviin lukuihin:
20 Des bureaux. L u k u m ä ä r ä. Nombre. P ostilaitok sia, P alvelioita. V irkam iehiä. Des bureaus de poste. Employés. Postiljooneja ja vahtim estareja. Subalternes. Tu!!, lähetyksiä. Journaux. Dépêches. Sanomia ja aikakauskirjoja. Autres. Muita. Recettes. Tulot. Dépenses. Menot. Voitto (+), Tappio ( ). Excédant (-)-) Déficit ( ). M arkkaa. Markkaa. M arkkaa. y. 876... 83 70 24 97,473 2,433,24 709,55 784,884 75,369 880... 7 29 22 3,42,844 3,294,733 797,94 729,239 - f 67,955 885... 250 266 85 5,496,400 5,967,523,075,264,042,048 + 33,26 890... 420 634 689 7,576,48 0,663,863,609,444,433,98 -- 75,463 V uonna 890 löytyvistä postipaikoista oli 37 postikonttooreja, 2 postih aarakonttooreja H elsingissä, p eru stetu t v. 887 ja 888, 59 ensi luokan ja 76 to isen lu o k an po stito im isto ja sekä 46 posti-asem ia. P ostilaito k sessa löyty v istä virkam iehistä 226 olivat naisia, jo tk a suureksi osaksi olivat postipaikkojen hoitajia. L äh ety sten enenem inen tän ä aikakautena on tiety sti pääasiallisesti ollut seurauksena suurem m asta vilkkaudesta yksityisessä kirjevaihdossa, jos k o h ta virallinen eli v ap aak irjeitten osa on noussut y li k ah denkertaisen m ääränsä eli 33,987:stä lähetyksestä vuonna 885 664,64:ään v. 890. V apaakirje-oikeus on vuosina 889 ja 890 jo ssak in m äärin laaje n nettu. M uille y leisille lajeille läh etyksiä, p a itsi sanom alehdille ja aik ak au s kirjoille, jak au tu i täm ä enenem inen seuraavan katsauksen m ukaan: Lukumäärä. Nombre des. Kirjeitä. Kirjekorttia. Lettres. Cartes post. Envois sous bande. Ristisidelähetyksiä. Tavarapaketteja. Envois des marchandises. V. 880... 2,46,20 204,96 278,366 55,95 885... 4,450,057 424,668 7,055 67,756 890.. ;... 7,766,569 874,294,248,583 0,253
Y ksitjdsistä läh ety k sistä oli v. 890 428,779 v ak u u tettu ja ja 68,204 k irjeitä sekä 22,97 v ak u u tettu ja paketteja. L äh ety sten v ak u u tettu arvo teki yhteensä 37,306,2 m arkkaa. U lkom ailta tu lleet (yksityiset) lähetykset, sanom alehdet ja aik ak au sk irjat n iihin luettuina, jo tk a v. 885 tek iv ät,782,225, olivat v. 890 nousseet 3,077,67:een, jo ista sanom alehtien ja aikakauskirjojen lähetyksiä oli 53,573. A rm ollisen Ju listu k sen k au tta 7 p:ltä H elm ikuuta 888 on se m uutos postihallituksen järjestelm ässä tap ah tu n u t, että täh än hallitukseen uusi osasto, nim eltään liikenne-osasto, on tu llu t lisää. Y uonna 890 on Keis. S enaatin 7 p. H uhtik. s. v. antam alla suostum uksella uusi postinkuljetustapa, n. k. m aankirjekuljetus, p an tu toim een. 2 M erkillisin tapaus, m itä postilaitokseen tulee, on viisivuotiskaudella kuiten k in ollut A rm ollinen A setus? 2 p:lta Kesak. 890, jo n k a k au tta Suom en postilaitoksen jo h to on k esk itetty K eisarikunnan Sisä-asiain M inisteristöön ja Posti- ja sähkölennätin-ylihallitukseen siellä. V. Kameraalitoimi. MaaverotliS. K am eraalisessa suhteessa oli m aa Suomessa kuvernöörien kertom usten m ukaan v. 890 ja e ttu n a seuraavalla tav alla: Classification des terres. Mantaalia. Unité cadastrale. Läänit. Gouvernements. Yeromaata. Terres censuelles. Kruununmaata. Rälssimaata. Terres domaniales. Francsalleux. Yhteensä. Total. U u d e n m a a n...,79,70 68,05 408,87 2,296,62 Turun ja P o r i n... 4,002,5 6 374,07 62,4 4,998,0 4 H ä m een... 2,03,9 73,45 227,9 0 2,45,26 W i ip u r in...,0,08 500,42 753,4 2,354,64 M i k k e l i n...,062,3 3,5 2,07,87,53 K uopion...,36,02 94,47 80,39,635,88 W a a sa n... 2,429,97 202,39 6,9 2,639,27 O u l u n...,777,33 397,05,50 2,75,88 Koko Suomessa 5,467,88 2,23,05 2,2,9 9,703,2 Suom. Tai. T ila. 0
M aan koko 36,559,000 h eh tarin suuruisesta p in ta-alasta k uului seuraav a m äärä h eh tareja allam ainituille m aanom istajille: Terres (hectares) appartenantes à Läänit. Gouvernements. La couronne. Kruunulle. La noblesse. Aatelille. Presbytères. Pappispimstelleihin. Étrangers. Ulkomaalaisille. Autres propriétaires. Muille maanomistajille. Total. Yhteensä. Uudenm aan... 22,803 99,66 0,009 59,054,208,87,200 Turun ja Porin.... 302,958 69,57 25,30 3,554 2,05,76 2,47,00 H ä m e e n... 75,060 68,73 7,56,678,895,775 2,58,400 W iipurin... 446,680 64,89 32,4 49,057 2,92,060 3,504,00 M ik kelin... 55,898 34,247 2,525 4,782 2,67,548 2,284,000 K u o p io n... 598,545 5,858 33,337 8,86 3,67,074 4,273,000 W a a s a n... 49,20 6,28 49,068 232 3,624,38 4,7,00 O ulun... 2,788,497 3,233 39,073,36 3,732,6 6,564,00 Yhteensä hehtareja 4,88,642 35,654 227,592 79,44 2,08,968 36,559,000 K u n kuvernöörit v ah v istettu jen tau lu k aav ain m ukaan n ykyään an tav at tieto ja ainoastaan m aan tilanom istajain koko lukum äärästä, vaan ei niiden jao sta säädyn ja yhteiskunta-asem an m ukaan aatelism iehiin, aatelitto m iin säätyhenkilöihin, yhteiseen kansaan ja ulkolaisiin, ei Toim isto n y t voi ju lk aista sam allaista tau lu a tä stä jaosta, kuin edellisissä viisivuotiskertom.uksissa on löytynyt. Sillä k un h en k ik irjain avulla on y rite tty saada semmoin en ta u lu kokoon, on siitä o llu t pakko luopua, koska työ olisi v a a tin u t kovin paljon aikaa ja kertom uksen valm istum inen siten olisi liiaksi m yöhästynyt. M itä Suom en tilanom istajain koko m äärään tulee, p y y tää Toim isto siitä vielä saada lausua m uutam an sanan. N ä y ttää siltä kuin kuvernöörein ilm otukset tä stä m äärästä olisivat liian korkeat. Jo aikaisem m in on tässä alam aisessa kertom uksessa, sam oin k u in edellisissä kertom uksissa, v iita ttu siihen, e ttä m äärä ehkä sietäisi vähän pienentäm istä sen nojalla, että henkilöitä, jo illa kahdessa eli useam m assa kunnassa on m aatiloja, on lu ettu erikseen kussaki kunnassa ja siten kaikkiaan m onta kertaa. V aan epäillä sopinee, onko sitenkään v äh ennetty m äärä todellisen asianlaidan m ukainen ja eikö se y h ä sietäisi ehkä suurem paakin vähennystä. Toim istossa läp ik äy dyistä henkikirjoista p äättäen n ä y ttää n im ittäin asianlaita olevan, e ttä m aan
23 useim m issa, jollei kaikissa kunnissa suurem pi eli pienem pi m äärä henkilöitä, enim m ästi rahvaanluokasta, löytyy, jo k a om assa ja joskus toisessaki k u n nassa om istaa kaksi eli useam m an tilan. N äm ät henkilöt, jo tk a h en k ik irjoissa vain k erran otetaan lukuun, ovat kuvernöörein luetteloissa varm aan ainaki osaksi o tetu t useam m an k erran m uuten on vaikea selittää, k uinka tied o t m olem m asta läh teestä voisivat keskenään niin isosti erota. K uvernöörein kertom usten m ukaan 890 vuoden lopussa itsen äisten m aanom istaja n i lukum äärä tek i O ulun läänissä 5,003, W aasan läänissä 2,952, W iipurin läänissä 29,089, eli yhteensä kaikissa lääneissä 66,044 henkeä; henkikirja in m ukaan lukum äärän vain olisi p itän y t nousta 3,250, 20,074 ja 27,470 eli y h teen sä noissa kolm essa lään issä 60,794 hen k een; erotus siis 5,250 h e n keä. T ätä erotusta ei saada häviäm ään ainoastaan sillä perustuksella, että h en k ik irjat ilm aisevat asiantilan 890 vuoden alussa, kuvernöörein tiedonannot taas tila n sam an vuoden lopussa; sillä viim em ainittujen tiedonantojen m ukaan tilanom istajani m äärä oli vuonna 890 Oulun ja W iip u rin lääneissä enennyt 349:llä ja 442:a, vaan W aasan läänissä vähennyt 227:llä hengellä, jo ten lisäys kaikissa kolm essa läänissä yhteensä olisi teh n y t ainoastaan 564 henkeä. K uopion lään in suhteen huom attiin Toim istossa 887 888 toim i tetussa h en k ik irjan i tarkastuksessa vielä suurem pi eroavaisuus kuin yhdessäk ä ä n ed elläm ainitussa läänissä, kuv ernöörin kertom us vu o d elta 883 k u n ilm aisi m aanom istajien lukum äärän 3,404:ksi, jo tav asto in vastaavat h en k ik irja t vuodelta 884 supistavat täm än luvun 0,760:ksi; eroavaisuus siis 2,644. Jo s n y t asianlaita jälelläolevissa lääneissä olisi sam allainen kuin neljässä ylläm ainitussa, olisi seuraus, että m aanom istajien lukum äärä Suomessa 890 vuoden lopussa, jo n k a kuvernöörit ilm ottavat 4,582 hengeksi, todestaan ehkä ei sa n o tta v a sti olisi noussut 00,000 h enk eä suurem m aksi. M aaverotuksen suhteen on viisivuotiskautena erityisiä m uutoksia ta p ahtunut. T ärkein on, että Suomea V enäjään y h d istettäessä m ääräty t vakanssim aksut rustholleista, ruotuihin jaetu ista talo ista ja m erisotilasruoduista A rm ollisten A setusten k au tta 5 p:ltä E lo k u u ta 886 lak k au tettiin vuodesta 889 alkaen, s itte n k u in ylein en asevelvollisuus aikaisem m in oli m aassa to i m eenpantu. S itävastoin valtio on p id ättän y t rustholleille m ääräty t akum entti- ja om at verot. V akanssim aksot ovat viim eisenä kahdeksana vuoten a olem assa-olonsa aikana (88 888) tehneet keskim äärin,473,065 m arkkaa vuodessa, k un taas rustholli- ja akum enttiverot vuosina 890 892 ovat tu o ttan eet ainoastaan keskim äärin 557,440 m arkkaa vuodessa, niin että k ru u nun tu lo t m ainitun m uutoksen k au tta siis toistaiseksi ovat vuosittain vähentyneet noin 900,000 m arkalla. T oinen helpotus m aaverotuksessa on tap ah tu n u t sen kautta, että uusi laskutapa m aatiloista tu lev an pohjaveron suhteen on toim eenpantu vuodesta
24 889 alkaen A rm ollisen A setuksen jo h d o sta 6 p:ltä H ein äk u u ta 886. H elpotuksen suuruus on lask ettu noin /2 m iljoonaksi m arkaksi. V iim ein on A rm ollisen A setuksen k au tta 25 p:ltä T am m ikuuta 886 se helpotus käräjäkappojen m aksam isessa säädetty, että jokaiselta savulta m enevä jyväk ap p a laam annin palkkaam iseksi ei enää päivästä T am m ikuuta 887 ole kannettu, ja että m aatorpparien ja m u itten sam assa tilassa oliain jy v äk ap at sam aan aikaan on kolm esta kapasta vähennetty puoleen m äärään, jo n k a ohessa erityiset v aratto m at kokonaan ovat v ap autetu t täm än veron m aksam isesta. T äm ä v ero vähenny s nousee lähem m äs 400,000 m arkkaan. P o isp y y h itty m äärä veroja on viisivuotiskautena teh n y t kaikkiaan 560,003 m arkkaa 97 penniä, nim ittäin : V. 886........ 32,778 m kaa 7 penniä. )) 887........ 6,307 )) 37 )) )) 888........ 03,0 )> 87 )> )> 889........ 99,627» 34 )) )> 890........ 08,278 )) 68 )> A janjaksolla 88 885 ne nousivat 76,702 m arkkaan 55 penniin, jo ten ne siis n y t ovat vähentyneet 20,698 m arkalla 58 pennillä. vuosilta : M aksam atta jään eet rä stit ovat niinikään vähentyneet. N e tek iv ät eri v. 886... 38,444 m kaa 93 penniä»887... 2,393 )) 64»»888... 22,778 )> ))» 889... 5,607 )) 6 )> '>890... 4,49» 80» K aikkiaan 2,643 m arkkaa 53 penniä eli keskim äärin 22,528 m arkkaa 7 penniä vuodessa. E ästim äärä vuosilta 88 885 oli yhteensä 29,202 m arkkaa 28 penniä eli keskim äärin 43,840 m arkkaa 66 penniä vuodelta, jo ten sum m a n y t on v äh en ty n y t puolella. T aululiitteessä N:o 24 ju lk aistaan kuvernöörein ilm otusten m ukaan erityisluettelo yleisten ulostekojen suuruudesta keskim äärin m an ttaalilta kussaki m aalaiskunnassa. T aulu on k u itenki puutteellinen sikäli kuin ilmotu k set m uutam ista lään eistä eivät ole olleet täydellisiä.
25 Talonsavut. Talons avujen lisäys uutisasutusten, välijakojen ja m aanlohkojen k au tta on kuvernöörien vuosikertom usten m ukaan viisivuotiskauten a 886 890 noussut kaikkiaan 4,755:een, jo tk a seuraavalla tavalla ja k aantu iv at eri lääneille ja vuosille: T alonsavujen lisääntym inen: 886. 887. 888. 889. 890. Summa. Uudenmaan l ä ä n i... 9 0 2 7 3 3 Turun ja Porin... 6 28 28 39 30 4 Hämeen... 4 9 2 4 20 W iipurin,,... 279 485 248 34 368,694 Mikkelin... 40 44 30 45 33 92 Kuopion.... 40 03 57 87 59 746 Waasan... 328 294 242 27 26,207 Oulun... 53 97 50 49 75 724 Koko Suomi 969,070 859 872 985 4,755 S uurin m äärä uusia tiloja eli 4,475 sy n ty i välijakojen k au tta; m aanlohkojen k au tta sy n ty n y t lisäys nousi ainoastaan 0:een ja verolle pan tu jen uutisasutusten lukum äärä teki 70, jo ista 34 O ulun ja 28 K uopion läänissä. V ähentyneet ovat talonsavut tän ä aikakautena sam ojen kertom usten m ukaan autioksi joutum isen k au tta 55:llä ja yhdistyksien k au tta toisiin tiloihin,858:a, siis yhteensä,93:a. K u n täm ä luku vähennetään ylem pänä m ainitusta lisääntym isluvusta 4,755:stä, olisi siis tilo jen lukum äärä m aassa vuosina 886 890 tosiasiassa lisään ty n y t 2,862:a, kun lisäys vv. 88 885 tek i 2,48. T ilojen koko lukum äärä Suomessa, S odankylän p itä jä ä lu k u u n o ttam atta, oli vuoden 885 lopussa henkikirjojen m ukaan 07,737, ja tilo jen lu k u a m ain itu ssa p itäjässä 250 ta i 300:ksi arvaam alla, tasalu v u ssa 08,000. Jo s täh än lukuun lisätään äskenm ainittu todellinen tilojen lisäys aikakautena 886 890, n iin olisi m anttaaliin p an tu jen itsenäisten m aatiloje n lukum äärä m aassa vuoden 890 lopulla ollut 0,862,. eli tasaluvussa olkoon,000. Toisiin y h d istetty jä talonsavuja m ainitaan kuvernöörein kertom uksissa eri vuosina löytyneen seuraava luku:
26 y. 886... 335.» 887... 442.» 888... 28.» 889... 370. )) 890... 430. Y hteensä,858. A utioiksi jo u tu n eet tila t jak au tu v a t eri lääneille seuraavan tau lu n m ukaan : 886. 887. 888. 889. 890. Yhteensä. W iipurin lä ä n i... 2 2 4 8 Mikkelin.... _ 2 2 Waasan... Oulun... 3 8 3 29 44 Yhteensä 4 0 5 5 3 55 Oulun läänissä ilm o tettiin useim pien n äistä tiloista!"löytyneen Oulun (8 vuonna 890), H aapajärven ja K ajaan in kihlakunnissa. T ilusten lohkom isia on näin ä v iitenä vuotena M aanm ittausylihallituksen kertom usten m ukaan ta p ah tu n u t y h teensä 94, vv. 88 885 taas 2. M aanpalstotusten lu k u tek i sam ojen kertom usten m ukaan v. 886 7, v. 887, v. 888 87, v. 889 88, v. 890 26 eli yhteen sä koko aik ak auten a 583, 275:n rin n alla vv. 88 885. U udenm aan läänissä tap ah tu i n äitä palstotu k sia koko viisivuotisjaksona 96, T u ru n ja P o rin läänissä 62, H äm een 45, W iip u rin 233, M ikkelin 59, K uopion 3, W aasan 66 ja O ulun 9. M itä lohkaistu jen p alstan n eitten suuruuteen tulee, n iin oli vv. 887 890 32 palstanteen tiluslaajuus vähem pi kuin 0 tynnyrinalaa. P alstottam isen k äytäntöön saattam isen varsinainen tark o tu s teh d ä irtaim elle väestölle m ahdolliseksi han k k ia itselleen oma tila, lienee toistaiseksi sangen vähässä m äärässä saavutettu, koska useim m at palstottam iset yhä edelleen lienevät teh d y t säätyhenkilöitä, etenkin kaupunkilaisia v arten; m uussa tapauksessa ei esm. K uopion läänissä, jossa irta in väestö on erittäin lukuisa, palsto tu sten lukum äärä olisi niin varsin vähäinen. M aanpalstotusten suuri lukum äärä W iip u rin läänissä näkyy y h ä edelleen riippuvan P ie tarista m uuttaneiden kesävierasten lukui
27 suudesta p äättäen siitä; että suurin m äärä lohkoja tap ah tu u W iip u rin ra u ta tie n lähistössä. T ilusten lukum äärä, jo tk a viisivuotiskautena ostettiin perinnöksi, teki kuvernöörien vuosikertom usten m ukaan 2,346, m uodostaen yhteen sä 239 m anttaalia. K eisarillisen S enaatin sam ana aik an a an tam ain perintöm aankir- ja in lukum äärä tek i 2,905. E roavaisuus kohdistuu läh in n ä W iipurin lääniin v. 890, jossa perinnöksi ostojen lukum äärä silloin m ainitaan olleen 26, kun sitävastoin perintöm aankirjojen luku oli 668. T oim itetut perinnöksiostot ja an n etu t p erin tö k irjat nousivat k u nakin vuosista 886 890 seuraavaan m äärään : Keisarillisen Senaatin antamia perintökirjoja. Perinnöksiostot kuvernöörien ilmotusten mukaan. V. 886... 495 695 J 887... 394 423 888... 347 356 Jî 889... 589 527 > 890... 52 904 E ri lääneille jak au tu iv at kuvernöörien kertom usten tau lu liitteissä löy- vien ilm otusten m ukaan perinnöksiostetut tila t vv. 886 890 seuraavasti:
Terres domaniales devenues censuelles p a r achat. 886. 88 7. 8 88. 889. 89 0. Yhteensä kaikkina viitenä vuonna. Toutes les cinque années. 28 Läänit. Gouvernements. Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Nombre des propriétés.!! Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. j Nombre des propriétés. Tilojen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaaliluku. Uudenmaan.... 4 0,42 8 0,98 6,25 4 0,99 3 0,3 25 0,9 5 Turun ja P orin... 2,32 40 6,7 34 7,8 58 8,36 34 4,9 9 87 28,56 H ä m e e n... 3 6,3 5 42 8,89 23 4,65 2 3,98 6 2,49 33 26,36 W iip u r in... 26 2,66 72,36 03 8,8 257 20,70 26 2,54,009 74,44 M ik k e lin... 23,87 6,83 33 3,68 64 6,2 36 3,3 72 6,90 K u o p io n... 56 4,55 26 2,06 54 4,59 84 7,6 50 3,67 270 22,0 3 W a a s a n... 28 2,43 9,49 29 2,72 7,32 3,07 06 9,03 O u lu n... 6 5,55 7 8,7 65 8,2 84 0,9 9 08 4,34 444 57,7 Yhteensä 495 54,5 394 42,03 347 40,37 589 59,7 52 42,72 2,346 238,98
29 Suomen K eisarillisen S enaatin K am aritoim ituskunnan kertom usten m ukaan vuosilta 886 890 jak au tu iv at an n etu t p erin tö k irjat eri lääneille seuraavasti : 886. 887. 888. 889. 890. 886 890. Uudenmaan" läänissä.... 5 6 e 4 3 24 Turun ja Porin.... 38 33 30 42 5 58 Hämeen.... 44 38 20 6 6 34 Wiipurin.... 387 20 04 23 668,573 Mikkelin.... 23 5 33 64 24 59 Kuopion.... 52 24 68 74 54 ; 272 Waasan.... 26 9 27 9! 92 Oulun.... 20 87 68 03 5 493 Yhteensä 695 423 356 527 904 2,905 Maanmittaus ja isojako. V iisivuotiskauden kuluessa on keskim äärin 78 vanhem paa ja nuorem paa kom issionim aanm ittaria, 45 m aanm ittausauskultanttia ja 76 oppilasta v u o sittain ollut osallisena isojako- ja m aanm ittaustöissä. H e ovat m itanneet,656,894 ty n n y rin alaa tiluksia, p aalu ttan eet rajoja, jo i den y h teen lask ettu pituus tekee 47,27 virstaa, p y sty ttän eet 8,454 pyykkiä ja to im ittan eet isojakoja y. m. 280 jakopiirissä. M ittaukset ovat k äsittän eet seuraavanlaatuisia tilu k sia : Terres arpantées pendant la période. Yhteensä. Total. Järviä. L ac s. Metsämaata. Forêts. Niittyä. Prairies. Peltoa. Terres arables. Tynnyrinalaa (à 0,493C4 hectares). Y. 886... 3,29 24,6 97,258 2,292 236,957 887... 9,663 37,65 369,64 3,533 439,975 ' 888... 4,025 32,628 365,343 2,590 433,586! 889...,74 20,566 29,02 7,337 258,089 890... 9,577 39,626 226,240 2,844 288,287 j Yhteensä 77,730 54,0,377,467 47,596,656,894 Suom. Tai. Tila. 7
30 L o p etetu t isojako-, verollepano-, tilu sten järjestely- y. m. toim itukset ovat k äsittän eet: Partage des terres. ' Sociétés de partage. J a k o p iir ejä. P ropriétés. Taloja ja u u tisa s u tu k sia. M antal. M an ttaalia, (à 0,49364 h ectares.) T ynnyrin alaa. V. 886... 47 399 39,73 300,529 887... 57 734 399,32 308,255 888... 53 428 23,96 3,304,, 8 8 9... 50 34 08,73 37,385 890... 73 27 85,5 62,879 Y h teensä 280 2,46 947,25,220,352 L oppuunsaatettujen välijakojen lukum äärä on ollut: T ynnyrinalaa, (à 0,49364 h e c ta r es). Manttaalia. Osakkaita. Jaettuja tiloja. y. 886... 463,22 03,07 97,46» 887... 334 998 83,6 22,849» 888... 308 797 65,74 50,899 n 889... 403,39 06,2 77,400 n 890... 3 806 67,48 44,58 Yhteensä,89 4,952 426, 882,452 K oska erotus osakasten ja ja e ttu je n tilojen välillä osottaa, kuinka m onta u u tta tilaa välijakojen k au tta on syntynyt, olisi siis uusien tilojen lukum äärä m aassa kysym yksessä olevana viisivuotiskautena ollut 3,33. K u vernöörein kertom usten m ukaan taas olisi, kuten ylem pänä talousavuista puhuttaissa jo m ainittiin, täm ä lukum äärä ollut ainoastaan 2,862. S itäp aitsi on k u ten ylem pänä jo huom autettiin tilu sten lohkom isia teh ty 94 ja m aanpalstotuksia 583.
3 Kruunun tulot. K u ten jo on sanottu, ovat verot täm än viisivuotiskauden kuluessa su o ritetu t ilm an m ain ittav ia rästiä. N iiden m aksettavaksi kirjo te tu t m äärät tek iv ät eri vuosilta kuvernöörein vuosikertom uksia seuraavien tau lu jen m ukaan: Impôts directs de l É tat. 886. 887. y b iif- IM 9hyf. Vakinainen maavero. Impôt foncier ordinaire. 2,484,282 75 2,42,29 Kruununkymmenys. Dîme de la couronne.... Vakanssivero sotamies- ja pursimiesruoduista sekä rustholleista. Droits de v a c a n c e... Suostuntavero. Impôt sur le re v e n u... Henkivero. Cote p e r s o n e l l e... Arentirahat. Revenu des terres de l État.... Muu ylöskanto. Autres r e c e t t e s...! 448,508,443,70 I66 89,324,543,226 553,87 658,022 70 70 50 440,296,40,904 42,696,597,67 546,750 32 525.832 Yhteensä. Total 8,022,253 63 6,966,828 Vähennys. A de falquer des r e c e tte s... Vuoden lopussa maksamatta olevia rästejä. Restes 32,778 7 38,444 93 6,307 2,393 im. 75 63 55!80 62 79 8 95 37 64 888. Mnf 2,364,477 49,294,367,995 28,72,630,920 52,056 740,53 7,072,979 03,0 22,778 "juå. 2 63 98 20 89 6 i 36 34 87 889. ïïnf. 2,287,36 47,409 334,96 46,938,650,909 54,69,568,83 6,847,042 99,627 5,607 im 3 85 76 97 47 6 39 36 34 6 890. S /b tf. 2,465,876 348,250 70,03,73,469 493,047,046,026 6,36,70 08,278 4,49 fm. 99 34 I j! 42 47 50 06 i 78 68 80
i 32 L äänittäin järje ste tty jä tieto ja näistä seikoista löytyy tau lu liitt. N":o 25. Suomen yleisiin valtio varoihin (valtio- ja sotilasrahastoihin) kuuluvat k aik k i tu lo t nousivat, pääom a-laskujen m ukaan sanotuista varoista, jo tk a ovat vuosilta 886 890 ju lk aistu V altiovaraintoim ituskunnan kertom uksessa Suomen 89 ja 894 kokoontuneille säädyille valtiovaraston tilasta, seuraaviin m ääriin: Recettes ordinaires de l Etat en 886 890. 886. 887 888. i Sfaf.! y m. M n f JMS Vt!!/. Tulot valtion-tiluksista ja muusta valtion omai- suudesta. Kuninkaankartanoiden, puustellien ja muiden tilusten sekä kalastusten arennit (Actifs de l É t a t )....................................................................................................... Kruununmetsät (Forêts de l E t a t ).............................................................. Korko ja kuoletus Suomen pankille annetusta lai- nasta ( I n t é r ê t s )....................................................................................................... Maksu lahjotusmaista ( D o n a t i o n s ).................................................... Erityiset korot ja maksot uloslainatuista varoista, 59,035,56,87 5 9 240,000 8,33 50 563,80 9 88,762,25 7 83 47,00 0 - ' 67,83 2 53 549,833,957,529 29,600 2,332 agio myödyistä obligatsioneista y. m. (In ter., amortiss. e t c. ).................................................................................................................. 96,004 9, 48 645,495 Suorakohtaiset verot (Impôts directs)-. M aaverot... E lin kein overot... H e n k iv e r o... Välikohtaiset verot ja ulosteot (Impôts indirects). 4,578,940 324,850,559,205 3,386,066 24 98 49 64 4,456,02 2 54 32,86 6 42,579,56 7 4,707,40 4 44 4,323,05 320,92,93,458 6,350,665 Maksut erityisten valtiolaitosten käyttämisestä ( ca- naux, poste e t c. )....................................................................................................... Eri ylöskantoja (Impôts d i v e r s ).............................................................. i 2,539,55,337,96 66 2,590,44 86 2,747,40 98,558,88 2 69,74,833 Yhteensä 26,25,762 02 27,874,9 6 67 30,792,4 p l 60 35 74 80 43 97 23 8 27! 30 }50 889. SQnf 577,067,89,849 4,000 06,566 02,606 4,297,357 329,395,920,664 8,289,535 2,95,895 70,729 3,309,667 p t 06 90 3 02 69 4 30 32 89 76 48 890. 54,044 2,337,502 38,000 04,659 34,577 3,232,75 336,63,944,476 2,3,465 3,45,965,39,33 34,545,702 fm. 38 9 98 77 8 33 04 60 33 02 82 I
\ j i m ukaan: 33 M uihin rahastoihin kerty n eet v altio tu lo t tek iv ät y lläm ain itu n lähteen Fonds des contributions. 886. 887. 888. yie,9b/: fim Sfnf Valtionrautatiet......... V iin a v e r o... : Kulkulaitosrahaston muut tulot... Leimasuostimtavero, suostuntavero tu- Köyhäin- ja työhuonerahaston tulot (val- tiokulunki-arvion m ukaan)....! 346,500 pakasta, mallasjuomista, y. m... 8,200,459 5,96,662 47,955 2,888,97 4 8 2 67 Yhteensä 6,779,774 74 8,38,905 2,592,90 2,604,499 2,544,869 39 i 352,500 45 26 97 6,476,685 07 9,609.792 4,26,735 i 32,439 3,275,86 343,000 7,477,53 j 889. yii. i S ; 23 j 42 99 0,488,730 4,607,339 447,854 0 2,858,977 i 363,000 74 8,765,90 j T- 2 56 03 73 l - l 44 890. Sfinf,83,33 4,908,076 954,930 3,453,47 487,400 2,635,02 im. 88 i 97 08 66 - i 59
34 VI. Y hteiskunnalliset ja kunnalliset olot. Kaupunkien ja maalaiskuntien tulot ja menot. T odistuksena jo n k u n k au p ungin edistym isestä on epäilem ättä se nopeus, jo lla sen asukasluku vakaasti kasvaa. E ttä Suomen k au p u n g it ylipäänsä p arin a viim eisenä vuosikym m enenä ovat nopeasti edistyneet, saattanee p itää tu n n ettu n a ja tu n n u s tettu n a asiana, eikä tä tä arvelua epuuta n iitten asukasluvun lisäyskään. Täm ä, jo k a vuodesta 80 vuoteen 870 keskim äärin vuosikym m enessä ei noussut 20 % :iin väkiluvusta vuosikym m enen alussa, tek i kym m envuotisjaksona 870 880 32 % ja 880 890 lähes 36 %. 3,725 h e n g e stä v. 870 se n im ittäin kohosi 73,40:een v. 880 ja 235,228:aan v. 890, niin että se n y t tekee lähes l /io (9,8 9 % ) m aan koko väkiluvusta; v. 880 se arv attiin 4(>,500 h en g ek si eli 4,4 6 % :ksi koko väkiluvusta. Syyt täh än edistym iseen ovat tiety sti olleet m onellaiset: kunnallisasetus vuodelta 873 m yöhom pine m uutoksineen ja 879 vuoden elinkeinolaki ovat epäilem ättä tässä asiassa paljon vaik u ttan eet, sam aten p aran n etu t k u lk u laitokset, etupäässä rau tatiet, suurem pi kansanvalistus, j. n. e. N äm ät syyt saattaa kuitenki, jos tahtoo, y h d istää yhteen ainoaan: perustuslaillisen valtio-eläm än u u d estah e rättäm iseen 860-luvulla. E ttä edistym inen ylipäänsä v aatii aineellisia uhrauksia, on itsestään selvä asia, eikä ole sen vuoksi odottam atonta, että kaupunkiem m e tulo- ja m eno-arviot viisivuotiskautena 886 890 ovat nousseet. K aupunkien m e not tekivät v. 885 y h teensä 6,38,978 m arkkaa 9 penniä, vaan v. 890 9,47,75 m arkkaa, siis yli 3 m iljoonaa enemmän. Suurim m at m enom äärät v. 890 olivat: hallinnosta, lain k äy tän n ö stä ja poliisista,569,029 m arkkaa (,456,94 m arkkaa v. 885); rakennuksista, yleisistä tö istä ja k atu jen korjau k sista y. m. 2,033,397 m arkkaa*), koululaitoksesta,26,9 m arkkaa (759,358 m arkkaa v. 885), köyhäinhoidosta 542,655 m arkkaa (446,009 m arkk aa v. 885), sotaväen m ajotuksesta 305,36 m arkkaa (340,435 m arkkaa v. 885), palolaitoksesta 283,030 m arkkaa (245,26 m arkkaa v. 885), katuvalaistuksesta 257,82 m arkkaa (95,094 m arkkaa v. 885), terveyshoidosta 25,263 m arkkaa (56,958 m arkkaa v. 885). T ulot olivat sentään m yöskin nousseet, n iin että takseeraus v. 890 ei teh n y t enem m än kuin 2,387,22 m arkkaa, kun *) Vastaavaa summaa vuodelta 885 ei kuvernöörein kertomuksiin liitetyistä tilastollisista tauluista voida saada.
35 se v. 885 tek i 2,049,206 m arkkaa. E delleen ovat kau p u n g it k u iten k in ottan eet lainoja, n iin että niiden m aksam attom at velat 3 p. Jouluk. 890 te k iv ät 0,26,423 m arkkaa (sam aan aikaan v. 885 ne nousivat 7,749,532 m arkkaan), ja vuotinen kuoletusm äärä v. 890 698,265 m arkkaa. K aksitoista k au punkia eivät vielä 890 olleet jo u tu n eet velkaan. Tulo, jo n k a m ukaan yksi vero-äyri takseerauksessa on m äärätty, on vaihdellut 400 ja 200 m arkan v ä lillä, n iin että täm ä tulo v. 890 4 kaupungissa tek i 400, kaupungissa 350, 9:ssä 300, yhdessä 250 ja 2 kaupungissa 200 m arkkaa; keskim äärin kaikista kaupungeista 253 m arkkaa. T akseerauksen m äärä on viisivuotiskautena noussut, jos k o h ta ei sanottavassa m äärässä: se tek i keskim äärin 00 m arkkaa k o h ti 2 m arkkaa 2 penniä v. 885, vaan 2 m arkkaa 24 penniä v. 890. E rittä in lu etetu t ilm otukset Suomen k aupunkikuntien tärkeim m istä tulo- ja m enom ääristä löytyy tau lu liitteissä N:o 27 ja 28. T aululiitteessä N:o 26 annetaan tieto ja m aalaiskuntien tuloista ja m e noista. K u ten edellisissä viisivuotiskertom uksissa m ainitaan, k äsittäv ät näm ä tied o t k u iten k in ainoastaan ne tu lo t ja m enot, jo ista kunnallish allitu k set p i tä v ä t huolta. K oska kuiten k in useim m at ulosteot, jo tk a ovat suurem m asta m erkityksestä, m aksetaan luonnossa ja u seitten m aksojen ylöskantoa, k u ten papiston, tuom arin y. m. palkkoja, useim m issa paikoissa p alkansaajat itse to im ittav at ja ne siis eivät joudu k unnallishallitusten laskuihin, ei kysym yksessä olevia tietoja saa katsoa todellisuudessa k äsittäv ik si m aalaiskuntien kaikkia tulo- ja m enom ääriä. S euraavassa taulussa ilm aistaan ly h y t yhteenveto näistä m aalaiskuntie n tu lo ista ja m enoista v u osilta 880, 885 ja 890. M aalaiskuntien tu lo t: Les revenus des communes rurales. Ulostakseerattuja veroja. Taxes sur le revenu et sur les propriétés Arentituloja korkoja, lahjotuksia ja testamentteja. Actifs des communes. Muita tuloja. Autres recettes. Yhteensä. Total. Xnf pi. S ü n f JIM S t n f. f i ë. S fin fi /ta. V. 880...,708,450? 0 09,309? 84 328,639? 55 2,230,774 40 885... 2,550,605 06 98,45 37 525,580 35 3,274,330 78 890... 3,04,295 77,63 589,588 3,87,496
36 M aalaiskuntien m enot: Dépenses des communes rurales. Yhteensä. Total. Muita menoja. Autres dépenses. Kyydinpitoon, kestikievareihinja teiden kunnossapit. Entretien des chemins, poste etc. Koulutoimeen. Instruction publique. Tuomarille, lautamiehille ja maalaispoliisille. Sûreté. Kirkolle, papistolle ja kirkonpalveüoille. Clergé. Knnnallishallituk- I seen. Administration. 9btfi p i Wnf, fm Sfinf. fi S/bf fäå pi. yiiâ fång flb V. 880.... 238,449 28 362,04 54 77,409 95 34,694 89 386,200 23,047,845 2 2,453,704 0 885.... 238,32 78 270,044 2 28,927,80 489,543 62 532,398 87,565,025 48 3,25,072 67 890.... 304,078 580,742 670,975 2,20,790 3,757,585 Kaupungeissa. Uudet rakennukset. K uvernöörein antam ain tietojen m ukaan ovat kaupunkein eli seurakuntain vv. 886 890 tekem ät uudet rak en n u k set m aksaneet: Maalaiskunnissa. Yhteensä. 9bxf. 'ph. Sfoif pi. Sting: p i V. 886... 96,042 23 470,577 26,43,69 49 n 887... 22,67 35 73,405 35 925,572 70 n 888... 340,875 76 675,95 50,06,07 26» 889... 795,376 09 797,396 8,592,772 90 n 890... 424,728 52 52,429 93 946,58 45 Suurem m ista rakennuksista, jo ita sanottujen vuosien kuluessa on ra kennettu, m ainittakoon kirkkoja: Siikaisissa, K öyliössä, Lopella, K ärkölässä, L iljendaalissa, Johanneksen pitäjässä, K iteellä, Enonkoskella, H einävedellä, Ilom antsissa (venäläinen), Joensuussa (venäläinen), K arttulassa, K euruulla,
37 L um ijoella ja O ulunsalossa (ruvettu rakentam aan); kellotapulirakennuksia Akaassa, Parkanossa, K orpilahdella, R äisälässä, R au tav aaralla ja K uolajärv ellä; raastupia T am pereella (m ak san u t 360,000 m arkkaa), K uopiossa (valm istunut, kustannus 39,095 m arkkaa), H äm eenlinnassa ja N aantalissa; köy- häinhuoneita Porissa (m aksanut 40,000 m arkkaa) ja Tam pereella (m aksanut 5,638 m arkkaa). U usia kansakoulurakennuksia ilm o teta an tä n ä viisiv u o tisk au ten a rak en n etu n y h teensä 97, n im ittäin 6 U udenm aan, 5 T urun ja P o rin, 8 H äm een, 20 "Wiipurin, 6 M ikkelin, 9 K uopion, 4 W a asan ja 9 Oulun läänissä. N äistä rakennuksista nousivat k u stan n u k set kansakouluhuo- neesta A nnankadun v arrella H elsingissä 306,409 m arkkaan. K orjauskustannuksiin sekä rakennusm uutoksiin ja lisärakennuksiin ilm otetaan k u n tien m aksaneen: Y. 886... 409,750 m kaa 9 pennia. )) 887... 299,553 )) 44 ))» 888... 206,629 )> 74 )> )) 889... 88,393» 73 )) )) 890... 298,09 )) 8 )) Pappien puustellein ja kansakoulurakennusten toisinrakentam iset ja korjaukset tekevät suurim m an osan näistä sum m ista. Rahaliike ja lainalaitokset. V aik k a m aan v ien ti sekä ulkom aille e ttä V e n äjälle y h ä edelleen on ollut epäsuotuisten olojen alaisena, on kuitenkin k äy tettäv ää pääom aa viisivuotiskauden kuluessa ylipäänsä lö y ty n y t ru n saasti maassa. Täm ä näkyy sekä alhaisesta korkokannasta että pankkeihin sijotetusta talletusm äärästä, sam oin kuin osaksi m yöskin pankkien antam ain lainojen suuruudesta, jos k o h ta viim eksim ainittu seikka läh in n ä osottaa, kuinka kova rah an tarv e ja kuinka suuri luotto on ollut. D iskonttokorko Suom en pankissa oli aikakauden alussa 4 /.2, 5 ja 6 p ro senttia vekselien m aksu-ajan ja laadun m ukaan, vaan alen n ettiin jo 3 p. H uhtik. 886 4 /2, 5 ja 5 /2 /0:iin, sekä 4 p. Jouluk. sam ana vuonna vielä 4, 4 /2 ja 5 0/ 0:iin, jo k a korkom äärä sitten pysyi voim assa lähes 2 v u o tta eteenpäin eli 2 päivään M arrask. 888, jolloin pienem pi korotus tapahtui, 4, 4 V2 ja 5 V2 "/o ' V iim eksim ainittu korkom äärä pysyi 7 päivään M aalisk. 890, jolloin se koro tettiin 4 /2, 5 ja 6 /0:iin eli sam aan m äärään, jo k a aikakau- Suom. Tai. Tila. 8
38 den alussa oli voim assa; 7 p. M arrask. 890 tap ah tu i sitten uusi korotus 5, 5 V2 j a 6 /0:iin. K orko hypoteekilainoista oli Suomen pankissa 886 vuoden alussa 4 y 2, 5 ja 6 %, vaan alen n ettiin sam oin jo 3 p. H uhtik. 4 l/2 ja 5 /0'.iin ja 4 p. Jouluk. 4, 4 '/ 2 ja 5 7o'-iin >jossa m äärässä se sitten p y syi aina 7 päivään M aalisk. 890; sinä päivänä tap ah tu i ensim m äinen korotus 4 V2; 5 j a 5 V2 /o:iin ) 6 p. Lokak. tap ah tu i toinen 5 ja 5 V2 0/o:iin Ja 7 p. M arrask. kolm as 5 V2 j a 6 /crû- Suurem m an osan aik ak autta korkom äärät siis ovat olleet v errattain alhaiset. K aikissa m aan yksityispankeissa löytyväin sisäänpanosten sum m a talletus- ja juoksevalla tilillä teki V. 886 66,5 m iljoonaa m arkkaa. )) 887 66,6» )) )) 888 75,o» )) )) 889 90,3» )) )) 890 9 5,» )> E dellisenä viisivuotiskautena talletu k set olivat nousseet 4 m iljoonasta 880 64 m iljoonaan 885, siis enentyneet 23 m iljoonalla; tän ä aikakautena lisäys tekee y li 3 m iljoonan. J a k u iten k in on huom attava, että korko taltetu k sista 6 kuukauden ylössanom isella v. 886 aleni 4 Vz prosentista ensin 4 ja sitten 3 l/i prosenttiin, jossa alhaisessa m äärässä se pysyi aina keskiväliin v u o tta 888, jollo in se taas kohosi 4 / :iin; korko juo k sev alle tilille sisäänpannuista rahoista oli sam aan aikaan ainoastaan /2 % V asta vuonna 890 k o ro tettiin talletuskorko 4 x/2 / :im ja juoksevan tilin korko 2 Va /0:iin. Suom en pankissa, Y hdyspankissa ja Pohjoism aiden osakepankissa d isk o n tteeraattu jen kotim aisten (paikallisten) vekselien koko sum m a teki: Suomen pankissa, Yhdys- ja Pohjoismaiden osakepankissa diskontteerattujen paikallisvekselein määrä. Josta Suomen pankissa. Y. 886..,.. 97,6 milj. mkaa. 3,2 m iljoonaa.» 887.... 0,8»» 37,3»» 888.... 7,5»» 43,8»
39 Suomen pankissa, Yhdys- ja Pohjoismaiden osakepankissa diskontteerattujen paikallisvekselein määrä. Josta Suomen pankissa. y. 889.... 38,4 m ilj. mkaa. 5 3,9 m iljoonaa.» 890.... 68,0 > «7,4 >» Y ekselim äärä näissä pankeissa oli edellisenä viisivuotiskautena noussut 7,2 m iljoonasta m arkasta 880 06,7 m iljoonaan 885, enentynyt siis 35 m iljoonalla. E nennys n y t kysym yksessä olevana aikakautena nousee 6,3 m iljoonaan; v aan ei saa jä ttä ä huom ioon o ttam atta, e ttä vuodelle 890 tu lee 4,9 m iljoonaa sinä vuonna peru stetu sta'k an sallis-o sak epan k ista ja 5,9 m iljoonaa p ari v u o tta aikaisem m in p eru stetu sta U udenm aan osakepankista, jo ten enennys nousee p äälle 8 m iljoonaa. V aasan o sakepan kki on koko kym m envuotiskautena ja H elsingin K ansanpankki koko sen lyhyen ajan, m inkä se on ollut olem assa ennen viisivuotiskauden loppua, jä te tty lukuunottam atta, koska n äitten pankkien vuosikertom uksissa ei vuoden vekselidiskonttojen koko m äärää ole m ainittu. Suom en p ankista vv. 886 890 an n ettu jen hypoteekilainojen m äärä nousi k aik k iaan 08,9 m iljoonaan. K u n näm ä la in a t vv. 88 885 no usiv at 83 m iljoonaan, tek i enennys siis n y t 25,9 m iljoonaa eli kaksi vertaa enemmän, kuin ajanjaksona 88 885, jo k a v errattu n a edelliseen viisivuotiskauteen 876 880 osottaa ainoastaan 2,6 m iljoonan lisäyksen. seuraava: Suom en p ankin tila oli m uutoin lopulla itsek u tak in v u o tta 886 890
Situation de la banque de la Finlande à la fin des années sous-dites. 886. 887. 888. 889. 890. ïïn f fä. 9tnf pä ïïn f tm. fä. jm. V a r o j a. Kovaa rahaa (L encaisse métallique), etupäässä k u lta a... 22,243,408 42 23,72,23 77 23,659,054 52 22,8,552 07 22,305,756 5 Suomalaista h o p ea rah a a... 5,76,807 3,380,685 75 3,232,2 50 3,074,659 3,46,764 25 Yaltiopapereita ja obligatsioneja ulkomaan rahassa (Titres de rentes, obligations e t c. )... 4,502,46 80,808,492 95 7,677,450 29 2,856,77 0 2,254,604 0 Saamisia pankin asiamiehiltä ulkomailla (Créances sur les correspondants à l'étranger)... 2,54,359 84 8,23,529 64 2,257,02. 2 6,480,764 3 4,465,048 45 Saamisia kotimaassa (Créances à Vintérieur)-, vekseleitä s a l k u s s a...,05,770 53 4,98,500 72 6,25,852 02 8,705,698 22 25,378,564 84 h y p o te e k ila in o ja... 7,28,450 8 7,755,383 48 8,54,093 79 7,52,80 28 0,544,838 09 alkuperäisiä la in o ja...,068,459 74 936,259 46 845,889 38 75,082 72 669,67 25 kassakreditiiveillä ulkona o le v a a... 2,597,004 8 4,062,980 38 4,86,08 32 3,880,40 45 4,854,272 48 Salkussa vekseleitä ulkomaan ja Venäjän rahassa (Lettres de c h a n g e )... Venäjän ja ulkomaan arvopapereita ( Valeurs russes,2,562 53,206,52 93,086,9 02,536,804 54 623,939 85 et étrangers)... 269,24 56 229,753 7 2,486 47 482,538 78 52,83 8 Muita varoja (Autres a c tifs )...,72,757 84 2,449,839 64 2,376,89 40 2,76,829 57,582,678 99 Yhteensä 79,800,2 62 78,584,070 89 80.487,59 83 90,25,902 95 96,67,322 7
886. 887. 888. 889. 890. fuâ. ï ï t i f pä. 9tnf fië. iïnf /m. Sfinf 7M V a s t a t t a v i a. Liikkeessä oleva setelistö (B illets en circulation). 39,967,869 43,4,540 48,87,987 55,308,994 52,498,607 P o stilä h ety sv ek seleitä...,852,523 72,90,463 3,429,33 77,87,540 28,24,637 70 Pano- ja ottotilillä (Comptes courants et lettres à v u e )... 7,558,5 45 6,768,905 04 2,306,93 07 4,79,485 65 0,473,564 92 Ulosottamattomia kuoletuksia y. m. (Annuités).. 249,37 93 509,484 62 435,45 63,963,936 29 467,96 40 Laina Suomen valtiolaitoksesta (Dû à l État).. 2,880,000-2,760,000 2,640,000 2,520,000 7,400,000 Pankin kantarahasto (C a p ita l)... 6,000,000 6,000.000 6,000,000 0,000,000 0,000,000 vararahasto (Fondes de reserve).... 9,000,000 9,000,000 9,000,000 7,065,69 43 7,6,2 78 kiinteimistö ja kalusto (Biens meubles et 4 im m eu b l.)...,255,809 7,302,843 67,302,843 67 Sisälläolevia voittorahoja (En caisse)...,036,575 8 7,27,834 25 8,554,632 69 7,288,327 30 6,925,04 37 Yhteensä 79,800,2 62 78,584,070 89 80,487,59 83 90,25,902 95 96,67,322 7
42 P an k in koko rahaliike debet- ja kreditpuolella teki: y. 886... 377,549,43 m kaa 63 penniä.»887... 428,424,997» 0 )>» 888... 472,0,929» ))» 889... 529,433,478» 8 ))» 890... 623,442,234» 44» N um erot osottavat selvästi liikkeen h uom attavaa suurenem ista. A ikakauden kuluessa p ankki on enen tän y t haarakonttoriensa luvun yhdellä kussaki seuraa.vista kaupungeista: M ikkelissä, Jjyväskylässä, S o rtavalassa ja K otkassa. K onttoori M ikkelissä av attiin p. H einäk. 887, J y väskylässä ja S ortavalassa p. Syysk. s. v. ja K otkassa l p. H einäk. 890, jo ten konttoorien lukum äärä 890 vuoden lopulla teki 4, n im ittäin : pää- konttoori H elsingissä ja h aarak o n tto o rit Turussa, W iipurissa, N ikolainkaupungissa, Oulussa, K uopiossa, Porissa, Tam pereella, Joensuussa, Jyväskylässä, M ikkelissä, S ortavalassa, K o tk assa ja P ietarissa. T ulokset p ankin toim esta eri vuosina olivat: Recettes de la banque. Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoja ja muita kustannuksia, poispyyhityitä saatavia y. m. Frais d administration, décomptes etc. Pankin puhdas voitto. Bénéfice net. Sfoif yim. fä iïnf 7*8 V. 886... 2,80,420 53 666,08 27 2,35,402 26 887... 2,05,58 29 675,260 24,339,898 05,,888... 2,388,823 8 702,484 37,686,339 44 889... ' 2,626,370 97 762,525 35,863,845 62,,890... i 3,75,838 99 743,928 57 2,43,90 42 V anhin Suomen y k sityisistä pankeista, Yhdyspankki, on edelleen har- jo tta n u t liik en n ettään p aitsi p ääkontto rin k au tta H elsingissä, 20 h aarak o n t t o r i n k au tta m aam m e kaupungeissa.
I i 43 P an k in koko rahaliike debet- ja kreditpuolella teki: Y. 885...,064,488,362 m kaa 89 pennia» 886... 88,949,75-5» )> 887... 968,225,627» 49 ))» 888...,023,904,674 «55 )) )) 889...,48,50,603» 94 n ) 890...,24,68,069» 42» P an k in tulon liikkeestä osottaa seuraava tau lu : Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoja, kustannuksia, ulostekoja ja poispyyhityitä saatavia y. m. Frais d administration, décomptes etc. Pankin puhdas voitto. Bénéfice net. fm 9 h tf f ä. fm V. 886...,48,409 G9 757,753 08 660,656 6 co co,97,78 77 528,47 89 669,309 88 888...,32,34 94 56,089 8 805,252 3 889...,57,925 89 633,087 65 938,838 24, 890...,540,539 77 534,202 36,006,337 4 P o isp y y h ity t saatavat viisivuotiskautena tek iv ät kaikkiaan 572,375 m arkk aa 90 penniä, k un ne edellisenä aik ak au ten a olivat 605,55 m kaa 22 penniä. P an k in tila 3 p. Jo u lu k u u ta 890 oli seüraava: Situation de la banque de l Union au 3 Décembre 890. ffînfi pa 9h>f. p. Varoja. Vastattavia. Kotimaan vekseleitä.... 6,37,047 60 O sake-p ääom a... 3,000.000 Ulkomaan....,25,664 09 Vararahastot... 4.239,709 86 L a in o j a...,70,278 5 Talletukset... 34,469,452 K assakreditiivejä... 4,782,750 63 Juokseva t i l i... 5,,540 54 O b lig a tio n e ja... 6,054,55 72 Postilähetysvekseleitii.... 378,724 93 Kupongeja y. m... 46,625 98 Omia s e t e le it ä...,337,650
44 S h #. pä fînf pa. O s a k k e it a... 292,05 Kotimaan kirjevaihtajia.,. 537,496 80 Kotimaan kirjevaihtajia... 3,283,394 49 Ulkomaan... 38,584 26 Ulkomaan... 2,953,6 74 Velotuita v e k s e le itä... 08,544 20 K iinteim istöjä... 434,000 Ulosottamattomia jako-osinkoja. 8,090 Kasvaneita k o r k o ja... 34,450 92 Juosseita k o r k o ja... 668,68 46 Muita v a r o j a... 84,937 89 Voitto- ja ta p p io tili...,043,955 89 K a s s a... 4,095,720 54 Muita l a s k u j a... 20,675 8 Yhteensä 5,306,042 75 Yhteensä 5,306,042 75 Pohjoismaiden Osakepankilla kauppaa j a teollisuutta varten on yliä edelleen ollut pääkonttoorinsa W iipurissa ja senjälkeen k u in uusia asioim istoja v. 887 av attiin H ankoniem essä ja L appeenrannassa, se p aitsi pääkonttoorinsa k au tta on h arjo ttan u t liik ennettään 2 haarak o n tto o rin kautta. P an k in koko rahaliikenne debet- ja kreditpuolella tek i 8 p. Jouluk. v. 886...... 874,633,744 m kaa 36 penniä.» 887...... 767,838,244 )) 88»» 888...... 907,295,883 )) 60 >»» 88!)......,7,056,9 )) 02»» 890......,289,566,02 )> 02» T ulokset p an k in toim esta olivat: Vuoden bruttotulo. Receltes brutes. Palkkoja, kustannuksia, ulostekoja ja poispyyhityitä saatavia y. m. Frais d administration, décomptes etc. Pankin puhdas voitto. Bénéfice net. Sfinf pu 9 b tf pa ïïnf yuâ V. 886... 888,072 58 558,090 78 329,98 80 887... 923,263 38 48,33 35 44,932 03,,888...,238,636 38 46,87 4 776,764 97 889...,472,233 9 522,066 2 950,67 07 890...,556,993 49 609,875 32 947,8 7
45 P oispyyliityt saatavat viisivuotiskautena tek iv ät k aik k iaan 246,46 m ark k aa penniä, 266,896 m kaa 44 p enniä vastaan edellisenä viisivuotiskautena. P an k in tila 890 vuoden lopulla oli seuraava: Situation de la banque du Nord au 3 Decembre 890. Sfinf ftä 7ta Varoja. Vastattavia. K a s s a... 3.34,93 93 O sa k e-p ä ä o m a... 8,000,000 Kotimaan v e k se le itä... 7,232,79 7 T a l le t u s t il i... 27,973,780 7 Ulkomaan... 2,23,76 34 Juokseva t i l i... 4,533,222 06 L a i n o j a... 7,57,655 2 Pankkipostivekseieitä.... 408,988 70 K a ssa k red itiiv ejä... 5,403,455 8 Kirjeenvaihtajia ulkomailla..,53,583 59 O b lig a tio o n eja... 4,97,70 35 kotimaassa.. 59,073 54 Kupongeja ja kaikellaista rahaa 67,343 7 Korkoja ja provisiooneja... 328,200 03 Kirjeenvaihtajia ulkomailla.. 562,575 87 Erinäisiä l a s k u j a... 29,889 78 kotimaassa.. 3,406,369 37 V ararah asto....243,973 22 Kiinteimistöjä, kalustoa ja muita Ulosottamattomia jako-osinkoja. 5,690 30 varoja...,055,068 2 Jakotili v. 890... 760,000 Tantième- ja perustajien lasku. 83,439 54 Siirto 89 vuoden voitto- ja tapp i o t i l i i n...,958 86 Yhteensä 45,32,799 79 Yhteensä 45,32,799 79 Waasan Osakepankki, jo k a viisivuotiskauden alussa oli nuorin m aan yksityispankeista, on p aitsi pääkonttoorinsa k au tta N ikolainkaupungissa harjo tta n u t liik ettään konttoorein k au tta K ristiinankaupungissa, U udessa K aarlepyyssä, H elsingissä ja K esäkuun keskivälistä saakka 886 Turussa. Tulos pankin toim esta nähdään seuraavasta tau lu sta: Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoja, kustannuksia, poispyyhityitä saatavia y. m. Frais d administration, décomptes etc. Pankin puhdas voitto. Bénéfice net. Sfr# p i. p i. Sfhtf f» V. 886... 209,86 5 3,296 26 95,889 89,,887... 224,64 73 28,89 76 95,749 97 888... 427,94 62 230,662 76 96,53 86,.889... 488,7 33 242,654 82 245,56 5 890... 434,463 64 80,493 33 253,970 3 Suom. Tai. Tila. 9
46 3 p. Jouluk. 890 pankin tila oli: Situation de la banque de W asa au 3 Décembre 899. Sfaf 7%a SHnf p. Varoja. Vastattavia. K a ssa sä ä stö... 850,595 97 O sa k e-p ä ä o m a...,500,000 Ulkona olevia lainoja.... 3,925,347 8 V ararah asto... 37,936 5 K a ssa k red itiiv ejä... 3,00,28 4 Talletukset.... 6,503,324 Kotimaan v e k se le itä... 7,088,09 20 Juokseva t i l i... 2,54,722 43 Ulkomaan... 535,9 24 Postilähetysvekseleitä.... 89,787 78 O b lig a tio o n e ja... 2,893,479 80 Erinäisiä la s k u j a... 334,322 43 Ulkomaan rahaa ja kupongeja. 4,092 30 K o r k o j a... 3,873 3 Kirjeenvaihtajia ulkomailla.. 2,8,36 9 Ulosottamattomia jako-osinkoja. 925 kotimaassa.. 82,565 22 Vuoden n e t t o v o it t o... 253,970 3 Erinäisiä laskuja ja epävarmoja saatavia... 559,377 09 Kalustoa o... 0,000 Yhteensä 2,286,86 23 Yhteensä 2,286,86 23 N äitten n y t m ain ittu jen kolm en y k sity isp an k in lisäksi on viisivuotiskauden kuluessa kolm e u u tta tu llu t, n im ittäin U udenm aan O sakepankki, H elsingin K ansanpankki ja K ansallis-osake-pankki. Uudenmaan Osakepankki, jo n k a tark o tu k sen a on etupäässä au ttaa pienem pää teo llisu u tta ja kauppaa ja jo n k a perustam iseen saatiin lupa 23 p. M aalisk. 887, av attiin seuraavan L okakuun 0 p. P ohjarahasto oli alkuaan 300,000 m arkkaa, vaan k o ro tettiin K. S enaatin päätöksen nojalla 3 p:ltä Jouluk. 890 kahdenkertaiseksi eli 600,000 m arkaksi. P aitsi pääkonttooria H elsingissä on p ankilla H einäkuusta saakka v. 888 ollut h aarakonttoori Salon kauppalassa ja T oukokuusta 890 sam allainen K okkolassa. P an k in puhdas voitto tek i 888 vuoden loppuun 2,645 m arkkaa 20 penniä, vuodelta 889 täm ä voitto oli 49,986 m arkkaa 3 penniä ja vuodelta 890 60,379 m ark k a a 73 p enniä.
47 T ila 3 p. J o u lu k. 890 o li s e u ra a v a : Situation de la banque de N y la n d e au 3 Decembre 890. S~%t pa. p ä. T a r o j a. Vastattavia. K a s s a... 25,390 42 O sa k e-p ä ä o m a... 600,000 K a ssa k red itiiv ejä... 463,009 2 T a lle t u k s ia... 3,009,338 Kotimaan v e k s e le itä...,478,64 95 Juokseva t i l i... 203,580 7 H y p o te e k ila in o ja...,585,373 Pankkipostivekseleitä.... 30,78 09 O bligationeja... 89,89 7 Maksamaton in k a sso... 575 94 Ulkomaan rahaa ja kupongeja Kirjeenvaihtajia ulkomailla.. 0,923 04 sekä vekseleitä ulkom. rahassa 3,797 67 V ararah asto... 5,000 Kirjeenvaihtajia ulkomailla.. 67,49 9 Juosseita k o r k o ja... 58,920 VV K a l u s t o... 3,000 Voitto- ja ta p p io tili... 60,502 90 Erinäisiä la s k u j a... 3 96 Juosseita k o r k o ja... 20,64 25 Yhteensä 4,089,622 45 Yhteensä 4,089,622 45 K oko rahaliike debet- ja kreditpuolella teki: V uoden 888 loppuun.... 9,065,906 m arkkaa 46 penniä,» 889».... 28,998,750» 46»» 890».... 42,243,699» 34» H elsingin K ansanpankki, p eru stettu etupäässä pienem pien teollisuush arjo ttajien ja työm iesten luoton ja teoslainan tarpeen tyydyttäm iseksi sekä ottaakseen v astaan ja k artu ttaakseen teh ty jä säästöjä, av attiin saatu aan 3 p. H elm ik. 889 siihen suostum uksen p. E lok. s. v. O sakepääom a oli alkuaan 300,000 m arkkaa, vaan lupa sen korottam iseen 400,000 m arkalla saatiin 0 p. Jouluk. 890. P an k in b ru tto tu lo sen avaam isesta vuoden 890 loppuun tek i 53,023 m arkkaa 3 penniä ja puhdas voitto sam alta ajalta 2,223 m arkkaa 62 p:niä.
48 Sen tila 3 p. Jouluk. 890 oli: Situation de la banque populaire de H elsingfors au 3 Décembre 890. Sfotf. ps. Mnf fiä Varoja. Vastattavia. K a ssa sä ä stö... 40,33 38 Sisäänmaksettua osake-pääomaa 302,475 Kotimaan v e k se le itä... 795,690 87 V a rarah asto... 98 23 Ulkomaan... 3,388 T a lle t u k s ia... 953,484 50 L a i n o j a... 345,460 Juokseva t i l i... 67,698 60 K a ssak red itiivejä... 224,750 Säästökassa-sisäänpanoja... 76,966 65 O b lig a t io n e j a... 6,950 Säästökassa-osakkaiden la sk u.. 5,00 Kupongeja ja ulkomaan rahaa. 7,494 6 Postil ähetysvekseleitä.... 7,08 44 Irtaim isto... 4,500 Kirjevaihtajia kotimaassa... 50,000 Perustamiskustannukset.... 9,000 Korkoja, provisiooneja, laskuja. 5,835 5 Kirjevaihtajia ulkomailla... 52,533 33 Puhdas v o i t t o... 2,223 62 Yhteensä,599,900 9 Yhteensä,599,900 9 N u o rin m aan y k sity isistä p an keista, K ansallis-osake-pankki, alko i to i m intansa 8 p. H elm ik. 890, senjälkeen kuin vahvistus pankki-yhtiön säännöille oli saa tu 2 p. Syysk. 889. O sekepääom a oli alk u aan 2 V2 m iljo o n aa m arkkaa, vaan jo ennen vuoden 890 loppua teh tiin päätös sen k o h o t tam isesta 4 m iljoonaan. P aitsi pääkonttooria H elsingissä oli pan k illa v. 890 h a a ra k o n tto re ja Turussa, H am inassa, T am pereella, "VViipurissa ja Oulussa. Tulos p ankin toim innasta vuonna 890 oli 205,77 m arkan 56 pennin b ruttotulo ja 56,88 m ark an 8 pennin nettovoitto. P an k in tila 3 p. Jouluk. 890 oli: Situation de la banque N ational au 3 Decembre 890. 9hiy: på. ftiå. Varoja. Vastattavia. j K a s s a... 882,97075 Sisäänmaksettu osake-pääoma. 2,500,000 O b lig a t io n e j a... 246,596 88 T a lle t u k s ia... i 5,904,329 94 Kupongeja ja ulkomaan rahaa. 4,642 33 Juokseva t i l i...,008,385 07 Kotimaisia vekseleitä.... 4,842,876 97 Omia s e t e l e it ä... 78,592 90 Ulkomaan... 8,85 56 In k a sso v ek seleitä...,58 06 Kotimaan kirjevaihtajia...,08,695; 30 Kirjevaihtajia kotim. ja lainoja. 527,000
49 Sfinf. im Sfaf pa. Kirjevaihtajia ulkomailla... 48,94 56 Saldo la in alask u issa... 988,440 kassakreditiiveissä...,77,585 06 erit. la sk u issa... 93,563 85 Kalusto, perustamiskustannukset y- m... 59,85 92 Korkoja v. 8 9... 6,05 5 Yhteensä 0,309,248 69 Kirjevaihtajia ulkomailla... 78,34 35 Saldo erit. la sk u ista... 50 Korkoja v. 8 9... 38,969 63 Voitto- ja ta p p io tili... 72,348 74 Yhteensä 0,309,248 69 Suomen Hypoteeki-yhdistys. Senjälkeen kuin hypoteeki-yhdistys h allituksen ja säätyjen välityksellä v. 883 oli saattan u t tä y ttä ä aikaisem pien häviöiden k au tta syntyneen suuren, to ista m iljoonaan nousevan vajauksensa ja sam alla v. 884 o nnistunut saam aan 4,84,500 m arkan suuruisen ulkom aan lain an 4 % vastaan, on yhdistys suurem m alla m enestykselläikuin isoon aikaan ennen taas voinut ja tk a a toim intaansa. Ä sken m ainitusta lain asta oli, sitten k u in yhdistyksen ulkona olevat kotim aiset 5 % :n obligatioon it vuodelta 865 olivat lunastetut, vielä 5,44,000 m arkkaa jälellä lainoina tarpeen m ukaan annettaviksi. K oska yhdistys n y t tu rv atu n asem ansa vuoksi jo 884 saattoi p äättää lainausehtojen m uutoksen siihen suuntaan, että vuosim akso tek i 5,/2 /o, jo sta 4 /2 /0 korkoa, 5/8 % kuoletusta ja 3/g /0 m aksona hoitokustannuksista, eneni lainaus edullisten ehtojen täh d en nopeasti ja on senjälkeen edistynyt siihen m äärään, että 884 vuoden lain asta 3 p. Jouluk. 890 oli u lo san tam atta ainoastaan,088,500 m arkkaa. V ielä enem m än vahvistaaksensa asem aansa on yhdistys m yöskin n y t kysym yksessä olevana aikakautena eli v. 887 p an n u t toim een lainankonverteerauksen, n im ittäin 865 vuoden ulkom aan 4 /2 % lain an uudeksi 4 /0 ulkom aan lainaksi, jonka k au tta yhdistykselle on k a rttu n u t noin 30,000 m arkkaa vuotista voittoa enem m än kuin 30 vuodeksi eteenpäin. L ain a o tettiin Suomen valtion takauksella pankkiirihuoneelta M. A. R otschild & Söhne F ra n k fu rt a/m:ssa 9,630,000 Suom en m arkan suuruisena. K aiken täm än johdosta on yhdistys saattan u t vuoden 890 loppuun perustaa kaksi vararah asto a yhteensä,049,80 m arkan 40 pennin suuruiset, jo n k a ohessa on saatettu m yöntää useam pia helpotuksia niille, joilla on ollut yhdistyksen 5 /2 % ja 5 / lainoja. M itään tiluksia ei y hdistyksellä 890 vuoden lopulla ollut.
50 L a in a n a n to o n o llu t s e u ra a v a : Lainojen lukumäärä, Lainasumma. V. 886... 79.,845,590 m kaa penniä. )) 887... 99.,397,24 )) 73 >» )) 888... 24. 679,300»» )) 889... 25. 945,400 )> )> )) 890... 92. 74,500 )) -- )) Y h teensä 79. 5,609,004 m kaa 73 penniä. J o s vuosi 885, jo llo in u u d et lainauselidot jo o livat voim assa ja jo l loin 49 lainaa yhteensä 2,430,300 m arkan suuruudesta annettiin, jä tetään lu k u u n o ttam atta, osottaa yhdistyksen lainausliike vv. 88 884 kaikkiansa ainoastaan 20 lainaa, y hteensä 2,08,62 m arkkaa 82 penniä, jo ista selvästi astuu ilm i k uinka lain an anto vuodesta 885 alkaen on edistynyt. H ypoteeki-yhdistyksen voitto- ja tappiotili osottaa: Tuloja. Menoja. Voitto. Recettes. Dépenses. Bénéfice. 9bif..ybtf ph S f a f piå V. 886...,80,334 07,054,326 64 26,007 43 887...,233,34 39,38,906 20 94,435 9 888...,232,797 73,03,974 32 28,823 4,,889...,246,633 28,09,672 73 36,960 55 890...,262,299 20,9,395 95 42,903 25 V uodesta 882 saakka, jolloin voitto- ja tap p io tili ensin p an tiin y h distyksen laskuihin, tek i vuoden 885 loppuun voitto, 00,000 m arkan valtio-apua lu k u u n o ttam atta, yhteensä ainoastaan 258,346 m arkkaa 24 penniä, jo sta vuodelle 885 y k sistä än 02,994 m ark k aa 20 penniä. U lkona olevat alkuperäiset kuoletuslainat olivat 3 p. Jouluk. 890 ja e tu t lään ittäin ja lain an o ttajien m ukaan seuraavalla tav alla:
Aatelisia maanomistajia. Propriétaires nobles. Aatelittom ia henkilöitä kaupungeissa. Gens de condition dans les villes. Maakauppiaita ja käsityöläisiä maalla. Gens de cond. à la campagne. Talonpoikia. Paysans. Yhteensä. Total. Läänit. Gouvernements. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. Nombre des prêts. Lainanumeroita. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperäinen pääoma. U u d e n m a a n... 49 2,67,600 89 2,204,000 8 3,500 262,575,400 408 6,564,500 Turun ja P o r in... 34,958,600 32,059,500 5 75,000 4 952,600 85 4,045,700 H ä m ee n... 20,393,200 44,639,200 5 20,000 7 820,000 86 3,872.400 W i i p u r i n... 47,800 43 950,600 5 92,600 27 94,000 86,709,000 M i k k e l i n... 9 406,000 36 663,900 4 79,200 322,570,000 38 2,79,00 K uopion... 2,800 27 308,300 9 08,500 447,939,250 494 2,358,850 W a a sa n... 7 94,300 33 398,600 9 5,550 820 3,070,50 869 3,74,600 O u l u n... 0 46,800 3 2,300 98 62,900 2 68,000 Yhteensä 3 7,098,300 34 7,270,900 68 552,650 2,307 0,743,300 2,820 25,665,50
52 Jak o korkornäärän m ukaan oli: ô'/^/okorolla. 5 % korolla. 4 7 20/o korolla. Prêts à 5 7 2 %. Prêts à 5 %. Prêts à 4 7 2 %. Koko ulkonaoleva lainamäärä. Total des prêts. Uudenmaan l ä ä n i... 3,476,900 545,700 2,54,900 6,564,500 Turun ja Porin... 2,325,900 783,000 936,800 4,045,700 Hämeen... 2,98,900 223,400,450,00 3,872,400 Wiipurin,,... 875,800 539,00 294,00,709,000 Mikkelin...,372,200 32,000,034,900 2,79,00 Kuopion...,4,350,03,500 23,000 2,358,850 Waasan...,58,500 985,000,57,00 3,74,600 Oulun.,... 270,700 240,700 69,600 68,000 Yhteensä 2,793,250 4,660,400 8,2,500 25,665,50 H ypoteeki-yhdistyksen tila 3 p. Jouluk. 890 oli seuraava: Situation de la Société hypothécaire de la Finlande au 3 Décembre 890. "più Sfinf. yim. Varoja. Vastattavia. L a i n a u s t i li... 22,050,82 2 Kotimaisia obligatiooneja... 6,400 Juosseet, maksamattomat korot. 520,846 63 Ulkomaisia... 22.688,500 - Pääoman vähennys 865 ja 887 Obligatiooneille juossut korko. 3,246 50 la in a lle...,328,959 08 Kassakreditiivi Yhdyspankissa. 93,979 50 Etumaksoja, kiinnitys- ja lain Erlanger & Consortes.... 602 94 haku-... 2,364 68 V ararah asto... 500,000 L ä ä n ik o m ite a t...,227 Varasto 865 vuoden lainan pää- M. A. von Rothschild & Söhno. 55 35 omanvähennyksen kuolettami Yhdyspankki, juokseva tili.. 4,783 50 seksi... 406,898 5 O b lig a tio o n eja... 235,742 55 Voitto vuodelta 890, myöskin K a l u s t o... 2,678 2 tätä varten säilytettävä... 42,903 25 Kassa y. m... 3,23 22 Yhteensä 24,50,530 34 Yhteensä ]24,50,530 34 Vakuutuslaitokset. M aan kolm e v an h a a asukasten keskinäiselle edesvastuulle p eru stettu a p alovakuutusyhtiötä ovat viisivuotiskautena ja tk an e et to i m intaansa. V anh im m alla niistä, Kaupunkein yleisellä palovakuutusyhtiöllä, oli
53 vuoden 890 lopulla yhteensä 8,399 vakuutusta, jo itten palovakuutusarvo nousi 20,80,853 m arkkaan 3 penniin. V akuutusten enenem inen aikojen kuluessa n ähdään seuraavasta taulusta, jo k a osottaa vak u u tettu jen kiinteim istöjen lukum äärän sekä n iitten palovakuutusarvon allam ainittujen vuosien lopulla :. Kiinteimis- töjä. Palovakuutusarvo. 9b)f fim Y. 840 ( 7 0)...,825 9,569,86 4 4 0 n!850 (>/0)... 2,845 32,050,082 56 2)» I860 ( 7 i o )... 3,372 46,702,462 6 3),,870... 4,887 80,348,552 35 880... 6,47 23.648,206 82 885... 7,398 63,44,005 40,,886... 7,65 73,544,724 97,,887... 7,804 82,352,49 67,,888... 7,943 89,768,408 08 889... 8,85 200,08,869 54 890... 8,399 20,80,853 03 K okonaissum m ista v. 890 tu li 94 num eroa vakuutuksia, joiden palovakuutusarvo tek i 79 m iljoonaa m arkkaa (37 /0 k aik ista vakuutuksista) H elsingin osalle, 89 num eroa 29 V2 m iljoonalla m arkalla (4 % ) T urun ja 529'n u m e ro a 7 m iljoonalla (8 /0) W iipurin osalle. N äitä läh in n ä oli Nikolainkaupungilla yhtiössä vakuutuksia 8,3 m ilj. m arkan, T am pereella ja O ululla 7,6, K uopiolla 5,7, P orilla 5,2 milj. m arkan arvosta j. n. e. Jo s kiinteim istöjen lukum äärä verrataan yhtiön vuotiseen edesvastaussum m aan, n äh d ään että edesvastaussum m an keskim äärä k u ltak in yksityiseltä kiinteim istöltä, toisin sanoen kiinteim istöjen arvo, on herkeäm ättä ollut kasvam assa. V uonna 840 tek i n im ittäin täm ä edesvastaussum m a keskim äärin 0,723 m arkkaa k u ltak in kiinteim istöltä, v. 850 se tek i,265 m arkkaa, v. 860 3,850 m arkkaa, v. 870 6,44 m arkkaa, v. 880 9,08 m arkkaa, v. 885 22,052 m arkkaa ja v. 890 25,00 m arkkaa. Y htiön tu lo t m ain ittu jen palo *) 7,23,628 ruplaa 77 kopeekkaa bancoa. 2) 8,02,520 ruplaa 64 kopeekkaa hopeaa. 3),675,65 ruplaa 54 kopeekkaa hopeaa. Suom. Tai. Tila, 20
54 vakuutusten yhteenlasketuista vuosim aksuista nousivat v. 870 542,345 m arkkaan 34 penniin, v. 880 789,854 m arkkaan 43 pen n iin ja v. 890,63,43 m arkkaan 9 penniin. Y htiön m aksam at palovahingonkorvaukset tek iv ät v uosina 88 885 y h teen sä..,603,326 m kaa 69 penniä. Y. 886... 247,990» 37 ))» 887... 725,662» 35»» 888... 20,09» 85 ))» 889... 36,44» 87 ))» 890... 74,90» 24 )) Y hteensä,574,87 m kaa 68 penniä Vuosi 890 oli yhtiölle erittäin suotuisa, sillä vahingonkorvaukset te k iv ät ainoastaan 0,04 /0 edesvastaussum m asta, jo k a m äärä ainoastaan yhden k erran, n im ittä in v. 870, oli pienem pi, jo llo in ko rvaus nousi 0,02 /0:iin edesvastaussum m asta. N iistä tulipaloista, joiden k au tta yhtiö viisivuotiskautena on k ärsin y t suurim m at vahinkonsa, m ainittakoon palo H am inassa 24 p. Syysk. 887, jo l loin 2 taloa kokonaan h äv itettiin sekä 8 taloa enem m än ta i vähem m än vah in g o itettiin ja jo n k a k au tta yhtiö kärsi 46,85 m arkan 35 pennin tappion, sekä tulipalo Oulussa 9 p. Syysk. 8S9, jolloin 5 taloa kokonaan h äv itettiin ja 8 v ah in g o itettiin ja y h tiö n tappio nousi 05,494 m arkkaan 96 penniin. E dellinen tulipalo p ak o tti y htiön jo h to k u n taa m äärääm ään osakkaille puolen y lim ääräisen m akson. 890 vuoden lopulla y h tiö n varat, n iihin lu k em atta kantarahastoa, m aksam attom ia palovahinkoja ja kalustoa (kaikkiaan 7,050 m arkkaa 8 penniä) tek iv ät 4,788,825 m ark k aa 74 penniä, jo k a m äärä 0 572,608 m arkkaa 68 penniä suurem pi n iitä 2 p ro sen ttia edesvastaussum m asta, joihin kassasäästön y h tiö n sääntöjen m ukaan tulee nousta. Suomen maalaisten paloapu-yhtiöllä oli 33:nnen tilivuotensa lopulla 3 p. M aalisk. 89 v akuutuksia 60,975,280 m arkan arvosta, jo ista edesvastaussum m a tek i 92,973,70 m arkkaa. 3 p. M aalisk. 886 y h tiö n vakuutukset nousivat 29,829,980 m arkan arvoon sekä niiden edesvastaussum m a 57,595,70 m arkkaan. V akuutukset olivat siis näin ä viitenä vuonna enentyneet arvoltaan 3,45,300 m arkalla eli 24 / :lla, sekä edesvastaussum m altaan 35,378,000 m arkalla eli 22 /0:lla. E nenem isprosentit edellisenä viisivuotiskautena oliv at v ähän suurem m at eli 28 ja 26.
55 3 p. M aalisk. 89 yhtiön edesvastaussum m a jak au tu i seuraavalla ta v alla eri lään ie n kesken: Edesvastaussumma. Markkaa. Prosenttina koko edesvastaussummasta. Uudenmaan lääni 34,983,540 8 (20) Turun ja Porin 37,28,750 9 (23) Hämeen 38,06,720 20 (8) Wiipurin 25,980,630 3 (3) Mikkelin 0,842,430 6 (5) Kuopion... 7,647,790 9 (8) W aasan 5,30,880 8 (8) Oulun 2,98,970 7 (5) N um erot sulkum erkkien välissä osottavat prosenttilukuja v. 886. P alovahinkojen korvauksia yhtiö 4 päivästä M aalisk. 886 3 päivään M aalisk. 89 m aksoi seuraavat m äärät: Palovahinkojen lukumäärä. Palovahingonkorvauksia. SHnf fm. 4/ 3886 3/3887 25 386,582 90 887 888 338 534,867 7 8 8 8-889 328 59,063 02 889 890 306 497,852 30 890 89 350 437,97 48 Yhteensä,573 2,375,563 4 N äistä yhteen lask etu ista m enoista m aksettiin,835,353 m arkkaa penni eli 77,2 prosenttia palovahingoista asuin- ja ulkohuoneissa, 88,578 m arkkaa 7 penniä eli 8 prosenttia palovahingoista tehdaslaitoksissa ja käsityöhuoneissa, 32,24 m arkkaa 83 penniä eli 3, p ro senttia palovahingoista riihissä, 32,972 m arkkaa 75 penniä eli,4 prosenttia palovahingoista saunoissa ja 6,444 m arkkaa 75 penniä eli 0,3 p ro sen ttia palovahingoista, jo tk a olivat kohdanneet m uita tu len ark o ja laitoksia. M ainittuihin sum m iin on m yöskin lu ettu korvaus siitä irtaim istosta, jo k a kiinteim istön palossa k ärsi vahinkoa.
5(i Y htiön palovahinkojen korvaukset viisivuotiskautena nousevat lähes k ak si k e rta a suurem paan m äärään k u in edellisenä viisiv uotisk autena. S uurem m ista tulipaloista m ain itaan k u iten k in ainoastaan tulipalo Salon k au p p a lassa H einäkuulla 887, jo k a saattoi yhtiölle 34,443 m arkan 55 p:in tappion. 4 p:stä M aalisk. 858, jo llo in y h tiö alkoi toim in tan sa, sam aan p äiv ään 890 eli siis 32 vuotena olem assa-olonsa aikana on yhtiö kaikkiaan 7,778 palovahingosta m aksanut 0,602,773 m arkkaa 0 penniä. Ulostaksee- ra tu t m aksot ovat sam aan aikaan teh n eet 2,985,839 m arkkaa 39 penniä. Sum m ien jak au tu m in en eri lääneille nähdään seuraavasta tau lu sta: Läänit. Palovahinkojen Ulostakseeratut maksot. lukumäärä. suuruus. 3bif pm Sfot/c pu U u d e n m a a n...,054,577,660 54 2,468,037 29 Turun ja P o r in...,958 2,93,796 87 3,097,720 54 H äm een...,087,404,64 60,977,089 37 W iip u r in... 683,663,23 89,668,546 65 M ik k e lin... 468 762,096 50 662,543 77 K u o p i o n... 897,52,675 39 875,25 65 W aasan... 849,062,57 44,24,960 09 O u l u n... 832 786,683 87,02,690 03 f Suomen kaupunkein paloapu-yhtiöllä irtainta omaisuutta varten, jo k a alkoi toim intansa vuonna 872, oli 9:nnen tilivuotensa lopulla 3 p. Toukok. 89 vakuutuksia 39,282,300 m arkasta, ja ettu in a 5,426 vakuutuskirjeelle, jo itten vakuutusm aksut tek iv ät y h teensä,542 m arkkaa 6 penniä. V akuutu k sista tu li 0 m iljoonaa m arkkaa Turun, 8 m iljoonaa H elsingin, lähes 3 m iljoonaa W aasan, 2 V2 m iljoonaa W iipurin, /2 m iljoonaa K uopion ja P o rin osalle j. n. e. Y. 886 v ak uutussum m a te k i 34,472,500 m arkkaa.
57 Tulos y htiön toim innasta n äh d ään seuraavasta tau lu sta: Tulot. Menot. Voitto. 9 b if im. Sfhfi fiiä S fa f. fia. 7 886»V, 887... 4,59 48 70,379 53 70,779 95 887,,888... 243,426 67 243,426 67,, 888 889... 46,246 58 7,88 34 74,428 24 889 890... 5,430 8 69,728 35 8,70 83 890 8 9... 58,865 83 70,022 39 88,843 44 Ensim m äisellä sijalla m enojen joukossa ovat tiety sti palovahingonkor- vaukset. jo tk a viisivuotiskautena nousivat yhteensä 40,390 m arkkaan 90 penniin, jo sta kuitenkin jälleenvakuutuksen k au tta saatiin tak aisin 07,50 m arkkaa 52 penniä. A ikakausi tu li yhtiölle enem m än häviötätuottavaksi kuin tavallisesti vuoden 887 tähden, jolloin suuret jo ylem pänä m ainitut tu lip alo t Salon kauppalassa ja H am inan kaupungissa yksinään tu o ttiv at y h tiölle 22,56 m arkan 70 pennin tappion. K aik k i y h tiö n antam at korvaukset palovahingoista v. 887 tekivät 289,029 m arkkaa 79 penniä, eikä sen vuoksi taid ettu k aan tä ltä vuodelta m erkitä m itään voittoa. Jälleenvakuu- tusm aksut vuodelta 890 89 nousivat 22,909 m arkkaan 26 penniin, p alk a t ja kustan n u k set 23,22 m arkkaan 97 penniin ja palkkiot asiam iehille,80 m ark k a an 3 penniin. Y htiön tila 3 p. T oukok. 89 oli seu raava: Stnf im. S/inf. im. Varoja. Vastattavia. O b lig a tio o n e ja... 473,697 39 V ararah asto... 354,628 96 K a l u s t o...,626 58 V a k u u tu srah a sto... 56,549 4 Sisällä olevaa asiamiesten ja jäl- Obligatioonivararahasto.... 50,85 46 laenvakuuttajien luona... 62 66 Velkaa yhtiön asiamiehille.. 932 0 Talletuksia pankeissa.... 43,000 Sam. suorittamattomista palova- Juoksevalla t ilillä...,200 hingonkorvauksista....,637 27 Juosseita k o r k o ja... 5,82 67 K a s s a... 640 63 Yhteensä 924,598 93 Yhteensä 924,598 93
58 N äitten kolm en keskinäiselle edesv astau sv elv o llisu u d en perustettujen yleisten palovakuutusyhtiöin lisäksi on v. 890 tu llu t neljäs enem m än y k sity i sellä luonteella, n im ittäin Suomen sahanomistajien palovakuutus-yhtiö, jonka säännöt saivat vahvistuksensa 2 p. Jouluk. 889. P aitsi n äitä n y t m ain itu ita y h tiö itä löytyi m aassa vuoden 890 lopulla edelleen ainoastaan yksi osakkeille p eru stettu palovakuutusyhtiö, Fennia, peru stettu v. 882. V akuutukset yhtiössä, jo tk a Jo u lu k u u n viim eisenä päivänä v. 885 tek iv ät 53,878,506 m arkkaa, olivat sam ana päivänä 890 nousseet 95,468,82 m arkkaan, jo sta m äärästä 44,506,705 m arkkaa olivat jälleenvakuutetu t, n iin että y h tiö n oma edesvastaussum m a m ain ittu n a päivänä teki 50,96,477 m arkkaa (v. 885 28,64,986 mkaa). M illä m enestyksellä yhtiö, jo n k a sisäänm aksettu kantapääom a on m iljoona m arkkaa, on h arjo ttan u t liik ettään, n ähdään seuraavasta taulusta: Tulot. Menot. Säästö. SHnfi jm Sfinf. pm. tm V. 886... 449,959 90 326,365 72 23,594 8» 887... 480,322 8 402,235 74 78,087 07» 888... 528,890 06 390,888 90 38,00 6 n 889... 6,97 32 58,954 82 93,06 50 M 890... 88,304 76 628,875 0 89,429 75 P alavahinkojen lukum äärä, jo tk a ovat kohdanneet yhtiötä, ja n iitten johdosta m aksetut korvausm äärät tekivät: Palovahinkoja. Korvausmäärät. y. 886...? 85,03 m kaa 72 penniä.» 887... 55 68,94 )) 67 ))» 888... 50 03,65 )) 5 )) )) 889...? 77,257 )) 0» )> 890... 9 82,339 )) 30 )> Y hteensä? 76,76 m kaa 85 penniä. K oko korvausm äärästä on yhtiö k u iten k in jälleenvakuutusten k au tta saanut tak aisin 354,239 m arkkaa 46 penniä, jo ten y h tiö n tappio siten viisivuotiskautena supistuu 362,477 m arkkaan 39 penniin.
59 Y htiön tila viim eisenä päivänä Jo u lu k u u ta 890 osotti varoja: 4,67,80 m arkkaa 27 penniä, jo sta takaussitoum uksia 3,000,000 m arkkaa, velkakirjoja,299,500 m arkkaa, obligatsiooneja 86,687 m ark k a a 5 p en n iä ja ta lle tu k sia 20,000 m arkkaa. V elkojen jouk ossa seisoi ensim m äisenä osakepääom a 4,000,000 m arkkaa, sen jälkeen vararahasto 320,000 m arkalla, vakuutusrahasto,56 m arkalla 9 pennillä j. n. e. Säästö on jo ylem pänä ilm otettu. K u n tien yksityisissä palovakuutusyhtiöissä sekä ulkom aan Suom essa to i m ivissa yhtiöissä oli 886 890 p alan u t tai palon k au tta v ah in g o itettu om aisuus v akuutettu allam ainittuihin m ääriin, n iitten ilm otusten m ukaan, jo tk a annetaan kuvernöörein vuosikertom uksissa. M ontant les dédommagements payés p a r les sociétés d assurances contre l incendie. 886. 887. 888. 889. 890. M a r k k a a.! Kuntien yksityisissä paloapuyhtiöissä (Sociétés locales d'assurances mutuelles).... 378,77 402,633 325,346 354,250 338,90 Ulkomaalaisissa paloapuyhtiöissä (Compagnies étrangères d assurances)... 290.968.086.784 736.582,82,056 448,52 Yhteensä 669,739,489,47,06,928 2,75,306 786,342 T ulipalojen lukum äärän ja n iitten tu o ttam at tu h o t eri lääneissä k u vernöörit ilm o ttav at olleen seuraavat:
886. 887. 888. 889. 890. Yhteensä. Total. L ä ä n i t. Gouvernements. Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta j vahingoittuneen omaisuuden arvo Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. j Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. j Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. Nombre des incendies. Tulipalojen luku. Montant des pertes. Palaneen eli tulipalon kautta vahingoittuneen omaisuuden arvo. 60 Sfinf. ÿtnf 9h,f.9 h,/ r. Uudenmaan.... 73 323,032. 89 35,28 0 34,54 90 357,63 74 33,255 427,623,677 Turun ja P orin... 45 294,458 5 74,204 58 202,428 04 585,29 06 56,76 664,952,935 H ä m e e n... 56 84,864 60 84,528 6 577,49 69 230,965 76 74,85 322,402.32 W iip u r in... 90 294,860 27,280,550 98 90,952 80 727,899 87 346,225 972 2,840,486 M ik k e lin... 25 97,627 50 79,805 33 85,033 56 7,807 73 45,48 637 379.420 K u o p io n... 329 7,46 282 20,637 30 48,943 358 53,423 347 6,403,626 70.822 W a a s a n... 44 42,030 74 88,654 86 90,499 7 753,67 68 265.996 843,540,36 O u lu n... 60 54,400 82 775,788 98 90,845 89 277.399 66 87.08 895,285.540 i Summa,222,562,687,305 3.659,384,345,800,390,37 3,207,420,97,505,666 6,386,735,547
Kil Suhteellisesti s. t. s. v errattu n a asuinhuoneitten lukuun, suurin m äärä tulipaloja tap ah tu i vuosina 886 890 k u ten edellisenä viisivuotiskautena K uopion läänissä, sen jälk een järje stä än Oulun ja M ikkelin, W iipurin, W aasan, U udenm aan, T u ru n ja P o rin sekä H äm een lääneissä. K u ten viim eksi esitetystä tau lu sta näkyy, olisi palaneen tai palon k au tta vahingoittuneen om aisuuden arvo m aassa viisivuotiskautena 886 890 noussut k aikkiaan,735,547 m arkkaan, 4,675,522 m arkkaa vastaan viisivuotiskautena 88 885. Jo s sen johdosta, m itä ylem pänä on m ainittu, ne palovahingon korvaukset lasketaan yhteen, jo tk a eri v akuutusyhtiöt viisivuotiskautena ovat m aksaneet, saadaan,25,220 m arkan suuruinen summa. T ulipalojen k au tta sy n ty n y t vahinko m aassa vv. 886 890 olisi siis tu llu t korvatuksi, paitsi suhteellisesti jokseenkin väh äp ätö istä 484,327 m arkan suuru ista summaa. V uoden 890 lopulla löytyi m aassa kaksi henkivakuutusyhtiötä, Kaleva ja Suomi, viim eksi m ain ittu p eru stettu v. 890. K alevan edesvastaus henkiv akuutuksista vuoden 890 lopulla nousi 33,474,52 m arkkaan 23 penniin, ja ettu in a 4,388 henkilölle; tästä m äärästä,969,343 m arkkaa 40 penniä, ja e t tu in a 42 henkilölle, oli jälleen v ak u u tettu sisä- ja ulkom aisissa yhtiöissä. V uonna 890 tap ah tu n eesta 34 kuolem ankohtauksesta yhtiö m aksoi 243,400 m arkkaa. V uoden 885 lopulla yhtiö oli edesvastauksessa hen k iv ak u u tu k sista, jo itten sum m a nousi 9,22,573 m arkkaan, ja m aksoi vuoden kuluessa tap ah tu n eesta 6 kuolem ankohtauksesta 9,000 m arkkaa. Jälkeenelo-koron vakuuttam isesta y htiön edesvastaussum m a 3 p. Jouluk. 890 oli 39,75 m arkkaa 60 penniä, m yötäjäisvakuutuksista 476,882 m arkkaa 76 penniä, elinkoron vakuutuksista 08,43 m arkkaa 9 penniä, keskinäisistä vakuutuksista ala-ikäisten lasten puolesta 02,88 m arkkaa 95 penniä. Y htiön v arat vuoden 890 lopulla olivat kirjoihin m erk ity t 8,970,4 22 m arkan 45 pennin arvosta, k u n ne vuoden 885 lopulla n o u siv at 5,57,05 m ark k a an 24 penniin. Y htiön puhdas voitto vuosina 886 890 tek i: V. 886... 96,4 m kaa 96 penniä. )) 887... 89,9» 57»» 888... 266,735 )) 45» )) 889... 23,602 )> 8 8» )> 890... 235,470» 94» O sake-yhtiö Suom en ensim m äinen tiliv uosi u lo ttu u vuoden 89 loppuun, eikä siis m ikään selvitys y h tiö n toim innasta kuulu täm än kertom uksen alaan. Suom. Tai. Tila. 2
62 Y ksi tapaturmavakuutusyhtiö löytyi m aassa vuoden 890 lopulla, P atria, p eru stettu v. 888, 500,000 m arkan pääom alla, jo sta 2/s osaa on sisäänm ak- settu. V. 890 m yönnettiin yhtiössä yksityisiä vakuutuksia,25 hengelle,,403,400 m arkasta, ja joukkovakuutuksia 4,742 hengelle 6,30,490 m arkasta, ja teki y h tiö n oma vakuutussum m a, sittenkuin jälleenvakuutukset oliv at poisluetut, vuoden lopulla 5,534,890 m arkkaa. V ahingonkorvauksina y h tiö v. 888 (5/g 3/i2) m aksoi 77 m arkkaa, v. 889 7,49 m arkkaa 36 p enniä ja v. 890 3,630 m arkkaa 27 penniä, jo sta yhtiö k uitenkin jälleen- vakuutuksen k au tta sai tak aisin kaikkiaan 2,567 m arkkaa 42 penniä. Y htiön voitto teki: V. 888... 547 m kaa 34 penniä.»889... 628» 54»» 890... 20,379» 26» Pääoma- j a elinkorkolaitoksia lö y ty i 890 vuoden lo p u lla y k si H e lsin gissä 737,522 m arkan 7 pennin pääom avaroilla, kaksi Turussa, jo ista elinkorkolaitos 3,860,382 m arkan 6 pennin ja korko- ja pääom alaitos 57,838 m arkan 33 pennin pääom avaroilla, yksi W aasassa 42,843 m arkan 8 pennin sekä y k si Tam pereella 42,602 m arkan 2 pennin pääom alla. L aivojen ja laiva-osuutten v ak u u tu sta v astaan o ttiv at Merivakuutusyhtiö Suomessa ja Turun läänin yksityinen merivakuutusyhtiö ; laivarahtien, lastien ja kaskon vak u u tu sta Toinen merivakuutusyhtiö Suomessa ja tav arain v akuutusta m erellä eli m aalla k uljetettaessa Merivakuutusosakeyhtiö Triton (vuodesta 890), k aik illa pääkonttoorinsa Turussa. Säästöpankit. Yiime viisivuotiskauden lopussa oli vanhem pien säästöpankkein lukum äärä 2, jo ista kaupungeissa oli 29, m aaseuduilla 92. Vuoden 890 lopulla lukum äärä oli noussut 36:een eli 30:een kaupungeissa ja 06:een m aaseuduilla. Suurin on lisäys T urun ja P o rin läänissä, n im ittäin 6 u u tta säästöpankkia, sitten seuraavat järje stä än O ulun lääni 5:llä, H äm een lään i 3:a, K uopion ja M ikkelin lään it kum painenkin l:llä; W iipurin ja W aasan lääneissä on lukum äärä m uuttum aton, U udenm aan läänissä se on v äh en ty n y t yhdellä. U usi kaupunginsäästöpankki on p eru stettu Tam pereelle v. 890. K aupungeista M aarianham ina, N aantali, K äkisalm i, K askinen, Kem i, Tornio ja K ajaan i y h ä edelleen olivat ilm an säästöpankkia.
63 T allettajien saatavat tek iv ät vuoden 890 lopulla m aan kaikissa säästöpankeissa vähän yli 4 m iljoonaa (katso täh än liitetty ä taulua). K u n saata v a t vuoden 885 lopulla nousivat noin 23 m iljoonaan, tekee lisäys viisivuotiskautena siis 8 m iljoonaa. T äm ä m äärä on tasan kaksi k ertaa suurem pi k u in enenem inen vuodesta 880 vuoteen 885, jo k a tek i 9 m iljoonaa. T allettajan i eli p an k k ik irjain lukum äärä, jo k a v. 885 teki 52,58, oli vuoden 890 lopulla enentynyt 76,998:aan, jo ista 57,297 kaupunkien ja 9,70 m aala isk u n tien säästöpankeissa. Suurim m at säästöpankit v. 890 lö y ty iv ät: T urussa 2 m iljoonan pääomalla, H elsingissä 6,7 m iljoonan, W iipurissa 3,2, Porvoossa 3, Tam pereella (uusi) 2,4, L oviisassa,4, H äm eenlinnassa,3, Oulussa, ja T am pereella (vanha), m iljoonan pääom alla. M aaseudun säästöpankeista oli P erniön pankilla ensi sija 672,849 m arkan pääom alla, senjälkeen seurasi Salon 566,792 m arkan, L o im aan P ö y ty än 42,379 m arkan pääom alla j. n. e. E rity isk o h tiin m eneviä tieto ja säästöpankeista v. 890 löytyy T au lussa 29.
K atsaus m aan säästöpankkein tilaan 3 p. Jo u lu k. 890. L es caisses d épargne au 3 Décembre 890. K aupungeissa. Villes. M aalaiskunnissa. Communes rurales. Y h t e e n s ä. Total. L ä ä n i t. Gouvernements. Säästöpankkien luku. Nombre des caisses. Nombre des livrets. Säästöpankkikirjain luku. Crédit des dépos., Sisäänpaniain saatavat. Propres fonds des caisses. Säästöpankkein omat varat. Nombre des caisses. Säästöpankkien luku. Nombre des livrets. Säästöpankkikirjain luku. Crédit des dépos. Sisäänpaniain saatavat. Propres fonds des caisses. Säästöpankkein omat varat. Säästöpankkien luku. Nombre des caisses. Nombre des livrets. Säästöpankkikirjain luku. Crédit des dépos. Sisäänpaniain saatavat. Propres fonds des caisses. Säästöpankkein omat varat. ^ Total des fonds admin. Summa hoidetulta varoja. 64 S9njC tftif 9 kif ïïnfc iïnf U u d en m a a n... 5 \ \ 8,53 9,667,5,449,302 7 3,676,69,008 07,354 22 22,89 0,836,59,556,656 2,392,85 Turun ja Porin.... 4 6,870; 2,366,738,56,805 28 7,654 3,92,028 278,020 32 24.524 5,553,766,839,825 7,398,59 H ä m e e n... 3 4,683 4,687,898 242,470 20 3.323,34,33 99,608 23 8,006 5,822.2 342,078 6,64,289 W iip u rin... 5 7,50 3,573,980 649,097 2 6 73,043 23,04 7 7,3 3,647,023 672,38 4,39,6 M ik k e lin... 3,578 647,972 58,75 9,443 409,78 37,8 2 3,02,057,753 95,293,53,046 K u o p io n... 2,250 207,369 32,39 9 984 252,27 40,343 2,234 459,586 72,482 532,068 W a a s a n... 6 4,435 2,029,475 245,49 8,53 46,264 43,958 4 5,588 2,490,739 289,377 2,780,6 O u lu n... 2 2,88,05,893 256,540 3,307 340,07 54,60 5 4,25,445.964 3,4,757.05 K oko Suom essa 30 57,297 34,286,476 4,494,947 06 9,70 7,03,725 684,043 36 76,998 4,38,20 5,78,990 46,497,9
65 V anhem pain säästöpankkein lisäksi on viisivuotiskautena aivan uusi säästöpankkilaitos tu llu t, n. k. postisäästöpankki, jo k a alkoi toim intansa p. Tam m ik. 887. Täm än laitoksen tark o tu s on h erättää halua säästäväisyyte e n m yöski vähem m än v arak k aissa kansanluokissa v alm istam alla niille m u kavan tilaisuuden pienem päin säästöjen talteenpanoon; ja on täm än arveltu p araiten saattavan tap ah tu a siten, että säästökassoja on y h d istetty y li koko m aan levinneisiin postitoim istoihin, että n äih in kassoihin, jo tk a toim ivat valtio n tak u u lla ja hoidolla, on sallittu panna sisään niinki pieniä sum m ia kuin m arkka ja että sisäänpanoja on saatu o ttaa ulos siitä postilaitoksesta, m istä tallettaja vain on tahtonut. L aitos ei aluksi n ä y p ettän e en n iitä toivom uksia, jo ita siihen ase te t tiin, siitä päättäen, että sisäänpaniain m äärä lopulla k u tak i v u o tta 887 890 te k i 8,78, 4,056, 20,62 ja 22,532 sekä h eid än sisällä olevat saam i sensa Sm. 338,35: 64, 70,905: 04,,0,897: 62 ja,309,700: 97. M oni si- säänpania on k u iten k in sam ana vuonna, jolloin h än säästönsä teki, o ttan u t ne ulos jälleen, jo ten he ja heidän saam isensa eivät ole lu etu t y lläm ain ittu i hin summiin, ja tek i tällaisten sisäänpaniain lukum äärä eri vuosina 726,,966, 3,059 j a 4,20. Testamentteja ja lahjotuksia yleishyödyllisiin tark o tu k siin on vuosina 886 890, m ikäli ne asianom aisille kokoilioille ovat olleet tu n n etu ita, teh ty seuraava lukum äärä: 886. 887. 00 00 00 889. 890. Uudenmaan l ä ä n i... 9 0 9 7 8 Turun ja Porin... 8 3 2 20 3 Hämeen... 8 5 9 7 W iipurin... 6 7 4 4 2 Mikkelin... 5 Kuopion,.... 3 W aasan... 7 6 7 5 2 Oulun... 5 2 Yhteensä 52 43 38 46 60 S uurin m äärä n äitä lahjotuksia on k u ten ennen an n ettu köyhäin lasten koulunkäynnin hyväksi, stip e n d ira h a sto ik si etupäässä kansakouluille, köyhien auttam iseksi y. m. sam ankaltaisiin tarkotuksiin. Suuri osa niistä on ollut kiinteim istöjä, jo ita on lah jo tettu koulutonteiksi ja -rakennuksiksi
66 sekä köyh äin taloik si,- irta in ta om aisuutta, jy v iä y. m., ilm an ilm o te ttu a arvoa. P u h taassa rahassa an n etu t lah jo tu k set nousivat kuvernöörein vuosikertom usten m ukaan viisivuotiskautena 886 890 yhteensä,677,584 m arkkaan 09 penniin ja,90 hopearuplaan eli vähän korkeam m aksi, koska kertom uksissa rahalah jo tu sten m äärää joskus ei ole ilm otettu. E ri vuosille ja lääneille täm ä lahjotussum m a jak au tu i seuraavalla tavalla: L ahjotettu raham äärä. Y. 886.... 06,95 m kaa 68 p. Ja 40 ruplaa.» 887.... 479,556» 60»» 50 ))» 888.... 37,333» -- )) )) 265 )>» 889.... 28,05» 60» )) 00»» 890.... 926,393» 2» )) 535 ) E ri lääneissä lah jo tettu jen rahojen sum m a tek i: U udenm aan lääni... 352,077 m kaa 6 p. ja 80 ruplaa T u ru n ja P o rin»... 266,974» 69»»» H äm een»... 60,205 )) 50» )) -- )) "Wiipurin»... 259,559» -- )) )), 0» M ikkelin»... 47,00 )) --»» --» K uopion»... 84,340 )) 2 0» )> -- )) W aasan»... 93,027 )) 09» )) -- )) O ulun»... 44,300 ))» )) -- )> Y ksityisten henkilöin lah jo tu k sista m ainittakoon erittä in seuraavat: kunnallisraatim ies L. F. L eufstadiukselta 400,000 m arkan pääom a R aahen työväenluokan hyväksi; kruununnim ism ies A. J. K ronberg ilta 247,684 m ark an pääom a Jaak k im an köyhäin tu rv atto m ain lasten alittam iseksi heidän koulunkäynnissään; senaatori Th. T h ilen iltä 226,202 m arkkaa 7 penniä, etu päässä työn hankkim iseksi H elsingin köyhille lapsille; tilanom istaja A. K o poselta ja hänen vaim oltaan M aria L iisa K oposelta noin 80,000 m arkan pääom a apurahoiksi köyhille, turv atto m ille lapsille K uopion kaupunki- ja m aalaiskunnissa, jo k a lah jo tu s k u iten k in testam enttim oitteen johdosta on supistunut 28,276 m arkkaan 7 penniin; kauppaneuvoksenrouvalta Sofia D ahlström iltä 00,000 m arkan sum m a vapaasairashuoneeksi T urussa etenki kauppasäätyläisiä varten; kunnallisneuvos G. A. P etreliu k selta 50,000 m arkkaa, n eiti A urora U noniukselta 20,000 m arkkaa, kauppaneuvos F. R ettig iltä 20,000 m arkkaa ja konsuli K. F. Yoss ja hänen puolisonsa M ariana Yoss vain ajilta 4,000 m arkkaa, jo tk a kaikki sum m at on m ääräty t eläke- ja apu
67 rahoiksi vanhoille ja turvattom ille säätyläisnaisille T urussa; kauppias F. Th. L in d ro th ilta ja hänen puolisoltaan Serafia L in d ro th ilta 20,000 m arkkaa saira a n h o ita ja tta a n palkkaam iseksi ja avun hankkim iseksi köyhille sairaille U udessa kaupungissa; m erikapteeni A. R. Spoofvilta 4,500 m arkkaa sairasten hoitoa v arten T yrväässä; kauppias J. H. L in d ro th ilta 3-ääniset urut, 9.500 m arkan arvoiset, U udenkirkon kirkkoon; teh tailia C. J. B lom qvistilta ja hänen puolisoltaan K arolina B lom qvistilta sekä vuokraaja C. Gr. Rosenberg iltä 9,700 m arkan arvoinen talo kansakouluksi Sundin p itäjään A hvenanm aalla; salaneuvos C. v. H aartm an ilta 5,000 m arkkaa, jo n k a korko on jaetta v a kahden etevim m än m aanviljeliän kesken P iikkiössä; kauppias G. F. A hlgrenin jo viim e viisivuotiskautena osaksi uloslangenneista legaateista on vielä 3,000 m arkkaa lan g en n u t vaatetusavuksi köyhille lapsille ja kirjojen ostam iseksi kansakouluun M essukylässä, 5,492 m arkkaa 80 penniä köyhäin kansakoulu-oppilasten ylläpidoksi Teiskossa, 6,940 m arkkaa köyhäin koululasten ylläpidoksi W irroilla, 2,492 m arkkaa sam aa tark e tu sta v arten Ik a alisissa, 3,000 m arkkaa köyhäin koululasten koulunkäyntiä ja lainakirjaston y lläpitoa v arten L em päälässä; ruukinom istaja A. A hlström iltä 0,000 m arkk aa puutteenalaisten auttam iseksi K ullan kappelissa; entiseltä talolliselta Ju h o W iin ik k alalta 3,000 m arkkaa köyhäinkassaan L aitilassa; m erim ies G. S pringert v ain ajalta 7,98 m arkkaa 84 penniä köyhille R aum alla; protokollasihteeri F. P ip p in g v ain ajalta 0,000 m arkkaa köyhäin lasten koulunkäyntiä y. m. v arten T am m isaaren m aaseurakunnassa; kunnallisneuvos K. H. H eitm anilta 0,000 m arkan arvoinen rakennus köyhäintaloksi L ohjalla; n eiti L o visa C onradilta,000 m arkkaa urkujen hankkim iseksi L o h jan kirkkoon,.500 m arkkaa köyhäin lasten k o ulunkäyntiä varten L ohjalla ja 200 m arkk aa köyhien auttam iseksi sam assa paikassa; professori J. P ippingskjöldiltä 20.000 m arkkaa turvattom ien äitien avuksi H elsingissä; ru sth o llari F. Tennb erg iltä 0,000 m arkkaa urkujen ostam iseksi T enholan kirkkoon; rusthollarin lesk eltä K ristin a Lovisa L an d énilta 3,000 m arkkaa N um m en turvattom ain lasten koulunkäyntiä v arten ; v ap aah erratar F an n y v. B o rn ilta 2,000 m arkk aa Porvoon p itäjän köyhäintalon sisustam iseksi; rouva H. K avaleffilta 3.000 m arkkaa hedelm äpuutarhan perustam iseksi H elsingin p itäjän köyhäintalon lähistöön; hovioikeudenauskultantti A. L au rellilta 3,000 m arkkaa stipendiorahastoksi m atem aatisilla lahjoilla varustetuille koululaisille H elsingissä; talonom istaja C arl R osengrenilta puolet kaupungintalosta tu rv atto m ain ja köyhäin poikien koulunkäynnin kustantam iseksi H elsingissä ; v. konsuli Alfr. B jörkstenin k au tta nim ensä ilm ottam attom alta 5,000 m arkkaa näköalapaikan kaunistam iseksi L oviisan lähistössä; kauppias H. L indholm ilta 2.000 m arkkaa köyhäin koululasten ylläpidoksi Jaalassa; n eiti M. Ch. O landerilta kaupungintalo ja 22,800 m arkkaa raajarik k o isten ja kivuloisten lasten hoi
68 toa v arten H elsingissä; kauppias Alfr. L an g ilta 20,000 m arkkaa köyhille leskille ja turvattom ille lapsille säätyläisluokasta P adasjoella; tireh tö ö ri C. A. Z ittin g iltä 3,000 m arkkaa köyhäintalolle Tam m elassa; n eiti F red rik a Z ittin g iltä 2,000 m arkkaa köyhäin sairaanhoidoksi H äm eenlinnassa; lautam ies J. A. Jo k iselta 3,000 m arkkaa apurahoiksi köyhille kansakoululapsille W a- najassa; kauppaneuvos A. W. W ahren ilta 5,000 m arkkaa Tam m elan teollisuuskoululle ; ru h tin as B arjatin sk y ltä 00 ruplaa kunaki vuosista 886 890 köyhille S avitaipaleella; kauppaneuvos W. R othen perillisiltä 5,000 m arkkaa Y kspään kansakoululle W iip u rin pitäjässä; kollegiassessori E. G rotenfeltilta 2.000 m arkkaa köyhille H einjoella; n eljältä talonpojalta K yyrölässä 00 ru p laa k u ltak i k unnan kansakoululle perintöm aakirjojen saannin jo h d o sta; neiti E m m a A n tellilta 4,000 m arkkaa köyhäinhoidolle M äntyharjussa; kauppias And. B oehm iltä Savonlinnassa talo irtaim istoneen kaupungin köyhille; m aakauppias H enrik Ju v o selta 32,000 m arkkaa yleishyödyllisiin y rity k siin P ie k säm äen kunnassa; kauppias U. L indholm ilta 4,000 m arkkaa köyhäin lasten kasvatukseksi H einolassa, sam a m äärä köyhäin kansakoululasten auttam iseksi M äntyharjussa, 3,000 m arkkaa apurahoiksi köyhille Sysm ässä ja ilm ottam a- ton raham äärä köyhille kansakoululapsille H artolassa; erinäisiltä henkilöiltä K uopiossa 3,35 m arkkaa pohjarahaksi köyhäin m ajatalolle kaupungissa n älkävuosina; raatim ies G. R evelliltä ja hänen puolisoltaan A m anda B evelliltä 2.000 m arkkaa raam attujen, uusien testam en ttien ja virsikirjojen ostam iseksi köyhille rippikoululapsille Isossa K yrössä; tu n tem atto m alta henkilöltä 2,000 m arkkaa hengellisten kirjojen ostam iseksi köyhille Y listarossa; reh to ri Höck ert-v ain ajan perillisiltä 4,390 m arkkaa stipendioiksi P ietarsaaren alkeiskoululle; konsuleilta Uno ja F rith io f W olffilta 5,709 m arkkaa 59 penniä sairashuoneen hyväksi N ikolainkaupungissa ; postim estarinleski C. C arlborg v ain a ja lta,000 m arkkaa köyhäin hyväksi Jyväskylässä ja,000 m arkkaa köyhäin oppilasten hyväksi sam an kaupungin lyseossa; leskirouva C harlotta Sneckend ah lilta 5,000 m arkkaa köyhäin säätyhenkilöiden hyväksi K okkolassa; kauppias J. Jakobssonilta Jy v äsk y lässä 8,000 m arkkaa sairasavuiksi y. m.; kruununnim ism ies N. Gr. S tolpelta 2,000 m arkkaa kahdelle kansakoululle V ähässä K yrössä; kauppias H. K oskiselta u ru t Isojoen kirkkoon; konsulinrouva P au line G ru n d feltilta 5,000 m arkkaa U uden K aarlepyyn köyhäin hyväksi; ra a timies J. A. L ybeck iltä 2,000 m arkkaa köyhäin kauppiasleskien hyväksi U u dessa K aarlepyyssä; kultasepänleski Sofia H olm grenilta Jyväskylässä 20,000 m arkkaa kaupungin käsityöläisyhdistyksen eläkekassaan, 0,000 m arkkaa k au p ungin köyhille ja 4,000 m arkkaa k aupungin puutarhayhdistykselle ; kauppaneuvos J. Gr. B ergbom ilta 0,000 m arkkaa köyhäintalon perustam iseksi H au k i p u taalla; tilan o m istaja F. W. P en tzin iltä 2,000 m arkkaa kansakoulun perustam isek si T em m eksellä; m aisteri K. J. G um m erukselta ja leskirou va Grum-
60 m erukselta 00 ty n n y riä viljaa varattom ien kansakoululasten ylläpitäm iseksi S iik ajo en pitäjässä. T estam enteista ja lah jo tu k sista p uhuttaessa ei tällä k ertaa, k u ten T oim iston edellisissä viisivuotiskertom uksissa, ole o tettu huom ioon kaupunkien anniskelu- ja v äh ittäin m y y n ti-y h tiö itten voittorahoja, tai m itään osaa niistä, koska kuvernöörein kertom uksissa vuosilta 886 890 tiedot, jo tk a koskev at n äitä varoja, ovat erittäin vaillinaiset ja koska n iitten jakam ista ei oikeastaan voine katsoa m iksikään lahjotukseksi. Sekä sen lähteen vuoksi, jo sta ne tulevat, että n iitten huom attavani m ääräin vuoksi, jo ih in ne nousevat, ansaitsisivat näm ä v arat erityistä käsittelem istä, jo k a k u iten k in vastam aini- tu sta syystä ei puheena olevalta aikakaudelta voi tu lla kysym ykseen. Tässä m ainittakoon ainoastaan, e ttä kuvernöörein kertom usten m ukaan lahjotus- m äärä usein m ainittujen varojen k au tta olisi enentynyt 254,709 m arkalla 93 p ennillä jo k a sum m a k uitenkin todellisesti lienee ollut 0 20 k ertaa suurempi. T ietojen m ukaan, jo tk a ovat ju lk a istu t paloviina-asetusten ta rk a sta m iseksi asetetun kom itean m ietinnössä vuodelta 890, tek i n im ittäin anniskelu* ja v äh ittäin m y y n ti-y h tiö itten puhdas voitto m aassa v. 886 Sm. 430,789: 46, v. 887 Sm. 778,472: 79 ja v. 888 Sm.,084,7: 29 eli siis ainoastaan n ä iltä k o lm elta vuo d elta Sm. 2,293,973: 54. K aikkien y leistä hyötyä tark o ttav ien varastojen m äärä, jo ista luettelo löytyy tau lu liitteessä ST:o 3, teki, sikäli kuin ne olivat kerääjille tu n n etu t, 3 p. Jo u lu k. 890 tasaisissa m arkoissa: U udenm aan lääni..... 2,500,370 mkaa. T u ru n ja P o rin»..... 6,23,689 )) H äm een».....,420,443 )) W iip u rin».... 2,867,828 )) M ikkelin»..... 345,667 )) K uopion».....2,56,438» W aasan»..... 2,94,055 )) O ulun»....... 3,57,266» Y hteensä 22,232,756 m kaa. Y. 885 lopulla ilm otettiin n äitten varastojen suuruus 4,853,575 m arkaksi. S itäp aitsi löytyi seuraavat yleiset eläkekassat, joiden säästö lopulla v u o tta 890 tek i: Suom en Siviiliviraston leski- ja orpoinkassa.. K irkollisviraston»»» (V s^l),06,70 4,69,047 m kaa )) 8 8 p:niä. 30» Suoni. Tai. lila.
70 K ouluviraston eläkekassa... 2,973,220 m kaa 24 p:niä Suom en so tilasv irasto n leski- ja orpoinkassa.. 3,064,549 )) 39 )) M erim ieseläk elaito s...,666,47 )) 68 )) V altio n rautateitten e lä k e la ito s... 900,00 )) 48 )) K ansakoulu-opettajain leski- ja orpoinkassa... 67,999 )) 58 )) A p tee k are in ja fa rm aseu ttein eläkekassa (3/ 3 9). 67,268 )> 23» L ääk ärein e lä k e k a s s a... 24,826 ) 76 )) A atelisneitien»... 226,083 )) 07 )) B oijen la h jo tu sra h a sto... 97,43 )) 95 )) T aid en iek k ain ja k irja ilia in eläkekassa.... 68,68 )) 86 )) Suom en kaupp ap alv eliain».... 05,33 )) 6 K irjan p ain ajain av u n a n t o r ah a s t o... 38,478 )) 42 )) Y hteensä 26,524,553 m kaa 45 p:niä Y leisten eläkekassojen säästö vuoden 885 lopulla ilm otettiin 20,676,378 m ark ak si 6 penniksi. Opetustoimi. V a k in a is ia k a n sa k o u lu ja lö y t y i m a a ssa K o u lu - y lih a llit u k s e n v u o s ik e r to m u s te n m u k a a n m a a n k a n s a n o p e tu k s e s ta : Kansakouluja Nombre des écoles kaupungeissa. dans les villes. maaseudulla. dans les comm. rurales. Yhteensä kouluja. Total. Lukuvuonna 886 887... 2 79 930 n 887 888... 26 755 97 n 888 889... 220 790,00 n 889 890... 220? 825,045? )i 890 89... 220? 880,00? T a r k k o ja t ie to ja k a n s a k o u lu je n lu k u m ä ä r ä stä k a u p u n g e is s a e i v iim e v u o s in a o le v o it u a n ta a s iitä s y y s tä, e ttä o p p ila s lu v u n lis ä ä n ty e s s ä u u sia k a n s a k o u lu ja e i a in a o le p e r u s te ttu, v a a n a in o a s ta a n r in n a k k a is o s a s to ja v a n h o je n lis ä k s i to im e e n p a n tu. O p p ila s te n lu k u m ä ä r ä k a n s a k o u lu is s a (y n n ä se m in a a r e in m a llik o u lu is s a j a la s te n ta r h o is s a ) te k i:
7 Kaupungeissa. Maaseudulla. Yhteensä. Lukuvuonna 8 8 6-8 8 7... 5,854 26,772 42,626» 887 888... 6,607 28,846 44,953 888 889... 7,08 29,858 46,876» 889 890... 8,050 32,057 50,07» 890-89... 9,356 35,87 54,543 K ansakoulujen lukum äärä oli lukuvuonna 885 886 860 ja oli siis v iitenä vuotena, jospa kaupunkien kansakoulut lasketaanki vain 220:ksi, enentynyt 240:a eli 28 p rosentilla; oppilasten lukum äärä oli vv. 885 886 38,556, enennys siis 7,839. P aitsi oppilaita varsinaisissa kansakouluissa on otettava huom ioon opp ilaat erityisissä kansakouluihin m aalla yhdistetyissä pienten lasten kouluissa, jo itte n oppilasm äärä te k i lukuvuonna 886 887...... 6,873.» 887 888...... 7,940.» 888 889...... 8,46. )) 889 890...... 9,632. )) 890-89...... 22,846. L ukuvuonna 885 886 oli n äitten oppilasten lukum äärä 3,627. O pettajakunnan lu k u kansakouluissa tek i v. 886 887,23, v. 887-8 8 8,264, v. 888 889,332, v. 889 890,385 ja v. 890 89,492, jo ista viim ein m ainituista 695 oli m iespuolista ja 797 naispuolista opettajaa. Y lipäänsä kansakoulut viisivuotiskautena ovat v o ittan eet paljon alaa maassa. L ukuvuoden 885 886 lopulla löytyi vielä 6 m aalaiskuntaa eli /4 osa koko lukum äärästä, jo illa ei ollut vakinaista kansakoulua; lukuvuoden 890 89 lopulla oli tällaisten m aalaiskuntien lukum äärä alen tu n u t 65:ksi eli vähem m äksi kuin fn osaksi m aalaiskuntien koko lukum äärästä. L ukuvuonna 885 886 teki n iitten m aalaiskuntien luku, jo illa oli enem m än kuin yksi korkeam pi kansakoulu, 77; lukuvuoden 890 89 lopulla oli lukum äärä 22. S euraava tau lu an taa yleissilm äyksen kansakoulujen leviäm iseen Suom en m aalaiskunnissa lukuvuonna 890 89.
72 Kuntia, joissa oli Nombre des communes rurales où il y avait des écoles primaires supérieures. koulu.! 2 koulua. 3 koulua. j 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. 8 koulua. 9 koulua. 0 koulua. prim, super. Maalaiskuntia, joissa ei ollut vakinaista kansakoulua toimessa. Communes rurales sans écoles Total des communes rurales. Summa maalaiskuntia. Uudenmaan lään i.. 8 0 4 8 3 3 2 38 Turun ja Porin.. 60 26 7 2 26 2 Hämeen.. 7 5 8 4 3 48 Wiipurin.. 0 7 5 5 4 3 2 --- -- 2 49 Mikkelin.. 7 8 2 5 3 26 Kuopion.. 9 0 3 2 2 2 -- 2 33 W aasan.. 36 3 4 3 3 -- _ 3 83 Oulun.. 33 4 20 68 Yhteensä 80 0 42 29 20 2 6 65 466 K uopion m aalaiskunnassa ne 0 koulua löytyivät. L ukuvuonna 890 89 toim essa olevista 880 koulusta m aalla oli 76 suom alaista, 38 ruotsalaista, 23 suom alais-ruotsalaista, 2 venäläistä ja suom alais-saksalainen. K aupunkein kansakouluissa an n ettiin sam ana vuonna opetusta 3,548 oppilaalle suom eksi, 5,778:e ru o tsik si ja 30:lle venäjäksi. K ansakoulujen mies- ja nais-opettajasem inaarit eivät ole viisivuotisk au ten a lisääntyneet, niin että n iitä y h ä edelleen on neljä. O ppilasten lu k u m äärä niissä tek i lukuvuonna 890 89 y h teensä 433, jo ista 24 m iehen- ja 94 vaim onpuolta oli suom enkielisiä, 45 m iehen- ja 70 vaim onpuolta ru o t sinkielisiä. K u n oppilaslu ku v. 885 886 te k i 597, on siis m elkoinen v ä hennys tap ah tu n u t. Sem inaarien m allikouluissa suom alaisten oppilasten lu kum äärä vv. 890 89 te k i 474, jo ista 229 oli poikia ja 245 ty ttö jä, ru o t salaisten 5, jo ista 58 p o ik aa ja 93 ty ttö ä ; sem inaareihin y h d istety issä lastentarhoissa oppilasm äärä tek i yhteensä 47. V uosina 886 89 suom alaisista sem inaareista lask ettu jen oppilasten luku tek i 420, jo ista 93 miehen- ja 227 vaim onpuolista opettajaa, ruotsalaisista sem inaareista 30, jo ista 39 m iehen- ja 9 vaim onpuolta. U loslaskettujen koko m äärä nousi siten 550:een, k u n n iitte n m äärä edellisenä viisivuotiskautena oli 59. S ortavalan sem inaarin y h tey teen perustetussa väli-aikaisessa laito k sessa mp. ja vp. o pettajain valm istam ista v arten kreikkalais-katoolisten
73 seurakuntain kiertokouluihin kävi lukuvuonna 889 890 6 oppilasta, jo tk a lukuvuoden lopussa k aik k i lask ettiin ulos. K oulu-ylihallituksen tau lu n m uotoon tehdyn yleiskatsauksen m ukaan lastenopetuksesta Suomen sekä luterilaisissa että kreikkalais-katoolilaisissa seu rakunn issa p. T oukok. 89 te k i koulu-iässä olevien 7 6 vuoden v a n hojen la ste n lu k u m äärä m ain itu issa seurakun nissa 470,382, jo ista 448,859 saivat, vaan 2,523 eivät saaneet opetusta. Jo s opetusta n au ttiv ain joukkoon lu etaan seki koulunuoriso, jo n k a ikä ei ole 7 6 vuoden välillä, saadaan kokonaissum m aksi 459,238, jo ista o p etu sta saiv at: Prosenttina opetusta nauttivista. O p p ik o u lu is s a... 0,069. 2,2. V akinaisissa k an sako ulu issa... 5,778.,2. K i e r to k o u l u i s s a... 77,886. 38,7. V akinaisissa p ik k u lasten kouluissa,392. 2,5. K o to n a ja v alm istavissa koulu issa. 207,83. 45,3. A istiv ia llisten k ouluissa.... 300. 0,. Y hteenlaskettu lukum äärä lapsia kreikkalais-katoolilaisissa seurakunnissa, jo tk a n au ttiv at opetusta, oli 4,493, ne lapset, jo tk a eivät sellaista n au ttin eet, olivat luvultaan 4,370. L ukuvuoden 890 89 lopulla löytyi m aassa seuraavat oppikoulut: 6 k lassillista ja 4 realilyseota, 20 alkeis- ja realikoulu, sekä 0 ty ttö k o u lua, kaikki y lläp id ety t valtion kustannuksella; 5 lyseota poikia varten, 6 y h teiskoulua ja 50 ty ttö - ja valm istavaa koulua, kaikki näm ä yksityisiä oppilaitoksia, vaan suurim m aksi osaksi valtio-avun nauttivia. Seuraava tau lu oso ttaa lähem m in n äid en k o ulujen laadun, opetuskielen, o p ettajain ja oppilasten lukum äärän sekä valtion kustannukset niistä.
74 75 L es établissem ents d instruction secondaire en 89. V altion määräraha. Subvention de l É tat. S uom enkielisiä oppilaitoksia. Ecoles finnoises. R uotsinkielisiä oppilaitoksia. Ecoles suédoises. Oppilaitoksia kaksinaisella opetuskielellä. Autres. Y hteensä. Total. Suom enkielisille oppilaitoksille. Ecoles finnoises. R uotsinkielisille oppilaitoksille. Ecoles suédoises. O ppilaitoksille kaksinaisella opetu skielellä. Autres. Yhteensä. Total. Ecoles. Lukum äärä I Opettajia. Personn. en- \ seign. Elèves. Oppilaita. Lukum äärä. Ecoles. O pettajia. Personn. enseign. Elèves. Oppilaita. Lukumäärä. Ecoles. O pettajia. Personn. enseign. Oppilaita. Elèves.! Lukumäärä. Ecoles. i O pettajia. Personn. enseign. Oppilaita. Elèves. 5 V \yu. Sk/C 7ï i i ïïnf ps iïv/c. jth! Valtion. K la ss illisia ly s e o ita, 8 luokkaisia.... 9 42,935 6 2,037 R e a lily s e o ita.... 2 24 248 2 3 289 A lk e is - j a r e a lik o u lu ja, 5 luokkaisia... 0 90 4... 3 23 93 6 47 24 3.. 2 2 70 2... 5 25 77 3 2 56 T y ttö k o u lu ja, 7 lu o k k a is ia... 20 255 8 276 5... 4 44 363 4 48 508 Ruotsi ja Suomi opetuskielenä : 7 6 6 27 3,088 554,67 5 482,68 98 6,046 67 ) H,32,524 6 4 55 537 99,375 23,866 _ 0 90 25,600 \ 9 70 407 66,798 7 50,03 33 _ 2 2 70 32,380 60 _ 5 8 9 42 5 58,86 84 32,352 05 0,400 I _ 2 38 53 43,700 _ 55.73 33 I * 376,36 53 I S 329,646 70 8 92 87 4,332 89 6,440 48 Yksityisiä. L yseoita poikia v a r t e n... 49 4 48 375 Y h t e is k o u lu j a... 4 82 5 96 769 Tyttö- ja valm istavia k o u l u j a... 6 34,040 32 277,832 Yhteensä 45 459 4,502 63 689 5,356 5 59 424 6,000 49,000 I } 00,000-6 0 95 6,000 29,000 ( i 8 63) / Ituotsi ja Saksa J 50 429 2,953 53,50 _ 93,700 _ 6,200 _ 53,050 _ opetuskielenä : j i io 8) 4 40 25 2,88 0,073,070,77 55,32,64 7 77,646 67 2,280,582 39 P a i t s i y l l ä m a i n i t u i t a K o u l u - y l i h a l l i t u k s e n t a r k a s t u k s e n a lla s e is o v ia o p p i la i to k s ia l ö y t y i l u k u v u o d e n 8 9 0 89 l o p u lla H e l s in g i s s ä 8 - lu o k k a i n e n k y m n a a s i p o i k ia v a r t e n j a 7 - lu o k k a i n e n n a is k y m n a a s i, s e k ä W ii p u r i s s a 6- l u o k k a i n e n r e a l io p p i l a i to s j a 7 - lu o k k a i n e n k y m n a a s i t y t t ö j ä v a r t e n, k a i k i l l a v e n ä j ä o p e tu s k i e le n ä. N ä m ä o p p i la i to k s e t, j o i t a l ä h i n n ä s a a t t a a v e r r a t a v a l t i o n l y s e o i h in j a t y tt ö k o u l u i h i n, e iv ä t o l le e t s u o m a l a is t e n v i r a s t o j e n t a r k a s t u k s e n a la i s in a. N i i t t e n o p p i l a s lu k u m ä ä r ä o li y h t e e n s ä 350, j o i s t a 2 0 4 o l iv a t p o i k ia j a 46 t y t t ö j ä. Y l i o p p ila s t e n l u k u m ä ä r ä K e is a r illis e s s a A le k s a n te r in y lio p isto s sa o n e d e l l e e n v a h v a s t i o l lu t l i s ä ä n t y m ä ä n p ä in. A i k a k a u t e n a 8 7 8 88, l a s k e t t u n a l u k u v u o s i t t a i n, t e k i v u o t i n e n k e s k im ä ä r ä n i is tä, j o t k a y l io p i s t o s s a o l iv a t s u o r i t t a n e e t y l io p p i l a s t u t k i n t o n s a, 8 8 ; v i is iv u o t i s k a u t e n a 8 8 886 229 j a v i is i v u o t i s k a u t e n a 8 8 6 89 300. N i i d e n y l i o p p i la s te n lu k u, j o t k a l u k u k a u s i e n a ik a n a o l iv a t y l io p i s t o s s a lä s n ä, t e k i :
76 Nombre des étudiants présents. 886. 887. 888. 889. 890. Kevätlukukautena (Semestre de printemps). 847 832 883 895 97 Syyslukukautena (Semestre d automne).. 92 974,002,039,098 K aikkein sisäänkirjotettujen, sekä läsnä- että poissa-olevain, ylioppilasten lukum äärä tek i syyslukukaudella 890,834, jo ista 20 kuului ju m a luusopilliseen, 624 lainopilliseen, 54 lääketieteelliseen ja 846 filosoofiseen tiedekuntaan; viim em ainituista 433 historiallis-filoloogiseen ja 43 fyysillis- m atem aatiseen osastoon. K oko m äärästä oli n aisy lio p p ilaita 30. Y akinaisten professorinvirkojen lukum äärä vuoden 89 alussa oli 32, ylim ääräisten 4, dosenttivirkojen 39. K oko opettajak u n n an 93. E rity istä am m atti- ja v irkasivistystä varten oli m aassa seuraavat oppilaitokset : Suomen kadettikoulu H am inassa 90 à 00 oppilaalla. Poly teknillinen opisto H elsingissä 3 o p ettajalla lukuvuonna 890 89, erityisiin oppi-aineisiin nähden jaettu in a seuraavalle viidelle osastolle, n im ittä in ark k ite h tu u ri-, insinööri-, konerakennus-, kem ialliselle ja m aan m ittau sosastolle, sekä 28 oppilaalla. Y iisi teollisuuskoulua, H elsingissä, K uopiossa, N ikolainkaupungissa, T am pereella ja T urussa yhteensä 47 o p ettajalla ja 292 oppilaalla lukuvuonna 890 89. Seitsem än merenkulkukoulua, Oulussa, N ikolainkaupungissa, Turussa, M aarianham inassa, H elsingissä, W iip u rissa ja R au m alla y h teen sä 56 oppilaalla lukuvuonna 890 89. Seitsem än kauppakoulua, n im ittäin porvari- ja kauppakoulu Raahessa, kauppa-opistot H elsingissä ja Turussa sekä kauppakoulut Oulussa, Kuopiossa, W iipurissa ja Tam pereella yhteensä 50 mies- ja 2 n aiso p ettajalla sekä 443 oppilaalla, jo ista 247 o liv at m ies- ja 96 naisoppilasta. P a its i R aah e n p o r vari- ja kauppakoulua sekä äskettäin p eru stettu a kauppakoulua Tam pereella saivat kaikki äskenm ainitut koulut valtio-apua. S itäpaitsi lö y ty i lukuvuonna 890 89 7 korkeam paa ja 27 alem paa käsityökoulua kaupungeissa sekä keskuskoulu taid eteo llisu u tta v arten H elsingissä, yhteensä 45 o p ettajalla ja,583 oppilaalla, k aksi taide-yhdistyksen p iiru stu sk o u lu a H elsin g issä ja T urussa, erity isiä veistokouluja, m etsäopisto E volla ja m aanviljelysopistot M ustialassa ja K urkijoella, 0 m aan
77 viljelys- ja 9 osittain m aanviljelyskoulun kanssa y h d istetty ä m eijerikoulua, sekä 9 aistiviallisten koulua, jo ista 5 olivat kuurom ykkiä ( yksityinen), 2 sokeita ja 2 tylsäm ielisiä varten, sekä yksi kasvatuslaitos, nim. K äyrän, huonosti h oidetuita ja p ahantapaisia lapsia v arten ja yksi sam allainen, N y g å rd eli K y lliälä, köyhiä j a orpolapsia varten. Aikakautinen kirjallisuus. V aikka yhä edelleen edelläkäyvän painotarkastuksen alaisena on aikakautinen kirjallisuus k uitenkin m yös vv. 886 890 yhä suuresti k eh itty n y t ja edistynyt. Vuoden 886 alussa ilm estyi m aassa sanom alehtiä ja aikakauskirjoja 94 kappaletta, yhteensä 8,444 num e rolla. V uoden 89 alussa oli sanom alehtien luku 34 ja niiden num erom äärä y h teensä,7. E ttä suom enkielinen sanom alehtikirjallisuus e n s is i jassa on lisääntynyt, on luonnollista: vuonna 886 oli sanom alehdistä 50 suom alaista, 44 ruotsalaista, edellisten m im erom äärä 3,730, jälkim m äisten 4,74; v. 89 löytyi 78 suom alaista sanom alehteä ja 56 ru o tsalaista; edellisten num erom äärä oli 6,25, jä lk im m ä isten 4,902. Sanom alehtiä ja aikakauskirjoja ilm estyi v. 89: L a presse périodique en 89. Suomalaisia. Journaux finnois. Ruotsalaisia. Journaux suédois. Yhteensä, j Total. i Joka päivä (tous les jo u r s )... 4 4 Kuusi kertaa viikossa (6 fois par semaine).... 7 5 2 Neljä (4 ).... 2 Kolme (3 ).... 0 0 Kaksi j,,. (2 ).... 34 25 Kerran ( ).... 7 4 Kaksi kertaa kuukaudessa (2 fois par mois)... 8 5 3 Kerran ( )... 28 22 50 Kuusi kertaa vuodessa (6 fois par a n )... 2 3 N eljä j, (4 j, }, )... 2 2 4 Yhteensä 78 56 34 K irjapainojen lukum äärä m aassa vuoden 890 lopulla oli 52,,02 työntekiällä, kivipainojen lukum äärä 6, 229 työntekiällä, puupiirros-atelieerein yhdellä työntekiällä ja valokuvausatelieerein luku 23, 85 työntekiällä. Suom. Tai. Tila. 23
78 Terveys- ja sairashoito. T erveyshoidon alalla aikakausi 886 890 on huom attava etupäässä sen kautta, että Suomen ensim m äiset k u n n allislääk ärit m aalla silloin astuivat virkoihinsa. V. 886 ottiv at n im ittäin K euruun ja M ultian k u n n at y hteisesti ja v. 887 Ilm ajoen ja Ju v an k u n n at kum piki v a kinaisen lääkärinsä, ja n iitten esim erkkiä senjälkeen m uut k u n n at ovat seuranneet, n iin että aikakauden lopulla kaik k iaan 23 kunnallislääkärinvir- kaa löytyi maassa, s. t. s. että 23 kunnalle oli lu v attu valtio-apua lääkärin palkkaam iseksi. O ik eu tettu jen lääk ä rein lu kum äärä, jo k a 885 v uoden lopulla nousi 9:een, tek i vuoden 890 lopulla 236, apteekien lukum äärä oli aikakauden kuluessa noussut 99:stä 9:ään; apteekilaatikkojen luku 43:sta 62:een. L ään in lääk ärein piirien lukum äärä on jään y t m u u ttu m atta ja teki siis aikakauden lopulla 53. K ätilö itten lukum äärä on 379:stä v. 885 noussu t 495:een v. 890, jo ista noin puolet asuivat kaupungeissa ja puolet m aaseudulla. Y hä edelleen kuiten k i m aan lääk ärik u n ta on pieni väkilukuun v erraten, p u h u m attak aan sen suhteesta m aan pinta-alaan. K u tak i lääk äriä kohti tu li keskim äärin 890 0,085 henkeä, kun sitävastoin suhta R uotsissa (v. 889) oli lääk äri 6,357 henkeä ja N orjassa (sam aten v. 889) ainoastaan 3,0 henkeä kohti. L ääkärip iirien lukum äärä N orjassa 889 oli 54, kun n iitten lukum äärä m eillä, jos lasketaan yhteen lään in lääk ärip iirit ja ne 3 k au punkia, joissa vakinaisia k aupunginlääkäreitä löytyi, ainoastaan nousee 84:ään eli tu sk in puoleen N orjassa lö ytyvästä lukum äärästä; ja kuiten k in Suom i p in ta-alaltaan on suurem pi N orjaa. K u n piirilääkärein alueet esim erkiksi Oulun läänissä 890 olivat sam at kuin v. 885 eikä m itään kun- n allislääk äreitä m aalla löytynyt, oli piirien suuruus keskim äärin eli toisin sanoen y h d en lä ä k ä rin toim in ta-alu e m aalla siis v. 890 tässä lään issä edelleen 6,2 n eliö v irstaa ja su u rin p iiri eli alue 50,692 n eliöv irstaa. T erveyden tila m aassa on viisivuotiskautena ylipäänsä ollut ty y d y t tävä. E i m inkäänlaisia yleisiä k u lk u tau teja ole liikkunut, jos jä te tä ä n lu k u u n o ttam atta influentsaa, jo k a M arras- ja Jo u lu k u u lla 889 äkkiä ilm estyi koko maassa, tap aeli koko joukon ihm isiä, ja tk u i sitten seuraavaan vuoteen, vaan ei tu o tta n u t kuolem aa m uulloin kuin yhdessä jo n k u n ennestään löytyvän tau d in kanssa. A ikakaudelta 886 890 on, p aitsi kunnallislääkärein asettam inen, m erk ittäv ä myös pakollisen rokotuksen p erättäisin seuraava toim eenpanem i nen m aassa, alkaen vuodesta 886 kaupungeilla ja loppuen v. 890 Oulun L ääk in tö h allitu k sen tiedonannot k erto v at ro lään illä (paitsi L apinm aata). k otuksesta m uun m uassa:
79 L a vaccination. /0 rokotetuista. Poisjääneitä tarkastuksesta. /o rokotetuista. Siitä oikealla vaksiinirokolla. /o edellisenä vuonna elävänä syntyneistä. Koko määrä rokotettuja. Y. 886... 6,497 8,8 5,904 84,4 8,064 3,i 887... 65,508 83,3 56,030 85,5 7,37,2,,888... 78,336 (95,8) 6,845 8,4 7,422 9,8 889... 77,665 (96,9) 57,720 74,7 6,796 8,6 890... 70,77 (90,i) 54,57 77,2 5,49 7,7 Y lläseisova taulu, sekä itsessään e ttä v e rra ttu n a edellisen viisiv u o tiskauden tauluun, osottaa silm innähtävästi seuraukset pakkorokotuksen säätäm isestä. R o k o tettu jen lukum äärä p rosenttina edellisen vuoden elävänä synty n eistä nousee v. 889 aina 96,9:ään alim m asta p ro senttilu v u sta 8,8 v. 886. Sam a p rosenttiluku oli edellisenä aikakautena korkein v. 882 eli 79,8, alin v. 883 eli 77,4 kun n im ittäin jä te tä ä n lu k u u n o ttam atta vuosi 88, jo l loin sen johdosta, että rokko liikkui kulkutautina, p rosenttiluku nousi aina 99,6:een. T arkastuksesta poisjääneitten lukum äärä on alen tu n u t 7,7 /0:iin alin vastaava p ro senttilu k u edellisenä aikakautena oli,6 v. 884. Y lläseisovaa tau lu a vastaan saatetaan ehkä m uistuttaa, että lasku ro k o tettu jen lukum äärästä p ro senttin a edellisen vuoden elävänä syntyneistä on epä-oikea ja h arh aan vievä, n iin pian k u in täh än lu kuun ei ainoastaan sanottuna, vaan myös m uina aikaisem pina vuosina syntyneet ovat m ukaan lu etu t, k un näm ä jälkim m äiset usein tek ev ät 20 p ro senttia eli enem m än kokonaissum m asta. M uistutukseen on syytä, vaan vanha tau lu k aav a on k u i ten k in tässä säily tetty osittain, että olisi helpom pi teh d ä vertauksia, osittain senvuoksi, että L ääkintöhallitus aina vuoteen 888 on käj^ttänyt kysym yksessä olevaa laskutapaa ja vasta vuodesta 890 an taa koko m aasta tietoja rokotettavista ja n iistäh än rokotetut oikeastaan ovat p rosenttina ilm otettavat. V. 890 oli rokotukseen velvollisten lukum äärä 0,503 ja ro k o tettu je n lu k u siis 69 /0 niistä, jo te n siis lähes kolm asosa ro k o tu k seen velvollisista oli jä ä n y t pois rokotuksesta. Y leisten sairash o ito laito sten lisäk si on vv. 886 890 tu llu t u u si k i ru rg in en sairashuone H elsingissä, jo k a av attiin 6 p. M arraskuuta 888 54 sairasvuoteella ; yleinen sairashuone N urm eksen kauppalassa 25 vuoteella, av attu p. H einäk. 889 ja yleinen sairashuone Loviisassa 24 vuoteella, av attu 0 p. Syysk. 890. M ainituissa yksityisissä ja yleisissä sairashoitolaitoksissa h oidettujen sairasten lu k u oli:
Nom bre des m alades soignés dans les hôpitaux publics. Hoidettujen sairasten luku. Nom bre des malades. Sairaanhoitopäiviä. Jours de traitem ent. 886. 887. 888. 889. 890. 886. 887. 888. 889. 890. Huiluinhoitolaitoksissa (H ôpitaux des aliénés) 777 776 772 842 889 29,893 36,29 39,829 45,632 63,833 Sotaväen sairashuoneissa {Ilop it. m ilitaires) 956 838 876,092 955 6,602 4,944 5,898 5,870 5,872 Yleisten sairashuoneitten lasaretti-osastoissa (M aisons de sa n té )... 5,986 5,696 6,055 6,759 7,2 99,04 200,457 2,450 229,074 238,43 Yleisten sairashuoneitten kuppatauti-osastoissa ( Pour les syphilitiq u es)... 3,370 3,47 2,759 2,809 2,800 32,23 22,888,026 04,487 5.722 Ylimääräisissä kuppataudin-sairashuoneissa (H ôpitaux provisionels des syphilitiques).,50,369,26,024 889 70,653 65,04 55,873 46,44 4,055 Vankilain lasareteissa (H ôpitaux des prisons) 927 89 87 705 759 9,337 8,569 8,6 5,776 8,226 Rautatie-lasareteissa (H ôpitaux des chemins de fer)... 83 59 64 02 75 2,297,904,704 2,257,998 Lapsenpäästölaitoksessa ja väli-aik. synnytyslaitoksessa (Maisons d'accouchement).,007,30,06. 950,077 9,254 9,777 9,004 8,599 9,08 Yksityisissä ja kuntain sairashuoneissa (H ô p ita u x p rivés et com m u n au x)...,72,788,967 2,384 3,4 50,053 52,344 57,64 67,66 90.328 00 ; O Yhteensä 6,328 5,694 5,587 6,667 7,679 629,226 622,25 620,586 635,797 694,555
8 V altion kustan n u k set m ainituista L ääkintöhallituksen hoidon alla olevista siviili-sairashuoneista tek iv ät 890 963,286 m arkkaa 67 penniä. Köyhäinhoito. Vv. 886 890 köyhien lukum äärä, s. o. henkilöitten, jo tk a toim eentullakseen ovat tarv in n eet k u n n an apua, on pysynyt väkilukuun v erraten m elkein sam alla asteella kuin vv. 88 885, ainoastaan osottaen pientä taipum usta alenem iseen. 00:n asukkaan osalle tuli n im ittäin k ah ten a y lläm ain ittu n a ajanjaksona seuraava m äärä avunsaajia: Nombre des indigents secourus, en pour cent de la population. 88. 882. 883. 884. 885. 886. 887. 888. 889. 890. Uudenmaan läänissä.. 2,6 2,7 2,6 2,7 2,8 3,0 2,8 2,7 2,7 2,8 Turun ja Porin.. 3,0 3,3 3,2 3,0 3, 3, 3,o 2, 2,9 2,9 Hämeen.. 2,8 3,0 3,0 3,0 3,o 3, 3,o 2,8 3,0 3,2 Wiipurin..,9,9,9 2,0 2,2 2,2 2, 2,0 2,o,9 Mikkelin.. 3, 3,2 3,2 3,3 3,7 3,9 3,5 3,4 3,3 3,7 Kuopion.. 4,2 4,3 4,2 4, 4,6 5,2 5,0 4,5 4, 4,0 W aasan.. 3,0 2,8 2,9 2,9 2,8 2,8 2,8 2,9 2,8 2,7 Oulun.. 8,9 8,5 7,6 7,4 7,4 7,8 7,5 7,5 7,o 6,8 Koko Suomessa 3,5 3,6 8,4 3,4 3,5 3,7 3,6 3,4 3,4 3,3 V uotena 886 kohoaa, kuten näkyy, luku äkkiä, läh in n ä riippuen köyhäin lukum äärän vahvasta lisääntym isestä K uopion ja O ulun lääneissä, joka lisäys ensinm ainitussa läänissä teki,852 henkeä, jälkim m äisessä,40, kun koko aikakautena 88 885 avunsaajain lukum äärä K uopion läänissä oli lisään ty n y t ainoastaan,775 henkilöllä, vieläpä Oulun läänissä v äh enty n y t kin,984 henkilöllä. Syy täh än huom attavaan enenem iseen äskenm ainituissa lääneissä, jo k a kuiten k in seuraavina vuosina tasaantuu, on k aiketi h a e tta v a siinä huonossa viljansadossa, jo k a v. 885 sa a tiin eri osissa m ain ittu ja läänejä. M itä vähenem isen taipum ukseen tulee, n iin on ilah u ttava huom ata, että n iistä kolm esta pääluokasta, joihin köyhät täh än saakka ovat jaetu t, n im ittäin : a) turvapaikoissa elätetty jä ta h i hoidettavaksi vuokrattuja, b) ruotuvaivaisia ja c) sellaisia, jo tk a o v at saaneet elatuk sen-apua, v äh enem inen ei,
82 k u ten olisi taipuvainen luulem aan, ole ensi sijassa ta p ah tu n u t viim eisessä luokassa m ain ittu jen köyhäin joukossa, vaan ruotuvaivaisissa. T äm ä käy selvästi esille allaolevasta taulusta, jo k a ilm ottaa avunsaajain koko lu k u m äärän kysym yksessä olevana viisiv u o tisk au ten a: Nombre absolu des indigents entretenus et secourus p a r les communes. 886. 887. 888. 889. 890. Vaivaisia turvapaikoissa tahi hoidettavaksi vuokrattuja : vanhempia henkii. 0,980,432,659,59 2,090 5 vuotta nuorempia lapsia... 9,729 0,423 9,753 9,45 9,549 Ruotuvaivaisia: vanhempia henkilöitä 8,0 7,555 7,350 7,0 6,734 5 vuotta nuorempia lapsia... 3,697 3,236 2,990 3,035 2,733 Vaivaisia, jotka saivat elatuksen-apua: vanhempia h e n k i lö i t ä... 30,82 30,393 29,360 30,245 30,829 5 vuotta nuorempia lapsia... 9,600 7,767 8,55 6,955 7,622 Yhteensä 82,838 80,806 79,267 78,378 79,557 Niistä vanhempia henkilöitä.... De ce nombre adultes. 49,82 49,380 48,369 48,937 49,653 Niistä 5 vuotta nuorempia.... 33,026 3,426 30,898 29,44 29,904 Enfants au dessous de 5 ans. R uotuvaivaiset ovat, k u ten näkyy,,708 henkilöstä v. 886 v ähentyn eet 9,467:ksi v. 890; vähennys siis 2,24 henkeä. V ähennyksen heidän lu vussaan, vaikka tosin ei y h tä suurta, saattoi jo huom ata edellisenä viisivuotiskautena, koska heidän lukum ääränsä v. 88 tek i 2,397, vaan v. 885 ainoastaan,500. Koko kym m envuotiskautena 88 890 ovat ruotuvaivaiset siis vähentyneet neljännellä osalla asianhaara, jo k a m ielihyväliä on m erkittävä. E nsim m äiseen luokkaan lu etu t k öyhät ovat viisivuotiskautena n ek i vähentyneet, n im ittäin suhteessaan väkilukuun; n iitä oli v. 886 0,9 3 p rosenttia väkiluvusta, v. 890 ainoastaan 0,9 % (v- l 88^ 0,9 2 u/0). A bsoluuttisesti ne tosin ovat lisääntyneet. Jo s pidetään silm ällä ainoastaan aikak au tta 886 890, on kolm anteen luokkaan lu ettu jen köyhäin lukum äärä lak k aam atta alen tu n u t; tositeossa on lukum äärä kuitenkin, v errattu n a aika
83 kauteen 88 885 absoluutisesti noussut, koska v. 885 yhteensä 45,876 vaan v. 890 48,45 henkilöä sai elatusapua. Selityksen täh än löydäm m e jo ylem pänä m ainitussa avunsaajain enenem isessä v. 886, jo k a ensi sijassa kohtasi kolm atta luokkaa, yhdellä haavaa korottaen henkilöitten lukum äärä n siinä 45,876:sta v. 885 50,42 l:een v. 886. V errattu n a väkilukuun on avunsaajain lukum äärä tässäki luokassa alentunut, sillä n iitä oli v. 885 2,08, vaan v. 890 ainoastaan 2,04 prosenttia väkiluvusta (v. 886 2,25 /0). V äh enem inen tässä luokassa ei k u iten k aa n ole ollut suurem pi k u in ensim mäisessä. V uodesta 889 alkaen on uusi jak o tap a avunsaajain suhteen astunut voim aan, v aik k a ylläolevassa tau lu ssa v an h a jak o selvyyden vuoksi on säilytetty. E nsim äinen ja kolm as luokka ovat kum piki ja e tu t kahtia, n iin että luokkain lukum äärä siten on noussut viideksi. Jä rje ste ty t näihin luokkiin jak au tu iv at k öyhät v. 890 eri lääneille seuraavasti: K unnallisen köyhäinhoidon elättäm äin ja auttam ain henkilöitteu lu k u m äärä v. 890 :
N om bre des in digen ts entretenus et secourus p a r les com munes en 890. Läänit. Köyhäinhoitolaitoksessa elätetyt. Indigents entretenus dans les maisons de charité. Yksityisten luona pidetyt. Indigents entretenus chez des particuliers. Ruotuvaivaiset. Indigents entretenus tour à tour chez les paysans. Yuosi-apua saaneet. Individus secourus pendant toute Vannée. Satunnaista apua saaneet. Individus secourus tem porairement. Yhteensä köyhäinhoidon elät- tämiä ja auttamia. T otal des individu s entretenus et secourus. Gouvernements. Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. j Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. Enfants. Lapset alle 5 v:n. j Adultes.! Aika-ihmiset. Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. j Enfants. Lapset alle 5 v:n. Adultes. Aika-ihmiset. Total. Yhteensä. Prosenttina väkiluvusta. /o de la population. U u d en m aan... 89 765 728 559 0 478 673,585 54,579,654 4,966 6,620 2,76 Turun ja P o r i n... 53 380,454,74 80 597,666 3,466 634,687 3,987 7,304,29 2,86 H ä m e e n... 232 640 692 746 0 946,404,723 565,282 2,994 5,337 8,33 3,23 W iip u r in... 26 30 57 70 55,085 785,778 227,27,70 4,992 6,702,9 M ik k e lin... 20 279 823,422 659 345 837 797,34 2,66 4,538 6,704 3,7 K u o p io n... 40 39,297,963 36 995 98,080,945 3,42 4,336 7,39,655 4,0 W a a s a n... 08 225,244,039 93 989,58 2,607,084 2,538 4,047 7.398,445 2,7 O u lu n... 68 282,577,475 2,358 985 2,74 2,543 2,93 2,54 9,00 7,799 6,809 6,8 Yhteensä,27 3,0 8,382 9,079 2,733 6,734 0,023 5,69 7,599 5.20 29,904 49,653 79,557 3,34 Siitä k a u p u n g e is s a... 397,527 795 69,686 2,264 35 2,32 3,229 6,732 9,96 4,23 m aaseu d u lla... 820,484 7,537 8,460 2,733 6,733 8,337 3,355 7,248 2,889 26,675 42,92 69,596 3,24
85 Oulun lään illä on y h ä edelleen k ieltäm ättä ensi sija, m itä apua saan eitten lukum äärään tulee; K uopion läänillä sam aten toinen. K uitenkin on yksi asia huom attava, jo k a on om iaan h erättäm ään jo tak in luottam usta tu levaisuuteen, n im ittäin että täm ä lukum äärä viisivuotiskautena on ollut vahvasti vähenem ään päin kum paisessaki läänissä. 7,3 8 prosentista läänin väk i luvusta v. 885 on avunsaajain lukum äärä O ulun läänissä alen tu n u t 6,8 p ro se n ttiin v. 890, 4,57 p ro se n tista v. 885 K uopion lään issä 4,oi p ro sen t tiin v. 890. E dellisessä läänissä k öyhät siten ovat vähentyneet 0,57, jälk i m äisessä 0,5 6 prosentilla, jo k a on m elkoisesti enem m än kuin vähennys tä ltä a ja lta koko m aassa eli 0,8 p ro sen ttia. M ikä köyhyyteen on ollut syynä sekä m inkälaatuisia avunsaajat ovat olleet tiedoltaan, m aineeltaan, am m attitaid o ltaan j. n. e., siitä kuvernöörein kertom ukset vuosilta 886 890 eivät vieläkään anna m inkäänlaisia tietoja. Sem m oisia saad aan v asta siitä vuod esta alkaen, jolloin tied o t kö yh äin h o i dosta voidaan an taa u u tten laajem pain, A rm ollisen Ju listu k sen k au tta 0 p:ltä Helm ik. 89 v ah v istettu jen kaavain m ukaan. K ustannukset köyhäinhoidosta tek iv ät tasaisissa m arkoissa viisivuotiskauden eri vuosina: v. 886 2,505,86 m arkkaa, v. 887 2,239,327 m arkkaa, v. 888 2,294,224 m arkkaa, v. 889 2,363,929 m arkkaa ja v. 890 2,586,896 m arkkaa. Y hteensä siis koko aik ak au ten a ],990,237 m arkkaa, joka keskim äärin vuodelta tekee 2,398,047 m arkkaa. E dellisenä viisivuotiskautena k ustannusten koko m äärä nousi 2,839,659 m arkkaan eli keskim äärin 2,567,932 m arkkaan vuodelta. K u stannukset ovat siis n y t kysym yksenalaisena aikak a u te n a m yöskin absoluutisesti alenneet, eikä aiv an v ähäpätöisessä m äärässä. Jä rje ste tty in ä erikseen avunsaajain eri luokkien m ukaan köyhäinhoitokustannukset jak au tu iv at eri lääneille v. 890 seuraavalla tav alla: Suom. Tai. Tila, 24
L'évaluation des secours alloués aux indigents pa r les communes en 890. Läänit. Gouvernements. pauvres en maisons de charité. Déboursés pour l entretien des Menot koyhäinhoitolaitoksessa pidetyistä. des pauvres chez des particu liers. Déboursés pour l entretien Monot yksityisten luona pidetyistä. L'entretien des rotehjon. Rnotiivaivaisten elatus. Montant des secours annuels. Vuosi-avut. Montant des secours accidentels. Satunnaiset avut. Total des frais. Yhteensä kulunkeja köyhäinhoidosta. Par habitant. Keskimäärin kunki kuntalaisen osalle. Sfoy Sfinf. S btf iïnf. Stnfi Sfhtf pm. Uudenm aan... 80,02 00,48 28,37 7,090 35,869 35,850 32 Turun ja P o r i n... 44,576 23,9 27,503 23,024 38,426 356,648 90 H ä m e e n... 60,732 63,06 52,484 56,55 24,389 257,36 99 W iipurin... 55,365 7,043 85,620 66,87 25,776 304,62 87 M ik k elin... 35,6 70,844 59,200 30,096 25,69 220,992 22 K u o p io n... 6,500 45,853 55,738 56,096 62,94 336,38 6 W a a s a n... 33,69 06,749 90,22 80,000 56,022 366,52 88 O u lu n... 26,689 27.604 59,462 69,407 45,954 429,6 74 Yhteensä 352,294 808,646 558,590 553,045 34,32 2,586,896 09 Siitä k a u p u n g e issa... 87,598 29,656 45 66,54 58,842 542,655 2 3 m a a s e u d u lla... 64,696 678,990 558,545 386,53 255,479 2,044,24 95
87 Jo s k u n tain köyhäinhoitokustannukset jaetaan asukasluvulle itsekussaki läänissä, n äh d ään että köyhäinm aksut hengen osalle keskim äärin ovat tehneet: L e s contributions p o u r les soins des pauvres. M oyen p a r tête. L ä ä n i t. Gouvernements. 886. 887. 888. 889. 890. Sfh>j pm Shrf ym. J M Sfinf. p i Sfyc p i Uudenmaan.... 25 7 7 9 32 Turun ja P orin... 06 95 9 86 90 H ä m e e n... 07 94 92 90 99 W iip u rin... 8 7 78 87 87 M ik k elin... 06 88 98 96 22 K u o p io n... 37 6 07 5 6 W a a s a n... 76 70 74 80 88 O u lu n..., 97 66 62 6 74 Koko maassa 2 99 99 0 09 T ästä taulusta, v errattu n a vastaavaan tauluun edelliseltä viisivuotiskaudelta, käypi vielä selvem m in kuin y lläsanotusta esille, m issä m äärässä köyhäinhoitokustannukset vv. 886 890 ovat alentuneet. T asan ja e tu t kulleki henkilölle koko m aassa näm ä k u stan n u k set n im ittäin tek iv ät v. 88 Sm. : 28, v. 882 Sm. : 22, v. 883 Sm. : 7, v. 884 Sm. : 5 ja v. 885 Sm. : 7 eli keskim äärin Sm. : 20 vuodessa, k un keskim äärä vv. 886 890 tekee ainoastaan : 04 m arkkaa. E ten k i Oulun läänille on k u stan n u sten vähenem inen h uom attava: k u tak i heukilöä kohti läänissä ne vv. 88 885 tek iv ät Sm. 2: 82, 2: 50, 2: 3, 2: 22 ja 2: 3, ja olivat siis vuodesta 88 vuoteen 890 vähentyneet m arkalla 8 p:llä eli enem m ällä k u in kolm annella osalla. A llam ainittu m äärä naim attom ia lap sen sy n n y ttäjiä sekä lapsia on n a u ttin u t apua k ru u n u lta: Naimattomia lapsensynnyttäjiä. Lapsia. Yhteensä apua. Sftn f fm v. 886... 247 394 8,853 5» 887... 289 292 7,837 4 >5 888... 237 284 9,02 54 n 889... 244 37 8,9 6 n 890... 25 277 7,865 02
88 A pujen m äärä on k uitenkin tosi-asiassa täy ty n y t olla vähän suurem pi, koska kuvernöörein tauluissa silloin tällö in nähdään, että ainoastaan avunsaajain lukum äärä on ilm otettu, vaan ei avun suuruus. Vankeinhoito. N iiden tietojen m ukaan, jo tk a ju lk aistaan P ro k u raato rin kertom uksissa Suomen säädyille vv. 888 ja 89 sekä P rokuraato riv irasto n kertom uksessa vuodelta 890, oli ala-oikeutten ratkaisem ain rikosasiain lu k u m äärä vuosina 886 890 seuraava: Causes criminelles décidées. Kihlakunnanoikeuksissa ratkaistuja rikosjuttuja. Bans les communes rurales. Raastuvanoikeuksissa ratkaistuja rikosjuttuja. Dans les villes. Yhteensä. Total. V. 886... 2,37 5,739 7,876 887... 2,29 5,72 7,850 888... 2,72 5,809 7,98 889... 3,400 5,807 9,207 890... 3,86 6,9 20,007 T uom ittujen henkilöiden luku oli: L es condamnés. f Miehiä. Naisia. Yhteensä. V. 886... 2,473 2,575 5,048,,887... 2,930 2,339 5,269,,888... 2,79 2,09 4,900,,889... 4,320 2,564 6,954,,890... 6,088 2,524 8,62 N äistä oli tu o m ittu :
89 886. 887. 888. 889. 890. Summa Summa 886 890. 88 885. Murhasta ja taposta.. 92 99 72 70 0 434 377 Lapsenmurhasta ja sikiön kätköönpanosta... 75 93 7 84 7 394 383 Varkaudesta ja murtovark. 938,007 740 96 825 4,426 5,9 J u o p p o u d esta...,955,795,960 2,036 2,368 0,4 9,236 V arkaudesta tu o m ittu jen lukum äärä on, k u ten näkyy, tän ä viisivuotiskautena huom attavassa m äärässä v äh enty n y t edelliseen viisivuotiskauteen verraten. M itä tuom ittujen rankaisem iseen tulee, ovat ala-oikeudet tuom inneet: 886. 887. 888. 889. 890. Summa 886-890. Summa 88-885. Kuolemanrangaistukseen. 37 4 28 34 4 8 252 Raippoihin ja vitsoihin. 65 73 93 00 98 629,273 Kuritushuoneeseen... 369. 333 39 440 327,788,729 V ankeuteen... 230 259 20 20 268,68,66 Vankeuteen vedellä-leiv ä l l ä... 237 246 263 322 258,326,85 K u olem anrangaistusta ei n y t enem m än kuin ennenkään ole toim eenpantu, vaan m u u tettu pakkotyöksi Siperian kaivoksissa ta i senjälkeen kuin viim eksi m ain ittu ran g aistu slaji v. 888 lak k au tettiin, pakkotyöksi Suomen kuritu sh uoneissa. M uitten tu o m ittu je n rik o sten seu rau k set ovat olleet sakkoja kaik k in a viitenä vuotena yhteensä 4,20,32 m arkkaan eli vuotisesti 776,750 ja 899,42 m ark a n välillä. Jo useam pia vuosia k estän y t työ m aan vankeustoim en m uuttam iseksi nyky-aikaisen rikoslainsäädännön vaatim usten m ukaiseksi on kysym yksessä olevana viisivuotiskautena viim einki p äätetty, m itä vankeuslaitosten ulkonaiseen järjestysm uotoon tulee. E d ellisenä viisivuotiskautena valm iiksi rak en n ettu jen koppivankilain lisäksi H äm een, "Wïipurin ja Oulun lääneissä on n i m ittäin tän ä aikakautena tu llu t uusia, tarpeellisella koppilukum äärällä v a ru stettu ja lääninvankiloita H elsingissä, K uopiossa, Turussa, M ikkelissä ja N ikolainkaupungissa, jo tap aitsi k ih lak u n n an vankilaa v arten K ajaanissa uusi rakennus on p eru stettu ja sisustettu sekä korjau stö itä ja u utisrakennuksia
90 teh ty K ittilän kihlakunnanvankilassa. V ankeuslaitosten lukum äärä m aassa vuoden 890 lopulla teki: neljä rangaistus- ja työ vankilaa, kahdeksan läänin ja kolm e k ih lakunnan vankilaa. R angaistus- ja työvankiloista, jo illa oli y h teen sä 296 päivä- ja yökoppia ja 465 yökoppia ja jo itte n y h teisissä m a kuu huon eissa oli tila a 80 hengelle, oli ra n g aistu sv a n k ila Söörnääsissä H elsingin lähellä m äärätty m iespuolisia, korkeintansa 5 vuodeksi kuritushuoneeseen tu o m itu ita vankeja varten, T urussa oleva kauem m aksi aikaa k u in 5 vuodeksi tu o m ittu ja sam anlaisia vankeja varten, rangaistus- ja työvankila H äm eenlinnassa naispuolisia vankeja varten, jo tk a ovat tu o m itu t kuritushuoneeseen eli k ruunun työhön irtolaisuudesta eli sovittaaksensa v arastetu n ta varan arvon, ja viim ein työvankila L appeenrannassa m iespuolisia vankeja varten, tu o m ittu ja irtolaisuudesta pidettäviksi kruununtyössä ta h i työllänsä suorittam aan v arastetu n tav aran arvon. Nuo kahdeksan lääninvankilaa, aiotu t tutkim usvankien säilyttäm iseksi sekä vesileipävankeuden tah i n. s. y k sinkertaisen vankeusrangaistuksen toim eenpanem iseksi, olivat yhteensä varu stetu t 860 päivä- ja yökopilla ja tila lla yhteisissä m akuuhuoneissa 274 henkilölle. K ihlakunnanvankiloissa kolm as löytyy K astelholm assa A h venanm aalla oli kussaki tilaa yhteisissä m akuuhuoneissa 20 vangille. M aan kaikissa vankiloissa säilytettyjen vankein lukum äärä oli vuosina 886 890 k u n k i vuoden lopulla V ankeinhoitohallituksen vuosikertom usten m ukaan: Prisonniers. 886. 887. 888. 889. 890. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia.,557 525,495 544,484 543,450 554,47 569 K aik k i m enot vankeinkoidosta ja vankeinkuljetuksesta tek iv ät yhteensä: 886. 887. 888. 889. 890. Sfotf. tm &nf. pa. fflnf tm 9kif tm Wnf tm,40,420 60,26,75 76,20,23 6,28,407 8,208,65 42
9 M istä k u stannuksista teki valtiovaraston lisä-apu: 886. 887. 888. 889. 890. Stye pa. SV yta Sfhif JlM. p i 874,87 95 89,38 88 768,628 50 89,278 62 806,843 33 T ulot vankien työstä tek iv ät v. 886 252,57 m arkkaa 25 p., v. 887 293,089 m ark k a a 75 p., v. 888 335,588 m ark k aa 49 p., 889 285,780 m ark k aa 6 p. ja v. 890 327,823 m arkkaa 26 p. M uutam ain kaupunkein lisäapu kustannuksiin nousi k unaki vuosista 886 888,200 m arkkaan, 889 2,300 m ark k a an ja 890 70,000 m arkkaan. Y ankeuslaitoksiin on myös lu ettav a K oivulan kasvatuslaitos T uusulan p itäjässä ala-ikäisiä rikoksentekiöitä varten. L aitos, jo k a on aio ttu 70 k asv a ttia varten, rak en n ettiin valm iiksi syksyllä 890. H elsingissä, T ilastolliselta P äätoim istolta, K esäkuulla 894. A. B 0 X S T R Ö M. A. G. F o n tell. A. V. E rv a s ti.
T A U L U J A. TABLEAUX. A/vVVVVV -------
2. Henkikirjoihin ja kirkonkirjoihin pantu väestö Suomessa 3 p. Joulukuuta 890, toinen toiseensa verrattuna. Population de la Finlande 3 Décembre 890.. Kunnat. 2 3! 4 Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 6 7 Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. 8 j 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa. M iehenpuolta. j Sexe m asculin. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa. E d ellisiä. De celle-la. Jälkim m äisiä. De celle-ci. U u denm aan lä ä n i. Kaupungit, Helsinki ynnä Viapori. 26,764 32,035 58,799 28,542 32,988 6,530 2,73 L o v iis a... 908,55 2,063 82 943,755 308 P o r v o o...,843 2,457 4,300,922 2,292 4,24 86 T a m m is a a r i... 905,2 2,026 903,050,953 73 H a n k o n ie m i...,83,28 2.40,85,93 2,378 23 Summa 3,603 37,986 69,589 33,364 38,466 7,830 2,24 Maalaiskunnat. B r o m a r v i...,367,394 2,76,384,390 2,774 3 T enhola...,878,983 3,86,90,950 3,85 0 Tammisaaren maaseurak. 843 867,70 875 897,772 62 P o h j a...,930.946 3,876 2,053 2,06 4,4 238! K a r j a...,337,352 2,689 j,489,498 2,987 Mustion tehtaanseurak.. j 29 6 290 8 Snappertuuna...,287,353 2,640,285,305 2,590 50 - Inkoo... F a g erviik i...,694,764 3,458,74,83 3,554 96 D e g e r b y y... 682 688,370 700 742,442 72 K arjalohja... 929 980,909 924 96,885 24 S a m m a tti... 39 449 840 389 432 82 9 N u m m i...,508,635 3,43,480,622 3,02 4 P u s u l a...,680,602 3,282,676,608 3,284 2 P y h ä jä r v i...,535,55 3,086,549,558 3,07 2 V i h t i... 3,374 3.498 6,872 3,379 3,420 6,799 73 L o h j a... 2,388 2,467 4,855 2,336 2,448 4,784 7 S iu n t io...,889 2,044 3,933,886 2,05 3,90 32 Kirkkonummi.... i 2,775 3,052 5,827 2,70 2,955 5,656 7 Siirto 27,639 28,77 56,40 27,725 28,690 56,45 - - 5
i 3 2 3 4 5! 6 7 «9 Kunnat.! Communes.. j!! I Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Sexe m asculin. Selon les registres des paroisses. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaimonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-là. Excédant. Siirto 27,639 28,77 56,40 27,725 28,690 56,45 5 E s p o o... 2,697 2,85 5,52 2,688 2,85 5,503 9 H e l s i n k i... 5,092 5,39 0,483 4,349 4,56 8,865,68 N u r m ij ä r v i... 3,735 3,669 7,404 3,86 3,72 7,573 69 T uusula... 2,723 2,668 5,39 2,485 2,984 5,469 78 S i p o o... 2,950 3,69 6,9 2,960 3,86 6,46 27 P o r n e e s i...,3,39 2,252,02,45 2,247 5 M ä n t s ä lä... 3,592 3,782 7,374 3,722 3,804 7,526 52 P u k k ila...,050,098 2,48,055,063 2,8 30 A s k u la...,402,504 2,906,40,42 2,822 84 Porvoon maaseurak... 5,526 5,876,402 5,867 6,5 2,08 66 P ern aja... 3,084 3,49 6,233 3,26 3,087 6,23 20 L iljendaali... 79 783,502 727 76,488 4 M y r s k y lä...,270,36 2,586,28,39 2,600 4 O rim attila... 4,276 4,300 8,576 4,295 4,236 8,53 45 - Iitti... 4,985 5,69 0,54 4,988 5,32 0,20 34 J a a l a...,546,605 3,5,50,584 3,094 57 A rtjärvi...,366,43 2,779,363,399 2,762 7 L a p tr e s k i... 2,363 2,65 5,04 2,405 2,368 4,773 24 E lim ä k i... 2,862 2,968 5,830 2,82 2,889 5,70 29 _ A n j a la...,27,224 2,35,28,83 2,3 40 Ruotsin-Pyhtää....,767,722 3,489,683,648 3,33 58 Summa 82,884 86,82 69,066 82,533 85,093 67,626,440 Yhteensä kaupungeissa. 3,603 37,986 69,589 33,364 38,466 7,830 2,24 Koko lääni yhteensä 4,487 24,68 238,655 5,897 23,559 239,4 56 80 E d ellisiä. De celle-ci. Jälkiram äisiä.! Turun ja P o rin lääni. Kaupungit. T u r k u... 3,25 5,667 28,792 4,325 5,77 30,096,304 P o r i... 4,567 5,9 9,758 4,79 5,29 0,00 252 R a u m a...,647,,865 3,52,964,956 3,920 408 Uusikaupunki....,432,775 3,207 2,040,868 3,908 70 N a a n t a l i... 284. 375 659 300 387 687 28 Maarianhamina.... 260 307 567 295 323 68 5 S um m a 2,35 25,80 46,495 23,75 25,524 49,239-2,744
4 j 2 Kunnat. Communes.»! * 5 6 7 8 9 Henkikirjoihin pantu : väestö. : P opulation selon les listes \ pou r le prélèvem ent des j taxes personelles., Miehenpuolta.! Sexe masculin.!vaimonpuolta. : Sexe féminin., Summa. ; Total. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. ' Summa. : Total. Enemmän. Exédant.! Edellisiä. De cclle-la. Jälkimmäisiä.! De celle-ci M aalaiskunnat. E k k e r ö ö... 546 585,3 583 G02,85! 54 H am m arlanti... 844 944,788 894 943,837 49 J o m a la...,2,354 2,565,339,397 2,736! 7 F in s tr ö m i... 94,087 2,00 992,23 2,5 4 G e e t a... 454 53 985 486 534,020 35 S a l t v i i k i...,044,03 2,47,077,7 2,94 47 S u n t i... 879 937,86 97 929,846 30 V o r d ö ö... 495 554,049 542 576,8 69 L u m p a rla n ti... 265 305 570 285 3 596 26 L e m la n t i... 927 983,90 949 995,944.... 34 Föglö ö... 702 800,502 829 884,73 2 : K ö ö k a r i... 338 360 698 345 350 695 3 S o t t u n k a... 84 20 394 88 20 398 4 K u m lin k i... 422 485 907 443 486 929 22 B r ä n d ö ö... 567 608,75 570 604,74 I n i ö... 324 358 682 334 363 697 5 V e lk u a... 242 242 484 257 243 500 6 T aiv a ssa lo...,22,358 2,579,249,350 2,599 20 K i v i m a a...,89,27 2,406,244,20 2,454 48 L o k a la h ti... 726 90,627 762 909,67 44 V e h m a a...,565,703 3,268,570,705 3,275 7 U u s ik ir k k o... 2,26 2,44 4,702 2,297 2,444 4,74 3 9 : Uudenkaup. maaseurak.. 254 285 539 253 294 547 8 P y h ä m a a...,257,24 2,498,287,255 2,542 44 Pyhämaan saariseurak.. 57 528,099 596 532,28 29 L a i t i l a... 3,769 3,839 7,608 3,82 3,856 j 7,668 60 : K a rja la... 496 534,030 503 537,040 0 Mynämäki... 2,2 2,75 4,296 2,064 2,53 4,27 79 M ie to in e n... 772 875,647 762 87,633 4 _ L e m u... 354 49 773 355 45 770 3 - A s k a in e n... 583 68,20 593 620,23 2 M e r im a s k u... 49 557,048 483 525 j,008 40 R y m ä tty lä...,80,25 2,43,77,242 2,49 2 H o u tsk a ri... 857 982,839 885 980,865 26 Siirto 30,025 32,370 62,395 30,922 32,565 63,487,092 i j
;) 2 3! 4 5 j 6 ' 7 8 I i) K annat. H enkikirjoihin pantu väestö. P o p u la tio n selon les listes p o u r le p r é lè v e m e n t des ta xes personelles. K irkonkirjoihin pantu väestö. S e lo n les reg istres des paroisses. Enem m än. E x é d a n t. Com munes. ' M iehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta, j Sexe fém inin. Total. Summa.! Miehenpuolta i j Sexe masculin. Sexe fém inin. i Vaim onpuolta. Total. Sumina. De celle-là. E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 30,025 32,370 62,395 30,922 32,565 63,487,092 K o r p o...,74,258 2,432,223,263 2,486 54 N a v o...,59,772 3,363,637,75 3,388-25 P a r a i n e n... 3,289 3,380 6,669 3,337 3,393 6,730 6 K a k sk e r ta... 30 357 667 307 348 655 2 K a a rin a...,34,455 2,769,046,42 2,88 58 K u u s i s t o... 86 26 402 85 29 404 2 P iik k iö... 949 974,923 942 955,897 26 P a i m i o...,79,987 3,778,828 2,006 3,834 56 Sauvo...,487,585 3,072,467,59 2,986 86 K a r u n a... 7G9 88,587 775 86,59 4 K e m i ö... 2,622 2,609 5,23 2,688 2,677 5,365 34 D ragsfjärd i...,454,457 2,9,56,532 3,093 82 W e s ta n fjä r d i... 772 76,533 790 755,545 2 H i i t t i n e n... 769 799,568 78 798,579. F inbyy... 72 765,477 78 753,47 6 Perniö ynnä Y likylä.. 3,00 3,303 6,33 3,086 3,378 6,464 5 K i s k o...,378,369 2,747,388,376 2.764 7 S u o m u s jä r v i... 85 838,653 88 848,666 3 K iik a la...,298,280 2,578,282,270 2,552 26 K u u s j o k i... 844 807,65 828 80,629 22 P e r t t e li...,03,84 2,287,3,88 2,30 4 M u u r la... 643 697,340 645 678,323 7 lisk ela.......,57,638 3,209,530,63 3,6 48 - - A n g e l n i e m i... 57 504,02 56 486,002 9 H a l i k k o... 2,609 2,659 5,268 2,498 2,672 5,70 9S M arttila ja Karinainen.,794,869 3,663,762,837 3,599 64 K o s k i...,35,426 2,777,339,396 2,735 42 Euran kappeli.... 698 730,423 684 725,409 4 P r u n k k a la... 548 53,079 595 580,75 96 L i e t o... 2,029 2,88 4,27,908 2,085 3,993 224 R a n t a m ä k i... 2,432 2,589 5,02,773,807 3,580,44 - P a a t t i n e n... 405 438 843 462 470 932 89 R a i s i o... 88 977,858 863 969,832 26 N aantalin m aaseurak.. 395 432 827 389 428 87 0 Siirto 73,530 78,022 5,552 73,686 77,7 50,803 749
6 2 3 4 5 6 ) 7 8! 9 Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Exédant. Communes. Sexe m asculin. Miehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa! Sexe m asculin. i Sexe fém inin. i j M iehenpuolta. Vaim onpuolta. Total. Summa. i De celle-la.!. _ E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 73,530 78,022 5,552 73,686 77,7 50,803 749 R u s k o... 34 342 656 320 344 664 8 M a s k u.... 648 686,334 66 698,359 25 V a h t o... 362 399 76 36 390 75 0 N o u s i a in e n...,452,525 2,977,433,502 2,935 42 Pöytya... 2,333 2,468 4,80 2,29 2,375 4,666 35 O r ip ä ä... 7 70,42 706 75,42 Yläne...,270,353 2,623,282,352 2,634 H onkilahti... 72 747,459 720 735,455 4 - H innerjoki... 795 782,577 796 772,568 9 Euran p it ä j ä...,370,45 2,785,356,478 2,834 49 Kiukainen...,753,803 3,556,740,802 3,542 4 L a p p i...,538,602 3,40,539,598 3,37 3 Rauman maaseurak..,60,633 3,243,620,648 3,268 25 Eurajoki... 2,607 2,67 5,278 2,627 2,694 5,32 43 L u v i a...,349,470 2,89,359,458 2,87 2 Porin maaseurak... 2,85 2,874 5,725 2,92 2,903 5,85 90 U l v i l a... 2,0 2,80 4,290 2,7 2,89 4,306 6 N a k k ila...,983,98 3,964,958,977 3,935 29 K u l la a....,257,328 2,585,287,330 2,67 32 Normarkku.....,896,90 3,806,893,904 3,797 9 P o o m a r k k u...,864,885 3,749,86,89 3,752 3 A h l a i n e n...,980 2,020 4,000 2,040 2,058 4,098 98 Merikarvia.... 3,380 3,398 6,778 3,802 3,450 6,752 26 S iik a in e n...,845,933 3,778,936 2,026 3,962 84 K a n k a a n p ä ä... 3,65 3,854 7,505 3,55 3,735 7,286 29 H onk ajok i...,225,348 2,573,207,328 2,535 38 K a r v ia...,58,543 3,06,509,560 3,069 8 Parkano... 2,830 2,83 5,643 2,779 2,793 5,572 7 J ä m ijä r v i...,420,466 2,886,42,456 2,877 9 Ikaali [ynnä Ikaal. kaup. 4,932 4.940 9,872 4,928 4,90 9,829 43 : V iljakkala...,88,243 2,43,92,26 2,453 22 H äm een k yrö... 3,964 3,835 7,799 3,93 3,759 7,690 09 - L a v i a... 2,403 2,43 4,834 2,389 2,42 4,80 24 Suodenniem i...,248,289 2,537,248,294 2,542 5 Siirto 35,899 ] 4,899 277,798 35,958 40,94 276,872 j 926 j
7 Kunnat. 2 3 j 4 Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 j 6 ; 7 Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. 8 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe masculin. Miehenpuolta. Sexe féminin. Vaim onpuolta. Total. Summa. Sexe masculin. M iehenpuolta. Sexe féminin. Vaim onpuolta. Total. Summa. Jälkim m äisiä. j De celle-ci.. [ E d ellisiä. [ De celle-la. Siirto 35,899 4,899 277,798 35,958 40,94 276,872 926 M o u h ij ä r v i...,994 2,037 4,03,966 2,023 3,989 42 S u o n ie m i... 790 775,565 783 763,546 9 K arkku...,53,570 3,0,536,556 3,092 9 T y r v ä ä... 3,730 3,820 7,550 3,693 3,779 7,472 78 K iik k a...,746,705 3,45,732,70 3,433 8 K iik o in e n...,053,094 2,47,053,08 2,34 3 K a u v a ts a...,68,24 2,382,67,232 2,399 7 H arjavalta... 807 826,633 805 826,63 2 K o k em ä k i... 3,436 3,486 6,922 3,360 3,380 6,740 82 H u ittin e n... 4,446 4,532 8,978 4,272 4,507 8,779 99 K ö y li ö...,67,678 3,295,584,657 3,24 54 S ä k y l ä...,044,083 2,27,046,039 2,085 42 Y a m p u la...,347,354 2,70,280,378 2,658 43 P u n k a la id u n... 2,79 2,735 5,454 2,690 2,692 5,382 72 Alastaro... 2,023 2,080 4,03,997 2,094 4,09 2 M etsäm aa... 73 692,405 664 72,376 29. L o im a a... osa Perttulaa.. j 4,60 4,704 9,305 3,973 597 4,3 64 8,04,2 Summa 70,664 77,284 347,948 70,56 76,079 346,235,73 _ Yhteensä kaupungeissa. 2,35 25,80 46,495 23,75 25,524 49,239 2,744 Koko lääni yhteensä 9,979 202,464 394,443 93,87 20,603 395,474,03 l _ I 0 H äm een lä äni. Kaupungit. H äm eenlinna... 2,8 2,592 4,70 2,300 2,673 4,973 263 Tampere..... 9,248,60 20,858 9,243 0,889 20,32 726 --- Summa,366 4,202 25,568,543 3,562 25,05 463 Maalaiskunnat. S o m e r o... 3,462 3,429 6,89 3,487 3,465 6,952 _ 6 S o m e r n ie m i... 8 762,573 823 774,597 24 T a m m e la... 6,024 6,306 2,330 6,024 6,30 2,325 5 J o k io in e n...,75,727 3,478,684,703 3,387 9 Siirto 2,048 2,224 24,272 2,08 2,243 24,26 -
8 2 j 3 J 4.5 6 7 8 9 Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Exédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta.! T otal. Summa. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. I T otal. Summa. De celle-la. E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 2,048 2,224 24,272 2,08 2,243 24,26 n P e r t t u l a... 899 892,79 920 904,824 33 H u m p p ila...,47,60 2,307,60,78 2,338 3 U r j a l a... 4,578 4,400 8,978 4,62 4,444 9,056 78 K y lm ä k o sk i... 84 747,56 86 743,559 2 _ A k a a...,46,430 2,846,466,447 2,93 67 K alvola...,766,693 3,459,784,690 3,474 5 S ä ä k s m ä k i... 2,768 2,739 5,507 2,82 2,767 5,579 72 P ä l k ä n e...,989 2,042 4,03 2,063 2,085 4,48 7 L e m p ä ä lä... 2,09 2,89 4,358 2,72 2,50 4,322 36 V e s i l a h t i... 3,289 3,282 6,57 3,67 3,55 6,322 249 T o ttijä r v i... 550 528,078 653 65,304 226 P ir k k a la... 2,38 2,343 4,66 2,83 2,202 4,385 276 Y löjärvi...,258,205 2,463,295,38 2,63 50 M essukylä...,365,424 2,789,336,366 2,702 87 K angasala... 2,704 2,80 5,505 2,734 2,802 5,536 3 S a h a la h t i... 778 85,593,034,085 2,9 526 O r iv e si... 3,666 3,662 7,328 3,22 3,388 6,600 728 _ T e is k o... 2,36 2,20 4,256 2,05 2,008 4,023 233 K uru... 2,06 2,078 4,39,964,907 3,87 268 R uovesi... 5,87 5,970,84 5,755 5,785,540 30 K u o r ev e si...,308,282 2,590,309,258 2,567 23 K orp ilahti... 5,63 5,465 0,628 4,943 5,52 0,095 533 J ä m s ä... 5,836 5,939,775 5,750 5,827,577 98 L ä n g e lm ä k i... 2,07 2,069 4,086,986 2,02 3,998 88 _ E r ä j ä r v i... 83 838,669 89 88,637 32 K u h m o in e n... 3,270 3,375 6,645 3,2 3,33 6,542 03 K u h m a la h ti...,75,97 2,372 830 872,702 670 L u o p io in e n...,826,863 3,689,786,837 3,623 66 T u u lo in en...,003 986,989 999 97,970 9 _ H a u h o... 2,424 2,429 4,853 2,454 2,433 4,887 34 T y r v ä n t ö... 743 807,550 744 87,56 U H a ttu la...,990 2,037 4,027,94,88 3,822 205 Hämeenlinnan maaseurak. 668 678,346 666 678,344 2 _ Vanaja.......,32,40 2,73,29,379 2,670 6 Siirto 85,65 86,9 7,284 83,900 84,584 68,484 2,800
9 2 j 3 4 5 j 6 8 j 9 i K unnat. H enkikirjoihin pantu väestö. P opulation selon les listes pour le prélèvem ent des taxes personelles. K irkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enem m än. E xcédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaimonpuolta. Total. Summa. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaimonpuolta. Total. i Summa. E d ellisiä. j De celle-là. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 85,65 86,9 7,284 83,900 84,584 68,484 2,800 J a n a k k a la... 3,33 3,367 6,680 3,275 3,336 6,6 69 R enko...,357,454 2,8,373,35 2,724 87 _ L o p p i... 3,084 3,84 6,268 3,037 3,08 6,055 23 H a u s j ä r v i... 3,756 3,759 7,55 3,830 3,74 7,57 56 K ä rk ö lä...,885,863 3,748,93,9 3,842 9 4, N a s t o la... 2,282 2,829 4,6 2,279 2,344 4,623 2 H ollola ynnä Lahdenkaupp. 4,647 4,648 9,295 4,742 4,70 9,443 48 K o s k i...,549,589 3,38,58,529 3,047 9 - L a m m i... 3,238 3,326 6,564 3,258 3,34 6,599 35 A s i k k a l a... 4,387 4,500 8,887 4,465 4,606 9,07 84 Padasjoki..... 2,406 2,494 4,900 2,443 2,562 5,005 05 Summa 7,069 8,632 235,70 6,05 7,024 233,075 2,626 Y hteensä kaupungeissa.,366 4,202 25,568,543 3,562 25,05 463 Koko lääni yhteensä 28,435 32,834 26,269 27,594 30,586 258,80 3,089 V iip u r in lä ä n i. Kaupungit. V iip u r i... 7,68 9,502 7,83 9,46,302 20,763 3,580 S o r t a v a l a... 63 739,370 665 67,336 34 K ä k is a lm i... 628 769,397 53 596,09 288 L appeenranta....,057,32 2,89 932 77,703 486 H am ina...,55,904 3,49,269,509 2,778 64 K o t k a...,922,845 3,767,827,744 3,57 96 Summa 3,434 5,89 29,325 4,667 6,593 3,260,935 M aalaiskunnat. P y h t ä ä...,623,659 3,282,664,699 3,363 8 : K y m i... i 2,750 2,82 5,562 2,769 2,85 5,584 22 S ip p o la... 2,864 2,897 5,76 2,845 2,883 5,728 33 V e h k a l a h t i... 4,5-8 4,474 8,992 4,50 4,473 8,974 8 M i e h i k k ä l ä...,456 ',547 3,003,488,582 3,070 67 V i r o l a h t i... 3,720 ; 3,734 7,454 3,822 3,783 7,605 5 S ä k k ijä r v i... 5,567 5,493,060 5,658, 5,54,72 2 Siirto 22,498 22,66 45,4 22,747 22,749 ' 45,496 382 Suo m. T ai. Tila. 9
0 Kunnat. 2» * 5! 6 7 8 9 Henkikirjoihin pantu väestö. P opulation selon les listes pou r le prélèvem ent des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu / Selon les registres des paroisses. Enemmän. Excédant. Communes. Miehenpuolta. Sexe masculin. jvaimonpuolta. Sexe féminin. i Summa. J Total. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta, j Sexe féminin. Summa. Total. j Edellisiä. J De celle-la. Jälkimmäisiä. De celle-ci... Siirto 22,498 22,66 45,4 22,747 22,749 45,496 Suursaari ja Tytärsaari. 559 62,7 562 609,7 L a p p v e s i... 3,828 3,908 7,736 3,769 3,827 7,596 40 : L e m i...,998 2,06 4,04 2,026 2,24 4,50 46 i L u u m ä k i... 3,050 3,050 6,00 3,03 2,989 6,002 98 V a l k e a l a... 4,840 4,863 9,703 4,885 4,820 9,705 Suom enniem i...,000,059 2,059,02,048 2,060 2 S a v i t a i p a l e... 3,253 3,54 6,767 3,250 3,442 6,692 75 T a ip a ls a a r i...,685,844 3,529,660,807 3,467 62 J o u t s e n o...,630,697 3,327,606,662 3,268 59 R u o k o l a h t i... 3,580 3,649 7,229 3,552 3,577 7,29 00 R a u tjä r v i...,589,662 3,25,60,685 3,286 35 K i r v u... 3,24 3,285 6,499 3,255 3,30 6,565 66 382, i Jääski... 3,40 3,04 6,8 3,44 3,033 6,77 4 i A n t r e a... 4,276 4,338 8,64 4,27 4,246 8,463 5 Viipurin maaseurak... 9,092 9,084 8,76 8,932 8,893 7,825 35 Johanneksen pitäjä.. 2,625 2,603 5,228 2,677 2,663 5,340 2 K o i v i s t o... Seiskarin ja Lavans, ulkos. 3,57 683 3,330 699 6,847,382 } 4,5 3,998 8,3 6 K uolem ajärvi...,93,965 3,878,895,937 3,832 46 U u s i k i r k k o... 5,936 5,83,767 5,729 5,604,333 434 j _. K ivennapa... 5,224 5,389 0,63 5,63 5,336 0,499 4 M u o l a... 5,86 5,88,697 6,039 5,998 2,037. 340 H e i n j o k i...,356,287 2,643,345,267 2,62 3 _ i V a lk j ä r v i... 3,223 3,244 6,467 3,34 3,39 6,273 94 R a u t u... 2,69 2,387 4,556 2,292 2,498 4,790 234! S ak k u la... 4,225 4,285 8,50 4,264 4,37 8,58 7 P y h ä jä r v i... 2,587 2,62 5,99 2,562 2,62 5,83 6 R ä is ä lä... 2,64 2,728 5,369 2,647 2,704 5,35 8! Käkisalmen maaseurak..,30,58 2,288,08,30 2,2 7 7 : K a u k o l a...,553,586 3,39,50,552 3,062 77 H iit o l a... 3,26 3,345 6,56 3,093 i 3,278 6,37 90 : K u r k ijo k i... 3,4 3,523 6,934 3,275 3,253 6,528 406 P a r ik k a la... 5,772 6,78,950 5,556 5,925,48 469 i J a a k k im a... 5,8 5,392 0,50 5,96 5,392 0,588-78 Siirto! 3,347 33,75 j 265,098 30,804 J 38,433 263,237,86
2 l 3 4 5 «7 8 9 Kunnat. Communes. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Summa. Total. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Summa. Total. Enemmän. Excédant. Edellisiä, j De celle-ta. Jälkimmäisiä. De celle-ci. Siirto 3,347 33,75 265,098 30,804 32,433 263,237,86 Sortavalan maaseurak.. 7,055 7,258 4,33 7,328 7,445 4,773 460 U ukuniem i... 2,299 2,37 4,670 2,367 2,469 4,836 66 R u s k e a la... 2,339 2,365 4,704 2,292 2,383 4,675 29 S u is t a m o... 3,23 3,295 6,508 3,63 3,740 7,37 863 K orpiselkä... 932 896.828 998,09 2,07 89 S u o j ä r v i... 2,45 2,072 4,27 2,283 2,273 4,556 339 S a l m i... M antsinsaari... j 4,246 4,47 8,663 K i t e l ä... I m p ila h t i... j 4,38 4,359 8,497 3,837 686,773 2,785 4,89 744,898 2,963 8,026,430 } - 793 3,67 5,748 } - 922 Summa 57,74 60,784 38,498 58,784 6,556 320,340,842 Yhteensä kaupungeissa. 3,434 5,89 29,325 4,667 6,593 3,260,935 Koko lääni yhteensä 7,48 76,675 347,823 73,45 78,49 35,600 3,777 M ikkelin lääni. Kaupungit. M ik k eli...,29,326 2,545,250,267 2,57 28 H ein o la... 555 739,294 558 734,292 2 S a v o n l in n a... 595 738,333 687 856,543 20 Summa 2,369 2,803 5,72 2,495 2,857 5,352 80! Maalaiskunnat. H ein o la... 3,000 3,097 6,097 2,960 3,072 6,032 65 S y s m ä... 4,478 4,676 9,54 4,553 4,667 9,220 66 H a rto la... 3,938 4,23 8,06 3,897 4,003 7,900 6 L u h a n k a...,07,30 2,20,098,6 2,259 58 L e iv o n m ä k i...,097 984 2,08,77,044 2,22 40 Joutsa... : 3,05 3,04 6,092 3,40 3,09 6,23 39 M ä n ty h a r ju...! 6,595 6,458 3,053 6,485 6,388 2,873 80 K r i s t i i n a... 3,20 3,34 6,46 3,70 3,372 6,542 8 A n tto la...,63,96 2,359,66,96 2,362 3 Mikkelin maaseurak... 5,994 6,66 2,60 5,845 6,0,856 304 H ir v e n sa lm i... 3,0 3,40! 6,5 3,7 3,323 6,440 7 Siirto 36,67 37,63 74,230 36,608 37,328, 73,936 294
2 2 i 3 4 5 6 7 8 9 Henkikirjoihin pantu väestö. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Enemmän. Population selon les listes Excédant. pour le prélèvement des Selon les registres des taxes personelles. paroisses. Jälkim m äisiä. De celle-ci. j E dellisiä.! De celle-la. Summa. Total. i V aim onpuolta. [ Sexe fém inin. M iehenpuolta. Sexe m asculin.! Summa. Total. V aim onpuolta. Sexe fém inin. M iehenpuolta. Sexe m asculin. Siirto 36,67 37,63 74,230 36,608 37,328 73,936 294 K angasn iem i... 5,390 5,573 0,963 5,359 5,540 0,899 64 H a u k iv u o r i...,860,952 3,82,849,903 3,752 60 P ie k s ä m ä k i... V irtasalm i... 4,958,363 4,934,385 9,892 2,748 j 6,430 6,459 2,889 249 J ä p p ilä... 783 770,553 777 776,553 Joroinen... 3,057 3,722 7,379 4,40 4,258 8,398,09 J u v a... 5,692 5,757,449 5,742 5,777,59 70 P u u m a l a... 2,705 2,927 5,632 2,742 2,929 5,67 39 Su lkava... 2,74 2,978 5,692 2,68 2,896 5,577 5 S ä ä m in k i... 4,425 4,580 9,005 4,370 4,46 8,786 29 K e r im ä k i... 5,67 5,327 0,494 5,98 5,405 0,603 09 E non koski... 523 554,077 527 543,070 7 Savonranta...,39,27 2,356,57,25 2,372 6 ^ H e in ä v e s i... 3,799 4,47 7,946 3,720 3,933 7,653 293 K an gaslam p i... 540 667,207 532 638,70 37 R a n t a s a lm i... 4,679 4,968 9,647 4,78 5,002 9,720 73 Summa 86,0 89,07 75,082 86,550 89,08 75,568 486 Yhteensä kaupungeissa. 2,369 2,803 5,72 2,495 2,857 5,352 80 Koko lääni yhteensä 8 8,38 0 9,874 80,254 89,045 9,875 80,920 666 K uop ion lääni. Kaupungit. K u o p io... 4,298 4,499 8,797 4,267 4,65 8,882 85 Joensuu...,252,286 2,538,45,404 2,89 28 Summa 5,550 5,785,335 5,682 6,09,70 366 Maalaiskunnat. L e p p ä v i r t a... 7,336 7,278 4,64 j 7,742 7,885 5,627 V a r k a u s... 48 459 940 ) j 73 Suonenjoki... 3,446 3,590 7,036 3,557 3,62 7,78 42 H a n k a s a lm i... 3,094 3,232 6,326 3,227 3,353 6,580 _ 254. R a u ta la m p i... 5,766 5,907,673 5,937 6,086 2,023 350 Vesanto...,762,760 3,522,730,752 3,482 40 K a r t t u l a... 4,58 4,533 9,05 4,494 4,52 9,006 45 Siirto 26,328 26,907 53,235 I 26,762 27,06 53j823 588.
j! 3 2 3 4 5 6 ] 7 8 9 i Kunnat. Communes. H enkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. i Sexe m asculin. M iehenpuolta, ; Sexe fém inin. V aim onpuolta. Total. Summa ; K irkonkirjoihin pantu väestö. [ Sexe m asculin. Selon les registres des paroisses. j M iehenpuolta... Sexe fém inin. V aim onpuolta. ^.... Total. ; Summa. De celle-la. Enem m än. Excédant. E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 26,328 26,907 53,235 26,762 27,06 : 53,823 588 Kuopion m aaseurak... 8,207 8,62 6,828 8,43 8,523 6,666 62 T u u sn ie m i... 3,478 3,560 7,038 3,635 3,797 7,432 394 M a a n in k a... 2,870 2,902 5,772 2,890 2,903 5,793 2 P i e l a v e s i... K e i t e l e... 5,28,775 5,270,85 0,398 3,590 j 7,046 7,46 4,92 204 K iu r u v e s i... 4,536 4,600 9,36 4,429 4,526 8,955 8 Iisalm en kauppala... I i s a l m i... 503 9,030 524 9,247,027 8,277 J 9,569 9,85 9,384 80 R u t a k k o... 504 50,04 523 53,054 40 L a p in la h ti... 3,433 3,484 6,97 3,54 3,556 7,070 53 N i l s i ä... 8,389 8,459 6,848 j 8,490 8,553 7,043 Juvankosken ruukki.. 296 333 629 f ~ K a a v i... 4,69 4,57 8,326 4,4 4,000 8,4 22 P o lv ij ä r v i... 2,453 2,505 4,958,883,.829 3,72,246 K u u s jä r v i...,637,668 3,305,553,67 3,70 35 - L i p e r i... 4,749 5,085 9,834 6,476 6,843 3,39 3,485 K o n t i o l a h t i... 4,50 : 4,32 8,822 4,4 3,926 8,040 782 R ä ä k k y l ä... 2,95 3,040 5,955 2,848 3,048 5,896 59 K iteen pitäjä..... 5,567 5,838,405 5,84 5,972,83 408 K e s ä l a h t i...,567,680 3,247,638,736 3,374 27 P ä l k j ä r v i...,20,285 2,486,8,26 2,442 44 T o h m a j ä r v i... 3,543 3,677 7,220 3,556 3,574 7,30 90 V ä r t s i l ä... 426 422 848 44 432 873 25 K iihtelysvaara.... 3,688 3,84 7,502 3,485 3,556 7,04 46 I l o m a n t s i... 6,573 6,50 3,083 6,906 6,820 3,726 643 E n o... 2,593 2,625 5,28 2,526 2,574 5,00 8 P ie lis jä r v i... 5,95 6,06,976 5,853 5,943,796 80 _ Juuka... 4,253 4,49 8,672 4,76 4,334 8,50 02 R a u t a v a a r a... 954 829,783 962 843,805 22 N urm eksen kauppala.. 7 84 N u rm es... 5,69 5,623,242 J 5,573 5,568,4 5 Kuhm oniem i (osa)... 53 52 05 ( 55 Summ a 36,676 39,636 276,32 38,375 40,578 278,953 2,64 Y hteensä kaupungeissa. 5,550 5,785,335 5,6'S2 G,09,70 _ 366 Koko lääni yhteensä 42,226 45,42 287,647 44,057 46,597 290,6 54 3,007 434
4 Kunnat. 2 3 4 Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 j 6 j 7 Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. 8 J 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. Total. Summa. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. T otal. Summa. De celle-la. E d ellisiä. Jälkim m äisiä. De celle-ci. W aa san lääni. Kaupungit. Nikolainkaupunki... 4,0 5,224 9,235 4,666 5,63 0,297,062 K a s k in e n... 297 387 684 429 386 85 8 Kristiinankaupunki.. 978,342 2,320,33,374 2,687 367 Uusikaarlepyy.... 367 534 90 520 577,097 96 Pietarsaari... 800,6,96,025,43 2,68 252 K okkola... 822,098,920,30,72 2,302 382 J y v ä sk y lä...,20,377 2,587,29,378 2,597 0 Summa 8,485,078 9,563 0,302,66 2,963 2,400 Maalaiskunnat. S id ep yy...,279,425 2,704,394,438 2,832 28 I s o j o k i... 2,235 2,325 4,560 2,339 2,27 4,60 50 L apväärtti... 2,57 2,66 5,78 2,997 2,982 5,979 80 Kristiinankaup. maaseur. 60 653,263 73 686,399 36 K a r i j o k i...,092,6 2,253,209,280 2,489 236 N ä r p iö... 5,347 5,654,00 r j 6,383 7,060 3,443 804 O verm ark k u...,604,642 3,246! K o r sn ä ä si...,983 2,84 4,67 2,227 2,403 4,630 463 Teuvo... 2,808 2,939 5,747 2,890 2,942 5,832 85 K auh ajok i... 4,727 5,053 9,780 4,92 5,073 9,985 205 K u r i k k a... 3,5 3,623 7,34 3,646 3,70 7,347 23 J a la sjä r v i... 4,47 4,52 8,938 4,984 5,067 0,05,3 P eräseinäjoki...,403,55 2,98,648,609 3,257 339 I l m a j o k i... 5,052 5,209 0,26 5,203 5,443 0,646 385 S e in ä j o k i...,322,446! 2,768,346,30 2,656 2 Y listaro... 4,32 4,803 9,24 4,385 4,779 9,64 40 Iso k v r ö... 3,75 4,029 7,780 3,888 4,45 8,033 253 V ä h ä k y r ö... 2,323 2,557 4,880 2,277 2,48 4,758 22 L a i h i a... 3,86 4,59 7,975 3,39 3,65 6,970,005 J u r v a...!,755,766 3,52 2,29 2,388 4,679,58 P ir t t ik y lä...,466,573 3,039,577,684 3,26 222 P e t a l a h t i... 938 958 i,896,065,056 2,2 225 B e r g ö ö... 367 380 747 379 386 765 8 Siirto i 58,076 62,000 20,076 6,640 i 64,07 25,7 j 5,635
5 2 3 4 5 6 7 8 ; 9 Henkikirjoihin pantu väestö. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Enemmän. Population selon les listes Excédant. pour le pre'lèvement des Selon les registres des Kannat. taxes personelles. paroisses. Communes. Miehenpuolta. Sexe masculin. i Vaimonpuolta. Sexe féminin. Summa. Total. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Total. Summa. Edellisiä. De celle-la. Jälkimmäisiä. De celle-ci. Siirto 58,076 62,000 20,076 6,640 64,07 25,7 5,635 M a a la h t i... 2,278 2,326 4,604 2,389 2,279 4,668 64 Sulva...,529,709 3,238,628,73 3.359 2 M u s t a s a a r i... 3,866 4,76 8,042 4,382 4,368 8,750 708 R a ip p a lu o to...,30,362 2,672,342,364 2,706-34 K oivu lah ti...,77,882 3,653,84,896 3,737 84 M aksam aa... 755 876,63,003,066 2,069 438 V ö y r i... 3,997 4,440 8,437 4,047 4,423 8,470 33 N u r m o...,55,567 3,8 2,054 2,095 4,49,03 Lapua... 5,75 6,07,732 5,322 5,665 0,987 745 K a u h a v a... 3,480 3,774 7,254 3,656 3,96 7,572 38 Y lih ä r m ä...,59,72 3,303,626,737 3,363 60 A la h ä r m ä... 2,664 2,98 5,582 2,76 2,98 5,697 5 O ravainen...,768,936 3,704,958 2,058 4,06 _ 32 M u n s a l a... 2,078 2,26 4,339 2,367 2,502 4,869 530 Uudenkaarlep.maaseurak.,604,77 3,375,838,828 3,666 29 Jepua.....,095,96 2,29,76,237 2,43 22 Pietarsaari... 2,86 3,063 5,924 3,037 3,3 6,68 244 P u r m o...,255,38 2,573,308,322 2,630 57 Ä h t ä v ä...,248,32 2,560,253,284 2,537 23 T ervajärvi...,458,580 3,038,474,554 3,028 0 Kruunupyy...,896,942 3,838,628,624 3,252 586 L u o t o...,086,097 2,83,47,09 2,256 73 Kokkolan maaseurak..,957 2,058 4,05 2,609 2,557 5,66,5 A l a v e t e l i...,06,020 2,036,064,040 2,04 _ 68 K ä lv i ä...,73,843 3,574» J 2,45 2,344 4,489 U l l a v a... 570 589,59 i 244 L o h ta ja...,49,522 3,03,633,593 3,226 23 Himanka...,26,325 2,586,300,340 2,640 54 Y lik a n n u s...,846,89 3,737,896,900 3,796 59 T oholam pi...,535,568 3,03,60,586 3,87 84 Kaustisenkylä....,489,470 2,959,57,493 3,00 5 V e t e l i...,68,633 3,25,66,644 3,305 _ 54 L e stijä r v i... 437 436 873 442 438 880 7 H a is u a... 587 563,50 596 580,76 26 Siirto 20,34 28,065 248,379 27,452 3,844 259,296 0,97
6 Kunnat.! 2 ] 3 j Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 j 6 j 7 Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. 8 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. T otal.!! Sum m a. Sexe m asculin. M iehenpuolta [ Sexe fém inin. j V aim onpuolta, i T otal. Sum m a. De c e lle-là. E d e llisiä. De celle-ci. Jä lk im m ä isiä. Siirto 20,34 28,065 248,379 27,452 3,844 259,296 0,97 P e r h o... 855 833,688 864 850,74 26 S o in i...,434,464 2,898,46,503 2,964 66 L eh tim ä k i... 956 9,867 993 946,939 72 A l a j ä r v i... 2,756 2,866 5,622 2,79 j 2,879 5,670 48 V im p eli...,328,408 2,736,346,423 2,769 33 E v i j ä r v i...,929 2,049 3,978,956 2,059 4,05 37 K o r t e s j ä r v i...,752,837 a 00 io_ co,784,849 3,633 44 L a p p a j ä r v i... 2,384 2,524 4,908 2,460 2,568 5,028 20 K u o r ta n e... 2,65 2,277 4,442 2,22 2,3 4,532 90 T ö y s ä...,46,47 2,932,44,462 2,903 29 A lavuus... 3,99 4,64 8,55 4,053 4,9 8,244 89 V i r r a t... 3,623 3,69 7,34 3,668 3,704 7,372 _ 58 A t s ä r i... 2,428 2,47 4,899 2,458 2,498 4,956 57 Pihlajavesi... 948 904,852 974 906,880 28 M u l t ia...,748,807 3,555,786,80 3,587 32 K eu ru u... 4,250 4,233 8,483 4,28 4,56 8,374 09 P etä jä v e si... 2,57 2,57 4,34 2,8 2,66 4,284 30 J y v ä sk y lä... 4,357 4,283 8,640 4,32 4,296 8,67 23 U u r a in e n...,404,434 2,838,408,43 2,839 S a a rijä rv i... 5,222 5,368 0,590 5,273 5,365 0,638 48 K a r s t u l a... 4,05 4,60 8,265 4,3 4,30 8,26 4 - K iv ij ä r v i... 2,396 2,47 4,83 2,47 2,457 4,874 6 P i h t i p u d a s... 2,286 2,22 4,408 2,37 2,33 4,450 42 V iita sa a r i... 4,88 4,204 8,392 4,222 4,27 8,493 0 Konginkangas.... 940 99,93 943 979,922 9 Su m iain en... 989,036 2,025 986,045 2,03 6 Laukaa... 4,940 5,034 9,974 4,930 5,04 9,944 30 Summa 87,306 96,8 383,487 94,992 200,237 395,229,742 Yhteensä kaupungeissa. 8,485,078 9,568 0,302,66 2,963 2,400 Koko lääni yhteensä 95,79 207,2 59 4 0 3,0 50 205,294 2,8 98 47, 92 4,42 O ulun lääni. Kaupungit. O u lu... 4,968 5,99 0,887 6,0 6,654 2,665 l,778i R a a h e...,24,387 2,5,693,646 3,339 828' Siirto 6,092 7,306 3,398 7,704 8,300 6,004-2,606,
7 2 3 j i 5 6 j 7 8 0 Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. j Vaim onpuolta. Sexe fém inin. Total. Summa. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin.. _ V aim onpuolta. Total. Summa. E d ellisiä. De celle-la. Jälkim m äisiä. De celle-ci. Siirto 6,092 7,306 3,398 7,704 8,300 6,004 2,606 K e m i... 287 323 60 3 32 632 22 T o r n i o... 496 596,092 566 684,250 58 K ajaani... 569 642,2 593 627,220 9 Summa 7,444 8,867 6,3 9,74 9,932 9,06 2,795 Maalaiskunnat. Sievi (Evijärvi)....,760,79 3,55,9,942 3,853 302 R a u t io... 594 606,200 643 639,282 82 Y liv ie s k a... 2,663 2,783 5,446 2,800. 2,890 5,690 244 A la v ie s k a...,260,326 2,586,372,47 2,789 203 K a l a j o k i... 2,58 2,323 4,48 2,509 2,433 4,942 46 M e r ijä r v i... 836 845,68 839 886,725 44 O u la in e n... 2,055 2,3 4,68 2,50 2,207 4,357 89 P y h ä j o k i...,964 2,04 4,068 2,50 2,70 4,320 252 Sälöisten kappeli... 594 64,235 66 690,35 6 S a l o i n e n...,086,058 2,44,253,24 2,377 233 V i h a n t i...,349,47 2,766,404,436 2,840 74 R a n t t i l a...,444,544 2,988,599,6 3,20 222 P aavola...,79,955 3,746,943,978 3,92 75 R e v o n l a h t i... 568 564,32 679 64,320 88 S iik a j o k i... 823 90,724 924 965,889 65 H a il u o t o... 988,0,999,069,047 2,6 7 P y h ä jä r v i... 2,495 2,552 5,047 2,562 2,657 5,29 72 R e is j ä r v i...,49,444 2,863,463,48 2,944 8 H a a p a j ä r v i... 2,309 2,492 4,80 2,42 2,5 4,923 22 Nivala (Pielisjärvi)... 2,984 3,257 6,24 3,73 3,440 6,63 372 K ä r s ä m ä k i...,86,220 2,406,206,2 2,47 H aapavesi... 2,702 2,800 5,502 2,865 2,922 5,787 285 P u l k k i l a...,074,80 2,254,58,225 2,383 29 P i i p p o l a...,406,422 2,828,46,476 2,937 09 K e s tilä...,3,65 2,296,204,240 2,444 48 S ä r ä is n ie m i...,748,840 3,588,750,838 3,588 P a l t a m o... 2,026 2,070 4,096 2,047 2,097 4,44 48 K a j a a n i...,373,39 2,764,385,398 2,783 9 Siirto 43,786 45,85 89,60 46,592 47,572 94,64 4,563 Suotu. Tai. T ila. 3
i 8 2 3 4 5 6 7 8 9 Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa Sexe m asculin. Miehenpuolta. Sexe fém inin. Vaim onpuolta. Total. Summa. De celle-la. E d ellisiä. De celle-ci. Jälkim m äisiä. Siirto 43,786 45,85 89,60 46,592 47,572 94,64 4,563 S o t k a m o... 4,245 4,356 8,60 4,226 4,340 8,566 35 K uhm on iem i... 3,45 3,496 6,9 3,448 3,480 6,928 7 R is t ij ä r v i... 990,096 2,086 994,093 2,087 H y r y n s a lm i... 988 948,936 977 950,927 9 Suom ussalm i... 2,989 3,049 6,038 3,098 3,36 6,234 96 P u o la n k a... 2,099 2,60 4,259 2,344 2,327 4,67 42 U t a j ä r v i... 2,022,995 4,07 2,23 2,058 4,8 64 M u h o s... 2,080 2,46 4,226 2,60 2,30 4,290 64 T y r n ä v ä...,382,485 2,867,432,522 2,954 87 T e m m e s... 440 499 939 494 548,042 03 L u m ijo k i...,052,66 2,28,07,67 2,274-56 L i m i n k a...,573,786 3,359,528,726 3,254 05 K e m p e l e... 567 593,60 569 566,35 25 O u lu n sa lo... 543 588,3 527 55,078 53 O u lu...,57,63 3,84,76,726 3,442 258 Y lik iim in k i...,083 96,994,070 985 2,055 6 K ii m i n k i... 807 789,596 843 823,666 70 Haukipudas.....,67,668 3,339,663,650 3,33 26 l i... 2,704 2,793 5,497 2,824 2,84 5,665 68 K u iv a n ie m i... 794 832,626 855 865,720 94 P udasjärvi... 3,820 3,749 7,569 4,2 3,973 8,085 56 T a iv a lk o s k i...,290,292 2,582,472,449 2,92 339 K u u s a m o... 3,593 3,976 7,569 4,048 4,345 8,393 824 K uolajärvi...,290,270 2,560,336,26 2,597 37 K em ijä rv i...,722,802 3,524,924,885 3,809 285 R ovaniem i... 3,278 3,29 6,569 3,353 3,243 6,596 27 T ervola...,229,363 2,592,380,483 2,863 27 S im o...,223,80 2,403,28,24 2,495 92 K e m i...,922,949 3,87 2,08 2,070 4,5 280 Alatornio... 2,646 2,780 5,426 2,75 2,850 5,60 75 K a r u n k i... 887 926,83 926 905,83 8 Y lit o r n io...,840,825 3,665,956,939 3,895 230 T u rto la... 740 72,452 774 7,485 33 K o l a r i... 727 645,372 726 646,372 Siirto 02,958 06,594 209,552 08,70 0,030 28,740 9,88
9 2 3 j 4 5 6 7 8 9 Kunnat. Henkikirjoihin pantu väestö. Population selon les listes pour le prélèvement des taxes personelles. Kirkonkirjoihin pantu väestö. Selon les registres des paroisses. Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. j Total. j Summa, Sexe m asculin. M iehenpuolta. Sexe fém inin. V aim onpuolta. Total. Summa. Be celle-la. E d ellisiä. Jälkim m äisiä. De celle-ci. Siirto 02,958 06,594 209,552 08,70 0,030 28,740 9,88 Muonionniska.... 52 465 977 534 58,052 75 Enontekiäinen.... 353 330 683 397 370 767 _ 84 K it t i l ä......,323,246 2,569,346,324 2,670 0 Sodankylä...,606,58 3,87,559,550 3,09 78 I n a r i... 567 546,3 588 567,55 42 U ts jo k i... 28 208 426 205 89 394 32 Summa 07,537 0,970 28,507 3,339 4,548 227,887 9,380 Yhteensä kaupungeissa. 7,444 8,867 6,3 9,74 9,932 9,06 2,795 Koko lääni yhteensä 4,98 9,837 234,8 8 22,53 24,480 246,9 93 2,75 Summa koko Suomessa,47,427,200,532 2,347,959,7,722,208,747 2,380,469 3 2,5 0 Siitä kaupungeissa.. 0,566 2,792 223,358 0,942 24,64 235,556 2,08 maalaiskunnissa.,045,86,078,740 2,24,60,060,780,084,33 2,44,93 20,32
20 2. Asuinrakennusten lukumäärä Suomessa 890 vuoden lopussa. Nombre de maisons habitables en Finlande à la fin de l année 890. i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskimäärin LT5 asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. ' i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. c* Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 Siitä De ce nombre varusteltuja tulensijoula, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskimaäriu m asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. U udenm aan lä ä n i. Siirto 8,09 8,08 i Kaupungit. S iu n tio... 675 675 6 H elsinki ynnä Viapori. 3,060 3,060 20 Kirkkonummi.... 830 830 7 Loviisa... 395 395 4 E s p o o... 856 854 2 6 P o r v o o... 42 42 0 H e l s i n k i...,086,083 3 8 T a m m isa a r i... 249 249 8 N u r m ij ä r v i...,400,400 5 H a n k o n ie m i... 94 94 2 T u u s u l a... 735 735 7 Maalaiskunnat. Summa 4,39 4,39 7 S i p o o... 923 923-7 B r o m a r v i... 492 49 6 T en h ola... 607 607 6 Tammisaaren maaseurak. 286 286 6 P o r n e e s i... 357 357 6 M ä n ts ä lä... P u k k i l a... 94 370 94 370 A s k u la... 440 440 6 Porvoon maaseurak...,79,79 7 P o h j a... 652 652 6 t P e r n a j a... 938 938 7 K a r j a... \ 475 475 C L i lj e n d a a li... 304 304 5 Mustion tehtaanseurak.. ) M y r s k y lä... 42 42 6 Snappertuuna.... 45 45 6 O rim attila...,550,550 6 Inkoo... } 590 590 6 Iitti... 2,039 2,039 5 F a g erviik i... J a a l a....... 5 507 4 6 D e g e r b y y... 244 244 6 A r t j ä r v i... 53 53 5 K arjalohja... 430 430 4 L a p tr e sk i... 573 573 8 S a m m a tti... 93 93 4 E l i m ä k i... 80 80 7 Nummi... 658 658 5 A n j a la... 39 39 6 P u su la... 589 589 6 Ruotsin-Pyhtää.... 43 43 8 P y h ä jä r v i... 54 54 6 V i h t i...,65,65 6 Summa 26,922 26,92 0 6 L o h j a... 763 763 - - 6 Yhteensä kaupungeissa. 4,39 4,39 7 Siirto J 8,09 j 8,08 j Koko lääni yhteensä 3,24 3,23 0 8 8 6
2 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. <N Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 i Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja p iippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaimines sans issue pour la fumée, Asukasten luku keskimäärin m asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. l Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asuinrakennuksia. (M Nombre total de maisons habitables. 3 j Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu., maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskim äärin iti asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Turun j a P o rin lään i. Siirto 6,62 6,62 Kaupungit. Uudenkaup. maaseurak.. 73 73 7 T u r k u... 2,030 2,030 5 P y h ä m a a... 538 538 B P o r i... 875 875 Pyhämaan saariseurak.. 225 225 ) J R a u m a... 450 456 9 L a i t ila...,765,765 4 Uusikaupunki.... 385 385 0 K a rja la... 02 02 0 N a a n t a l i... 87 87 4 M ynäm äki... 886 886 5 Maarianhamina.... 0 0 6 M ie to in en... 352 352 5 Summa 4,043 4,043 2 L e m u... 6 6 5 Askainen...... 27 27 G Maalaiskunnat. M e r im a s k u... 206 206 5 Ekkeröö... 29 29 4 R ym ättylä... 477 477 5 H am m arlanti... 300 300 6 H o u tsk a ri... 35 35 4 J o m a la... 44 44 7 K o r p o... 474 474 5 F in s tr ö m i... 39 39 5 Navo... 63 63-5 G e e t a... 66 60-6 P a r a in e n...,34,34 6 S a l t v i i k i... 42 42-5 K akskerta... 76 76 9 S u n t i... 28 28 7 K a a r i n a... 273 273 8 V o r d ö ö... 53 53 7 K u u s i s t o... 46 46 9 L u m p a rla n ti... 77 77-7 P iik k iö... 425 425 4 L e m la n t i... 30 30 6 P a im io... 82 82 5 F ö g lö ö... 253 253 7 Sauvo... 645 645 5 K öökari... 6 K a ru n a... 289 289 6 S o t t u n k a... 68 68 6 K e m i ö...,2,2 5 K u m lin k i... 60 60 6 D r a g s f j ä r d i... 352 352 9 B r ä n d ö ö... 59 59 7 W estanfjärdi.... 252 252 6 I n i ö... 4 4 5 H iit t i n e n... 305 305 5 V e lk u a... 85 85 6 Finbyy... 258 258 0 T a iv a ssa lo... 496 496 5 Perniö ynnä Ylikylä..,26,26 8 K i v i m a a... 422 422 6 K i s k o... 537 537 5 L o k a la h t i... 332 332 5 S u o m u sjä rv i... 37 37 5 Vehmaa... 75 75 5 K i i k a l a... 522 522 5 U u s i k i r k k o... 884 884 6 K u u s j o k i... 352 35 i 5 Siirto 6,62 6,62 _ Siirto 2,885 2,884 i
22 Lääni ja kunta. Gouvernements et commîmes. Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoîlla, joissa on torvi ja piippu. inaisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. 5 > ikasten luku. keskim äärin asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 j 4 Siitä De ce nombre \ varastettuja tu len sijoîlla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chuumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskim äärin ui asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Siirto 2,885 2,884 i Siirto 37,272 37,86 86 Pertteli... 449 449 5 K u lla a... 426 424 2 6 M u u rla... 264 263 i 5 N o r m a r k k u... 64 64 6 U s k e la... 595 595 5 P o o m a r k k u... 599 599 6 A n g e ln ie m i... 84 84 5 Aid a i n e n... 684 684 6 H a l i k k o... 960 960 5 M e r ik a r v ia...,2,2 6 Marttila ja Karinainen. 82 82 4 S iik a in e n... 537 537 7 K o s k i... 57 57 5 K a n k a a n p ä ä...,007,007 7 Euran kappeli.... 37 37 4 H onk ajok i... 289 289 9 P r u n k k a l a... 8 8 5 Karvia...... 36 36 23 L i e t o... 75 75 5 P a r k a n o... 590 590 9 R a n t a m ä k i... 74 74 5 J ä m ijä r v i... 433 43 2 7 P a a ttin e n... 48 48 6 Ikaalinen ynnälkaal.kaup.,586,58 5 6 R a i s i o... 20 6 4 5 V i l j a k k a l a... 44 440 6 Naantalin maaseurak.. 8 8 7 H äm een k yrö...,278,277 6 R u s k o... 22 22 5 L a v i a... 742 740 2 6 M a s k u... 22 22 6 S u o d en n iem i... 444 444 6 V a h t o... 44 44 5 M o u h ij ä r v i... 73 73 6 N o u s i a in e n... 475 475 6 S u o n ie m i... 247 247 6 P ö y t y ä... 858 858 6 K ark ku... 572 570 2 5 O r ip ä ä... 53 33 20 9 T y r v ä ä...,387,384 3 5 Yläne... 446 446 6 K iik k a... 568 568 6 H onkilahti... 7 7 20 K iik o in e n... 383 383 6 H in n e r j o k i... 354 354 4 K a u v a ts a... 47 47 5 Euran p itä jä... 480 479 6 H a r j a v a l t a... 06 06 5 K iu k ain en... 649 649 5 K ok em äki...,47,46 6 L a p p i... 483 483 7 H u ittin e n...,395,395 _ 6 Rauman maaseurak... 563 563 6 K ö y liö... 506 506 6 E u r a j o k i... 824 824 6 S ä k y lä... 365 365 6 L u v i a... 772 772 4 V a m p u la... 492 492 5 Porin maaseurak....,09,09 5 P u n k a la id u n...,033,030 3 5 U l v i l a... 770 7 59 5 Alastaro... 847 847 5 N a k k i l a... 854 854 5 M etsäm aa... 224 224 6 Siirto 37,272 37,86 86 Siirto 58,655 58,547 08
23 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. m Koko määrä asuinrakennuksia. 3 i Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla, joissa on torvi ja piippu, maisons avec des cheminées. savupirttejä. chamnines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku keskimäärin»o asuinrakennusta kohti Habitants par m aison. Lääni ja kunta Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. m Koko määrä asuinrakennuksia. 3 4 Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku keskimäärin»o asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. Siirto 58,655 58,547 08 Siirto 3,38 3,37 0 L o im a a...,722,722 5 S a h a la h ti... 267 267 8 osa Perttulaa.. O r iv e si... 658 658 0 Summa 60,377 60,269 08 6 T e is k o... 536 536 8 Yhteensä kaupungeissa. 4,043 4,043 2 K u r u... 544 544 7 Koko lääni yhteensä 64,420 64,32 08 6 R u ovesi...,224,224 9 Kuorevesi... 300 299 i 9 H äm een lä äni. Korpilahti...,294,294 8 Kaupungit. J ä m s ä...,430,430 8 H äm eenlinna... 386 386 3 L ä n g e lm ä k i... 693 688 5 6 T a m p e r e...,52,52 3 E r ä j ä r v i... 57 57 ' 0 Summa,898,898 3 K u h m o in e n... 572 572 K u h m a la h ti... 87 87 9 M aalaiskunnat. L u o p io in e n... 756 755 5 S o m ero... 83 83 9 T u u lo in en... 28 280 7 S o m e r n ie m i... 37 37 5 H a u h o...,084,084 5 T a m m e la...,692,692 7 T y r v ä n t ö... 253 253 6 J o k io in e n... 583 583 6 H a ttu la... 637 637 6 P e r t t u l a... 362 362 5 Hämeenlinnan maaseurak. 246 246 5 H u m p p ila... 362 362 6 V a n a ja... 395 392 3 7 U r j a l a...,538,537 6 J a n a k k a la... 7 7 9 K y lm ä k o s k i... 30 309 5 Renko... 43 43 6 A k a a... 508 508 6 L o p p i... 957 956 6 K alvola... 703 70 2 5 H a u sjä r v i...,068,066 2 7 S ä ä k s m ä k i... 905 905 6 K ä r k ö l ä... 640 636 4 6 P ä l k ä n e... 94 94 4 N a sto la... 529 529 9 L e m p ä ä lä... 874 872 2 5 Hollola ynnä Lahden kaup. 999 999 9 V e s i l a h t i...,293,289 4 5 K o s k i... 448 430 8 7 T o t t i j ä m... 95 95 7 L a m m i...,038,08 20 6 P ir k k a la... 60 60 7 A s ik k a l a... 98 900 8 0 Ylöjärvi...... 356 356 7 P a d a sjo k i... 450 450 M essukylä... 375 375 7 Summa 33,084 33,000 84 7 K angasala... 644 644 9 Yhteensä kaupungeissa.,898,898 3 Siirto 3,38 3,37!0 j - Koko lääni yhteensä 34,982 34,898 84 7
24 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. es Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 i Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla,! joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour j la fumée. Asukasten luku keskimäärin id asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. es Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4, Siitä De ce nombre varustettuja tulensijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskimäärin «asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. V iipurin lääni. Siirto 22,739 22,308 43 Kaupungit. Johanneksen pitäjä.. 986 986 5 Viipuri....,898,898 i i K o i v i s t o...,55,55 6 S o r ta v a la... 62 62 8 Seiskarin ja Lavans, ulkos. 7 7 K äk isa lm i... 22 22 5 K uolem ajärvi... 695 695 6 Lappeenranta.... 23 23 8 U u s i k i r k k o... 2,205 2,96 9 5 H a m i n a... 595 595 5 Kivennapa... 2,686 2,650 36 4 K o t k a... 264 264 4 M u o l a... 2,283 2,273 0 5 Summa 3,344 3,344 9 H e i n j o k i... 38 366 5 7 V a lk jä r v i...,06 944 7 6 Maalaiskunnat. R a u t u... 638 638 8 Pyhtää... 60 60 6 Sakkula...,30,288 3 7 K y m i... 690 690-8 P y h ä jä r v i... 946 942 4 5 S ip p o la... 805 805 7 R ä isä lä... 90 877 24 6 V e h k a la h t i...,970,970 5 Käkisalmen maaseurak.. 37 362 9 6 M ie h ik k ä lä... 595 595 5 K a u k o l a... 53 50 2 6 V ir o la h t i...,94,94 6 H iit o la...,062,02 50 6 S ä k j ä r v i...,600,590 0 7 K u r k ijo k i...,38,38 6 Suursaari ja Tytärsaari. 9 9 6 P a r ik k a la...,838,827 6 L a p p v e s i...,646,62 25 5 J a a k k im a...,75,7 40 6 L e m i... 68 673 8 6 Sortavalan maaseurak.. 2,066 2,053 3 7 L u u m ä k i...,006,004 2 6 U u k u n i e m i... 589 58 8 8 V a l k e a l a...,258,258 8 R u s k e a la... 765 763 2 6 Suom enniem i... 285 280 5 7 S u is t a m o... 733 723 0 0 S a v i t a i p a l e...,284,25 33 5 K o r p is e l k ä... 30 284 7 7 T a ip a ls a a r i... 699 693 6 5 S u o j ä r v i... 600 528 72 8 Joutseno... 557 555 2 6 S a l m i... I!>,25,236 5 8 R u o k o la h t i...,340,040 300 5 M antsinsaari... R a u tjä r v i... 576 566 0 6 K i t e l ä... i,85,83 2 5 K i r v u...,098,088 0 6 I m p ila h ti... J Jääski...,328,36 2 5 Summa 52,94 52,02 920 6 A n t r e a...,222,27 5 7 Viipurin maaseurak... 2,3 2,0 3 8 Yhteensä kaupungeissa. 3,344 3,344 --- 9 Siirto 22,739 22,308 43 Koko lääni yhteensä 56,285 55,365 920 6
25 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. <N Koko määrä a s u in ra k en n u k sia. 3 4 S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijo illa, joissa on torvi ja p iip p u. maisons avec des cheminées. sav u p irttejä. chaumines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku k esk im äärin,q asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. i Lääni ja kunta Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. ei Koko määrä a s u in ra k en n u k sia. 3 4 S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijo illa, joissa on torvi ja p iip p u. maisons avec des cheminées. sav u p irttejä. chaumines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku k e sk im äärin lc asuinrakennusta kohti Habitants par maison. Mikkelin lääni. Siirto 8,236 5,50 2,735 Kaupungit. K angaslam pi... 78 62 6 7 M ik k eli... 82 82 - - 4 R a n t a s a lm i...,042,009 83 9 H ein o la... 46 46 9 Summa 9,456 6,672 2,784 9 S a v o n l in n a... 40 40 Yhteensä kaupungeissa. 468 468 _ M aalaiskunnat. Summa 468 468 Koko lääni yhteensä 9,924 7,40 2,784 9 Kuopion lääni. H ein o la... 709 623 86 9 Kaupungit. S y s m ä... 856 854 2 K u o p io... 67 67 8 H a rto la... 60 476 34 3 Joensuu... 246 246 Luhanka... 64 64 4 Summa 97 97 3 L e iv o n m ä k i... 222 205 7 0 J o u t s a... 553 553 M aalaiskunnat. M ä n ty h a r ju...,473,207 266 8 L e p p ä v ir t a... K r i s t i i n a... 795 692 03 8 V a r k a u s... j,360,234 26 A n tto la... 293 293 8 S u o n e n j o k i... 696 589 07 0 Mikkelin maaseurak...,470,200 270 8 H a n k a s a lm i... 696 55 8 9 H ir v e n sa lm i...,052 884 68 6 Rautalampi.....,49,70 32 8 K angasn iem i...,297 647 650 8 V e s a n t o... 356 335 2 0 H a u k iv u o r i... 387 35 72 0 K a r t t u l a...,009 743 266 9 P ie k s ä m ä k i...,03 70 393 9 Kuopion maaseurak...,792,95 597 9 Virtasalmi... 272 62 0! 0 T uusniem i... 660 308 352 J ä p p ilä... 54 95 59 0 M a a n in k a... 659 394 265 9 Joroinen... 88 790 28 0 P i e l a v e s i...,209 499 70 > 9 J u v a...,266,45 2 9 K e it e le... 404 8 286 ) J P u u m a l a... 75 73 2 8 Kiuruvesi...,38 754 384 8 Sulkava... 634 546 88 9 Iisalmen kauppala... \ },853,62 24 0 S ä ä m in k i... 89 88 I is a lm i... ( K e r im ä k i...,263,263 8 R u t a k k o... 23 46 77 9 E non koski... 07 4 0 L a p i n l a h t i... 832 380 452 8 Savonranta... 273 227 46 9 N i l s i ä... ( j' 2,93,72 472 8! H e in ä v e s i... 927 82 5 8 Juvankosken ruukki.. Siirto 8,236 5,50 2,735 Siirto 6,47,63 4,853 Suom. Tai. Tila. 4
26 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. <N Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. : savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskim äärin iti asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. l Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asuinrakennuksia. (M Nombre total de maisons habitables. 3 I i S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour \ la fumée. Asukasten luku keskim äärin >o asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Siirto 6,47,63 4,858 Maalaiskunnat. K a a v i... 99 59 472 8 S i i d e p y y... 603 603 5 P o lv ijä r v i... 763 756 7 5 I s o j o k i... 72 72 6 K u u sjä rv i... 356 32 44 9 L apväärtti...,277,277 5 L i p e r i...,035,035 3 Kristiinankaup. maaseur. 267 267 5 K o n t io la h t i... 880 880 9 K a r i j o k i... 348 348 7 R ä ä k k y lä... 628 628 9 N ä r p iö...,806,806 6 Kiteen pitäjä....,203,88 5 0 O verm ark ku... 504 504 6 K e s ä la h t i... 399 397 2 8 K o rsn ä ä si... 595 595 8 Pälk j ä r v i... 246 246 0 Teuvo...,37,37 5 T o h m a jä r v i... K auhajok i...,395,395 7 \ 856 832 24 9 V ä r t s i l ä... K u r i k k a... 954 954 8 Kiihtelysvaara.... 697 697 0 J a la sjä r v i...,333,333 8 I lo m a n t s i...,567,450 7 9 Peräseinäjoki... 44 44 7 E n o... 534 48 6 0 I l m a j o k i...,397,397 8 P ie lisjä rv i...,069,042 27 S e in ä j o k i... 35 35 8 Juuka... 886 88 68 0 Y l i s t a r o...,66,66 8 Rautavaara..... 70 58 2 Iso k yrö...,289,289 6 Nurmeksen kauppala.. V ä h ä k y r ö... 923 923 5 i,96 65 545 9 N u rm es... L a i h i a...,9,9 6 Summa 29,947 23,540 6,407 9 Jurva... 606 606 8 Yhteensä kaupungeissa. 97 97 3 P ir ttik y lä... 582 582 6 Koko lääni yhteensä 30,864 24,457 6,407 9 P e t a la h t i... 287 287-7 B e r g ö ö... 4 4 5 W a a sa n lääni. M a a la h t i... 725 725 6 Kaupungit. S u l v a... 495 495 7 Nikolainkaupunki... 638 638 6 M u s t a s a a r i...,462,462 6 K a s k in e n... 35 35 6 R a ip p a lu o to... 455 455 6 Kristiinankaupunki.. 429 429 6 K oivu lah ti... 643 643 6 Uusikaarlepyy.... 77 77 6 M aksam aa... 26 26 8 Pietarsaari... 398 398-5 V ö y r i...,38,38 6 K o k k o l a... 293 293 8 N u r m o... 40 40 0 Jyväskylä..... 3 3 ; 8 Lapua...,404,404 8 Summa 2,38 2,38 9 Siirto 26,54 26,54
27 2 3 4 5 i 2 3 4 5 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. Koko määrä asuinrakennuksia. S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä.. chaumines satis issue pour la fum ée. Asukasten luku keskimäärin asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. Koko määrä asuinrakennuksia. S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fum ée. Asukasten luku keskimäärin asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. Siirto 26,54 26,54 Siirto 4,08 4,08 K a u h a v a... 932 932 8 L a p p a j ä r v i... 628 628 8 Y lih ä r m ä... 458 458 7 K u o r ta n e... 538 538 8 A la h ä r m ä... 73 73 8 T ö y s ä... 388 388 7 Oravainen... 733 733 5 A lavuus...,046,046 8 M u n s a l a... 70 76 6 V i r r a t... 879 879 8 Uudenkaarlep. maaseurak. 573 573 6 Ä t s ä r i... 65 65 8 Jepua... 297 297-8 Pihlajavesi... 303 303 6 Pietarsaari...,074,074 6 M u l t ia... 484 484 7 P u r m o... 376 376 7 K eu ru u...,238,237 i 7 A h ta v a... 342 342 7 P etä jä v e si... 66 63 3 7 Tervajärvi... 330 330 9 J y v ä sk y lä... 932 877 55 9 Kruunupyy... 58 58 6 U u r a in e n... 325 295 30 9 L u o t o... 287 287 8 S a a r ijä rv i...,34,335 6 8 Kokkolan maaseurak.. 537 537 0 K a r s t u l a...,047,047 8 A l a v e t e l i... 285 285 7 K iv ij ä r v i... 504 420 84 0 K ä l v i ä... U l l a v a... i 587 587 8 P i h t i p u d a s... V iita sa a r i... Lohtaja... 42 42 8 Konginkangas.... 223 77 46 9 H im a n k a... 40 40 6 Su m iain en... 32 225 87 7 Y lik a n n u s... 532 532 7 L a u k a a...,076 97 05 9 T oholam pi... 358 358 9 Summa 55,2 54,773 438 7 Kaustisenkylä.... 36 36 8 Yhteensä kaupungeissa. 2,38 2,38 9 V e t e l i... L e stijä r v i... 355 98 355 98 9 H a is u a... 23 23 0 P e r h o... 28 28 8 O ulun lääni. S o in i... 458 458 6 Kaupungit. 9 638 997 624 990 Koko lääni yhteensä 57,592 57,54 438 7 L eh tim ä k i... 275 275 7 O u lu...,00,00 3 Alajärvi... 862 862 7 R a a h e... 382 382 9 Vimpeli... 289 289 0 K e m i... 80 80 8 E vijärvi.... 480 480 8 T o r n io... 206 206 6 K o r t e s j ä r v i... 479 479 8 Kajaani... 45 45 8 Siirto 4,08 4,08 Summa,823,823 0 4 7 7 9
28 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. (N Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 4 S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. Asukasten luku keskim äärin L-5 asuinrakennusta kohti. Habitants par maison. i Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Cl Koko määrä asuinrakennuksia. Nombre total de maisons habitables. 3 i S iitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa od torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fumée. 5» kabten luku keskim äärin isuinrakennusta kohti. Habitants par maison. Maalaiskunnat. Siirto 4,045 3,48 564 Sievi (Evijärvi).... 392 392 0 R is t ij ä r v i... 249 99 50 8 R a u t io... 66 66 2 H y r y n s a lm i... 287 267 2 0 7 Y liv ie s k a... 633 633 9 Suom ussalm i... 603 484 9 0 A la v ie s k a... 287 287 0 P u o la n k a... 558 437 2 8 K a l a j o k i... 649 649 8 U t a j ä r v i... 548 46 87 8 M e r ijä r v i... 70 70 0 M u h o s... 62 604 7 7 O u la in e n... 596 596 7 T y r n ä v ä... 320 35 5 9 P y h ä j o k i... 457 457 9 Tem m es... 22 2 2 9 Sälöisten kappeli... 37 37 0 L u m ij o k i... 28 28 0 S a l o i n e n... 344 344 7 Liminka... 53 53 6 Vihanti... 332 332 9 K e m p e l e... 5 5 8 R a n t s i l a... 38 378 3 8 O u lu n sa lo... 76 76 6 P a a v o la... 562 562 7 O u lu... 462 462 7 R e v o n l a h t i... 20 20 7 Y lik iim in k i... 274 274 8 S i i k a j o k i... 262 262 7 K iim i n k i... 24 24 8 H a i l u o t o... 37 37 6 H a u k ip u d a s... 535 532 3 6 P y h ä jä r v i... 685 662 23 8 l i... 603 603 9 R e is j ä r v i... 49 49 7 K u iv a n ie m i... 8 8 0 H a a p a j ä r v i... 683 682 7 Pudasjärvi... 90 895 6 9 Nivala (Pidisjärvi)... 852 852 8 T a iv a lk o s k i... 94 ' 94 4 K ä r s ä m ä k i... 30 30 8 K u u s a m o...,043,043-8 H a a p a v esi... 829 827 2 7 K uolajärvi... 272 272 0 P u l k k i l a... 324 324 7 K e m ijä r v i... 438 438 9 P i i p p o l a... 378 364 4 8 R ovan iem i... 723 723 9 K e s t ilä... 336 332 4 7 T erv o la... 274 274 0 S ä r ä is n ie m i... 404 306 98 9 S im o... 259 259 0 P a l t a m o... 574 42 53 7 K em i... 42 42 0 Kajaani... 282 225 57 0 Alatornio... 569 569 0 S o t k a m o... 944 86 83 9 Karunki...... 206 206 9 K u h m o n iem i... 635 509 26 Y lit o r n io... 65 65 6 Siirto 4,045 3,48 564 Siirto 26,586 25,494,092
29 Lääni ja kunta. Gouvernements et communes. Nombre total de maisons habitables. (N Koko määrä asuinrakennuksia. 3! 4 Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour i la fum ée. Asukasten luku keskim äärin to asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. i Lääni ja kunta. Gouvernements ei communes. Nombre total de maisons habitables. M Koko määrä asuinrakennuksia. 3 i 4 Siitä De ce nombre varustettuja tu len sijoilla, joissa on torvi ja piippu. maisons avec des cheminées. savupirttejä. chaumines sans issue pour la fam ée. Asukasten luku keskim äärin»o asuinrakennusta kohti. Habitants par m aison. Siirto 26,586 25,494,092 Siirto 27,889 26,797,092 T u r to la... 29 29 7 Inari... 57 57 7 K o l a r i... 5 5 9 U ts jo k i... 55 55 7 Muonionniska... 62 62 6 Summa 28,0 27,009,092 8 Enontekiäinen.... 85 85 9 Yhteensä kaupungeissa.,823,823 0 K it t i l ä... 369 369 7 Koko lääni yhteensä 29,924 28,832,092 8 Sodankylä... 37 37 0 Summa koko Suomessa 325,232 33,389,843 7 i Siitä kaupungeissa.. 9,93 9,93 _ 2 Siirto 27,889 26,797,092 maalaiskunnissa. 306,039 294,96,843 7
3. Asuinrakennusten laatu rakennusaineen, kattamisen ja korkeuden puolesta Suomessa vuonna 890. Maisons habitables reparties selon la construction, la matière du toit, l hauteur en étages etc. en 890. Lääni. Gouvernements. i 2 3 i 5 6 7 8 9 0 i i 2 3 4 5 6 7 Koko määrä a su in ra k en n u k sia. Total des maisons habitables. J kivestä eli tiilestä. en briques. Siitä raketut Siitä katetut Siitä korkeudeltaan De ce nombre construites Couvertes de Avec l'hauteur en tiilestä ja puusta. en briques et en bois ensemble. puusta. en bois. saviruukista tai muusta aineesta. en autre matière. rauta- y. m. le v y illä. plaques. paperilla tai k a tto h u o v alla. feutre d asphaite. tilleillä tai liu sk a k iv e llä. tuile. p äreillä. bardeau. lankuilla, la u d o illa eli ru o d e illa. bois. oljella. turpeella y. m. chaume et gason. ' l-k e rta is ia. étage. 2-k ertaisia. 2 étages. 3-kertaisia. S étages. 4 -kertaisia. 4 étages. 5 eli u s e a m p ik e rta is ia. 5 étages et plus. Uudenmaan lääni... 3,24 883 245 30,096 7 2,590,029 360 20,749 4,48 2,032 29,328,594 223 66 30 Turun ja Porin. 64,420 623 29 63,733 35,346,575 654 43,89 3,9 3,5 63,882 502 32 3 Hämeen.... 34,982 4 0 34,825 6 359 889 29,072 4,632 30 34,653 326 3 Viipurin. 56,285 285 49 55,927 24 887 2,60 8 36,7 6,55 4 55,539 702 42 2 _ Mikkelin.... 9,924 3 9,894 6 3 53 3,665 5,996 79 9,867 57 Kuopion.... 30,864 37 9 30,806 2 84 330 9,032 9,094 2,224 30,68 75 6 2 Vaasan.... 57,592 79 0 57,494 9 686 888 290 46,679 7,34,735 55,90,656 35 Oulun.... 29,924 39 4 29,743 0 74 4 460 9,479 4,90 4,787 29,750 74 Koko Suomi 325,232 2,00 394 322,58 220 6,257 7,038,772 229,206 66,853 4,06 39,60 5,86 34 73 3 Siitä kaupungeissa... 9,93,745 283 7,46 9 5,847 4,383,236 4,458 2,944 325 7,380,45 294 73 3 maaseurakunnissa... 306,039 355 305,372 20 40 2,655 536 224,748 63,909 3,78 302,22 3,77 47
3 9. Maanomistajani lukumäärä ja jako sen viljellyn maan laajuuden mukaan, mikä heillä on kussakin läänissä vuonna 890. Les propriétaires classés selon la grandeur de leurs terres labourables en 890. 2 3 * 5 6 S iitä oli allaseisovalla lu ku m äärällä De ce nombre ayants Lääni. Gouvernements. Nombre de propriétaires. Antal jo rd e g are. J plus de 00 j 00 eli enem m än de 85 à 00 25 00 de 5 à 20 5-2 5 moins de 5 vähemmän kuin 5 hehtaaria viljeltyä m aata hectares terres labourables. Uudenmaan lääni. 6,259 77,075 4,39 688 Turun ja Porin.,368 303 2,56 6,403 2,0 Hämeen. 7,285 288,808 ' 4,746 443 Viipurin,,. 29,089,894 7,906 9,856 9,433 Mikkelin. 8,983 506,258 5,06 2,3 Kuopion. 4,043 99 2,68 7,275 5,0 Vaasan. 2,952 735 4,008,54 5,668 Oulun.. 5,003 25 684 5,809 8,485 Summa 4,582 4,027 2,468 55,055 34,032 M uist. Numerot tässä taulussa ovat summittaisia yhteenvetoja yksityisten kuntien antamista ilmoituksista. Ne maanomistajat, joilla kahdessa tai useammassa kunnassa on maatiloja, tulevat siis kahdesti tai useammasti tässä yhteenvedossa esiin.
i 32 33 4. K ylvö- ja sato- määrä Suomessa. Sémence et ré- coite en Finlande. a) 886. a) 8*0. 2 ; 3 4 j 5 6 [ 7 8 9 Kylvö. Sémence. 0 2 3 I t 5 6 7 8 9 2 0 Sato. Récolte. Lääni. Gouvernements. V eh nää.! From ent. Seigle. R u ista. Orge. O hria. Avoine. I K auraa. S e k u lia. Méteil. j S a rra ss in. T attaria. P ois. H ern eitä. Pommes de P eru n oita. F ro m en t. V eh n ää. Seigle. R u ista. Orge. O h ria. K auraa. j A voine. S e k u lia. i M éteil. T a tta ria. S arra sin. P o is. H e rn eitä. Pommes de terre. P er u n o ita. Nauriita ja muita juu rih ed elm iä.! Raves etc. j L in. P e lla v a a. Chanvre. H am pp ua. Hehtolitraa. Hehtolitraa. Kilogram m aa. U udenm aan lääni 890 70,295 2.026 0,60 3,876 6 4,777 28,486 2 Turun ja Porin.. 4,007 38,560; 4,350 86,874 2,47 3 7,889 204.54 3 H äm een.. 65 8,02. 25.624 98,99,93 2 6,53 8,76 4 V iipurin,,.. 2 88,78 3,375 66,05,278 706 2,66 26,3 5 M ikkelin.. 620 67,067 29,20 9,096,59 882 2,508 88,697 6 Kuopion.. 249 56,447 69,835 39,680 6,340 420 635 3,62 7 Vaasan.. 8 0,074! 80,265 3,53 744 2 465 206,308 8 Oulun.. 8 3,56 93,255 5,390 77 2 80,77 9 Koko Suomi 6,627 643,94 382,940 80,93 27.858 2.02 24,983,065,83 6,529 53,537 59,898 539,82 20,303 5 25,738 888,686 7,694 36,275 2,72 29,838 92,593 2,7,054,582 3,608 20 43,03,405,87 85,264 376,329 2,946 2 4,53 592,940 54,034 597,962 9,74 0 34,02 88,26 29,700 495,825 64,686 3 687 585,873 76,679 774,829 7,535 8,973 6,780 744,944 70,856 299,097 24,749 4 3,453 45,859 60,26 424,053 58,570 7,860 2,92 520,755 69,396 56,939 246,36,372 48,937 387,569 92,432 34,095 4,875 4,05 800,72 93,859 2,78 37,627 6 406 768,63 528,27 729,46 4,236 3 3,65,255,699 60,528 50,233 66,442 7 48 248,723 478,496 32,046 39G 539,36 4,770,836 46,930 8 46,846 4,502,075 2,56,784 4,345,32 48,484 2,856 39,826 6,973,569 442,067',729,35 982,453 9 b) 88». >) 887. 2 3 4 5 6 7 ' 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 Lääni. Gouvernements. Frotuent. V ehnää.! R uista. Seigle. Orge. K O hria. y v ö. Avoine. K auraa. Semence. S e k u lia. M éteil. T attaria. Sarrassin. : P ois. H ern eitä. Pommes de terre. P erun oita. F rom ent. V eh nää. Seigle, R u ista. Orge. O hria. j A voine. K auraa. Sato. Récolte. S e k u lia. M éteil. Su rra sin. T attaria. P ois. H ern eitä. Pommes de terre. P erun oita. Nauriita ja muita juu rih ed elm iä. Raves etc. U n. P ellavaa. H am ppua. Chanvre. ; Hehtolitraa. Hehtolitraa. Kilogrammaa. Uudenmaan lääni i 96 70,328 \,866 9,693 3,840 5 4,876 36,550 2 Turun ja Porin.. 4,048 42,280 42,570 207,999 2,54 2,304 20,60 3 H äm een,,.. 697 i 83,0 26,402 03,962,885! 6,67 2,773 4 V iipurin.. 490 84,536 30,252 72,074 l,959j 820 2,458 26,329 5 M ikkelin.. 643 67,993 29.603 94,239,799 885 2,56! 92,068 6 Kuopion.. 234 56,89 69,6 44,224 6,864 33 663 7,536 7 Vaasan,,.. 69 0,229 S I,77 3,983 72 533 208,295 S Oulun..! l ä 3,7S 93,720 7,072! 77 5 8.566 9 Koko Suomi! 7,57 047,004. 384,706; 88,246 29,659 2,027 29.026,094,727 7,0 545,687 60,406 627,040 20,542 45 24,780 784,887 2,30 29,773 7,293 i 34,07,007,044 250,07,379,028 9,373 8 46,368,453,539 67,200 340,98 5,3 2 4,923 594,224 63,947 658,20 0,686 0 33,56 843,708 28,48 520,297 64,568 3 3,766 597,885 79,345 78,665,326 6,833 3,870 75,396 66,852 302,709 5,246 4 3,683 466,86 62,372 466,60 65,40 6,209 4,564 536,043 67,60 69,230 256,978 S,400 445,862 404,82 242,802 35,44 3,957 4,689 769,238 84,674 07,45 3,84 6 383 76,758 479,826 820,395 4,33 3 3,809,078,73 58,000 45,005 67,479 7 94 24,499 457,029 39,855 38 6 494.604 3,852,522 45,604 8 55,42 4,588,82o 2,57,754 5,05,065 67,490 7,075 4,657 6,7,588 407,520,76,599 983,465 9 Suom. Tai. Tila. 5
34 35 c) 8 8 8. c) 888. 2 j 3 j 4 j s e 7 8 9 Kylvö. Sémence. 0 j 2 3 4 5 6 7 8 9 20 Sato. Récolte. L ii ii n i. Gouvernements. Froment. Vehnää. j Seigle. I Ruista. Ohria. Orge. j Avoine. Kauraa. Méteil. Sekulia. Sarrasin. Tattaria. Pois. Herneitä. Pommes de terre. Perunoita. Vehnää, j Froment. Seigle. Ruista. Orge. Ohria. Kauraa. Avoine. Méteil. Sekulia. Sarrasin. Tattaria. Pois. Herneitä. Pommes de terre. Perunoita. Nauriita ja muita juurihedelmiä. Raves etc. Liu. Pellavaa. Hamppua. Chanvre. Hehtolitraa. H e h t o i t r a a. Kilogrammaa. Uudenm aan lilani..,054 69,428,764 20,397 4,002 4,95 34,69 2 Turun ja Porin.. 4,2G9 39,332 4,596 206,898 2,465 7,472 203,467 3 Hämeen.. 687 83,28 25,926 05,644 2,007 6,477 20,744 4 Viipurin.. 32 84,02 30,577 63,965,767 GGl 3,787 27,750 5 M ikkelin.. 562 67,526 28,435 94,78,25 734 2,336 90,40 e Kuopion.. 307 60,0 73,02 48,29 6,460 278 777 27,382 7 V aasan.. 46 08,877 80,074 35,378 539 2 473 208,90: 8 Oulun.. 30,605 93,66 7,670 25 7 78,695 9 K oko Suomi 7,068 643,26 384,550 882,349 28,580,677 26,29oj,09,977 7,436 543,94 66,503 636,335 20,84 8 23,240 835,894 9,827 64,844 2,363 l 33,909 980,934 223,55,222,054 5,89 28,986,223,6 59,04 372,4 3,005 2 4,892 572,422 62,06 606,740 0,448 28,22 708,758 33,908 576,603 76,442,063 566,894 64,5 720,023 9,535 5,866 2,204 686,066 72,00 377,902 7,303 4-3,48 427,850 4,322 43,6 54,38 4,549 2,086 456,004 60,447 60,467 239,570,436 433,625 387,425 220,779 26,678 2,724 4,605 734,758 72,356,53 332,579 6 246 693,248 455,47 782,5 3,403 7 2,234,096,524 7,52 37,20 6,09 7 56 72,062 362,487 39,08 437 48 369,6 0,27,35 46,505 Sj 52,86 4,390,949,962,575 4,658,765 40,885 3,74,625 6,0,73 399,390,902,39 988,786»i d) 889. 2 3 [ 4 5 6 7. 8 9 Kylvö. Semence. d) 880. 0 il 2 I» I 4! 5 6 7 I» 9 j 20 Sato. Récolte. Lääni. Gouvernements. Froment. Vehnää. Seigle. Ruista. Orge. Ohria. Avoine. Kauraa. S e k u l i a. M éteil. Sarrasin. Tattaria. Pois. Herneitä. Pommes de terre. Perunoita. Froment. Vehnää. Seigle. Ruista. O h r i a. Orge. j Avoine. Kauraa, Méteil. Sekulia. Sarrasin. Tattaria. Pois. Herneitä. Pommes de terre. j Perunoita. Nauriita ja muita junrihedelmiä. Baves etc. Lin. Pellavaa. Chanvre. Hamppua. Hehtolitraa. Hehtolitraa. K ilogrammaa. Uudenm aan lääni..,098 70,66 2,087 22,272 3,67 0 4,86 40,727 2 Turun ja Porin.. 4,359 37,37 4,725 208,679 2,295 8 7,423 206,920 3 Hämeen.. 725 84,48 25,942 0,285 2,32 2 6,968 24,833 4 Viipurin.. 554 85,250 30,452 69,973,55 725 2,5 30,906 5 M ikkelin.. 658 62,622 28,67 98,395,644 793 2,729 97,430 C Kuopion.. 289 60,00 74,53 49,208 8,963 295 747 36,044 7 V aasan.. 46 2,40 82,875 40,804 880 3 504 28,92 8 Oulun.. 2 30,749 87,444 9,026 200 2 86,637 9 Koko Suom i 7,74 643,365 382,845 908,642 3,246,836 25,323,4,689 7,27 535,436 6,95 592,86 9,593 59 24,626 872,689 9,989 32,994,75 30,582 908,668 24,036,94,689 2,840 40 34,430,360,096 75,904 3,064 2,682 2 5,889 598,237 55,933 664,65 2,40 2 32,765 820,649 42,38 637,277 67,075 3 3,942 577,927 67,04! 70,456 8,704 6,64 2,340 744,226 75,454 294,940 0,808 4 3,545 449,68 44,006 444,955 60.433 5,800 3,378 525,866 79,67 56,30 280,677 5,425 50,598 409,343 230,75 4,578 2,938 4,568 946,52 98,459 5,679 337,355 6 267 745,50 56,44 895,54 5,398 24 3,336,338,60 8,780 49,229 200,06 7 56 20,242 449,34! 50,56,43-89 506,709 3,957,989 50,304 8 52,923 4,527,299 2,7,282 4,783,682 62,7 5,504 25,632 7,4,96 487,54,799,482,060,73 9
36 37 e) 890. 2 3 * 5 6 7 8 9 Kylvö. Sémence. i 2 3 L 5 6 7 I» 9 2 0 Sato. Récolte. Lääni. Gouvernements. F rom ent. V eh nää. Seigle. R u ista. Orge. O h ria. S e k u lia. M éteil. K au raa. A voine. Hehtolitraa. S a r r a s in. T attaria. P ois. H e rn eitä. Pommes de terre. P er u n o ita. From ent. V eh nää. Seigle. R uista. Orne. O hria. Tattaria. S u rra sin. S e k u lia. M éteil. K au raa. Avoine. Hehtolitraa, P o is. H ern eitä. Pommes de terre. P erun oita. Nauriita ja j muita ju u rihedelm iä. Eaves etc. P ellavaa. j Lin. J Ham ppua. j Chanvre. j Kilogrammaa. Uudenmaan lääni.. 989 65,878,692 27,563 3,754 5 4,894 33,67 2 Turun ja Porin.. 4,246 37,073 42,32 229,53 2,7 44 7,240 203,898 3 Hämeen.. 735 85,306 27,645 20,542 2,236 6,602 2,02 i Viipurin.. 249 87,455 36,247 76,84,94 466,942 32,580 5 M ikkelin.. 598 72,334 28,575 99,838 2,569 978 2,727 99,7 6 Kuopion.. 340 6,479 77,3 54,259 5,769 289 84 36,970 7 Vaasan.. 04 0,24 83,883 62,68,022 7,027 225,72 8 Oulun.. 5 32,457 98,0,409 336 2 89,255 9 Koko Suomi 7,276 652,9 405,36 982,06 29,59,789 25,248,4,855 6,720 488,223 63,990 669,073 2,955 36 27,753 607,52 20, 2 2 45,506,92 29,955 896,507 229,925,424,722 7,759 0 42,03 765,794 57,928 34,24 0,277 2 6,76 573,895 65,329 752,883 3,242 34,607 653,352 4,285 65,345 72,37 3,706 597,858 72,34 775,47 5,787 5,552 2,799 795,098 79,855 320,38 4,859 4 3,537 478,55 53,7 507,032 69,84 6,776 6,079 497,473 70,789 62,940 22,99 5,868 492,648 453,49 278,759 44,00 3,542 5,782 832,869 83,309 6,623 342,737 6 559, 745,37 557,436,039,707 7,097 46 4,67,345,704 79,366 5,074 62,269 7 0 245,22 56,055 7,54,934 7 570,439 6,072 935 46,743 8 5, 6 2(4,58,220 2,3,684 5,58,477 8,598 6,053 43,739 6,068,24 448,726,890,045,000,59 9 5. Tiljan tuonnin ja viennin määrät vuosina 886 890. Importation et exportation du blé en 886-890. 2 Vuosi. An. Farine et gruaux en kilogrammes. 2 j 3 4 j 5 S 6 ] 7 8 J 9 Jauhettua kilogrammaa. Avoine. K au raa. F rom ent. Suomeen tuotua viljaa. V eh nää. Importation. Jauham atonta hehtolitraa. Orge. Grains en hectolitres. O hria. R u ista. Seigle. j P o is. H ern eitä. Muita v ilj a lajeja. Autres ésp'eces. T otal. Sum m a. Farine et gruaux en k ilo - j gram m es. 0 2 3 4 5 6 7 Jauhettua kilogrammaa. j A voine. i K au raa. Suomesta vietyä viljaa. Exportation. Jauham atonta hehtolitraa. V ehnää» ; From ent. \ Grains en hectolitres. Orge. O hria. Seigle. R u ista. i Muita lajeja. Autres ésp'eces.! H ern eitä. [ Pois. I T o ta l. S u m m a. 8 9 E rotus viljan tu on n in ja v ie n n in v ä lillä. M erkki -f- lu vun e d e llä osoittaa jä lk im ä is e n, m erkk i e d e llise n enem m yyttä. E xcédant de I* im p o rta tio n ( ) ou de l exportation ( + ). Farine et g ru a u x, k ilogra m m es. Jauhettua, k ilo gram m aa. J auh am aton ta, kilogram m aa. Grains en kilo g ra m m es. N En ram enant les grains aux kilogra m m es, Vexcédant total de l'importation ( ) sera kilogram m es. Jos jauhamaton vilja muutetaan p a in o k si, tekee viennin enemmyys (+ ) tai 0 vähem m yys ( ), kilogram m aa. l 886... 77,088,737 46,768 0,80 75,470 222,672 6,675 22,645 385,03 2 887... 4,268 235 92,560 45,60 4,487 2,526 296,677 3 888... 84,745,38 53,068 4,250 80,038 27,742 7,877 6,304 379,279 4 889... 84,345,855 76,078 7,07 3,394 260,564 5,356 32,372 494,78 5 890... 68,626,33 7,858 6,9 85,648, 207,276 6,658 66,269 453,828 6 Summa 383,27,53 289,040 38,422 447,0,053,855 3,053 50,6 2,009,596 252,065 337,064 2,76 37,480 63 82 376,865 76,836,672 5,85,59 82,688,263 73,647 50,58 2,670 4,345 3 38 527,602-68,29,445 + 7,485,729 60,805,76 2 2,249,025,065 29,525 32,622 46 54,087,32-84,632,889 +30,430,949 54,20,940 3 27,072 827,309 7,463 27,29 4 872,32 84,074,783 +2,242,667 7,832,6 4 244,990 67,585 3,247 25,009 83 70,024 68,38,34 + 6,767,793 6,63,548 5,054,023 3,37,54 65,08 36,585 40 7683,574,5 382,27,30 +5l,075,547-33,4,583 6
38 6. Talven yli elätettyjen elukkain lukumäärä Suomessa. Nombre des animaux domestiques en Finlande. a) 8 8 6. 2 3 i 5 6 7 8 9 0 il Lääni. Gouvernements. Chevaux. H ev o sia. V arso ja. Poulains. Härkiä ja sonneja. Boeufs et taureaux.. Lehmiä. Taches. Nuorta k arja a. Jeune bétail. L a m p aita. Moutons. S ik o ja. Cochons. Chèvres. V uohia. Rennes. P o ro ja. «hanoja ja k alk k u u n e ja. Poules et dindons. 2 Muuta siip ik arjaa. Autres volailles. Uudenmaan lääni. 26,87 3,03 0,688 70,22 26,730 76,275 5,298 335 4,733,025 Turun ja Porin.. 46,768 3,278 9,445 20,878 58,26 223,967 9,283 6,03 63,306 93 Hameen.. 33,563 4,74 9,8 89,822 3,30 0,590 8,797 4,283 34,907 56 Viipurin.. 36,348 4,367 7,6 25,326 30,954 20,995 43,44 243 44,756,25 Mikkelin.. 20,6 2,979 8,374 82,25 30,862 63,09 30,349 795 5,092 59 Kuopion.. 25,789 5,85 9,28,84 3,494 68,778 27,587 455 0,895 55 Vaasan.. 43,650 5,683 0,302 50,590 52,275 240,66 9,699 6,744 2 25,45 59 Oulun.. 2,63 2,094 6,36 04,548 23,948 25,04 3,229 52 58,557 7,73 25 Summa 254,727 3,33 8,35 855,405 285,789,020,07 77,656 9,00 58,559 243,277 3,895 li) 8 8 3. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 u 2 L ä Li n i. Gouvernements. Hevosia Chevaux. Varsoja. Poulains. i Boeufs et taureaux. Härkiä ja sonneja.! Lehmiä. Vaches. Nuorta karjaa. Jeune bétail. Lampaita. Moutons. Sikoja. Cochons. Vuohia. Chèvres. Poroja. Bennes. Kanoja ja kalkkuuneja. Poules et dindons. Muuta siipikarjaa. Autres volailles. Uudenm aan lääni.. 27,388 3,032,094 72,27 28,9 78,86 5,936 339 44,868,255 T urun ja Porin.. 46,985 3,72 9,26 24,449 58,786 233,35 2 0, 2 0 0 6,088 66,604,05 Häm een.. 34,068 4,92 9,477 92,275 32,822 04,328 9,637 4,427 37,228 55 V iipurin.. 36,990 4,443 8,86 23,843 34,999 25,455 44,903 298 47,392,86 M ikkelin.. 20,480 3,04 8,83 83,38 3,798 64,58 3,340 860 6,607 94 Kuopion.. 26,275 5,028 9,645 2,773 32,806 69,269 30,06 595 2,84 69 V aasan.. 44,568 5,852 9,646 57,56 53,733 243,79 9,7 6,035 25,994 24 Oulun.. 2,92 2,09 6,59 04,328 24,74 24,6 3,462 58 64,898 7,795 29 Summa 258,666 8,499 82,0 870,629) 297,237(,042,789 84,755 8,700 64,898 258,672 4,476
39 C) 888. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 i l 2 Lääni. G o u v e r n e m e n ts, Chevaux. Hevosia. Poulains. Varsoja. Boeufs et taureaux. Härkiä ja sonneja. Vaches. Lehmiä. Jeune bétail. Nuorta karjaa. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Bennes. Poroja. Poules et dindons. Kanoja ja kalkkuuneja. Autres volailles. Muuta siipikarjaa. Uudenmaan 'lääni.. 26,348 2,907 0,438 70,884 26,238 76,265 6,226 369 42,669,66 Turun ja Porin.. 46,675 3,204 8,987 26,987 56,990 228,893 20,672 5,237 68,35 94 Hämeen.. 33,904 4,60 9,353 93,38 32,26 05,487 9,429 3,463 39,56 498 Viipurin.. 35,574 4,325 8,07 26,887 34,394 25,66 38,878 267 40,77 943 Mikkelin.. 20,485 3,263 8,289 86,522 32,927 66,628 3,2 934 5,565 8 6 Kuopion.. 20,544 5,225 9,96 2,942 33,423 72,624 29,486 562 3,020 54 Vaasan.. 43,79 5,234 8,406 57,297 48,367 229,39 8,83 5,226 27,94 277 Oulun.. 2,205 2,06 6,278 02,792 23,005 6,72 3,248 47 65,474 8,4 30 Summa 254,526 30,865 79,89 886,692 287,605;,02,004 77,963 6,05! 65,474 255,37 3,995 d) 889. i 2 3 4 5 6 7 8 9 0 i l 2 Lääni. G o u v e r n e m e n ts. Chevaux. Hevosia. Poulains. Varsoja. Boeufs et taureaux. Härkiä ja sonneja. Vaches. Lehmiä. Jeune bétail. Nuorta karjaa. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Bennes. Poroja. Poules et dindons. Kanoja ja kalkkuuneja. Autres volailles. Muuta siipikarjaa. Uudenmaan lääni.. 27,866 3,09 0,434 75,373 27,33 80,434 7,583 2 2 0 48,062,27 Turun ja Porin.. 47,799 3,023 8,27 30,870 56,48 233,862 2,75 5,428 72,87 989 Hämeen.. 34,347 4,650 9,606 96,424 32,585 05,432 20,226 3,277 39,806 455 Viipurin.. 36,022 4,484 8,346 23,882 3,924 23,484 4,070 37 47,055,34 Mikkelin.. 20,993 3,48 8,577 90,420 32,850 66,56 3,738 94 _ 8,777 8 Kuopion.. 27,070 5,34 0,7 23,66 32,683 73,057 3,248 52 4,283 06 Vaasan.. 43,533 5,02 8.694 57,905 48,279 234,896 9,033 5,65 29,372 246 Oulun.. 20,990 2,090 6,88 03,60 23,773 4,458 3,405 49 72,653 8,702 9 Summa 258,G20 3,90 80,233 902,00 285,906,032,84 86,08 6,395 72,658 278,244 4,427
40 e) 990. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l i 2 Lääni. Gouvernements. H evosia. Chevaux. V arsoja. Poulains. Härkiä ja sonneja. Boeufs et taureaux. Lehm iä. Vaches. Nuorta k arjaa. Jeune bétail. L a m p aita. Moutons. S ik o ja. Cochons. V uohia. Chèvres. Poroja. Rennes. lanoja ja k a lk k u u n e ja. Poules et dindons. Muuta s iip ik a rja a. Autres volailles. Uudenmaan lääni.. 27,864 3,203 0,736 77,270 28,563 82,70 8,052 424 50,34,52 Turun ja Porin.. 48,338 3,057 7,004 34,466 55,656 229,020 22,2 4,567 78,752 96 Hämeen. 35,029 4,878 9,79 98,686 33,864 07,205 20,860 3,29 42,82 498 Viipurin.. 36,959 4.625 9,036 29,649 33,85 27,232 42,543 458 49,82,40 Mikkelin.. 20,732 3,376 9,095 89,224 33,540 69,763 33,578 879 8,526 04 Kuopion.. 27,424 5,24 0,00 26,447 33,579 72,73 32,64 465 4,094 62 Vaasan.. 44,797 4,690 9,280 64,25 5,897 243,83 2,356 5,67 36,045 334 Oulun.. 2,46,879 6,78 08,39 24,345 22,723 3,527 77 85,859 9,573 49 Summa 262,559 30,832 8,652 928,276 295,259,054,027 94,92 5,266 85,859 299,973 4,570 7. Tarttuviin tauteihin kuolleita elukoita. Animaux domestiques crevés des épidémies contagieuses. a) 886. 2 3 4 5 6 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja v arso ja. Bête-s à cornes. N auta-eläim iä. Moulons. Lam paita. Cochons. S ikoja. Chèvr'es. V uohia. Bennes. P oroja. Volaille. S iipikarjaa. Uudenmaan l ä ä n i... 6 83 90 36 8 Turun ja Porin... 47 35 496 54 32 Hämeen... 24 248 6 22 2 0 Viipurin... 53 09 76 28 _ Mikkelin... 56 475 82 73 49 Kuopion... 93 447 54 04 50 Vaasan... 27 G 34 52 3 6 Oulun... 3 25 5 7 65 Summa 329,638,938 576 5 65 265
4 b) 88Ï. 2 3 4 5 e 7 8 L ä ä n i. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bêtes à cornes. N autaeläim iä. Montons. Lam paita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Rennes. Poroja. Volaille. S iip ik arjaa Uudenmaan lääni.. 28 69 83 47 66 Turun ja Porin.. 36 5 33 48 29 Hämeen.. 2 75 2 33 2 85 Viipurin.. 29 29 239 82 9 M ikkelin.. 49 338 39 80 49 Kuopion.. 7 538 630 05 50 Vaasan.. 6 8 275 8 6 6 Oulun.. 3 77 58 2 0 80 2 Summa 309,559,949 483 3 80 446! C) 888. l 2 3 4 5 6 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bètes à cornes. N auta-eläim iä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Rennes. Poroja. Volaille. Siipikarjaa.! Uudenmaan lääni.. 9 62 06 63 99 Turun ja Porin.. 23 46 660 42 93 Hämeen.. 8 86 52 26 4 22 Viipurin.. 7 9 26 Mikkelin.. 58 3 59 67 27 ; Kuopion.. 48 746 6 6 8 42 67 Vaasan.. 2 67 57 65 5 3 ; Oulun.. 6 88 6 3 90 5 i Summa 285,577 2,054 529 0 90 442 j Suom. Tai. Tila. 6
42 d ) 8 8 9. 2 3 4 5 e 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bêtes n cornes. N auta-eläim iä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. : Chèvres. Vuohia. ; Rennes. Poroja. Volaille. Siipikarjaa. Uudenmaan lääni.. 29 56 99 32 4 Turun ja Porin.. 3 36 556 8 65 Hämeen.. 7 36 72 2 4 70 Viipurin.. 3 48 6 89 44 M ikkelin.. 4 228 8 27 36 Kuopion.. 8 826 584 83 _ 55 Vaasan.. 2 79 6 57 2 26 Oulun,,.. 45 65 80 5, 0 0 5 Summa 279,574,894 532 6, 0 0 442 e) 890. l 2 3 i 5 6 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Jlevesia ja varsoja. Bêtes à cornes. N auta-eläim iä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. V uohia. Rennes., Poroja. Volaille. Siipikarjaa. Uudenmaan lääni.. 0 55 53 28 75 Turun ja Porin.. 6 04 37 28 _ 44 Hämeen.. 60 24 78 45 94 Viipurin.. 23 25 36 292 _ 25 Mikkelin.. 37 439 307 29 30 Kuopion,,.. 44 772 702 95 70 Vaasan.. 25 30 256 53 6 Oulun. 32 8 8 70 2 850 0 Summa 347,837 2,073 882 6 850 348
43 8. Petojen tappamia koti-eläimiä. Animaux domestiques tués par des bêtes féroces. a) 996. 2 s 4 5 6 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poidains. Hevosia ja v arsoja. Bêtes à cornes. N au taeläim iä. Moutons. Lam paita. Cochons. S ikoja. Chèvres. V uohia. Rennes. P o ro ja. Volaille. S iipikarjaa. Uudenmaan lääni.. i 8 22 4 870 Turun ja Porin.. 5 76 909 45,08 Hämeen,,.. 0 4 35 8 436 Viipurin.. 7 58 368 23 59 Mikkelin.. 8 4 452 29 95 Kuopion.. 3 80,26 33 72 Vaasan,,.. 23 456 0 7 43 Oulun.. 8 74 720 85 5 Summa 62 506 4,594. 0 70 85 3,008 b) 993. 2 3 4 5 6 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bètes à cornes. N au taeläim iä. Montons. Lam paita. Cochons. S ikoja. Chèvres. V uohia. Rennes. P o roja. Volaille. S iipikarjaa. Uudenmaan lääni.. 5 38 706 Turun ja Porin,... 6 47 64 46 989 Hämeen.. 4 20 239 3 6 538 Viipurin,,.. 7 46 628 4 24 Mikkelin.. 242 2 29 Kuopion,,.. 98 990 29 77 Vaasan,... 4 0 474 0 55 Oulun,... 5 57 695,087 Summa 37 494 4,020 48 72,087 2,935
44 c) 888. i 3 i 5 6 7 8 Lääni. Gouvernements. Hevosia ja varsoja. Chevaux et poulains. Bêtes à cornes. Nauta-eläimiä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Poroja. Rennes. Volaille. Siipikarjaa. Uudenm aan lään i.. 8 94 i 70 Turun ja Porin.. 5 22 493 3,027 H äm een.. 3 9 23 8 245 V iipurin.. 6 75 480 24 93 M ikkelin.. 3 23 66 8 97 K uopion.. 6 74 932 8 48 V aasan.. 3 2 484 5 08 Oulun.. 9 47 706 5,066 2 Summa 55 370 3,478 65 26 5,066 2,549 d) 88». i 2 3 4 5 6 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bètes à cornes. Nauta-eläimiä. M ontons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Rennes. Poroja. Volaille. Siipikarjaa. Uudenmaan lääni.. 2 53 744 Turuu ja Porin.. 2 0 259 23,00 Hämeen.. 2 5 87 6 94 Viipurin.. 6 42 375 9 99 Mikkelin.. 6 37 30 2 94 Kuopion.. 65 772 2 8 69 Vaasan.. 5 499 0 20 Oulun.. 9 49 8,635 4 Summa 35 225 2,986 43 47,635 2,444
45 e) 890. 2 3 4 5 6 7 8 Lääni. Gouvernements. Chevaux et poulains. Hevosia ja varsoja. Bètea h cornes. N auta-eläim iä. Moutons. Lampaita. Cochons. Sikoja. Chèvres. Vuohia. Rem es. Poroja. Volaille. Siipikarjaa. Uudenmaan lääni.. i 2 848 Turun ja Porin.. 4 3 37 0,330 Hämeen.. 2 33 396 Viipurin.. 5 9 550 43 263 Mikkelin.. 3 3 2 5 52 Kuopion.. 67 809 4 6 29 Vaasan.. 8 382 5 74 Oulun.. 9 84 89,66 3 Summa 4 307 3,87 62 22,66 3,305
47 0. V aihtelut ruistynnyrin Prix courants du 2 3 4 5 6 7 i 8 9 8 8 0. 8 8 7. hinnassa vuosina 886 890. seigle en 886 890. 0 I 2 3 4 5 6 7 8 9 2 0 2 8 8 8. 8 8 9. 8 9 0. ; Lääni. Gouvernements. Prix m o ye n. j Vuoden hinta. Prix moyen de 0 tm s. j Vuoden k esk i-v e r o h in ta. Korkein merkitty h inta vuoden k u lu essa. Prix le plus haut. Alin merkitty hinta vuod en k u lu essa. Prix le plus bas. Prix m oyen. Vuoden hinta. Prix moyen de 0 a ns. J Vuoden k esk i-verohin ta., j Korkein merkitty h in ta vuoden k u lu essa. J Prix le plus haut. ^ Alin merkitty hinta vuod en ku lu essa. i Prix le plus bas. Prix m oyen. Vuoden hinta.! Prix moyen de 0 ans. i Vuoden k esk i-verohin ta. Prix le plus haut. Korkein merkitty h in ta vuoden ku lu essa. Alin merkitty hinta vuod en kuluessa. Prix le plus bas. Prix m oyen. Vuoden hinta. Prix moyen de 0 a n s. \ Vuoden k esk i-verohin ta. Korkein merkitty hinta vuoden k u lu essa. Prix le plus haut. Alin merkitty hinta vuod en ku lu essa. ; Prix le plus la s. Prix m oyen. Vuoden hinta. Prix moyen de 0 ans. Vuoden k esk i-verohin ta. Korkein merkitty hinta vuoden ku lu essa. Prix le plus haut. Prix le plus bas. Alin merkitty hinta vuod en kulu essa. 3 k f. jm S kf. tmj tm ffinf. j 9 h f 7a! A"i~ rut' n mnf. 9 k f. im Mnf. 7» X n f. n ifinf. tn ifmp n Mnf. im iftn f M fftnf. pa 3 h f. * 9 k f. n M n f!)! 9hf. im I Uudenmaan lääni.... 0 92 4 3 5 5 8 i50 9 0 3 53! 2 5 6 70 2 Turun ja Porin.... 0 6 3 62 5 5 7 90 8 9 3 0 2 75 6 0 3 Häm een.... 0 92 3 7 5 5 8 50 8 49 3 i ; 3 35 6 [70 4 V iipurin.... 0 92 4 9 5 5 6 70 8 49 3 5 9 4 55 6 0 S M ikkelin.... 0 6 3 3 3 35 7 90 9 0 2 88 0 90 6 70 6 Kuopion.... 0 6 3 68 6 40 7 30 9 i o 3 9 3 35! 7,30 7 V aasan.... 9 40 2 89 6 40 7 l30 8 9 2 43 4 55 6 I0 &[ Oulun, paitsi Lapinm aata... 0 0 3 j o i 20 65 7 90 8 49 2 59 6 40 6 0 9 [ L a p in m a a... - - - 30 95 2 5 - - 24 i 30! 0 90 \ 9! 70! 3 0 2 75 7 30 0 30 2 73 4 7 30 2 50 2 53 5 i 75 ; 8 50 i 9 0 2 62 2 5 6 0 9 50 2 29 4 55 6 70 2 2 04 3 35 j 7 l90 2 9 40 2 7 35 7 30 0 30 2 46 2 5 7 30 50 2 6 5 75 ; 8 joo! 3 3 i 0 0 3 9 4 55 4 90 (50 3-6 95 7 90 2 2 63 _! 4 9 70 2 53! 2 75 7 30 i ~ 2 4 i 4 55 7 30 50 2!io 4 Js5 8 50 5 0 9 94 2! 3 35 6 0 ;30 2 85 4 55 7 30 50 2 49 5 5! 7 30 6 8 79 2 loj 3 35 6 0 9 40 83 4 55 6 0 0 50 45 5 5 7 30 ; 7 9 40 2 25 9 40 6 0 9 7 2 ;oi j 8 ;20 7 jso 0 50 54! 8 20! 7 30i 8 - i -! - j - 2 25 0 90 - -! i ; 8 80 2 5 - - _ 8 20 0 90' 9
I 49. Palvelus- ja työväen palkkaehdot Les salaires des m aaseudulla kussakin läänissä. ouvriers agricoles. i 2 3 [ 4 5 j 6 7 8 9! 0 2 3 4 5 6 : 7 8 9 R en gin p alkk a elatu sta lukem atta. Le salaire d un serviteur de fe rm e sa n s c om pter le P iia n p alk k a elatu sta lu kem atta. Le salaire d une servante de fe rm e sa n s com pter le vivre. T alon ruu&ssa o le v a n m ieh en d un ouvrier, sans K e sä llä. t e n d a n t l été. p äivätyön hinta. P r ix de la journée com pter la nourriture. f i T alon ruuassa o levan vaim onpuolen päivätyön hinta. P r ix de la jo u rn é e d une ouvrière sa n s c om pter la n o u rritu re. K esällä. P en d a n t l'été. T a lv e lla. P en d a n t l hiver. Lääni. Gouvernements. Salaire moyen de la province. j ^ Keskimäärä koko läänissä. j ^ Keskimäärä siinä eli niissä ku n n issa, missä palkka on suurin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä k u n n issa, missä palkka on vähin. Salaire moyen dans les endroits où j les prix sont les plus bas. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. Keskimäärä siinä eli niissä k u n n issa, missä palkka on suurin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les pins élevés. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa,! missä palkka on vähin. j Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. \ Salaire moyen de la province. j j Keskimäärä koko lään issä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. missä palkka on suurin. I Keskimäärä siinä eli niissä k u nn issa, Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. X n f. shf. Mnf. uh# fa. p i missa palkka on vähin. I Keskimäärä siinä eli niissä k u n n issa, Salaire moyen de la province.! Keskimäärä koko läänissä. j Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. j missä palkka on suurin. j Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa,! Keskimäärä siinä eli niissä k u nn issa, missä palkka on vähin. Salaire moyen dans les endroits on les prix sont les plus bas. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. ffmf. pi Xnfi j» S h f pi iftnf n» V t S b f. U 9 k f. T* îfmf. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. : missä palkka on suurin. Keskimäärä siinä eli niissä kunn issa, Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. missä palkka on vähin. Keskimäärä siinä eli niissä ku nn issa, Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. missä palkka on suurin. Keskimäärä siinä eli niissä ku nn issa, Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. m nf. missä palkka on vähin. I Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, Y u o n u a Uudenmaan lääni. 75 240 09 93 20 3 4 2 75 2 Turun ja Porin.. 65 300 75 87 75 40 6 2 _ 75 3 Hämeen.. 60 225 00 83 20 50 2 _ 50 4 Viipurin.. 62 250 80 76 00 50 36 2 50 80 5 M ikkelin.. 29 60 80 62 00 30 92 20 70 6 Kuopion.. 0 200 60 53 90 25 j 84 20 50 7 Vaasan.. 48 300 95 77 20 40 j 9 2 60 8 Oulun.. 74 300 00 79 50 40 S88 3 50 _ 9 Koko Suomi 53 300 60 76 75 25 9 3 50 ~ 50 V u o n n a 0 Uudenmaan lääni. 72 240 80 95 50 32 0 2 50 _ 75 Turun ja Porin.. 6 300 75 86 75 40 0 2 55 2 Hämeen.. 56 230 75 80 20 40 0 2 60 3 Viipurin.. 52 225 80 72 00 40 37 2 25 80 4 Mikkelin.. 40 200 80 69 00 40 0 50 70 5 Kuopion.. 200 65 55 90 30 9 30 60 6 Vaasan.. 52 250 00 78 5 35 2 2 2 60 7 Oulun.. 72 300 00 77 50 40 82 3 8 Koko Suomi 52 300 65 77 75 30 9 3 55 8 8 6. j 69 50 40 70 i 20 30 42 8 i 64-40 67 i 25 40 34 60 20 2 55-25 66 i 30 37 60 5 3 70 20 40-90 i 50 60 44 75 20 4 47 60 40 65 85 50 j j 30 40! 20 5 35 70 5 59 90 40 20 50 0 6 56 - - 30-77 i 50 29 50 5 7 57 50 30 95 i 60 45 26 70 _ 0 8 57 50 5-74 i 60-30 - 33-0 9 8 8 7. 67 75 40 67 i 36 39! 80 20 0 6 35 65 i 20 40 33 _ 60 20 55-80! 25-67 i - 40 36 60 20 2 64 20 40 86 i 20-60 42 70 20 3 52 80 40 7 i 50 34 i 50 25 4 38-60 20-62 - 80 40 22 40 0 5 56 25 77 i 25 40 29 50 5 6 53 50 25 93 i 80 50 26 80 _ 0 7 56 75 20-74 i 80-36 33-80 i 0 8 Suom. Tai. Tila. 7
50 5 2 3 4 5 6 8 ) 9 0 j 2 I 3 4 5 6 7 8! 9 H engin palk k a elatu sta lukem atta. he salaire d un serviteur de fe r m e sa n s com pter le P iia n p alk k a elatu sta lukem atta. Le sa la ire d une servante de fe rm e sa n s com pter le vivre. T a lo n ruuassa ole v a n m ieh en d un ouvrier, sans K e sä llä. P en d a n t l été. päivätyön hinta. Prix de la journée compter la nourriture. Talon ruuassa olevan vaimonpuolen päivätyön hinta. Prix de la journée d'une ouvrière sans compter la nourriture. Talvella. Pendant l hiver. Kesällä. Pendant l été. Talvella. Pendant l hiver. L ä ä n i. Gouvernements. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. Keskimäärä siinä eli niissä k u nn issa, missä palkka on su urin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä k u nn issa, missä palkka on väh in. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lä ä n issä. Keskimäärä siinä eli niissä k u n n issa, missä palkka on su urin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä ku nn issa, missä palkka on vähin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko lään issä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. 9 h f iïn fi m nf. m n f m n f m n f fi* m nf. fin Salaire moyen dans les endroits oil les prix sont les plus bas. Keskimäärä siinä eli niissä ku n n issa, missä palkka on v ä h in.! I V u o n n a Uudenmaan lääni. 76 2 5 0 00 00 50 50 22 2 75 2 Turun ja Porin.. 73 8 0 0 75 92 75 4 0 5 2 75 3 Hämeen.. 6 2 3 0 70 82 30 35-80 60 4 Viipurin.. 58 2 5 0 80 74 00 4 0 4 2 25 5 M ikkelin.. 2 200 80 66 00 35 03 50 80 6 Kuopion.. 6 200 65 57 90 3 0 94 25 60 7 Vaasan.. 49 275 90 76 0 4 0 i 24 2 25 70 8 Oulun.. 67 2 8 0 00 77 50 40 79 3 _ 9 Koko Suomi 53.300 65 78 75 30 22 3 60 V u o n n a 0 Uudenmaan lääni. 20 300 00 0 50 35 37 2 80 Turun ja Porin.. 77 300 75 93 75 40 2 2 75 2 Hämeen.. 74 2 5 0 00 90 40 45 09 2 65 3 Viipurin.. 66 2 5 0 8 0 79 20 40 39 2 25 4 M ikkelin.. 33 80 70 66 20 30 99 50 60 5 Kuopion.. 6 200 65 58 90 35 98 50 70 6 Vaasan.. 58 300 00 83 50 4 0 2 9 2 70 7 Oulun.. 73 300 00 79 50 5 0 85 3 5 0 8 Koko Suomi 62 300 65 82 75 30 27 3 50 _ 60 V u o n n a 9 Uudenmaan lääni. 226 3 0 0 20 23 75 6 5 58 3 -! 20 Turun ja Porin.. 82 300 75 98 75 4 0 32 2 50 80 2 Hämeen.. 80 2 5 0 00 9 5 50 50 8 2 70 22 Viipurin.. 79 2 5 0 00 85 20 55 5 2 75 80 2 3 M ikkelin.. 34 200 70 67 50 35 03 50 70 2 4 Kuopion.. 22 200 65 62 00 35 04 50 75 2 5 Vaasan.. 68 300 00 88 50 4 0 37 2 50 7 0 2 6 Oulun.. 83 3 0 0 00 86 50 50 96 3 20 27 Koko Suomi 72 3 00 65 88 75 35 37 3 70 j Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko läänissä, Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on vähin. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko läänissä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les pins élevés. i tfnf. j /ti mnf. là mnf. f i mnf. mnf. fh mnf.. fi* ïfm f f i mnf. få X n f Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. l l 20 40 7 50 43 80 25 i 64 25 4 0 68 50-40 - 35-75 - 20 2 55 30 65 4 0 _ 35 50 20 3 67 20 40 90 5 0 50 42-80 - 20 4 59 4 0 69 50 32 4 0 25 5 39 50 2 0-64 - 4 0-23 - 4 0 0 6 56 25 77 25-4 0-29 - 5o - 5 7 53 25 _ 20 9 2 60 45 27 7 0 0 8 58 25 20 75 x 60 40-33 8 0 0 9 8 8». 82 50 50 79 50 48 8 0 25 0 68 25 40 72 25 4 0.37 75 20 _ 63 30-68 5 0 _ 39 50 _ 20 2 7 20 40 9 5 0 50 44 70 2 0 3 49 80 40 ' 6 8 4 0 32 6 0 25 4 43 75 25 66-50 25 50-0 5 63 - - 30 25 40-33 60-5 6 8 60 50 20 95 50 45 27 70 5 7-62 50-20 78 50 40 36-80 5 j 8 8 9 0. 98 8 0 60 84 25 60 53 80 30 9 73 5 0 4 0 76 50 40 4 20 20 68 40 72-50 4-60 j 20 2 8 6 2 - - 50 0 60 _ 5 25 22 54-35 7 50 33-6 0 25 23 47 75 30 7 25 _ 50 27 50 5 24 68 4 0 40 87 40 50 34 60 5 25 62 50 25 50 50 29 90 0 26 70 _ 2 25 83 2 j_ 40 _ 3 9 _ 0 2 7 Salaire moyen dans les endroits ou. les prix sont les plus bas. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. Salaire moyen de la province. Keskimäärä koko läänissä. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus élevés. Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, missä palkka on suurin. Salaire moyen dans les endroits où les prix sont les plus bas. j Keskimäärä siinä eli niissä kunnissa, ' missä palkka on vähin. i f t!
52 2. Katsaus m etsävaroihin Suomessa vuosina 886 890. Les incendies des fôrets en 886 890. L ä ä n i. Gouvernements. 2 t 3 4 5 6 Hehtaaria palanutta maata. L étendue des terres boisées, dévastées p a r le feu (hectares). 7 j 8 j 9 j 0 [ Edelläseisovan metsän ilmoitettu arvo. Valeur des bois consumés. Markkaa. 886. 887. 888. S89. 890. 886. 887. 888. 889. 890. Uudenmaan lääni 57,620 6 67 2 4,050 39,0/0 3,700 5,520,750 Turun ja Porin 394,495 63 524 78 3,72 32,669 l,984j 3,02 2,470 Hämeen 298 7 29 42 8 5,366 4,800 4,950 6,305 2,660 Viipurin 88,42 783 607 2,992 30,335 26,75 3,335 6,33 8,435 Mikkelin,, 92 44 2 743 8 2,76,875 2,460 0,625,800 Kuopion 864 5 50,557 57 64,640 50 2,765 8,374 470 Vaasan 228 60 432 79 04 48,85 6,200 6,085 5,50 6,928 Oulun 824 92 34 5 2,850,895 630 900 Koko Suomi 2,85 5,47,777! 4,32 3,403 78,464 4,329) 47,74 95,947 25,43 3. Lankkujen ja lautojen keskihinta vuosina 886 888. Prix moyen des bois de sciage en 886 888. l 2 3 j 4 5 6 7 Lääni. R e d u s e e r a t tu t o l t t i la n k k u ja à 0,42 k u u tio m e e tte r iä. P lanches. R e d u s e e r a t tu t o l t t i la u to ja à 0,42 k u u tio m e e tte r iä. Å is. G ouvernem ents. 886. 887. 888. 886. 887. 888. (finf. fl4 i/hf. Iva ifinf. js ifinf. pi 3 h f. 'ill ifin f. U u d e n m a a n lä ä n i.. 6 58 4 90 5 88 3 9 74 3 53 Turun ja Porin... 7 07 5 89 6 53 86 77 2 26 H ä m e e n,,... 6 5 5 26 5 82 0 75 9 87 2 88 V iip u rin... 23 69 25 25 22 68 4 60 5 4 3 46 M ik k elin... 5 97 4 93 6 52 8 76 9 47 28 Kuopion... 7 4 7 66 9 46 9 35 9 48 36 V a a s a n... 3 22 2 90 3 7 0 54 9 93 0 42 Oulun,,... 3 9 3 4 3 30 06 0 97 25 Keskihinta, koko maassa 6 7 6 24 6 67 26 05 2 06
53 4. Halkojen keskihinta vuosina 886 888. P rix m oyen d e s b o y s à b rû le r en 8 8 6 8 8 8. 2 [ 3 4 5 6 7 Lääni. K u u tio s y ltä k o iv u h a lk o ja. D e bouleau à 5,65 m ètres cub. K u u tio s y ltä h a v u p u u h a lk o ja. D e sapin à 5,6 5 m ètres cub. G ouvernem ents. 886. 887. 888. 886. 887. 888. 9hf. ftiâ Ä!f. jfi Xnf ÿhf jfcài {finf 7ib U udenm aan lään i.. 6 84 6 02 6 83 64 60 69 T urun ja Porin... 6 02 5 90 6 4 0 76 0 60 30 H äm een... 3 U 0 3 29 8 57 8 87 0 46 V iip u rin... 6 02 6 03 6 88 57 58 2 8 M ik k e lin... 8 0 9 0 0 0 6 7 6 7 93 K uop ion... 7 44 7 90 8 7 5 64 6 0 6 4 V aasan... 35 66 2 3 7 84 8 09 8 55 O ulun... 0 9 60 9 57 7 69 7 27 7 38 K esk ih in ta kok o m aalle 2 4 2 6 2 9 8 7 8 90 9 45 5. Tervan keskihinta vuosina 886 888. P rix m oyen d e g o u d ro n 8 8 6 888. 2 3 4 Lääni. Gouvernements. Tynnyri tervaa. P a r J y n n y r i à,65 hectolitre. 886. 887. 888. Mnf. mnf yiö mnf. pi Uudenmaan lääni... 8 33 8 86 8 40 Turun ja Porin... 7 7 6 67 7 53 Hämeen... 6 97 6 53 7 3 Viipurin... 7 02 6 67 7 26 Mikkelin... 6 86 6 48 6 97 Kuopion... 3 53 3 28 4 03 Vaasan...,.... 36 59 4 07 Oulun... 2 42 46 3 42 Keskihinta koko maalle 5 46 5 9 6 0
6. Tapettuja peto-eläimiä ja niistä maksettujen palkintojen määrä. Bêtes féroces tuées ainsi que le montant des gratifications accordées aux chasseurs. a) 886. 2 3 4 5 6 7 8 g 0 l i Lääni. Gouvernements. Karhuja. Ours. Susia. Lonps. Ilvek siä. L ynx. Renards. Kettuja. Ahmoja. Gloutons. Saukkoja. Loutres. Näätiä. Martres. H ermines. Kärppiä. Oiseaux de proie. R yöstolintuja. Maksettujen palkintojen määrä. Le m ontani äes gratifications. Markkaa. Marcs. Uudenmaan lä ä n i.. 0 25 32 29 9 32 725 3,205 Turun ja Porin.. 2 77 37 59 39 796 3,848 Hämeen.. i 2 86 303 2 44 24 2 895 6,278 Viipurin.. 20 4 00 367 4 6 30 25 285 5,42 Mikkelin.. 8 6 44 290 3 3 44: 40 2,834 Kuopion.. 2 8 62 4 0 453 929 3,659 Vaasan.. 40 492 34 2 88 696 3,067 Oulun.. 32 32 928 9 68 4 448 703 3,507 Summa 74 55 485 8,630 26 322 93,34 5,69 3,89 b) 883. l 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l i Lääni. Gouvernements. Karhuja. Ours. Susia. Lonps. Ilveksiä. L ynx. Renards. Kettuja. Ahmoja. Gloutons. Saukkoja. Loutres. N äätiä. M artres. H ermines. Kärppiä. Oiseaux de proie. R yöstolintuja. M aksettujen palkintojen määrä. Le m ontant des gratifications. Markkaa. Marcs. Uudenmaan lä ä n i.. 00 i i 368 8 7 36 370 2,53 Turun ja Porin.. 7 70 324 2 76 5 60 760 3,49 Hämeen.. 2 69 25 20 2 05 904 3,764 Viipurin.. 3 6 5 333 42 2 58 3 4,036 Mikkelin.. 4 6 47 33 6 2 2,653 Kuopion,,.. 3 45 5 4 4 334 344 2,684 Vaasan.. 26 496 35 5 23 557,80 Oulun.. 28 6 6 683 28 3 6 300 908 2,497 Summa 78 45 325 3,063 84 242 86 ljlo O 4,068 23,457
55 c) 888. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l i Lääni. Gouvernements. K arhuja. Ours. S usia. Lonps. Ilveksiä. L ynx. Benards. K ettuja. A hm oja. Gloutons. Saukkoja. Loutres. N äätiä. Martres. Hermines. K ärppiä. Oiseaux de proie. R yöstolintuja. M aksettujen p a lk in to je n m äärä. Le m ontant des gratifications. M arkkaa. Marcs. Uudenmaan lä ä n i.. 0 356 3 2 8 95,23,283 Turun ja Porin.. 2 28 442 04 2 53 774,372 Hämeen.. 50 23 6 4 32 4 884 2,77 Viipurin,,.. 28 4 53 407 4 7 5 32 99 5,787 Mikkelin.. 9 6 40 375 6 5 32 5 2,54 Kuopion.. 7 35 437 0 3 270 88 3,044 Vaasan.. 6 468 37 8 2 2 753,430 Oulun.. 38 26 4 585 36 26 2 424,309 4,662 Summa 93 48 246 3,30 50 253 95,268 5,38 22,296 d) 880. l 2 3 4 5 6 7 8 9 0 il Lääni. Gouvernements. K arhuja. Ours. Susia. Loups. Ilv e k siä. L ynx. Renards. K ettuja. A hm oja. Gloutons. S aukkoja. Loutres. N äätiä. M artres. Hermines. K ärp p iä. Oiseaux de proie. R yö stbliutuja. M aksettujen p alk in to jen m ä ärä. Le m ontant des gratifications. M arkkaa. Marcs. Uudenmaan lä än i.. 7 452 9 9 2 46 958 Turun ja Porin.. i 3 500 i 64 6 2 836 426 Hämeen.. 35 276 4 53 33 39,39,580 Viipurin.. 34 3 78 427 2 49 20 36 775 6,420 Mikkelin.. 4 70 390 39 3 257 298,629 Kuopion.. 2 27 366 2 3 8 34 25 2,292 Vaasan.. - 2 46 29 9 223 520 985 Oulun.. 36 6 4 540 20 55 5 5 860 3,884 Summa 87 30 246 3,367 29 32 93,594 5,04 8,74
56 e) 890. 2 3 4 5 6 7 S 9 Lääni. Gouvernements. Karhuja. Ours. Susia. Lonps. Ilvek siä. L ynx. R enards. K ettuja. Ahmoja. Gloutons. Saukkoja. Loutres. N äätiä. M artres. H ermines. K ärppiä. ^ Oiseaux de proie. R yöstolintuja. l i M aksettujen palkintojen maara. Le m ontant des gratifications. Markkaa. Marcs. Uudenmaan lä ä n i.. 4 456 28 32 2 509,04 Turun ja Porin.. i 6 484 2 99 4 77 98 625 Hämeen,,.. 26 369 47 8 483 982,292 Viipurin.. 25 7 6 47 8 4 32 48 34 4,949 Mikkelin.. 5 42 49 3 65 309 38 Kuopion.. 6 6 339 8 2 26 442,339 Vaasan.. 2 8 478 39 6 229 44 878 Oulun.. 29 8 2 648 32 56 7 524 87 2,622 Summa 62 26 38 3,657 42 367 4,899 4,786 3,00
j 57 7. Myllyjen lukumäärä Suomessa vuonna 890. Nombre des moulins en 890. 2 ] 3 4 j 5 [ 6 7 8 9 0 Myllyjä, joista käytettyinä Moulins. Lääni. Gouvernements. Nombre des moulins. höyryllä. Moulins à vapeur. Myllyjen luku. La force des machines ou moteurs exprimée en chevaux. Koneitten väkevyys hevosvoim issa. ' Nombre des paires de rneules. j Kiviparien luku, Nombre des moulins. Myllyjen luku. Nombre des turbines. Turbiinein luku, vedellä. Moulins à eau. Nombre des roues. Vesiratasten luku. La force des machines ou moteurs exprimée en chevaux. Koneitten väkevyys hevosvoim issa. Nombre des paires de meules. K iviparien luku, Tuulella tahi muulla käytin voimalla. Moulins à vent. Nombre des m oulins. Myllyjen luku. Nombre des paires de meules. K iviparien luku. Uudenmaan lääni.. 3 8 23 83 9 266 640 290 207 208 Tarun ja Porin.. 35 286 54 647 50 632 500,032 4,268 4,280 Hämeen.. 22 229 5 352 8 359 420 538 52 60 Viipurin.. 5 256 33 522 29 600 474 67 227 247 Mikkelin.. 2 65 7 288 8 322 38 395 73 76 Kuopion.. 2 84 25 445 430 202 50 9 97 Vaasan.. 2 02 28 999 6 94 339,433 2,555 2,664 Oulun.. 2 29 36,9 6,2 328,205 965 966 Summa 33,422 267 4,555 302 4,635 3,284 6,074 9,898 0,058 Suom. Tai. Tila. 8
58 8. Katsaus Suomen sahaliikkeesen. Nombre des scieries en Finlande ainsi que leur production. a) 886. 2! 3 4 5 G 7 8 9 0 2 3 Sahojen lukumäärä. Valmistuksen määrä kuutio- Työväen määrä. meettereissä. Nombre de Gens de travail. Production des scieries en scieries. mètres cubes. Lääni. Gouvernements. HÖyryà vapeur. V esià eau. Summa. Total. Raamien lukumäärä. Lames. : Hommes. M ieliia. Femmes. Vaimonpuolia. Lapsia alle 5 vuoden. j Enfants au \dessous de 5 ans. Total. Summa. Billes sciées, pieces. Sahattuja tukkeja, kappaleita. j Flanches. Plankkuja. Ai s. Lautoja. Autre bois scié. Muita sahatuotteita. Uudenmaan lääni.. i i 2 2 33 44 35 34 8 393 358,28 23,09 2,600 53 Turun ja Porin.. 23 34 57 93,33 85 2 2,240,666,902 8,309 60,423 2,762 Hämeen.. 4 28 42 44 509 8 47 774,56,344 24,870 59,368 5,434 Viipurin.. 23 9 32 56,50 80 42,372,275,246 99,777 84,858 7,299 Mikkelin.. 4 3 7 30 386 77 95 558 370,273 7,537 28,207 93 Kuopion,,.. 6 2 27 47 548 39 89 776 794,54 6,685 45,807 550 Vaasan.. 9 35 44 70 476 9 5 490 360,58 20,830 28,580 0,446 Oulun,,.. 2 2G 38 77 93 2 G 7,28 544,55 87,60 48,058 3,040 Summa 0 2 88 290 4G 5,484 768 479 6,73 6,526,260 670,628 476,90 50,55 I») 88. Lääni. Gouvernements. i 2 3 4 5 6 7 8 9 0 [ 2 3 Sahojen lukumäärä. Nombre de scieries. Höyryà vapeur. V esià eau. Summa. Total. Raamien lukumäärä. Lames. Hommes. Työväen määrä. Gens de travail. Fem mes. M iehiä. Vaim onpuolia. Lapsia alle 5 vuoden. Enfants au dessous de 5 ans. Total. Summa. Billes sciées, pieces. Sahattuja tukkeja, kappaleita. Valmistuksen määrä kuutiomeettereissä. Production des scieries en mètres cubes. Planches. Plankkuja. Lautoja. Ai s. Autre bois! scié. Muita sahatuotteita. Uudenmaan lääni.. 4 23 37 49 346 37 9 402 638,805 3,975 26,42 439 Turun ja Porin,,.. 24 33 57 9,297 99 33,429,760,590 00,533 73,434 3,044 Hämeen.. 2 0 33 53 74 557 8 6 25 768,33,643 244,639 70,970,094 Viipurin.. 26 8 34 54,064 79 0 0,343,4,634 7,36 7,943 2,325 Mikkelin.. 3 3 6 29 367 3 25 405 267,003 7,035 22,579 86 Kuopion.. 6 24 30 44 493 6 509 742,640 45,59 55,383,286 Vaasan.. 9 36 45 67 525 3 6 544 456,86 8,539 29,36 2,995 Oulun.. 26 37 76 822 33 6 8,023 645,93 06,04 56, 7,437 Summa 3 96 309 484 5,47 576 376 6,423 6,786,324 67,687 506,48 38,806
59 C ) 888. L ä ä n i. Gouvernements. 2 J 3 4 Sahojen lukumäärä. Nombre de scieries. Höyryà vapeur. Vesià eun. Summa. Total. Raamien lukumäärä. Lames. Hommes. 6 j 7 8 9 M iehiä. Työväen määrä. Gens de travail. Femmes. Vaimonpuolia. Lapsia alle j 5 vuoden. Enfants an [dessous de Joans. Total. i Summa. Billes sciées, pièces. Sahattuja tukkeja, kappaleita. 2 ) 3 Valmistuksen määrä kuutiomeettereissä. Production des scieries en mètres cubes Planches. FJankkuja. Ais. Lautoja. I Muita saha- tuotteita. j Autre lois \ scié. Uudenmaan lääni.. 4 25 39 48 456 35 22 53 60,669 32,705 39,35,476 Turun ja Porin.. 23 3 54 86,365 06 44,55 2,257,55 30,324 86,405 2,532 Hämeen.. 2G 26 52 72 879 43 45 967,958,620 ) 67,584 405,986 8,622 Viipurin.. 2 9 30 44 948 84 75,07,8,362 97,703,074 7,980 Mikkelin.. 3 4 7 30 333 89 5 573 37,556,822 38,626 Kuopion.. G 24 30 43 502 90 72 764 720,7222) 43,93 52,587 2,469 Vaasan.. 3 4 54 80 573 9 5 597 475,0483) 0,083 29,80 34,342 Oulun.. 27 38 79 840 8 5,009 673,629 97,02 28,72 2,36 Summa 7 97 34 482 5,896 584 565 7,045 8,86,57 597,73 79,885 89,782 *) Sitä paitsi,203 kuutio metr. 2) 2,076 syltä. 3) 226 kuutio, metr. tl) 88». Lääni. Gouvernements. l 2 3 f 4 Sahojen lukumäärä. Nombre de scieries. Höyryà vapeur. V esià eau. Summa. Total. Raamien lukumäärä. Lames. Hommes. e 7 g a M iehiä. Työväen määrä. Gens de travail. Femmes. Vaim onpuolia. Lapsia alle 5 vuoden. Enfants an ^dessous de 5 ans. Total. Sum m a. Billes sciées, pièces. Sahattuja tukkeja, kappaleita. j 2 3 Valmistuksen määrä kuutiomeettereissä. Production des scieries en mètres cubes. i J Plankkuja. j Planches. A is. Lautoja. Autre bois scié. Muita sahatuotteita. Uudenmaan lääni.. 6 20 36 49 572 56 2 640 85,87 54,8G9 55,529 0,628 Turun ja Porin.. 29 36 65 97,605 85 64,75 2,646,26 77,686,45,736 24,36 Hämeen n.. 4 26 67 92,296 77 22,395,58,74 237,482 282,303 9,678 Viipurin.. 9 0 29 46,057 74-36,67,504,846 97,406 4,989 4,687 Mikkelin.. 3 7 20 33 392 99 4 605 34,840,257 3,038 45 Kuopion.. 5 22 27 44 666 0 83 950 746,834 49,779 50,498 4,734 Vaasan.. 23 47 70 92 706 20 6 732 740,200 7,739 7,530 3,297 Oulun.. 2 3 43 88,3 78 78,369 85,605 7,235 9,947 20,720 Summa CD 209 357 54 7,407 690 55 8,62 9,65,442 863,453 2,04,570 25,33
60 e) is a o. Lääni. Gouvernements. 2 3 J 4 Sahojen lukumäärä. Nombre de scieries. H öyryà vapeur. V esitit eau. S um m a. Total. Raamien lukum äärä. Lames. 6 7 8 9 M iehiä. Hommes. Työväen määrä. Gens de travail. V aim onpuolia. Femmes. Lapsia a lle 5 vuoden. Enfants au 'dessousde 5 ans.' S um m a. Total. Sahattuja tu k k eja, k ap p a leita. Billes sciées, pièces. j 2 3 Valmistuksen määrä kuutiomeettereissä. Production des scieries en mètres cubes. P la n k k u ja. j Planches. L a u to ja. Ais. Muita sah a tu o tte ita. Autre bois scié. Uudenmaan lääni.. 22 7 39 50 824 55 22 90,37,03 50,000 50,000 0,000 Turun ja Porin.. 33 42 75 05,745 69 8,932 3,27,89 80,27 75,570 22,7 Hämeen.. 53 25 78 09,577 05 49,73,057,623 62,742 50,627 26,995 Viipurin.. 22 33 50 879 99 7 985,523,3 92,28 32,774 45,594 Mikkelin.. 7 28 36 547 2 0 6 583 549,642 6,95 33,3 3,339 Kuopion.. 7 22 29 45 82 298 328,438,065,086 33,624 86,443 5,502 Vaasan.. 29 54 83 4 805 34 850 824,46 ' 25,784 56,0 3,63 Oulun.. 2 84 46 9,073 82 29,284 876,044 30,796 25,934 5,948 Summa 89 222 4 600 8,262 962 480 9,704 0,60,774 49,693 60,670 23,702
9. Tietoja Suomen kaupungeille kuuluvasta maasta, y. m. asiantilan mukaan vuoden 890 lopulla. Superficie des terres etc. appartenants aux villes à la fin de l année 890. 2 3 4 [ 5 6 7 [ 8 9 0 j 2 3 ; 4 5 6 7 8 9 20 j 2 K aupungille kuuluvaa maata. Terres appartenants a u x villes. Torit ja avonaiset paikat Marchés K atujen Bues T alojen Propriétés Kaupungit. Villes. Toute la superficie. Koko pinta-ala. Hehtaaria. Hectares. kaupungin asem a-ala a la terrain de la \ ville puistot ja kävelypaikat aux jardins et i promenades Siitä De la superficie appartient aux voies tiet aux champs viljellyt tilukset hehtaaria. hectares. aux prés et p â tis niityt ja laitum et aux bois m etsät muu maa ja joutom aat aux antres catég. Luku. Nombre. Hectares. Yhteenlaskettu ala hehtaareissa. Nombre. luku. Largeur, m ètres. leveys m etreissä. yhteenlaskettu pituus m etreissä. Longeur, mètres. Nombre. Luku. Suomen valtion om istam ia. I VÈtat de Finlande. S iitä De ce nombre appartenant à } Venäjän valtion om istam ia. la couronne Russe. kaupungin omistamia. la ville. seurakunnan om istam ia. la paroisse. yksityisten yhdyskuntain tai seurojen omistamia. congrégations. particuliers. yksityisten om istam ia. Oi Helsinki....,489 238 276 975 y????,368 5 7 36 3 5,46 Porvoo....,002 8 i 4 57 72 452 35 3 4 25 o CO 4,37 263 4 5 3 250 Loviisa....,360 69 6 7 73 64 963 78 5?3 36 4 8 8,356 286 9 276 Tammisaari..,305 37 3 490 37 48 56 3 2 36 5 24 6,229 233 5 226 Hankoniemi.. 36 4 9 2 54 5 48 84 5 3 6 8? 386 4 2 2 37 Turku.... 2,763,09 8 56 440 229 493 58 2 32 84 8 56,470 800 0 2 23 7 568 Naantali.... 74 39 5 0 20 99 3? 8 7 3,64 80 4 76 Maarianhamina. 299 69 7 2 24 7 2 2 4 5-2 4 7,898 83 3 79 Uusikaupunki..,29?? 6 58??? 4 7 9 7 2,54 240 6 2 232 Rauma.... 3,059 53 5 2 424 60 644,752 7 6 23 6 8 8,729 288 5 28 P o r i... 2,897 40 7 53 54,569 445 69 5 4 50 9 24,999 492 2 6 3 48 Hämeenlinna.. 90 82 6 3 88 62 53 37 4 2 22 2,876 242 6 6 4 224 Tam pere... 958 98 5 6 65 5 4 02 9 0 63 35 36,4,52 27 0,373 Viipuri....,04 985 56 0 9 96 2-3 0 48,692 798 8 4 3 6 7 750 Hamina.... 3,470 78 7 5 33 708 2,209 320 5 36 40 8-8,876 39 3 3 4 3 377 L appeenranta..???????? 5? 8?? 26 0 9 6 3 88 Käkisalmi... 986 36 5 2 8 2 296 38 2 32 7-8,624 25 4 208
2 ; 3 4 5 j e 7 8 j 9 0 2 3 4 5 6 7 8 [ 9 j 20 j 2 Kaupungit. V ille s. Koko pinta-ala. Tonte la superficie. Hehtaaria. Hectares. kaupungin asem a-ala a la terrain de la ville K aupungille kuuluvaa maata. Terres appartenants aux villes. puistot ja kävelypaikat aux jardins et promenades S iitä De la superficie appartient tiet aux voies viljellyt tilukset aux champs hehtaaria. hectares. niityt ja laitum et mix prés et pâtis metsät aux bois muu maa ja joutom aat aux autres catèg. Torit ja avo* n aiset paikat Marchés Luku, Sombre. Yhteenlaskettu ala hehtaareissa. Hectares. luku. Nombre. Katujen Rues leveys m etreissä. Largeur, mètres. yhteenlaskettu pituus m etreissä. Longeur, mètres. Luku. Nombre. Suomen valtion om istam ia. VÊtat de Finlande. T alojen. Propriétés. S iitä De ce nombre appartenant à Venäjän valtion om istam ia. la couronne Russe. kaupungin om istam ia. la ville. seurakunnan omistamia. la paroisse. yksityisten yhdyskuntain tai seurojen om istam ia. congrégations. yksityisten omistamia. particuliers. Sortavala... 82 35 9 2 y 2? 0,2 4 5 32 2 36 0,570 02 5 i 2 94 Kotka.... 827 79 4 6 39 30 444 25 3 4 20 8 6,59 73 2 i 2 68 M ikkeli.... Tietoja ei ole. Heinola.... 3,455 38 5 6 296,284,480 346 3 2 H 5 5,790 98 4 i 92 Savonlinna... Tietoja ei ole. Kuopio.... 5,253 37 24? 364 402?? 4 7 35 7 36 28,526? 6 2 i?? Joensuu....,385 67 2 2 4 69 58 6 7 2 5 8 24,7 52 4 4 2 42 NikoLkaupunki. 3,978 9 5 25,473 627,388 259 5 7 24 2-3 6 27,242 650 5-4 2 3 626 Kaskinen... 750 99 2 40 48 42 49 4 5 9 2 6,983 30 3 26 Krist:kaupunki. 3,603 37 5 30 592 296 2,495 48 7 4 7 5 7,08 253 4 2 3 244 Uusikaarlebyy. 2,27 48 6 259 50,65 2 6 8 36 8,687 7 2 3 Pietarsaari...,794 46 4 23S 288,26 92 3 2 34 7 5 9,644 270 2 _ 4 263 Kokkola....,580 36 3 5 252 58,205 5 3 3 2 6,095 23 0 220 Jyväskylä... 627 46 2 0 07 23 274 65 2 3 0 5 6,740 43 4 5 34 O u l u... 4,230 35 7 6 C72 43 2,354 633 8 5 30 2 5 25,429 425 7 9 3 4 402 Raahe....,883 59 43 300 427,00 52 3 4 7 3,30? 382 5 6 370 Tornio.... 7,467 22 4 260 99 4,277 2,805 2 2 6 5-8 2,078 09 3 05 Kajaani.... 5,924 23 0 5 30 4,073,357 2 9 2 3,450 87 2 85 K e m i... 570 59 40 30 69 247 24 3 5 5 8,54 60 58 I
63 2. Maanteitä ja siltoja Suomessa vuonna 890. Routes et ponts en 890. L ii ä n i. G o u v e r n e m e n ts. 2 3 4 V uoden lopussa te k i kilom eetterim äärä Longenr des routes en kilom ètres à la fin de Vannée. I Grandes routes. } Yleisiä m a an teitä. Voies des villages. K y läteitä. Total. Sum m a. 5 6 7 8 9 0 j 2 3 Vuoden lopussa löytyi A la fin de Vannée il y avait lia u ta silto ja. Ponts de fer. J Nombre. K appaletta. Y hteenlaskettu p ituus j m eettereissä. j Longenr en mètres. K ivisiltoja. Ponts de pierre. J Nombre. J K appaletta. I Yhteenlaskettu p ituus m eettereissä. i Longeur en mètres. P u u silto ja. P onts de bois. Nombre. K appaletta. Y hteenlaskettu p ituus m eettereissä. Longenr en mètres. Nombre. S um m a siltoja. K appaletta. Total. Yhteenlaskettu p itu u s m eettereissä. Longenr en mètres. Bacs. L auttoja. Uudenmaan lääni.. 2,056,966 4,022 3 4 85,993 692 8,622 880 0,656 i i Turun ja Porin.. 3,097 3,358 6,455 i 9 430 5,22,087 2,5,58 7,292 5 Hämeen.. 3,824 2,238 6,062 6 22 50,754 830 7,374 986 9,250 5 Viipurin.. 3,888 4,452 8,340 2 375 84 3,564 904 4,833,00 8,772 8 Mikkelin..,857,7 2,974 6,857 87 2,536 248 4,393 8 Kuopion. 3,02,467 4,488 200 2,677 593 8,45 793 0,822 23 Vaasan.. 4,059 3,24 7,300 2 7 52 6,430,227 2,34,74 8,788 9 Oulun.. 3,390,377 4,767 83 8,756,027 2,734,46 4,573 42 Summa 25,92 9,26 44,408 25 657,840 25,53 6,547 78,736 8,42 04,546 67
i 64 65 20. Aikakautena 886 890 tapahtu- neitten kauppiaskonkurssein lukumäärä. Nombre des faillites com- m erciales en 886 890. 2 3 4 5 8 8 6. 6 7 8 8 8 7. 9 0 8 8 8. 2 3 4 8 8 9 * ). 5 6 7 8 9 0 * ). 8 9 20 S u m m a 8 8 6 8 9 0. L ä ä n i. Gouvernements. Nom bre. L ukum äärä. Varoja asemantilin m ukaan m arkoissa. A c tifs. Velkoja asemantilin m ukaan m ark oissa. P a ssifs. Nom bre. L ukum äärä. A c tifs. Varoja asemantilin m ukaan m arkoissa. Velkoja asemantilin m ukaan [ m ark oissa. j P a s s ifs. J Nom bre. ] L ukum äärä. A c tifs. Varoja asemantilin m ukaan m ark oissa. j P a ssifs. Velkoja asemantilin m ukaan m ark oissa. j Nom bre. L ukum äärä, Varoja asemantilin m uk aan m ark oissa. A c tifs. P a ssifs. Velkoja asemantilin m uk aan m ark oissa. j Nom bre. j L ukum äärä. A c tifs. Varoja asemantilin m uk aan i m ark oissa. j Velkoja asemantilin m uk aan ; m ark oissa. ; P a s s ifs. Nom bre. Lukum äärä.! A c tifs. Varoja asemantilin m uk aan m ark oissa. Velkoja asemantilin m uk aan m ark oissa. P a s s ifs. I Excédant des p a s s ifs. J Velkoja enemmän kuin varoja. U u d e n m a a n l ä ä n i.. 3, 5 4 5, 4 4, 5 6 9, 2 6 3 22') 2 8 6, 4 7 7 3 4 4, 3 2 6 2 5, 7 8 7 5 3 9, 6 4 8 2 T u r u n j a P o r i n.. 4 4 8, 8 0 2 6 4, 8 4 6 3 2 2, 0 4 3 8 3, 2 9 8 7 9 7, 2 3 5, 5 3 8 3 H ä m e e n.. 4 2, 4 8 0 2 8 6, 3 4 9 0 3 2, 5 5 7 6 8, 2 0 5 2 6 8 8, 7 3 6 6 3, 4 3 0 4 V i i p u r i n.. 6 3 3 9, 9 0 4 4 5 0, 6 5 3 6 8 6, 9 6 9 8 3, 3 6 8 4 0, 9 4 4 6 2, 9 3 0 5 M i k k e l i n.. 4 0 6, 9 7 9 8, 3 9 3 7 7, 2 4 5 9 3, 8 2 7 3 7, 5 9 8 7 2, 8 3 8 0 K u o p i o n.. 2 9 2, 0 5 6, 0 2 2, 9 5, 2 9 2 3 4 7 0, 0 9 5 4 2 7, 7 8 0 *) 4, 3 6 0 5, 4 5 0 7 V a a s a n.. 2 5 2 ), 8 2 5, 2 5 2 2, 3 7 3, 6 7 9 2 6 8, 5 4 6 0 5, 5 8 2 20 9 7, 6 8 4, 0 4 8, 6 2 9 8 O u l u n.. 6 2, 0 6 3, 6 7, 8 6 3, 6 7 0 7 3 4 7, 2 9 8 4 4 7, 4 0 4 3 6 5, 5 4 7 0 3, 8 9 9 9 S u m m a 3 9 2 ) 8, 6 2 9, 2 3 8 9, 7, 8 9 9 5 ) 2, 4, 2 2 5 2, 3 5 3, 5 4 4 8 0 ' ), 4 7, 8 6 7 2, 6 0 0, 3 6 2 0 S i i t ä k a u p u n g e i s s a... 02 8, 0 7 7, 7 8 7 8, 4 8 4, 0 0 6 7 0, 8 6 3, 9 6 2, 0 4 5, 9 5 2 5 8 ), 9 6, 7 8 0 2, 3 6, 8 0 7 m a a s e u r a k u n n i s s a. 3 7 2 ) 5 5, 4 5 6 8 7, 8 8 5 2 5 ) 2 7 8, 0 2 9 3 0 7, 5 9 2 22 2 2, 0 8 7 2 8 3, 5 5 5 6 5 j, 7 8 0, 5 8 2, 0 4 6, 8 7 6 7 9 2, 0 5 7, 4 9 7 2, 5 6 0, 4 4 3 2 3 ) 5, 9 2, 6 9 3 7, 0 6 0, 3 6 2, 3 8, 6 6 9 i 2 9 8 6, 6 0 0 2 8 3, 2 8 7 2 3 4, 7 5 8 4 8 5, 0 5 9 4, 2 0 2, 4 4, 7 0 2, 0 7 4 4 9 9, 6 6 0 2 2 6 5, 3 4 2 3 3, 7 3 2') 3 0 3, 7 8 3 4 6 7, 3 4 3 7 8 ' ), 5 0, 8 9 7, 7 8 7, 0 4 0 2 8 5, 4 3 3 9 9 5, 2 7 0 2 7 6, 8 2 7 4 5 7, 3 8 8 6 5 5, 3 8 3 4 6, 0 2 0, 4 7 5, 5 2 9, 0 9 4 5 0 8, 6 9 4-4 2 8 2, 7 0 0 6 8 6, 3 7 6 8 3, 9 7 3 4, 8 4 4 3 5 0, 6 9 5 8, 8 5 5 2 8 9, 6 0 9 6, 8 6 4 4 9, 7 6 2 0 2, 3 6 0 6 9 ' ) 2, 8, 2 5 4 2, 6 4 7, 7 4 6 6 3, 5 0 8 0 3 3 0 8 3 2 5 3 8 0 3 2 5 2 7 0 4 3 5 8 8 2 8 4 3 7 0 4 4 3 6 5 4 6 0 5 6 8 3 0 5 3 9 7 0 7 9 2 0 2 7 7 5 8 7 7 9 6 4 2 2 7 0 9 5 2 2 5 4 7 0 3 9 2 9 0 5 8 8 2 2 8 2 8 2 3 9 7 7 6 4 3 8 5 9 2, 8 2 8, 8 5 8 3, 4 3 9, 8 5 8 7 3 ) 4, 3 4 2, 4 3 5, 5 0 7, 7 3 2 6 6 0» ) 9, 3 5 9, 6 9 2 3, 0 7 3, 3 8 0 3, 7 3, 7 6 9 3 0, 6 7 5, 7 4 7, 8 9 4, 5 2 8 5 8 3, 7 8 6, 6 8 2 4, 7 6 3, 3 4 5 5 8 ) 6, 6 0 0, 9 2 9, 5 0 4, 6 3 8 2, 9 0 4, 4 4 6 0 2 9, 5 3,, 5 4 5, 3 2 3 2 9 3 ) 5 5 5, 7 4 9 7 4 4, 3 8 7 4 2 ) 2, 7 5 9, 4 2 7 3, 5 6 8, 7 4 2 8 0 9, 3 5 J) S itä p aitsi, jonka varat ja velat olivat tuntem attom ia 2)» 2, 3) 3, 4)» 4,»» 6)» 6, 6) 7, Encore, dont on ne savait n i les actifs, ni les passifs. 2, S, 4,?! 6, 7, *) N äitten vuosien tied ot k äsittävät myös tehtailijain ja am m attilaisten k onkurssit kaupungeissa. Aussi les fa illite s industrielles dans les villes. Suom. Tai. Tila. 9
66 22. Erityisluettelo tehdyistä uusista maanteistä kussaki läänissä vuosina 886-890. S p ecificatio n d e s r o u te s en co n stru ctio n p en d an t le s a n n é e s 8 8 6 8 9 0. i Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus ^ kilomeettereissa. Longueur en kilomètres. \ 3 4- Tientekoon käytetyltä. Nombre des jo u r - nees m ises au travail. HevospäivätÖitä. Les journées d attelage. Miehenpäivätöitä. Les journées d homme. 5 II 6 Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de VÈtat. Rahassa. En argent. M nf En seigle, hl. Rukiissa. U u denm aan lä ä n i. 886. Tie Nurmijärven kannassa kirkonkylän ja Nukarin kylän v ä lillä... 860,000 0.7 887. Työ Nurmijärven kirkonkylän ja Nukarin kylän välillä p ä ä te tty... 900,200 Tie Nurmijärven Nukarin kylästä Jokelaan Tuusulassa.? Tie kirkonkylän ja Tönnön tilan välillä Orimattilassa...4 02 226 888. Tie Haaviston kestikievarista Pyhäjärven pitäjässä Karkkilan sillalle Karkkilan r u u k illa... 8.9 83 73 Summa vuosilta 886 890 2.0,945 2,499 Turun j a P o rin lä ä n i. 888. Tie Sarkolan kylästä Sarkolan m yllylle Suoniemen kunnassa... 50 300 890. Tie Paraisten p i t ä j ä s s ä...?? Summa vuosilta 886 890 0.7 50? 300? 886. H äm een lä ä n i. Tie Vesilahden pitäjässä kirkolta kappalaisen talolle, urakalla,800 markasta, kunnan k u sta n ta m a... 4.3 888. Tie Erstan talolta Villähteen aseman kautta Nastolan pitäjässä Orimattilan r a j a l l e... Tie Teiskon p itä jä ssä....4 500 420,700 889. Tie Kuhmoisten kirkolta Vinkiän kylään Längelmäellä. 22.0 6,000 2,000 - Siirto 34. 6,500 2,420,700 -
67 i Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm iiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus kilom eettereissä. Longueur en kilomètres. 3 4 T ientekoon käytetyttä. Nombre des journées m ises an travail. H evospäivätöitä. Les journées d attelage. M iehenpaivätöitä. Les journées d homme. 5 II 6 T ientekoon annettua apua y le isistä varoista. Subvention de l É tat. Kahassa. En argent. En seigle. Xnf n hl. R u k iissa. 890. Siirto 34. 6,500 2,420,700 Tie Pihlajalahden kylästä Nihtilän talolle Kaukolan kylässä Kuhmoisten p itä jä ä... 2.6 300 600 Osa tietä Pohjan rusthollista Knuuttilan taloon Haapasaaren kylässä Luopioisten p itä jä ä... Tie yleiseltä maantieltä Rikkalan kylässä Lempäälän pitäjää.3 n. k. T ipposalm elle...? Tie Toperon kylästä Lopen pitäjää Oinalan kylään Rengon k a p p e lia... 9 _ Tie Tarpalan kylästä Auttulan kylään Kuhmoisissa... 27.8 285 52 Tie Lempäälän pitäjässä..... 0.8 570 85 Tie Isoköllin talosta Kopsamon kylää Korkeakoskelle Oriveden p itä jä ä... 5.3 2,200 Summa vuosilta 886 890 7.9 7,085 3,582 4,470 85 886. Tie M etsäpirtin Viipurin lääni. kappelin rajalta Sirkiänsaaren kylään 887. 889. Raudun p i t ä j ä s s ä... 9.6 550 300 Tie Purnujärven kylässä Rautjärven pitäjää... Tie Kirvun pitäjän rajalta Hynnilän kylään Rautjärven 3.2 300 700 p i t ä j ä ä... 3.2 200 900 2,000 Tie Olpikan tienpolven ohi Jaakkiman pitäjässä.... 2. 702 648 2,053 Tie tekeillä Rytyssä Sortavalan k u n n a s s a... Tie Iiliälän kylästä Kirvun pitäjää H iit o la a n... Tie Lankilan kylästä Kirvun pitäjää Rautjärvelle... Tie Sairalan kylästä Kirvun pitäjää A n treaan... Tie Yalkjärven pitäjässä Vaalimon kylästä Nurmijärven? 9.6 220 3,520 3.2 2.5 7 5,089,04 7,805 * 9,500 33 k y l ä ä n...... 5.3 00 200 - - Tie Kurkijoen p it ä j ä s s ä... Tie Evanniemen kylästä Suojärven pitäjää maan itä rajalle... Tie Selänpään rautatieasem alta Selänpään kylään Val. --- ----- 3,055 6 9 --- 3,77 kealan pitäjässä, kunnan kustantama 2,825 markalla.. 5.3 _ Siirto 45. 2,304 8,398 27,59 05 _
68 Tiet, joita on tehty. i Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus N kilomeettereissä. Longueur en kilom ètres. 3 4 Tientekoon käytetyltä. Nombre des journées mises au travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. Miehenpaivätöitä. Les journées d homme. 5 II 6 Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de V iitat, Rahassa. En argent. En seigle. ; ifinf.?' hl. Rukiissa. Siirto 45. 2,304 8,398 27,59 05 890. Tie Valkealan pitäjässä Selänpään asemalta Torasjoen kylään sekä Selänpään kylästä Näkkivistön mäelle....8 Summa vuosilta 886 890 56.9 2,304 8,398 27,59 05 Mikkelin lääni. 886. Tie Mäntyharjun pitäjässä kirkolta Kuortin kestikievariin... 26.7 3,00 6,224 Tie Yläkuonan kylästä Kerimäen pitäjää Savonrannan pitäjän k i r k o l le...?? y 4,000 887. Tie Enonkosken kunnassa kirkolta Hyypiänniemen lastaussillalle... 3.2 23 384 400 889. Osa tietä Mäntyharjun p itä jä ssä....2,52 2,304 890. Tie Hankosta P ertunm aalle...? 348 Tie K iepistä R is t iin a a n...? 990,880 - Tie Pertunmaalta Joutsan raja lle...? 495 990 Tie Pieksämäen p i t ä j ä s s ä... 5.3,39,39 Summa vuosilta 886 890 46.4 7,34 3,52 4,400 K u op ion lä ä n i. 886. 43 kilometrin pituinen tie Nurmeksesta Rautavaaraan, perattu ja perustettu urakalla 7,000 m a rk a sta... Tie Teljovaarasta Kuhmoniemen pitäjän rajalle urakalla 4,000 markasta, k e s k e n... _ Tie Loukonvaaran ohi Juuassa, koko pituudeltaan 4.2 k ilo m e t r iä... 2,452 2, 0 0 0 M aantietä aljettu rakentaa Pielisjärveltä Jonkerille... 3.9,228 4,64 90 Tie Rääkkylän pitäjässä Heinonniemen kylästä Kiteen pitäjän raja lle... _ 36 388 _ Tie Tuusniemen kirkonkylästä Ohtaansalmen kylään Kuus- järven kappelia urakalla 4,500 markasta, kunnan kustantama... 3.4 Tie Säviän kylästä Pielavedellä Keiteleen kirkolle... 3.4 Siirto 40.7 36 4,068 6,64 90 -
69 i Tiet, joita on tehty. L es nouvelles routes. Vuoden kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus w kilomeettereissä. Longueur en kilomètres. 3 4 Tientekoon käytetyttä. Nombre des journées mises au travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. Miehenpäivatöitä. Les journées d homme. 5 K 6 Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de l État. Italiassa. En argent. n En seigle. hl. Rukiissa. Siirto 40.7 36 4,068 6,64 90 Tie Vesannon kappelista Karttulan r a j a l l e....2 3,000 3,04 Tie Sysmän kylästä Kuusjärven kuntaa Ohtaansalmelle Tuusniemellä, u r a k a l l a... 26.7 3,482 Tie Kaavin pitäjässä Maarianvaaran kylästä Polvijärven kirkonkylään valm istettu... 28.3 887. Tie Keiteleen kirkonkylästä Viitasaaren rajalle, raivattu ja o j i t e t t u... _ Tietä Rääkkylän pitäjässä Heinonniemen kylästä Kiteen pitäjän rajalle j a t k e t t u... 244 286 _ Tie Haapasalmen kylästä Rääkkylän pitäjässä yleiselle maantielle Joensuun ja Rääkkylän v ä l i l l ä... l.i 50 54 Tietä Teljovaaran kylästä Nurmeksen pitäjässä Kuhmo- niemen pitäjän rajalle j a t k e t t u...? Tie Pielisjärveltä Jonkereelle valm istettu... 43.8 5,658 0 Tietä Nurmeksesta Rautavaaraan jatkettu, urakalla 3,000 m a r k a s t a... 33. Tie Leppävirroilta Kangaslammille, kunnan kustantama 38 markalla 75 pennillä... 3.2 769,563 Tie Leppävirtain pitäjästä Saamaisten k y lä ä n.... 3 85 Tie Enon kirkonkylästä Kaltimon m y lly lle....6 350 700 888. Tie Joensuuhun vievältä yleiseltä maantieltä Leppävirroilla Kangaslammen kappelin r a j a l l e... 4.3 700,500 _ Tietä Leppävirtain pitäjästä Saamaisten kylään jatkettu.. 286 78 Tie Rääkkylässä Heinonniemen kylästä Kiteen pitäjän rajalle, jatkettu maanomistajien kustannuksella.... v> 20 20 Tie Onkamon kyläntieltä ennen raketulle n. k. Soinilan peltojen tielle, maanomistajien kustantam a... 0.5 25 35 889. Tie Joensuun kaupungille kuuluvalla a lu e e lla... 0.5 300 80 Tie Karttulan ja Vesannon pitäjien välille; sitä paitsi 6,000 markkaa puhtaassa r a h a s s a... 37.9 2,034 4,068 _ Tietä Leppävirtain pitäjässä Valkeamäen kylästä Saamaisten kylään j a t k e t t u... 2.7 286 268 _ Siirto 237.8 8,483 6,965 5,782 -
70 3 4 5 I 6 Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm iik siteh tyjen teitten yhteenlaskettu pituus kilom eettereissä. Longueur en kilom ètres. T ientekoon käytetyltä. Nombre des journées mises an travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. I M iehenpäivätöitä. Les journées d homme. T ientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de l É tat. Hallassa. En argent. pa En seigle. hl. R ukiissa. 890. Tie Kuopion pitäjässä Kasurilan kylästä Kolmisopen Siirto 237.8 8,483 6,965 5,782 k y l ä ä n... 2. 24 90 Tie Pielaveden ja Tuovilanlaliden väliseltä maantieltä, joka vie Löytynjärven kylään Pielaveden pitäjässä... 2.7 300 Tie Pielaveden pitäjässä Heinämäen kylätieltä Lampaan- järven kylään, 375 markkaa 7 penniä puhtaassa rahassa. 2. Tie Pielaveden pitäjässä Pielaveden ja Kiuruveden väliseltä maantieltä Nousialan kylään, 0 markkaa 6 penniä puhdasta r a h a a....6 Tie Pielaveden ja Keiteleen väliseltä maantieltä Vuona- mon kylään Keiteleen pitäjässä, 24 mk:sta 24 p:stä puhdasta r a h a a....6 Jatkettu tietä Yalkeamäen kylästä Saamaisten kylään Leppävirtain p itä jä ssä... 5.3 2 0 25 _ Tie Ilomantsin pitäjässä vanhalta venäläiseltä kirkolta pappilaan, 872 mk:sta 2 p:stä puhdasta rahaa.... 0.5 Summa vuosilta 886 890 253.7 8,627 7,606 5,782 886. V a a sa n lääni. Tie Kruununkylän kunnassa Ak östä Kvarnnabban taloon Langon k y lä s s ä... 0 0 400 Tie edellämainitussa kunnassa Boholman talosta Ytterbråtön kylässä p o s t i t i e l l e... 3.2 50 50 Tie Jyväskylän kunnassa Jyväskylän kylästä Toivakan k ir k o n k y lä ä n... 7.5 50 6,696 Tie Silkkisistä Simosten kyläntielle Virtain pitäjässä.. 8.6 2 0 0 500 Tie Ätsärissä Haapajärvestä Ju ssila a n... 3.2 50 80 887. Tie yleiseltä maantieltä Seinäjoella samassa pitäjässä olevalle r a u ta tie n a se m a lle... 0.5 Tietä Jyväskylän maalaiskunnassa Jyväskylän kylästä Toivakan kylään j a t k e t t u... 9 3,00 4,900 Tie Petäjäveden kirkolta Multian pitäjän rajalle....? 629 3,738 Siirto 30.5 4,79 6,564
7 i 3 4 5 6 Tiet, jotka on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus kilomeettereissä. Longueur en kilomètres. Tientekoon käytetyitä. Nombre des journées m ises au travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. Miehenpäivätöitä. Lj S journées d homme. Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de V iitat. Rahassa. En argent. En seigle. Xnf t i- hl. Rukiissa. Siirto 30.5 4,79 6,564 Tie Pihtiputaan kirkon läheisyydestä Pyhäjärven pitäjän rajalle Oulun lä ä n issä... 2 0. 8 600 9,739 5,000 Tie Multian pitäjässä Petäjäveden rajalta Uuraisten tielle. 4.3,800 Tie Ohtolan talosta Lahden taloon Virtain pitäjässä.. 4.3 60 2 0 0 Tie Virtain pitäjässä Kotajärvestä Kitusen taloon... 3.2 50 75 Tie edellämainitussa pitäjässä Sulkavasta Tulijoen taloon. 5.3 2 0 0 400 Tie samassa pitäjässä Toisveden tieltä Lehdon taloon.. 2. 40 50 Tie Atsärissä Rämälän tieltä K iu k a s-n iem een... 3.7 60 50 888. Tie Sulvan rajalta Mustasaaren kunnassa Puntarilan taloon Etelä-H elsingpyyssä... 3.5 Jatkettu tietä Petäjäveden kirkolta Multian pitäjän rajalle. 2.4 792 2,376 Jatkettu tietä Jyväskylän pitäjässä Jyväskylän kylästä Toivakan k ir k o n k y lä ä n... V 3,00 4,900 _ 889. Tie Uuden-Kaarlepyyn ja Kovjoen rautatienaseman välillä, u r a k a lla... 8. 6 _ 8,779 Tie Längskärsviikin ja Nabböran v ä lillä.... 0 56,454 Tie Korpilahden rajalta Jyväskylän ja Kuopion väliselle m a a n tie lle... 34.2 750,250 673 Tie Saarijärven ja Viitasaaren pitäjäin v ä lillä... 59.8 2,700 6,000 3,000 890. Tie Sumiaisten Peiponlahdesta Konginkankaan kirkolle. 7.5,800 900 Tie Sumiaisten pitäjässä Hietapurosta Matilanvirtaan.. 8. 6,008,52 Tie Viitasaaren kirkonkylästä Keiteleen kunnan rajalle 6.0 2 0 0 4,00 Summa vuosilta 886 890 235.4 5,595 59,770 48,579 673
72 i Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa v a lm iik siteh ty jen teitten yhteenlaskettu p itu u s kilom eettereissä. Longueur en kilomètres., 3 4 T ien te k o o n k äytetyltä. Nombre des journées mises au travail. H evospäivätö itä. Les journées d'attelage. I M iehenpäivä* tö itä.! Les journées d homme. 5 I 6 T ien te k o o n a n n e ttu a a p u a y le is is tä varo ista. Subvention de VÊtat. R ahassa. En argent. R u k iissa. En seigle. 9kf n h l. O ulun lääni. 886. Tie Kuusamon kunnassa Nissin talosta Kilkilänsalmeen, u r a k a lla....4 3,500 Pitäjäntietä Merijärven kappelista Kalajoen Pohjankylään j a t k e t t u... 2,65,856 5,346 Tie Vaasan läänin rajalta Sievin pitäjässä Oulaisten pitäjän r a j a lle... 5,975 8,227 Työtä Kolarin kappelin ja Turtolan Pellonkylän välisellä tiellä jatkettu u r a k a l l a... 6.0 7,500 Rovaniemen kirkolta Kittilän kirkolle menevää tietä s o m e r o it e t t u... 2,865 887. Someroitettu tietä Kuusamon kunnassa Nissin talolta K ilk ilä n sa lm e en... 496 Jatkettu työtä Merijärven ja Kalajoen pitäjien välisellä tiellä...? 2,90 603 6,423 Jatkettu tientyötä Vaasan läänin rajalta Sievissä Oulaisten pitäjän r a j a l l e...? 4,500 8,600 Osa tietä Kolarin kappelista Pellonkylään Turtolan kunnassa... 3.7,066 500 888. Kolarin ja Turtolan kuntain välistä tietä jatkettu; työ tehty urakalla... 0.7 889. Tie Muhoksen pitäjässä Sipolan talosta Ahmaskylään.. 5.. 800 Tie Tervajoen sillalta Pyhäjärven pitäjässä Pihtiputaan r a j a l l e... 4.3 80,500 3,500 Tie Pielisjärven pitäjään menevän tien varrella olevan n. k. Hannilanmäen ohi Kuhmoniemellä ; työ tehty urakalla....0,299 96 Siirto 42.2 6,80 22,652 3,429 96
73 3 4 5 6 Tiet, joita on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden, kuluessa valmiiksitehtyjen teitten yhteenlaskettu pituus kilomeettereissä. Longueur en kilomètres. Tientekoon käytetyitä. Nombre des journées mises au travail. Hevospäivätöitä. Les journées d attelage. Miehenpäivatöitä. Les journées d homme. Tientekoon annettua apua yleisistä varoista. Subvention de l É tat. Rahassa. En argent. Mnf En seigle. hl. Rukiissa. Siirto 42.2 6,80 22,652 3,429 96 890. Tie Muhoksen pitäjässä Holapasta Hyvärisen taloon, tehty urakalla asianom. tienteonvelvollisten kustannuksella 4,77 m arkasta... 3.3 2,358 Muhoksen pitäjän Sipolan talon ja Ahmaskylän välisen tien so m ero itta m in en... 2 0 0 Summa vuosilta 886 890 55.5 0,380 25,00 3,429 96 Summa koko Suomessa vuosina 8 8 6 890 75.5 59,427 40,636 32,252 86 673 Suom. Tai. Tila. 0
74 75 j Lääni. Gouvernements. Auberges, aussi postes aux chevaux. Kestikievarien lukumäärä. Postes aux chevaux. Postitalojen lukumäärä. Postes aux ch. de reserve. Reservipaikkojen luku-.«määrä. 23. Kyyditys ja kestikievarit 5 6 7 Hevosten lukumäärä, joita joka vuorokausi on kestikievareissa ollut saatavana. Nombre des chevaux aux postes chaque jour. Urakkahevosia. Chevaux de forfait. Chevaux de relais. Hollihevosia. Reservihevosia. Chevaux de réserve. Janvier. Service des relais 8 9 0 Tammikuu. Février. Kyytien Nombre des Helmikuu. Maaliskuu, j Mars. 8 Uudenmaan lääni.. 57 3 25 23 59 06 2,007,524 2,00 2 Turun ja Porin.. 83 67 20 95 502 2,84 2,545 2,927 3 Hämeen.. 07 25 89 58 323,767,50,879 4 Viipurin.. 29 72 7 32 269 249 2,745 2,496 2,823 5 Mikkelin.. 55 6 40 33 7,29,6,249 6 Kuopion.. 4 57 54 28 20,770,667 ',757 7 Vaasan.. 5 7 2 375 5 427 2,524 2,806 2,705 8 Oulun.. 58 2 87 224 62 2,532 2,546 3,60 9 Summa 854 8 469,692 965 2,429 7,450 6,246 8,50 8 0 Uudenmaan lääni.. 57 4 25 86 90 39 2,074,559,949 Turun ja Porin.. 8 57 86 00 499 2,638 2,475 2,964 2 Hämeen.. 07 5 2 240 54 286,628,537,628 3 Viipurin.. 28 7 7 35 269 249 2,987 2,589 2,946 4 Mikkelin.. 55 6 40 33 7,092,027,65 5 Kuopion.. 6 62 34 96,58,56,573 6 Vaasan.. 77 4 4 382 02 37,922 2,22 2,203 7 Oulun.. 6 99 72 70 623,898 2,080 2,272 8 Summa 877 86 48,676 936 2,363 5,820 4,950 6,700 8 9 Uudenmaan lääni.. 55 26 55 65 25,87,538, 7 0 20 Turun ja Porin.. 88 43 79 46 35 2,89 2,525 2,808 2 Hämeen.. 03 9 76 290,64,58,68 22 Viipurin.. 52 6 7 268 5 209 2,536 2,443 2,80 23 Mikkelin.. 7 25 33,3,03,323 24 Kuopion.. 25 45 209 24 82,707,783,96 25 Vaasan.. 97 0 329 32,877 2,025,87 20 Oulun.. 220 29 26 64 650,852,957 2,405 27 Summa,0 7 2 4,565 325,903 5,380 4,892 6,452 Suomessa vuosina 886 890. en 886-890. lukumäärä. tours des chevaux. Huhtikuu. Avril. Toukokuu. Mai. Kesäkuu. Juin. H einäkuu. Juillet. Elokuu. Août. Syyskuu. Septembre. Lokakuu. Octobre. M arraskuu. Novembre. Joulukuu. 2 Décembre. 20 K oko vuonna. Toute l'année. O G. 2,34 2,332 3,65 2,954 3,332 2,545 2,03,800 2,202 28,279 2,778 2,363 2,356 2,402 2,720 2,444 2,86 2,26 2,87 30,568 2 2,07,860 2,69 2,308 2,46,886,969,628,778 23,232 3 2,854 2,827 3,290 3,362 3,44 3,05 2,458 2,227 2,770 34,308 i,270,69,6,20,243,086,222,069,245 4,322 S,97,743,838,825,892,838,476,549 2,059 2,33 6 3,265 2,942 2,696 2,74 3,365 2,852 2,333 2,033 2,63 32,398 7 3,34 2,942 3,574 3,240 3,645 3,437 2,726,986 2,7 35,039 8 9,003 8,78 20,204 20,006 22,054 9,03 6,473 4,508 7,5 29,477 9 8 7. 2,47 2,57 2,467 2,964 2,582 2,24 2,00,777,983 25,90 0 2,730 2,47 2,228 2,336 2,429 2,445 2,29 2,52 2,766 29,898,740,857 2,209 2,278 2,074,885,887,785,642 22,50 2 2,907 3,248 3,636 4,08 3,976 3,42 2,865 2,688 2,872 38,53 3,79,30,26,78,377,277,075,039,247 4,092 4,464,498,63,780,799,68,644,425,772 9,39 5 2,5 2,473 2,245 2,48 2,48 2,386,850,73,703 25,667 6,706 2,040 2,758 2,366 2,568 2,680,978,534,923 25,803 7 6,024 6,730 ' 8,282 9,40 9,223 8,06 5,59 4,482 5,908 20,055 8 8 8.,806,940 2,522 2,769 2,658 2,94,95,88,832 24,546 9 2,728 2,70 2,278 2,424 2,453 2,466 2,26 2,488 3,073 3,033 20,747,889 2,88 2,275 2,4,759,888,805,848 22,290 2 2,858 3,42 3,30 3,546 3,474 2,920 2,952 2,72 2,83 35,534 22,87,257,090,052,099,055,06,093,53 3,604 23,645,80,750,853,92,732,683,456,634 20,872 24,965 2,283 2,8 2,25 2,335 2,87,827,584,706 23,903 25 2,039 2,379 2,820 2,48 2,770 2,47 2,007,448,64 26,270 26 5,975 7,40 8,076 8,525 8,85 6,784 5,630 4,404 5,78 98,052 27
- 76 77 Lääni. Gouvernements. N Auberges, aussi postes aux chevaux. Kestikievarien lukumäärä. Postes aux chevaux. Postitalojen lukumäärä. Postes aux ch. de reserve. Reservipaikkojen lukumäärä. 5 6 7 Hevosten lukumäärä, joita joka vuorokausi on kestikievareissa ollut saatavana. Nombre des chevaux aux postes chaque jour. Urakka- hevosia. Chevaux de forfait. Chevaux de relais.!hollihevosia. Reservihevosia. Chevaux de réserve. Janvier. 8 9 [ 0 Kyytien Nombre des Tammikuu. Février. Helmikuu, j Maaliskuu. Mars. H 2 3 j 4 ( 5 6 7 8 9 lukum äärä. tours des chevaux. Huhtikuu. Avril. Toukokuu. Mai. Kesäkuu. Juin. Heinäkuu. Juillet. Elokuu. Août. Syyskuu. Septembre. Lokakuu. Octobre. M arraskuu. Novembre. Joulukuu. Décembre. 20 Koko vuonna. Toute l'année. 8 Uudenmaan lääni.. 5 27 23 53 9,565,299,658 2 Turun ja Porin.. 87 42 44 87 37 2,798 2,660 3,053 3 Hämeen.. 06 r 8 77 300,68,464,828 4 Viipurin.. 62 5 9 278 94 200 2,389 2,268 2,705 5 Mikkelin.. 72 27 22 2 62 75 766,02 6 Kuopion.. 2 49 82 28 2,796,854,952 7 Vaasan.. 90 8 35 3 07,749,728,64 8 Oulun.. 70 69 29 06 578,773 2,53 2,284 9 Summa 959 7 259,496 383,920 4,403 4,92 6,33 8 9.,842 2,000 2,680 2,464 2,58 2,04,896,682,72 23,492 3,507 2,433 2,53 2,288 2,765 2,323 2,49 2,529 3,304 32,664 2,985 2,275 2,577 2,520 2,636 2,34 2,062,934,96 24,994 3 2,749 3,93 3,288 3,353 3,508 3,262 2,768 2,40 2,58 34,465 4 90 928 886 778 807 790 525 558 529 9,204 5,879 2,38,837,947 2,094,889,50,389,57 2,856 6,863 2,7,900 2,027 2,424 2,095,909,605,787 22,845 7 2,55 2,448 2,880 2,73! 2,605 2,373,868,802 2,089 27,6 8 6,890 7,532 8,56 8,08 9,420 6,970 5,029 3,900 5,543 96,6bl 9 8 0 Uudenmaan lääni., 55 25 50 57 24,877,72 2,052 Turun ja Porin.. 83 43 5 88 275 2,808 2,432 3,323 2 Hämeen.. 05 3 7 36 36 345,794,574 2,56 3 Viipurin.. 46 3 20 233 3 58 2,369 2,295 2,798 4 M ikkelin.. 70 37 3 65 392 545 669 5 Kuopion.. 8 55 94 20 233,404,522,796 6 Vaasan.. 9 329 47 46,555,706,995 7 Oulun.. 73 63 204 88 587 2,34,968 2,25 I 8 Summa 946 7 27,372 462,950 4,333 3,754 7,040 O. 2,096 2,303 2,824 2,807 2,97 2,305,965,907,849 26,668 0 2,803 2,22 2,29 2,236 2,406 2,382 2,447 2,554 3,06 30,748 2,247 2,302 2,684 2,6 2,580 2,047,850,660,492 24,997 2 2,933 3,39 3,580 3,844 3,960 3,78 3,009 2,648 2,675 36,608 3 709 637 644 680 74 654 663 505 464 7,276 4 2,56,647,775,802,79,573,402,30,282 9,45 5 2,093 2,00 2,244 2,239 2,04,883,865,533,349 22,576 6,850 2,42 2,992 2,54 2,687 2,34 2,072,47,536 25,93 7 6,887 6,482 8,962 8,733 9,23 6,336 5,273 3,579 3,663 94,255 8
78 24. Erityisluettelo yleisten ulostekojen suuruudesta keskimäärin manttaalilta kussaki maalaiskunnassa Suomessa vuonna 890. Contributions sur les terres en 890. 2 3 4 ] 5 I 6 7 I 8 9 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. 0 l i Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Impôts fonciers. Välillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillanrakennusta, kyyditystä ja kestikievareja y. m.). Impôts indirects. Palkkaa papistolle ja kirkonpalvelioille. Appointements du clergé. Kunnallisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Xnf. Ta 9kf Sfof. 7*3 Xnf n ifinf. jfté} n ffinfi n ffinf. 'fié Xnf. U u d en m aan lä ä n i. T e n h o la... 207 5 60 32 20 90 54 50 B r o m a r v i... 309 6 50 04 58 7 92 6 ~ P o h ja... 43 5 70 5 72 2 40 Tammisaaren maaseurak. 2 5 75 4 60 3 40 K a rja lo h ja... 235 4 80 50 32 9 S a m m a t t i... 34 4 75 25 60 47 96 50 K a r ja... 270 5 9 76 79 56 49 Snapp ertuu na... 420 7 65 5 50 6 5 48 Inkoo... 409 7 80 4 69 60 2 50 93 D e g e r b y y... 387 0 44 46 56 5 29 20 95 50 Espoo... 80 50 20 52 46 46 2 54 2 54 8 50 8 50 K irkkonum m i... 05 80 25 23 6 24 6 24 80 80 48 60 48 60 - S i u n t i o... 93 90 3 65 2 0 94 20 94 64 40 64 40 9 20 9 20 L o h ja... 88 40 0 0 20 44 20 44 48 48 20 20 N u m m i... 67 50 33 85 58 52 58 52 30 30 52 30 52 30 P u s u l a... 06 0 36 70 36 70 46 20 46 20 6 80 6 80 V i h t i... 59 8 50 48 50 48 50 53 53 4 70 4 7 P y h ä j ä r v i... 8 36 20 36 20 3 _ 3 7 7 _ P o r v o o... 24 A s k u l a... 72 P u k k ila... 236 P o rn eesi... 260 H e lsin k i... 78 M ä n t s ä l ä... 202 N u rm ijärvi... 89 Sipoo... 59 T u u su la... 73 45 90 4 98 5 56 80 89 66 8 6 3 3 23 2 3 26 80 99 32 86 76 2 9 40 Tietoja ei o le saatu Hei singi Q kililak innas ta.
79 2 3 H l \ 5 6 7 H 8 9 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroj a (vakinaista veroa ja kruununkym menysta. Impôts fonciers. V ä lillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan rakennusta, k yyditystä ja k estik ievareita y. m.)* Impôts indirects. Palkkaa p apistolle ja kirkonp alvelioille. Appointements du clergé. K u n n allisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssiifinf. Xnf. «s tfnf.!*'» (finf. * 9kf ifinfi JKi ifhf flil 9kf. ÿh f n P e r n a j a... 23 9 2 8 94 86 94 86 66 72 66 72 6 25 60 39 49 99 99 L ilje n d a a li... 263 45 24 80 4 75 4 75 72 72 9 80 9 80 470 23 35 Iitti... 225 78 4 7 39 7 39 7 335 49 335 49 45 83 45 83,296 7,084 56 J a a l a... 243 5 9 77 99 26 99 26 88 2 88 2 382 3 382 3 93 20 689 46 E lim ä k i... 275 9 22 2 90 52 90 52 82 95 82 95 70 3 70 3 78 59 465 7 A n j a l a... 233 84 7 44 37 3 37 3 69 69 90 66 90 66 80 8 594 4 L a p t r e s k i... 9 2 25 46 66 46 66 U I 46 46 43 22 43 22 492 55 326 45 Ruotsin-Pvhtää.... 228 57 23 45 62 7 62 7 60 33 60 33 383 383 834 7 628 95 M y r s k y l ä... 86 24 4 35 A r tjä r v i... 247 4 0 37 O r im a ttila... 206 55 5 67 54 8 54 8 2 2 54 5 54 5 427 4 236 53 Turun j a P o rin lä ä n i. Ahvenanmaan kihlak. *) 86 8 3 82 59 40 32 50 88 42 23 89 20 39 49 47 44 63 Halikon.. 84 47 22 8 9 8 33 77 42 77 9 55 57 9 435 89 274 69 Piikkiön.. 280 25 8 83 36 82 45 2 56 85 37 97 32 90 24 72 406 82 26 54 Maskun.. 286 88 25 50 76 33 44 5 65 46 33 43 88 43 44 433 7 48 32 Mynämäen.. 203 90 24 4 26 96 28 7 68 46 57 85 28 72 26 80 328 4 37 50 Vehmaan.. 275 92 27 3 49 9 5 86 55 8 57 28 2 47 4 9 393 29 5 36 Ulvilan.. 79 63 4 22 62 22 88 66 37 76 58 4 52 42 5 522 74 420 85 Ikaalisten.. 240 5 25 68 75 40 62-500 62 Tyrvään.. 22 75 4 88 95 38 44 63 476 64 Loimaan.. 98 69 2 93 95 6 7 78 77 76 72 93 90 26 90 4 46 87 256 68 Hämeen lääni. Asikkala... 298 0 30 9 75 9 75 63 60 63 60 78 0 78 0 H ollola... 280 6 23 60 42 42 83 35 83 35 85 47 85 47 - Koski....... 322 8 33 76 30 30 28 40 28 40 47 80 47 80 K ä r k ö lä... 42 65 4 6 4 6 94 544 L a m m i... 332 66 3 40 36 36 * N astola... 242 76 0 3 0 3 00 38 58 P a d a s j o k i... 25 54 25 62 58 58 5 40 5 40 30 30 *) Tietoja on saatu ainoastaan kihlakunnittain tästä läänistä. **) Tietoja ei ole saatu.
80 2 3 [ 4 5 I 6 7 I 8 9 (I 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Impôts fonciers. Välillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan* rakennusta, kyydi* tysta ja kestikievareja y. m.)* Impôts indirects. Palkkaa papistolle ja kirkonpalvelioille. Appointements du clergé. Kunnallisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintöjä kruunu- Ralssi- Perintöjä kruuuu- Riilssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintö' ja kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Ralssi- 7 0 Shtf M 3hf. Mtf. yal ifinf. tm 3hf. /«Xnf. fü p'\ H a u h o... 232 8 5 64 25 3 50 8 8 6 2 39 8 59 4 T u u l o s... 246 5 9 0 27 22 20 65 65 2 60 0 22 350 75 6 52 H a t t u la... 25 50 7 90 8 60 5 5 48 48 34 75 5 36 85 96 5 Tyrväntö... 44 5 9 3 50 76 28 96 52-52 7 8 263 8 07 99 Hämeenlinnan maaseurak. 45 70 46 43 89 0 89 0 63 63 269 75 269 75 567 55 468 28 H a u s j ä r v i... 252 38 26 92 46 92 46 66 66 52 52 462 84 236 46 J a n a k k a la... 230 9 90 24 70 5 25 45 45 33 20 333 9 72 5 Y a n a j a... 6 26 3 0 82 59 82 59 42 _ 42 50-50 435 85 287 69 L o p p i... 23 7 30 40 90 82 85 85 _ 90 90 496 7 287 40 R enko... 266 9 50 59 64 50 439 59 L u op ioin en... 224 28 50 40 80 40 80 62 0 62 0 25 46 25 46 452 36 256 86 K uhm alahti... 8-49 40 80 80 40 3 450 25 E r ä jä rv i... 95 39 42 70 20 60 364 62 K u o r e v e s i... 209 255 20 50 584 50 K o r p ila h ti... 209 28 50 58 60 242 250 859 60 28 50 K uhm oinen... 243 32 50 5 54 72 56 563 60 Längelm äki... 233 28 50 260 260 70 70 J ä m s s ä... 206 28 50 40 50 40 50 37 40 45 60 95 37 95 37 479 27 309 97 S o m e r o... 207 37 26 48 32 9 63 24 08 66 42 8 26 48 Som erniem i... 96 59 24 24 20 27 - - 32 9 28 65-277 70 24 24 Tam m ela... 72 4 2 64 U I 2 64 33 24 660 30 2 64 J o k io in e n... 3 85 55 25 46 _ 78 54 293 64 P e r ttu la... 9 6 43 5 22 68 89 243 55 H u m p p ila... 297 59 7 8 44 86 52 25 396 83 79 53 7 8 Urjala... 203 5 22 8 83 46 58 24 293 59 638 80 22 8 A k a a... 22 7 24 3 ) 22 7 24 3 \ 4 -> 48 0 m 93 _ \ Vt96 4 --- Kylm äkoski... 78 25 78 25 S ä ä k sm ä k i... 95 92 30 96 28 2-55 90 89 96 369 99 30 96 K a lv o la... 98 49 27 7 59 40 96 80 38 86 P irk k a la... 23 6 92 I Y lö jä r v i... 236 9 M e s su k y lä... 245 4 Tietoja ei ole saatu. K a n g a s a la... 208 50 43 47 I I L e m p ä ä lä... 26 79
8 2 3! 4 5 II 6 7 j 8 9 II 0 ] Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne stir chaque mantal. Kunta. Communes. K ruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Im pôts fonciers. V älillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan* rakennusta, k yyditystä ja k estik ievareja y. m.). Im pôts indirects. P alkkaa papistolle ja kirkonp alvelioille. Appointem ents du clergé. K unnallisveroja. Im pôts com m unaux. Summa. Total. P erin töjä kruunu» R älssi- P erintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- &nf. n iffof. pu S hf. 7^ Xnf. JteJ X n f 'flÿ Xnf. fh ifinf. 9bf. jm ifmfi 3 b f ;»!ï W e s i l a h t i... 292 43 35 64 T o t t i j ä r v i... 32 64 24 4 P ä lk ä n e... 280 93 32 52 S a h a l a h t i... O r i v e s i... 248 98 27 34 Tietojaeiolesaatu. R u o v e s i... 94 4 2 92 K u r u... 222 0 23 65 T e i s k o... 85 6 W iipurin lääni. W iipurin pitäjä.... 80 90 84 80 23 48 75 80 249 86 249 86 468 6 40 25,30 40 920 7 Johannes... 80 90 86 64 74 80 74 80 258 75 258 75 440 86 440 86 955 3 86 5 U u sik irk k o... 80 90 86 64 249 65 249 65 276 42 276 42 230 67 230 67 937 64 843 38 K u o lem a jä rvi... 80 90 06 74 239 50 289 45 86 59 K o iv isto... 80 90 52 66-300 45 658 30,92 3 Seiskari ja Lavansaari.. 45 60 80 54 94 2 95-325 29 S ä k k j ä r v i... 75 20 225 25 260 80 378 20,039 45 W i r o l a h t i... 80 0 92 0 230 40 230 40 275 20 275 20 369 20 369 20,054 90 966 90 M iehikkälä... 80 0 92 0 230 40 230 40 90 0 90 0 75 20 75 20 775 80 687 80 W ehkalah ti... 74 20 86 80 202 20 202 20 280 40 280 40 372 372,028 80 94 40 S ip p o la... 70 0 74 75 80 40 80 40 99 50 99 50 82 0 82 0 732 0 636 75 K y m i... 80 90 84 80 2 0 0 2 0 0 284 0 284 0 292 0 292 0 958 2 0 862 0 Pyhtää... 80 90 84 80 2 0 0 2 0 0 204 0 204 0 70 5 70 5 756 5 660 5 Suursaari ja Tytärsaari. 50 50 5 20 84 0 0 0 359 90 Lappvesi... 39 85 90 9 7 25 7 25 250 60 250 60 86 63 86 63 648 33 598 57 L uum äki... 28 7 87 22 5 88 5 88 225 93 225 93 64 5 64 5 534 3 493 8 W a l k e a l a... 00 5 0 68-249 27 63 32 523 78 L e m i... 43 80 4 3 247 98 97 5 503 24 T aipalsaari... 44 82 2 67 427 3 76 39 76 S a v ita ip a le... 37 94 26 5 262 57-43 3 569 79 S u o m en n iem i... 6 57 20 32 233 6 2 69 482 64 J o u tsen o... 33 22 59 20 64 2 64 2 295 48 295 48 04 04 596 73 522 7 R u o k o la h ti... 66 66 48 96 34 56 45 83 703 R a u t j ä r v i... 33 5 45 48 360 64 223 50 763 3 Suom. T ai. Tila.
82 2 3 K i 5 [j 6 7 II 8 9 0 j Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä. Im pôts fonciers. V ä lillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan rakennusta, k yyd i tystä ja k estik ievareita y. m.)* Im pôts indirects. Palkkaa p apistolle ja kirkonp alvelioille. Appointements du clergé. K u n n allisveroja. Im pôts com m unaux. Summa. Total. P erin töjä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- P erin töj ä kruunu- R älssi- Perintöjä kruunu- R älssi- P erin töjä kruunu- Rälssif f in f 7H 9 b if. m ifm fi n Xnf. S h f. Z" ÿ f o f. n 9 t n f im S h f JOI Xnf. TMI Jääski.... 6 0 35 00 24 382 35 36 7,004 65 K ir v u... 42 6 72 7 298 8 20 0 723 78 A n t r e a... 05 4 59 20 53 64 53 64 246 88 246 88 07 77 07 77 53 70 467 49 M uola... 53 87 22 65 67 86 67 86 50 98 50 98 387 50 387 50 660 2 728 99 H ein jo k i... 93 35 22 65 23 2 23 2 373 378 63 65 63 65,203 3,232 33 K iv e n n a p a... 75 93 22 65 37 34 37 34 299 29 299 29 248 23 248 23 760 79 807 5 W a lk j ä r v i... 34 3 22 65 09 2 09 2 28 93 28 93 55 2 55 2 327 0 45 72 R a u tu... 24 22 65 80 80 65 8 65 8 5 45 5 45 220 63 39 28 H i i t o l a... 29 26 65 20 220 220 39 56 39 56 70 48 70 48 559 30 495 24 K a u k o la... 4 39-90 20 2 56 32 588 83 Käkisalmen 'maaseurak.. 46 66 96 20 2 65 23 609 P y h ä j ä r v i... 6 94 6 94 80 80 52 60 52 60 59 63 59 63 454 7 454 7 R ä i s ä l ä... 4 74 230-220 8 75 0 667 2 S a k k u la... 9 9 69 8 225 225 23 25 23 25 86 24 86 24 553 58 503 57 P a r i k k a la... 46 98 02 20 46 89 46 89 295 69 295 69 94 96 94 96 584 52 539 74 J a a k k i m a... 50 42 5 55 46 83 46 83 262 97 262 97 0 6 0 6 56 38 526 5 K u r k i j o k i... 47 28 07 73 76 36 76 36 262 72 262 72 29 4 29 4 705 77 666 22 Sortavalan maaseurak... 2 34 45 90 8 20-55 30 494 74 U u k u n iem i... 6 27 6 80 98 75 3 25 408 7 R uskeala... 74 35 24 24 8 5 8 5 93 28 93 28 02 89 02 89 55 67 50 56 Im pilahti... 40 42 34-352 65 998 42 Suistam o... 3 30 354 - - 224 4 850 30 S a lm i... 47 65 53 6 68 284 65 S u o jä rv i... 404 43 295 595 364,658 43 K o r p iselk ä... 289 43 65-58,835 Mikkelin lääni. H a r t o l a... 82 0 eo 90 82 0 60 90 Heinolan maaseurak... 35 35 J o u tsa... - 72 2 93 Luhanka... 90 20 0 L eivonm äki... 37 M äntyharju..... 67 70 35 240 342 70 Sysm ä... 60 60
83 2 3 I 4 ] 5 6 7 8!) Il 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal, Kunta. Communes. K ru u n u n v ero ja (v ak in aista vero a ja kruununkym inenystä). Impôts fonciers. V ä lillisiä u lo stekoja (tientekoa ja sillan rak en n u sta, k y y d i tystä j a k e stik ie v are ja y. m.). Impôts indirects. P a lk k a a p apistolle ja kirk o n - p alv e lio ille. Appointements du clergé. K u n n a llisv eroja. Impôts communaux. S um m a. Total. P e rin tö jä k ru u n u - Ilälssi- P e rin tö j ä k ru u n u - R älssi- P e rin tö jä k ru u n u - R älssi- P e rin tö j ä k ru u n u - R älssi- P e rin tö jä k ru u n u - R älssiÿ k f S kfi Tm Shtf. Tmf, Wnf. fië yfof. yns. S k f 7W Xnf. 'A'4 A n t t o la... 87 7 4 58 80 83 46 565 2 Mikkelin maaseurak... 85 25 27 58 63 58 63 76 53 76 53 395 43 395 43 95 84 74 86 Hirvensalm i... 89 39 47 84 68 89 370 8 876 20 K a n g a sn ie m i... 83 8 2 48 65 35 65 35 73 76 73 76 257 65 257 65 779 84 609 24 R is t iin a... 86 97 3 5 9 48 9 48 2 34 2 34 289 87 289 87 807 66 633 84 J u v a... 29 7 09 209 - P u u m a la... 335 40 69 60 270 80 25 800 80 J oroin en... 6 20 6 20 264 70 79 60 8!) 80 H auk ivu ori... 94 94-43 50 03 20 73 68 45 32 P ieksäm äki... 33 25 4 80 354 25 J ä p p i l ä... 70 50 75 36-38 50 R an tasalm i... 200 50 27 93 27 93 98 98 55 55 580 93 430 93 K a n g a sla m p i... 200 50 27 93 _ 30 80 95 553 73 50 H e i n ä v e s i... 200 50 70 73-20 663 50 K e r i m ä k i... 200 50 60 _ 80-23 50 563 50 50 Savonranta... 200 50 72 80 24-576 50 E n o n k o s k i... 200 50 72 200 30 602 50 S ä ä m i n k i... 200 50-23 23 20 20 80! 80 623 473 - S u lk a v a... 200 50 50 50 30 30 60 60 440-290 Kuopion, lä äni. Kuopion maaseurak... 90-2 70 70 35 35 50 50 _,005 827 K a rttu la... 90 25 54 30 779 M a a n in k a... 90 96 34 428 848 T u u sn ie m i... 90 24 86 362 862 P iela v esi... 90 0 204 204 90 90 72 72 756 576 K e i t e l e... 90 204 20 369 973 L ep p ä v irta... 90 75 6 2 34 6 34 6 223 79 223 79 5 42 5 42 600 2 45 49 R autalam pi... 90 75 8 64 90 90 268 268 309 5G 309 56 958 3 776 20 W esa n to... 90 75 32 2-388 24 69 60 _ 880 7 S u o n en jo k i... 90 75 U 9 _ 86 32 234 78 623 76 Hankasalm i... 90 75 27 56 33 39 37 70 4 355 75 222 27 I i s a l m i... 78 70 60 56 _ 56 69 4 69 4 573 4 385 4 R u ta k k o... 70 70 56 55 55
84 2 3 (j 4 5 I) 6 7 II 8 9 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque m antal.u Kunta. Communes. K ru u n u n v e ro ja (v a k in a is ta v ero a ja k ru u n u n k y m m e- nystä). Im pôts fonciers. V älillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillan rak en n u sta, k y y d i tystä ja kestik iev a re ja y. m.). Im pôts indirects. P a lk k a a p a p isto lle ja kirk o n - p alv elio ille. A ppoin tements da clergé. K u n n a llis vero ja. Im pôts com m unaux. S um m a. Total. P e rin tö ja k ru u n u R älssi- P erin tö ja k ru u n u - R älssi- P e rin tö jä kru u n u - Rälssi* P erin tö ja k ru u n u R älssi- P e rin tö j ä k ru u n u - R älssit f n f pi äfkf. yuà im X nf. 7»a!fmf. im Vinf- 7*\ t f n f im {fmf. r ) 7WI L ap in lah ti... 92 53 47 20 9 484 87 98 53 Kiuruvesi... 88-25 44 6 9 6 9 27 75 27 75 42 4 42 4 57 98 855 42 N ilsiä... 93 40 63 24 7 64 467 88 K aavi... 69 90 46 68 75 _ 227 92 59 50 K u u s jä r v i... 76 20 275 230 _ - 40 62 20 P o lv ijä r v i... 73 50 265 _ 240 _ 50 628 50 L i p e r i... 89 35 25 35 280 280 225 225 30 30 - - 724 35 660 35 Kontiolahti... 87 25 307 80 303 80 372 40 _,07 25 R ä ä k k y lä... 9 70 2 34 94 6 207 6 54 26 K id e s... 88 70 24 70 60 60 30 30 85 85 463 70 399 70 K e s ä la h t i... 74 60 5 3 29 80 _ 84 42 565 85 P ie lisjä r v i... 69 90 24 30 89 44 28 83 52 47 Juuka... 69 90 53 80 _ 230 83 75 629 53 N u r m e s... 69 90 70 80 23 48 2 85 684 3 Rautavaara... 69 90 70 80 26 230 77 687 47 I lo m a n t s i... 7 4 25 60 38 38 49 53 65 65 423 4 38 60 E n o... 7 4 25 60 56 99 56 99 82 50 82 50 30 97 30 97 24 50 96 6 Kiihtelysvaara.... 7 4 25 60 66 6 6 250 250 395 395 782 4 736 60 Tohmajärvi... 7 4 25 60 74 3 74 3 25 50 25 50 379 48 379 48 740 5 694 7 P ä lk j ä r v i... 7 4 25 60 30 35 30 35 72 35 72 35 4 6 4 6 44 80 369 36 W aasan lääni. Pietarsaari... 79 70 25 30 20 454 70 P u r m o... 80 30 70 95 80 625 30 _ L u o t o... 80 20 29 35 _ 08 57 474 55 Ä h t ä v ä... 77 0 05 40 64 60 5 562 0 K ruunupyy... 83 80 4 60 39 496 80 T e e r ijä r v i... 84 8 70 46 58 W e t e l i... 7 80 _ 05 _ 260 28 564 80 P erh o... 65 95 _ 97 200 50 52 95 H a i s u a... 7 60 _ 0 308 20 700 60 K austisenkylä... 7 80 00 243 40 _ 554 80 Kokkolan maaseurak... 72 60 86 85 49 66 693 26 Alaveteli... 73 55 80 8 45 50-580 5.
85 2 3 il 4 5 I 6 i 7 I 8 I 0 i Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal.(i Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystli). Impôts fonciers. Välillisiä ulostekoji (tientekoa ja sillan. Palkkaa papistolle Kunnallisrakennusta, kyyditystä ja kestikie palvelioille., ja kirkon- ; veroja. vareja y. m.)- Impôts indirects. Appointements du clergé. Impôts communaux. Summa. Total. Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Rälssi- Rälssi- Rälssi- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- 3hf. <5%f. in i ffmf n tfnf tfnf ph 7* Mnf im tfnf. T*A ffinf pe tfnf. Kälviä ja Ullava.... 70 60 62 50 230 230 235 235 92 92 727 60 69 50 L o h t a j a... 66 80 202 200 48-66 80 _ H im anka... 72 40 220 275 _ 39 706 40 Y lik a n n u s... 70 40-22! 250 _ 59 69 40 T o h o la m p i... 58 90 27 53 286 7 39 50 982 Lestijärvi...... 59 60 27 53 235 25 33 737 46 W ö y r i... 79 3 6 68 00 563 3 O r a v a in e n... 82 78 33 5 _ 87 54 70 557 53 M a k sa m a a... 45 7 00 25 60 _ 520 7 Uusikaarlepyyn m aaseur.. 66 50 96 70 -- 28 560 50 Jepua... 68 96 96 75 25 564 96 M u n sa la... 7 74 96 55 _ 80 502 74 Y l i h ä r m ä... 76 26 38 50 _ 0 _ 474 26 A la h ä r m ä... 77 47 34 50 0 _ 50 47 _ K auhava... 5 69 07 _ 20 _ 6 _ 494 69 L apu a... 60 3 - - 0 50 _ 50 470 3 - N u r m o... 57 37 00 60 _ 50 567 37 M aalahti... 70 200 33 _ 40 543 _ P e t a l a h t i... 65 6 200 77 50 _ 592 6 B e r g ö ö... 66 60 200 230 _ 35 63 60 S u lv a... 70 40 200 92 _; 08 670 40 P i r t t i k y l ä... 78 43 200 79 _ 20 577 43 M u sta sa a ri... 57 88 70 _ _ 60. 475 K o iv u la h ti... 55 56 85 230 52 522 56 R a ip p a lu o t o... 58 96 387 28 363 79 : _ 58 90 968 93 L a i h i a... 72 4 35 44! _ 97 _, 864 4 Jurva... 65 29 35 j 66 ' _ 22 50 794 79 W ä h ä k y r ö... 80 93 26 _. 26, _ 77 60 600 53 I s o k y r ö... 82 3 400 _ 80 _ 70 _j 832 3 Y lis t a r o... 78 4 45 75 _ 65 833 4 L a p v ä ä r tti... 73 29 285 _ 208 _ 203 869 29 Sidepyy... 66 49 275 288 - --- 2 2 _ 950 49 Kristiinankaup. maaseurak. 73 j 29 ; O OCO. 49-244 _ 866 29,
86 I 3 il 4 5 li 6 7 I 8 9 I l U lostekojen suuruus keskim äärin m anttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroja (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Impôts fonciers. Välillisiä ulostekoja (tientekoa ja sillanrakennusta, kyyditystä ja kestikievareja y. m.). Impôts indirects. Palkkaa papistolle ja kirkonpalvelioille. Appointements du clergé. Kunnallisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintöjä kruunu- Raissi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Ralssi- Perintöjä kruunu- Rälssiffmf. n tfmf. ph Xnf ifinf. n Xkf. Jm tfmf j'/'i? Xnf. r> tfmfi å<htf. IA N I s o j o k i... 63 94! 275 90 57 685 94 K a r ij o k i... 9 i 280 - - _ 23 50 2 0 2 858 59 N ärpiö ja O verm arkku.. 73 29 250 30 50 6 6 69 79 Teuva... 70 74 250 2 2 45 90 _ 633 9 J a l a s j ä r v i... 65 85 _ 300 247 305 _,07 85 P e r ä s e in ä j o k i... 65 85 300 _ 230 _ 430 _,25 85 K a u h a j o k i... 68 40 324 30 _ 52 65 273 98 35 K u r ik k a... 7 6 8-38 0 _ 87 26 _ 892 78 I lm a j o k i... 69 6 8-300 260 238 _ 967 6 8 S e i n ä j o k i... 67 3 270 84 306 _ 927 3 K o r s n ä ä s i... 66 49 85 49 96 _ 596 49 L aukaa... 245 90 8 94 8 94 425 425 266 266 _,054 94 999 94 S u m ia in e n... 2 2 8 80 2 0 6 5 9 637 35 2 85 429 32 53 33,489 64 359 87 P e t ä j ä v e s i... 2 2 80 2 0 0 87 788 Jyväskylän m aaseurak... 98 2 0 0 280 238 2 0 _ 96 2 0 S a a r i j ä r v i... 2 52 2 0 0 229 6 8 32 953 2 0 U u ra in en... 80 90 240 35 745 K a r s tu la... 54 2 80 2 0 2 0 564 2 W iit a s a a r i... 250 95 5 6 6 5 6 6 400 400 32 6 32 6 834 27 779 27 K o n g in k a n g a s... 46 37 52 6 44 58 07 0 820 6 6 P ih t ip u d a s... 57-250 368 35 90 K iv ijä r v i... 78 84 28.. 375 300 6,072 L a p p a jä r v i... 77 234 295 85 37 73 744 58 W im p e li... 80 270 _ 350 23 85 923 85 E v i j ä r v i... 243 330 2 2 0 04 897 K o r te sjä r v i... 243 360 50 2 0 52 965 50 A la j ä r v i... ISO 85 230 80 675 S o i n i... 70 85 240 85 _ 680 L e h t i m ä k i... 60 85 245 85 675 _ K u ortane... 83 79 225 8 768 A lavuus... 75 65 290 246 776 T ö y s ä... 85 330 87. 38 840 K e u r u u... 80 70 - - 27 98 70 89 70
87 2! 3 ] 4 5 II 6 7 II 8 9 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroj a (vakinaista veroa ja kruununkymmenystä). Im pôts fonciers. V älillisiä ulostekoja! Palkkaa p apistolle (tientekoa ja sillan i ja kirkonrakennusta, k yyditystä ja k estik ie p a lv elio ille. vareja y. m.). Appointem ents Im pôts indirects. du clergé. K unnallisveroja. Im pôts com m unaux. Summa. Total. P erintöjä kruun - llä lssi- P erintöjä kruunu- K älssi- P erin töjä kruunu- R älssi- P erin töjä kruunu- R älssi- P erin töjä kruunu- R ä lssiifinf. H h f y-hf. T i itmf. (Hnf iflnf. <Tmf. mnfi n ifinf. jw Sfof. P ih la ja v e si... 233 52 50 556 2 0 47,42 70 M u l t i a... 93 89-354 30 259 50 995 80 W i r r a t... 209 78 2 0 285 782 Ä t s ä r i... 68 240 284 847 O ulun lääni, l i... 50 75 9 80 300 300 285 285-58 58 793 75 662 80 K uivaniem i... 50 90 25 85 445 445 247 247 83 83 925 90 800 85 H aukipudas... 58 30 5 2 0 9 484 30 _ K iim inki... 53 82 356 72 2 0 80 82 Y lik iim in k i... 55 26 8 8-6 282 586 26 Liminka... 74 2 207-03 57 54 2 Lum ijoki... 8 24 89 4 67 578 24 K em p ele... 79 56 205 2 6 557 56 T e m m es... 84 6 89 96 54 523 6 _ T y r n ä v ä... 85 73 26 84 568 M u h o s... 6 3 379 54 92 786 3 U ta jä r v i... 60 379 54 23 86 P u d a sjä r v i... 56 80 80 65 90 597 80 T aivalkoski... 58 36 2 0 0 300 2 0 0 858 36 _ O u l u... 57 75 360 50 30 797 75 O u lu n s a lo... 68 25 360 50 0 0 778 25 K u u s a m o... 38 40 438-0 0 0 0 676 40 K a la jo k i... 60 52 254 50 30 63 89 90 95 55 A l a v i e s k a... 60 52 300 35 247 27 80 835 67 R a u t i o... 60 52 300 300 70 830 52 Y livieska... 60 48 720 2 2 67' 75,269 23 Sievi (Evijärvi).... 60 48 250 225 98 733 48 P y h äjoki... 60 52-500 225 80 _,065 52 M e r ij ä r v i... 60 52 500 225 80,065 52 O ulainen... 60 52 500 225 80,065 52 Raahe (Salon pit.)... 60 50 260 62 64 45 746 95 Salon k a p p e li... 60 50 75 2 0 0 8 8 623 50
88 2 3 I 4 5 I 6 7 i 8 9 I n Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque mantal. Kunta. Communes. Kruununveroja Välillisiä ulostekoja (vakinaista veroa ja! (tientekoa ja sillan ki'uununkymme- rakennusta, kyydi nystä). tysta ja kestikievareja y. m.). Impôts fonciers. Impôts indirects. Palkkaa papistolle ja kirkonpalvelioille. Appointements du clergé. Kunnallisveroja. Impôts communaux. Summa. Total. Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Perintö ja kruunu Xnf ifmf. 7". 3hf fm ifinf. n Xnfi j j n Xnf. 7M ffinf. SRnf. n &nf llälssi- Kälssi- Perintö, Rälssikruunu- Rälssi- Perintöjä kruunu- Rälssi- W ih a n ti... 60 50 200 25 _ 27 792 50 Siikajoki... 60 50-270 30 ~ 349 909 50 _ R e v o n la h ti... 62 84 270-30 345 50 908 34 P a a v o la... 60 50 270 35 347 38 92 88 R a n tsila... 60 50 270 25 347 50 903 H a ilu o to... 60 50 45 64 ~ 49-58 50 H aap ajärvi... 44 44 506 325 28,03 44 H a a p a v e s i... 55 20-495 230 54 34 934 54 K e s t i l ä... 49 80 85 220 5 36,300 6 K ä rsä m ä k i... 47 42 550 222 --- 52 97 42 Nivala (Pidisjärvi)... 49 35 592 _ 250 87,78 35 P iip p o la... 33 9-500 _ 250 26 72,009 8 P u lk k ila... 52 28 580 _ 20 0,043 28 P y h ä j ä r v i... 55 4 498 333-92.,078 4 R eisjärvi... 42 2-475 248 80. 945 2 H yrynsalm i... 68 3-00 _ 280 0 558 3 Kajaanin maaseurak... 78 4 370 35 225 90 54 828 39 K u h m o n ie m i... 84 50 50 90 0 334 50 P a lta m o... 79 80 37 220 8 788 80 Puolanka... 72 _ 70 235 02 479 R i s t i j ä r v i... 84 54 80 _ 280 200 744 54 Sotkamo.»... 65 6 26 2 05 23 48 39 39 09 09 48 39 322 2 S u o m u s sa lm i... 8 20 367 300-325,073 20 Säräisniem i... 70 59 36 5 26 69 384 28 Kemin maaseurak.... 329 28 390 65 i 80,064 28 S i m o... 428 88 340 205 20,093 88 T e r v o la... 296 64 360 50! 40 _ 946 64 R o v a n ie m i... 524 58 59 228 _ 30 _,653 58 K e m ij ä r v i... 324 48 H l - - 583 620,638; 48 K u o la jä r v i... 40 2 86 40 258 88 82 56 467 96 A la -T o r n io... 200 40 90 50 20 - - 96 0 607 K a ru n k i... 209 28 90 50 20 73 25 693 3 - Y li-t o r n io... 28 60 40 68 32 375 50 866 j78 - T u r t o la... 286 36 702-28 - 407 _,523 36
89 2 3 K 4 5 fl 6 [ 7 II 8 j 9 II 0 Ulostekojen suuruus keskimäärin manttaalilta. Contributions en moyenne sur chaque m antal. Kunta. Communes. K ru tin u n v e ro ja (v a k in a is ta vero a j a k ru u n u nkym m e- nystä). Impôts fonciers. V älillisiä u lostekoja (tientekoa ja sillan rak en n u sta, k y y d i ty stä ja k e s tik ie v a re ja y. m.). Impôts indirects. P a lk k a a p a p isto lle j a kirk o n - p a lv elio ille. Appointements du clergé. K u n n a llisveroja. Impôts communaux. Sum m a. Total. P e rin tö jä kru u n u - R älssi- P e rin tö jä kruunu- R älssi- P e rin tö jä k ru u n u - R älssi- P e rin tö j ä kru u n u - R älssi- P e rin tö j ä kru u n u - R älssi- Xnf 'fli ftû S<kf. ähf: 3kf. fi-\ 3nf. ffinf. jm 5"'! ifinf 9htf JK K o l a r i... 92 4 880 40 480,692 4 M uonionniska... 08 80 36 86 27 357 80 E nontekiäinen... 3 80 3 60 0 54 69 2 0 9 K i t t i l ä... 26 0 33 83 62 2 0 38 7 260 84 S o d a n k y lä... 8 80 34 2 89 40 24 36 6 68 Inari.. '... 3 80 72 20 48 90 2 9 247 9 U t s j o k i... 3 80 33 34-05 6 34 95 287 25 Suom. Tai. Tila. 2
90 9 25. Erityisluettelo maksettavaksi lasketusta kruununylöskannosta ja Le montant des contributions directes au profit maksamattomista rästeistä kussaki läänissä vuosina 886 890. de l Etat et les restes pendant les années 886 890. Läänit. Gouvernements. 2 Vakinaista veroa. Impôt foncier. 3 Kruununtihuntia. Dîme de la couronne. 4 S otilaan-ja merisotilaanpitosekä rusthollivakanssimaksua. Droits des vacances. Suostuntaveroa. Impôt sur le revenu. 6 ÎHengeltâ m aksettavia ulos- tekoja kruuj nulle. Cote personelle. 7 Arentirahoju. Revenu des terres domaniales. 8 M uuta ylöskantoa. Autres droits. 9 Summa maksettavaksi laskettua kruunun-ylöskantoa. Total des contributions. 0 Vähennystä. A défalquer des recettes. i i! M aksam attomia rästejä vuoden lopussa 3 p:nä Joulukuuta. Restes. X n f. n M nf. im ffb f. pu Uudenmaan läänissä 244,747 97 44,48 32 j 266,304j 43 27,837 X G 40 2 Turun ja Porin 646,836 95 86,039 89 457,35 98 60,237 20 3 Hämeen 360,27 20 53,96 48 255,985 77 03,945 90 4 W iipurin 49,608 5 96,46 6 96,440 46 35,869 80 5 M ikkelin 82,02 64 2,56 85 99,86 74 32,860 40 6 Kuopio 205,890 6 20,92 22 68,274 55 40,330 40 7 W aasan 490,505 4 77,295 29 2,375 20 9,324 8 Oulun 304,463 82 48,668 04 78,52 53 54,99 60 9 Summa 2,484,282 75 448,508 70,443,70 66 89,324 70 8 0 Uudenmaan läänissä 236,020 59 42,246 2S 255,667 0 2,260 40 Turun ja Porin 628,904 57 82,92 73 443,573 23 9,60 2 Hämeen 347,402 77 52,089 94 249,279 94 2,376 80 3 W iipurin 50,069 46 87,586 94,2 06 3,590 4 M ikkelin 76,940 96 2,653 85 97,28 68 5 Kuopion 20,50 72 32,286 24 68,999 U,25 20 6 W aasan 465,298 04 74,633 89 6,908 60 5,40 7 Oulun 296,982 64 47,607 70 76,235 92 8,98 40 8 Summa 2,42,29 75 440,296 63,40,904 55 42,696 80 9 Uudenmaan läänissä 230,678 5 40,595 8 248,744 29,087 O 20 20 Turun ja Porin 629,775 76 79,63 4 433,302 55 5,780 _ 2 Hämeen 334,578 67 47,886 05 257,262 75 2,440-22 W iipurin 49,909 0 8,606 24 90,995 23 Mikkelin 73,22 39 20,889 93 94,88 50 24 Kuopion 206,00 86 30,630 42 55,305 66 429 20 25 W aasan 454,740 33 72,96 64 3,524 06 7,624 80 26 Oulun 285,48 86 45,859 03 74,043 7,360-27 Summa 2,364,477 2 49,294 63,367,995 98 28,72 20 9hf. n ïfinf. T'A ÿhf 7>a 9kf f :i n 9hf. n S O. 63,85 00,02 96 76,508 83,74,253 9 20,555 97 3,829 32 i 263,862 25,884 59 84,424 65,94,637 26 7,404 20 2,82 69 2 68,327 98,60 09 56,23 2,097,080 56 8,09 40 2,85 39 3 253,896 8,785 23 209,098 74 850,4 99 4,434 79 5,002 05 j 4 30,787 _ 3,960 79 28,437 26 527,4.8 68 6,85 39 2,688 29 ö 78,008 6,899 8 59,064 77 588,660 36 5,446 47 7,32 02 6 25,643 35,47 5 02,336 2,69,950 53 4,033 60,856 56 7 32,888 38,953 52 42,028 83 700,074 34 25,996 89 2,299 6 8,543,226' 553,87 50 658,022 32 8,022,253 63 32,778 7 38,444 93 9 8 7. 77,839 _ 05,63 08 70,465 42 900,29 78 2,658 34,65 88 0! 276,903 08 22,699 35 74,03 2,727,446 7 6,32 85,965 04 j 7,83 96,550 73 50,822 67 969,705 85 6,0 35,32 2 254,630 0,323 0 75,85 0 675,495 72 2,698 29 4,253 85 3 29,379 30,428 30 7,45 72 472,982 5 6,752 88 2,242 02 4 79,773 6,52 76 39,352 36 548,325 39 4,803 45 4,59 88 5 269,098 50 35,49-86 78,78 39,044,752 28 4,829 2,33 06 6 38,362 04 39,470i ci 20,43 94 627,99 25 22,322 2 3,487 9 7,597,67 62 546,750 79 525,882 8 6,966,828 95 6,307 37 2,393 64 8 8 8. 73,492 _ 0,846 99 80,827 98 887,27 79 2,653 2 2,93 05 9 283,53 65 22,395 8 85,536 26,729,574 54 6,909 8,47 76 20 82,688 55 77,546 78 66,748 54 969,5 34 7,634 04,4 42 2 260,069 8,383 33 24,230 65 705,93 32,45 52 3,26 26 22 3,209 3,530 70 45,23 93 496,892 45 7,59 92 2,496 0 23 99,722 69 6,008 69 70,97 77 578,395 29 3,367 2 2,626 30 24 262,298-35, 28,607 98,074,02 92 3,496 26 5,07 96 25 38,288 38,233 38 49,32 25 632,397 69 20,646 7 4,507 5 26 J,630,920 89 52,056 6 740,53 36 7,072,979 34 03,0 87 22,778 27
92 93 Läänit. Gouvernements. 2 V akinaista veroa. Impôt foncier. 3 Kruununtihuntia. Dîme de la couronne. 4 Sotilaan- ja merisotilaanpitosekä rusthollivakansaimaksua. 5 Droits des vacances. Suostuntaveroa. Impôt sur le revenu. Wnf. n Xnf. p:\ * iïhif.! ju Uudenmaan läänissä 246,888 40 39,480 84 0,348 2 Turun ja Porin 577,989 57 76,53 33-8,020 3 Hämeen 329,005 98 48,662 9 244,947 38 3,72 4 W iipurin 50,20 7 87,677 67 89,249 38 _ i 5 M ikkelin 72,795 29 20,377 96-6,939 37 6 Kuopion 207,840 75 30,22 65 - - - - 7 W aasan 434,829 57 69,794 39 4,706 80 8 Oulun 267,626 58 44,663 0 48,949 84 3,203 9 Summa 2,287,36 3 47,409 85 383,46 60 46,938 97 0 Uudenmaan läänissä 207,584 26 43,990 95 6,460 Turun ja Porin 70,560 8 74,737 56 7,50 2 Hämeen 40,275 67 44,539 58 850 3 W iipurin 24,6 5 25,248 2-33,94 42 4 M ikkelin 225,573 85 8,905 60-5 Kuopion 77,409 03 29,966 4 - -,440! 6 W aasan,, 38,08 22 68,087 6 5,230! 7 Oulun 238,204 42,774 96 4,627 8 Summa 2,465,876 99 348,250 34-70,03 42 i 3. 8 80 8 6 Hengeltä maksettavia ulostekoja kruunulle. Cote personelle. 7 Arentirahoja. Revenu des terres domaniales. 8 M uuta ylöskantoa. Autres droits. 9 Summa m aksettavaksi laskettua kruunun-ylöskantoa. Total des contributions. 0 Vähennystä. A défalquer des recettes. l i M aksamattomia rästejä vuoden lopussa 3 p:nä Jo u lu kuuta. Restes. I i 7,a Sinf. r\ Sftnf {fop y» 3 h f f! /m 0 9. 76,45 98,24 02 247,663 3 88,996 37 2,882 29 782 46 288,45 98 205,92 37 496,70 54,652,355 79 6,550 76,27 j 52 2 8,3 65 9,852 29 7,07 77 980,428 98 7,372 ; os,492 82 3 263,077 8,69; 27 233,377 73,760 60 0,90 99 4,354! 40 4 36,493 58 36,449 4 66,774 60 439,829 94 442 303' 48 5 9,553 26 5,94 89 22,9 35 568,44 90 4,264 46,592 30 6 270,56 50 35,350 92 207,783 22,022,62 40 4,06 02,677 92 7 43,594 50 50,476 7 74,093 65 632,607 38 23,43 ; 74 4,32 26 8,650,909 47 54,69 6,59,88 55 6,847,042 36 99,627 34 5,607 6 9 8 O. 82,333 97,29 03 207,087 6 754,704 85 2,587, 45,354 58 0 294,482 09 80,542 93 87,984 92,455,88 3.77! 63,94 54 99,569 87,892 96 8,947 50 86,074 7 6,792 84,37 49 2 266,54! - 9,582 86 326,38 785,765 55 0,748 H 5,866 42 3 ; 5,839 03 2,470 75 2,572 88 439,362 6,208; 94 743 30 4 92,042 32 6,003 34 62,85 77 479,676 87 3,209 28,327 90 5 279,506; 56 33,352, 27 2,476 879,760' 32 3,44 23 53! 8 6 47,56-47 46,953, 36 45,823 27 525,539 06 2,543 20 2,263! 76 7,73,469 47 493,047 50,046,026 06 6,36,70 78 08,278, 68 4,49 80 8
i i î j i i i 94 95 26. Tietoja maalaiskuntain Les revenus et les dépenses 2 I 3 I 4 I I 5 6 K u n n a n n im i. Communes. U u d e n m a a a n lä ä n i. Taxes sur le revenu. Ulostak>eeratuita rahoja. T u l o j a. Recettes. Produits des biens ci I des c a p ita u x. ffimf. 7» ffin f j Arentirahoja, korkoja, i lahjotuksia ja testamentteja y. m. T e n h o l a... 3,609 93,83 49,956 82 H Autres revenus. ffinf.! Muita tuloja. T otal. Summa. A dm inistration com m unale. Kunnallishallinto.! y,,>i tfnf. ffin f H! 7,4 4 0 24 285 68 - - - - i - -........................... -....................... - - - - - j - 2 B r o m a r v i... 5.22 83 705 67 245 78 6, 6 4 33 905 55 3 P o h j a... 7,0 0 5 49 55,388 96 8,5 4 9 45,322-4 Tam m isaaren m aas.... 2,560 96 400 60-3,20 96 270 5 K a r j a l o h j a...,38 70' 20 -,58 70 89 6 S a m m a t t i... 8 8 5 50 _ 208 99,094 49 86 7 K a r j a... 3,4 24 3, 4 24 349 2 8 S n a p p e r t u u n a...,05,05 250 9 In k o o 4,793 4,3 8 5 63 9, 7 8 ;6o 500 0 D e g e r b y y 2,49 77 620 7 98 57 3,90 34 222 E sp o o........ 9, 6 0 5 3 0 0 83 9,6 4 3 5 7 00 2 K ir k k o n u m m i...,500 9l 55 90 306 39 2,358 48 6 2 0 3 S i u n t i o... 4,3 7 0 _ 65-85 - 4,7 2 0-375 - 4 L o h j a... 8,7 6 0 25,328 '50 697 32 0,786 7 2 0 - IS N u m m i...,450 66 2,56 2 2 75-6 P u s u l a... 5,3 6 2 3,009-2 0 0 6,57 3 275-7 W i h t i... 3,26 4 30,0 5 6 2 4,6 2 36 8 P y h ä j ä r v i...,572 9 644 32 2,27 23 72 i 9 P o rv o o n p it ä j ä... 23,9 6 9 5,433 85 5,555 6 3 0,9 5 8 42 2, 8 0 ;4i 20 A s k o l a... 3,5 7 0 3,5 7 0-2 P u k k i l a... 8 5 0-520,370 90 22 P o r n e e s i... 3,8 3 24,976 j73 562 58 6,3 5 2 55 38 30 2 3 H e ls in g in p itä jä.... ' 2,7 3 5 45 2,5 2 4 55: 7,2 4 8 96 3,5 0 8 96,300 24 M ä n t s ä lä... 6,9 6 9 58 j 6,9 6 9 58 630 2 5 N u r m i j ä r v i................... -? 34, 5-34,5 - - - 2 6 S i p o o... 3,453 26 6 3 4 0,765 47 5,8 5 2 83 625-2 7 T u u s u l a... 0,75 2 2 67 58 2,4 0 8 38 2,65 8 2,5 6 2 20 2 8 P e r n a j a...,62 28,362 04 2,2 8 0 62 5,263 94,700 2 0 L i l j e n d a a l i... 2,5 6 4 0 5,035 73 7,5 9 9 83 402 95 3 0 S iir to 79,226 4 0 5,4 7 7 4 8 8,6 7 8 s4 28 3,3 8 2 65 7,3 :,33 tuloista ja menoista 890. des communes rurales en 890. 7 II 8 I I 9 0 II I I 2 II 3 M e n o j a. D é p e n s e s. K o u l u t o i m i. Ecoles. K y y d i t y k s e e n, k e s t i k i e - v ä r e i h i n j a m a a n t i e n k u n n o s s a p i t o o n. Relais et routes.! i T e r v e y s - j a s a i r a a n h o i t o H ygiène. K o r k o j a j a p ä ä o m a n y h e n n y s m a l e s o j a. Intérêts et am o rtissem en ts. M u i t a m e n o j a. Autres dépenses. ffinf. ffinf. 7, ffinf. j 7 > 'i ffin f ffin f y» ffinf. S u m m a. Total. M t l k : l t.! a k s n a ä m a n v e a 3 p J o o u k u u 8 9 u 0 D ettes. ; ffin f t - i! j,,,,, ;,,! - -,,, - - -, j -,, - - -! j i - -, -, - - - - - - - - -, - - -,, - -,,, -, -, ;, -,, -,, - I, j,, - j,,,, - - -, -, -,, ; -,, -,,, j, - - i,, -,,,, - -!, -, - - - -, - -,,!,,,,,,, - -,, - - -, - - - - I,, -,,, -,, -, -,, - -, l,!,!,,,,, ;, j,,,,,,,, i ;, j 6 3 9 2 4 4 7 2 3 6 4 0 7 2 4 6 9 6 9 5 4 9 6 2 8 4 7 3 3 4 7 5 6 3 7 6 7 6 3 7 6 7 2 5 3 0 22 6 6 4 3 3 2 3 0 6 2 6 5 8 4 5 3 9 7 8 0 7 4 7 4 5 6 9 8 5 6 7 3 3 6 0 0 2 0 9 2 5 0 3 6 3 2 9 3 6 2 3 0 0 2 6 s 4 3 5 9 3 9 0 4 3 7 5 5 5 2 7 5 8 9 5 7 5 2 2 5 8 8 9 9 0 _ 6 4 9 0 7 5 6 0 0 2 5 4 2 4 7 200 20 2 5 6 8 5 8 8 3 8 5 0 9 3 8 4 5 0 0 9 3 8 2 8 5 7 7 9 8 2 3 5 8 7 8 5 3 6 2 8 2 0 4 4 6 3 0 7 3 0 0 _ 3 0 5 7 3 3 8 5 9 6 4 3 5 _ 3 9 0 2 8 5 9 5 3 2 3 0 5 0 9 9 2 3 5 8 4 8 _ 2 2 0 0 8 0 0 5 0 2 5 0 5 6 7 5 0,000 _ 3 6 4 4 5 4 3 5 _ 7 3 4 5 9 6 0 3 20 4 8 0 0 6 3 2 9 0 7 0 7 9 0 9 88 5 9 0 0 8 0 0 3 0 0 6 0 0 3 5 0 0 7 3 7 5 2,000 6 2 4 4 0 2 4 2 3 6 0 3 8 0 0 5 2 7 5 2 4 6 2 6 0 0 0 0 7 3 8 3 4 4 02-0 9 5 5 7 7 9 4 5 9 8 7 7 9 2 8 9 3 5 0 _ 2 7 7 3 5 3 6 6 0 8 9 2 8 4 5 7 6 0 2 0 8 7 6 9 _ 3 5 7 0 3 5 7 0 2 0 7 5 3 2 4 0 8 4 4 3 7 0 2 7 3 4 5 5 4 6 7 4 0 2 0 3 2 2 3 7 3 8 6,22 8 3 5 0 0 0 2 2 0 5 5 7 5 00 0 4 3 5 0 2,202 9 4 2 4 0 7 7 7 7 2 9 7 7 9 9 6 4 5 2 2 2 3 2 2 7 5 0 2 3 5 0 4 8 H 00 5 2 0 7 9 8 2 4 3 4 5 3 4 5 2 5 2 2 6 0 7 5 9 6 9 5 7 5 0 6 0 7 0 4 3 8 4 5 5 7 2 9 3 0 4 4 6 2 6 4 0 0 2 0 0 7 8 7 6 5 6 3 8 6 4 5 3 2 3 2 7 4 2 0 7 3 3 3 9 2 5 7 2 9 0 5 6 9 8 2 7 8 4 3 3 5 2 3 0 3 9 7 7 4 6 8 5 2 8 4 6 8 9 0 6 6 8 5 9 2 3 2 6 6 7 5 9 9 8 3 2 0 4 8 6 0 2 9 4 3 6 6 4 2 5 8 3 0 4 4 9 0 4 0 6 7 7 6 6 3 2 5 3 0 9 5 5 8 2 6 6 4 5 4 4 6 2 7 2 5 5 3 0
i 96 97 2 I 3 il 4 I] 5 6 Tuloja. Recettes. 7 II 8 II 9 il 0 II II 2 II 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. Communes. j - U l o s t a k ^ e e r a t u i t a r a h o j a Taxes sur le revenu. A r e n t i r a h o j a, k o r k o j a, l a h j o t u k s i a j a t e s t a m e n t t e j a y. m. P roduits des biens et des capitaux. {fmf. fi {finf. M M u i t a t u l o j a. Autres revenus. S u m m a. Total. K u n n a l l i s h a l l i n t o. Adm inistration com m unale.! {fmf. j {fm f n {fmf. j H Ecoles. j K ou lutoim i. Relais et routes. K yyditykseen, k e stik ievareihin ja m aantien k u nn ossap itoon. H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Korkoja ja pääom an lyh en nysm aksoja. Intérêts et a m o rtissem en ts. Autres dépenses. Muita m en oja. T o ta l. Su m m a. Maksamaton velka 3 p;nä Jouluk uu ta j 890. D ettes. m nf. p» m nf. pu m n f f» m nf. Pi m nf. r» m n f i* m nf. pä Siirto 79,226 40 5,477 4 88,678 84 283,382 65 7,3 33) 2 Iitti... 45 3,206 38 3,577 38, 32,380 2 862-3 Jaala... 3,822 93 479 07; 4,302-720 5 4 Elimäki... 0,53 02,240 9i 580 30 2,352 23,200 50 5 Anjala... 2,493 35-57 44 2,650 79 250-6 Lapträski... 4,46 520,823 60 6,489 60 648-7 Ruotsin-Pyhtää.... 8,839 2! 8,839 2 2,270 70 8 Myrskylä... 2,77 29 487 64 88 78, 3,482 7 500 9 Artjärvi... 3,342 36' 353 3,96 85: 5,62 34 250-0 Orimattila....... 2,363 79 645 98 976 30 3,986 07 2,24 95 Koko lääni 252,538 80 2,93 45 99,008 56 373,477 8 25,957 63 43,66 4 25,830 44 9,04 6 7,766 32 53,095 58 266,454 4 62,72 55 4,045 4 4,2 27,07 60 4,826 50 3,706 63 28,633 4 35,362-2 250-20 3,06 57 4,006 72 3 20 40 2,343 65 8,540 2 2,04 76 4 800 460,560 3,070-5,529 27 353 42 3,958 9 6,489 60-6 2,04 66 3,345 5 7,630 4 7 50 75 -,500 00-2,325-2,000-8,005 60 42 50 50 3,422 59 4,970 69 64 65 9 2,240 80 2,063 7 263 24 3,720 40 0,43 0 0 55,672 55 34,359 7 0,939 82 24,702 82 94,465 94 346,097 83 200,76 20 Turun ja Porin lääni. - 2 Sunti... 3,265 37 503 7,643 33 5,4 87 434 92 3 Wordöö...,367 760 5 2,638-73 - 4 Saltviiki...,695 63 -,737 64 3,433 27 240-5 Finströmi... 3,534 9 442 40 3,977 3 290 70 6 Geeta...,..,495 49 73 30 57 20,625 99 90 7 Hammarlanti...,500 60 - -,660 230-8 Ekkeröö...,500 700-580 - 2,780-26 - 9 Jomala... 3,000 3,000 375 20 Lemlanti...,28 40 80,208 40 85-2 Lumparlanti... 683 50 - - 37 -,054 50 847-22 Föglöö...,328 60 646 29,974 89 90 23 Sottunka... 245 48 55 90 99 34 400 72 32-24 Köökari... 376 50 9 42 467 92 60-25 Kumlinki... 277 95 7 82 295 77 90-26 Brändöö... 62 89-234 84 856 73 75-27 Halikko... 3,755 87,73 37; 6,599 38 2,086 62 82 95 28 Angelniemi...,65 43 - - 480 2 2,095 55 573 20 29 U s k e l a... 3,22 0. 230 66 3,45 76 20 3 0 Muurla... 2,234 50 86 70 3,096 20 75 3 Pertteli... 2,279 05 55 70 2,434 75 385 32 Siirto 35,26 67 3.983!,74 4,839 84 53,950 25 5,684 77 i,633 47,658 70 222 48,476 7 5,425 64 2 200 48 22 95 _,658 2,20 95 3 920 36 320 25 64 - -,788 66 3,433 27 4 08 7 3,875 70 4,274 47 297 6 5 200 96 78 83 70 235 5,625 99 G 300,000 - - 30 -,660 7 700 800-00 - 600-364 - 2,780 4,000-8 600,50-875 3,000 9 300 50-250 785 2 0 23 40,28 2 700,26 26 2,06 26 2 2-257 70 289 70 23-358 92 48 92-24 - 70-0 270-25 340 20 00 535 26 2,244 45 0,680 28 3,737 68,65 6 27 596 52 04 70-30 - 79 3 2,095 55 500-28 2,28 60 25 50 377 37 2,967 47 29,25 5,67 60 30 75 40 50 507 80 3,776,740 30 400 45 90,603 85 2,434 75 3 2,745 55 7,90 3,369 35 j 670 50 26,656 25 55,036 45 8,88 22 32 Suom. Tai. Tila. 3
98 99 2 II 3 II 4 i 5 6 Tuloja. Recettes. 7 Il 8 Il 9 Il 0 Il u Il 2 Il 3 M e n o j a. D épenses. Kunnan nimi. C o m m u n c s. Taxes sur le revenu. U lostakseeratuita rahoja. A rentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Produits des biens et des c a p ita u x. Antres revenus. Muita tuloja. Total. Sum m a. A dm inistration coin m u nale. ffînf. ft (fmf. n mnf. f<\ mnf n 9 kf fn K u nn allish allin to. Ecoles. Koulutoimi. Relais et routes. m n f fi 3btf Kyyditykseen, kestikieväreihin ja maantien kunnossapitoon. H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et am ortissem ents. Korkoja ja pääoman Iyhennysmaksoja. Autres dépenses. Muita menoja. T o ta l. Summa. Maksamaton velka 3 j p:nä Joulukuuta 890.! D ettes. \ n mnf. f'â mnf. n mnf. * m nf fh * n f fn j j Siirto 35,26 67 3,983 74 4,839 84 53,950 25 5,684 77 2 K uusjoki... 783 60 - - 783 60 50-3 K is k o...,395 60 -,395 60 250-4 S u o m u s jä r v i... 702 75 - - - 702 75 230-5 K i i k a l a... 2,789 35-80 2,969 35 994-6 P e r n i ö... 7,806 38,232 55 6,550 85 5,589 78 700 7 Finbyy... 586 80 34 43 62 23 200-8 Kemiö... 5,288 38 32 729 88 6,050 26 660 9 D ra g sfjä rd i... 4,634 25 87 67 984 50 6,436 42 600-0 W e s ta n fjä rd i...,550 - - 550-2,00-225 - H iittin e n...,78 40 425 0,603 50 225-2 P i i k k i ö... 2,509 50 670,000-4,79 50 500 3 K u u sisto... 60 50 66 30 67 0 943 90 50 - J 4 K a a r in a... 4,543 62,885 400 6,828 62 2,695 60 IS K a k s k e r ta...,45 65 764 45,90 0 250 6 Sauvo... 3,997,663-5,660 300-7 K a r u n a... 2,975 63 -,000 3,975 63 200-8 P a i m i o... 3,32 30 50,950 5,563 50 435-0 P a ra in e n... 0,72 38,066 2 372 55 2,5 4 408-20 M asku...,925 250 2,75-260 - 2 R u sk o... 275 65 240 52 276 792 7 40 22 W ahto....... 655 80 233 59 72,408 52 58-23 N o u sia in e n...,050 84,234-290 - 24 P ö y t y ä... 8,699 40 386 30 470 35 9,556 5 470 25 P r u n k k a la... 629 60 2 3 74 73 244-26 Y lä n e... 3,477 80,070 65 550 55 5,099 320 27 O r i p ä ä... 370-35 - 220 625-50 - 28 R a n ta m ä k i... 9,96 25 38 96 2,059 30 2,059 5 635-29 P a a t t i n e n...,200 5 392 45,592 50 860 28 30 R a isio... 2,780 40 50 2,970-250 3 Naantalin maaseurak... 439 58 439 58 230 60 32 Lieto... 3,427 50 3,477 40 33 M a rttila... 4,96 89] 90 23 893 95 5,992 7 385 35 34 Karinainen......,27 0 284 48,4 58 200 35 Siirto 3,863 58,' 3,350 63 37,774 63 82,988 84 9,760 6C 2,745 55 7,90 3,369 35 6 7 0 50 2 6,6 5 6 25 5 5,036 45 8, 8 8 22 i 3 00-6 70 4 5 0,570-2 5 78-4 253 222 - - 3 2 5 0 20 50 95 6 95 50, - 4 - - -,975 35 2,9 6 9 35-5 4,2 0 48,344 30 736 4 5 4,093 5,7 8 2 44 6,866 67 3 5,480 0 6 4 37 20 637 20 7 700 j 4,7 0 7 5 6,067 - - 8 5,250 2 6 0 4,326 42 6,4 3 6 42-9 6 0 0 -,4 0 0-2,225 - - 0,28 25 ; 7 29 75 2, 7 3 - - - 9 5 0 _ I,850 50 3,300 50-2 - - 7 85 40 8 3 5 40-3 2,000 80-2,5 5 0 7,425 6 0 4 7,0 0 0-4 400 - j,207 90,857 90-5,755-200 - - 3,405-5,6 6 0 - - - 6 8 69 89 35 20 63 ] 2,5 7 3 3,9 7 5 67 7 690 293,650 2,495 50 5,563 50 2 9,5 5 0-8,200,620 99 84 8 9,766 97 3,80 4 9 5 0 0 -,230 85 I 2,75 - - 20 20 - _ - 3 60 j 6 2 0 - - 2 38 50 23 896 79;,6 29-22 932-2,234 - - 2 3 2,555 40,275 2 5 5 65,000 4,000 9,556 5-2 4-00 - 65 409-25 3 00-70 50 -,967 0 2,657 60 _ 26 4 0 0 8 0 40 770 _ - 27 5,077,250 95 6 4 49 5,504 59 3,082 4 - _j 28 j 330 20 -,90 48 29 j 560-200 -- -,980-2,990 - i - 27 - - 75-432 60 3 j 5 9 9 - ' - - 2,468-3, 4 7 7-5 6 8 6 7 32 j 748 6 97 2 734 29 - - 3,805 73 5,870 55 33! 997 32, - - 92 92,390 24 34 42,363 26 6,048 44 5,895 44 9,903 ]50 90,637 32 84,668 56 20,786 99 35 30 ;
00 0 Kunnan nimi. Communes. 2 I 3 [I 4 I 5 6 U lostakseeratuitarah oja. Taxes sur le revenu. Tuloja. Recettes. Produits des biens et des c a p ita u x. A rentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Attires revenus. \ Muita tuloja. Total. S u m m a. A dm inistration comm unale. X n f. 7»» m n f zm fflnf. m nf. #i Mnf. 7 K u n n allish allin to. 7 II 8 II 9 I 0 II I 2 II 3 Ecoles. K ou lutoim i. Relais et routes* K yyditykseen, kestikie* väreihin ja maantien! k u n n ossap itoon. H ygiène. M e n o ja. Dépenses. Terveys-ja sairaanh oito. Korkoja ja pääom an lyh en nysm aksoja. Intérêts et a m o rtissem ents. Autres dépenses. ^ Muita m en oja. T otal. Sum m a. Maksamaton velka 3 p:na Jouluk uu ta 890. D ettes. Mnf. * (ftnf. n Mnf. n 9hf. n 9inf TMI m nf n ffinf. Yli Siirto 3,863 58 3,350 63 37,774 63 82,988 84 9.760 60 2 K o s k i... 2,099 30 76 96 457 32 2,733 58 370 3 E u r a... 967 50 238,205 50 80 4 H o u t s k a r i...,874 30 5 99 2,026 29 8 3 ä K o r p o... 2,588,008 3,596-80 - 6 N a v o... 5,06 50 970 8 7 89 6,49 20 36 7 R y m ä t t y lä... 3,875 78 976 25 2,358 52 7,20 55 406 8 8 M e r im a sk u... 556 58 677 59 7,292 66 254 a L e m u... 749 6 749 6 5 0 A sk a in en... 634 42 634 42 40 i i M y n ä m ä k i....234 65,234 65 500 2 M i e t o i n e n... 666 7 _ 666 7 50 3 K a r j a l a... 802 20 3 86,4 6 35-4 W e h m a a... 3,27 88 70 45 232 4,60 33,200 5 L o k a l a h t i...,087 27 45 87 690,823 4 200 0 T a iv a s s a l o... 503 79 48 40 552 9 343 7 W e l k u a... 529 8 5 529 85 95-8 I n i ö... 309-2 2 88 54 7 0 9 54 05 9 K iv im a a... 2,882 4 9 _ 7 09 5 3,5 9 64 3 8 0 20 U u s ik ir k k o... 2,773 25 _ 2,5 2 5 2 5,298 27 325 2 U udenkaupungin maas.,43-3 48,526 48 296-22 L a i t i l a... 343 56 8,260,687 72 0,29 28 290 23 K o d i s j o k i... 67 72-78 245 72 60 2 4 P y h ä m a a... 550,753 4,769 7,072,89 25 Pyhäm aan saariseur... 86 78 86 78 65-26 U lv ila... 4,00-800 20 5,020-450 - 27 Porin m aaseur... 27,752 6,946 66 29,698 72,646-28 K u lla a... 400 450 850 50 29 N a k k i l a... 4,035 5 59 24 800 4,994 75 727 75 30 N o r m a rk k u... 2,233 60-4 8 8 24 2,72 84 2 4 0 3 P o o m a r k k u... 3,435 3 352 3,787 3 8 45 34 32 A h la in e n... 4,2 0 0 3 0 09 4,3 4 0 0 33 M e r ik a r v ia...,447 3 8 6 58 2, 0 5 90 300 34 S i i k a i n e n...,824 763 77 2,5,87 77 60 35 Siirto 236,3 2 0 3 28,07 72 5 9,3 0 2 38 3 2 3,6 9 4 4 3,755 8 4 2,363 26 6,048 44 5,8 9 5 44 9,963 50 9 0,637 32 84,668 56 20,786 99i i 570 5-26 8,49 2 2,4 8 5 25 2 85 75 99-7 4 0 75,205 50 3 2 00 84 75 25,29 24,936 30 47 6 4 3 50 50 20 2,7 9 6 3,5 9 6 5 7 0 0 3 0,079 3,909 65 6,0 3 4 65 6,694 50 07 99 286 3 3,73 64 2, 3 9 5 8,3 4 8 2 4,3 8 6 54: 7 4 0 0 4 98 6 4 99,273 97 8 2 20-6 0 46 3 08 6 7 49 6-9 3 0 0 94 42 6 34 42 - - 0 95 85 25 0 5 7 0,90 95 2 5 0 95 80 4 9 5 80 2 252 2 8 35 7 8 69,4 6 3,409 47 857 92 3,467 39 - - 4 2 8 0 2 50 8 0-549 20,2 70 5 755 7 67 -,82 6 2 0 0 2 3 4 85 529 85 7 200 222-44 57 - - 8 4 0 5 30 253 4 29 60 2,4 5 7 68 3,525 72 9 4 0 0 ~ 4,5 7 3 27 5,2 9 8 27 _ 20 233 0 37 40 24 30 300 920 50 2,69 68 79 768 2 2,7 4 6 22 63 23 23 6 00 2 5 0 5,033 7,0 7 2 2 4 2 78 86 78 25 8 5 0 7,0 4 0 8 50 6,56 50 5,020 26 4,7 2 6 4 0 0,042 30 2 6 0 2 3,024 2 9,6 9 8 72 27 5 0 0 _ 200 8 50 28 2,5 0 0 8,45 00 3,2 5 2 4,994 75-29 89 2, 2 9 84 2,458 84 263 30 687 8 2, 0 6 69 279 33 3,9 8 44 805 34 3 4 0 0 I 4,0 0 0-4,4 0 0 -,00 32 483-58,068 38 2,009 38 96 52 33,258 98 73-35 35 783 so; 2,627 3 39 36 34 04,8 9 2 [89j 4 5, 3 0 8 9,049 24 3,957 4 5,668 95 36,4 5 4 n i i 27,948 9 35
02 08 2 I 3 I 4 I 5 6 Tuloja. R ecette s. 7 II 8 9 II 0 I j! 2 I 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. Com m unes. Taxes sur le revenu. U lostakseeratuitarahoja. Produits des biens et des c a p ita u x. Arentirahoja. korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Autres revenus. Muita tuloja. T otal. Summa. A dm inistration com m unale. j Kunnallishallinto. ; Ecoles. Koulutoimi. Relais et routes. Kyyditykseen, kestikievareihin ja m aantien kunnossapitoon. H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et am ortissem ents. Korkoja ja pääoman lyhennysmaksoja. Muita menoja. Autres dépenses. j Total. Summa. D ettes. Maksamaton velka 3 p:nä Joulukuuta 3890. ffinf. JM m nf. jm ffinf. j yà m nf. j ffin f j n m nf. t* m nf. fi& mnf. -/ni m nf. m nf. m nf. n m nf. pi Siirto 236,320 3 28,07 72 59,302 38 323,694 4 3,755 8 2 E u r a...,64 60 320 -,96 60 50-3 K iu k a in e n...,8 69 88,87 88 70 4 H o n k ila h ti... 523 75 57 50 50 63 25 50 5 E u rajoki... 5,23 28 459 54 - - 5,672 82 300-6 L u v ia... ' 2,045 42 296 399 75 2,74 8 537 7 L a p p i... 900 874 -,774-400 S Rauman maas..... 506 60 705 62 52,274 2 250 9 H in n erjok i... 604 94 80 29-685 23 05-0 Ikaalinen... 3,849 32 2,750 64 6,608 96,3 J ä m ij ä r v i... 3,47 0 J : 257 60 3,728 70 200 2 Parkano... 5,297 53 8 65 2,25 40 7,594 58 662 90 3 Kankaanpää... 4,35 83 - - 576 7 4,72 54 400-4 K a r v i a...,438 48 2,036 76 3,475 24 84 2 5 H o n k a jo k i... 2,002 35 226 85,053 5 3,282 35 300 2 6 H ä m e e n k y r ö... 0,790 82 790 80,293 34 2,874 96,225 7 W iljakkala... 3,532 46 843 66 76 90 4,553 2 50-8 K a r k k u... 2,07 93,080 60 3,52 53 84 0 9 Suoniemi... 985 456 63,44 63 240 20 M ouhijärvi... 8,24 22 -,58 70 9,399 92 582 2 S u o d en n ie m i... 2,52 33-2,52 33 30-22 L a v ia...,500-40,540-200 - 23 Tyrvää... 9,95 2,246 3,574 0 5,05,258-24 Kiikka....... 2,943 20 778 88 48 60 3,870 68 456 70 25 Kiikoinen...... 980 70 35 75 30,046 45 256-26 H u it t in e n... 20,428 78,530 65 2,959 43 600 27 W a m p u la... 5,620 89 -,097 60 6,78 49 92-28 Kauvatsa... 4,275 425-40 - 4,748 250 29 P u n k a la id u n... 7,807 66,6 40 8,969 6 635-30 L o im a a... 9,40 85 862 7 208 65 0,22 2,69 44 3 Metsämaa....,487 82 3 8,49 40 32 O r i p ä ä... 778 8 0 52-66 - j 996 80 50-33 Alastaro...! 3,748 4 246 46 3,3 0 0 5 7,295 64 92 34 K o k e m ä k i... 7,250 80 2 20 05 50 7,358 50 450 35 Siirto 082,359 82 40,02 26i 8,77 9 I 504,79 99 46,665 9 6 4,8 9 2 89 4 5, 3 0 8 9,0 4 9 24 3,957 4 5,668 95 36,4 5 4 27,948 9 637 4 5,34 7-557 0 2,4 7 8 62 394 8 2 5 50 _ 3 80 90 26 36 5,226 4 38 53 3 60 _ 88 79-4 3 2 50 83 29-4 358 78 5,0 4 4 5,6 7 2 82 5 904 4 3 0 0,74 4 6 600 50 4 8 0,530 7 7 5 0 _ 00-74 2,274 2 8 250 2 367 2,0 0 0 9 936 30 6,663 76 3 54-8,29 86 7,556 92 0 898 60 387 0 4 8 4 47,346 70 669 65 3,986 52 257 52 U 52 369 82 567 67,344 44 2, 5 44 5, 2 27 3,796 69 2 645,085 59 500 2,08 55 4,7 2 4 3 539 lô 4 5 8 38 2 5 0 40 2,06 95-4 889 J 89 6 372 32 93 40 662 58 3,236 38 2 3 5 2,4 8 0,78 3 24 24 7,0 7 4 72 2,884 96 6,007 6 3 0 83 78-3,20 37 5.67 20 7,790 6 0 578 3 7 73 8 3,226 64-8 525 285 50 77 40,27 90 9,87-3,456 324 3,423 20 8,9 7 2 20 20 2 0 0,276 32,587 87 3,0 9 4 9 2 340,000,540 - - 22 4,4 7 4 2,545 4 53 65 360 4,7 6 4 5 3,95 6,0 0 0 23 6 4 0 -,257 95 4 0 95 2,7 6 5 60,950 24 76 75 308 97 335 53-0 25,78 50-25,520 3,0 0 0,000 834 66,0 2 4 77 7,979 43 7,000 26 4 2 4,034 3 9 76 4, 5 9 48 6,00 55-27 675 934 386,324 906 4,475 2,6 0 0 28,322 75 52 8 6,4 9 0 23 8,969 6 29 4,5 7 6 - - 6, 9 5 53 5 0,000-30 224 980 47 00,49-3 50-425 725 32 3,922 96 2 28 239 0 -,952 62 6,8 7 7 88 33,650 3 00 5,9 90 8,3 90 953 40 34 99,9 0 8 46 7 3,03 49 8,38 27 9,450 60 2 2 5,6 3 0 [ei 4 8 3, 4 0 34 340,952 7 35
04 05 2 II 3 II 4 II 5 6 Tuloja. Recettes. 7 I 8 I 9 I 0 I I 2 I 3 Meno j a. Dépenses. Kunnan nimi. Communes. U lostakseeratuitarah oja. A rentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testa mentteja y. m. Produits des biens et des ca p ita u x. Autres revenus. Muita tuloja. T otal. Su m m a. A dm inistration com m unale. K u nn allish allin to. K o u l u t o i m i. Ecoles. Relais et routes.! K y y d i t y k s e e n, k e s t i k i e - v ä r e i h i n j a m a a n t i e n j T e r v e y s - j a s a i r a a n h o i t o. Hygiène. K o r k o j a j a p ä ä o m a n l y h e n n y s m a k s o j a. Intérêts et am ortisse- M u i t a m e n o j a. Autres dépenses. S u m m a. Total. M a k s a m a t o n v e l k a 3 p : n ä J o u l u k u u t a 8 9 0. D ettes. ffinf. 7» M n f n ÿ k f. fût a b f. J 7^ ffinf. f» 3h.fi ffmf. n 3inf. n ffhfi rin Mnf. 7 «a tfinfi n S h f. v «Siirto 382,359 82 40,02 26 8,77 9 504,79 99 46,665 9 2 H a r ja v a lt a... 828 - - 643 70,47 70 30-3 K ö y liö...,959 45 672 47 2,63 92 50-4 S ä k y l ä...,5 70 546 680-2,737 70 05-9 9,9 0 8 46 73, 0 3 49 8,38 27 9,450 60 2 2 5,6 3 0 6 4 8 3, 4 0 34 3 40,952 7 l 300 675 85 60-4 50 35-2 50 - - 650-60 -,00-3 7 2 4 29 4 8 35-738 93,980 57 4 co Koko lääni 386,658 97 40,648 26 83,74 8 5,02 3 47,230 9 0,082 75 73,7 7 9 34 9,509 62 9,4 5 0 60 2 2 6,47 04 487,5 2 4 26 3 4 0,952 7 5 Hämeen lääni. 6 P a d a s j o k i... 5,364 6 405 63 2,796 76 8,567 662 2 7 A s ik k a la... 5,38 80 620 5,938 80 83 80 8 N a s t o l a... 8,230 22 43 33 8,66 55 905 40 9 H o l l o l a... 7,423 73 2,2 3 4 20 9,657 93 8 6 5 0 K ä r k ö lä... 2,9 8 8 - - 2,9 8 8 7 0 0 - L a m p i...,536 85 938 - - - 2,474 85 500-2 K o s k i... 2,72 45 7 50,039 45 3,823 40 3 50 3 L o p p i... 3,256 85 862-752 4,870 85 53 4 R e n k o... 2,6 6 6 29-4 8 8-3,54 29 26-5 H a u s j ä r v i... 8,8 9 4-60 - - - 9,0 5 4-700 - 6 J a n a k k a l a... 4,455 8,56 45 46 60 6,073 23 660-7 W a n a j a... 5,396 63 585 26,275 2 7,2 5 7 400-8 H äm eenlinnan m aas... 4,937 96 2 6 5,0 3 3 26 260 9 H a t t u l a... 7,3 9 0 80,87 50 8,5 7 8 30 983 66 20 T y rv ä n tö... 3,25 65 8 04 25 2 72 35 4,2 9 2 25 247-2 H auho... 4,8 6 5 35 4,8 6 5 35 380 22 T u u l o s... 2,57 70 7 75 65 7 2,7 5 5 6 250-23 K o r p ila h t i... 22,774 3 - - - - 22,774 3 677 50 2 4 J ä m s s ä... 2 2,7 6 0 3 6,6 5 0 24,726,000 25 K u o r e v e s i... 2,3 5 0 75 -,340 3,690 75 2,2 9 0 90 26 L ä n g e lm ä k i... 2,6 0 0 - - - 300-2,9 0 0-335 - 27 E räjärvi...,25-05 -,2 3 0-29 - 28 K uhmalahti... 8 6 3 50 35 898 50 85-29 L u o p io in e n... 5, 8 0 50,88 8 823 82 7,92 50 772 6 30 K uhm oinen... 6,8 8 0 50 37 394 96 7,646 46 370 3 S o m e r o... 0,030 75: 38 92 0,42 67 6,966 6 32 Siirto 95,065 42Ü 7,0 3 5 2 26,745 98 229,4 4 6 42 22,0 9 4 70,047 50 3,0 0 0 25 587 70 2 4 0,098 4 7,235 7 6 500-2,0 6 2-320 - 2,000-225 - 5,9 3 8 8 0-7,500 2,3 0 0 75 4 52 40-3,5 0 2 85 8,06 40 8 4,7 0 4 27 5,377 4 5 08 - - - 0,07 25 7,56 66 - - 9 670,030 69 40-477 49 2,9 8 8 0 2,50-2,2 6 0-350 -,600-8,30-4,996-8,000-7 50 25 62 2 4 0 - - 3,7 5 4,0 7 3 40 8 5 0-2,225 -,604 53 4 2 42 4,8 0 0-5,777 55 4,332 50 73,87 66 3 600,277 3 0 6 08-4 09 3,55 30 4 2,500 -,800 8 50-2,2 0-8 25 8,885 -,5 0 0-5 6,0 0 46 2,824 28 70S 75 4,44 25,754 7 0,398 9 2,000 6 74 76,49-427 85 - - 4,0 0 0 5 7,3 8 76 - - 7 3,455 73,227 -,679 4 0,622 4 8,800 7,30 28 462 96-3,8 0 6 80 8,3 0 3 87 6,0 4 5 9,357 77 8 66 50 66 -,676 4,23 27-20 - - 2,77 54 - - - -,585 9 4,6 8 3 45-2 2G0-8 62 0 5 -,300 94 2,8 3 4 09-22 940-5,037 6,505 24 - - 4,5 5 4 23 2 2,7 7 4 3-23 2,4 8 0 6 50 75 03 2 8 9 54 4,2 8 3 50 24 4 5 0 - - - - - 3,949 85 0,0 9 0 75 7,0 0 0-25,000 8 0 0 3 50 500 2,985-26 250-60 50 2 0 5,85 50-27 0-7,0 0,500 5 50 -,000-0,55,000-28 724 7,404 57; C l 30,20 04 3,040 2 7, 9 2 50,25-20,5 -,035 40 348 88 - - 5,453-8,7 8 28,07 82 30 464 05 2.33 57 9 50-9,88 28 3 37, 0 2 67 50,7 6 2 2 0,206 30 6,90 [89 75,5 3 0 55 2 2,6 5 8 38 3,779 48 3 2 Suom. Tai. Tila. 4
06 07 Kunnan nimi. C om m unes. Taxes sur le revenu. 2 I 3 I 4 I 5 6 tuostakseeratuita rahoja. Tuloja. R e c e tte s. Produits des biens et des ca p ita u x. Arentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Autres revenus. Muita tuloja. Total. Summa. Adm inistration com m u nale. M nf. fa Mnf. jm Mnf. p i Mnf. p j M n f n K unnallishallinto. 7 II 8 II 9 II I» II II 2 H 3 Ecoles. Koulutoimi. Relais et routes..kyyditykseen, kestikie- j väreihin ja m aantien kunnossapitoon. Hygiène. ^ M e n o j a. Dépenses. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et amortisse- Korkoja ja pääoman lyhennysm aksoja. Autres dépenses. Muita menoja. Total. Summa. Dettes. Maksamaton velka 3 p:na Joulukuuta 890. Mnf. T i Sinf., 3 k f.?!, ffinf n M nf n ÿ k f på Mnf. n Siirto 95,665 42 7,035 2 26,745 98 2 2 9,4 4 6 42 22,094 70 2 Somerniemi... 684-45 - 729-55 - 3 Tammela... 27,644 50 8,476 34,679 9 37,800 3,709 8 4 J o k io in e n... 6,00 695 6,795-380 5 P e r ttu la... 3,040 _ 30 3,070 260 6 H u m p p ila... 4,547 85 29 57 4,767 42 200-7 Urjala... 6,70 - -,360-8,070 700-8 Akaa ja Kylmäkoski.. 3,06 76,79 96 4,736 72 500-9 S ä ä k sm ä k i... 9,6 59 220,954,335 59 580-0 K a lv o la... 4,332 78 36 2,562 8 7,03 59 370 - Pirkkala....... 4,088 63,539 8 682 5 6,30 22 635-2 Y lö jä rv i... 5,278 80 98 7-6,259 97 30-3 M essu k y lä... 2,940 66 -,000-3,9 4 0 66 250-4 K a n g a sa la... 6,345 48-46 82 6,807 30 300-5 P ä lk ä n e... 3,277 25 550 50 3,827 75 450 6 S a h a l a h t i...,42 60 849 20 2,270 80 200 7 L e m p ä ä lä... 0,362 2 228 47 393 7 0,983 76 375 8 V esilahti... - 427 2 3,946 62 4,373 64 56*? 9 T o t t ij ä r v i... 2,8 23 236 30 2,47 53 236 6 20 O r i v e s i... 5,427 57 5,427 57 260 2 R u o v e s i... 8,226 55 209 4 8,435 59 40 22 K u r u... 6,25 20 338 35 292 3 6,755 68 300-23 T e i s k o... 6,329 25 837 79 7,67 4 24 Koko lääni 352,907 24 9,93 95 45,920 9 48,759 28 3,643 57 O O 37,02 6 7 50,762 2 0,206 36 6,96 89 75,530 55 22,658 38 3,779 48 t 300 484 939 2 4,742 4 9,735 67,550-3,587 57 2,394 26 33,79 45 6S,670 2 3,200,887 69 200 3,27 3 6,795 4 300-774 97 200-400,934 97 5,000-54 - 50 - - - 2,43 25 4,295 25 6,525-4,750 3,200-7 50 7,887 50 8,070-500 7 3,06 87 2,655 49,526 87 2,507 50 4,529 99 4,736 72-8 843-2,95 84-696 - 6,787 42,858 26 532 42 9 2,05,26 20 264 97 2,985 80 6,888 8 0,665-3,449-436 60-6,940 32 3,25 92 2,03 4,332 - -,45 56 72 7 5,800 77 3,000 2 600 34 72 446 3,6 3 3,394-2,28 50 342 - - 3,24 53 7,379 3 57 37 4,0 0,507 72 605 25 3,664 7 7,328 4 5 30-660 80 - - -,248 48 2,49 28 6 0 923 25 3,575 46 5,28 29-506 54 0,508 54 48 97 7 2,862 25 270-554 84 93 70 854 85 5,303 64 7,246 60 8 340 27 - - -,588 20 2,64 53!) 2,40 27 2,274 30 - - 753 5,427 57 20 505 5 2,075 95 4,359 56 32 60 5,020 38 2,403 54 3,36 35 2,547 50,792 27 240 775 65 2,00 26 6,755 68 22,500 -,24 408 50 3,45 50 6,965 6,000 23 69,000 52 96,353 79 29,89 55 26,77 97 46,092 38 399,087 78 23,934 3 24 W iipurin lääni. 25 Wiipurin pitäjä.... 72,650 4,080 4,20 26 74,850 34 28,532 87 7 7 3 6, 6 9 6 2 0, 5 6 4 2 26 Johanneksen pitäjä... 5,980 50 5,980 50 500 27 85,376 28 K uolem ajärvi... 0, 6 9 4 6 6 - - 5 8 4 8, 2 3 4 6 3 6-29 K o iv isto... 2 7, 0 0 0 4 0 8 2 7, 4 0 8 9, 0 0 0 30 S äkjärvi... 4, 3 9 7 0-2, 3 4 0 6 0 6 4 8 0 3 0, 3 0 0 3 V irolahti... 6,950 9 200 -,24 7 8,392 62 685 32 Siirto 82,730 66,280 4 7,005 82 9,06 52 5,25 (29 25,598 77 9,3 43 5,00,980 80,325 7 33,000 25 2,500-360 3,360 20 2,86 77 0,76 - - - 9,283 45 32,792 64-27 2,558 3 2,024 33-5,335 0 0,553 74 28 0,000-7,000 - - - - - 26,000-4,592-29 7,48 37 2,035 77 796 84 7,308 6 8,922 4 30 6,074 93,770 76-9,86 93! 8,392 62 3 56,400 5 42,705 29[ 5,896 84,980 ;- 32,48 64 90,346 2 37,592 32
08 2 II 3 (i 4 fl 5 6 T u l o j a. R ecette s. 7 I 8 II 9 II 0 I II 2 3 M e n o j a. D épenses. Kunnan nimi. Com m unes. Taxes sur le revenu. Ulostaksccratuita rahoja. Prodnits des biens et des c a p ita u x. Arentirahoja. korkoja, lahjotuksia ja testa- Autres revenus. Muita tuloja. Total. Summa. A dm inistration com- Kunnallishallinto. Koulutoimi. iïcoles. Relais et routes. Kyyditykseen, kestikievareihin ja maantien H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et am ortisse- Korkoja ja pääoman Mares dépenses. Muita menoja. Total. Summa. D ettes. Maksamaton velka 3 p:na Joulukuuta 890. Siirto 8 2,7 3 0 66,280 4 7,0 0 5 82 9,06 52 5,25 29 2 M iehikkälä... 5,6 5 0 30 500,833 36 7,983 66 4 3 8-3 V eh k a la h ti... 7,59 52 -,80 8,960 52 850-4 S ip p o la... 9,4 5 4 76 838 65-0,293 4 600-5 K y m i... 0,039 72 4 8 9 8 5,036 26 25,5 6 5 6,483 4 G P y h t ä ä... 3,557 84 369 50 2,4 0 8 88 6,336 22 47 50 7 S u u r s a a r i... 383 64 8 0 5 04 95 80 30 8 Lappvesi... 4,823 20,277 89 5,6 9 2 43 2,793 52,737 50 9 Luumäki... 6,97 56 -,020-7,9 3 7 56 532-0, Valkeala... 9,432 95,923 62,356 57,069 - Taipalsaari... 2,7 0 0 200 2,9 0 0 300 2 L e m i...,500 7 38 -,947 7 250-3 Savita ip a le... 6,65 43 62 2 6 70 9 7,9 0 7 46 368-4 S u om en n iem i... 2,8 43 254 2 36 4 0 3,2 0 2 4 75 5 Joutseno... 3,689 5 243 85 3,933 500-6 R u okolah ti... 0,000 996 286,282 779 7 Ra utjärvi..... 3,463 62 83 7 734 48 5,0 2 9 8 275-8 Kirvu... 0,787 32,04 8 76 33,877 73 772-9 A n t r e a... 7,4 3 4 53 2,5 6 8 27,840 79,843 50 580-20 Jääski...,807 50 300 759 20 2,866 70 650 2 M uola... 8,55 38,485 85 20,0 3 7 23,050 22 K y y rö lä... 30 2,9 2 4 59-3,234 59 30 23 H einjoki... 8,3 8 0 77 530 59 33 52 9,2 2 88 528 24 K iv en n a p a... 32,3 8 8 30 2,3 6 0 20,563 60 36,3 2 0,69 76 25 Valkjärvi...... 8,2 6 8 9,20 60 9,3 8 9 5 598 40 26 R a u t u... 0,958 0,958-435 - 27 H i i t o l a... 8,8 50,06 65,246 : 0,444 66 872-28 Käkisalmen pitäjä... 4,5 6 5 2,205 66 286 98 6,0 5 7 85 500-29 K au k ola... 8,73 87 25 76 3 20 38 9,3 0 4 4 0 0-30 P y h ä jä rv i... 7,632 74 662 23 27 8,526,20-3 R ä i s ä lä..................... 0,897 45,062 20 2 72 3 2,23 78 630 88 32 S a k k u la... 6,525 4,6 3 4 22 5 50 2,7 0 9 22 600-33 K u r k ij o k i... 4,224 623 64 666 0 5,53 85 600 34 P a r ik k a la... 3,597 53,404 2,4 3 0 24 26,43 77 930 35 Siirto 48 4,2 3 7 97 3,325 8 68,797 29 5 8 4,3 6 0 44 73,3 5 74 5 6,4 0 0 5 42,7 0 5 29 5,8 9 6 84,980 32, 4 8 64 90,346 2 3 7,592 i i 2,6 0 0 5 90 25-836 54 3,836 28 8,30 7 6,500-2 i 4,493 2 2,242 78 - - 9,3 3 9 27 6,925 7-3 2,205 67 2,959 28-609 70 6,3 7 4 65-4 0,43 5,64 23 2 0 370 44 2,662 78 6,304 7,4 0 8 9 5 95 30 8 46,07 75 3,'707 2 6,266 22 669 5 6 500 32 80 95 80 7 2,788 5 3,236 70 762 4 277 50 2,99 63 2,793 52 5,000-8 534 56 355 20 6,396 7,937 56 9,487 9-3 3 0 - - - 8,0 0 0 _ 0,886 9 - - 0 30 I 2,5 7 0 2,9 0 0 - - 45,652 72 2,047 72 - - 2-964 30 98-4,2 9 7 7 5,827 47 - - 3 3,340 236 2 20 _ - 842 5 4,7 3 27 - - 4 525 -,203,705 L 3,933 - - 5 2,6 5 8 3,62 4,6 8 3 -,282-6,580 65,63 77 -,602 87 5,090 29-7,20 3,053 70 2 5 0 - - - 6,682 3,877 73 - - H 2, 8 0 7 0 2,007 3 - - 7,0 4 78,782 5-9,600 3,560 752 6,0 0 0 2,562 2 0,33 75 7,09 33 647 70,66 6,463 49 8,82 27,500 2,205 254 -,769 22,300 -,53 8 2 0 0 - _ 5,5 2 0 9,06 8 - - 23 3,046 24 9,6 8 2 22-540 - 7,500 8 3 2,388 30 9,0 0 0 - j 24 600 890 7 5 2 70 - - 6,5 3 0 9,37 0 2 5 553 50 2,8 0 0-5 0 0-5,8 0 0-0,088 50 - - 26 2,059 5 2,97 58-900 4,45 57 0,444 66 5,000 j 27,567-2,235,529 4 5,83 4-28,09 5,027 53 4,2 7 2 6,735 70 29 6 00-2,2 0 0-5,33 96 9,25 96 - - 3 0 976 6,773 38 2 7 5 50,309 454 28 5,4 9 20-3 2,045 -,270 58 2, 2 5 - - 3,978 89 2 0,09 47-32 760 96 3,80 63 2 2 7 20 3,9 0 0 6,224 6 5,53 85-33! -!,300,900-22,3 77 26,44 77 34 2,845 3 03,798 8 3,485 54 2,837 2 3 2 2 7,339 39 548,62 2! 92,670 42 35
0 2 i 3 II 4 I 5 «Tuloja. R e c e tte s. 7 I 8 I 9 I 0 I I 2 I 3 Menoja. D épenses. Kunnan nimi. Com m unes. Ulostakseeratuita rahoja. Taxes sur le revenu. Arentiraboja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Produits des biens et des capitaux. Muita tuloja. Autres revenus. Summa. Total. x n f n 3hfi ÿ h f å y,ù &inf K unnallishallinto. Administration communale. Koulutoimi. Ecoles. Kyyditykseen, kestikievareihin ja m aantien kunnossapitoon Relais et routes. Hygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Korkoja ja pääoman lyhennysmaksoja. Intérêts et amortissements. Muita menoja. l Autres dépenses., Summa. Total. Maksamaton velka 3 p:nä Joulukuuta 890. Dettes. 9 k f jm Shifi n Xnf. fa 9 kf. jm ffînf. fù M nf n Siirto 484,237 97 3,325 8 68,797 29 584,360 44 73,35 74 2 J a a k k im a... 6,630 0,097 430 7,57 900 3 Sortavalan pitäjä... 23,66 30 2,443 66,58 85 26,768 8 2,644 55 4 U u kuniem i... 3,682-36 30 3,78 30 456 5 Ruskeala... 2,94 43 50 500 2,744 43,247 22 6 I m p ila h t i... 2,889 40 50,20 80 4,250 20,200-7 Suistamo... 8,36 32-600 8,736 32,200 - S Salmi...,42 20,940 50 0,62 7 3,694 87 400 9 S u ojärvi... 3,087 37 4 5 3,228 42 655 0 0 K orp iselk ä... 3,700 60 3,760 250 Koko lääni 558,865 99 46,006 34 83,546 46 688,48 79 82,268 6 2,845 3 08,798 8 3,485 54 2,837 23 227,339 39 548,62 2 92,670 42 l 4,655-445 702 60 60-8,560-5,322 60 2 3,806 9 607 62 280-5,334 20 22,672 56 7,000 3 275,035 25 2,075 25 3,84 50 4,600,00 243-600 - 8,44 2 2,844 43 0,000-5 502 3,837 78 5,539 78 6 2,300 54 890,500 420 2,245 78 8,556 32 7,000 7,88 87 629 72 33-7,503 6,072 36-8 960 2,320 593 32 600 8,00-3,228 42 9 800 -,305 700-3,055-0 25,756 54 34,076 40 7,853 4 4,797 23 280,00 99 654,754 8 6,670 42 u M ikkelin lääni. - - - - 2 H a r t o la... 0,40 20 349 3 5,875 43 6,364 94 600 3 Heinolan pitäjä.... 9,072 46 9,072 46,062 58 4 Joutsa...,553 74,606 40 80 3,240 4 575 5 Luhanka... 3,600 250 40 30 3,880 40 450 6 Leivonmäki... 3,200 3,200 240 7 Mäntyharju... 24,370 27 240 24,60 27,362-8 Sysm ä... 22,980 60 8-22,988 60 4,648 8 9 H ir v e n s a lm i... 9,279 78-3,32 3 2,42 9 564 60 2 0 K r i s t i i n a... 5,776 55,687 53 7,464 8 662 50 2 K a n g a sn ie m i... 23,932 90 799 2,526 60 27,258 6 870-22 Mikkelin pitäjä.... 23,540,200-2,500-27,240 -,990 23 A n tto la... 2,465 65 302 30 2,767 95 495 24 Juvan p itä j ä... 3,356 67 2,002 5,358 67,04-25 Puum ala... 6,003 28,800 900 8,703 28 400 26 Joroin en...,400 40 37 89 6,223 66 27,995 95 2,054 67 27 Pieksäm äki... 32,057 99 8 823 78 32,899 77,405-2 8 H aukivuori... 7,553 27 540 500-8,593 27 335-2 9 H e in ä v e s i...,38 7,67 2 2,548 9,40 30 Kerimäki ja Enonkoski. 4,784 74,536 6,394-680 - 3 Savonranta... 3,400 20,000 4,520 270 32 Siirto 259,848 83 7,377 40,286 63 307,52 57 20,846 6,820 2,63 40,384 76 6,76 90 3,53 6 2,22 79 394 50-6,402 59 9,072 46 3,47-852 520 25 2,000 8,396 89 3,85 4 4 250 450 350,00,300 3,900 5 502 5,05 76 3 0 26 30 2,366 2 6 3,66 2,66 9 2,000-7,277 36 25,972 27 7 2,09 84,346 92,793 42 2,470 9,000-2,278 99 9,000 8 800,575 43,370 8,02 9 2,42 2 9,03 0 24 766 80-4,498-7,72 40 20 2,022 5 2,208 0,350 5,662 47 5,45 99 27,258 6 3,530 40 2 3,450 6,900,400 935 4,575-29,250 22 89 65 323 75,525 60 - - - 2,534-23 2,000 3,99 42 3,667 23 5,200 5,07 65 24,225 3,35 39 700 3,05 8,69 39 6,500 25,83 2 3,234 96,435 83,925-20,568 27 3,049 94 45,000 26 3,637 35 3,799 66 2,354 6 9,56 82 30,757 99 20,000 27 700 -,04 200 - - - 4,900 7,49 28,68 50,44,55 38 2,309 4 8,096 29 0,000 29 3,456 680 306 54 -,27 46 6,394-7,000 30 700 225 50 500-3,000-4,845-6,000 3 33,65 54 37,033 20 23,37 7 4,592 47 8,502 8 30,276 52 0 7,0 3 0 4 0 32
i 2 3 2 i 3 «4 II 6 7 8! 9 II II II 2 II 3 Tuloja.-- R e c e tte s. M e n o j a. D é p e n s e s. Kunnan nimi. Communes. Ulostaksceratuita rahoja. Produits des Mens et des c a p ita u x. Arentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Autres revenus. Muita tuloja- ffinf. f» ffinf. f'a ffmf im ffinf. ;v\ Xnf. # Total. Summa. m unale. Ecoles. K ou lutoim i. Relais et routes. K yyditykseen, k estik ievareihin ja m aantien ku nn ossap itoon. Hygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Korkoja ja pääom an lyh ennysm aksoja., Intérêts et amortissements. Autres dépenses. Muita m en oja. Total. Sum m a. l Maksamaton velka 3 p:nä Jouluk uu ta 890. Dettes. ffinf. im ffinf jm ffinf n i ffinf. 'M ffinf. m ffinf.» mnf. l>i\ Siirto 259,848 83 7,377 40,286 63 307,52 57 20,846 6 2 Rantasalm i... 9,008 57 -,366 30,374 58,080-3 K a n g a sla m p i... 800-40 80,20 80-4 S u lk a v a... 4,539 8 - -,699 5 6,238 23 568-5 S ä ä m in k i... 4,000-30 4,30,30 6 Koko lääni 298,96 58 7,377 53,892 49 359,466 8 23,624 6 33,65 54 37,033 20 2 3, 3 7 7j 4,592 47 8,502 8 3 0,2 7 6 52 07,030 40 l 880 6,03 42 5 62 59 2,5 0 0-8,338 5 29,3 7 4 52 38,69 27 2 I 4 0 0 80-7 0 0 60,80 6 0 - - 3 9 26 293 4,45 23 6,2 3 8 23 4,200,700 0,020 4,050-5 3 5,37 54 4 4,6 9 6 2 2 5,3 9 9 66 7,092 47 2 5,0 2 4 2 3 6, 9-7 45,72 67 G K uopion lääni. 7 Kuopion pitäjä.... 40,000,996 44 4,843 58 52,840 2 4,706 25 8 K arttula... 0,932 75 70,02 75 525 9 M a a n in k a...,569 80 4,367 8 5,936 88 800-0 T u u sn iem i...,826 9 820 48 2,646 67 954 - P ielavesi... 2,869 34 - - 2,52 69 5,39 3,200-2 K e i t e l e... 7,2 3 7 3 32 64 7,369 77 590 _ 3 L eppävirta... 26,025 49-4 0 0-26,425 49,900-4 Rautalampi... 8,86 63,95 4 4,995 4 2 5,0 5 2 8 r,2 6 0-5 V e sa n to... 2,9 9 2 50 594 2 2 72 50 3,759 22 3 80 6 Suonenjoki... 8,64 55 - - 838-9,002 55 775-7 Hankasalmi... 2,385 28,064 7 3,449 35 650-8 I i s a l m i... 3,806 47 64,09 56 32,873 3 2,040-9 Rutaklco... 487-52 97 20 4 850 88 75 20 L a p in la h ti... 20,457 9 262 6 20,79 35 600-2 K iu r u v e s i... 8,594 36-07 54 8,70 90 708 N ilsiä... 23,7 60 286 984-24,44 6 0,365-23 K aavi... 2,266 85-960 - 3,226 85,790-24 P o lv ij ä r v i... 0,497 59 - -,049 44,547 3 689 05 25 K u u s jä r v i... 6,244 44 3 3 6,375 57 635-26 L i p e r i... 7,234 78 - - - 7,234 78 2,725 3 27 K ontiolahti... 8, 4 4 2,095 59 9,445 33 8,685 3 925 _ 28 R ä ä k k y lä... 5,223 - - - 3,924 65 9,47 65 8 00-29 Kides... 8,57 95 4 45 50 9,07 45,576 99 ;ïo K e s ä l a h t i... 3,24.0 29 0,80 6 5,060 45 4 8 0 3 P ie lis jä r v i... 5,75 - - 7,3 2 0 22,495 -,500 32 Siirto 339,979 3 5,640 43 47,7 3 2 63 393,352 9 29,763 95 6,5 0 0 5,7 0 6 8 6 4,626 29,968 55 9,840 7 5 3,3 4 8 2 3 6,3 9 5 86 7 9 00 2 82 5 0,550 - - 6,5 5 0 9,807 50 8,680 8 60 9 3 0 85,776 60 9,889 43 5,936 88,000 9,788 90 2,4 2 56 7 4 0! 6,75 2: 2,640 67 0 76 5 5,4 5 0 95 728 65, 934 34 6,369 9 4,859 8 2,80 79 763 70 6 29 836 35,500 3,0 27 7,3 3 0 32 0,000 2 4,70 73,76 2 3,2 0 0-4 00 5,047 64' 2 6,425 49 6,7 0 0 3 7,909 2 0 2,255 0,500-3,4 2 65 8,75 23 2 5,052 8 5, 9 0 78 4 545 - j,52 60 88 8 776-7 6 8 3,7 5 9 22 6,0 0 0-5 680 2,295 5,2 5 2 55: 9,0 0 2 55 6 525-530 - 08 - - - 2,235 38 4,04.8 38 5,267 59 7 2,075-2, 0 0-5,93,060 59 2 0,4 0 4 72 32,873 3 - - 8 83 43 30 2 04 8i 6 06 99-9 366 2 2,0 3 2,200-5,8 9 0-0,63 33 20,7 9 35 5 8,0 0 0-20 89 75,087 2,026 9-4,9 8 9 4 8,70 90-2,500! 4,2 2 0 90,50 8 7 32 5,2 62, 24,43 60 4,0 0 0 22 800 2,5 6 8 68,06 :90-7,637 65 3,903 23 - - 23 737 8 3 i,248 0 623 - - - 7,6 4 7 2 6 ; 0,945 84-2 4 390!,37 4 5 346 3,44 25, 5,9 4 9 70 25,630 75 4,5 0 44; 5,5 9 60 - - 2,8 4 8 68 7,234 78-26 2,48 2, 0 2,3 5 0 8,6 4 2 50 6,75 50-27 9 44 50 2,883 465,500 2,555 5 9,47 65-2 8,70 9 5,2 4 9 55 4 0 0 - - - 6,6 58 5,098 2-29 7 49 47 85 855 82 2,5 7 9 7 4,8 74 30 4,0 0 0 0,0 0 0.00 2,8 9 0 3,005-2 2,495 2 0, 0 0 3 4 3,363 52 6 2,8 3 0 26 3 5,47 47 3 3,696 j ö ö 80,239 s4 385,3 9 75,456 2 32 Suom. Tai. Tila. 5
4 5 2 I 3 I 4 K 5 6 T u l o j a. R e c e t te s. 7 j] 8 II 0 H 0 II I 2 I] 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. Communes. Taxes sur le revenu. U lostaksoeratiiita rah o ja Produits des biens et des c a p ita u x. A re n tira h o ja, k o rk o ja, lahjotuksia ja te sta m entteja y. m. Autres revenus. Muita tu lo ja. Total. S u m m a. A dm inistration com m unale. Kunnallishallinto. j E coles. K o u lu to im i. K y y d ity k se en, kestik ie - vareihin ja m a a n tie n k u n n o ssa p ito o n. Relais et routes. H ygiène. Terveys- ja s a ira a n h o ito. Intérêts et am o rtissem en ts. Korkoja ja pääoman lyhenny smaksoja. Autres dépenses. Milita m e n o ja.! S u m m a.! T o ta l. M aksam aton velka 3! p:nä Joulukuuta : 890.! D ettes. ffinf. mnf. 7 â m nf. r i S h f <«m n f r* fü sv Stnf. r i Mnf. n 3 h f n 9h f n ifin f im Siirto 339,9 7 9 3 5,6 4 0 43 47,7 3 2 63 39 3,3 5 2 9 29,7 6 3 95 2 Juuka...,750-20 3 7 0-2,240,0 0 0-3 N u r m e s... 2 2,6 6 0 49 2 2,6 6 0 4 9,4 5 0 4 Rautavaara... 2,7 3 7 25 900-3,6 3 7 25 7 0 0 5 Tohmajärvi... 20,4 8-2,2 0 0 -,000-23,6 8,6 0 0-0 Pälkjärvi....... 3,3 5 9 2 50 4 77, 3,6 5 0 89 365 7 Ilomantsi... 3,5 4 7 80 2 0,3 8 4 95 23,9 3 2 75,2 0 0 8 E n o... 2,020 8 2 2,237 8 7 7 0-9 Kiihtelysvaara... 0,85 70 2,5 2 9 84 5 4 9,856 68, 49 0 Koko lääni 433,294 20 I 0,85 27 7,040 49 55,85 b o 3 7,9 6 0 44 4 3,363 52 6 2,8 3 0 26 3 5,47 47 33,696 55 8 0,239 34 385,3 9 75,456 2 i 500 2,8 0 0,800-5,8 0 0,900 2 3,7 3 4 70 5,5 0 0 -,800-825 9,3 5 0 79 2 2,6 6 0 49 5,000-3 250 700 50 - j -,837 25 3,637 25 4 6,587 2,9 0 0-688 -,0 0 0-22,775 - - 5 450 2 3 0-25 - 2,4 8 0 89 3,650 89 G 3,7 3 8 9 2,662 59, 8,532 3 26,33 63-7 278 956 46 265 9,968 35 2,237 8 3,44 3 8 3,6 7 5 0 3,397 34 73 560 0,399 85 9,856 78 6,0 0 0 9 58,8 3 8 32 8 3,0 5 2 97 43,3 5 6 06 35,346 55 24 9,6 0 8 60 5 0 8,62 94 99,897 5 0 W aasan lääni. Pietarsaari... 3,2 5 4 ÖS, 3,2 5 4 58 39 2 2 P u r m o... 3,9 0 27 8 34 3,99 6 75 3 L u o to... 2,9 2 2 79 398 25 3 09 80 3,6 3 0 84 236 9 + Ä h t ä v ä... 3,0 0 0-3,0 0 0 75-5 Kruunupyy... 2,3 2 2 20 26 85 09 60 2,6 9 3 65 325-0 T e e r ijä r v i...,864 50 798 55 45 2,7 0 8 5 68 7 W e t e l i... 2,6 4 8 30 2,7 0 2 5,3 5 0 3 30 I S P erh o... 2 72 33 72 5 9 3 24 8 9 8 96 32 9 H a l s u o...,973-20 43 2,0 9 3 43 05 20 K austisenkylä...,95 85 532 26 - -,7 2 8 30-2 Kokkolan maaseur.... 6,403 55 2 25,300 95 7,8 6 75 00 2 2 A laveteli...,08 83 9 2 9 60 2,0 43 00 23 Kälviä ja Dllava.... 4,3 8 3 49 6 80 4,5 4 5 29 3 5 0 24 L o h ta ja... 2,2 9 59 43 9-2,363 50 00 2 5 Himanka...,030 50 5 60 -,082 0 85-26 Y lik a n n u s... 3,5 0 0 25 93 92 2,23 57 5,77 74 4 0 0 34 27 T o h o la m p i... 6, 3 2 49 7 5 0 74 793 57 7,6 7 0 80 3 4 0-28 L e s t ij ä r v i... 5 67 9 62 92-7 30 83 7 0 29 W öyri... 5,705 2,5 7 5 2,353-0,633 4 9 6 30 O ra v a in en...,36 4 63 5,8 9 20 3,643 35 90 3 M aksam aa...,275 86 -,275 86 2 0 0 32 Siirto 57,024 9G 6,53 9 92 3,28 3 l 76,846 9 4,9 8 45,429 70 i,240 ; 3,0 0 0 72,243 70 - - - 2,4 7 2 9 3,79 6 4,8 0 0-2 450 563 2' 4 50 56 5 2,063 78 3,95 84 333 3 3 00-600 - - - - 2,225-3,0 0 0 - - 4 765 49 964 44 230 30 25 2,339 93 500 5 368-0 20 - - - - 2,06 85 2,7 0 8 5 - - 6-2,025 79 - - - 2,5 3 0 63 4,686 42-7 680 40 _ 277 90,029 90 8 5 4 8 600 -,048 88 2,30 88 520 88 ID 200 88 76 -,309 35,728 i l! - 20 900 -,083 29 59 4 5,393 80 8,0 6 8 50 5,323 6 2 75-40 840 64,255 6 4 : 22-460 2 0 0-3,545 29 4,555 29 2,0 0 0-23 25 264 89-2,4 3 5 63 3,05 52 652 2 24 27 50 -,395 25,707 75 550 25-225 - - 3,39 29 3,7 6 4 63 26 866 45 446 75 40 20 2,43 80 5,47 7 9,009 27 3,9 5 8 79 27 25! 68 66 07 338 20 808 86 496 28 2,53-5,067-56 - - - 2,66-0,533-20 594 34 88-2 28-02 26 2,3 4 0 85 3,643 45 30 540 58-300,098 - - 3 8,000 28 6,534 70,403 70 3,428 92 j 43,6 32 76,682 37 9,34 84 32
6 7 2 II 3! 4 II 5 6 Tuloja. R e c e tte s. 7 8 j 9 0 II 2 I 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. C om m unes. Ulostakseeratuita rahoja. Produits des biens et j des capitaux. Arentirahoja. korkoja, lahjotuksia ja testamentteja y. m. Autres revenus. Muita tuloja. Total. Summa. Administration communale. E coles. K o u lu to im i. Relais et routes. K y y d ity k se en, k e stik ie - vareihin ja m a a n tie n H ygiène. Terveys- ja sa ira a n h o ito. K orkoja ja p ä äo m a n ly h e n n y sm a k so ja. Intérêts et am ortissem ents. Autres dépenses. Muita m e n o ja. Total. S u m m a. M aksamaton velka 3 p;na J o u lu k u u ta 890. B ettes. mnf. n iftnf. r \ m nf r i mnf. f i mnf. t». m nf. n Siirto 57,0 2 4 96, 6,539 92 3,28 3 76,8 4 6 9 4, 9 8 45 2 Uudenkaarlepyyn maas.. 5,58-73 85 6,2 5 0 75 395 25 90 3 Jepua... 4,2 0 0 368-4,5 6 8-2 0 0 4 M unsala... 3,42 20 3, 4 2 20 6 _ 5 Y lih ä r m ä... 4,0 6 8 4,0 6 8 8 294 8 C A la h ä r m ä... 3,8 8 4 4 0-5,8 3 7 65 9,7 2 2 5 226 50 7 K auhava... 9,2 8 4 46 3,322 7 2,606 53 4 5 2 8 Lapua... 3,64 - - 3,64-8 5 0 D N u r m o... 5,802 45 33 53 6, 5 98 8 0-0 M aalahti... 2,02 7 79 2 32 67 2,4 3 3 38 4 0 0 Petolahti... 7 23 28 75 2 59,57 28 76 35 2 B e r g ö ö... 2 44 83 20 64 448 24 73 7 50 3 S u lv a... 4,36 57 89 4s 54 9 5,092 4 2 0 0 4 P ir t t ik y lä...,893 6o' 29 0,66 8 3,35 5 00 - M ustasaari... 4,2 6 0 5 40 60 6,0 4 3 2 5 2 0,8 4 3 85 9 0 0 0 K o iv u la h ti... 2,453 2 64 75 638 5 3,55 82 4 5 0 7 Raippaluoto...,4 9 36 2 543 46 2,0 4 5 86 3 2 8 L a ih ia... 6,258 34 3 39 89 4,5 8 9 40 2, 8 7 63 509 _ 9 J u r v a... 2,9 5 0-85 55 48 4 0 3,553 95 276-20 W ä h ä k y rö... 6,5 3 4-2,4 0 0-68 80, 9, 0 2 8 0 625-2 I s o k y r ö... 2,397 56 57 76 2,35 5 5,320 47 572-22 Y lista r o... 6,27 30 6,8 6 2 39 3,33 6 9 3 0 0-23 L a p p v ä rtti... 6,9 7 9 47 695 40 928 8,603 50-24 S id e b y y...,733 50 4 66,006 5 3! 2,8 5 4 69 80-25 Kristiinankaup. maas...,672 26 6 0-59 - 2,25 2 6 5-2 (i I s o j o k i... 2,2 0 4-354 60 2,5 5 8 60 200-27 Karijoki...X... 2,55 66 3,3 2 9 50 5,88 6 45 28 Närpiö ja Öfvermarkku. 5,3 6 4 80, 2,0 2 0 78 7 5 0 72 8, 3 6 30 2 4 0-29 Teuva... 4,63 6 72 4,703 6 3 7 8-30 J a la s j ä r v i... 9,7 3 9 64 53 50 6 80 23 0,573 37 30-3 Peräseinäjoki..... 3,9 8 23-70 - 4,0 8 8 23 2 0 0-32 K a u h a jo k i... 8,2 0 7 36 56 4 4 304 98 8,6 6 8 78 2 8 8 33 K u rik k a... 6,7 59,397 95 7,5 6 9 54 350 34 Ilm ajok i... 4,036 87j! 4,036 87 8 0 0 30 35 Siirto 2 4 5,2 6 0 29 5,059 68 57,6 3 0 77 37,9 5 0 74 4,757 87 8,0 0 0 28 6,534 70,403 70 3,428 92 43, 6 32 7 6,6 8 2 37 9,34 84-750 38-4,7 2 4 50 6,2 5 0 75-2 600 90 4 0 0-3,278-4,5 6 8 - - 3 20 89 53,328 25,485 22 3,0 3 9-4 3 0 0 405 34 2,7 2 8 8 4,0 6 8 8 3,89-5 2,620 50 2,55 62 - -,976 75 7,339 37 4,205 5 G 676 75 903 68 3,5 7-958 55 6, 4 2 69 - - 7 2,300 6,293,3 0 0 2,87-3,64 - - 8 977 44 275-4,683 54 6, 5 98 2,0 0 0-9 65-243 54 35 80 - -,39 4 2,433 38 - - 0 283 2 4 32 - - 705 80,089 47-79 70 30 0-548 98 7 8 68 4 97 2 592 09 65 -,890 33 2,7 9 9 75 5,59 73 499 59 3 406 39 580 45 I l l 42-2,73 77 3,372 3 20 52 4 - - 6 92 50 4 0 6-792 - 8,533 35 2,3 2 3 85 6,500-5 6 38 5 236 4 39 40,692 33 3, 5 5 82 6 - - 08 40 64 90,83 35 2,3 9 7 67 6-7 7,877 7,275 9,382 70 78 83 8,3 4 9 33 2 0, 7 5 2 - - 8 7 60-4 0 0-4 6 0 - -,657 95 3,5 5 3 95-9,026,095 25 97 48 4,4 9 5 5 7,3 3 8 88-20 2,353 0,236 65,687 3 - - 6,9 7 6 75 2,825 63,,000-2 2,346 64,4 57 497 40 2,4 8 0-2, 7 7 4 8,9 4 2 65 2,000 22 - - 3,25-675 8-3,848 55 7,9 2 4 73-23 300-778 80 - -,585 89 2,8 5 5 69 - - - 2,6 5 9 28 2 - - - - 2,0 8 6 28-25 20 24 50 300 60-6 37 0,558 60,000-26 2 4 20-2,2 6 2 6 2,74 6 27 5,4 2 0-946 40,529 98 - - - 8, 3 6 38 - - 28 925 83-3,0 3 4 35 4,5 2 0 35 29,55 59 2,943 46-4,8 7 0 65 9,4 5 9 70-30 200 7 47 35-2,2 9 4 69 3,4 4 2 4 3 960-2,983 608 50 3,457 77 8,2 9 7 27-32 -,035 42-6, 8 4 2 7,5 6 9 54-33 2,0 0 0 7 74 43 2,00 37,002 70 7,457 77 4,036 57 2 5,0 0 0-3 4 5 4,26 5 5,693 63 6,220 77 2,650 93; 5 4,57 60 3 03,967 3 8 4,5 6 9 97 3 5 24
8 9 ï II» II * II» «I T u l o j a. Recettes. 7 II «II 9 H 0 I I 2 II 3 M e n o ja. Dépenses. Kommunens namn. HUM}., 9 MS S9XBX Bfoqw inuuimoo'jtosoin xnnfidao ssp p tnaiq s*p sfm po.ij -msm BfBisîtmofqui ïfo v o îi ufotn-mpuajv '8HU9MA S9.ipiy \ -bcoiih m m rc m u muraris Xnf. f» ÿk f /«( 9inf.,û sk f»a ÿ k f j, a j 'OJH;iil!q«nramV5r Ecoles.! K o u lu to im i. Relais et routes. K y y ditykseen, k e stik ie - vareihin ja m a a n tie n k u n n o ssa p ito o n Terveys- ja sa iraa n h o ito. Hygiène., K orkoja ja p ä äo m a n ly h e n n y sm a k so ja. Intérêts et am ortissem en ts. mnf. ffinf. r. Mnf. fê ÿkf. I * Autres dépenses. Muita m e n o ja. Total. Sum m a. D ettes. M aksam aton velka 3 p:na Jo u lu k u u ta 890. ÿkf. lå ÿkf. /m ffinf. JU>,,, Siirto 2 4 5,2 0 0 29 5,059,68 57,6 3 0 77 3 7,950 74 4,757 87 2 Seinäjoki... 3,5 6 6 27 4 9 0 22 2,065 96 6, 2 2 45 3 60 3 K o r s n ä ä s i...,667 7 29 2,362 5 3,7 5 8 63 245-4 Laukaa... 4,794 43 - - 4,794 43 794 50 5 S u m ia in e n...,892 78 2 0 4 3 2,0 9 6 8 4 46 6 P e tä jä v e s i... 4,9 8 6 55 4,98G 55 2 4 8 7 Jyväskylän maas.... 29,7 2 7 30 8 8 8 3 30,65 33,50 S S a a r i j ä r v i... 20,649 40 20 34 825 89 2,676 63 700 9 U urainen... 7,4 9 84 444,57 9 9,020 93 205 0 K a rs tu la... 3,585 56 200 93 0 4,76 66 650 W iita s a a ri... 9,8 5 33 -,569 7,384 40 86 88 2 K onginkangas... 2,7 9 2 - - - - 2,7 9 2-29 - 3 P ih tip u d a s...,757 27 480 7 34 37 2,272 35 620-4 K ivijärvi... 7,5 0 0 563 8,063 435 5 L a p p a jä rv i... 2,224 90-697 95 2,922 85 285-6 Wimp e l i... 5,4 7 6 72-575 94 6,052 66 90-7 E v ijä r v i... 2,380 40 600 2,980 40 350-8 Iio rte s jä rv i... 3,853 65 2,428 6,446 434 9 A la jä r v i... 5,436 60 90 5,526 60 225-2 0 S o i n i... 4,48 28 59 89 4,208 7 205-2 L e h tim ä k i... 2 2 2 6 4,709 7 3,935 4 8 4 0 2 2 7 22 K u o r t a n e... 4,7 9 0 9 4 4 6 6 2 2 5,257 6 5 0 0 _ 23 Alavuus... 8 8 2 0 7 0 7 0 5 0 6 5 6 2 5 9,647 4 5 725-24 T ö y sä... 3 0 6 75 3,06 75 278-2 5 K e u r u u... 8,2 58-8,2 58 868 20 P ih la ja v e s i... 4,7 8 6 67 29 50 42 85 4,8 5 9 2 390 27 M u l t i a... 5,79 60 :,39 29 7,82 89 335 28 W irtain pitäjä.... 9,76 88 9, 7 6 88 803 4 29 Ä ts ä ri... 5,864 74 300 50' 650 76 6,86 385 75 30 Poko lääni 46,665 9 8,270 57 76,600 5 556,535 8 27,580 62 54, 2 6 5 5,693 63 6,220 77 2,650 93 5 4,57 60 3 03,967 3 8 4,5 6 9 97 i 3 30 \ ~ 32 756 2,553 32 3,982 92 2 95-99 - 2 0 2,5 2 6 24 3,75 24 3,928 5,0 0 7 3 7,0 6 4 62 4,794 43 4 300-840 - 5-764 35 2,096 8 6 97 38 5 400 -,7 -,027-564 4 2,374 89 5,784 93-6,406 20 2,05-2,38 6 9,23 79 7,374 25 23,5 7 6 40 24,459 20 7 2,22-5,72 65 5,449 55 - - 0,602 43 24,676 63 8 2,676 76,600 45 74 83,7 3,48 37 9,849 4 6,682 25 9,538 54 3,286 50 875 -,960-8,475-6,785 4 2,700-0 3,055 2 5,547 43 427 7 2,300 -,22 96 3,269 65,885 25 202,547-63 85 2,7 9 2 2,724 5 0,977 9 992 82 400 8,42 73 4,36 4 8,000 3 600 I 999-250 50 35 5,600-8,09 50 2,200 4 503 3,224 60 72 - - 539 48 2,7 2 4 39 5 4 66 9 0 6 49 55 6 4 - - - 4,56 78 5,9 3 2 23 G 300,493 - -,37 3,280 7 350 -,200 - - - - 4,4 6 2 89 6,446 8 9 8 -,825 - - - - 3,476 49 5,5 2 6 6 0-9 50,038 40 2,9 4 77 4,2 0 8 7 2 0 76 25 677 86 9 3 2,7 5 9 97 3,935 48 38 75 2 383 22,45-847 78 28-3,03-6,277-3,9 38 22 350,235 40 50-9 2 7! 6,2 7 4 9 8 9,647 45-23 - 745 - - - - 2,4 4 0-3,463 - - 24,485 3,47 64,000 3,386 67 8,2 58 85 98 25,293 36,067 4 25 50-2,0 8 2 74 4,8 5 9 2-2G 9 28 6,335 23 73-3,833 50 7,62 89-27 9 28-2,48 82 4,75 92 545-9,76 88 0,000-28,005-3,535 50 356 50 2,700,708 25 9,69 2,875 2 9 78,74 5 02,626 58 44,042 2 33,38 9 j 26,346 66 547,448 99 67,323 6 3 0 O ulun lään i. 3 l i... 8,526 22 872 -,729 77 2,27 99 680-32 K uivaniem i...,840 54-38,878 54 504 2 >33 Siirto 20,366 76 872 -,767 77 23,006 53,84 2 3,577 2,045 97 640 80 5 5 2 ;30 3,609 92 2,05 99 6,06 3 355 8,009 74 35 76 443 9 30 74 2,6 5 0 54 772 3 2 3,932 8 3,055 7 676 56 9 96 2, 3,9 66 2 3,7 5 6 53 6,878 3 3
20 2 2 K 3 j 4 II 5 6 Tuloja. R e c e tte s. 7 II 8 II 9 [ 0 II 2 II 3 Menoja. Dépenses. Kunnan nimi. C om m unes. Taxes sur le revenu. Ulostakvseeratuitarahoja. Produits des biens et des c a p ita u x. Arentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testamenttejä y. m. Autres revenus. Muita tu loja T otal. Sum m a. K u n n allish allin to. A dm inistration com - m u nale. Ecoles. K o u lu to im i. K y y d ity k se en, k e stik ie - väreihin ja m a a n tie n k u n n o ssa p ito o n. Relais et routes. H ygiène. T erveys- ja sa ira a n h o ito. Intérêts et am ortisse- Korkoja ja p ä äo m a n Muita m e n o ja. Total. S u m m a. M aksam aton velka 3L p:nä Jo u lu k u u ta 890. D ettes. ffinf. n mnf. 7*0 mnf. n mnf. m m nf ym j M n f fü S<hf. n Siirto 2 0,366 76 872,767 77 2 3,0 0 6 53,84 2 2 Haukipudas'... 0,856 34 55 23 2 3 4 85,606 42 6 0 0-3 K iim inki... 4,0 8 5 5 4,085 5 2 0 0 4 Y li-k iim in k i... 6,7 5 8 24 98 8G 4 9 4 7,45 0 46-5 Oulun p i t ä j ä... 5,0 2 0 36 260-5,280 36 900-6 O u lu n s a lo... 3,07 57 47 77 3, 5 5 34 60-7 Liminka... 4,8 6 29 50,464 33 5,7 7 4 99 35-8 K em pele... 543 30 3,2 0 0 50 3,743 80 4 0 0 30 9 Lumijoki.......,489 0 707-2,3 2 5 53 4,52 63 2 0 0-0 T em m es... 38 40 85 96,233 36 08 - Tyrnävä... 7,2 3 8 30 - - 72 60 7,3 0 90 205-2 M u h o s... 6,778 79 9,435 86 6,24 65 560-3 U tajärvi... 4,3 9 7 9 - - 7 4 40 5, 49 2 02 84 4 P u d asjärvi... 9,873 42 - - 37 27 0,00 69 8 42-5 Taivalkoski... 4,8 8 2 4 2 5 0 36 5,32 50 4 50-6 Kuusamo... 3,23 27-2, 0 0-5,33 27 473 60 7 K alajoki... 5,426 75 8 48 48 975 32 7,2 5 0 55 922 40 8 R a u t i o...,99 50 7 95 50 75 50 2,8 9 0 50 2 5 0-0 Sievi... 3,000-2,3 2 0-3, 4 0-8,4 6 0 4 40-20 A la v ie s k a... 2,80 45 06 20 4 5 0-3,3 5 7 65 3 00 2 Ylivieska... 3,487 93 30-8 - 3,525 93 4 2 4-22 Pyhäjoki... 2,3 9 0 - - -,2 9 3,5 9 00-23 Merijärvi...,747. 7 44 82 42 83 2,23 72 60-24 Oulainen... 2,733 3,360 5 8 40 97 4,9 3 4 5 50 25 25 Sälöisten emäseurakunta. 2,8 0 0 90 72 90 2,873 80 - - 26 Sälöisten kappeli.... 2,363 98-276 23 2,6 4 0 2 2 5 0-27 W ih a n ti... 3,5 0 4 22 76 28 3,6 8 0 50 240-28 Siikajoki... 2,3 0 0 - - - 00-2,4 0 0-225 - 20 R evonlahti...,63 8 328 65 3 80,992 26 8 98 30 P a a v o la... 4,2 5 8 30 20-4 45 45 4,723 75 2 0 0-3 R a n ttila... 2,5 48 2 7 0 -,070 49 3,85 97 3 90-32 H ailuoto... 3,6 3 77 50,006 58 4,2 4 5 2 70-33 Nivala... 7,3 7 0 39 32 60 2 0 0 7,8 8 2 99 500-3 4 H a a p a v e si... 7,5 8 7 90 5,04 67 2,629 57 445 35 Siirto 8 4,68 23 9,269 29 38,5 7 8 4 2 3 2,05 93 2,976 58 j j 3,9 3 > 8 3,055 7 676 56 9 96 2 3,9 66 2 3,756 53 6,8 7 8 l 3 2 0 -,045 38 308 60 9,67 44,44 42 2 3 96,475 5-2,04-4,0 8 5 5 3 45,376 5 9 97 67 22 3,7 8 0 29 6,4 0 8 53 9,8 5 7 6 4,550,800 -,000-6 0 0-9,4 3 0 36 5,280 36 5 637 70 290 64 52 50 9 5 0-9 64 50 3,55 34 8 0 0 6,664 33,309 97 -,233 22,252 47 5,7 7 4 99 7 3 0 0 - - - 3,000 3,7 0 0 30 _ 8,684 3 348 33 2 4 4 55 50-923 35 3,5 5 0 54... 9 279 30 20 255 45 5 0 40 4 0 3,233 36 0 35 778 70 295 33 5,658 20 7,320 90 550 7,246 0 2,2 8 0-2 0 0 3 0 0-3,438 79 4,024 89 7,000 2 9 2 5 4 4 745 94-2,7 6 3 7 5, 49 3,690 88 3,049 59 237 3-4,8 7 4 4 0,693 54 _ 4 - - 2,0 2 5-50 _,50,357,50 5,32 50 3,000 5 4 2 25 97 3 273 60 3,236 69 5,33 27-6 2,0 7 96,22 25 323 4 - - 2,765 53 7,2 5 0 55 7 9 4 0 50,450 250-2,8 9 0 50 _ 8 3 0 0 - - - - - 5,3 0 0 2,3 3 0-8,3 7 0-4 4,0 0 0 - l'j 4 0 0-399 65 - - - - 2,2 5 8 65 3,358 30-20,600-23,8 0 0 200 - - - 26,0 2 4-2,000-2 500 508 93 79 87 2,3 8 5 9 3,574 7 59 22 2 0 0 4 0 0 48,58 92 2,326 92 23,866 55 6 6 0 90 390 45,405 50 4,8 2 4 65 _ 24 660 95-33 30 - - 2, 6 9 55 2,863 80 25 226-60 8 - - 2,880 2 2,5 3 8 2 3 50-20 - 45 50 4 50 3 7 0 2,8 0 50 3,6 8 0 50 5,3 9 0-27 300-58 - - - -,600-2,7 0 6 28 40-4 80-62 42 -,297 2 2,6 5 29 480,363 40 293 20 83 33 2,303 82 4,723 75 30 270-907 74! 2 0-2,077 98 3,665 72 300 3 66 30 365 - - -,024 5 2,3 2 0 45 _ 32 2,0 0 0-2, 0 0-6 70-4 0 2,572 99 7,8 8 2 99 6,0 0 0 33 50,770 80 3 50 5,04 67 4,8 7 2 0 2,629 57 5,04 66 34 3 4,2 4 7 5 6,6 0 83 7,4 4 48 7,069 92,456 23 23 9,7 7 5 5 04,825 72 35 Suotu. Tai. Tila. 6
22 23 2 II 3 II 4 il 5 6 Tuloja. R ecettes. j Kunnan nimi. C om m unes. Taxes sur le revenu. Ulostakseeratuita rahoja! Produits des biens et des capitaux. Arentirahoja, korkoja, lahjotuksia ja testa- menttejä y. m. 7 II 8 II 9 II 0 II II 2 II 3 M e n o j a. Dépenses. Autres revenus. Muita tuloja. Total. Summa. Administration cornj munale. Kunnallishallinto. ' Ecoles. j K ou lutoim i. K yyd itykseen, kestik ievareihin ja m aantien ku nnossapitoon. Bêlais et routes. H ygiène. Terveys- ja sairaanhoito. Intérêts et am o rtisse m en ts. J Korkoja ja pääom an i lyh ennysm aksoja. Autres dépenses. Muita m enoja. i! s i Sum ma. i Total. Dettes. \ Maksamaton velka 3 p:nä Joulukuuta 890, j ffinf tu ffinf. n ffinf. ffinf. J 7» mnf. jm mnf. pi mnf pi V hf ffinf. P- mnf 7H ffinf. pà mnf. P4 Siirto 84,68 23 9,269 2 9 38,578 4 232,05 ;93 2,976 58 2 H aapajärvi... 7,72 39 -,272 49 8,993 88 430-3 P y h ä j ä r v i... 2,59 22-2,000 4,59 22 760-4 Reisjärvi... 3,456 67 - - 229 92 3,686 59 220-5 K ärsäm äk i... 2,655 38 - - 464 53 3,9 9 308 6 P u lk k ila... 2,608 70 0 5 2,78 75 270 7 P iip p o la... 3,474 42,064 42 3,079 7,67 84 295-8 K e s t ilä... 3,735 9,049 80 4,784 99 253-9 P a lta m o... 5,894 57 723 30 6,67 87 648 4 0 Kajaanin maaseur.... 3,798 977 90 4,775 9 465 Sotkam o... 9,920 92 700 30 89 0,75 8 905 2 Kuhmoniemi...,. 7,736 36 208,270 9,24 36 990-3 S u o m u ssa lm i... 8,804 69 23 7 73 8,935 42 58-4 Hyrynsalm i... 3,762 25 50 3 4 3,843 66 250 5 R is t i j ä r v i... 3,6 38 40 43 3,56 8 300-6 Puolanka... -, 3,696 95 299 75: 3,996 70 374 40 7 Säräisniemi...,002 45 309 30 9,280 73 0,592 48 300-8 K e m i...,789 52 08 -,897 52 675-9 S i m o...,99 78 3,76 50 4,376 28 370 20 T e r v o la... 9,228 90 307 97: 9,536 87 40 2 R o v a n iem i... 2,007 60 5,256 23 7,263 83 750-22 K e m ijä r v i... 0,425 23-64 - 0,489 23 495-23 K u olajärvi... 2,738 62 929-3,667 i62 50-24 A la-t orn io... 7,738 74 850-8,588 74,480 25 K aru n k i... 2,44 33 2,44.'33 300 26 Y li-t o rn io... 2,075 77! 69 98 2,695 75 742-27 T u r t o la... 5,734 47 4 30( 5,040 25! 0,789 2 30-28 K olari... 2,35 43, j 250 2,565 43 300-29 M uonionniska...,684 i 256,940 4 327 77 30 Enontekiäinen...,002 io; 03 9 57 87,63 6 23 27 3 K i t t i l ä... 4,688 2 52 75 4,840 87 454 50 32 S o d a n k y lä... 2,997 99 - - 2,997 99 200-33 I n a r i... 3,347 76-3,347 76 404 89 34 U t s j o k i... 905 85! 7 92 85 54 [84 35 Koko lääni 360,68 gjj 2,597 65; 75,865 74 448,63 42 27,80 66 3 4,247 56,6 0 83 7,44 48 7, 0 6 9 92,456 23 2 3 9,7 7 5 5 04,825 72 i,089 7,646 82 783 53,550-2,6 2 8 83 8, 2 8 8 9 5,0 0 0 2 5,0 0 0-4,3 3 8,600 2,893 22' I 4,59 22 3 2 50 305 2 75 - j 2,39 74 3,2 8 8 49,040 59 4 -,446 98 2 48 74 - - 8 7 6 j 2,8 7 9 72-5 3 00 I _,204 0 - i 9 44 65 2,7 8 7 5 : G -,858 40 4,2 0 0 -! 8 5 7,68 43 2,500-7 345 2,385-792 7-2,0 0 9 80 4,7 8 4 99 8 723 30,222 66-939 - 3,084 50 6,67 87 5,5 5 0-9 2 0 0,485-5 0 0-7 00 - j,425 9 4,775 9 0 2,48 80 454 72 6 99 j 6,5 4 4 29 0,75 8 5,0 0 0,222-2,53 78-4,8 4 8 58 9,2 4 36 2 850-2,037 40 736 4-4,456 5 8,5 9 7 96 6,5 5 8 70 3 3 40-4 0 0 - - - 2,7 7 2 25 3,7 6 2 25-4 2 00 -,65 5 90 - -, 2 0 40 2,9 7 5 45 50,98 98 63 95 ;,84 76 3,6 9 2-6 6 58 4-3 50-8,0 0 6 3 9,34 72: 7 98 -,567 85,028 5 240-7,406 37 i,898 37i 3,429 37 8 3 00-350 00-3,456 28 4,5 7 6 28-9 443 25 2,463 3-6,220 59 j 9,536 87-20 8 0 0-2,64 50,00 -,999 33 7,263 83 - - 2 4 0 0,369 4 365 7,8 6 0 9 0,4 8 9 23; - 22 -,060 33 86 3,2 0 4 82 4,6 4 6 68-23 5 0 0 - j,4 0 0 - - 5,2 0 8 74 8,5 8 8 74,500-24 3 2 8 0 4 72 25 20 60 9 38 68 2, 4 4 33 25 [,44 2,723 75 _ 7,86 2,695 75 26 4 00-7,023 2 3 8-3,08-0,789 2 27 200 -,326 54 8 j99-7 9 90 2,5 6 5 4 3-28 425 83 4 85 5 : - 67 49,90 59 2 56 29 08 75 43 J 9 02 95,5 40-30 6 j,272 80 755 6 5 200 2,57 92 4,8 4 0 87 3 8 50 3 70 _ i - - 2,309 49 2,9 9 7 99-32 j 4 49! 2,493 87 3,347 76 33 0 8 89 8 83, ; 6 44 27 907 75: - I 55,303 34 02,06 82 8,98 j57 24,698 92 224,487 54 453,388 85 i 45,660 38 35 34!
25 27. Kaupunkien Aperçu des revenus des villes tulot vuonna 890. de la Finlande en 890. K a u p u n g i t. 2 3 4 f 5 6 7 8 V illes. Pour propriété. Les revenus taxés des habitants des villes. Taloista ja to n te ista. E lin k e in o ista j a k a u p p a liik k e e s tä. Pour métier, P a lk k a -e d u is ta, eläkkeistä y. m. n m, \ \ ÿbfi Mnfi Mnfi 9 k f äbf. 9inf. p> Yhteensä tuloja.! Nombre des skattören Veroäyrien lu k u m ä ä r ä. Montant d un skattöre Yksi v e ro ä y ri vastaa tuloa, joka tekee. ' Impôt sur chaque slm iöre. T a k s e e ra u s tavallisesta v e ro ä y ristä. Total des taxes sur le revenu 9 0 i i 2 3 4 5 6 Summa ulostakseerattuja varoja. Octroi et taxe sur le trafic. Maksuja^ liikenteestä sekä V altio-apua. Participation à la taxe sur Venn-de-vie. Xnf pi 5V n SV n Xnf. n ifinf. n,5 V,<finf. 3hf. Intérêts. Korkoja. Autres recettes. Muita tuloja. Total. Summa. H e l s i n k i.... 6, 9 6 4, 0 0 0, 4 5 8, 4 0 0 5, 0 3, 6 0 0 3 3, 5 2 6, 0 0 0 7 2, 7 7 6 4 0 0 9 7 6 2 P o r v o o.............................. 3 2, 0 0 0 9 2 7, 0 0 0, 0 9 7, 0 0 2, 3 3 6, 0 0 6, 7 5 3 0 0 7 5 0 3 L o v i i s a............................. 0, 4 5 0 0 2, 0 0 0 0 0, 0 0 3 0 3, 5 5 0 2, 0 6 3 0 0 3 2 4 T a m m i s a a r i... 0 9, 8 0 0 4 9, 0 0 0 3 5 3, 8 0 0 8 8 2, 6 0 0 4, 2 2 4 2 0 0 5 2 0 5 H a n k o n i e m i... 3 9, 4 0 0 7 8 2, 6 6 0 2 4, 4 0, 3 6, 2 0 0 2, 6 6 3 0 0 4 6 T u r k u............................., 8 3 2, 4 0 0 5, 9 0 2, 0 0 0 5, 2 6 5, 6 0 0 3, 0 0 0, 0 0 0 2 9, 5 6 9 4 0 0 9 2 0 7 N a a n t a l i....??? 2 6 2, 6 0 0, 3 3 2 0 0 5 0 8 M a a r i a n h a m i n a.. 4 9, 0 0 0 2 0, 0 0 0 3, 0 0 0 3 8, 0 0 0, 6 7 0 2 0 0 3 5 0 9 U u s i k a u p u n k i.. 8 9, 6 0 0 8 8 0, 8 0 0 4 0 9, 8 0 0, 4 8 0, 2 0 0 7, 4 0 2 0 0 4 3 5 0 R a u m a............................. 6 7, 4 0 0 9 4 7, 6 0 0 8 7, 2 0 0, 2 0 2, 2 0 0 5, 3 5 4 2 0 0 3 4 0 P o r i.................................... 3 7 3, 6 7 6 2, 5 9 3, 8 4 6 2, 2 8, 2 0 9 5, 0 9 5, 7 3 6, 2 0 3 0 0 6 3 0 2 H ä m e e n l i n n a... 5 0 9, 8 5 0 7 8 6, 7 0 0, 9 6, 3 2 0 2, 4 9 2, 8 7 0 7, 6 6 8 3 0 0 6-3 T a m p e r e....., 4 5, 2 0 0 5, 5 7 7, 0 0 0 3, 2 0 4, 0 0 0 9, 9 2 6, 2 0 0 4 2, 7 7 2 0 0 5 5 0 4 W i i p u r i............................., 3 3, 2 0 0 3, 2 7 6, 8 0 0 3, 4 8 0, 4 0 0 8, 0 7 0, 4 0 0 2 0, 5 4 2 4 0 0 5 H a m i n a............................. 6 0, 9 2 4 7 2 6, 8 6 0 6 7 3, 6 0, 4 6 0, 9 4 4 4, 4 9 0 3 0 0 6 6 L a p p e e n r a n t a. 2 3, 9 0 0 4 9 7, 9 0 0 3 2, 0 0 0 9 3 3, 8 0 0 4, 0 8 2 0 0 7 8 0 7 K ä k i s a l m i.... 4 6, 2 0 3 6, 2 8 2, 8 4 0 3 9 4, 3 3, 8 8 4 2 0 0 6 5 8 S o r t a v a l a.... 9 0, 5 0 0 3 0 6, 6 5 0 3 3 0, 0 5 0 7 2 7, 2 0 0 2, 8 9 6 3 0 0 8 5 0 9 K o t k a............................. 3 5, 6 2 0 7 7 4, 2 2 5 3 4 5, 3 5 7, 2 5 5, 2 0 2 6, 0 2 6 3 0 0 4 2 0 20 M i k k e l i.............................???, 0 4 8, 4 0 0 5, 2 4 2 2 0 0 6 2 0 2 H e i n o l a.............................. 8 8, 8 0 0 7 0, 0 0 0 2 5 2, 0 0 0 5 0, 8 0 0 2, 7 7 6 2 0 0 2 5 0 22 S a v o n l i n n a... 9 6, 6 0 0 3 2 9, 8 0 0 7 8, 2 0 0 6 0 4, 6 0 0 2, 6 7 5 2 0 0 7 5 0 23 K u o p i o............................. 4 9 3, 4 0 0, 0 2 4, 6 0 0, 5 7 7, 6 0 0 3, 0 9 5, 6 0 0 4, 0 4 2 0 0 6 7 4 24 J o e n s u u.... 8, 4 0 0 6 5 2, 2 0 0 2 4 2, 8 0 0, 0 3, 4 0 0 5, 0 0 7 2 0 0 5-25 N i k o l a i n k a u p u n k i. 6 9 3, 9 8 0 2, 4 9 4, 0 0 0 2, 5 2 4, 4 0 0 5, 7 2, 3 8 0 3, 0 3 2 4 0 0 8 26 K a s k i n e n.... 0, 7 8 0 8 9, 6 6 2 8 0, 7 2 9 8, 7 6 9 8 2 0 0 5 9 27 K r i s t i i n a n k a u p u n k i 6 2, 8 0 0 6 0 8, 4 0 0 7 7, 8 0 0 7 4 9, 0 0 0 3, 5 3 5 2 0 0 5 5 0 2 8 S i i r t o - - - 9 7, 7 8 2, 4 7 9 7 0 6,623 65 692,63 630,943 80 56,20 0,65 5 63,753 23 2,46,8 3 5 88 4,407, 6 3 7 i 50,620 25 20,68 27 24,32 0,200 2,970 70 52,866 46 7,379 80 2 6,429 22 8,48 24 8,825 96 794-39 74 9,49 0 40,897 55 94,905 8 3 2 0,0 7 2 2,649 57 3,93,200-339 48 7,59 66 4 4,2 0 9 63 89,2 5 5 85 4,228 3,0 0 0-5,267 9 -,93-3,940 38 8 0,629 29 5 272,034 80 69,553 6 345,429 5 65,963 0 5,38 23 2,827 5 5,733 83 886,860 59 6,969 50 2,00 40 606 9-29 55 - - 4,75 64 7 5,845 i 6,393 40 5,494 27 - - 2,050 26 25 45 20,034 38 8 3 0, 2 8 0 6,585 48 5,60 37 6,8 4 9 73 603 49 685 70 30,423 39 00,436 26 9 8,203 60 26,496 48 2,940 2,389 30 634 24,23 42 4,962 36 75,839 40 0 0,556 6 4,5 6 9 92 4,932 34 2,700 i,7 5 3 88-3 6,790 33 332,302 47 46,892,6 3 5,86 93 5,022 4 45,267 58 92 23 8,6 2 92 222,093 22 343,987 65 2 2 3 4,9 4 3 5 0 0,089 76,572 25 2,8 2 0 2,92 53 58 64 22,970 38 504,890 6 3 2 2 5,9 3 8 60,93 3 23,6 5 3 4 - - - - - - 235, 2 8 8 735,65 26 4 26,8 6 9 9,000 20,567 7 0 6,3 0 0 680 4,8 6 4 8,0 0 0 86,2 8 0 70 5 27,4 4 9 70 3,288 80 2,332 39 - - 5,678 7,85 67 5 9,9 3 4 73 6,586 60 4,0 3 9 50 35 68 24,096-3 9,857 78 7 9,490 50 8,28 29 5,766 40 - - - 2,007 42 6,209 72 4,602 33 8 25,309 20 7,393 82 9,9 2 8 6 8,0 0 0 - - 367 67 4,564 3 4 7,5 6 3 4 3 9 32,5 0 0 40 9,0 9 8-5,283-2, 8 5-5 72-3,580 6 3,2 8 40 20 6,4 9 2 40 5,976 25,972 7-405 20,508 85 6,354 77 2 20,0 0 0 4,5 6 0 70 7,8 5 4 53,000 34 3 3,5 4 9 23 22 9,538 70 9,46 65 33,880 7 2,24 2,77 55 2,793 2 53,680 25 224,367 9 23 23,2 7 5 5,83 53 2 5, 6 7 45 _,37 97 2 7,645 3 8 3,0 3 9 26 24 03,024 4,4 5 8 42 03,705 69,396 40,598 40 5,540 58 6,806-2 9 3,5 3 0 29 25 3,6 0 57,025 60 3,828 7,200-3 5,502 46 5,933 6 7,23 26 9,442 50 0,529 45 2 0, 6 8 22 3,0 0 0 452 52 6,35 6 6 9,727 85 27 2, 4 3,0 7 3 6 2,268,6 3 8 38,804,943 5 3 7 7,7 6 3 2 8,7 0 2 62 54,767 82 3,2 4 6,4 4 7 82 9,0 2 4,2 8 9 90 28
26 27 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 K a u p u n g i t. Villes. Pour p ropriété. Les revenus ta x és des h a b ita n ts des villes. Taloista ja tonteista. Elinkeinoista ja ' k a u p p a liik k ee stä. Pour m étier, P alk k a-ed u ista, eläkkeistä y. m. T o ta l. % mnf 9hf. Xnf. Xnf. 9byp /»I Yhteensä tuloja. Nombre des slcaw ren. Montant d un slcattöre. i fksi veroäyri vastaa taloa, joka tek ee. Impôt sur chaque,.sk a ttö re " Takseeraus tavalliselta veroäyriltä. Total des taxes sur le revenu Summa ulostakseerattuja varoja. Tuloja kaupungin alaisesta m aasta ja ved estä. Octroi et taxe sur le trafic. Maksuja liikenteestä sekä eu n keinotn aksu ja. Subvention de l É ta t. V altio-apua. P articipation à la taxe sur V eau-de-vie. Osuus p aloviin averosta. K orkoja. Intérêts. 3hf. y. 9hfi n 3 k f. n 3 k f. p* X n f n X nf lui Mnf. -fw & nf. jt'i Autres recettes. Muita tuloja. T o ta l. S i i r t o 9 7, 7 8 2, 4 7 9 2 U u s i k a a r l e p y y.. 4 2, 0 0 0 3 2 5, 0 0 0 2 2, 2 0 0 4 8 9, 2 0 0 2, 9 0 2 0 0 2 8 6 3 P i e t a r s a a r i... 6 4, 2 0 0 4 4 0, 2 0 0 4 4 7, 0 0 0 9 5, 4 0 0 4, 7 0 7 2 0 0 4 4 K o k k o l a.... 9 2, 4 0 0 3 5 9, 7 0 0 3 6 2, 6 0 0 8 4, 7 0 0 3, 8 2 8 2 0 0 2 8 7 5 J y v ä s k y l ä.... 6 4, 8 0 0 5 3 0, 2 0 0 6 3 2, 8 0 0, 3 2 7, 8 0 0 6, 2 7 4 2 0 0 3 0 6 O u l u.................................... 3 4, 5 5 2, 9 8, 0 5 6, 4 8, 2 9 4, 4 0 7, 4 3 0 0, 6 0 3 5 0 4 2 5 7 R a a h e............................. 8 6, 6 5 0 4 2 9, 3 3 0 9 3 8, 2 3 0, 4 5 4, 2 0 3, 8 6 3 3 0 0 7 7 8 T o r n i o............................. 4 6, 3 0 0 2 5 0, 8 0 0 2 5, 3 0 0 5 4 8, 4 0 0 2, 2 5 5 2 0 0 8 5 9 K a j a a n i............................. 6 0, 0 0 0 6 2, 4 0 0 8 0, 0 0 0 3 0 2, 4 0 0, 5 0 4 2 0 0 4 9 6 LO K e m i...................................., 0 0 0 9 4, 9 0 0 5 7, 7 0 0 3 6 3, 6 0 0, 0 2 8 2 5 0 3 LI S u m m a - - - 0 8, 4 4, 6 9 - - - -,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, 2 4 3 0 7 3 6 2 2 6 8 6 3 8 3 8 8 0 4 9 4 3 5 6,0 0 0 2 8 8 5 3 6 6 3 7 8 3 7 8 5 4 9 66 4 0 9 6 7 6 8 0 8 2 4 4 0 9 8 6 3 6 2 6 6 3 2 5 4 0 9 5 6 9 3 0 3 7 0 7 8 3 9 2 6 9 3 5 7 66 5 9 2 5 0 4 7 7 9 8 6 4 7 4 0 8 2 7 8 2 7 6 9 7 7 5 4 2 8 5 8 2 8 0 4 4 7 8 0 7 2 6 5 6 9 6 3 6 0 6 2 6 7 6 5 4 4 2 8 8 0 5 0 4 4 5 8 3 2 0 6 4 9 0 8 3 2 6 2 2 3 8 7 2 2 7 3 8 8 2 6 88 9 5 5 9 7 0 4 0 3 7 7, 7 6 3 9 0 0 3, 0 0 6 0 6 4 0 7 5 6 3 8, 3 3 0 8 3 3, 8 5 7 3 2, 2 5 0, 8 0 0,000 2 8, 7 0 2 6 2 3 5 4 4 3 3 5 4 4 3, 9 0 4 7 2 5 0 9 8 8 8 5 9 2 0 7 4 5 5 4, 7 6 7 8 4, 4 9, 6 6 4 2, 5 2 4, 3 8 5, 9 8 0 4 0 0, 3 6 7 0 3 2, 2 2 4 2 6 6, 6 5 4 8 2, 4 3 9 2 9 7 9 8 7 3, 2 4 6, 4 4 7 2, 2 9 3 3 2, 8 7 9 9, 6 7 0 9, 5 3 2 2, 6 3 8 3 6, 9 6 9 2, 9 9 2 5, 7 2 9 6 3, 3 7 7, 8 3 8 8 2 6 5 7 5 6 3 9 8 7 5 2 3 3 9 6 8 9, 0 2 4, 2 8 9 2, 6 9 8 6 4, 8 2 5 9, 6 8 8 5 8, 4 5 3 3 0 7, 4 7 0 8 7, 2 6 6 3 7, 6 4 2 3, 0 4 4 7, 7 0 9 0 6 7 7 4 4 2 5 2 4 3 6 8 0 6 0 3 7 9, 7 0 2, 0 4 8 6 5 2 3 4 5 6 7 8 9 0 K a u p p a l a t. (Bourgs). 2 L a h 3 S a o u k a a n e n L5 a m 5 4 6 0 0 23 3,4 0 0 8 4,6 0 0 3 7 2 6 0 0,622 200 2 LO N u m e 7 S u m m a - - -, 4 6 4 8 0 7, 2 9 0 6 5 4 9 2 5 9 7 4 9 0 9, 8 7 9 6 0, 9 9 6 7 3 9 6 5, 4 8 2 7 4 2 3 5 4, 5 2 3 5 3, 4 2 2 4 2 8, 4 5 4 5 7 4, 8 6 0 2, 6 0, 8 2 7 5 3 2, 3 7 9 9 2 2, 8 4 2, 4 4 9 5 2, 5 3 4 5 4 7 5, 0 3 0 66 3, 4 2 2 4 2 4, 3 6 5 2 5 4, 9 7 7 6 2, 6 0 - - - 3, 7 2 5 3, 5 5 2 4 4, 2 4 6 7 2 2 3 4 5 6 7 «
28 29 28. Ilmotus Suomen kaupunkien Les dépenses des villes menoista vuonna 890. de la Finlande en 890. 2 3 4 5 6 I K a u p u n g i n n i m i. Villen. H allinnosta, lainkäytännostä, poliisista ja ylöskannosta. Administration et sûreté publique. Xnf?'! Instruction publique. Terveysboitoon (lääkärin- ja k ätilönpalkkoja, sairashuoneita y. m.). Corps des pompiers. Palosam m utus-laitokseen. Prisons. V ankeinhoitoon. Dépenses pour le logement des troupes. 7 8 9 0 i l 2 3 Édifices et travaux publics, l entretien des marchés, des routes etc. R a k en n u k s et, yleiset työt sekä to rie n, k a tu jen, siltojen y. m. k u n n o ssa - K aupungin suoritettavat y leiset r a s i tukset (kyydinpito, k ru u n u n - ulosteet y. m,). Services des relais, charges publiques etc. Éclairage des rues. Interets et amortissements. Korkoja ja pääomainsuorituksia. Antres dépenses. Muita m e n o ja. Total. Y hteensä m e n o ja. H e l s i n k i............................................ 4 8 5, 9 3 3 2 3 5 3, 7 9 5 7 3 6 3, 2 4 6 9 7 0, 0 2 3 4 0, 0 0 0! 2 P o r v o o............................................ 2 4, 9 0 0-2 3, 0 2 6 8 0 4, 0 6 5 0 8, 5 6 4 5 3 7 5 5 3 L o v i i s a............................................ 7, 4 0 8 7 5, 3 0 3, 2 6 0 3, 4 4 0-2 9 2 0 4 T a m m i s a a r i..................................... 8, 5 2 8 2 0, 7 5 9 6 4 3, 0 9 7 6 6 3, 0 6 0 3 9 6 5 H a n k o n i e m i............................., 2 3 0 3, 3 9 9 4 2, 0 0 0-2, 2 6-6 0 0 (S T u r k u................................................... 2 0 6, 6 2 6 5 5, 6 2 8 8 4 2 8, 6 5 0 9 4,040 3 3 2, 5 0 0 - N a a n t a l i........................................... 3, 6 0 8 9 8 2 3 4 5-4 4 - - 8 M a a r i a n h a m i n a.... 3, 2 4 6 2 0, 0 0 0 -, 3 0 0-5 9 5 8 5 - - 9 U u s i k a u p u n k i............................. 7, 4 3 5 4 2 9, 2 6 9 5 4 6, 6 9 5-3, 5 8 4 0 2 2 6 0 0 R a u m a........................................... 2 0, 6 7 0 9 4, 7 3 0 2 5 3, 6 5 5, 9 0 0 4 3 3 7 5 6 P o r i................................................... 7 8, 3 9 2 9 3 6, 6 4 4, 0 4 5 5 2, 2 7 5 2 2, 6 0 6 3 2 H ä m e e n l i n n a............................. 2 9, 9 7 5-8, 9 5 9 4 2 4, 7 2 9 6 2 3, 7 8 5 6 0 4 2 0 3 T a m p e r e........................................... 5 3, 5 5 2 5 8 2, 2 6 7 2 8 8, 3 2 0 0, 6 6 7 6 5, 9 9 7 9 0 4 W i i p u r i........................................... 6 2, 2 8 4 6 2 0, 0 7 5 2, 4 4 0 4 0, 6 0 4 4 0 2, 2 9 5 9 6 5 H a m i n a........................................... 2 5, 4 2 0 3, 5 0 0 5, 0 0 0 8, 5 0 0-4 8 0 0 L a p p e e n r a n ta............................. 2,06 7 3, 5 4 9 5 3,200 2,0 0 0-350 7 K ä k i s a l m i.................................... 0,800 8, 0 7 2 7 2,022 65,836 9 00-8 S o r t a v a l a.................................... 2, 8 4-7 6 0-2,0 0 0 306 7 5 2 0 0-9 K o t k a... 37,626 58 24,348 37,6 80 2, 9 5 7 95 2, 4 4 7 2 0 M i k k e l i............................................ 6, 0 0 0-9, 0 6 4-3,00 3,38-327 - 2 H e i n o l a..., 6 4 6 2 0, 3 2 36 2, 2 8 4 6 8 7 4 22 S a v o n l i n n a.................................... 0, 6 6 7 7 5 3, 2 2 5 -,500, 0 7 6-50 - 23 K u o p i o............................................ 39,4 4 0 82 5,68 83 2,86 86 3,737 3 3,883 0 24 J o e n s u u............................................ 4, 2 8 0-6, 4 2 6 4 9, 8 4 0,00 2 2 5-25 N ikolainkaupunki... 53,627 6 5 4, 9 9 9 7 8, 3 8 8 7 3 4, 8 9 7. 6 0-26 K a s k i n e n..................................... 5, 4 5 7 5 8 2, 4 0 0 2 4 0 2 5 0 4 3-27 K r i s t i i n a n k a u p u n k i... 8, 3 9 2 9 8, 2 8 6 5 6 3, 2 0 0 3 5 0 95 75 28 Siirto, 4 0, 2 9 4 0,045,509 8 8 7, 9 2 9 9 4 20,( 7 28,672 3 4 263,256 90,395,487 68 3,54 34 02,06 6 253,544 25 969,639 3,970,378 76-5,844 87,472 84 3,064 75 38,6 25 5,95 3 60,924 92 - - 3,697 8,200 72-32,578 80 2,385 95 88,968 72 - - 8,3 2,52 52,36 0 7,404 74 34,775 75 89,255 35,800 300 -,359 85 788 34 7,554 5,247 34 703 0 65,583 22 4,880 88 46,955 50 85,93 54 245,754 48 883,780 24 92 53 4 30 594 68 4,75 64 - - 8,739 50 407-520 -,500-2,45-9,453 55 7 35 4,269 47 2,23 50,524 22,670 7 5,80 38 82,090 29-8,327 95,727 26,48 40,800-7,56 8 68,754 2 05 34,987 62 3,883 92 6,933 4 4,654 4 2,987 5 337,478 96 39,573 58 32,77 25 400 -,967 24 2,457 29 87,309 27 332,53 98-65,096 50 2,625 27,836 43 34,02 23 203,462 50 573,630 2,005 33 - - 32,879 - - 372,754 59 75,045 45 400 2,00 700 2,500 4,864 0,000 83,464 300-6,758 42,00 -,90 5 2,400-2,825 6 54,700 0 288 43,677 35 7,445 69 32,24 48 2,029 33 92 20,274 8 4,660-6,585 38 4,542 47-39,287 83 728 2,2 57-2,758 78 32,34 95-3,33-282 -,252 - - - 3,200 59,99 3,546-4,30 8 23,02 52,409 40,075 235 40 4,38 97,434 87 25,092 39 - - 26,09 63,80 9 7,580 8 29,04 93 49,60 3 223,045 80-8,796 86 450 23,34 3 66,252 48-6,359 2 3,025 46 3,893 62 34,77 93 3,544-269,983 95 -,300-350 - 200 - -,506 35,609 43 2,384 29,78 60 955 -,072-5,45 39 6,46 38 305,36 26,863,30 5 35,860 3 233,243 87 667,20 74 2,423,60 40 8,462,400 48 Suom. Tai. Tila. 7
»» I ï t I 30 3 2 3 4 5 7 T o ta l. Muita m en oja. Autres dépenses. Korkoja ja pääomainsuorituksia. Interets et amortissements. Éclairage des rues. Kaupungin suoritettavat yleiset r a situkset (kyyd inp ito, kruunun-» ulosteot y. m.). 0 2 3 Kaupungin nimi. Villes. H allinn osta, lainkäytannöstä, poliisista ja ylösk ann osta. Instruction publique. K ou lu toim een. Terveyshoitoon (lääkärin- ja k ätilön- Corps des pom piers. P riso n s. V ankein h oitoon. Dépenses pour le logement des troupes. Édifices et travaux publics, l entretien des marchés, des routes etc. R akennukset, yleiset työt sekä to rien, katujen, siltojen y. tn. ku nn ossap itäm in en. Services des relais, charges publiques etc. Yhteensä m en oja. A I t u # A i* I A I A f i l A l I A I A I A I A IA. Siirto,40,29 40,045,509 8 87,929 94 26,40 7 28,672 L4 305,36 26,863,30 5 35,860 3 233,243 87 667,20 74 2,423,60 40 8,462,400 48 2 Uusi-Kaari epyy.... 6,384 0,780 2,340,057 63 48 - - 2,436 6,09 84 - -,592 79 4,972 48 2,645 75 2 3 P ie ta r s a a r i... 3,600 _ 6,622 50 3,500 2,26 5 6 0-28,560 84,26 83,363 85 7,906 50 64,82 77 3 4 K o k k o la... 3,97 4 4,480,938 33 3,740 237 - - 2,230 3 433 28,4 55 600-22,234 34 50,925 22 i 5 J y v ä s k y l ä... 6,032 74 3,282 75 2,599 33 2,88 75 2,459 -,57 2 400 -,906 8 374 8 0,807 54 5,207 60 5 e O u l u... 65,602 77 37,56 32 8,562 64 7,054 63 4,304 09,4 73 2,4 36 6,985 79 27,268 94 69,37 96 347,806 4 6 7 R a a h e... 9,028 9 2,40 76 4,72 50,537 74 30 - - 5,434 42 569 7 840 38 50-5,553 42 59,770 58 7 8 T o r n i o...,874 99 6,683 98 2,845 4 3,66 95 444 32 5,04 20,228 54,22 6 434 4 0,99 57 43,922 69 8 9 K a j a a n i... 7,539 98 5,280 895 50 00-2,360 50 7 2 250 634 5,63 79 22,444 48 9 0 K e m i... 4,757 9 2,93 8 480 600,245 50 3,724 40 876 48 895 46 6,746 30 22,239 4 0 Summa,569,028 67,26,9 30 25,262 78 283,030 65 37,606 5 305,36 26 2,033,396 63 43,997 38 257,82 4 698,264 59 2,577,295 30 9,47,74 85 Kauppalat. Bourgs. 2 L a h t i... _ 2 3 S a l o...,598 69 32 0 25 _ 8,672 40 698 50 574 90 -,044 65 2,935 24 3 4 Ikaalinen... 873 34 394 95-99 73 - - - - - 6,438 9 8,626 2 4 5 I i s a l m i... 3,376 67 3,37 82-2,869 2-2,63 88,863 52-3,000-3,587 29 20,78 20 5 6 N u r m e s...,200 365 63 263-342 95 2,233 95 6 7 Summa j 7,048 70 3,638 92 3,653 97,89 2,825 2 574 90 3,000 -,43 8 43,973 60 7
j 32 29. Tietoja säästöpankeista Suomessa vuonna 890. Les caisses d épargne en Finlande en 890. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 Säästöpankkeja. Caisses d'épargne. Sisällä olevain säästökirjain luku- : määrä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs an commencement de l année. Crédit des déposants an com m encem ent de Vannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts pendant l année. \ Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettujen rahojen summa. I Jäljellä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. X nf. /m 9 h,f ÿbtf. jfaÿ X nf. im Crédit des déposants à la fin de Vannée. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. ' Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. U udenm aan lääni. H elsinki.... 0,44 5,05,092 5 2,366,332,56,623,27,208 97,57 5,460,522 25 884,653 L o v iis a... 2,444,93,642 80 277 49,05 6 94 7,740 84 2,527,2,858 8 8 90,57 P o r v o o... 3,774 2,406,498 29 604 540,356 92 98 300,39 46 4,80 2,746,72 75 340,073 33 Tammisaari... 426 53,550 45 90 37,225 55 56 33,733 69 460 63,06 57 23,906 5 Hankoniemi... 75 73,439 76 4 23,82 3 27 5,32 4 89 84,950 95 0,52 2 2 Bromarvi.... 234 50,598 2 0 2 0 7,479 98 2 4,90 25 242 55,924 54 3,278 24 T enhola... 3,520 6 6 45 7,980 73 3 606 98 55 9,54 82 3,772 92 Inkoo... 66 22,469 4 2 2 7,589 69 5,90 5 73 29,45 82,530 99 Karjalohja.... 5 46,583 3 26,848 8 6 9 3,298 29 32 59,43 62,230 8 N u m m i... 59 4,745 49 54 3,502 63 25,926 75 88 43,886 45 5,75 5 P u s u l a... 99 36,263 53 2 0 3,784 55 4,697 5 48,675 54 2,523 6 V V ih t i... 235 75,09 95 28 22,957 5 2 6,224 89 25 84,443 5 8,7 54 L o h j a... 54 7,92 9 32 7,895 5 2,305 97 8 23,534 0 2,950 6 S iu n tio... 36 25,2 7 5,787 85 3,284 73 42 27,207 2 3,330 47 Kirkkonummi... 429 84,994 48 32 28,654 90 30 25,79 6 6 43 95,794 9,25 55 Espoo... 8 6 26,000 5 9,220 2,500-0 0 33,972 7,328 Helsinki.... 4 23,20 63 23 3,627 85 2 3,45 2 0 25 24,592 4,23 98 Nurmijärvi... 4 28,304 32 28 6,307 90 5,002 3 30,36 7 6,952 T uusula... 425 77,292 39 7,262 30 0,456 434 87,400 4,485 Mäntsälä.... 2 2 62,327 94 54 7,777 58 2 7, 76 245 72,992 23 4,758 29 Orimattila.... 229 76,86 69 6 6 43,654 89 0 0,964 96 285 27,77 30 3,02 54 liitti... 287 83,897 70 76 30,806 5 7 9,934[24 346 4,703 75 6,984 44 Summa 20,540 9,867,742 6 6 3,975 2,339,208-2,326,757,864 73 22,89 0,836,59 45,556,656 4 Siitä kaupungeissa. 7,233 8,878,223 8 3.378 2,083,070 39 2,098,648,35 8,53 9,667,5 40,449,30 73 maaseuduilla. 3,307 989,58 85 597 256,37 6 228 09,729 73 3,676,69,008 07,354 3
33 (M m C ce - O Ci Säästöpankkeja. Caisses d'épargne. Sisällä olevain sääsiökirjain lukumäärä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs an commencement de l année. Crédit des déposants au commencement de Vannée. \ \ Edesvastaussuinma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa u lostettu jen rahojen summa. Jäljellä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. 3hf ifmf. 7 i ÿhf jis Xnf ya ffkf. / i Crédit des déposants à la fin de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. Turun j a P o rin lään i. T u r k u... 3,756 9,890,024 3,775 2,067,509 6,222,748,682 44 4,309 0,605,026 57,43,774 53 P o r i... 768 628,664 74 23 237,600 36 35 94,42 35 864 697,73 7 37,70 26 R a u m a... 899 622,438 20 45 57,437 73 32 42,889 93 92 66,374 33 64,73 Uusikaupunki.. 722 356,26 8 07 22,68 20 44 89,437 8 785 403,62 93 45,598 52 Salon kauppala.. 985 449,294 76 39 97,572 43 79 69,833 92,045 495,367 83 62,823 53 Ikaalisten... 40 36,825 25 38 3,300 26 24 2,655 8 54 39,033 50 8,448 94 Saltviiki.... 749 92,326 3 24 94,379 54 4 28,522 2 849 265,303 54 9,824 93 Taivassalo.... 284 0,4 59 63 36,97 99 27 27,964 5 320 22,97 9 7,332 43 Wehmaa.... 92 47,67 58 43 6,504 29 5 3,63 83 220 63,338 36 2,752 63 P iik k iö... 65 3,773 37 894 6 67 8 60 3,895 33,765 8 P a im io... 56 20,264 77 2 2,758 93 24 2,469 46 44 2,280 35,907 30 K e m i ö... 305 88,95 86 52 2,436 68 6 7,446 85 34 95,53 3 6,394 Dragsfjärdi... 2,349 75 6,286 4,474 42 3 ' 2,265 3 5,843 Westanfjärdi... 72 72,779 47 28 3,973 89 9 6,300 98 9 83,540 20 4,389 77 Finbyy... 47 55,643 3 3,842 49 4,428 7 49 67,82 76 5,288 9 P e r n i ö...,209 56,250 25 83 53,606 39 98 9,572 6,294 600,395 53 4,284 K i s k o... 55 8,707 5 55 36,646 80 3,26 07 48,35 44,000 K iik a la... 2 29,659 68 22 8,998,203 34 42 37,793 28,972 M arttila... 23 88,430 42 47 36,784 4 0 0,933 22 250 8,282 94 3,404 29 Eura ja Kiukainen 376 5,6 96 62 3,494 27 9,503 4 79,604 74 6,202 52 L a p p i... 244 42,76 37 54 49,86 8 32 29,690 9 266 68,359 8,90 28 Siikainen.... 23,205 20 3 455 25,727 872 2 Kankaanpää... 8 6,843 52 4 2,472 88 3 268 40 29 9,398 2 8,70 24 Parkano.... 29 3,438 7 5,539 38 2 7 57 32 4,427 7,223 Hämeenkyrö... 257 57,086 93 70 22,062 62 25 3,4 2 302 67,935 82 0,98 88 K ark k u... 49 5,469 67 3 3,35 5 587 32 47 8,36 53 2,657 87 T y r v ä ä... 6 43,048 80 4 7,258 6 3 4,86 90 89 57,668 78 6,520 62 Kokemäki.... 269 06,970 47 47,687 94 25 20,077 69 29 39,465 65 0,959 84 Huittinen.... 77 3,242 80 2 8,966 50 2,872 5 87 39,74 68 8,220 Siirto 22,352 3,824,0 25 3,485 3,37,66574 2,09 2,564,22 38 23,728 5,08,490 62,80,95472
34 N CO 5 E^ t- E00 09 O Säästöpankkeja. Caisses d épargne. Sisällä olevain säästö kirjain lukumäärä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs au commencement de Vannée. Crédit des déposants au commencement de Vannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts i pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettujen rahojen summa. Jäljellä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. Crédit des déposants à la fin de Vannée. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. : Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. X nf. 7H 3 b if {ftnf. y&ö SUnf 7a 9 h f. jw Siirto 22.352 3,824,0 25 3,485 3,37,665 74 2,09 2,564,22 38 23,728 5,08,490 62,80,954 72 K ö y liö... 45 2,934-27,92 50 2,720 50 70 22,056,383 Wampula.... 68 24,952 30 3 32,366 5,67 94 33,644 72 2,83 Loimaa ja Pöytyä. 569 302,367 33 09 2,797 4 46 35,582 2 632 394,574 6 25,304 60 Summa 23,034 4,64,354 88 3,652 3,474,750 38 2,62 2,63,096 24,524 5,558,765 50,839,825 32 Siitä kaupungeissa. 6,45,497,388 88 2,258 2,585,65 35,533 2,75,42 90 6,870 2,366,737 54,56,805 32 maaseuduilla. 6,889 2,666,966,394 889,585 3 629 437,674 7,654 3,92,027 96 278,020 H äm een lääni. Hämeenlinna...,589,057,786 294 260,7 47 52,35 -,736,209,858 28,758 Tampere:Kaupungin 2,488 926,90 72 506 256,970 53 3 74,780 38 2,683,046,948 3,7 62 Finlayson & C:o 245,776,606 23 26 985,233 8 7 42,367 95 264 2,43,09 76 - S om ero... 73 7,286 7 56 36,29 9 0 8,882 64 29 02,548 73 3,825 52 Tammela.... 462 05,832 4 57 43,560 6 20 9,895 99 499 44,36 22 5,365 26 U r j a l a... 320 96,477 58 53 29,805 40 29,696 8 344 8,697 3 0,686 2 Akaa ja Kylmäkoski 76 29,52 69 23 6,600 0 7,440 89 40,442 69 3,660 2 Sääksmäki.... 80 23,763 56 3 4,402 6 5 2,765 25 88 30,354 9,954 20 Pälkäne.... 6 7,49 6 94 6,36 3 5 2,637 80 50 2,052 42,46 3 Lempäälä.... 04 26,22 44 5 8,558 50 8 2,70 4 33,798 49 3,977 2 T e i s k o... 5 32,57 53 35 4,823 8 3,393 42 44,990 95 3,439 3 K uru... 23 30,447 84 7 6,288 25 0 7,069 7 30 30,675 78 5,39 23 R u ovesi... 256 39,397 96 60,70 35 28 4,506 39 288 48,264 4 5,58 20 Korpilahti.... 5 5,666 64 30 6,04 2,925 80 43 20,408 3,558 68 J ä m s ä... 39 54,767 38 55 25,08 56 24 4,567 59 70 74,442 83 4,630 55 H a u h o... 64 25,408 54 30 7,690 8 4 3,42 5 90 3,087 2 7,064 62 Renko... 72 37,965 20 28 6,394 36 8 6,857 7 82 40,255 57,555 73 Janakkala.... 57 44,788 37 26 5,080 29 5,342 96 78 50,502 93 220 84 L o p p i... 64 57,088 5 32 8,29 8 6 5,858 0 80 7,857 6 4,948 33 Hausjärvi.... 0 67,520 63 24 9,6 9,072 7 6 68,520 39 5,870 87 N a sto la... 07 26,79 34 25 6,735 33 8 5,66 47 24 30,920 44 4,224 90 Siirto 6,9 4,544,22897,499,794,52 8 684 840,22)90 7,726 5,69,0794 37,569 87
35 Säästöpankkeja. Caisses d'épargne. Sisällä olevain säästökirjain luku* määrä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs an commencement de Vannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. CO Crédit des déposants au commencement - de Vannée. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen ui rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettujen t- rahojen summa. Jäljellä olevain säästökirjain lukuo määrä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. Crédit des déposants à la fin de Vannée. es Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. 9bf. PA Xnf. 7*'.; ffinf pii 9bf. fia 9kf n Siirto 6,9 4,544,228 97,499,794,52 8 684 840,22 90 7,726 5,69,079 4 37,569 87 H o llo la... 35 59,95 38 8 3,37 5 0 3,470 5 43 7,353 56 4,806 49 Lammi.... ' 5 44,34 89 26 9,464 46 4 5,847 3 37 59,777 7 9,70 23 Summa 7,6 4,648,35 24,543,827,347 69 698 849,440 8 8,006 5,822,20 68 342,077 59 Siitä kaupungeissa. 4,322 3,76,302 95 826,502,320 7 465 739,463 33 4,683 4,687,897 76 242,469 62 maaseuduilla. 2,839 887,02 29 77 325,026 98 233 09,976 85 3,323,34,32 92 99,607 97 Wiipurin lääni. W iip u ri... 4,60 2,547,872 22,036 625,722 70 734 58,959 4 4,92 2,693,064 0 533,347 56 Sortavala.... 334 5,4 59 6 27,986 36 20 8,269 4 375 29,9483 4,938 3 Lappeenranta.. 503 68,883 98 30 47,447 80 29 57,350 504 90,983-26,608 7 H am ina... 940 44,70 89 9 62,846 40 08 60,39 45. 95 46,983 43 67,797 26 K o t k a... 380 88,390 54 56 3,592 50 28 25,452 8 408 98,034 56 6,406 23 W ehkalahti... 05 54,768 83 9 8,360 6 9,97 43 8 56,73 30 2,067 4 Uusikirkko... 43 3,93 3 2,739 75 2 344 83 43 6,869 56,974 Summa 6,95 3,430,960 8,323 805,695 52 927 752,72 34 7,3 3,647,022 78 672,38 29 Siitä kaupungeissa. 6,767 3,362,260 22,302 795,595 76 99 743,70 8 7,50 3,573,979 92 649,097 25 maaseuduilla. 48 68,699 96 2 0,099 76 8 9,542 26 6 73,042 86 23,04 4 Mikkelin lääni. M ik k eli... 808 24,522 59 52 46,76 2 02 52,592 30 858 244,267 50 36,00 97 H ein o la... 24 4,225 24 9 50,409 80 3 3,629 78 30 33,005 26 5,76 Savonlinna.... 346 226,846 93 64,334 20 33,07 49 270,699. 6,403 S y s m ä... 30 94,98 8 82,584 28 27,495 94 400 259,087 54 2,572 55 Mäntyharju... 573 7,899 2 44,538 45 77,280 94 540 8,59 38 2,254 78 Hirvensalmi... 6 245 3 320 9 636 3 3,604 97 Kangasniemi... 6 457 5 270 2 72 9 574,30 Pieksämäki... 69 33,353 0 2 2,222 9 2 4,59 29 78 42,903 20 2,334 67 Joroinen.... 50 26,73 2 29 5,638 55 9 5,909 49 60 26,984 79 3,993 8 Kerimäki.... 89 40,566 8,086 22 85 46,427 5,243 - Siirto 2,598 886,205 7 574 265,6420 33 56,68874 2,859,033,03 70 89,488 2
36 (N «O t- OO Ci O Säästöpankkeja. Caisses d'épargne. Sisällä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs au commencement de Vannée. Crédit des déposants au commencement de Vannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukumäärä. Nombre des livrets ouverts pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain summa. Vuoden kuluessa kuoletettujen säästökirjain lukum äärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettujen rahojen summa. Jäljellä olevain säästökirjain lukumäärä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. Crédit des déposants à la fin de Vannée. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Capital des caisses. Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. Shf 9kf X nf.?ta mnf fftnf. TïÈi! Siirto 2,598 886,205 7 574 265,64 20 33 56,688 74 2,859,033,03 70 89,488 2 Heinävesi.... 28 3,39 70 24 6,825 8 2,82 8 44 8,336 70,089 94 Rantasalmi... 5 3,054 20 3,899 98 7,367 64 8 6,32 79 4,74 90 Summa 2,74 902,650 88 68 275,889 8 338 60,239 9 3,02,057,753 9 95,292 96 Siitä kaupungeissa.,395 582,593 83 336 6,505 53 7,239 8,578 647,97 76 58,74 97 maaseuduilla.,346 320,057 5 282 4,384 7 85 43,000,443 409,78 43 37,7 99 K uop ion lääni. r K u o p io...,004 42,700 39 58 33,329 8 04 22,76 6,058 59,093 72 2,536 4 Joensuu.... 78 43,525 54 43 9,564 29 6,607 65 92 48,275 62 0,603 25 Leppävirta... 309 04.009 38 98 43,02 90 59 34,89 82 348 8,060 2 0,85 8 Kiuruvesi.... 32544 5 09 3 0322 3 360 0,987 33 I is a lm i... 238 82,46 9 67 44,344 7 4 35,45 89 264 94,926 90 2,640 6 N i l s i ä... 60 5,898 6 4 3,763 7,626 90 57 8,550 6 3,504 L i p e r i... 52 3,624 6 2,894 86 259 4 57 6,438 42 5,30 4 Tohmajärvi... 06 6,883 6 2,0 6 522 0 2 7,735 8 2,642 77 Pielisjärvi.... 24,965 34 4 53 50 3 357 73 25 2,224 2 682 79 Juuka... 2 3,479 4 0 84 84 2 293 56 29 4,20 46 07 23 N urm es... 74 8,705 89 9,227 27 4 67 72 79 9,7 28 2,653 3 Summa 2,077 403,578 70 436 40,70 26 279 02,844 79 2,234 459,586 42 72,482 0 Siitä kaupungeissa.,82 86,225 93 20 42,893 8 33 29,368 7,250 207,369 34 32,39 29 maaseuduilla. 895 27,352 77 235 97,807 45 46 73,476 8 984 252,27 8 40,342 8 W a a sa n lä äni. Nikolainkaupunki.,65 79,058 5 285 8,475 38 64 7,26 92,772 895,954 29 76,803 7 Kristiinankaupunki. 285 34,448 52 37 24,09 90 38 24,942 93 284 334,980 46 42,53 37 Uusikaarlepyy.. 22 54,45 77 48 3,795 97 22 7,0 6 247 62,903 47 8,852 7 Pietarsaari... 647 232,083 40 57 29,433 60 39,622 644 230,670 75 42,664 68 Kokkola.... 36 02,525 74 50 25,740 78 38 2,345 63 328 0,935 48,6 83 Jyväskylä....,037 56,875 35 3 67,524 88,863 66,60 594,030 60 63,45096 Siirto 4,57,83,407 29 788 442,079 4 50 322,092 76 4,435 2,029,475 5 245,48 98
f 37 <N SO *5 05 05 Säästöpankkeja. C a is s e s d é p a r g n e. Sisällä olevain säästökirjain lu k u määrä vuoden alussa. Nombre des livrets nominatifs au commencement de Vannée. Crédit des déposants au commencement \ de Vannée. Edesvastaussum ma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyjen säästökirjain lukum äärä. Nombre des livrets ouverts pendant Vannée. Total des versements. Vuoden kuluessa sisäänpantujen rahain sum m a. Vuoden kuluessa, kuoletettujen säästökirjain lukum äärä. Nombre des livrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa u lo ste ttu jen rahojen summa. i Jäljellä olevain säästökirjain luku-. määrä vuoden lopussa. Livrets existants à la fin de Vannée. 3 h f. j, ë fftnf. tm Xnf. r s ÿ h f îm X n fi 7*0 Crédit des déposants à la fin de Vannée. Edesvastaussum ma vuoden lopussa. Capital des caisses. Säästöpankin omat varat vuoden lopussa. Siirto 4,57,83,407 29 788 442,079 4 50 322,092 70 4,435 2,029,475 5 245,48 98 I l m o l a... 68 24,063 6 54 7,339 50 9 3,509 53 3 39,323 48 5,245 83 Vähäkyrö.... 92 8,667 87 20 8,005 78 7 3, 84 05 24,38 8 3,607 68 Kauhava.... 57 6,847 40 9 5,28 86 2 459 3 74 2,04 24 2,25 K okkola.... 77 5,66 07 22 8,9 9 3 5,947 75 86 55,793 23 4,75 0 A la v u u s... 56 33,34 3 32 23,460 83 7 6,05 8 7 52,732 89 3,37 24 V i r r a t... 77 6,74 20 29 4,887 5 6,56 00 00 20,084 93 93 80 Uurainen.... 34 72,28 97 4 22,695 80 22,600 93 53 87,335 20 2,233 55 Saarijärvi.... 226 09,7 43 03 03,759 53 38 7,099 2 25 68,972 2,655 34 Summa 5,44 2,23,007 30,008 005,637 48 624 425,352 89 5,588 2,490,739 6 289,376 52 Siitä kaupungeissa. 4,57,83,407 29 788 442,079 4 50 322,092 70 4,435 2,029,475 5 245,48 98 m aaseuduilla. 987 382,200 280 63,558 44 4 03,200 3,53 40,204 43,957 54 O u lu n lä ä n i. O u lu... 2,073 857,747 88 423 233,7 84 236 08,369 75 2,260 957,348 29 2,425 83 R a a h e... 508 36,253 32 03 39,93 69 53 33,0 6 558 48,544 84 45,3 73 K alajoki.... 28 4,75 89 4 4,527 4 4 378 9 38 9,092 5 7,02 89 R antsila.... 2,994 76 4 74 76 4 74 66 2 2,008 23 Pyhäjärvi.... 26,30 49 7 50 3 203 8 23,05 55 2,577 67 H aapajärvi... - 5,370 - - 5,373 89,993 55 N i v a l a... 36 4,760 7 702 64 2 30 55 45 5,392 90 7,275 35 Paltaniemi.... 25 30,267 42 2 6,87 87 24 9,753 3 22 28,472 97 0,748 68 M u h o s... 39 5,072 64 0 4,954 - O 7 43 52 0,8 28 878 28 Tyrnävä.... 53 3,923 52 53 5,56 6 5 579 60 0 9,49 33 2,653 97 Lim inka.... 424 93,997 52 37 30,809 94 94 25,475 467 03,564 95 5,59 79 H aukipudas... 77 26,842 55 23,42 92 'o 5,75 92 26 46,420 4,80 8 Rovaniem i.... 4 64,0 47 46 40,003 8 9,002 23 69 04,309 42 3,25 K e m i... 85 0,400 70 7 3,929 9 4 537 23 88 4,335 2 7,549 40 Y litornio.... 50 4,30 2 00 24 32 50 4,605,260 49 Summa 3,680,245,704 45 896 40,822 55 457 253,784 6 4,25,445,904 30 3,40 88 Siitä k au p u n geissa. 2,58 994,00 20 520 273,03 53 289 20,485 8 2,88,05,893 3 256,539 56 m aaseuduilla.,05 25,703 25 370 28,79 2 08 52,298 35,307 340,07 7 54,60 32 Suom. Tai. Tila. 8
38 30. Osote pitäjänmakasiinein tilasta vuosina 886 890. Les m agasins de blé des com m unes en 8 8 6 890. 2 3 4 5 ][ 6 8 9 [ 0 Lääni. Säästö tilin p äätök sen m ukaan vuoden lopussa. M ontant des dépôts à la fin de l année. Siitä oli sisällä m akasiineissa. D e ces sommes restant dans les magasins. Gouvernements. R ukiita. Seigle. Ohria. Orge. Kauroja. Avoine. H erneitä. Pois. Puhdasta rahaa. En argent. R ukiita. Seigle. Ohria. Orge. Kauroja. Avoine. H erneitä. Pois. H:litraa. Hilitraa. Hilitraa. Hilitraa. 9kf. II:litraa. Hilitraa. Hilitraa. Hilitraa. V. 8 8 6. Uudenmaan lääni.. 52,0 5,695 0,740 3,438 42,287 4,493 8,848 Turun ja Porin» * 59,382 4,872 2,036 92 35,005 49,347 3,492 0,697 87 Häm een» 30,85 2,42 5,258 30,946 25,893 0,93 5,33 V iipurin n * 30,020 7,59 7,6 27,778 6,092 3,237 5,878 M ikkelin > 30,65 7,95 3,009 50,85 2,290 8,394 290 K uopion r> 49,096 40,932,022 2,55 24,08 22,89 34. V aasan» 60,79 55,43 5,639 36,975 39,57 38,043 4,574 Oulun 36,907 47,967 7,928 8,892 26,37 Summa 349,709 20,393 45,35 92 405,076 227,976 26,42 35,756 87 S T. 8 8 7. Uudenm aan lääni.. 53,767 5,70 0,495 0,759 48,04 5,28 9,567 Turun ja Porin» ' * 58,785 4,437 2,907 89 20,50 50,727 2,55 0,368 58 H äm een > * * 3,373 2,239 5,494 24,766 28,24 0,960 5,95 V iipurin» 29,449 7,90 7,622 88,078 7,73 4,843 6,07 M ikkelin» 32,67 8,460 3,078 5,986 7,967 0,93,535 K uopion 50,925 42,269,040 33,589 3,258 29,79 350 V aasan M * 60,773 54,526 6,407 39,999 36,724 36,284 5,265 Oulun» * ' 38,4 49,85 7,872 6,725 25,93 Summa 355,803 204,646 47,043 89 368,550 247,44 35,942 38,297 58 A7". 8 8 8. Uudenm aan lääni.. 54,604 5,974 0,659 7,040 45,4 4 4 4,826 9,027 Turun ja Porin» 56,074 4,326 3, 2 2, 5 8 47,475 2, 2 8 5 0,44 H äm een» 30,98 2,003 6,470 30,908 28,37,58 5,85 V iipurin r 30,360 7,238 7,487 28,372 9,025 4,986 4,904 M ikkelin 33,62 8,76 3,30 39, 9,677 3,387,540 Kuopion 5 * *, 50,450 4,804,434 29,372 29,379 2S,834 788 Vaasan» 63,085 56,259 6,848 38,46 38,223 38,925 4,66 Oulun H * 38,767 49,980 6,023 2,259 2,7 Summa 357,483 206,300 49,49 40,760 239,69 35,572 37,49
39 2 3 4 5 «7 8 9 0 Lääni. Säästö tilinpäätöksen mukaan vuoden lopussa. M ontant des dépôts à la fin de Vannée. Siitä oli sisällä makasiineissa. D e ces sommes restant dans les magasins. Gouvernements. Rukiita. Ohria. Kauroja. Seigle. Orge. Avoine. Pois. Puhdasta rahaa. En argent. Rukiita. Ohria, Kauroja. Seigle. Orge. Avoine. Herneitä. Herneitä. Pois. H:litraa. II:litraa. H:litraa. H;litraa. ifinf. H: litraa. H:litraa. Hrlitraa. Hrlitraa. - \ r. 8 89. Uudenmaan lääni.. 49,878 5,067 9,793 2,08 44,823 4,84 7,069 Turun ja Porin» 58,895 4,70 3,545 6 26,787 49,438,764 0,620 54 Hämeen H * 30,002,809 5,863 23,08 28,38 0,880 4,846 Viipurin n 27,324 6,643 6,554 37,004 4,25 4,27 4,554 Mikkelin» 32,85 8,09 3,352 29,806 8,340 0,909,644 Kuopion ti 50,654 4,685,570 30,435 26,67 27,23 739 Vaasan n 64,358 58,346 0,4 49,872 4,085 39,880 5,484 Oulun» 40,773 52,524 _ 6,062 2,709 2 2, 0 2 0 Summa 354,669 208,335 50,79 6 45,065 235,635 30,977 34,956 54 ~ % r. 8 90. Uudenmaan lääni.. 46,079 4,32,94 49,442 36,222 2,980 7,48 Turun ja Porin > * 56,402 3,853 3,833 59 29,232 47,373,693,852 53 Hämeen 'A * * 29,566,29 6,025 23,888 26,49 0,49 5,303 Viipurin 27,520 7,298 5,93 42,042,947 3,89 4,468 Mikkelin» * ' 3,926 8,036 9,276 3,094 8,025 0,420,79 Kuopion» ' * 50,842 42,683,639 32,20 28,63 26,709 494 Vaasan» ' 62,80 57,853 9,72 40,353 39,289 39,546 7,764 Oulun» 42,674 53,298 2,382 8,983 27,639 _ Summa 347,89 208,624 57,69 59! 450,553 226,493 33,369 38,208 53
i 4 3. luettelo rahastoista yleishyödyllisiä tarkotuksia varten, eläke- ja Spécification des fonds communaux et d autres fonds institués 2 3 apukassoista asianlaidan mukaan 3 p:nä Joulukuuta vuonna 890. pour l utilité publique, selon la situation au 3 Décembre 890. 4!I S II 6 II 7 il 8 i 9 j 0 I i l N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des c a p it a u x. K u n n a n n i m i. Communes. R a h a s t o n e l i k a s s a n n i m i j a t a r k o t u s. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. tfînfi 7<'i Biens immeubles. \ Maatiloihin ja kilntclmistöihin. j j i i Osakkeisiin.! i Actions. I ; Korkoa kasvaviin valtio- j obligatsioneihin ja muihin j! rvopapereihin. i Obligations de PEtat et j des Sociétés.! Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteckiä j vastaan. \ Prêts hypothécaires. j! Prêts sur d autres garantis, j Lainoihin velkakirjaa t : vastaan. j Pankkeihin talletettavaksi, j Comptes courants avec des j banques de dépôts. \ 3hf. [m I tfînf. Xnf Xnf. j ta % : A Sbf. t A ffinf. Kalustoon ja muihin saataviin. i Biens meubles et divers \ actifs. Argent comptant. j Puhdasta rahaa. t n ' Mnf. fêt Uudenmaan lääni. Helsinki. K a u p p a s e u r a n p e n s i o n i - j a a v u n a n t o k a s s a.......................................................... 224,293 26 2 A m m a t t i - j a T e h t a a n t y ö m i e s t e n a v u n a n t o k a s s a............................................ 53 3 V a h t i m e s t a r e i n p e n s i o n i - j a a v u n a n t o - y h d i s t y s............................................ 28,64 03 4 M e r i m i e s h u o n e e n p e n s i o n i k a s s a....................................................................................... 58,50 72 5 M e r i m i e s h u o n e k a s s a m e r i h ä t ä ä n j o u t u n e i t a m e r i m i e h i ä v a r t. H : g i s s ä 63,977 64 6 N i k k a r i - y. m. a m m a t t i k i s ä l l e i n a v u n a n t o - y h d i s t y s.................................... 47,06 27 7 K ä s i t y ö l ä i s s e u r a n a v u n a n t o - j a p e n s i o n i k a s s a................................................... 36,953 95 8 Loviisa. J ä r j e s t e l y - j a r a k e n n u s r a h a s t o....................................................................................... 55,097 05 9 5 0 K a n s a k i r j a s t o n r a h a s t o............................................................................................................ 5,425 69 N a i s v ä e n y h d i s t y k s e n k a n s a k o u l u r a h a s t o.................................................................. 5,687 04 2 M o s s e b a k a n r a h a s t o, l ä h e l l ä k a u p u n k i a l ö y t y v ä n n. s. K u k k u k i v e n v m p ä r i s t ö n k a u n i s t a m i s t a v a r t e n.......................................................... 5,507 76 3 A l e k s a n d e r I I : n s t i p e n d i o r a h a s t o................................................................................ 4,833 52 4 T j ä d e r i n r a h a s t o k ö y h i ä v a r t e n....................................................................................... 40,33 32 5 D e g o r b ä c k i n r a h a s t o k ö y h i ä v a r t e n........................................................................ 6 S e u r a n P r o A m o r e P r o x i m i L a s t e n r a h a s t o............................... 3,602 68 7 F e l i n i n r a h a s t o k ö y h i ä v a r t e n................................................................. 4,534 03 8 H o u g Y i e r g i n s a m............................................................................................................ 6,999 9 S u c k s d o r f f i n s a m................................................................................................................................ 4,044 45 20 E s c h n e r i n s a m..................................................................................................................................... 2,006 45 2 M e n n a n d e r i n s a m............................................................................................................... 0,000 22 Porvoo. U u t i s r a k e n n u s t e n k a s s a..................................................................................................... 42,430 38 23 M a j o t u s k a s s a........................................................................................................................... 64,508 45 24 K ö y h ä i n k a s s a........................................................................................................................... 44,400-25 M e r i m i e s h u o n e k a s s a.................................................................................................................... 20,450 48 98,754 28 2,000 j 7,500 6,038 98 i _ 25,950 3 33,000 26,000 6,000-98 40 2 - - _ j 24,600 2,000,848 03 66 3 _ - _ _! 24,448 90 32,5 i 3,353 39 233 2 4-40,676 63 23,30 0 5! - -,000-32,00 _ - t 3,96 27 6! 324-4,655 66 ;336,8 89 0,500 ; 7,800 :,489 50 372 90 7 28,090 i - 0,500 ; i6,ooo 383 39 23 66 8 ' - _! i _ 0,000 4,000, 8,500' j 94 6,585 90 9 5,000 J 225 69 200 0 - - _ - 9,700 - j 5,606 87 6 77 38 40 3,500 i ~ ',978! 37 29 39 _ S 2 - - - 4,830; 85 2 67 : _ 3 26,40 76 8,79 42 20 4 5,000 L 4 - _ 2,000 27,000 24-5 580 3,020 2 68 6 i 4,530-4 03! 7 I - 2,000-4,400-3 9 595,20 8 4,044 45 9-700,300 6 4 0 20 _ I 0,000 ;2-42,430 38 22 64,508 45 23 00 44,300 24 - - -,000 4,000 j 2,350-2,633 33 06 65 360 50 25
! j 42 43 2 3 i i * Il «Il? I 8 I 9 I 0 N i i s t ä s i j o t e t t u. P lacem en ts des ca p ita u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. ïfinf. Pääoma-varoja. i a Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. j Actions. ïfînf. n Xnf Osakkeisiin. i" j Korkoa kasvaviin valtioobligatsioncihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. [ Prêts hypothécaires. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Prêts sur d autres garantis. Comptes courants avec des i banques Je dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin j saataviin. Biens meubles et divers ^ actifs. Puhdasta rahaa. j Argent comptant. 9 k f r> 3hf. ÿhf. Xnf.,. ffmf. \ &mf fê Porvariston pensionikassa... 270,269 99 2 K ansakoulukassa... 45,524 36 3 L. Bromanin testa m en ttir a h a sto... 27,44 2 4 Alfred Langin sam... 26,000 5 llta k o u lu ra h a sto...,38 28 6 Pyhäkoulurahasto...,280 8 7 Apurahasto köyhiä porvarein leskiä ja lapsia v a rten... 4,600 8 F. Linderoos in testamenttirahasto...,000 9 Hedvig Nylundin sam... 0,000 _ 0 Tammisaari. Lindqvistin testamenttirahasto kansakoululasten avuksi.... 25,426 _ Naisväenyhdistyksen kassa köyhäin lasten vaate-avuksi.... 8,804 22 2 M erimieshuonekassa... 5,492 83 3 Kauppa- ja Teollisuusyhdistyksen k a s s a... 7,494 72 4 L a ivu rein yh tiön k assa... 2,593 55 5 Säästäväisyysseuran k assa... 300 6 Käsityöläisten pensionikassa... 2,205 23 7 Vapaa-ehtoisen palokunnan k a s s a... 2,095 26 8 Norrgrenin testamenttirahasto porvarein leskien auttamiseksi.. 0,500 9 Carolina Carlstedtin lahjotus kansakoululasten auttamiseksi.. 3,000 20 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 0,000 2 Hankoniemi. Aleksander II:n stipendiorahasto.... 3,099 85 22 Kansakoulun stip en d io ra h a sto... 5,647 73 23 Köyhäintalonrahasto...,2 60 24 Realikoulunrakennusrahasto... 7,942 47 25 S airastu van rah asto... 9,34 73 26 T enhola. Maatilarahast.o...... 24,977 4 27 K ö y h ä in k a ssa... 9,27 3 28 Käsityökoulurahasco...,04 94 29 Aleksander ILn stip en d io ra h a sto...,457 2 30 Tierakennuskassa... 250 96 3 Hedv. Bruncronan stipen d io ra h a sto... 78 57 32 V iljelysrahasto... 5,000-33 Reservirahasto... 746 25 I 65,000 88,700,000,260 4,309 99 i - - ~ 45,524 36 - - 2 27,44 2-3 26,000 i 4 : - -,38 28 5,26 5 - - 54 03 6 4,600 ; 7 i,000 : 8 - - - 0,000 - - - 9 j,000-876 - 0,400 3,50 ' - - - 0-8,2 0 0-520 84 22 i! - - 0,500 4,060 -! 932 83 2 - - - - 3,000 3,000,459 90 34 82 3-2,250 56 37-87 8 4 i - _ 300-5 - - : - 2,20523-6,000 600 495 26 7 - - - - - - j 0,500 - - - - - -! - 8 i _ 3,000 9 ; 5,000 5,000! - - 20 ; 2,935-64 85-2 5,647 73 ; - - 22,2 60 - : - 23 7,900 42 47 24 9,300 4 73 25-2,500 9,750 j,600 3 44 85 70 26 6,500 800,033 2 0 774 3 27 - ( 390 94 74 28-800 607 53 49 59 29 i - j - 2 00-40 96 0 - - 30 j - - - -! - - 78 57 - - 3! i - 5,000; 32 - - - - i - - 70-386 69 4 40 75 6 33
! 44 45 2 4 I 5 II 6 I I 7 II 8 I 9 I 0 Il Niistä sijotettu. Placements des capitaux. Kannan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. PHäoma-varoja. Total des capitaux. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Xnf tn Actions. Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. i Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa. S V im 9hf. jm S V läi X n f fil s v Pê 3kf. n Skf. f i & hf * B r o m a r v i. Aleksander II:n stip en d iorah asto... 300 29 2 Bromarvin viljelysrahasto... 5,520 72 3 K ö y h ä in k a ssa... 5,362 05 4 P itäjänm akasiini... 3,940 95 5 K irjastonrahasto... 6 6 P o h ja. K ansakoulu rah asto... 6,683 38 7 Lindgrenin lahjotusrahasto kansakoulua v a r te n... 6,576-8 L ainakirjastonrahasto... 5 27 9 Aleksander II:n köyhäin- ja sairashuonerahasto... 580 80 0 Yhteinen k öyhäinrahasto... 34 67 Julinin lahjotusrahasto...,60-2 Fattenborgin sam... 350-3 Kollinin sam... 80 4 Sällin sam... 200 5 T ienkorjausrah asto... 2,822-6 Poihjoisen köyhäinhoito-alueen r a h a sto... 923-7 Itäisen sam. sam...,700 8 T a m m isa a re n \ m a a seu ra k. / Viinaverorahasto... 32 33 9 In k o o. K ö y h ä in k a ssa... 582 89 20 Sam. Fagerviikin t e h t a a l la... 2,40 65 2 K irkkokassa... 7,86 39 22 V iinijyväkassa...... 30-23 Aleksander II:n stip endiorahasto... 906 62 24 Viljelysrahasto... 5,000-25 Sam. reservirah asto... 678 29 2G D e g e rly. Viinaverorahasto, aiottu köyhäintalon tek em iseksi... 0,494 75 27 V iinijyväkassa... 26 90 28 K irk onkellorahasto...,065 79 29 Rahasto hautausmaan muuria varten... 28 87 30 K irkonkassa... 2,283 22 3 Pitäjän m akasiinissa... 2,600 _ 32 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 37 3 3 J E spoo. V iinaverorahasto... 5,220 300 29 5,375 45 72 2 3,067 66 2,0 4 9 60 2 44 79 3 727 50 3,23 45 4 6 5 4,540 83 2,073 42 69 3 6-570 2,000 7 5 27 8 5 9 6 0 9 34 67 0,60 3 50 2 80 3 200 4 2,5 0 0-322 5 923 6,700 7 32 33 8 5 82 89 9-2,40 65 - - 20 6,86 -,000 3 9 2 30 22 906 62 23 5,0 0 0 2,585 50 7,8 9 2 29 24 ÖQ 9Q 6 96 26 - - 200 6 90 27 _ _ -,000 65 79 28 28 8 7 2 9-2,000-283 22 3 0 600 j 2,000 3 37-32 - - - - 0,000 - - 5,22C- l: - - - - - - 3 3 ] Suom. Tai. Tila. 9
I 46 47 2 3 4 5 I I 6 I I 7 I I 8 I I 9 I I 0 I N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Communes. R ahaston eli kassan nim i ja tarkotus. Specification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux.. 3hf. JMf Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. J Lainoihin kiinnitystä, j vastaan kiinteään omaij suuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Prêts sur d autres garanties. i.........! J Comptes courants avec des j J banques de dépôts. ; Pankkeihin talletettavaksi, j Kalustoon ja muihin j saataviin. Biens meubles et divers actifs. mnf. i» 9 h f mnf. p» mnf. 7* mnf. n mnf. mnf. 7»l mnf. 7»: Argent comptant. Puhdasta rahaa. j Espoo. Elok. 4 p:n rahasto: kahden köyhän lesken h y v ä k si...,000 2 G eitlinin k a n sa k o u lu ra h a sto...,00 3 N aisyhdistyksen rahasto köyhiä v a r t e n...,000 4 P e lla v a r a h a s to...,066 46 5 Karam sinin k a n sa k o u lu ra h a sto... 4,000 6 Bobergin rahasto köyhäin lasten k o u lu n k ä y n n ik s i...,500 7 W ahlbergin sam. sam... S K irkko n u m m i. K öyhäin lahjotusrahasto...,206 03 g Siuntio. N. k. Backmanin, W ikstedtin, Jägerhornin sekä Venäjän ja Saksan r a h a s t o t... 0 Lohja. K ö y h ä in k a s s a... 3,803 84 i i A leksander II:n s t i p e n d i r a h a s t o... 4,968 2 2 K assa teitten ja siltain korjausta v a r t e n... 2,73 5 3 M akasiininkassa mp. ja vp. kansakoulu-opettajain palkkaam iseksi 6,023 6 4 K irkkokassa korjauksia v a r t e n... 3,870-5 Y i i n i k a s s a... 643 5 6 Lakspohjan hautakassa: Ehrnroothin perhehaudan kunnossapidoksi,26 30 7 Num m i. H ä tä -a p u k a ssa... 5,289 60 8 K ö y h ä in k a s s a... 2,055 64 9 Lainakirjaston k a s s a... 85 30 20 P a p p ila n k a s s a... 87 8 2 K i r k o n k a s s a... 47 69 22 V iin ijy v ä k a s s a... 63 4 23 K ristiina Landenin kassa orpolasten koulussakäyntiä varten.. 3,087 7 24 Kansakoulun k a s s a... 464 20 25 K iertokoulun k a s s a... 70 30 26 Roeringin k ansakoulurahasto... 7,526-27 Pusula. Ompeluseuran kassa (lähetystointa v a r t e n )... 6,700 4 28 Kansakoulun ja orpolasten k a s s a... 7,700 29 Ompeluseuran kassa (köyhiä koululapsia v a r t e n )... 3,00 :i0 W ihti. A hlm annin r a h a s t o...,362 68 3 P yh ä jä rv i. A leksander II:n s t i p e n d i r a h a s t o... 55 3 i 2 Porvoon p it. K ö y h ä in k a s s a... 3,46 8,000 \,00-2 _ i,000 3 - - - - 500, - j - - - - 560 - - - 6 46 4-4,000 5,500 6-6,920 4,000 - - _ 200 7 _ - - - - 8,500-2,427 49 -! 278 54 8 _ 3,900 9 - - - - 3,500 303 84 0 2,200 2,700 68 2 2,700-5 2 3 - - 4,000,900 - - 23 6 3 _ 3,800-70 4 600 i 43 5 5,200-6 30 6 - - - - -! - 4,729 60 - - - 560-7 - - - - - _ - - - - - - 2,055 64 8 - - ' 85 30 9 - - - - 87 8 20 - j - - - 230-87 69 2 - - - - 50 3 4 22 - - 3,000 87 7 23-464 20 24 70 3 0 25 7,00 3,000 3,500-200 4 i 2 7 7,500-200 28 426 3,000 00 2 9 - - 95 727 4 55 2 5 5 4 30 i 26 5 5 3 3 j 7,79 24 - - - - - - - 4,06 80 77 -,26 77 3 2
48 49 2 3 5 II 6 II 7 8 II 9 Il 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s des c a p i t a u x. Kannan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä ' vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. IPrêts sur d'au tres ga ra n ties. i Lainoihin velkakirjaa j vastaan. Comptes courants avec des banques dés dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. «nf rm X n f.» 9 h f M X n f fu M n f j» ) Mnf. j* m n f n M n f im Mnf. 7>il Porvoon p it. V ah in k o -elä in rah a sto...,433 73 2 Rahasto kiertokouluja v a r t e n... 333 35 3 Rahasto vakinaisia kansakouluja v a r t e n...,603 2 0 4 Rahasto maanteitä ja siltoja v a r te n... 5,634 96 3 P a p p ila n r a k e n n u sr a h a sto... 7 8 3 6 C V iljelyslainarahasto...,355 9 0 7 Juseliuksen rahasto Boen kartanon köyhiä alustalaisia varten...,632 8 L:n rahasto, jonka korot käytetään kasvatusavuksi jollekulle orvolle poikalapselle Porvoon pitäjässä eli sen kappelissa 4 3 0-9 P u kkila. K ö y h ä in k a ssa... 2,3 2 4 24 0 Sud en tapporah asto... 3 8 0 5 L ainakirjastonrahasto... 2 45 57 2 Tie- ja sillan rak ennuskassa...,33 57 3 Kansakoulun k ir ja s to k a s sa... 62 5 4 K irkkokassa... 6 00 5 U r k u k a s s a... 72 6 Porneesi. K ö y h ä in k a ssa... 2,4 0 7 6 0 7 K ansakoulukassa... 3,593 44 8 Pastori Karénin lahjotus kiertokouluja v a r t e n... 0,726 50 9 Aleksander II:n stip en d iorah asto...,02 58 20 Rahasto maanteitä v a rten... 624 38 2 Helsingin p it. v. B o n s d o r f f i n r a h a s t o k ö y h ä i n t a l o a v a r t e n................................................... 3,56 65 22 A l e k s a n d e r I I : n s t i p e n d i o r a h a s t o.................................... '......................................,372 66 23 B e r g b o m i n k a n s a k o u l u r a h a s t o....................................................................................... 0,000-24 A r p a j a i s r a h a s t o, k o r k o k ä y t e t ä ä n v a a t e - a v u k s i k ö y h i l l e k o u l u lapsiin...,040 [25 K å r b ö l e n k o u l u r a h a s t o, v a s t a i s e n k o u l u n p o h j a r a h a.............................. 26 K ö y h ä i n k a s s a n r e s e r v i r a h a s t o....................................................................................... 2,0 0 0-27 A l e x i s K a v a l e f f i n l a h j o t u s k ö y h ä i n t a l o n k a u n i s t a m i s e k s i... 3,87 28 M äntsälä. A l e k s a n d e r I I : n s t i p e n d i o r a h a s t o................................................................................ 3,325 27 29 N u r m ijä r v i. Aleksander U n stip en diorahasto...,200-30 Lutherin muistorahasto raamattujen ostoksi kansakoulu-oppilaille 65 -,400 33 73 l 22 5 0 3 0 85 2 37 5 0,565 70 3 5,6 0 9 30-25 66 4 77 8 8 - - 4 8 5 00,09 6 64 29 6,600 - - - 32-7 430 8 - - -,000 - -,324 2 4 9 - - 2,2 0 0 _ 200 80 5 0 245 57,33 57 - - - 2 "70 62 5 3 400 - - 2 0 0-4 3 83 93 77 6 3,0 0 0 9,748 54 99 24 j 645 66 7 5,6 0 0 4,62 26 2 28 6 2 8 6 08 8,02 58 9-502 2 38 0 20 - - 2,0 0 0 900-73 83 65 2 47 78 29 88 22 0,000 25,000 _ 4 0 _ 24 I 00 25-2,0 0 0 26 3, 0 0 0 87 27-2, 0 4 [ 547 2 6 7 4 5 28,000 200 29 65-30
j 50 5 2 CO 4 I 5 I 6 II 7 II 8 II 9 Il 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. t p s Siens im m eubles. Maatiloihin ja k iinteim istöihin. A ctio n s. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin vaiti o- obligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiin n ity stä vastaan kiinteään om aisuuteen tai h yp oteekiä vastaan. Prêts hypothécaires.! m n f p i m nf. p \ 9 k f p i m nf. n m n f p i j! X n f p i m nf. p i m n f p i Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja m uihin saataviin. Argent com ptant.! Puhdasta rahaa. N urm ijärvi. Adlercreutzin rahasto Räskogin talon köyhiä varten (94 tyn. ruk.) 3,998 34 2 Sipoo. C. F. Eklundin työlaitos, työtienestiä varten hätävuosina... 5,637 7 3 Ulriika Armfeltin rahasto köyhiä säätyhenkiä varten...,80 39 4 Tuumia. Sotaneuvos Nybergin k o u lu r a h a s to... 30,000 Aleksander II:n stipen d io ra h a sto...,000-6 P ernaja. Ulriika Armfeltin rahasto köyhiä säätyhenkiä varten... 3,004 98 7 Heleena Johanintyttären rahasto vanhoja emännöitsiöitä varten. 45 93 8 Aleksander II:n h ä tä a p u r a h a s to... 3,403 89 9 Vapaah. J. A. v. Bornin rahasto Röysynsuon ojittam iseksi...,27 76 0 Y ah in k o-eläin k assa... 27 28 Otto Johanssonin kansakoulurahasto... 8,00 86 2 Kirkonkylän piirin kansakoulukassa... 3,000-3 Otto Johanssonin testam enttirahasto... 6,000 4 Neiti Ida Mennanderin kansakoulurahasto... 300 5 Theodor Ruuthin sam... 00 C L iljendaali. Kassa ylempää kansakoulua v a r t e n......,854 78 7 Aleksanteri ILn stipendiorahasto... 42 70 I t Rahasto köyhäin ja turvattomain lasten kasvatusta varten... 39 40 9 Peto-eläinpalkintorahasto... 2 6 20 Sillan- ja m aantienrakennuskassa... 842 34 2 I itti. S a ira sk a ssa... 5,36 98 22 H ätä-apurahasto... 3,606 22 23 Hjerpen k ö y h ä in r a h a sto... 903 49 24 Jaala. S a ira sk a ssa... 4.304 58 25 H ätä-apurahasto... 547 74 26 Hjerpen k ö y h ä in r a h a sto... 23 38 27 Elim äki. Isäntä-yhdistyksenrahasto...,464 94 :28 K ö y h ä in k a ssa... 6,22 38 29 K o u lu k a ssa... 8,37 06 30 H ätä-apukassa...,87 90 3 Forselleksen lahjotusrahasto... 3,86 32 32 V iinaverorahasto... 7,42 0 33 Sillanrakennuskassa... 3,076 07-4,3 0 0 853 84 483 33 Il Il,80 39 i 3 T V aroja h o i t a a P o r v o o n tu o m io k a p it u l i, u u s u la n s ä ä s t ö p a n k i n j o h t o k u n n a n h o i d e t t a v a n a. j,600,300 04 93 6 - - ' - - - - i 5 93 7,700,2 0 0 39 54 84 35 8 600 5 0 0 27 76 9 27 28 0,0 0 0 4,7 0 0 2,30 86 3,000 2 6,000 i - j! j - : i - - j _ - - - - - - - - _ 3 00 4 00 5 II,777 62 0 5 68 6 _ 34 50 8 20 7 35 4 40 8 00 2 6 9 7 9 7 2 50 32 84 20 2,0 0 0 2,53 703 43 27 55 2 4 0 0 2,9 8 9 208 0 8 9 4 22 8 5 0 45 63 7 86 23 2 7 9 52 9 6 4,0 0 5 90 24 547 74 25 _ 00 6 25 38 26,000 42 4 22 94 27,952 75 2,0 0 0 2,0 0 0 2 59 63 28 - - 7,8 0 0 22 - - j 56 84 2 4 5-3 6 66 50 52 40 30 2,5 3 0 ; - _ 6 56 32 3-7,5 45 - - - 2 6 9 65 3 2 i 2,2 9 2 50 7 8 3 57 3 3 i 29
52 53 2 3 4 li 5 j 6! 7 li «il 9 I 0 N iistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des c a p ita u x. P ääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja k iinteim istöihin. A ctions. Osakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin v altioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin k iinn ity stä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hyp oteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. i Kalustoon ja m uihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. å tn f JM mnf. n m nf n f» M nf n mnf. 7» Mmf 7* m nf jm mnf. i E lim äki. Aleksanteri II:n k o u lu r a h a sto... 49 70 2 K oiran verorah at... 407 75 3 Maanteiden r a h a s to... 7,500 4 Sam. a p u r a h a sto...,9! S A v j ala. Aleksanteri II:n k o u lu r a h a sto... 462 46 6 S a ir a sr a h a sto... 8,876 20 7 K äsikassa...,39 20 8 H ätä -a p u ra h a sto... 2,552 9 Wreden h a u ta k a ssa...,327 92 0 Orpolasten k a s s a... 96 38 L aptreski. H ätä-apurahasto... 3,838 93 2 Gyllingin ruokitsem israhasto... 5,000 78 3 Sam. rahasto orpolasten k a sv a tta m isek si... 28,85 80 4 Sillan- ja tienteonrahasto... 553 83 5 Lindroosin la h jo tu sra h a sto... 56 38 6 Ruots.-Pyhtää. Lahjotusrahasto Pyhtään ruukin vanhain työmiesten auttamiseksi...,294 90 7 H ätä-apurahasto... 3,689 29 8 Aleksanteri II:n stipendiorahasto...,05 7 9 M yrskylä. 49 24 20 A rtjä rvi. H ätä-apurahasto...,352 99 2 Rahasto peto-eläinten hävittämistä varten... 323 70 22 Maantien- ja sillan teonrahasto... 248 48 23 S airash uonerahasto... 3,26 74 2 4 K ansakoulukassa... 3,07 25 Aleksanteri II:n m uistorahasto... 40 26 O rim attila. Aleksanteri II:n stip en diorahasto... 3,398 39 27 Peto-eläinkassa...,685 43 28 Köyhäinyhdistyksenkassa... 6,45 63 2 9 23 köyhäinpiirin pohjarahastot y h t e e n s ä... 26,385 46 3 0 Löfvingin m orsiusrahasto... 460 3 Sam. köyhäin sam... 857 20 3 2 Strömbergin k irja ra h a sto... 205 80 49 70 i 407 04 7 2 975 6,5 2 5 3 775 344 4 4 03 59 46 5 - j 4,2 4 0 20 2, 0 0 2,5 0 0 36 6! -,09 36 28 84 7 j 2,433 27 i 8 84 8,26 50 _ 42 9-3,834 94 96 38 0 3 99 _ 5,0 0 0 78 2 5,2 0 0-4,450-9,2 0 0 8 0 3 5 4 9 9 8 3 8 5 4 5 5 - - - 5 33 5,200 94 90 6 3,6 0 0 89 29 7 5 7 8 - - - - - 00 39 24 - - 9,352 99 20 323 70 2 2 48 48 22 3,26 74 23 3,07-24 3,398i 39 26 j,58 6 04 37 27-857' 2 0 2,509i 80 3,69i 60 466 23 28 26,385i 46 jl 29 20Ei 80 32 j j 25 30 3 Suom. Tai. Tila. 20
»2 54 55 4 5 I 6 i: 7 II 8 I 9 0 i i N i i s t ä sij otettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des ca p ita u x. Pääom a-varoja. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiintcimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin vaiti o- obligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et i des Sociétés. \ Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d antres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. J Comptes courants avec des \ banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. <2 s 5. P # ft mnf. n tfnfi IA mnf. im, 9 h f j n mnf. j mnf. /'I mnf. j n O rim a ttila. Soirinsuonrahasto... 00 2 Maanviljelyslainarahasto.... 2 2,704 90 3 J. Peltolan ja hänen vaimonsa Amalian stipendiorahasto...,57 4 Susanna Mäkelän sam... 200 - - - \ - - - - ~ 00! 7,505 5,23 33 76 57 2,57 3 2 0 0 - - - - - - - 4 Turun ja Porin lääni, 5 Turku. Maistraatin pensioni- ja avunantokassa... 32,222 27 6 20 7 Ruokatavarakauppiasten sam. sam... 3 6,726 92 8 Käsityöläisseuran sam. sam... 235,54 32 g Laivuriseuran sam. sam... 86,3 2 6 70 0 u 2 29,356 43 M erimieshuonekassa... Pensioni- ja avunantolaitos vanhoja, turvattomia, vaimonp. säätyhenkiä v a r te n... 89,672 52 2 Kaupp. Johan Spieker-vainajan lahjotusrahasto... 22,5 9 8 6 3 Rautalinin testa m en ttirah a sto... 5,909 6 4 Roosin d : o... 8,3 3 5 94 7 Saloviuksen d:o... 6 9 0 8 Naisväen-yhdistyksen k a s s a... 9 2,44 90 9 Cajanderin testa m en ttira h a sto... 47,69 82 20 Rettigin d : o... 32,8 6 2 70 2 Heldtin d : o... 7,493 25 22 W. A. Hjeltin avunantorahasto... 2 4 2,977 2 23 Eschnerin v apaalasarettirahasto... 706,5 4 4 56 2 4 Apteekari Arvidssonin lahjotusrahasto köyhäinhoidon hallinnossa 3 2,000 25 Neiti Erica Tockerströmin testamenttirahasto... 9 0 0 0 26 Pehr Ithimaeuksen istutusrahasto... 0,403 75 27 P. C. Rettigin p ensionirahasto... 3 0, 6 5 54 28 Turun tehdasyhdistyksen h a llir a h a s to... 2 3,2 6 2 29 29 Turun tehdasyhdistyksen yksityinen r a h a s to... 732 7 30,98 j 5 0 j 5 8, 0 0 24,5 0 0 8,640 77 - - 66,623j 2 8 j 454,000-92,42 j - - 373 92 6-6,968 04 2 4 4,0 0 0 4,4 6 0 J 9,5 0 0 4,7 9 8 8 8 7-92,28' 57 30,3 0 0 3,2 7 5 8 4 9,5 0 0 36,6 0 0 i 226 70 9 36,800-8 4, 5 0 8,4 0 6 43 0 2,400 4,272 52 26,4 0 0 9,6 0 0 _ - - 3,224 45-9,000 : - 374 6 2 2,500,228 56 09 j,463 75 6 08 30 3,593 36 6,0 0 0 j 742 58 _ 4 - -,000 3,920 36,295 49-377 9 5 - - - ~ - - 7,0 0 0 690-2,68 2 ~ - 6 6,477 25 4,0 0 0 24,576 54 j 2,36 8 jj 7,280 6 9,7 0 0 4 7,6 0 0 3,0 0 0 9,589 82 9 - - 2,200 3 0,000 662 70 20 ~ 6,003 j 9 6,5 0 0 3 7,8 0 0 2 4,5 0 0-6,6 9 0 25 2 j 2 2 8,4 0 0 3,000,577 2 22-40,025 5 7 9,4 3 0 _ 5 6,4 0 0 9,800 0,889 56 23 32,0 0 0 2,0 0 0 2 4 25,475 ; 8,9 2 8 75 _ j26 5,200 2 3,5 0 0 -,465 54 27 6,300 6,9 0 0 62 29 28 732 7 29
56 57 2 3 4 I «" I 6 i 7 ""Il «I 9 j 0 I l i i Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja k iin teim istöihin. A ctions. O sak keisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin vaitioobligatsioneihin ja m uihin Lainoihin k iin n itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai h y p oteekiä Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavak si. Kalustoon ja m uih in saataviin. Biens meubles et d iv ers i a c tifs. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. 9hf. fh mnf. 7» mnf. r i mnf. f» mnf. JW mnf. 7M mnf. * mnf. n mnf. Kenraaliluutnanti Scliwertschkofïïn rahasto varattomain vaimonp. säätyhenkien auttamiseksi T u ru ssa... 55,500 2 Apoth. Arvidssonin la h jo tu sra h a sto... 30,747 50 3 P o Aleksander II:n stip endiorah asto...... 0,473 02 4 Lasaretinrakennusrahasto... 99,673 08 5 Sjöblomin lahjotusrahasto kansakouluja v a r te n... 26,000 6 Franzenin stip en d io ra h a sto... 445 90 7 Arvid Grönfeldtin sam... 2,086 0 8 Anniskelu-yhtiön sam...,309 3 9 Vaaterahasto köyhiä kansakoulu-oppilaita v a r t e n... 3,850 68 0 Elisabeth Stenvallin lahjotus... 2,285 76 Theodor Moliisin lahjotusrahasto köyhiä varten... 4,386 4 2 Carl Duvaldtin sam... 3 G. A. Görmanskyn sam... 557 20 4 K ansankirjastohuoneenrahasto... 30,454 88 5 Köyhäin- ja työhuonelaitoksen pohjarahasto... 856 99 6 Rouva Fagerin hätä-apurahasto... 6,000-7 Vapaa-ehtoisen palokunnan rakennusrahasto... 5,835 26 8 Vapaa-ehtoisen palokunnan laulajain lahjotusrahasto... 680 67 9 Antero ja Eeva Ahlströmin lahjotus jo u lu -a v u k si... 0,000 20 Caroliina Sundvallin sam. sam...,50 83 2 Kauppa-yhdistyksen k a ssa... 2,030 22 22 Kauppaseuran a v u n a n to k a ssa... 80,236 64 23 Naisväen-yhdistyksen k a s s a... 3,50-2 4 Pensionilaitos iäkkäille turvattomille v a im o n p u o lille... 40,628 97 25 Kansanvalistusseuran k a s s a... 342 92 26 Käsityöläisten avunantokassa... 39,782 53 27 Purjehusseuran k a s s a... 2,282 93 28 Säästäväisyysseuran k a ssa...,97 60 29 M erim ieshuonekassa... 40,222 30 Yhdistys naisstipendioita v a r t e n...,05 45 3 Dorcas yhdistys köyhäin lasten r a v itsem isek si... 3,75 48 32 Vankeusyhdistyksen k a s s a... 3,95 95 30,000 747 50 2 0,365 02-08 3,800-95,3 82-2,56 26 4 5 445 90-6 2,086 0 i\,309 3 - - 8 -,500,943 8-407 50 9 2,285 76 0 2,000,600 76 4-70 - 0,000 2 6,000 557 20 3 69 2 4 856 99 - - - 5! - 6 5,835j 26-7 680: 67 - - 8,50 83 I! 2,000 30 22 2 35,400 44,00 736 64 22 3,00 - - 50 23-8,400-32,027 72 20 25 24 i 342 92 25 _ j 39,782,450 84 8 8 2 27:,900 : 7 60 28 38,876 44 -,345 80 29 _,008 3 7 32 30 j,750,965 48 - ~ - 3 I - - 8,95 J95 - - - - 32 i 9j
- -. - «58 2 3 QO O) N i i s t ä sij o t e t t u. T l a cement s des capitaux. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. 3 k f?tä Biens im m eubles. Maatiloihin ja k iinteim istöihin. A ctions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin k iinn itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques dès dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja m uihin saataviin. tbien$ meubles et divers a c tifs. n M n f * mnf. 7i mnf. H mnf. pâ mnf.! iuà. mnf. M mnf. n Argent com ptant. Puhdasta rahaa. Pori. Työlaitos kerjääviä lapsia v a r t e n... 9,748 40 2 Avunantokassa vanhoille naispalvelioille... 5,07 90 3 Kansan lukusalin varat... 33 76 4 Purjehusseuran Uuden Paviljongin rah asto... 5,009 54 5 Porvariston stipendiorahasto... 2,400 6 Rauma. Kreivi C. M. Creutzin sairasapurahasto...,04 60 7 K ö y h ä in k a ssa... 34,6 76 8 Ilvasen pikkulastenkou lukassa... 5,086 73 9 H ätä-ap u rah asto... 2,95 0 Hedvig Amnellin stipendiorahasto... 2,079 - J. M. Ilvasen la h jo tu s r a h a s to... 3,58 53 2 Kirkonrakennusrahasto... 5,9 6 3 G. V. Yahlroosin lahjo tu sra h a sto... 2,59 58 4 K irkkokassa... 2,228 5 Käsityöläisten pensionikassa... 8,526 38 6 2,320 7 Porvariston pensionikassa... 62,706 50 8 Ruum iinvaunukassa... 357 9 Gust. Springertin lahjotus köyhäinkassalle... 7,43 49 20 H ätä-apurahasto... 2,43 08 2 M erim ieshuonekassa... 38,205 5 22 Uusikaupunki. Kreivi C. M. Creutzin la h jo tu sra h a sto...,000-23 Kaupungin diakonissarahasto... 20,8 24 Lastenkotirahasto... 5,528 87 25 Cederin lahjotusrahasto k ö y h ä in k a s s a lle... 8,000 26 Työväen sairas- ja h a u ta u sk a ssa...,325 65 27 Cederin lahjotusrahasto k i r k o l l e..... 65,289 70 28 Andolinin sam. köyhäinkassalle... 4,793 47 29 Seikovin pikkulasten koulurahasto... 36,509 90 30 Sillanrakennusrahasto... 7,374 76 3 Kauppa- ja laivanpäällikkö-seuran p e n sio n ik a ssa... 73,434 44 32 L a sa r e ttira h a sto... 24,85 02 33 Käsityöläisseuran pensionilaitos... 40,942 78 8,0 0 0 0,000,258 84 489 56 i - 5,000 7 90 2-33 76 3 5,0 0 9 54 - - 4 2,4 0 0 5 _,000 4 60 6 ; 950 _ 8,0 0 0 _ 22,35 _ - 2,85 76 7 00 4,9 9 4-67 32 8 950 2,0 0 0 9,245 - - - - 9 2,07 50-7 50 0 4 0 0 5,5 0 0 5,725 - -,956 53-5,9 6 2 2,400 9 5 8 3 2,2 2 8 4 2,4 0 0 5,72-9 54 3 8 5 2,3 2 0-6 8,265 2 6,550 2 4,6 2 0 3,27 5 0 7 357 8 4,500 2,7 j 97 j 20 52 9,820-293 08 20 8,0 0 0 7,37 79,842; 68,045 0 4 2 _,000 i 22 2 0,0 0 0 - i 8 23 5,528 87 i - 24 25,306 20 9 45 26 4,5 0 0 7,000 6,723 0 6 66 64-27 4,793 47 28 _ 5,0 0 0 2 3,8 0 0 5,6 5 0,000-5 5 07 9 04 8 3 29 7,374 76 30 07,858 6 4 8,8 0 0 0,400-4,2 4 3 49 2, 3 2 3 4 3 2 4,85 0 2 - - 32 _ 2 0,700 7,70 742 5,790 63 33
"2 -. - 60 6 r O» r N iis t ä s ijo te ttu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des capitaux. Pääoma-varoja. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. suuteen tai hypoteekiä j vastaan. Prêts hypothécaires. Lainoihin kiinnitystä Prêts sur d autres garanties. i Lainoihin velkakirjaa! vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. j Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa. jm n Skf. 7* 9htf. pi Mmf. pl 3kf. pi JMi 3 k f j ps X nf. J på Uusikaupunki. V iinaverorahasto... 5,9 5 5 82 2 Käyhäintalonrahasto... 4,9 2 0 23 3 N aisväen yhdistys...,845 23 4 M erim ieshuonekassa... 5 0, 8 0 80 5 Maarianham. K ö y h ä in k a ssa... - 6 M erim ieshuonekassa... 7 3,9 6 0 7 H. M. Keisarinna Marian tyttökoulu rahasto...,60 38 8 Merikoulu-oppilasten k a s s a... 3,3 8 6 9 Sunnuntaikoulurahasto...,800 0 K ansakoulukassa...,000 Ikaalisten kaup L a ste n k o tik a ssa...... 2,23 02 2 pala. Palovartiakassa... 2,00 3 K a u p p a la n k a ssa... 5,040 42 4 Palokunnankassa... 7 58 78 5 S u n ti. V iinaverorahasto...,043 33 6 7 Tehtailia C. J. Blomqvistin ja arentimies C. G. Rosenbergin kansa k o u lu la h jo tu s... Hrra C. G. Rosenbergin kansakoululahjotus, korko stipendioiksi. 9,7 0 0-2,000 8 Herra P. A. Svibergin kansakoululahjotus... 4 0 0 9 Jomala. Bomanin testam enttirahasto...,200 20 Anna Liisa Sannäsin lahjotus k öyh ä in k a ssa lle... 500 2 Wordöö. V iinaverorahasto... 5,6 6 6 98 22 M erimieshuonekassa... 8,5 9 5 84 23 Yksityinen merimieshuonekassa... 3,787 59 24 S a ltv iik i. Viinaverorahasto kansakouluja v a r t e n...,650 8 25 F in s tr ö m. Viinaverorahasto kansakouluja v a r t e n... 2,8 0 0 26 G eeta. K ö y h ä in k a ssa... 2,3 6 2 78 27 K ansakoulu kassa... 5 70 20 28 J K öyh äin k assa... (K ansakoulukassa... / 2,5 6 4 47 29 K k k e rö. K ö y h ä in k a ssa... 3,6 7 4 23 30 L e m la n ti. P alo -a p u k a ssa... 4,4 9 0 93 3 K ö y h ä in k a ssa... 2,0 2 8 87 5,9 5 5 82 i 4,9 2 0 23 2,845 23 3 49,5 6 5 20 487 30 28 30 4,200 3,6 9 0 5 4 0 0 73,5 6 0 6,000 5 6 0 - - 4 38 7 800 2,5 0 0-86 8 9 _ _,000 0 3 02 2,00 _,5 0 0 6 00-2 3,0 0 0 0,45 - - -,625 42 3 200 4 44 55 4 23 4 -,043 33 5 9,7 0 0 G 7-4 0 0 8 -,200-9 500 20,700 3,86 3-50 95 2 2,8 0 0 4,4 0 4 67 6 50 74 7 22 3,8 5 0 4,8 3 2 36 4,000,05 23 23 --- 0,480 300 870 8 24,580 -,220 25,266 _,096 78 26-4 0 0 70 20 27 - - - - - - - -,947 - - - - - 67 47 28 _ 3,322: 22 352 0 29 4,400 90 93 30,88! 7 840 6 3 Suom. Tai. Tila. 2
62 63 2 3 4 II 5 6 li li - 9 0 Il i i N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g aranties. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants avec des banques dés dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs.! Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. ifinf ra 9 h f. j JM!fin f j * yhif. tu 3 b,f &nf. j fa S h f n X nf- jn 9 kf. />-! L e m la n ti. K öyh äin k ou lu k assa... 926 5 2 F öglöö. L asten k assa...,298 26 3 K u m lin k i. K ö y h ä in k a ssa... 2,007 25 4 6 B rä n d ö ö. Kirkonrakennuskassa...... 6,000 6 Viinaverorahat...,738-7 H a lik k o. J. Nervanderin köyhäinkassa... 5,8 70 8 Lapsenpäästörahasto... 5,25 28 9 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 3,000 0 Rahasto kansakoulu-opettajain p a lk k aam isek si... 8,02 52 Yiinaverorahasto, lainakirjastoa v a r te n... 4,53 39 2 K oiranverorahat... 5 76 3 Wideniuksen k ö y h ä in k a s s a... 888-4 M anttaalikassa... 334 5 A n g eln iem i. Kansakoulun stip en d io ra h a sto... 500-6 K iertokoulukassa... 7 U skela. Limneliin testamenttirahasto köyhille käsityöläisperheille Salon k a u p p a la s s a... 5,49 53 8 M u u rla. K ö y h ä in k a ssa... 536 3 9 M aanviljelyskassa... 95 20 Rahasto peto-eläinten tappamista v a r t e n... 3 80 2 K ir k o n k a ssa... 4,644 2 22 Y iin ijy v ä k a s s a... 69 38 23 E u u s jo k i. U r k u je n r a k e n n u sr a h a sto...,400-24 Aleksanteri II:n la h j o t u s r a h a s t o... 699 6 25 K is k o. K o u lu r a h a s t o... 0,000 26 P a lo -a p u r a h a sto... 0,26-27 K ö y h ä in k a ssa...,660-28 K iik a la. E lias ja U lriika W alleniuksen koulurahasto........ 500 29 A leksander II:n s tip e n d io r a h a s to... 234-30 P a lo -a p u k a ssa... 8,000 3 P e rn iö. Kirkonkassa...,547 59 32 Y iin ijy v ä k a s s a...,39 75 _ - - - 5 00,298 26-426 5 i,577 20 _ 4 30 05 3 - - 6,0 0 0,738 2,2 8 0 4 4,0 0 0 8 0 0 33 70 7 5,0 0 0 ; 7 33 33 95 8 3,0 0 0 9 8,0 0 0-02 52 0 4,9 0 0 8,5 0 0 5 76 7 53 39 n: 2-8 0 0 - j - - - 88 3 - - - - - - - - 5 00 j - 2,0 0 0 - I - - - - - 3,0 0 0 2,49 53 7 _ 534 78 35 8 4,4 3 8 0 75 85 3 8 0 4,0 0 0 j 6 44 2 2 -,400... 5 6 4 5 9 20 69 38 22 j 23-695 38-4 23 24 0,000 - - - - - 25 6 4 500 234 8,0 0 0 9,602 27 28 6 00 - - - 60-26 -,380 0 67 49 3,036 52 2 83 23 32 29 30
64 65 2 4 r i r ««7 Il 8 i r...'r i» Il Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des ca p ita u x. Pääoma-varoja. sv i» Siens immeubles. 3hf. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin vaiti o- obligatsioneihin ja muihin Prêts hypothécaires. suuteen tai hypoteekiä Lainoihin kiinnitystä Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants avec des banques de dépôts. ' Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa.! Perniö. Yliskylän k irk o n k a ssa... 78 9 2 Augustinin k o u lu ra h a sto... 3,6 5 0 4 8 3 Kiikin rahasto opettajan palkkaamiseksi Teijon ruukilla... 2,382 7 4 Björlingin testamenttirahasto, korko annetaan kunnan köyhille sä ätyh en k ilöille... 2,207 5 S K ansakoulu rah asto... 2,807 4 6 L ainakirjastonrahasto... 87 3 7 K ö y h ä in k a ssa... 8 82 86 8 Työrahasto työn hankkimista varten hädän-alaisille katovuosina...,498 05 9 M akasiinirah asto...,278 09 0 Viinaverorahat... 7,4 4 7 06 Koiranverorahasto...,36 57 2 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 793 30 :i Teollisten verstaitten sillanrakennuskassa... 3,3 0 2 20 4 Yhteinen sillanrakennuskassa.... 25 24 5 M aanviljelyskassa... 7,873 93 0 F inbyy. Aleksander II:n stip en diorahasto... 2,575 5 7 Forsströmin k oulurahasto... 8,669 34 8 V iinaverorahasto... 4,6 4 4 94 9 H ätä-ap u rah asto... 2,7 5 6 39 20 Kemiö. Maria Wahlgrenin k ö y h ä in k a ssa... 685 7 2 Kaarle Anderssonin sam... 4 29 22 Kansakoulun stip en d iokassa... 57 70 23 D ragsfjärdi. Stynze Schotin k ö y h ä in k a s s a...... 20,000 - Petersenin rahasto, korko jaettava leskille Björkbodan ja Daalin ruukeilla...,4 0 0 25 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 7 5 0 26 Baalinruukin työmiesten sairastenkassa...,000 27 W estanfjärdi. Koulurahasto.... 8,000 28 Kirkonrakennusrahasto... 5,0 0 0 29 K u u sisto. Sandbergin k öyhäin k assa... 2,3 0 0-30 af Heurlinin lahjotusrahasto pikkulastenkoulua varten.... 775-59 65 8 54-3,6 5 0 4 8 - - -,37 43,00 74 -,500 _ 707 5-2,5 9 6 32 J! 82-87 3-482 2 4 0 0 65 _,498 05,89 44 - - 88 65 7,4 4 7 06 - - - - 0,36 57 i l 793 30 2 - - - 3,287 20 - - 5 3 25 24 4-7,0 0 0 709 37-64 56 5 2,5 7 5 5 - - 6 - - - 2,0 0 0-2,5 0 0 2,6 4 4 54 - -,524 8 0 ~ 4,536 9 08 03 8 - - - - - - - - - 2,6 4 8 33-08 0 6 9 685 7 20 OQ 57 7 0 2 22 20,0 0 0 23,400 24 7 5 0 25 0,000,0 0 0 26-27 5,000 28-30 29
66 67 2 CO 4 5 tl 6 II 7 tl 8 II 9 l i 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Communes. R ahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctio n s. Osakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ranties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des j banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et d ivers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. 3 h f f'3 p* &bif. n Xnf ra ffinf. * Mnf f» Xnf. pu S<hf.,, ffînf y K aarina. Paaskunnan köyhäinkassa....... 4,3 4 5 47 4,30 5 47 200 i 2 A leksanteri II:n s tip e n d io r a h a s to... 83 6 83 6 2 3 Karuna. K ö y h ä in k a s s a... 3,28 32 3,28 32 3 4 H ä tä -a p u r a h a s to...,749 60,749 60 4 5 Paimio. Stipendiorahasto kansakoululapsia v a r t e n... 2,9 0 6 29,000,906 29 5 6 Stipendiorahasto kiertokoulun oppilaita v a r t e n...,0 0 0 _,000 6 7 Parainen. B rotheruksen l a h j o t u s r a h a s t o... 4,2 7 9 2 4,2 0 0 - - 79 2 7 8 Ilolländerin sam... 2,44 30-2,4 0 0 4 30 8 9 K ö y h ä in h u o n een ra k en n u sk a ssa... 2 3,2 2 0 76 2 3,2 0 0-20 76 9 0 P a lo - a p u r a h a s t o... 26,6 5 6 09 _ 4,600 2,7 0 0 2 76 33 79 76 0 A leksander II:n s t ip e n d io r a h a s to... 3,6 5 4 _ _ _ 3,6 5 4 2 K o u lu r a h a s t o...,500 2 3 Kirkon lä m m it y s r a h a s t o... 97 26 9 0 0 7 26 3 4 Korpo. H. G. v. Bonsdorffin lahjotus k a n s a k o u lu lle... 2 9 0 2 9 0 _ 4 5 Navo. K ansakoulukassa.................................................... 27,536 49 27,5 3 6 49 _ 5 6 Lastenkoulukassa kiertokoulu-opettajan palkkamiseksi.... 4,2 9 0 09 4,2 9 0 09 _ 6 7 J o u lu k y n ttilä in r a h a sto................................................... 4,0 3 72 4,0 3 72 7 8 Palo-apu-yhdistyksen k a s s a... 6,887 92 6,887 92 8 9 R ym ä ttylä. K ö y h ä in k a s s a... 0,95 54 _,220 8 4 8,8 4 2 47 32 23 9 20 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 26 27 26 27 _ 20 2 Merimasku. K ö y h ä in k a s s a..... 6 89 39 _ 689 39 2 22 Askainen. K ö y h ä in k a s s a... 2, 0 6 69 _,940 66 69 22 23 Mietoinen. K ansak ou lu rah asto................................................... 5 00 500 _ 23 24 M ynämäki. K ansakoulukassa...................................... 6,745 5 _ _ 6,745 5 24 25 K ö y h ä in k a s s a............................................ 7,6 9 0 78 7,235 _ 455 78 25 26 R ahasto peto-eläinten tappam ista v a r t e n......................... 70 2 - _ _ 650 5 2 26 27 Lapsenpäästörahasto............................................ 6,0 0 0-6,000 27 28 M a a n v ilje ly sr a h a sto....................................................... 7,8 3 8 8-7,39 59 8 28 29 Köyhäin koululasten h ä tä -a p u r a h a sto...............................,060 -,060 29 30 K arjala. K öyh äin k assa.............................................................. 3,85 99 2,764 5 0 42 49 30 3 Pihalan r a h a s to...................................... 8 40 2 0 8 00 4 0 20 3 32 L a p sen p ä ä stö k a ssa......................................................,425 43 - - - - -,46 - - - - 9 43 32
68 69 2 3 4 5 II 6 7 8 II 9 Il 0 I l N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääom a-varoja. 3kf.» Biens im m eubles. Maatiloihin ja k iinteim istöihin. j A ctions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtio- I obligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. i Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinn itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. \prèts sur d autres g a ra n ties. s j Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. X nfi ' : X nf. «4 mnf. ti X nf. ifmf. f» 3 b f?w) tfrnf Pankkeihin talletettavak si. Kalustoon ja muihin saataviin. [Biens meubles et divers a c tifs.!" A rgent com ptant. Puhdasta rahaa. W ehm aa. Leskirouva Lindemarkin testamentti köyhäinkodiksi... 6,0 0 0 2 Sam. sam. köyhille k a n sa k o u lu la p sille... 6,0 0 0 3 Loviisa Westerbergin testamentti kunnan köyhille... 709 4 L o k a la k s. K ö y h ä in k a ssa... 4,8 0 0 5 H ätä-apurahasto...,27 36 6 Aleksander II:n stip en d iorah asto...,25 4 8 7 K ansakoulu rah asto... 7,3 2 2 S Urkuinrakennusrahasto... 2 50 9 Lainakirjastonkassa... 2 00 0 T a ivassa lo. K ö y h ä in k a ssa...,92 50 K ansakoulu rah asto...,737 60 6,000 i 6,000 2 709 3... - 500 4,000 300 4 i - -,27 36-5,25 48 6 800 6,522 7 250 8-200 9,062 50 30 0 0 60,727 2 K iertokoulukassa... 3,2 5 0 3 Leskirouva J. Lindemarkin lahja köyhäin lasten hyväksi...,000 4 Saman lahja kunnan k ö y h ä in k o tiin... 5,82 0 5 Sam. sam. köyhäin lasten koulunkäyntiä varten... 4,0 0 0-6 Sillanrakennuskassa... 50 3 7 K irk onraken n u sk assa... 4,0 0 0 8 Aleksander II:n stip en d iorah asto...,806 8 9 Ompeluseuran rahasto köyhiä koululapsia v a r t e n...,232 4 0 20 Isäntäseuran rahasto kotiteollisuuden e d i s t ä m i s e k s i... 33 8 2 Kansakoulun stip en d io rah a sto... 283 9 9 22 Pappilanrakennuskassa... 342 79 23 M aanviljelysrahasto... 4,7 2 6 9 6 24 P alo-ap u k assa... 707 0 9 25 K ansakoulun v e is t o k a s s a... 2 4 8 26 Palo-apukassa irtaimistoa v a r t e n... 2 0 5 33 27 Lainakirjastonkassa... 348 9 28 N uorisoseuran ra k en n u sr a h a sto... 7 5 0 7 2 29 W e lk u a. K ö y h ä in k a ssa... 4,0 5 4 4 3 30 Kiertokoulun k a s s a... 8 8 2 3 I n to. Y iinijyväkassa... 327 9 2 3 2 K irk on rak en n u sk assa... 7,9 8 0 33 K ö y h ä in k a ssa... 2,5 7 0 3,2 0 0 50-2,000 3 5,82 0 4 4,000 5 50 3 _ 6,500 2,00-490 7 - -,806 8 8,232 40-9 33 8 20 283 99 - - 2 342 79 22 4,2 5 0-476 96 23 707 09 2 4 2 48-25 - - 205 33 26 _ - 348 9-27 - 750 72 28,600 _ -,640 89 32 625 29 8 82-30 3 0 0 27 92 3 7,980 32 j _ -,800 770 33 Sworn. Tai. Tila.
70 7 2 3 4 5 I t 6 P 7 8 II 9 II 0 Il Niistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p écific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. m nf. P ä ä o m a-v aro ja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteivnistöihin. A ctio n s. Osakkeisiin. mnf. ** ffînf. j n Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. i mnf fm 3 k f n &nf fa Mnf fii fa mnf. j fü Argent com p tant. Puhdasta rahaa. In iö. K iertokoulukassa...,003 2 K iv im a a. K ö y h ä in k a ssa... 4,457 52 3 Merimieshuonekassa...,300 4 Kansakoulun p o h ja r a h a s to... 2,96 6 5 K iertokoulukassa...,092 57 6 Kotitarvepaloviinan v a r a t... 3,685-7 T Jusikirkko. N. J. Kumeniuksen kansakoulurahasto y. kansakoulun halkorahasto 9,559 34» Aleksander II:n s tip e n d ir a h a s to... 2,80 7 9 0 U u d enkaup. \ m a a se u ra k.: / L a itila. M aanviljelysrahasto... K ansakoulu rah asto... 500 3,46 45 Aleksander II:n rahasto köyhäin koululasten hyväksi... 935 76! 2 Ida Ruuthin rahasto... 300 3 P y h ä m a a. Aleksanteri II:n r a h a s t o... 29-4 P y h ä m. sa a ri. Aleksander II:n sam... 250 5 U lv ila. H ätä-ap u rah asto... 4,35 53 6 K ansakoulukassa... 2,070 09 7 M aanviljelysrahasto... 2,80 86 8 P o r in m a a - \ Rosenlewin rahasto köyhiä työmiehiä v a rten... 3,534 70 se u ra k. f 9 K u lia. H ätä-ap u rah asto... 4,330 45 20 K ö y h ä in k a ssa... 800-2 K ansakoulu kassa... 670 22 Yksityinen k ö y h ä in k a ssa...,605-23 Kulkutautirahasto... 60 24 U rkujenrakennusrahasto...,250-25 Apukassa Leinbergin tehtaan työmiesten h y v ä k s i... 0,000 26 N a k k ila. Klara Avellanin stipendiorahasto... 2,38 5 27 Aleksander II:n stipen diorahasto... 3,79 63 28 Pettersonin la h jo tu srah a sto...,08 60 29 K ö y h ä in k a ssa... 200 30 Isak Jokelan lahjotusrahasto...,000 3 Hurun la hjotu srahasto...,700 32 A h la in e n. H ätä-ap urah asto... 683 70 33 K ansakoulu rah asto... 4,960, 0 0 3 3, 5 5 0 9 0 7 j 5 2, 3 0 0 l 2 3 2, 9 6 6 -! 8 0 0 2 9 2 5 7 3, 6 8 5 8, 9 3 7 6 2 8 7 2, 8 0 7 - - - 6-7 - - - -! 8 j t)uu 3, 4 6 4 5 0-9 3 5 7 6 U 2 9 3 o\) _ 4, 3 5 5 3 _ i _! i 5 2, 0 7 0 0 9 6 2, 7 9 0 - - - 86 7 3, 3 5 0 8 0 4 7 0 8 2,000 2, 3 3 0 45 - - - 9 o uu 6 7 0 2, 6 0 5-22 - - 6 0-23, 2 5 0 24 2, 3 3 5 3, 7 9 6 3, 0 8 6 0 0,000 - j 25 - - - - - 26 - j 27-28 200 29, 7 0 0 -,000 j: - - - - 30 - - 3 ji noo boo 7A /u 4, 9 6 0 4 32 33
T2 73 2 3 4 li 5 (I 6 I 7 II «9 I 0 Il i l Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. PftÄoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiin tcim istöihin. A ctions. O sakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. ODUgatsioneinin ja nunnin arvopapereihin. Korkoa kasvaviin valtio- Lainoihin kiinnitystä j vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä j vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa I vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin saataviin. j Biens meubles et divers a ctifs. i Argent com p tant. Puhdasta rahaa. & nf. in m n f n m n f j n m n f TMI ffinf. im mnf. f/à j m n f fm m nf. fü mnf. Jim A h la in e n. S tip en d iorah asto... 240 2 N o r m a r k k u. H ätä-apurahasto...,566 54 3 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 275 64 4 P o o m a r k k u. K an sak ou lu rah asto... 99 95 S H ätä-ap u rah asto... 4,728 87 6 Orpolasten r a h a s t o... 8,390 42 7 M aanviljelysrahasto... 7,000 _ 8 Kunnan maanviljelyskassa... 896 54 9 K ö y h ä in k a ssa...,365 65 0 M e r ik a r v ia, K an sak ou lu rah asto... 20,000 S iik a in e n. K o u lu r a h a s to... 2 E u ra. K ö y h ä in k a ssa... 3,299 7 3 K iu k k u in e n. K ö y h ä in k a ssa...,909 86 4 H ätä-apurahasto...,78 99 5 E u r a jo k i. K ansak ou lu rah asto...,480 6 H ä tä -a p u ra h a sto... 6,487 Urkuinrakennusrahasto..... 4,000 8 L u v ia. Apurahasto köyhäin koululasten h y v ä k s i... 5,533 09 9 V iinaverorahasto... 2,000 20 R a u m a n \ m a a seu ra k. / H ätä-ap u rah asto... 5,437 84 2 Lundinin köyhäinkassa... 3,884 79 22 Nordmanin k o u lu r a h a sto... 4,25 80 23 V iinaverorahasto... 6,0 93 2 4 Ik a lin e n. K ö y h ä in k a ssa... 8,556 35 25 H ä tä -a p u rah a sto... 758 0 26 K ansakoulu rah asto...... 4,45 76 27 Ahlgrenin lahjotusrahasto... 6,724 30 28 Aleksander II:n m u isto ra h a sto... 490 _ 2 9 M aanviljelyskassa... 94 30 P a r k a n o. Aleksander II:n stip en d iorah asto... 235 5 3 H ätä-apurahasto...,70 06 32 K a n k a a n p ä ä. L a h jo tu sr a h a sto... 3,80 2 33 H ätä-ap u rah asto...,449 90 240 i,453 46-3 08 2 - _ 253 42 - - 22 22 3 _ 72 27 95 i 4,304 0 _ 36 38 288 48 5,000 - _ 6,655-35 52 599 90 6 7,000 7 _ 580 9 90 306 64 8 930 03-332 65 9 20,000-0 - 2,000,000 700 2,280 95-38 22 2 300,08 47-59 39 3,78 99 - - - - 4 I,480 5 97 5,370 200 6 4,000 7 5,533 09 8 9 j - 5,437 84 20 _! 7,600 _ 6,284 79 2 _ _ 4,25 30-22 _ 6,0 93-23' 8,247 65 308 70 24 749 9 0 25 3,400 9,07 68 - - - -,998 08 26 8,638 - - 6,642 33,443 97 27 _ 490i I_ 28 22,358 874 94 29 7,242! 39 3,927 67-3 2 3 2 - - -,449' 90 ;33 30
74 75 2 3 4 i S II 6 li 7 li 8 T ' 9 "II l i it it N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nim i. Communes. Rahaston eli kassan nim i ja tarkotus. Specification des fonds. Total ies capitaux. Maatiloihin ja kiintchnistöiliin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä, vastaan kiinteään omai- ; suuteen tai hypoteekiä vastaan. vastaan. Pankkeihin talletettavaksi. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon ja muihin saataviin. Biens meubles et divers actifs. Argent comptant. Puhdasta rahaa. j iïnf. ia fü Kankaanpää. K ö y h ä in k a s s a... 4 9 8 88 2 A leksanderin ILn m u is t o r a h a s t o... 086 3 A lttaritau lu n k assa... 2 7 0 5 3 4 K ir k o n k a ssa... 3 7 9 6 4 S K arvia. K ö y h ä in k a s s a... 8, 9 8 9 8 3 6 H onkajoki. H ä tä -a p u r a h a s to... 4, 5 3 8 4 7 K ö y h ä in k a s s a... 4, 9 4 9 7 8 A v u n a n to k a ssa... 4 5 0 7 2 9 K a n s a k o u lu r a h a s to..., 6 5 0 L a h j o t u s r a h a s t o... 3 9 4 M a n tta a lik a ssa... 7 0 0 2 H ämeenkyrö. A leksander II:n s tip e n d io r a h a s to...,200-3 A hlgrenin la h jo tu sra h a sto... 5, 4 9 2 8 0 4 Sasslinin saarna- ja k o u lu h u o n e ra h a sto..., 9 7 9 ] 5 A pukassa K yröskosken ruukin työm iesten h y v ä k s i... 5, 5 0 0 6 W iljakkala. A leksander II:n s t ip e n d io r a h a s to... 3 7 7 0 7 Ahlgrénin te stam en ttirah asto... 5, 5 0 0 8 K arkku. K irk onrakennusrahasto... 7, 9 6 0 9 7 9 A leksander II:n s t ip e n d io r a h a s to... 6 9 8 9 9 20 N e iti L eisteniuksen sam... 3 8 02 2 H ä tä -a p u r a h a s to... 9 7 0 7 22 Suoniemi. A leksander II:n s tip e n d io r a h a s to... 7 6 6 9 7 23 N e iti L eisteniuksen sam... 4 4 7 3 24 M ouhijärvi. P appilan r a k en n u sr a h a sto... 5, 4 8 0 25 H ä tä -a p u r a h a s to...,02 0 8 26 R ahasto köyhiä kansakoululapsia varten...., 4 8 6 3 27 P a lo - a p u k a s s a..., 9 0 0 -.28 Tyrvää. A leksanteri ILn s tip e n d io r a h a s to..., 3 0 9 8 0,,, 29 0. R. Spoofvin testam enttirahasto sairashuonetta varten.... 5 8 6 9 9 5 I30 H opun kartano, kansakoulun hyväksi... 3 0 0 0 3 K ansakoulun r a k e n n u s r a h a s t o... 4 0 7 5 4 ; 32 K iertokoulun r a h a s t o... 5 6 0 6 7 33 Furuhjelm in testam enttirahasto köyhäin kansak. lasten hyväksi. 8 0 0 - i 4 9 8 8 8 i 0 86 2 2 7 0 53 3 379 6 4 4 3,354 48 5,0 0 0 635 35 5 285-4,0 0 0-246 84 6,600-3,0 0 0 - - - 34 97 7! 4 0 0 50 72 s;,65 - - - - 9 90 23 94 0 700 -,200 2 8,0 0 0,000-6,492 80 - - 3,979 4 500 4,5 0 0 500 5 37 70 6 - - - -,00-4,4 0 0 - - - - - - 7 80,2 4 5 0,565 25,6 6 0,490 97 8! 698 99 9 38 02 20 97 07 2 500-2 6 6 97 22 447 3 23 2, 0 0 - - - 3,380 -,000 - - 2 08 25,400 86 3 26 i,900 27,309 80 28 5,825 57 44 38 29 3,0 0 0 2,93 66,03 88 3 560 67 32 800 33
76 77 2 3 4 II 5 li 6 li 7 Il 8 II 9 H 0 i l N iistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. Mnf. tm I Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin vaitioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään ornai- suuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin saataviin. Shf. jm mnf 74 9 k f Mnf in mnf. fià Mnf n mnf pt tfnf. n Biens meubles et divers actifs. Argent comptant. Puhdasta rahaa. R iikka. Aleksander U n stip en d iorah asto... 2,000 2 Lindstedtin testamenttirahasto köyhiä koululapsia varten...,200 3 Ylikontin talo kansakoululle... 6,000 4 K iikoinen. Lindstedtin testamenttirahasto köyhiä koululapsia varten... 780 2 5 H uittinen. Aleksander II:n stip en d iorah asto... 4,000 6 Stålhandsken rahasto, korko köyhille joulurahaksi... 600-7 Iljasen rahasto, korko köyhille kansakoululapsille... 300 8 Rosenbergin lahjotusrahasto...,000-9 Wampula. Aleksander II:n stip en d iorah asto... 78 3 0 J. A. Lindströmin lahjotusrahasto kansakoulun ja kiertokoulun h y v ä k s i... 3,442 82 Henrik Wilkkisen köyhäinrahasto... 300-2 F. Rosenbergin k ö y h ä in k a s s a... 500 3 Kauvatsa. Aleksanteri ILn stipen d io ra h a sto... 273 4 Jaakko Mikkolan sam... 300 5 Punkalaidun. Koulukassa kuuromykkiä v a r t e n...,32 3 G Aleksander ILn muistorahasto köyhäin oppilasten hyväksi tyttöjä varten rakettavassa k a n sa k o u lu ssa... 38 9 7 Kansakoulurahasto köyhiä oppilaita v a r t e n... 2,300-8 Yaatetusrahasto kansakoululapsia v a r t e n...,050-9 M aanviljelysrahasto... 7,765 49 20 Metsämaa. Stipendiorahasto... 249 8 2 Alastaro. Aleksander II:n stip en d iorah asto....... 364 5 22 Gust. Lindströmin rahasto köyhäin kansakoululasten hyväksi.. 666 25 23 Kokem äki. Aleksander ILn stip en d iorah asto...,47 88 24 S iltarahasto... 2,630 26 25 F. Malmin r a h a s t o... 4,000-26 Mikko Rängen sam...,000-27 Jaakko Mikkolan sam... 00 28 H arjavalta. K ansakoulu rah asto... - 29 Lainakirjastonrahasto'... 540-30 Aleksander ILn stip en d iorah asto...,3 98 3 K öyliö. Aleksander II:n sam...,80 20 6,0 0 0 : j,2 0 0-2,0 0 0 i j 7 4 0 40, 2 4 4,0 0 0 5 6 0 0 6 78 3 - - - - - 9 500,000 2, 3 7 8 3,300 42 82 0 300 273-3 - - - 300 4,50 62 3 5 345 36 94 6 2,0 0 0 300 7,000-50 8 49 9-249 8 20 364 5 - - 2 j 666 25 22,47 88 23! 2,6 3 0 26 24 - - - - - - - - - - - - - - - 5, 2 0 0 5 4 0 - i l - -! 4,0 0 0 25,000 26 00 27 28 29,3 98 30,80 20 3 Suom. Tai. Tila. 23
j 78 79 2 3 i!! 5! 6 H 7 H s " II 9 Il 0 I î i Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. X n fi P ääom a-varoja. f t Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctions. Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Prêts hypothécaires. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Pankkeihin talletettavaksi. ' Comptes courants avec des banques de dépôts. ;........ Biens meubles et divers ' actifs., Kalustoon ja muihin J saataviin. ifin f. n n Xnf.- \ pu n X n f jm CTmf Fi Mnf. 9 k f P» Argent com ptant. Puhdasta rahaa. J S ä k y lä. Aleksander ILn stip en d iorah asto... 909 39 2 V a h to. K o u lu r a h a s to... 878 38 3 K ö y h ä in k a ssa... 3,325 76 4 R u s k o. H ä tä -a p u ra h a sto...,364 30 5 P ö y ty ä. H ä tä -a p u ra h a sto... 2,436 96 6 Koiranverorahasto... 239 79 7 Tie- ja sillanrak en nuskassa... 3,608 74 8 Kirkon k ö y h ä in k a s s a...,695 44 9 Aleksander ILn stip en d iorah asto...,473 50 0 Rahasto köyhäin kansakoululasten h y v ä k s i... 326 74 li Y lä n e. K an sak ou lu rah asto...,859 0 2 J. B. Jägerhornin lahjotusrahasto köyhille... 5,600-3 K ö y h ä in k a ssa...,493 48 4 Nais-yhdistyksen rahasto köyhiä varten... 506 70 5 K irkonraken n u sk assa... 2,470 42 6 V iinijyväkassa...,022 52 7 Sahlbergin rahasto köyhiä v a r te n... 232 8 O rip ä ä. K o u lu r a h a s to...,83 9 R a n ta m ä k i. Aleksanteri ILn stip en d io ra h a sto... 3,469 06 20 Neiti Blomqvistin rahasto kirkon lämmitystä v a r t e n...,000-2 R a is io. K ö y h ä in k a ssa... 5 22 K an sa k o u lu ra h a sto... 543 23 K iertok oulukassa... 20 24 Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 30 76 25 M a r ttila. Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 4,608 27 26 Y iljelyslainarahasto... 8,99 30 27 K o s k i. Sandhergin rahasto köyhiä koululapsia v a r t e n... 2,955 77 28 Hernbergin rahasto kansakoulu-opettajia varten... 2,000 29 Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 5,000 -.0 Y iljelyslain arahasto... 4,634 3 E u ra. V iljely sla in a rah a sto...... 4,525 32 K a r in a in e n. Y ilje ly sla in a r a h a sto... 4,574 -,,,, 6 3 0 2 7 9 3 9 8 0 0 7 8 3 8 3 6 0 6 5 7 6 3 6 4 3 0 - - - 2 4 3 6 9 6-2 3 9 7 9 - j - - 3 6 0 8 7 4 j,,,, - j,, -, j, -, - j - - - 6 9 5 4 4 - - 4 7 3 5 0 _ 3 2 6 7 4 5 7 3 0 0 5 6 2 8 9 6 - - 5 6 0 0 4 9 3 4 8 5 0 6 7 0 9 5 9 0 5 5 4 5 2 - - 6 0 5 6 0 4 6 9 2 6 \ 2 3 2! _ - 7 9-2 8 - - - - - 3 0 0 0 4 6 9 0 6! 9,000 ; j _ 20 2,, j,,,, 5 4 3 5 2-20 2 3 3 0 7 6 -! 2 4 _ - 4 6 0 8 2 7 - - 2 5 7 6 5 8-5 4 3 0 2 5-2 6 0 0 200 - - - 5 5 7 7 2 7 2,000 2 8 5 0 0 0-2 9 4 4 7 5!!! 5 9 3 0 _ 4, 0 0 0 - ; 5 2 5 3 j : - - 4, 4 0 9 6 5 32.
80 8 2 4 I 5 II 6 II 7 8 II 9 I 0 N iistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioohligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres ga ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. j Argent com ptant. Puhdasta rahaa. Mnf. JM Shtf. n mnf. IA mnf. P mnf. mnf. n m n f n mnf. n mnf. * Hämeen lääni, Hämeenlinna. Kaupungin yksityinen pensionikassa... 79,550 2 Kuum elasaretinrahasto... 42,29 94 3 Jeremeijevan lahjotusrahasto porvariluokan köyhäin hyväksi.. 6,560 09 4 Fredrik Zittingin rahasto köyhäin sairasten hoidoksi... 2,205 34 5 Rosenqvistin rahasto köyhiä koululapsia varten... 2,48 20 6 Stefaniuksen rahasto, köyhäin a v u k s i... 9,934 6 7 Annerstedtin sam. sam... _ 8 Aleksander II:n stip endiorahasto... 6,995 34 9 Yaaterahasto tyttö-oppilaille k a n sa k o u lu ssa... 2,000 0 Sam. poika-oppilaille sam... 6,000 _ Stichæuksen köyhäin- ja työhuonerahasto... 79,906 43 2 Tampere. Finlayson & C:o pumpulikehrämön työmiesten sairasapu- ja pensionikassa... 97,72 73 3 Tampereen pellavakehrämön työmiesten avunanto- ja pensionikassa... 06,602 83 4 Tampereen konepajan valimon työmiesten apu- ja pensionikassa....... 24,309 96 5 Tampereen paperitehtaan työmiesten avunan tokassa... 7,559 64 6 Tampereen kangastehtaan osakeyhtiön sairas- ja avunantokassa. 26,39 77 7 S o itto r a h a s to... 3,823 43 8 Kansakoulujen vaaterah asto... 9,600 9 Orpolasten r a h a s t o... 7,90 20 Rahasto työtienestin hankkimista varten irtilasketuille vangeille.,093 03 2 Suomalaisen lyseon r a h a s t o... 37,650 68 22 Realikoulun stipendiorahasto... 2,550-23 Kansakoulujen sam... 3,976 0 24 Köyhäin leskivaimojen pensionirahasto... 0,978 36 25 Johanna Grönlundin pensionirahasto... 6,000 26 G. F. Ahlgrenin la h jo tu sr a h a sto... 52,004 33 27 Kauppaneuvos von Frenckellin koulurahasto... 2,559 69 28 Köyhäinhuoneen k irjastonrahasto...,328 33 j 7,000 68,500 4,050 i 8,550 4,000-2,00 6,500,069 94 2 6,500-60 09 3 2,000 205 34 i 2,000 48 20 5 _ 9,00 _ 834 6 6-7 -- 6,500 495 34 8 - I 2,000 - - - 9 6,000 0 27,400 43 - - I - - - - 52,500 - - - - 9,54 24 37,000-36,580 - P o 60-2,776 89 2 - - - 67,45 50 9,860 -,450-7,500 - - 377 33 3 _ 8,500 _ 9,300 2,800 ; _ 2,800 _ -- j : 909 96 4 L 4,95 2,700 - i i 664 64 5 4,475,000 i 96 77 6 - - 3,800 23 43 7 5,000-4,600 - - - 8 0,000 7,90-9,000 93 03 20-25,800 -,800-50 68 2 50 22 3,900 76 0 23 9,000 -,978 36 24 _ 6,000 25 25,000 26,000 - - -,004 33 26 _ 0,000 -,059 ;69 500 27,200 28 33 28
8 2 8 3 2 4 V II... e II 7 II 8 I 9 II 0 il î i Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääom a-varoja. Mnf. f» Tampere. Rahasto työväen asuntojen rakentamiseksi.... 26,435 36 2 Johan Kasper Grekin k o u lu ra h a sto... 34,6 92 3 Haggrenin k ö yhäin h u on erahasto... 74 4 A s ik k a la. Viljelysrahasto....... 5 K ansakoulukassa...,480 99 6 H o llo la. Neiti Lina Ammondtin s tip e n d io r a h a sto... 6,26 3 7 Overstinna Sofia von Hausen sam...,8 4 8 Protokollasihteeri A. von Hausen sam...,936 92 9 K o s k i. K ö y h ä in k a ssa...,637 5 0 K o u lu k a ssa... 909 59 Ompeluseuran k a s s a...,000 2 L a m p i. Tuntemattoman vaimonpuolen lahjotusrahasto (korko vuotisiksi joulu-antimiksi 40:lle kunnan k ö y h ä lle )... 8,000 3 K ansakoulukassa... 6,580 4 N a sto la. Aleksander I in stip en d iorahasto... 2,342 25 5 K. Hyvösen rahasto köyhäin lasten h y v ä k s i... 00 6 Koiranverorahasto... 460 53 7 P a d a s jo k i. Neiti C. Forsellin testamenttirah., korko kansakoulun tarpeisiin 4,000 8 Kauppias J. A. Langin testamenttirahasto, korko köyhille leskille ja orpolansille... 20,000 9 Viinanvalmistusvero, käytetään kansakoulun h y v ä k si... 6,395 05 20 V iljelysrahasto... 9,964 2 H a u h o. K ansakoulu rah asto... 9,58 35 22 Aleksander II:n stip en d iorah asto...,500 23 T u u lo s. H ätä-apurahasto...,880 24 H a ttu la. K ansakoulu rah asto... 3,2 33 25 Wetterhoffin koulurahasto... 7,037 58 26 Zittingin sam.....,768 88 27 Nordensvanin sam...,78 59 28 T y r v ä n tö. Köyhäin kansakoululasten vaatetusrahasto... 500 29 H a u s jä r v i. Aleksander II:n stip en d iorah asto...,487 80 30 Kassa teitten ja siltain kunnossapitoa varten... 2,33 48 3 J a n a k k a la. Zittingin testamenttirahasto köyhiä kansakoululapsia varten..,000 - Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöiliin. A ctio n s. O sak keisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin k iinn itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. n f pt, Mnf. i Mnf. f* Mnf. n Mnf. \ j j i! Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa i Comptes courants avec des \ banques de dépôts. j Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja m uihin saataviin. f i M n f n ï ï n f j i* 26,400 35 36 _ 8,86 25,790-5 92 2 - - - 3,990 - j -! - - - 6,340 - - 86 74 3 85 7,636 0 54 3 5 _ 5,000,26 3 - - 6 _,060 45 9,400 720 69 7 i,000 736 4 200 5 8 9,000 -,093 50 543 65 9 607 28 - - 302 3 0 - - - - - - - - - - -,000. 5,000 3,000 _ _ 2 Argent com p tant. M n f,600 4,980 3 Puhdasta rahaa. ft> 2,342 25 4 _ 460 53 6 0,000 i 0,000 LS _ 6,395 05 _ 9 - -,600 8,364 - - - 20 ] - - - 9,58 35 - - 2 i -,500 22 5 7 23-5 33 24- - _ 6,735 302 58 2 b 68 88 2<i _,0i 68 59 27 400 00 2 8,487' 80 29,624 08 509' 40 30 3
i 84 85 2 3 4 II 5 II 6 H 7 II 8 II 9 II 0 Il i l N i i s t ä sijo te ttu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p écific a tio n d es fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. M a a t i l o i h i n j a k i i n t e i n i i s - t ö i h i n. A ctions. O s a k k e i s i i n. K o r k o a k a s v a v i i n v a l t i o - o b l i g a t s i o n e i l i i n j a m u i h i n a r v o p a p e r e i h i n. Obligations de l Etat et des Sociétés. L a i n o i h i n k i i n n i t y s t ä v a s t a a n k i i n t e ä ä n o m a i s u u t e e n t a i h y p o t e e k i ä v a s t a a n, Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g a ra n ties. L a i n o i h i n v e l k a k i r j a a j v a s t a a n. Comptes courants avec des banques de dépôts. P a n k k e i h i n t a l l e t e t t a v a k s i. K a l u s t o o n j a m u i h i n s a a t a v i i n. Biens meubles et dicers \ a c tifs. i P u h d a s t a r a h a a. I Argent com ptant. 3 h f j im X nf. f ë m nf. n Mnf. j m n f j n m nf ta Xnf. n mnf. t» mnf. ph j J a n a k k a la. Cecilia Lindroosin testamenttirah. köyh. koululasten vaate-avuksi,000 2 Aleksander II:n stip en d iorahasto... 9,728 85 3 W a n a ja. Aleksander II:n stip en d iorah asto...,596 22 4 Alma Lassilan sam... 330 98 S G. Johnin rahasto kansakouluja v a r te n... 3,920 6 Brusiinin sam... 800 7 L o p p i. K atovuosirahasto...,083 57 R Sannerin rahasto, jonka korko käytetään avuksi köyhille... 388 42 9 von Qvanten rahasto avuksi köyhille koulu-oppilaille.... 2,000-0 von Qvanten koulukartano, jonka tulot kansakoulu saa.... 8,000 U R e n k o. Y iljelysrahasto... 5,000-2 K u h m o in en. Pappilan rakennus- ja v ilje ly s r a h a s to... 28,50-3 Kansakoulun raken n usrahasto... 2,599 50 4 K u h m a la h ti. Aleksander II:n stip en d iorah asto... 800-5 L u o p io in e n. Mikkolan rahasto, orpolasten kasvatusta varten... 0,000 86 6 K atovuosirahasto... 6,728 25 7 Aleksander II:n stipen diorahasto... 503 30 8 K o r p ila h ti. j V iljelysrahasto... 9,885 07 0 Jäm ssä. i Aleksander II:n stip en d io rah a sto...,737 59 20 Som ero. Ompeluseuran rahasto köyhäin koululasten vaatetusta varten..,400-2 G. A. Löfgrenin apukassa......,525 29 22 So m e ro n ie m i. Aleksander II:n stip en d io ra h a sto... 50 23 T am m ela. K atovuosirahasto... 8,662 9 24 Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 6,74 23 25 Käsityökoulurahasto... 22,782 59 26 C. A. Zittingin köyhäin- ja työhuonerahasto... 3,74 8 27 Lainamakasiinirahasto, korko köyhäinhuon. ja kansakoulun hyväksi 6,850 74 28 V iljelysrahasto... 746 92 29 J o k io in e n. Aleksander ILn stip en d iorah asto...,93 43 30 Brehmerin rahasto, korko jaetaan vastanaineitten kesken... 4,400 3 V iljelysrahasto... 536 76 3 2 Jokioisten tehtaan sairas- ja a p u k a ssa... 2,604 94 33 P e r ttu la. K ansakoulukassa... 5,08 75 i, o o o 9,728 85 i 2,-596 22 - - - 3 i 330 98 4 3,920 5 800 6 _ _ -,083 57-7 388 42-8 8,000 _ 3,559 _ 0,000 44 ; - 3,500 25,00-2 99 50 3 _,700 _ 8,200 00 86 6,728 25 6 9 4 5 397 65-05 65 7.. 9,609 30 275 77 8 - - - - j - - i -! i j i,737 59 9 _ _,400 20 i!,52 3 29 2 _ 50 22! 720 6,500 3,28 98 8,23 67 37 26 2 3 j_ 5,405,336 23 24 8,500 4,000 282 59 25,574 8,600-26 - 445,500 4,000 905 74 27 300-446 92 28 _,93 43 29 4,400 30 536 76 3-2,537 8-67 3 32 - - 5,08 75 - -! - - 3 3 Suom. Tai. Tila. 24
86 87 2 3 4 5 II 6 I 7 II 8 I 9 I 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. P la c e m e n ts d es c a p ita u x. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des c a p ita u x. Biens im m eubles. M a a t i l o i h i n j a k i i n t e i m i s - t ö i h i n. A ctions. O s a k k e i s i i n. K o r k o a k a s v a v i i n v a i t i o - o b l i g a t s i o n e i h i n j a m u i h i n a r v o p a p e r e i h i n. Obligations de VEtat et des Sociétés. L a i n o i h i n k i i n n i t y s t ä v a s t a a n k i i n t e ä ä n o m a i s u u t e e n t a i h y p o t e e k i ä v a s t a a n. L a i n o i h i n v e l k a k i r j a a v a s t a a n. Comptes courants avec des banques de dépôts. P a n k k e i h i n t a l l e t e t t a v a k s i. K a l u s t o o n j a m u i h i n s a a t a v i i n. i Biens meubles et d ivers a c tifs. Argent com ptant. P u h d a s t a r a h a a. ÿ h f. im ÿh f 7» sh f n f» ÿh f 7»i mnf. ;<* ÿhf. n mnf ÿh f 7» Humppila. K irk o n ra k e n n u s k a s s a... 864 22 2 V i i n i k a s s a... 45 74 3 Urjala. A leksander II:n k o u l u r a h a s to... 4,855 70 4 Frim anin rahasto köyhiä koululapsia v a r t e n... 2,00 5 Tyttökoulun apurahasto sam. v a r t e n... 345 82 6 Ompeluseuran kassa sam. v a r t e n... 65 07 7 Köyhäinhuone- ja la s te n k o tik a ss a... 45,465 4 8 Ylemmän kansakoulun a p u k a s s a... 839 59 9 Prinsessa Eugenian la h jo tu s... 587 62 0 P a lo -a p u k a s s a... 4,824 Jenny Costianderin apurahasto Nuottajärven alustalaisia varten. 0,753 2 Akaa. K a n s a k o u lu ra h a s to... 3,788 43 3 Sääksmäki. Gripenbergin k a n s a k o u lu r a h a s to... 2,000 4 Frim anin sam... 2,000 5 Kalvola. K ö y h ä in k a s s a...,762 56 6 Pirkkala. Nokian s ilta k a s s a... 25,230 7 G. F. Ahlgrenin k o u lu r a h a s to... 5,672-8 H ä tä -a p u r a h a s to... 4,730 67 9 Aleksander II:n s tip e n d io ra h a s to... 2,083 46 20 K ö y h ä in h u o n e k assa...,03 2 M aria Syrénin r a h a s t o...,047 63 22 K oiranverorahasto... 423 76 23 Ylöjärvi. Aleksander II:n s tip e n d io ra h a s to...,000-24 G. F. Ahlgrenin k o u lu ra h a s to... 5,500 25 Lempäälä. Sundberg-Mexmontanin r a h a s to...,027 85 26 H ä tä -a p u r a h a s to... 3,392 45 27 Ompeluseuran kassa köyhiä kansakoululapsia v a r t e n... 4,850 95 28 Ahlgrenin k o u l u r a h a s t o... 7,72 6 29 Aleksander IL n s tip e n d io ra h a s to...,445 97 30 Y iljely srah asto... 7,935 45 3 Wesilahti. A hlgrenin k o u l u r a h a s t o... 7,558 20 32 Tottijärvi. H ä tä -a p u r a h a s to... 500-33 Sahalahti. K a n sa k o u lu k a ssa... 4,558 86 j j 864 22 i 45 74 2 3,500,000 350 5 70 3 2,000 00 4 345 82 5 65 07 G 8,593 -,976 24,594 - - 34 50 267 9 7 70 29 59, 8 580 62 9 7 2,000 2,524 3oo: 0 0,000 753,900 -,888 43 2 2,000 2,000,470 292 56 5 _ _ 25,230-6 - 5,000 0,500 4,730 67 3 4 72 7 2,083 46 _ 9,03 - - _ 20 550 497 63 2 _ 423 76 22,000 j _ 2 3,027 85 25 8 24 3,392 45 - - 26 - : i ; - j 4,737 95 27 500 80 6 28,445 97 2 9 235 45 3 0 3,35 53 6,700,000 2,500 3,443 50 779 7 3 500 32 4,558 86 33
i l 88 89 2 3 4 l i 5 i l 6 II 7 Il 8 I l 9 0 N n Kunnan nimi. lîahaston eli kassan nimi ja tarkotus. C om m unes. S p é c ific a tio n des fo m ls. Pääom a-varoja. Total des capitaux. in S a h a la h ti. K öyhäinhuonekassa...,952 26 2 P ä lk ä n e. K ö y h ä in k a ssa... 2,92 7 3 K a n g a sa la. N e its y r a h a s to... 3,048 86 4 Aleksander II:n s tip e n d ir a h a s to... 2,492 3 5 Lainakirjaston ra h a sto... 33 63 6 Kiertokoulun s a m.... 7 H ä tä -a p u rah a sto... 450 75 8 Kappalaispuustellin rakennusrahasto... 3,500-9 M essu k y lä. K ö y h ä in k a ssa... 5,40-0 H ätä-ap u rah asto... 270 09 Ahlgrenin koulurahasto... 5,000 2 O rivesi. H ä tä -a p u ra h a sto... 4,935 56 3 Viljelysrahasto... 3,752 3 4 R u o vesi. H ätä -a p u ra h a sto... 5,757 72 5 Sairastenkassa...,000 6 Yaimonp. kansakoulu-opettajain p alk k ausrahasto... 9,070-7 K u r u. Ahlgrenin k o u lu r a h a s to... 5,500 8 Stip en d iorahasto... 83 76 9 T eisko. Talokas J. Pienisillan rahasto, korko k ö y h i ll e...,000 20 Ahlgrenin r a h a s t o... 5,000 2 Aleksander II:n stip en d iorah asto...,300 - i Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteîmis- töihin. ^ \ Osakkeisiin. A c tio n s. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin vaftioobligatsioneiliin ja muihin arvopaperciliin. j Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec'des banques de dépôts. I a c tifs. Pankkeihin talletettavaksi. J Kalustoon ja muihin j saataviin, j Biens meubles et divers & n f j Vfofi ffîn f tm ifinfi Jt* 3 k f. 7 «' i \ & n f J* X n f tu ~ ~ Argent com ptant. Puhdasta rahaa.,952 26 93 35,260 82 ' 2 2,300 606 j 42 86 3 2,492 3 4 33 63 5 3,000 4,500-6 450 75 - i 7 3,500 «- 5,40 9 270 09 0 5,000 - i 4,935 56 2 3,752 3-3 2,500 6,570 5,757 72 *,000-5 6-5,500-7 0 73 76 8,000 9 5,000 20?,300 Wiipurin lääni. 22 Wiipuri. Ladon legaati avunantoa varten kauppiasten ja porvarein leskille ja lapsille, perustettu u/4 767... 57,043 68 23 Ignatiuksen rahasto avunantoa varten säätyhenkivainajain leskille ja lapsille, perustettu 3/ä 826... 05,00-24 Naisväen-yhdistys orpolasten kasvattamista varten... 54,653 45 25 Käsityöläisseuran pensionikassa... 74,567 78 26 232,524 8 27 Merimieshuonekassa... 63,2 72 2fi K ansalliskassa... 6,2 3 _ _ 23,080 7 27,200 _ 5,000,762 97 22 8,000 97,00 2;i 26,433 5 j,000 5,000-2,220 30 2 +! j 44,240 - - 27,00 3,000! 227 78 25 - i 88,849 78 I 30,866 67 2,475-0,333 36 i ~ 2 6 52,200-6,800,635-2,486 59 27 3 2,000-2,500-7 63 - - 900 50 [28
90 9 Kunnan nimi. Com m unes. 2 Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. W Total des capitaux. Pääoma-varoja. Biens immeubles. 4 II 5 I 6 II 7 I 8 I 9 0 Maatiloihin ja kiinteim istöihin. N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja m uihin saataviin. Puhdasta rahaa. Mnf. r* ÏÏnfi I ya S b f n mnf. pi M nf y \ t» Sbf. n X n f im 9kf. jw Wiipuri. Pensionirah. uskollisia palkoll. varten, kaupp. W. Rothen perust. 33,529 93 2 Leskiparonessa Anna Boijen, synt. Jænischin, rahasto köyhiä säätyhenkien leskiä v a r te n... 84,334 38 3 Diakonissalaitoksen r a h a s to... 82,532 28 4 Leskiparonessa Amalia Boijen rahasto avunantoa varten orvoille k an sa k o u lu la p sille... 40,000 5 Kauppias Victor Hovingin stip en d io ra h a sto... 6,596 58 6 Orpolasten rahasto, perustettu Wiipurin säästöpankin voittovaroilla... 7,79 87 7 Kauppias Johan Lindströmin stip en d io ra h a sto... 2,569 4 8 Työh uonerahasto... 4,652 47 9 Katovuotten työhuonerahasto, perustettu v. 867... 7,006 54 0 Pfefferlingin lahjotus koululasten h y v ä k si... 6,300 - Wiipurin linnan kuntoonpanorahasto... 0,255 49 2 T u ru n silla n rah a sto... 2,300 _ 3 Pääoma- ja elinkorkolaitoksen r a h a s to... 3,005 5 4 Aleksander II:n stip en d iorahasto... 8,874 43 5 Wiipurin kaupungin historiarahasto... 8,72 9 6 Teaterihuonerahasto... 65,407 48 7 Suomal. kaupunkiseurakunnan kirkkorahasto... 64,223 30 8 Panttilainalaitosrahasto, anniskelu-osake-yhtiön lahjottama... 2,777 48 9 Arkkitehti A. Sandellin r a h a s t o... 2,070 20 Entisen koulu-opettajan Jaako Innaisen testamenttirahasto.. 0,000 2 Avunantokassa Wiipurin käsityö- ja tehas-yhistyksen iso-ikäisille jä se n ille... 7,94 9 22 Olga Richardtin avunantokassa, kauppias Fredrik Richardtin perustama 9 p. Elok. 886... 00,200 54 23 Pensioni- ja avunantolaitos palkollisille ja ty ö v ä e lle... 36,94 25 2 4 Hamina. Ignatiuksen rahasto, kauppias J. Ignatiuksen perustama vuonna 88 köyhäin a u tta m ise k si... 5,000 25 Porvariston pensioni- ja avunantokassa, perustettu 8 6 6.... 62,034 26 Tehas- ja käsityö-yhdistyksen avunantorahasto, perustettu v. 868... 6,348 - - - - 9,000-24,000 - - - 529 93 - - - i 3,787 03 70,000 547 35 2 80,000 - - - 70,485 23,500 - - 9 80 3,992 2 4,535 36 3.. 40,000 i - - - - 6,000 - - 500 - - - 96 58 5 7,000 79 87 6 2,000 500 69 4 7-4,652!7 8 7,000 6 54 9 6,000 300 0 0,000 255 49 2,300 2 - - i 3,000-5 5 3-8,800 74 43 4 - - - - 8,700 - - - 2 9 5 65,400 7 48 0 - - 64,200 23 30 7-2,700 77 48 8 2,000 70 9 0,000 20-7,94 9 - - 2 00,000 200 54 22 - - - 6,400-3,000-6,700 2 25 73-23 34,000 0,000 7,000 24-40,000-22,000 - - - - 34-25 i _ 3,300 3,048-26
92 93 2 3 4 II 5 ;i 6 i ^! 8 0 N iistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctio n s. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. j Argent com ptant. Puhdasta raliaa. Hamina. Merimieshuonekassa... 9,762 5 2 Käkisalmi. Kauppaneuvos Adaridin sairashuon erahasto... 2,380 40 3 Kauppiaantyttären A. Andreijevan lahjotus varattomia vaimonpuolia v a r te n... 5,000 4 Aleksander II:n stip en d iorahasto... 4,84 26 5-6 Kauppiaantyttären E. Andreijevan kansakoulurahasto.... 92,277 46 7 Anniskelu-yhtiön la h jo tu srah a sto... 4,53 68 8 Kauppiaanlesken Helena Kannisen rahasto köyhiä ja kivuloisia säätyhenkiä v a r te n... 4,600 23 9 Kotka. Veistokoulunrahasto... 9,05 95 0 Rahasto orpolasten kasvattamista v a r t e n... 5 72 Aleksanteri II:n r a h a s t o... 4,394 9 2 Rahasto kansantajuisia esitelmiä v a r t e n... 5 70 3 Kansankirjastonrahasto... 2,37 97 4 M erim ieshuonekassa... 4,464 28 5 Sortavala. Naisväen-yhdistyksen r a h a s t o...!,000 0 M erim ieshuonekassa... 3,975 98 7 W iip u r in p it. Ykspään kansakoulurahasto... 3,500-8] Aleksander II:n stipendiorahasto kansakoulu-oppilaille.... 405 50 9; W ir o la h ti. K ö y h ä in k a ssa... 4,85 9 20 Aleksander II:n stip en d iorahasto...,95 36 2 i! Ekesparren r a h a s to... 4,000-22 K ansakoulukassa...,600 23 M aanviljelyslainarahasto... 4,557 8 24 K y m i. K ansakoulukassa... 2,467 35 25 K o iran verok assa...,44 7 26 K ö y h ä in k a ssa... 0,842 74 27 Maantie- ja silla n ra k en n u sk a ssa...,004 73 28 Aleksander II:n stip en d io rah a sto... 702 4 29 P y h tä ä. K ansakoulukassa... 7,242 30 Aleksander II:n stip en d iorah asto...,658 47 3 Peto-eläinkassa... 400 - Xnf. ps ÿ h f. /m m nf. im mnf. \ r m n f f» mnf. 7» m n f n m nf. X n f 7,a 9,684 32 78 9 i 7,000,000 4,900 7,500 980 40 2 5,000 - _ _ 3 ~ 500,600 2,000 - - 84 26 4 3,000 5-9,050 3,500 34,660 30,000-5,067 46 0 3,50 540 84 68 7 4,599 9,05 95 4,394 9 2,37 97 - j 23 S 5 72 5 70 - - - - - - - 4,000 - - - - - 464 28 4,000 5 3,900 75 98 6 3,500 7 405 50-8 - 2,549 87,635 32 9 -,83 5-2 2 20 4,000,600 2,230 2,327 8 23 9 0 2 83 70 2,000 - - 383 65 24, 33 06 25 3,538 09 5,866 50 : _,438 5 26 - - - 654 75-349 98 27 - - - - - - - - 400-30 62 - - - 52 28 Suom. Tai. Tila. 7,242 29,643 9 - - 5 28 30 400 3 3 2
94 95 2 3 4 i; 5 6 7 i 8 9 ' 0 : i l Niistä s ij otettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. i Kunnan nimi. Communes. Itahaston eli kassan nimi ja tarkot.us. Specification des fonds. P ä ä o m a - v a r o j a. Total des capitaux. Mnf. /,- Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin.,................ _ i. Osakkeisiin.!" j Actions. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin.! Obligations de l Etat et des Sociétés. Prêts nypotnecatres., Lainoihin kmimtvsta vastaan kiinteään ilmaisuuteen tai hvputeekia ; Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants banques de dépôts. \ Pankkeihin taîlet. Biens meubles e.' actifs. i Kalustoon ja muihin ' saataviin. i ÿh f. 'i -\ «n f im ifmf. 3kf. mnf. c mnf. i y» Puli<la<ra vahaa. i- Argent comptant. ;! Pyhtää. K ö y h ä in k a ssa... 8,754 52 j 2 Sippola. M aanviljelyslainarahasto... 0,000-3 Suoviljelysrahasto... 3,677 67 4! 36 6 s! K ansakoulu rah asto... 6,480 G K ö y h ä in k a ssa... 3,600-7 Maantie- ja s ilt a r a h a s t o... 350 i*i Säkk jä rv i. Maanviljely s r a h a s to... - 9 Lappvesi. Kirkonrakennusrahasto... 3,964 06 0 U r k u k a s s a...,785 33 lu; K irjastonkassa... 406 54 2 3 Luum äki. K ö y h ä in k a ssa... j 2,433 58 l4j Jyvälain arahasto...... 2,728 37 is. Maan viljely s r a h a s to... 6,238 20 0 Kirkonrakennusrahasto... 3,653 04 7 Mieskohtainen r a h a s to... 2,280 24 8 K ansakoulu rah asto...,279 80 ilflj Aleksander II:n stip en d io ra h a sto... 6,284 34 j20 \Valkeala. Turvattomain lasten r a h a sto... 56 50 2,289 4 22; K ö y h ä in k a ssa... j,957 23 23 K ansakoulu rah asto...j 2,488 93 24 Pappilanrakennusraliasto...i 3,632 65 25 20,000 26 Lem i. M aanviljelysraliasto... j 0,000 -! 2 7 ' Taipalsaari. Stipendiorahasto varattomille ylio p p ila ille...! 400-2 j K ansakoulu rah asto... j,085 2 y Savitaipale. P a lk o llisr a lia sto... 390 80 30. 0,094 04 3 M akasiinirahasto... 2,707 43 32; K ö y h ä in k a ssa... 882 80 3 3 ; Suomenniemi. K ö y h ä in k a ssa...,278 40 i j 2, 7 4 7 9 5 3, 0 0 0 3, 0 0 6 5 7 i! ij 3, 0 0 0!! 9 0 0 6, 0 0 0-0 0 2, 3 0 0 - _ ~~ 3 2 5 -, 0 0 0 - -, 0 5 2 6 7 3 ~ ~ i l i _ 3 6 6 4! 5, 0 0 0 - -, 4 8 0 5 - ij - - j 3, 0 0 0 - - ' - - _ -- 6 0 0-6 I I I!j _ I ; 5, 0 0 0 I _ 8 - - j i 2, 2 6 4 8 2 -, 0 9 9 2 4 9 - I! - j -, 7 4 4 0 ; - - 7 0 9 3 0! - - 4 0 6 5 4 i 3, 5 9 3 8 4-2 4 8 5 5 2 _ 2, 6 0-2 7 3 5 8 3 i - 2, 2 6 9 7 7 _ 4 5 8 6 0 4 - _ 5, 0 8 6 9 2 -, 5 2 8 5-2, 8 0 0-8 8-3 5 0 4 6, 6 4 6 3 9 2 4 7 2 6 8 0 8 - ; - _ - 4 0 0-5, 7 3 2 4 0-5 9 4 9 i 6 ) 20 - : : 5 0, 4 7 5 " 0 0 - - - 0 4 4 2-7 5 0, 0 0 0 2 0 7 2 3 22!l ; j! 7, 5 6 9! 4, 0 0 0 9 9 9 3 23 _! il 3, 6 0 0 j - - 3 2 6 5 24 2 0, 0 0 0 25 j 0, 0 0 0 26 H 4. 0 0 27 i -, -, 0 8 5!,* oyi» ou l i 7 8 0 _ ; 5, 0 3 0 9 : 2 8 2 9 5 30 ; i i 2, 5 4 4 ' - 6 3 4 3 3... I ; 7 5 7 8 0 ;! : 2 5-32 - - - ;; - : - -, 7 6 - j - 0 2 ; 4 0 ; 3 3
96 97 2 3 4 S II 6 II 7 Il 8 9 il 0 N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Pääoma-varoja. Total des c a p ita u x. m nf ja Biens im m eubles. M a a t i l o i h i n j a k i i n t e i m i s - t ö i h i n. A ctions. O s a k k e i s i i n. K o r k o a k a s v a v i i n v a l t i o - o b l i g a t s i o n e i h i n j a m u i h i n a r v o p a p e r e i h i n. Obligations de l Etat et des Sociétés. L a i n o i h i n k i i n n i t y s t ä v a s t a a n k i i n t e ä ä n o m a i s u u t e e n t a i h y p o t e e k i ä v a s t a a n. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres ga ra n ties. L a i n o i h i n v e l k a k i r j a a v a s t a a n. Comptes courants avec des banques de dépôts. P a n k k e i h i n t a l l e t e t t a v a k s i.! K a l u s t o o n j a m u i h i n s a a t a v i i n., Biens meubles et d ivers a c tifs. j P u h d a s t a r a h a a, j Argent com ptant. mnf. mnf mnf y«ss ïfînf. j fà mnf n mnf f a mnf 0 mnf jta Suomenniemi. R a k e n n u s ra h a s to... 4,202 0 2 Joutseno. K a n sa k o u lu k a ssa... 4,000 3 Jääski. 8,000 4 Neiti Teschen r a h a s t o...,500 5 Aleksander II:n ra h a s to... 2,704 68 6 U r k u k a s s a...,250 50 7 M a an v iljely srah asto... 6,204 8 Kirvu. K ö y h ä in k a s s a... 2,949 55 9 K a n sak o u lu k a ssa..... 2,338 62 0 Tie- ja s ilta k a s s a... 5,825 40 V a n k e in k a s s a... 79 _ 2 Aleksander II:n r a h a s t o... 2,467 06 3 P eto-eläinkassa... 233 03 4 P a lo -a p u k a s s a...,207 76 5 Akianderin k o u lu ra h a s to... 9,400 6 Antrea. K ö y h ä in k a s s a...,08 43 7 M a an v iljely srah asto... 20,000 _ 8 Buokolahti. Suoviljelysrahasto... 0,000 _ 9 Muola. M a k a siin ira h a sto... 2,388 25 20 K a n s a k o u lu ra h a s to... 38,70 62 2 M a an v ilje ly sra h a sto... j 6,353 78 22 K ö y h ä in k a s s a... 525 25 23 Heinjoki. M a k a s iin ira h a s to... 2,80, 24 K ö y h ä in k a s s a... 7,242 68 23 Grotenfeltin r a h a s to...... 2,000 26 Kyyrölä. M a k a s iin ira h a s to... 2,600 27 Valkjärvi. Aleksanteri II:n r a h a s t o...,490 65 28 Rautu. K ö y h ä in k a s s a... 2,000 29 Hiitola. K a n s a k o u lu ra h a s to... 2,290 34 30 K ö y h ä in k a s s a... 0,600 3 M a an v ilje ly sla in a ra h asto... 5,000 32 Aleksander II:n s tip e n d io ra h a sto.... 3,000 33 H ä tä -a p u r a h a s to... 6,500 4, 0 0 0 2 02 0 l 0,000 3, 0 0 0,0 0 0-2,, 8,0 0 0 3 5 0 0 4 2 2 0 4 68 5 0 0 5 _? 2 5 0 5 0 6 6 2 0 4 7 8 2 2 6 2 5 4 6 4 0 8 8 7 6 7 6 0 3 5 7 02 9 2 5 5 6 4 4 2 9 3 3 5 0 4 5 0-9 3 6 5 3 5 3 9 5 6 9 6 2, 2 2 3 6 0 _ 2 4 3 4 6 2 2 3 0 3 0 3 3 7 9 6 8 - - 4 6 j 0 8 4 y,4uu,000 8 4 3 6 2 0,0 0 0 7 0,000 8,02 80 -,285 45 9 32,057 02 3,000 3,3 60 20 6,95 8-58 60 2 525 2 5 22,, 8 8 0-3 0 0 - j 23 - - - 6 3 6 3 2 - - - - 8 8 3 6 24 AjUUU 9 non 2, 6 0 0 _j 26, 4 4 5 9 5 j 4 4 7 0 27,, 2,0 0 0 28! 2 2 9 0 3 4 29 0 6 0 0 - - - 30 5,000 3 3,000 32 - - - - - - - _ 4,250 - - - - - 2,250-33
98 99 2 3 A. * ~\ a " ' Il -, II a a Il n Ir n" Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston oli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-vai-nja. Biens immeubles. Mantiloihin ja kiintciinistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtio- i obligatsioneiliin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de PEtat et i des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin saataviin. j Biens meubles et divers actifs. P u h d a s t a r a h a a. j Argent comptant. ' X f j Mnf % n Mnf. Shf * Mnf. T* Mnf. /a Mnf. f i Mnf. pi t K ä k is a lm e n \ Aleksander II:n r a h a s t o... 240 2 K a u k o la. K ö y h ä in k a ssa... 3,605 86 3 Aleksander II:n stip endiorahasto... 5,000 4 R ä is ä lä. K ansakoulu rah asto... 2,762 70 5 Fröbergin rahasto...,00 52 C H ä tä-ap u rah asto... 4,705; 85 7 P a lo -a p u r a h a sto... 3,768. 24 8 K ö y h ä in k a ssa... 9 Kansakoulun halko- ja heinärahasto... 2,259' 80 0 S a k k o la. Kiviniemen siltarahasto... 8,00c K ansakoulu rah asto...,800 2 Aleksander II:n r a h a s t o... 2,009 07 lä Taipaleen la u tta u s k a s s a... 9,682 30 4 K ö y h ä in k a ssa... 2,204-5! M aanviljelyslainarahasto... - (i j K u r k ijo k i. j Kansakoulurahasto poikia v a r te n... 2,87 63 7 ; Sam. tyttöjä v a r t e n... 0,878 69 8! Ouden tyttökoulun k a s s a... 538-9 j K ansakoulunrakennuskassa...... 7,267 0 2 0!! K ö y h ä in k a ssa... 4,398 23 2 M aanviljelyslainarahasto... - 22 P a r ik k a la. Aleksander II:n r a h a s t o...,540 23 K ansakoulu rah asto... 300 24 J a a k k im a. Nimismies A. J. Kronbergin lahjotus köyhäin turvattomain kouluj lasten y llä p id o k s i... 250,000 25 S o r ta v a la n p it. Aleksander II:n h ä tä -a p u rah a sto... 2,08 26 j M aanviljelysrahasto... 6,857 33 27 Suoviljelysrahasto...,540 83 28 K ansakoulu rah asto... 24,649 78 ;29 Työrahasto irtaimelle v ä e stö lle... 34 30 U u k u n ie m i. Köyhäinraliasto... 3 Aleksander II:n stip en d iorah asto...,999 90 32 K ansakoulu rah asto... 7,000 i! 240 l - 3,605 86 2 5,000 3 - - 2,500 262 70 +,000 00 52 5 4,200 505 85 6 _ - - - - - 3,000 768 24 - - - - - 0,000-8 2,000 259 80 9 - - - j - - - - 3,978-4,028 0 _,800 _,740 2,069 07 7,942 30 - - 2,204 4 5,000 - - - - - 5 i _ 2,836-35 63 0 - j - - - - - - 0,850 50 - - - 22 9 7-538 8 ; j! - 9,35 7,005 -,27 0 9,850; 0,394 - - i 2,54 23 20 j 2 jj j,540 22 - j 300 ; 23 j 6,000 244,000 2 + 2,080 43 25! j : 6,44 46 33 2o _,32 8 408 02 27 2,o o o : - 4,800 7,300 549 78 2«j J 4,967 23-32 2 9 - - - - 8,360 2 20 3 0; _ i -,900 99 90 3J 7,000 - - - - - 32: 2 3
! 200 20 2 3 [ 5 i 6 7 I 8 9 K 0! Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. \ Pääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctio n s. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin vaitioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de l Etat et des Sociétés. i Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres ga ra n ties. Lainoihin velkakirjaa I vastaan. I Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers i a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. Mnf. j V- Mnf. 7» Mnf. j i* ifinf. p» m nf. h M n f fit ' m nf. n m nf. U u k u n ie m i. Suoviljelysrahasto... 8,250 2 M aanviljelysrahasto...,202 3 Tienrakennusrahasto...,352 50 4 K oiranverokassa... 375 0 5 R u s k e a la. Orpolasten r a h a s t o...,000-7 Im p ila h ti. Urkurahasto... 7,525 45 6 S u ista m o. Pappilanrakennusrahasto... 6,780 8 K an sakoulu rah asto...,820 fl K ö y h ä in k a ssa...,825 0 S u o jä r v i. M aanviljelyslainarahasto... 0,000 - K ansakoulu rah asto... 3,750 2 S a lm i. Kansakoululasten r a h a sto... 220 - Mikkelin lääni, 3 Mikkeli. Stipendiorahasto koulu-oppilaita varten... 7,706 47 4 Lastenkotirahasto... 3,998 38 5 Naisyhdistyksen apurahasto köyhiä lapsia v a r te n... 5,45 23 6 Savonlinna. Porvariston leskien- ja orpoin k a s s a... 20,029 02 7 Aleksander II:n rahasto... 4,055 74 8 Olavinlinnan rahasto... 2,045 55 9 Sjödénin r a h a s to... 842 84 20 Mölsän sam...;..,35 82 2 K öyh äin h u on eenrah asto... 0,029 60 22 Kauppa-yhdistyksen r a h a sto...,7 73 23 M erimieshuonekassa... 2,885 92 2 4 Heinola. Toropoffin koulurahasto. Varoja hoitoa Porvoon Tuomiokapituli 25,000-25 Käsityö-yhdistyksen r a h a s to... 3,035 75 26 A n tto la. Kirkonrakennusrahasto... 45 73 27 K an sa k o u lu ra h a sto... 222 5 28 H ä tä -a p u ra h a sto... 306 04 29 Y e isto r a h a sto... 23 4 30 J o ro in e n. Längmannin r a h a sto... 6,044 84 8,250 i,200 2 2,300 52 50 3 375 0 -! - - - 4,000 _ 5 7,500 25 45 6 6,780 7 -,820-8] \!,825 9 - - - - ; - - - ; ' 0,000 - - - - 0 - : 3,750 -! - " " 220 7,000 300,! _. 2 406 47 3 - _ 300 3,680-8 38 4 800 -! - 50 4,464 43 ; 80 5 3,200 6,000 0,800 29 02 6 - - j ; - - - 4,055 74 - j - 7 : : -! ~ 2,045 55 _ j 8 9 _.i 842 84 i - - -,35 82 - - 20 - -! - - - 0,029 60 _ 2 ;,7 73 2 2 - - - - - - - ; - - 2,600 - _ - 285 92 23; j i - : _.24-2 0 0 ; - 2,820 - - - 5 75 25? 04 73-3 26 5 27! - ; 2 - - j - - 300 6 04 28; - - - - - 03 20 4 2 D! - - - - - - - - 5,700 - - 344 84 30, Suom. Tai. Tila. 2 6
202 203 2 3 4 I 5 II 6 IS 7 8 Il «Il 0 j i l Niistä sijotettn. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. i i i i! j j j Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. J u v a n p i t. H ätä-ap u rah asto... 6,604 67 2 P u u m a la. V iljelyslainarahasto... 6,500 3 Käsityörahasto...,20 5 4 K ö y h ä in k a ssa... 2,958 26 5 P ie k s ä m ä k i. K äsityörahasto... 3,904 43 6 Pappilan m etsärahasto... 6,000 7 Tavastin la h jo tu sralia sto... 340-8 J ä p p ilä. Kansakoulun rak en n u srah asto... 2,560 - - 9 H a u k iv u o r i. K ansakoulu rah asto... 9,500-0 K ö y h ä in k a ssa... 780 - V iin ik a s s a... 2 M e tsä r a h a sto... 4,04 64 3 S a v o n ra n ta. Viljely srahasto... 3,000-4 R a n ta s a lm i. Kansakoululasten vaate-avunkassa... 800 5 Kansanopistorahasto... 200-6 S ä ä m in k i. V iljelysrahasto... 9,400 7 9,543 50 8 K äsityörahasto... 2,002 50 9 Kiertävän koulun k a s s a... 725 20 K ansakoulu rah asto... 8,000 2 Aleksanteri II:n r a h a s t o...,000-22 L ainakirjastonrahasto... 300 23 Urkurahasto... 963 to 24 H a r to la. Aleksander ILn stip en d iorah asto...,69 2 25 S y s m ä. Östermanin lahjotusrahasto köyhiä v a rten... 200 26 Suden tapporah asto....839 4 27 U rkurahasto... 6,82 03 28 Koiranverorahasto... 204 40 29 K ansakoulu rah asto... 4,334 26 30 V i i n ik a s s a... 7,094 3 K äsityörahasto...,583 06 32 M yllyverorahasto... 2,875 82 33 Suoviljelysrahasto... 9,998 95 Total des capitaux. 9hf. P<äoma-varoj a. jm I Maatiloihin ja kiinteimis- töihin, j Biens im m eubles. j Actions. ] J Osakkeisiin, mnf. 7» j H! ji Obligations de l'etat et des Sociétés. m nf Korkoa knsvaviin valtioobligatsioneifiin ja muihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä j vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. mnf. j \ \ Lainoihin veikakirjaa vastaan. jprêts sur d'autres garanties. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant.! Puhdasta rahaa.! 3faf. im ffinf. im ifin f ffînf. 7a 2,568 3,950 86 67 i j 6,500 - j ~ 2 - ' : ; 240 890 80 5 3-88 85 3,085 58 5 6,000 6 _ - - i - j - - - 340-7 2,560 I 5,000! 4,300 _ 200 _ 9 ~ 720 - - 60 0! - : 3,400 4,04 64 2,925 200 4 2 70 3 : 9,400 _ j - 0 ; 7,07 2,436 50 7-2,002 50! - - 8 (i 725!!_ 9! 5,334 2,666 20 :,000 : [! ; 2! ; ; ~ 300. 22 550 43 46 23 -,43 0-260! i l 24 _ 200 _ ; - 25 _,839 4 26 - - - - - - - 6,82 03 204 40! _. _ { 4,334 26 29 30,583 06 i 2,875 89 4 5 - ;! - ; - - - 27 3 - - - i. - - 9,000 - - - i - - 998 95 '33 32 i
r r - - 204 205 2 3 Ä II N i i s t ä s i j o t e t t n. P la c e m e n ts des c a p it a u x. o 2 Kunnan nimi. C o m m u n e s. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ifi c a ti o n d e s fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. ifinf. 7"i Biens immeubles. iïnfi Maatiloihin ja. kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin.! Korkoa kasvaviin valtioj ohligatsioneihin ja muihin arvopapereihin, j Obligations de VEtat et I des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä [ vastaan kiinteään omai- suuteen tai hypoteekiä j vastaan. Prêts hypothécaires. i Lainoihin velkakirjaa j vastaan. Prêts sur d'autres garanties. ; Comptes courants avec des banques de dépôts. i Pankkeihin talletettavaksi.!! Kalustoon ja muihin, saataviin. : Biens meubles et divers! actifs. i ' 7*3 i ' mnf. n tfmf n mnf. ffînf. * mnf.. r»!j mnf. j fè mnf. j Argent comptant. ; Puhdasta rahaa, i i S y s m ä. "Viinaverorahasto....... 3,04 74 2 Yärilän puustellin rakennusrahasto... 4, 0 6 67 3 M ä n t y h a r j u. Käsityörahasto...,000 Neiti Antellin köyhäinrahasto... 4,7 2 0 35 J o u t s a. Makasiinirahasto... 9,88 06 6 Aleksander II:n rahasto köyhiä kansakoululapsia varten... 2,346 35 7 L u h a n k a. Käsityörahasto... 823 5 8 L e i v o n m ä k i. Pappilan rakennusrahasto... 9 Aleksander ILn rahasto... 2,0 6 0 0 H i r v e n s a l m i. Aleksander ILn stipendiorahasto...,758 73 K r i s t i i n a. Makasiininlainarahaston apukassa...,562 89 ib Stipendiorahasto... 2,026 6 3 Oldenburgin prinsessan rahasto...... 530 82 4 K a n g a s n i e m i. Viinav erorahasto... 7,64 6 5 M i k k e l i n p i t. Palo-apukassa... 0,660 3 8 6 Kansakoulurahasto... 2,6 4 69 7 Käsityörahasto...... 665 60 8 Koiranverorahasto... 800 2 9 Lainakirjastonrahasto... 598 9 4 20 Stipendiorahasto... 5,588 3 6 Kuopion lääni. 2 Kuopio. Pedagogiakassa... 6,000 _ 22 0. Björklundin rahasto... 4,972 50 23 Collanin sam...,000 _ 24 Kansankirjastonrahasto... 0,032 26 2 5 Aleksander II :n stipendiorahasto... 0,000 26 Kauppakoulurahasto...,200 27 Anniskelu-yhtiön lahja... 229 4 28 Kuopion kaupungin pensionikassa... 48,458 83 29 Kauppa-yhdistyksen pensioni- ja avunantokassa... 68,232 30 Porvarein stipendiorahasto... 3,4 0 8 76. j 3, 0 4 7 4 i i 4, 0 6 67 2 i,000 3 _ 4, 5 0 570 35 4 ii 2,00 7,45 25 329 5 8 i _ - _,983 63 362 72 G 823 5 - - -. 7 j 27,0 0 0-0,400,000 : H i : 2,0 0 0! 60 - ; o _,666-92 62 î 0,562 89 i - 2,026' 6 - i - -! 2 530 82 i,965-5,676 6 -! - - 4 _ i i i! - 0,660 38-5 j :,762 53-852 6 6! 6 4 0 H 25 60 I! i7 j _ _! 8 0 0 2 i 8 * i ii! i! J; 5,000 h 5 9 8 94 l 9 588 36.20! 6,000 2 4,972 50 [22 2 3 _ 0,032 26! - 24i 0,000 2 5 26-229i!4 - - 27 _ 5 0,224 68 ii _ 86,550,249 55! -! 434 j 60 ' 2 8 j j - 5,036 75 47,300-3,2 4 0 - - - ij 2,655 36 2 9 ; - - - 3.00( - - - - i - 408! 76 iso;
_ Î 206 207 2 3 4 5 6 7 II «I 9 li 0 i Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. C om m unes, S p é c ifi c a ti o n d e s fo n d s. Pääoma-varoja.! Total des capitaux. j &>,f. ym Kuopio. M erim ieshuonekassa... 2,469 66 Biens im m eubles. M aatiloihin ja k iin tcim istöihin. Actions, j O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin v a ltio - obligatsioneihin ja m u ih in a rv o papereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. 3 h f» m nf. /m m n f Y'4 I Lainoihin k iin n ity stä l vastaan kiinteään om ai- ; suuteen tai h y p o te ek iä j vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g a ra n ties. L ainoihin velk ak irjaa vastaan. i Comptes courants avec des j banques de dépôts. jpankkeihin ta lle tettav a k si. Biens meubles et d ivers a c tifs. Kalustoon ja m uih in saataviin. m nf. y* m nf. 7"! m n f Sh}jp. i ^ \ 20,500 30 " I! i I Argent com ptant. Puhdasta rahan. y* 659 66 i 2 Kuopion tuomiokapitulin rah astot... 240,50-3 Joensuu. Porvariston pensionikassa... 36,963 4 Naisväen-yhdistyksen kassa käsitöitä v a r t e n... 0,800 i 5 M erim ieshuonekassa... 2,42 63 6 K u o p io n \ m a a seur. / Ingmannin la h jo tu sr a h a sto... 277,097 43 7 M aanviljelysrahasto... 6,633 99 H H ä tä -a p u ra h a sto... 6,762 26 : 9 K äräjähuonerahasto... 6,876 8 0 Y eistorahasto... 2,769 76 Pitäjänm akasiininrahasto... 23,558 37 2 Siltakassa... 5,023 8 3 K a r ttu la. M aanviljelysrahasto... 4,399 50 4 H ätä -a p u ra h a sto... 2,000 73 5 35 6 M a a n in k a. M aanviljelysrahasto... 6,06-7 H ätä-ap u rah asto... 9,436 36 8 T u u sn ie m i. 3,097 7 9 Weckströmin lahjotusrahasto köyhäin a u tta m ise k s i...,642 46 20 Aleksander ILn stipendiorahasto kansakoululapsia varten...,674 5 2 P ie la v e si. H ä tä -a p u ra h a sto... 7,276 5!22 Prinsessa Eugenian rahasto köyhäin au ttam isek si... 2,295 83 23 Englannin ystäväin su o v iljely srah a sto... - 24 M aanviljelysrahasto... 2,648 56 2h H. Rytkösen lahjotusrahasto...,986 90 26 K an sakou lu rah asto... 3,9 60 ;27 Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... i 3,758 72 2i K e ite le. 2 8 3 0 40 23 H ätä -apurahasto... 9 2 4 2 8 9 3 C Prinsessa Eugenian ja Professori Meissnerin lahjotusrahastot.. 804 3 L e p p ä v ir ta. H ätä-apurahasto... 39,84 64 3* Längmannin lahjotusrahasto....,... 2,02 2 4.33 Aleksander ILn stip en d iorahasto... 3,69 2 3 800 44,700 50,050 44,000 600 2 - : - - j - 35,200,763 3 - - - 2,000 8,500 : 300 4 - - - - J - 2,42 63 - ; 5 - -! 58,000 - J 7,600 38,895 72 - - - 8,60 7 C 5,79 842 99 7 6,700 62 26 S - - 6,876 8 0 5 - - 9,054 76 0! 3,600 2,75 2,44 5,342 26 9 _ - - - - - -,700-300 - - - 3,023 8 2 4,390 50 3,980 i 20 73 4 -,009 52-33 83 5 j 6,600 2,764 75 ;! 7 6 7 - - - :,500 -,590 - ; i j / 7 8 -,295 7 - - 347 29 9,334 3 340 38 20-0,000 6,24 54 j - j 34 6 2 i - i! -,802 - - - j 493 83 22! -,343 693 23 - ; 2,025 623 56 24:,986 90 - - 25 - > 2,533 9 -,377 69 26 - - j - - - 3,597 64 - - ] 6 08 2 7 S - - 2,504 04-326 36 ' 28 - - - j i - - - -, 7,046 - - - - 2,96 89 29; j; 804 ii 30-39,84 64 - --! - - 3l! - - - - 2,02 24 - - 32 jl - - - i - 33, - - i ~ 3,69 23 - i - - -! 6
' r i 208 209 2 3 4 Il 5 il 6 II 7 8 i! 9! 0 ; u N iis t ä sijotettn. Placem ents des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n clés fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. j Lainoihin kiiunitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d antres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. j Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa. X nf. SV &nf. j 7» 3 h f»inf.?» Sfkf. fs sh f. im 9!nf A L e p p ä v ir ta. M aanviljelysrahasto... 4,352 50 2 R a u ta la m p i. K ö y h ä in k a ssa... 6,077 43 3 Rahasto maanteitten kunnossapitoa varten... 34 92 4 P a lo -a p u r a h a sto...,65 3 5 K an sak ou lu rah asto... 58 6 Aleksander II:n r a h a s t o... 756 66 7 Hätä-apurahasto.......,878 93 8 M aanviljelysrahasto... 9,374-9 Kirkkoherran puustellin rakennusrahasto.... 7,372 58 0 Kappalaispuustellin sam...,057 04 U V iin ik a s s a...,43 53 2 Kirkonkassa...,09 3 3 U r k u k a s s a...,084 4 4 W esanto. H ätä-ap u rah asto... 9,797 87 5 K ö y h ä in k a ssa... 4,624 5 G M aanviljelysrahasto... 2,244 08 7 V iin ik a s s a... 4,680 75 S K irkonkassa... 2,856 34 9 S u o n e n jo k i. H ätä-apurahasto...... 24,800-20 H a n k a sa lm i. Sam. sam... 5,539 79 2 6,66 89 22 Kirkonrakennusrahasto... 3,504 08 23 K an sak ou lu rah asto... 24 M anttaalikassa...,80 25 Iis a lm i. H ätä-apurahasto...,787 37 2 6 Iiöyhäinhoidonkassa... 4,638 7 27 Englannin ystäväin suo- ja nevaviljclysrahasto... 985 66 28 Aleksander ILn k o u lu r a h a s to... 7,794 42 2 9 R u ta lcko. Rahasto köyhien lasten opetusta v a r t e n... 608 50 3 0 K ö y h ä in k a ssa... 2,074 93 3 Pappilanrakennusrahasto... 69 28 32 Englannin ystäväin su o v iljely srah a sto... 62 29 33 H ätä-apurahasto... 4,352 50 i 5,676 65 400 78 _ 2 34 92 3 -,65 3 4 58 5 740 6 66 6,4 50 - - 92 0 672 33 7 9,374 8-5,586 475 3,3 45 9 0,340 29 76 425 28 0 0,220 308 65 884 88-650 95 30 246 0 2 38 48 70 66 3 9,780 7 87 4 - - 4,5 473 5 5 2,65, 79 08 6 4,350 i 330 75 7 - - - - 2,600 256 34 8 - - - - - - 24,800 9-5,539 79 20 5,896 65-270 24 2 8,283 08 5,22! - 22,80 : - 24,600 87 37 25 3,000,638 7 26-953 6-32 50 27 7,650 56 - - 43 86 28 553 56-54 94 29,499 28 420 55 65 30 567 65 j 5 63 3 6 56 73 32 4,340 - - - i 4 24 33 23 Suom. Tai. Tila. 27
20 2 2 «o t Il 5!! 6 II 7 II 8 I 9 0 i l N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n d es fo n d s. Total des capitaux. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiintcim is-! töihin. A ctions. O sakkeisiin. Obligations de PEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin kiinn itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja m uihin saataviin, j Biens meubles et divers a c tifs. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. M nf mnf. j f i ifinf. m nf. n X n f p» ïfn if j» m nf. m nf. p» j m nf. ;w R u ta k k o. K ansakoulu rah asto... 457 6 2 L a p in la h ti. Suoviljelysrahasto... 835 83 3 M aanviljelysrahasto... 789 48 4 H ätä-ap u rah asto... 52,547 59 5 Palovakuutusrahasto... 4,053 76 6 K iu r u v e s i. H ätä -a p u ra h a sto... 64,637 82 7 Rahasto maanviljelystä ja karjanhoitoa v a r t e n... 6,245-8 M aanviljelysrahasto... 7,367 38 9 Suoviljelysrahasto... 0 Oldenburgin lahjotusrahasto... 637 52 Hamburgin la h jo tu sr a h a sto... 399 33 2 N ilsiä. Suo- ja n ev a v iljely sra h a sto... 6,344 97 3 Bolinin suoviljelysrahasto...,475 39 4 M aanviljelysrahasto... 5,220 3 5 H ä tä -a p u rah a sto... 6,676 56 6 K a a v i. H ä tä -a p u ra h a sto... 6,853 36 7 M aanviljelysrahasto... 3,399 38 8 P o lv ijä r v i. M aanviljelysrahasto... 4,383 24 9 H ätä-apurahasto... 6,23 38 20 K u u s jä r v i. H ä tä -a p u rah a sto... 8,40 62 2 M aanviljelysrahasto... 4,000-22 L ip e r i. M aanviljelysrahasto... 3,539 7 23 H ä tä -a p u rah a sto... 25,779 59 24 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 2,492 60 25 M. Lutherin s tip e n d io r a h a sto... 67 86 26 K o n tio la h ti. H ä tä -a p u ra h a sto... 6,662 27 Suoviljelysrahasto... 5,257 54 28 Kansakoulunrakennusrahasto... 0,606 59 29 M aanviljelysrahasto... 8,420 96 30 Aleksander II:n stip en d io ra h a sto... 6,629 3 3 V iin ijyväkassa... 9,537 75 3 2 Utran sahan työmiesten kassa säästöjä v a r t e n... 446-33 R ä ä k k y lä. K ansakoulu rah asto... 5,720 84! i 4 2 8 26 29 35 i j 835 83-2 789 48 3,45 53 5,402 06 4 - - - - 4,053 76 5 - - - - - - - - 7,45 26 47,492 56-6 7,35 74 5 64-6,030 - -! - - i) 637 52 0 399 33 5,804 5 540 82 2 _ _,376 25 99 4 3 4,777 34 - - 442 79 4 _ 97 83 5,590 72 4 0 5 6,800 - i 53 36 6 j 3,278 38 - j 2 7-4,370-3 24 8 6,23 38 9 - _ - 765-7,620 -! 6 62 2 0 i _ 4,000 - _ - 2 3,236 40 297 93 4 84 22-25,750 29 59 23 2,438-54 60 24 38 08 - - 29 78 2 5 _ 6,640 22 26 7 8 93-878 6 27 8,76 54,550 - - 340 05 2 8 [ - 8,06-34 96 29 5,727 44-90 87 3 0 _ 7,237 69 74 25,585 8 3 -,446 32 5,720 84 33
i 22 23 2 3 4! 5 ii «li 7 Il 8 li 9 jl 0 Il N i i s t ä s i j o t e t t u. Placements des capitaux. Kunnan nimi. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. C om m unes. S p é c ific a tio n des fo n d s. 9hf. * R ä ä k k y lä. H ä tä -a p u rah a sto... \ 28,075 23 2 Urkukassa... 4,832 94 3 Rahasto kiertokoulu-opettajain palkkaamista v a r te n... 6 54 4 Yiinijy v a k a s s a... 6,994 83 S Aleksander II:n stip en d iorahasto... 400 3 6 M aanviljelysrahasto... 6,55 56 7 K id e s. H ä tä -a p u rah a sto... 5,33 45 S K e sä la h ti. H ätä -a p u ra h a sto... 8,942 22 9 K ö y h ä in k a ssa... 344 72 0 M aanviljelysrahasto... 5,54 68 K ansakoulu rah asto... 2,964 25 2 Kirkonrakennusrahasto...,278 0 3 V iin ik assa...,62 6 4 J u u k a. M aanviljelysrahasto... 9,539 85 5 H ä tä -a p u ra h a sto... 4,629 53 6 Rahasto turvattomien lasten kouluutusta varten'...,303 63 7 Palovakuutusrahasto...,28 48 8 K ö y h ä in k a ssa... 3,352 62 9 K an sak ou lu rah asto... 2,009 55 20 P ie lis jä r v i. Ystäväin Englannissa suoviljelysrahasto... 7,833 36 2 H ätä-ad u rahasto... 4,550 2 22 K ansakoulu rah asto... 2,874 69 23 Rahasto turvattomia lapsia varten... 3,605 08 24 P a p p ila n r a h a sto... 40,050 63 25 Y iin ijy v ä ra h a sto... 7,268 85 26 Kiertokoulun r a h a s t o... 0,052 3 27 M aanviljelysrahasto... 6,84 3 28 N u rm es. M aanviljelysrahasto... 2,300 29 H ä tä -a p u ra h a sto... 3,570 80 30 K ansakoulu rah asto...... 26,600 3 Aleksander II:n stip en d iorahasto...,96 63 32 R a u ta v a a r a. P a p p ila n ra h a sto... 7,25 45 33 Viinikassa...,620 Total des c a p ita u x. Mantiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. Obligations de PEtat et des S ociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. mnf. Mnf. M ÿh f. n 3bf. n Mnf. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa. vastaan. h Comptes courants avec des I banques de dépôts.! Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. 3hf. j Mnf f» mnf. f i! 28,0 4 0 3 5 23 i 4,8 3 2 9 4 2 6 54 3 6,994 83 4 4 0 0 3 5 6,55 56 6 5,300 3 45 7 6,5 9 0 66,940 4 56 8 26 9 0 27 82 9 4,645 5 0 9 68 0 2,8 7 5 8 9 25,053 8 0 j 224 30 2,359 6 9 - - 26 92 3 - -! - 9,0 3 0 5 0 - - 5 0 9 35 4 - j 2,36 6 2,0 0 0 2 6 8 37 5 -,206 5 - - î 48 97 6 704 6 4 - - - 5 3 8 4 7 57 24 2,8 3 5 38 8 975 8 j!j,034 37 9-7,296 4 6 5 36 9 0 20 4,37 8 0 - I 2 3 2 32 2 _ - 2,563 7 : 3 52 22 i 2,9 2 5 8 6 - - - 6 7 9 22 23 - - 3 9,542 5 0 8 63 24-7,0 0 0 - - 2 6 8 85 25 9,927 j j 25 3 2 6 3,49 83 - - 2,7 6 4 30 27 _ 2,240 60 28 4 79 3,09 69 29-25,0 9 5 0 8,504 92 30,96 63 3 - - - - - - - - 7,2 0 0 - - - - - 5 45 3 2,620 33
«2 3-24 25 «ii 9 [ 0 r N iistä sijotettn. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. P ääom a-varoja. Biens immeubles. Maatiloihin ja kiin teim istöihin. Actions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uih in arvopapereihin. Obligations de PEtat et des Sociétés. Lainoihin kiin n itystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavak si. Kalustoon ja m uihin saataviin. Biens meubles et divers actifs. Argent comptant. Puhdasta rahaa. M nf im mnf. \ ^ f n ' Mnf. I* mnf j r* mnf im mnf j # Mnf.! l I,-3 M nf j i i R a u ta v a a r a. K ansakoulu rah asto... 86 86 i 2 M aanviljelysrahasto... 2,760 50 2,760 50 2 3 H ätä-ap u rah asto... 4,423 25! 4,000 _ 423 25 _ 3 4 L ainakirjastonrahasto... 302 60 i 300 2 60 4 5 Ilo m a n ts i. K ö y h ä in k a ssa... 3,076 88 3,076 88 6 H ä tä-ap u rah asto... 62,0 6 62,00 0 6 6. i 7 K irkonkassa... 2,284 38 2,00 84 38 7 8 V iin ijyvak assa... 4,685 73 460 3,390 _ 835 73 8 9 K an sak ou lu rah asto... 26,493 80 2,354 3,000 2,39 29 9 0 Suonojitusrahasto... 3,262 85 _ 3,23 35 49 50 0 M aanviljelysrahasto... 6,958 04 6,955 3 04 j 2 Köyhäin- ja työhuonerahasto... 28,466 24 : 2,394 45 25,300 77 79 2 3 Kreikkalais-venäläisen seurakunnan kirkonrakennusrahasto...,678 77 5,400 _ 6,278 77 3 K iih te ly s - 4 \ K ö y h ä in k a ssa...,679 20 v a a r a. /,679 20 4 5 V iinikassa... 8,556 60 8,44 28 42 32 3 6 K ansakoulu rah asto...,250 97 9,592 55,658 42 6 7 Kansakoulun stip en d io rah a sto... 770 6 644 87 25 74 7 8 Sam. k irja sto n rah a sto..... 208 85 96 - i 2 85 8 ia H ä tä -a p u rah a sto... 9,830-9,830 9 20 Puustellinkassa... 5,26 8 _ 5,26 8 _ 20 2 E n o. H ä tä-ap u rah asto... 4,972 28 952 3 3,563 457 04 2 22 K ansakoulu rah asto... 2,044 86! _ _,74 7 303 69 22 23 Aleksander II:n stip en d io ra h a sto... 425 45 _ 4 66 i i _ 3 79 23 2 4! M aanviljelysrahasto... 6,858 43 6,729 23 29 20 2 4 25 T o h m a jä rvi. K ansakoulu rah asto... 3,902 40,400 29,244 46 _,257 94 25 2 6 i H ä tä -a p u ra h a sto... 38,000 38,000 - _ 26 J27 \ I K ö y h ä in k a ssa... 8,97 58 _ j _ _ 7,76 94 _ 435 64 2 7 iîs J Aleksander II:n stip en d iorah asto... 2,559 68 I 2,508 49 5! 9 28! 2 9 j P ä lk jä r v i. j H ä tä -a p u rah a sto...,93 52 _ _ 2,645 05 8,83 97 472 50 ]20 3 0 i M aanviljelysrahasto... 4,520 36 - - - - - - - 4,205 35 36 Uoi
26 27 2 3 4 ] S i! 6 I 7 8 II 9! io i l N i i s t ä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com p tant. Puhdasta rahaa. j m nf. n mnf.! i j r» mnf. pa mnf. pa mnf. ja m nf r* m nf j n mnf. f» W a a s a n lääni. Kokkola. Libeckin sairashuonerahasto kaup. köyhiä v a r t e n... 22,905 09 2 K ö y h ä in k a ssa... 20,873 98 3 K an sak ou lu rah asto... 42,628 66 4 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 4,050 92 5 Libeckin stipendiorahasto... 7,05 04 G Korten sam...,533 64 7 Peitziuksen pensionirahasto vanhoja köyhiä v a r t e n...,420 33 S Lundströmin lahjotusrahasto työ-ansion hankkimista varten köyhille... 3,402 83 9 Roosin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... 2,90 0 Pyhäkoulun palkin torahasto...,69 94 Sneckendahlin lahjotusrahasto, korot etupäässä köyhille kaup- 5,25 78 2 Teollisuusyhdistyksen k a s s a... 0,478 7 3 M erim ieshuonekassa... 2,478 86 4 Pietarsaari. Vakinainen köyhäin r a h a sto... 5,503 45 5 Kapteeni Pettersonin köyhäinhalkoraliasto... 3,209 69 6 Aleksander ILn stip en d iorah asto... 2,686 52 7 L a sa rettira h a sto... 4 6 8 Runebergin m u isto p a tsa sra h a sto... 277 68 9 Öströmin avunantorahasto kauppiasten leskiä v a r te n... 6,685 20 Lindskogin koulu-opettajainrahasto... 6,79 69 2 Sam. laulu-opettajainrahasto... 800 22 Rehtori A. Höckertin stipendiorahasto koululapsia varten... 5,245 28 23 J. L. Pentzinin lahjotusrah. kaup. lahjotusmaan lunastusta varten 263 45 24 Tyttökoulurahasto... 29 25 Kauppiasten a v u n an tok assa... 3,95 09 26 Kapteeni Langin apurahasto edelliselle k assalle... 5,776 23 27 Laivurein a vunan tokassa... 40,333 09 28 Langin apurahasto edelliselle k a s s a lle... 5,459-29 Kapteeni Pettersonin avunantorahasto merikapteeneja varten.. 5,33 46 6 0,0 0 0 \ 9,0 8 0 \ 3 6,700 7,720 7,4 0 5 09 li 0,000 - - 6,8 5 0-4 0 0 2,375,2 4 8 98 2 3 0,0 0 0 -! - - - 2,000 6 2 8 66 3 - - 3,9 0 0 00 - - 5 0 92 4 - - 2,6 0 0-4,0 0 0 45 04 5,475 58 64 6 j! 0,000 - - - i,000 - - - 4 2 0 33 7 i j _ - 3,3 0 0 _ 02 83 8 _ 2,8 0 0 0 9! - - - -,000-500 - - _ 9 94 0 _ 2,0 0 0 _ 3,0 0 0 _ : _ 2 5 78 - j - 4,5 0 0 4,0 0 0 5 0 0! ;,478 7 2! - 7,0 3 0 3,6 0 0 9 00 9 4 8 86 3 - - - 2,000,500,030 70! 972 75 4 - - - 2,0 0 0 79 9 j. - 4 8 50 5-884 - 75 38 - -,087 4 6 4 6 7 ; - 277 68 i : - i - - 4,7 8 0 _,905-9 5,3 0-620 09 - ouu QfïA,500 i. 2 4 9 60 20 3,458 80 2 8 6 48 22 2 63 45 23 8,0 3 0 46 4 9 2 83 24 - - - - 2 8,3 5 0-3 29 7 3,27 92! 2 s - - - - - - 5,000 - - : - 7 76 23 26 36,9 5 0 2,267 52 - :, 5 57 27 - - - - - 6,6 0 0 6,4 0 0-2,4 5 9 28 - - - - - 4,9 0 4 - - - - - 4 2 7 46 ; 2 9 Suom. Tai. T ila. 28
. 28 29 2 i i 5 6! T! 8 9 i N i i s t ä sijo te ttu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des ca p ita u x. töihin. Maatiloihin ja kiinteim is- A ctions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Obligations de l'etat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin j saataviin. Biens meubles et divers a c tifs. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. m nf. M m«f n H Sbf. \ m Mnf! 3 m n f. j*4 m n f. y» m n f. m n f. t» Pietarsaari. Käsityöläisseuran a v u n a n to k a ssa... 2 M erim ieshuonekassa... 8,560 26 3 Uusikaarlepyy. Bogdanoffin k öyhäinrahasto...! 9,600 4 Granbergin lahjotusrahasto varattomia säätyhenkiä varten... 56 08 5 Jupiterin rahasto köyhiä kippareita, perämiehiä ja heidän lapsiansa varten... 285 68 C Tehdas- ja käsityöseuran pensionikassa... 2,578 4.4 7 Augusta Lybeckin stipendiorahasto kaupungin seminaarin-oppilaita varten... 5,086 23 8 Aleksander II:n normaalikoulun stip en d io rah a sto... 500 9 Aleksander II:n stipendiorahasto koululapsia v a r te n...,455 47 0 M erim ieshuonekassa.... 9,627 85 Nikolainkaup. Kauppaseuran avunanto- ja pensionikassa... 285,722 30 2 Käsityöläisseuran sam. sam... 44,876 85 3 M erim ieshuonekassa... 28,52 94 4 K aupunginlasaretinrahasto... 55,026 30 5 K ö y h ä in k a ssa... 9,499 93 0 Koulurahasto kansakouluja varten... 7,424 48 7 Pikkulastenkou lurahasto...!,744 5 8 Rosenbergin köyhäinrahasto... 7,565 07 9 Calamniuksen stipendiorahasto... 3,60 7 20 Conradin piirrustusrahasto pyhäkouluja v a r t e n...,573 2 Aleksander Iin stipendiorahasto realikoulun-oppilaita varten.. 3,996 34 2 2 Aleksander II:n stipendiorahasto seminaarin-oppilaita varten.. 5,64 89 23 Uno ja Frithiof Wolffin rahasto kaupunginlasarettiä varten.. 7,072 23 24 Kristiinankaup Kauppaseuran pensionikassa... 209,66 75 25 Sjöbergin köyhäinrahasto...'... 48,675 2 6 Carlströmin lahjotusrahasto laulu-opettajaa varten kansakouluissa... 2,63 03 27 Kansakoulu-opettajain pensionikassa... 5,959 75 28 j Käsityö-yhdistyksen pensionikassa... 0,348 48 29 i Lindin rahasto kansakoulu-opettajain palkan korottamiseksi.. 2,795 30 3,700 290 738,000 5,00 647 2 772 62,040 43 2 3 9,600 - - - - _ - - - 4 - - - - - 56 08 - - - - - -,600-285 68 900 - - - - - - - - 5,000 500 78 44 - - - 86 23 7 I!,455 47 9! I,00 8,36 60-66 25 0 93,700 73,600 8,422 30 _ 8,500 24,900,200 jj 276 85 2 22,400 50 5,765 22,550 - - _ 535 8,964 93,665 I 5,759 48 [! 5 i 6 297 94 3-32,476 30 - - - 4 ;,744 5 _ j 6 7 _ 3,705 3,860 07 8 j 3,60 7 9,573 2 0 3,996 34 l! - _ - - 2 j - 5,64 89 2 2 7,072 23 i - 23 ji 58,224 88 38,452 7 2,903-7 - 35 45 2 + - - - - - - 8,550-2,725-7,400 - - 25 2,200 _ 9,960 _ 3 03 26,835 54 62 3,580 3 3 2 7 - - - -,50 8,800 - -! 398 48 28 _ 2,700 95 30 29 ij
220 22 2 i! 5 i 6 i 7! 8 9 0 i N i i s t ä s i j o t e t t u. P la ce m e n ts des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctions. Osakkeisiin. # JM Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. \Prêts sur d autres g a ra n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. : Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et d ivers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com p tant. Puhdasta rahaa. ÿ k f J<4 Mnf. j 7!* Mnf. J f» M nf tm M nf 7* Mnf. fia Sbifi M nf pi Kristiinankaup. Yaatetusrahasto kansakoululapsia v a r t e n... 4,297 40 2 Yksityisen tyttökoulun lahjotusrahasto... 27,637 84 3 Carlströmin rahasto iällisiä vaimonpuolisia palvelioita varten.. 22,753 5 4 Kristiinan kirkonrakennuskassa... 4,68 5 M erim ieshuonekassa... 24,77 02 6 Köyhäin- ja työhuonerahasto... 20,079 88 7 Kuumelasaretin r a h a s t o... 3,405 35 8 E linkorkorahasto... 6,83 09 9 V iin averorah asto...... 82,477 45 0 Kaskinen. Lääkärinrahasto, vastaisen kaupunginlääkärin palkkaamiseksi 9,788 38 Tyttökoulurahasto...,877 06 2 Gröndahlin rahasto köyhäin a v u k s i... 5,274 98 3 M erim ieshuonekassa... 4 Jyväskylä. Elinkorkorahasto köyhille la p sille... 543 46 5 Rahasto palkinnoiksi venyke-kirjotuksen k ä y t tä j ille... 4,94 29 6 Rahasto vastaista Yliopistoa varten J y v ä s k y lä ssä... 6,40 43 7 Aleksander II:n stip endiorahasto...,990 79 8 M erim ieshuonekassa... 43 07 9 Porvariston valtiopäivärahasto... 29 06 ; 0 Koiranverorahasto... 7 2 I. A. Arvidsonin lahjotusrahasto avuksi k a to v u o sin a... 794 22 Pohjarahasto köyhäinhuonetta v a r t e n...,05 90 23 K ö y h ä in k a ssa... 3,527 6 2 4 Pohjarahasto seurahuonetta v a r t e n... 0,240 4 25 Käsityöläisten ja teollisuudenharjottajain pensionikassa....,49 26 26 Työväen-yhdistyksen sairas- ja hautausapukassa... 3,295 52 27 P ie ta r s a a r e n i Aleksander ILn stipendiorah, turvattom. lasten koulunkäyntiä varten,068-28 A h ta va. K ö y h ä in k a ssa... 975 2 9 Rahasto uutisviljelyksiä ja maanparannuksia v a r te n... 4,800-30 Vararahasto edelliseen r a h a sto o n... 657 57 K ansakoulu rah asto... 84 49 H 32 K r u u n u p y y. K ö y h ä in k a ssa... 2,566 05 3 3 K an sak ou lu rah asto... 884 97 - -! - - - - 5, 0 0 0-6 0 0-4, 2 9 0, 7 8 4 - - - 7 2 5 3 6, 9 6 6 0 6, 3 9 3 6 2 3 7 9 3 3 0, 0 0 0 5 7, 0 0 0 2 5, 2 0 0, 9 6 8 4 4, 2 7 7 3, 9 9 5 3 6, 2 4 0 2 0 5-2, 9 3 5 5, 5 8 0, 5 6 4 88 6 4 0 8 4-2, 3 8 5 8 7 5 4 5 3 5 7 4, 0 0 0, 5 0 0, 2 3 0-0 0 9 8-2 5, 0 0 0, 9 0 0 0,000 3 5, 5 7 7 j 4 5 ü 9, 5 5 0 9, 5 2 3 4 7 2 6 0 4 0, 7 6 0 7 0 6, j,,,,,,, ', i,, l ;, - - - -,!,, ', ;,, 5 0 0 0 2 7 4 9 8 2 j 8 0 0 2 6 0 0 9 7 4 8 3 5 4 3 4 6 4 5 0 0 3 2 2 8 3 4 5 5 5 0 3 0 4 5 5! - 4 0 0 0 2 2 6 0 4 5 2 2 8 8 2 7 6 0 5 7 6 4 5 9 6 - : 0 2 7 0 4 0 20 5 4 4 3 4 3 6 i 2 5 7 4 3 0 7 - - 8 4 7 5 2 4 3 9 7 4 2 5 8 2 6 7 8 2 3 7 7 8 8 6 0 20-4 5 0 3 7 2 7-2 - 0 5 9 0! : 22 8 4 6 4 0 4 4 6 8 6 2 3 3 9 0 23 _ 0,000 : 2 4 0 i4. 24 - - - - - 2 8 9-7 8 2 6 -!-; 2 4-25 3 2 9 5 52 \ _ 26 0 6 8-27 3 7 5 6 0 0 28 i 4 6 0 0 2 0 0 ; : 29: - 2 7 5 2 0 0 8 2 5 7 3ü 7 0 0 : 4 2 9 3, 8 6 2 2 4 9 40 i 454 65 32 - - i - - 3 5 0 - - - 4 3 8 5 3 9 2 3 3 2
222 223 2 3 i PI 5 I 6 I 7 I 8 I 9 I 0 Niistä sijotettu. P lacem en ts des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimis- töihin. j A ctions. J Osakkeisiin. j ------- Obligations de VEtat et des Sociétés.! Korkoa kasvaviin valtio- obligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. j Lainoihin kiinnitystä i vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä j vastaan. Prêts hypothécaires. Lainoihin velkakirjaa ; vastaan. i \Prèts sur d autres ga ra n ties. i Comptes courants avec des j banques de dépôts. I Pankkeihin talletettavaksi. Kalustoon ja muihin j saataviin. [ Biens meubles et divers a c tifs. j Argent com ptant. Puhdasta rahaa. mnf. f t Xnf. fä 3kf. : - m nf j'ai mnf: f t mnf. n ] m n f // j mnf. fit mnf. j f» K r u u n u p y y. Aleksander II:n ' stipendiorahasto tietohaluisia nuorukaisia varten talo llissä ä d y stä... 53 39 2 T e e rijä rv i. K ö y h ä in k a ssa... 3,972 7 3 H ätä -a p u ra h a sto... 4,5 06 4 Ylemmän kansakoulun r a h a sto... 5,488 55 5 Alemman kansakoulun sam... 525 79 6 Aleksander II:n rahasto vaate-avuksi kansakoululapsille.... 249 0 K o k k o la n 7 ' \ p i t. f Aleksander II:n stip en d iorahasto... 578 24 8 Koiranverorahasto... 29 60 9 A la v c te li. Aleksander ILn stip en d iorah asto... 472 22 0 Ottelinin rahasto köyhiä v a r t e n... 200 ' K ä lv iä. M aanviljelyslainarahasto... 9, 200-2 Suoviljelysrahasto... 329 09 3 W ö y r i. j K ö y h ä in k a ssa...,400 4 j Tohtori Estlanderin lahjotusrahasto, korko köyhille lapsille.. 9,050 60 5 ; Suoviljelysrahasto... 8,000 - IGj O ra va in en. Häggströmin lahjotusrahasto, korko köyhäin orpolasten kasvaj tu k se k si... 4,360 37 7 i Toht. Estlanderin lahjotusrahasto köyhäin h y v ä k s i...,000-8 M a k sa m a a. Maksamaan stipendiorahasto... 75 65 9 j Estlanderin lahjotusrahasto kahen lesken h y v ä k si...!,0 0 0 20 U u d e n k a a r l.\ m a a seu ra k. / i 3,3 64 M u n sa la. j Backin lahjotusrahasto köyhäin h y v ä k s i...,00 i2 22 \ A la h ä rm ä. 7,90 4 2;i 53 25 24 K a u h a v a. Aleksander ILn stip en d iorah asto... 377 78 \2 fl N evaviljelysrahasto... 842 - (26 Pappilan ja kansakoulun rakennusrahasto... 2,873 0 27 M aanviljelyslainarahasto... 8,77-28 L a p u a. M aanviljelyslainarahasto... 7,672 73 29! Viinavero- ja kansakou lu rahasto... 8,722 24 30 j Pappilanrakennusrahasto... 4,80 2 3! Rosenbergin lahjotusrahasto köyhäin lasten a v u k s i... 6,432 62 ii i 53 39 \ j 3,070 68 90 49 2 ; 4,5 06 i j \j 3 4,570 30 j 98 25 4 400 25 79 5 200-49 0 7 578 24 - G 29 60 - - - - 8 - - - - - - - 472 22 - i - - - - 9-200 0 2,200 ; - - -... j 3,000!,400 6,050 60 j 97 39 - - - 3 70 2 2,833 06 3 [ 686! 4 5,527 3. - - -,000 - - - i - 7 - i_ - - 75 65 - - - _ 8,000 ; 9 - - 676 73 2,362 - - M 92 9 20 - - - - - 0,000 -,00 _ - - - - - - 2 ;!! 7,90 4 22 i - 53 25 23 377j 78 - H - 24 842 i i _ 25 H 2,873 0 2ti I _ - 8,77-27 ;! - 5,775 - - -,897 73 2b j - - - - - 0,243 33 - -! -! j 8,478 9 29 :! 4,755 _ 55 2 30 j _ [ - _ 4,606 66! - : i,825 96 3
224 225 2 3 4, 5 I I ' 6 II... 7 I 8 II 9 II 0 ii N i i s t ä sijo te ttu. Placem ents des capitaux. K u n n a n n i m i. C o m m u n e s. R a h a s t o n e li k a s s a n n i m i j a t a r k o t u s. S p é c ifi c a ti o n d e s f o n d s. Total des c a p ita u x. Pääom a-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin. A ctions. O sakkeisiin. ObligatiotJ de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtio- Prêts hypothécaires, Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään om aisuuteen tai hypoteekiä Prêts sur d'autres gara n ties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des \ j banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja m uihin saataviin. j Argent com ptant. Puhdasta rahaa. 9 k f. f* X n fi j im \ m n f n Mnf. n 3 b f. fiâ m n f t# m n f fh! mnf. T* mnf pt M a a l a h t i. Y h t e i n e n k ö y h ä i n k a s s a...! 2,5 4 6 7 R o s e n b e r g i n la h j o t u s r a h., k o r k o k ö y h. la s t e n k o u lu n k ä y n n in a v u k s i 3,5 2 5 2 S a m. s a m., k o r k o l a h j o t t a j a n s u k u l a i s i l l e... 5,2 8 0 8 4 H ä t ä - a p u r a h a s t o... 8,4 4 3 2 6 V i i n a v e r o r a h a t... 8 3 4 5 9 K o i r a n v e r o r a h a t... 4 7 0 6 2 V i l j e l y s r a h a s t o... 6,3 0 0 K o r k o v il j e ly s r a h a s t o ( s a a t u e d. r a h a s t o n s ä ä s t y n e i s t ä k o r o i s t a ). 6 5 7 3 5 P e t o l a h t i. K i r k o n k a s s a j a v i i n i k a s s a...,9 2 R o s e n b e r g i n l a h j o t u s r a h a s t o k ö y h iä v a r t e n...,0 0 0 K ö y h ä i n k a s s a...,0 5 8 V iin a v e r o r a h a t, la s t e n k o u l u n k a n n a t t a m i s e k s i...,7 2 7 7 7 B e r g ö ö. R o s e n b e r g i n l a h j o t u s r a h a s t o k ö y h i ä v a r t e n... 7 0 5 2 K ö y h ä i n k a s s a... 7 3 5 2 0 S u l v a. Y h t e i n e n k a n s a k o u l u k a s s a... 6,4 4 0 9 I t ä - j a L ä n s i - S u l v a n y k s i t y i n e n s a m...,3 8 8 0 K ö y h ä i n k a s s a... 3 3 5 6 7 I t ä - j a L ä n s i - S u l v a n k y l ä n k a s s a k y l ä i n y k s i t y i s i ä k u n n a l l i s i a t a r p e i t a v a r t e n... 9 9 8 7 5 R o s e n b e r g i n l a h j o t u s r a h a s t o v a r a t t o m a i n l a s t e n k o u l u t t a m i s e k s i 2,7 0 0 P i r t t i k y l ä. R o s e n b e r g i n r a h a s t o s a m a a t a r k o t u s t a v a r t e n...,5 0 0 - H ä t ä - a p u r a h a s t o... 3,5 8 6 6 3 P a p p i l a n a i n e v a r a k a s s a k o r j a u k s ia v a r t e n p a p p i l a s s a...! 2 7 7 5 j 2,4 3 4 \ 2 7 3,4 3 0 8 2 5 2 2 5, 9 6 8 4 3 7,8 6 5 5 7 8 2 6 4 8 3 4 5 9 5 4 4 5 2 5 6 2 6 6,3 0 0 7 6 5 5 2 3 5 8 ',5 0 0 4 2 9,000 0,0 5 8 _,7 2 7 77 2 4 9 7 3 5-2 3 7 3 5 6 2 8 5 - - 7 2 8 5 4 6,4 4 0 9 5,3 8 8 0 6-3 3 5 6 7 9 9 8 7 5 - - -,9 0 0 - - 8 0 0 I I i I.5ÜUU nn n - i - - - - 9 3,4 7 5 6 3 2-3 7 9 0 3 9 6 22 7 8 P a p p i l a n p ä i v ä t y ö k a s s a... 0 3 4 9 i - 00 3 4 9 23 R o k o t u s k a s s a... 3 7 2 V i i n a v e r o r a h a s t o... 8 4 6 4 P i k k u l a s t e n k o u l u r a h a s t o... 2 4 3 i V i l j e l y s r a h a s t o...... 5,3 0 0 K a s s a p a l o r u is k u j e n o s t o a v a r t e n... 5 6 3 8 6 M u s ta s a a r i. K i r k o n r a h a s t o... 4,9 6 6 6 4 V i i n i k a s s a... 3,5 9 7 6 9 K ö y h ä in k a s s a.... 3 8 8 5 6 P a p p i l a n r a k e n l i a s t o...,9 7 7 3 5 n u s r a 7 j 3 7 2 2 4 - - - - - - - - 0 5 7 5 0,0 U v 5 4 6 4 2 5 3 7 3 6 26 - - - - 5 8 4 5 86 27 28 5 6 6 4 29 3,5 7 5 22 6 9 30 3 8 8 5 6 3 -,5 2 4 0 9 6,4 5 0 - - 3 2 6 32 Suom. Tai. Tila. 29
227 i [ 2 4 i 9 I 6 li 7 I 8 9 0 Il i l Niistä sijotettu. Placements des ca-pitaux. Kunnan nimi. C om m unes. i Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s.! M u sta sa a ri. Makasiinirahasto, korko kirjain ostamiseksi köyhille rippikou- lu lapsille... # Total des capitaux. Pääoma-varoja. 734 35 2 Rosenbergin rahasto kuuromykkien opetusta v a r t e n... 3,79 82 3 Viinaverojen rahasto kansakoulujen h y v ä k s i... 3,933 55 4 Tie- ja sillan rak en nuskassa... 2,85 9 5 K o iv u la h ti. Kirkonkassa 795 6 6 V i i n ik a s s a... 2,946 22 7 U r k u k a s s a...,4 95 8 K ynttilärahasto... j,649 49 9 Kirkonrakennuskassa... 467 6 0 Koulurahasto, kyläkoulun opettajan p a lk k a a m ise k si... 960 - P a lo -a p u r a h a sto... 2,883 2 Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä lapsia v a r te n...,866 2 3 Y iin averorahasto... 660 89 4 R a ip p a lu o to. Aleksander II:n stip. rahasto köyhäin lasten kouluttamista varten 73 74 lö K ö y h ä in k a ssa...... 2,63 25 6 Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... 2,852 98 7 Jyväinlainam akasiinirahasto... 4,42 33 8 Kansakoulunrakennusrahasto... 27 95 9 Kirkonrakennusrahasto kirkon korjauksia ja uutisrakennuksia J y. m. v a r t e n... 209 0 20 Kirkonkassa... 356 34 2 V i i n ik a s s a... 64 27 22 Kyläkassoja Koivusaaren, Raippaluodon,pohjois-jaetelä-Vallgrun- 945 26 23 L a ih ia. Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä koululapsia varten.... j 3,200-24 J u n a. Sam. sam. sam.,500 25 I s o k y r ö. Aleksander II:n stip en d io ra h a sto...,000-26 Rippikoululasten k ir ja r a h a s to...! 2,000 - Y lis ta r o. K ö y h ä in k a ssa... i 3,8 02 i27 j 28 Köyhäin työkassa 4,647 89 29 Köyhäin jyvärahasto...! 8,490 - jäo K ansakoulu rahastot... 5,469 74 j Maatiloihin j;i kiinteim is- * töihin. J Biens immeubles. Actions. Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. mnf. r * mnf. mnf. ia mnf * j mnf. * mnf. fa mnf * mnf. fis j Prêts sur d autres garanties. 5 8 0 5 4 3 5 j 3, 0 0 0 7 9 8 2 i -! - - 2 -! 2,000, 9 3 3 5 5 3! -! - - - - _ i i ~ Lainoihin velkakirjaa vastaan. ; Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin I saataviin. - - 2,0 0 0 - - 8 5 4 9-2 6 3 0 0 3 6 9 6 5! 9 3, 9 5 0 6 5 7 2 0 3 0 0 9 4 9 5 - - - j 22 6 7 j - ] 00, 5 0 0 4 9 4 9 8 - - ;! - J j! - - - - - 4 5 0 - - - 7 6 9 9 6 0! 0 - - 7 0 0-2,00 j - 8 3 j! 9 4 20, 7 0 0 7 2 0 2! 4 0 0 2 6 0 8 9 3 7 3 7 4 4 i ~ - 5 0 0-3 0, 3 0 0-4 87 6 5 9 3 8 5, 5 0 0 3 0 0-8 0 0 2 5 j 2 4 7 3 6 - - ; 3 0 9 4, 2 3 3 7 - i - - - - - 2 4 5 0 3 4 5 8 _! - _! j 209 0 9 - - -! - - - 3 3 2 6 9-23 6 5! - - 20! - - j 6 4 2 7 ;! 2 j - - - - 4 - -! - 7 4 20 4 6 0 0 6 22 3, 2 0 0 23, 5 0 0 24 2,000 26 - - - -,000 2,04 6 0-3 9 4 2 27 - i - - - -,000 2, 0 9 5 -, 5 0 0 - - 52 8 9 28 ~ 8, 4 9 0 j 29 - - l - l - - - - 3,846 - - - - -,623 74 30 j Argent comptant. Puhdasta rahaa. j i
i! 228 229 2 3 4 il 5 I «I! 7 I 8 F e I I 0 ii n N i i s t ä s i j o t e t t u. P lacem en ts des capitaux. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Specification des fonds. Pääoma-varoja. Total des capitaux. 9h f n Biens im m eubles. M a a t i l o i h i n j a k i i n t e î m i s -! t ö i h i n. A ctions. 3 h f. lr 9htf. O s a k k e i s i i n.! i t» J K o r k o a k a s v a v i i n v a l t i o - o b l i g a t s i o n e i h i n j a m u i h i n a r v o p a p e r e i h i n. Obligations de VEtat et des Sociétés. L a i n o i h i n k i i n n i t y s t ä v a s t a a n k i i n t e ä ä n o m a i s u u t e e n t a i h y p o t e e k i ä v a s t a a n. Prêts hypothécaires. i 3 h f * f a j \ Prêts sur d autres garanties. M nf L a i n o i h i n v e l k a k i r j a a v a s t a a n. n Comptes courants avec des banques Je dépôts. P a n k k e i h i n t a l l e t e t t a v a k s i. K a l u s t o o n j a m u i h i n s a a t a v i i n. Biens meubles et divers a c tifs. P u h d a s t a r a h a a.! 3 h f. ia 3 h f 7» % JM 2 3 4 5 6 7 8 9 jio i l 2 i 3 j4- lis 6 in i i 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 Jalasjärvi. 32 Peräseinäjoki. 33 34 Y listaro. L apväärtti. S idepyy. K ristiinan \ maaseurak. f Isojoki. K arijoki. N ärpiö. Teuva. Kauhajoki. K urikka. V e isto r a h a sto...... Tie- ja sillan rak en nuskassa... Estlanderin lahjotusrahasto köyhiä varten... Rosenbergin sam. sam... Klovun sam. sam... Yleinen k ö y h ä in k a ssa... Sam. sam... Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... H ätä-ap u rah asto... Kansakoulunrakennusrahasto... Yhteinen köyh äinkassa... Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... K ö y h ä in k a ssa... K ansakoulu rah asto... Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... K ö y h ä in k a ssa... Sam.... Kansakoulurahasto, korko k o u lu -o p e tta jille... Rosenbergin k ö y h ä in k a s s a... Carlsenin sam... Aleksander II:n köyhäinrahasto... K o ira n v ero ra h a sto... Luku-apurahasto, korko köyhille k o u lu la p sille... Carlsenin lahjotusrahasto, korko kyläkoulun-opettajille.... Köyhäin- ja Rosenbergin rah a sto t... K o u lu r a h a sto... M yllyverorah asto... Pappilanrakennusrahasto... Suoviljelysrahasto... K ö y h ä in k a ssa... Sam.... Rosenbergin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... Sam. sam., korko köyhäin lasten k o u lu n k ä y n tiin... 4,39 47 2,600 6,40 0 3,69 59 3,96 90 36 05,793 43,05 2 233 4 4,607 79 0,827 28,000 3,333 88 2,200 50 4,525,666 2,54 70,88 97 37,2 45 8,657 79,320 50 3 400,067 2,634 9 4,266 2 7,040 3 3,92 22 403 80 5,77 35,60 3 2,499 4,008 03 2,000 2,868 47 j 4,39 4 7 i i - 2,6 0 0-2 - 5, 7 3 4 0 8! - - 6 7 5 93 3 j -, \ ji i i 3,63 73! 5 86 4 j _ i 3,50 8 5 j -! i 8 05 5 i! 36 0 5 6 i _! j _ j jj 935 36 858 07 7 i 25 67-7 47 9 j 4,4 7 3 47 34 32 0 -,400 9,427 28 i _,000 2 2,700 - j 527 - - 06 88 3 200 50 4 4,525 5,60 93 70 7 4,7 3 0 3,509 46 2,949 5 8! 3,2 9 0 69 4,353 56,477 20 9 - -,497 6,862 7 0! 298 09 20 j -,200-20 50 2 - - - 3,0 0 0 2 75 65 i 24 35 22 i 925 i : 42 23 i 2,520 :! -! 4 9 '2 4 - - - 3,769 497 2 2 5 - - - 4 0 0 5,576 80! -! :,063 33 26 j 3,7 5 0 ~ ~ 7 22 27 J - - : -... 403 80 2 8 I 5,4 8 0-237 35 2 9 ;,50 00 3 3 0 - - 2,3 0 0 6,4 0 0-3,799 4 3 - - i i,o o o! - 8 03 32 i 2,000 3 3 - - - - i - 2,000 775 - i. -, - i - 93 47 34 8 6
230 23 2 3 4 i! 9 il 6 ii 7 il» Il 9 Il i» i N i i s t ä s ijo te ttu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Communes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. Spécification des fonds. Ilm a jo k i. Ilmajoen maanmiesseuran k a s s a... 5,239 39 2 Suoviljelysrahasto... 8,000-3 Rosenbergin lahjotusrahasto... 4 000 4 K ansakoulu rah asto... 3,804 20 5 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 902 45 6 Haapa-ojan la h jo tu srah a sto... 29 05 7 Seinäjoki. Aleksander II:n stip en d iorah asto... 500-8 Jussilan lahjotus kansakoululapsia v a r te n... 50 9 Korsnääsi. Rosenbergin lahjotus sam. sam... 2,000 0 K ö y h ä in k a ssa... 2,3 82 L aukaa. Aleksander II:n stip en d io rah a sto... 3,456 75 2 Arvidsonin rahasto veistotaidon e d istä m is e k s i... 5,678 5 3 Kirkon p a lo k a ssa...,704 09 4 U r k u k a s s a... 569j70 J 5 P. Niskan lahjotusrahasto, kiertokoulujen ylläpidoksi....,46 27! 0 Petäjävesi. Lundeqvistin lahjotusrahasto köyhäin lasten kouluttamiseksi.. 4,7!27 j 7 Pesoniuksen sam. vastaista köyhäinhuonetta v a r t e n... j 322; 99 8 Pappilan metsärahasto N:o... 55,800 j \ 9 00,529; 45 20 Jyvä skylä n m aaseurak. f J. A. Arvidsonin rahasto köyhäin avuksi katovuosina.... 952 28 2 Uurainen. Aleksander ILn stip endiorahasto... 746 32 22 Saarijä rvi. Kappalaispuustellin rakennusrahasto... 20,329 74 23 K irkon viin ik assa... 2,027 52 24 K y n ttilä k a ssa...,900 - :25 U r k u k a s s a... 989 84 i26 A ltta r ita u lu n k a ssa... 720 5 [27 753,28 Karstula. Aleksander ILn apukassa orpolasten kouluuttamiseksi....,880 29 P ihtipudas. H ätä-ap u rah asto... 4,867 52 30 Aleksander ILn stipendiorahasto köyhiä seminaarilaisia varten.,02 25 3 Kassa petolintujen tappoa v a r te n... 9 35 32 K iv ijä rv i. K irkonkassa... 7 85 Total des capitaux. ÿhf. Pääoma-varoja. Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. j Korkoa kasvaviin vaiti o- obligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä j vastaan.! Prêts hypothécaires. [Prêts sur d antres g a ra n ties. j Lainoihin velkakirjaa : vastaan. Comptes courants avec des i banques de dépôts. \ mnf. j y# j 7}ÿ J: mnf. j f»! 5 (ftnf.! 7«mnf. i Pankkeihin talletettavaksi. i j * I Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com p tant. Puhdasta rahaa. ifinf j / < 9 h f ym j j j; j i - 3,570,000, ~ - j 669 39 i ~ \ ~ _ 8,000 i j j 4,000 _ ~ j - 3 2,42 50,344 48 ~ 47 4 j j l _ 902 45 i 22 5 _ _ 29 05 r - - j - 6 500 7 i _! 50 ~ 8 j _ ; 2,000 : 9 _! _ j jj 2,000 - - - 3 82 0 - - - j - - 3,456 75 - - - - - - ; 5,678 5-2 -! - - - - - -! -,704 09 - - - - - 3 _ - i - - - - - - 569 70 - -! _ - 4! -,46 27 - j _ 5 _ j. _ - 00 - - i 2,456 50 - -,560 77 6! 320 i - :i 2 99 7 - - - - i - - 55,800 - - - - - 8 - i - - - - - 98,530 i - - - - - -,999 45 9! _ ; 952 28 ; 20 i 746 32 2 - - - - - - - - 20,329 74 - i - - 22 ~~ i! I 2,027 52 23 ~~,900 : : 24 - - : - - - 989 84 - - - 25 i! 7205 -! _ 26! 753 _ 27 i - i ; - -,680 - il 200! ;28 - - j - - - - 4,867 52 - - _ j i29: M - - - - - - j i,02. 25 - - i i _.! 30 - _ -! - - - i - - ; 9. 35 3 j! i i j --- ; 7 85 32 i,
232 233 2 3! 4 il 5!i 6 II 7 8 II 9 Il 0 Il : j Niistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. mnf. f» Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteim istöihin.! A ctions. O sakkeisiin.! Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m uihin! arvopapereihin.! Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin kiinnitystä j vastaan kiinteään omai- ; suuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires.. Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des \ banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi.! Kalustoon ja m uihin saataviin. Biens meubles et divers a c tifs. i \ s v im m nf. n! X n f f» m n f ia m nf. im m nf. m nf. j j Argent com ptant. Puhdasta rahaa. K iv ijä r v i.,50 76 2 K o u lu k a ssa... 250 4 3 H ätä -a p u ra h a sto...,240-4 M aanviljelyslainarahasto... 4,000 5 Maanviljely savunantorahasto... 462 84 6 Suoviljelysrahasto... 556 50 7 W im p e li. K ö y h ä in k a ssa...,64 96 8 j E v ijà r v i. Viinaverorahasto kansakoulun tarpeeksi... 4,238 49 fi j K o r te s jä r v i. Sam. sam... 6,795 6 0 K ö y h ä in k a ssa...,08 30 L e h tim ä k i. M aanviljelyslainarahasto... 2,200-2 Y a iv a isa p u k a ssa... 77 9 3 T ö ysä. M aanviljelyslainarahasto... 2,770 36 4 K e u r u. Aleksander II:n stipendiorahasto köyhiä seminaarinoppil. varten,000 5 Cronstedtin lahjotusrahasto köyhiä kansakoululapsia varten.. 5,000 ig; Provasti Malmstenin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... 9,000-7 Sam. sam. kansakoulua v a r te n...,500-8 Viinaverorahasto, korko kansakoulujen h y v ä k si... 8,000-9 P ih la ja v e s i. Malmstenin k ö y häin k assa...,506 04 20 K ansakoulu kassa...,400 95 2 i Pappilanrakennuskassa... 3,000-22 j Pappilan m a an viljelysk assa... 2,032 37 23! Lukkarinpuustellin rakennuskassa... 5,966 89 24 M aanviljelyslainarahasto... 384 86 25 K ö y h ä in k a ssa... 38 47 26 j M u ltia. Sam....,800 820 65 330 i 250 4 2,240 3 ; - - 3,90 90 4! - 00 362 84 _ 5 _ 556 50 6,565 60 49 36 7,293 5 2,900 45 34 8! ; - 6,703 7-92 44 9,08 30 0! - - 2,200 U 77 9 2 - - I - - _ - 2,770 36 3 i,000-4! _ _ 5,000 _ 5 9,000 6 -,500 7 8,000 î 8 :,500 _ 6 04 9,375 95-25 20! 750 750,500 2! 2,000 32 37 2 2 3,000-2,966 89-23 384 86 i _ 24 " ' 38 47 25,600 200 26 27 Provasti Malmstenin lahjotusrahasto köyhiä v a r t e n... j,78 8 8 28 i Aleksander If:n stip en d iorah asto... 703 62 29 Ernst Hirvelän lahjotusrahasto köyhille... 05 ;30 M aanviljelyskorkorahasto... 233 20 3 W irrat. Kuuromykkäinrahasto kuuromykkäin kouluuttamiseksi.... 3,789 05 3*2 Ahlgrenin lahjotusrahasto köyhäin lasten sam... 5,490 33 Kansakoulurahasto I...,47)86 - -,73 35 68 53 27 ; 676 56 _ 27 06 28 2 D 3 80 0 40 30 _ 3,600 89 05 3-5,490! 778 693 86 33 Suom. Tai. Tila.
i j 234 235 2 3 i ( 5 I «II 7 II» II 9 0 Il u Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. ÿbyp n Actions. Osakkeisiin. Obligations de l Etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin f Lainoihin kiinnitystä i vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa ; vastaan. i Comptes courants avec des j banques de dépôts. j Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent comptant. j Puhdasta rahaa. 3hf. t» f» Mnf. pl Mnf f» &nf. ïïnfi T - 3hf. f» W ir r a t. Kansakoulurahasto I I... 604 75 2 K irkonkassa... i 2,02 97 3 V iinirahasto...! 2,999 85 * K y n ttilä k a s s a... 734 86 5 Provasti J. W. Durchmanin lahjotusrahasto köyhäin sairasten a v u k s i... 450 6 j Pappilanrakennusrahasto... 8,944-7 8 A ts ä r i. K ö y h ä in k a ssa... I 965 40 9 Koiranverorahasto... 260 0 ] L astenkoulurahasto... 2,400 - n! M aanviljelysrahasto... 3,500-2 Maanviljelysrahaston k o r k o r a h a s to... 22-3 K irkonkassa...,062 5 4 U r k u k a s s a... 906 54 5 V iin ik a s s a... 50 7 6 K y n ttilä k a ssa... 58 64 7 Kassa aidan kunnossapidoksi pappilan tilusten ja rautatie-alueen vä lillä...,096 3 8! Ostolan kappalaistilanrahasto... 66 42 9 Pappilanpalkintorahasto; maanviljelyksen parantamista varten! 650 - j 2 0 V iljelysrahasto... 27-2 K a n sak ou lu rah asto... 290 i i _ 6 0 4 75,6 5 0 362 97 2 -, 2,4 2 0 5 7 9 8 5 3 500 2 3 4 86 4 4 5 0. 5 - - - - 80, 5 85 j,828 5 6 - - - 775-4 8 8 7 29 - - - - - 936 4 0 8 260 9 2, 6 8 5 23 85 0 3,500 2 5 6 2 - j _ - 669 85 3 92 30 3 2 60 6 6 46 38 4 227 28! 273 89 5 58 64 6 ~ ; _,000 i _ 96 3 7! - - 05 - - ] - - - 6 42 8 650 9-27! 20 2 9 0 2 2 2 Yhteisiä koko I. Waasan läänin hätä-apurahasto, jonka tarkotus on kato- j Waasan lää vuosina auttaa enimmän t a r v it s e v ia...j 244,789 93 nille: 2 3 II. Kirkkoherranrouvan Charlotte Zandtin siemenjyvärahasto, josta katovuosina annetaan lainoja enimmän tarpeessa oleville kunnille läänissä ja on näiden käytettävä siemenen ostoksi 7,373 45! - ; - - - j - - j 2 4 4,7 8 6 47 - - j 46 22 3 7.373 45 23
236 237 2 3 4 il 5!i 6 II? U 8 K 9 ( 0 i l J N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Oulun lääni. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Oulu. Oulun kauppiasten p en sio n ik a ssa... 645,87 54 2 72 3 Kaupungin merikulkiain p ensionik assa.... 65,400 4 Teollisuusyhdistyksen k a s s a... 9,483 86! 5 Saman pensionikassa... 47,443 09 i (i Rouvasväen-yhdistyksen kassa työtienestin hankkimiseksi köy- : I h i l l e... ; 3,427 48 7 Pikkulastenkou lurahasto... 25,04 33 h L a ste n k o tik a ssa... 0,554 02 9 T eaterinrakennusrahasto... 3,600 _ ( Palkintorahasto Oulun kaupungin parhaimman historian teke- Total des c a p ita u x. & nf P ä ä o m a - v a r o j a. m is e s t ä... 2,000 Köyhäinhoidon vakinainen rahasto... 06 li Saman työhuonerahasto...,3 26 3 Aleksander ILn stip en d iorah asto... 4,000 4 Neiti Maria Junneliuksen sam... 2,400-5 Praahe. Fellmanin porvari- ja kauppakoulurahasto...,4,695 25 6 Gellmanin sairashuon erahasto... 6,63 22 7 73,46 7 8 Lybeckerin käsityökoulurahasto... 29,65 36 9 Kauppaseuran pensionikassa 37,803 8 20 V. Sovelluksen rahasto puutteenalaisia varten porvariluokassa. 5,000-2 Hacktellin rahasto turvattomia lapsia varten työväenluokasta.. 6,506 34 22 L ainakirjastonrahasto... 4,33 3 23 Z. Franzenin avunantorah. köyhäin kauppiasten kuolinpesiä varten ; 3,643 66 j 24 Rouvasväen-yhdistyksen kassa 5,904 02 25 Z. Alopaeuksen koulurahasto,802 72 26 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 20 27 A. M. Pecklinin vaatetusavunrahasto...,72 36 28 Käsityöläisten pensionikassa... 8,600-29 Flemingin lahjotusrahasto... i 634 52 Biens immeubles. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Sünf i» & nf i 383,4 2 7 4 Osakkeisiin. Obligations de VEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. j n Xnf. î" I j Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä j vastaan, j Prêts hypothécaires. 5. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. ; Comptes courants avec des banques de dépôts. \ Pankkeihin talletettavaksi.! Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ja muihin! saataviin. Argent comptant. Puhdasta rahaa. Shfi r* % &nf. jm 3byp td 24,2 0 0 4,8 8 5 O CD Xi 70 5,4 8 4 43 i 44,5 0 3 4,500 5,000-3 89 72 2 j - i ii - 50,7 0 0 4,700 -! :I - 3: -! 7,049,30 j! 894,222, 92 4 j j - - - - 44,3 4 4 57 200-534 5 i 2,364 37 5! ' i ; _ j - _ 3,2 0 0 _ 7,000 3,97 _ i 30 48 6 i - j - 0,520,700 i 2,884 33 7 J 9,03 30 -,522 72 S - - i - - j : - i j _ ; J, 2,000-3,600 - - M - ; - - 9 i. 0 ; ; 29,25 99 ; 3,85 07 -! - - j - 8,423 90! -! 2,689 36 2! i 4,0 0 0 ; - i' _ 3 S - 2,4 0 0 - i: _! - * 50,545 76-6 0 4,9 4 6 7 j 03,989 73 243,4 8 0 _,733 i 59 i j l 5 i 2,0 0 0! 7,023 6 5 i 2,500 8,200 8,765 33 3,674 24 6,330 I - 36,67 0 7 5,648 8,9 2 5 9,2 5 0 I 42, 0 8 9 6 06 ;7, 3,0 0 0 i _,000 ; 670,2 5 0-8,7 0 0! 8(3 4,509 36 il 8-4,709 5 o ' 500-22,350 4.. 99 68 9 i ji - 5,000 i 20 - ; 4,42 50 i 670 -,320 ' 52 50 5 34 2 ;! - ' - _ 4,0 0 0 _ i - i j 33 3 '2 2 : -! ~ - - ; - i 3,600 43 66 23 i - i -! - j - ; 5,6 8 8 42 i 25 60 2 4 ; _ i,,802 72! 2 5 ; _ - ; -,773 20 ; i i i 26; _ - - - i - 8,6 0 0 - - -,72; 36 - - - 27 _ i _ j 28-69 0 7 i ii 5 4 5 29
238 239 2 3 4 li 6 li v! 8 il Il io i l Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. Com m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. Total des ca p ita u x. Pääoma-varoja. i Maatiloihin ja kiinteimis- töihin. j A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés. I Prêts hypothécaires. j vastaan kiinteään omaii suuteen tai hypoteekiä Prêts sur d autres ga ra n ties. Lainoihin velkakirjaa j j Comptes courants avec des j banques de dépôts.! Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et dicers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Puhdasta rahaa. i ; m nf. J,<3 S h f. /m m n f i s m n f ya mnf. fh m n f rm m nf. m n f m n f i,ë Praahe. Raatimies L. F. Leufstadiuksen lahjotusrahasto puutteen-alaisia työväenluokkalaisia v a r t e n... 400,000 2 Tornio. K auppaseurankassa... 7,800 3 f P y h ä k o u lu k a ssa... 5,94 90 4 K öyh ä in k a ssa... 4,89 77 5 K ansakoulukassa... 4,036 6 Bergerin stipendiorahasto... 5,579 2 7 Aleksander II:n sam...,342 33 8 Dahlmanin lahjotusrahasto köyhiä v a r te n... 9,000 9 l i. H ä tä-ap u rah asto... 970 0 Sam.... 9,467 60 K u iv a n ie m i. Sam.... 2,283 29 2 Uusi h ä tä -a p u r a h a sto... 477 33 3 H a u k ip u d a s. H ä tä-ap u rah asto... 979 5 4 Kauppaneuvos J. G. Bergbomin lahjotusrahasto kansakouluksi.,479 63 5 Sam. sam. köyhäintaloksi...,07 29 6 K iim in k i. H ätä-apurahasto... 637 28 7 Y l ik iim in k i. Sam.... 3,233 64 8 Vanhempi sam... 2,35 09 9 P a lo -a p u r a h a sto... 650 45 20 Viljelysrahasto 4,476-2 K ansakoulu rah asto... î,760 58 22 23 24 O u lu n e m ä - \ se u ra k. / Pappilan rakennusrahasto... H ätä-apurahasto... P a lo -a p u r a h a sto... 9,254 83 722 35 4,683 52 25 Arpajaisrahasto köyhiä kansakoululapsia v a r t e n...,6 27 26 L ainakirjastonrahasto...,0 6 27 O u lu n sa lo. K ö y h ä in k a ssa...,500 44 i 2S H ätä-ap u rahasto... 37 28 29j L im in k a. Sam.... 73 33 30 L ainakirjastonrahasto... 49 94 3 Aleksander II:n stip en d iorahasto... 763 60 32 L u m ijo k i. K ansakoulu rah asto...,07 59 - - - - 400,000! \ \ - 7,800 5,94 90 4,89 77 4,036 5,579 2,288 8,272 82 477 33 0,477 80 658 99 - - - - ~ - 89 9,467 60 2,283 29 963 85 700 45 88 3,233 64 728 j : - -!! -» i ~ 78 5 5 30 30 83 358 30 22 40 -,094 94 60 60 5 8 430 220 45!> - - 4,476 0,492 30; 68 237 90 9,23 4 - - 54-77 69 2 722 4,440 35 243 52-800 200 6 27 5-500 60 6 6,242 86 i - 67 60 89 78 7 37 28 - - 8 73 33 49 94 763 60 - - ~ 408 85 608 74 2 2 3 à 6 7 8 9 0 2 3 + 5 G 7 3 4 9 0
! 240 24!! 2! 3 4 I 5 il 6 T " 8 IS 9 0 N i i s t ä s i j o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. j S p e'cification des fo n d s. 9hf. Total des c a p ita u x. Pääoma-varoja. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin. Obligations de VEtat et des Sociétés.! suuteen tai hypoteekiä vastaan.! Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään oinai- Prêts sur d'autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. SUnfi!fût j i; L u m ijo k i. t L ainakirjastonrahasto... 8 80 2!! P alo-ap u k assa... 20 04 ai j V iljelysrahasto... 3,368 34 4 Tem m es. H ätä-apurahasto... 4,240 37 ' K ö y h ä in k a ssa... I 5,66 92 6 K ansakoulu kassa... 2,750 20 7 V iljelysrahasto... 2,765 20 S : Palo-ap u k assa...,626 36 9 T y rn ä v ä. ; V iljelysrahasto... 9,44 06 0, K ansakoulu rah asto... 6,023 37 n i K irkonkassa...,283 2 2[ V iin ik a s s a... 4,952 97 3; Vakinainen köyh äin k assa... 4,072 63 4 I 8,68 94 5 K e m p e le. Sam....,046 7 6 M uhos. Sam....,483 5 t U ta jä rv i. Sam.... 6,454 62 8 j P u d a s jä r v i. Sam.... 4,445 68 SI Uusi sam...,460 05 20 Lahjotus köyhäinkassalle 2 Aleksander ILn stip en d iorah asto..... 3,504 8 22 Koiranverorahasto...,559 2 23 P a lo -a p u r a h a sto... 496 7 24- j V iin ik a s s a... 5,239 45 25 T a iv a lk o sk i. H ätä -a p u ra h a sto... 4,84 70 26. K u u sa m o. Sam.... 6,447 55 27; K ö y h ä in k a ssa...! 9,004 06 : j 28 K a n sak ou lu rah asto... 5,79 89 ^ 29 Kirkonrakennusrahasto...,30 96 30 K a la jo k i. H ätä -a p u ra h a sto... 4,093 69 3 Alopæuksen koulurahasto... 3,70 32 J Aleksander II:n stip en d io ra h a sto... 36 50 33; j Sandmanin apurahasto köyhiä kansakoulu-oppilaita varten.. 500 ~ i 2 79 80 53 59 66 45 3,289 40 j 78 94,000 3,240 37 j 4,929 92 237 - j S 249 52 2,496 2 0 - i 4 48-2,760 5 2 0 270 5,356 2 - j 9,00 44 06 5,900 23 37 - I -,200 - - :- 83 2 i 4,900 52 97 - - 4,000 - - - - 72 63 3,400 28 94 j,046 7 -,483 5 6,454 62 j I _ - 68! ^ _ j 274 44 996 7 89 44 - - j,000 - - - 2,45-3,250 - - - ;! 28 73 3,504 8 I ; i - -,04 7 398 04 - - ] 20-496 7 -! 5,239 45 4,84 70 i : - 5,93 47 534 08 4,793 43-4,20 63 ii! 3,792 3 -,387 58-2 0 0 s _ 930 96 4,093 69 : - & m m. Tai. Tila. i 500 j 3,70 36 50 - - - - ~ " " " 3
242 243 2 3 4 «II 6 II 7 ; 8 II 9 il 0 i t! Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s des c a p ita u x. Kunnan nimi. Communes. R ahaston eli kassan nim i ja tarkotus. Spécification des fonds. Total des capitaux. - S E - - mnfr -fi Mantiloihin ja kiinteimistöihin. A ctions. Osakkeisiin. Obligations de PEtat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja mnilnn arvopapereihin. Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Lainoihin velkakirjaa vastaan. jcomptes courants avec des! banques de d épôts. ' mnf. T» mnf. n i 3 k f - m nf JM mnf im m nf V» m nf TU m nf -pi ; Pankkeihin talletettavaksi, Biens meubles et divers actifs. Kalustoon ia muihin saatavan. î 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 32 Salon kappeli. 33 R autio. Sievi. Alavieska. Ylivieska. P yhäjoki. M erijärvi. Oulais. Salon emä- \ seurak. f H ä tä -a p u r a h a s to... K ö y h ä in k a s s a... K a n sa k o u lu k a ssa... A leksander ILn s tip e n d io r a h a s to... H ä tä -a p u r a h a s to... Uusi h ä t ä - a p u r a h a s t o... K ö y h ä in k a s s a... V iin a v e r o r a h a s to... H ä tä -a p u r a h a s to....... Sam.... K a n s a k o u lu r a h a s to... A lopæ uksen k o u lu r a h a sto... P a lo -a p u k a s s a... K öyhäinkassa.... V ilje ly sr a h a sto... H ä tä -a p u r a h a s to... A lopæ uksen k o u lu r a h a sto... K ö y h ä in k a s s a... R a k e n n u sr a h a sto... K a n s a k o u lu k a ss a... V i i n i k a s s a... V ilje ly sr a h a sto... A leksander II:n s t ip e n d io r a h a s t o... H ä tä -a p u r a h a s to... Sam.... V iin a v e r o r a h a s to... V ilje ly sr a h a sto... H ä tä -a p u r a h a s to... Sam.... K a n sa k o u lu k a ssa... J. K ankaalan la h j o t u s r a h a s t o... H ä tä -a p u r a h a s to... S o ta m ie s k a s s a...,742 25,23 83,223 37 3 335 63 600 6,400 5,746 02 3,989 08,364,730 33 5 29 38 99 4,404 5 2,284 4,870 2,876 09 3,452 33,93 83 2,778 28 7 64 236 28 5,773 94 2,272 68 2,653 56 2,85 77 2,906 95 2,54 9 2,626 23,92 08 3,724 38,850,742 25 i,23 83 2,223 3 37 3 4 335 63 - - 5,370 6 600 7 6,400 8 5,746 02 9 3,989 08 0 890 9 473 09 -,7-9 83 2 5 29 3 38 99 i 4 4,384 7 - - - 9 80 5 2,284 4 - - - - 6,870 7 2,876 09 8-3,452 33 9,93 83 20 2,778 28 2 7 64 22 236 28 j 23 5,773 94 - - j24,08 32,098 86 - - : 55 50 25 52 9 2,28 70 67 26 2-2,85 77 i; 2 7 36 92 2,545 03 - -! _ 28 235 27,99 64 - Ü - j 29 2,626 23 ; 30,92 08 '! 3 3,439 09 60 29 25 32,850 li 33
] 244 245 2 3 4! 5 6 7! 8 I 9 Il 0 i l Niistä sijotettu. Placements des capitaux. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p é c ific a tio n des fo n d s. Total des capitaux. Pääoma-varoja. 3hf. y* Biens im m eubles. Maatiloihin ja kiinteîmis- I töihin. A ctions. Osakkeisiin. Obligations de l'etat et des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja maihin arvopapereihin. i Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres garanties. Lainoihin velkakirjaa vastaan. Comptes courants avec des j banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. 9 h f f»! 9 hf. Mnf TM) ÿ h f î» ïfhtf \ X n f r» il Argent com ptant. Puhdasta rahaa. m nf!» S a lo n k a p p e li. P alo-ap u k assa... 950 2 V iljelysrahasto... 3,329 78 3 W ih a n ti. H ätä-apurahasto... 6,564 80 4 Alopæuksen koulurahasto...,80 5 V iljelysrahasto... 5,492 59 6 R e v o n la h ti. H ätä-ap u rah asto... 2,385 56 7 P a a v o la. Sam.... 5,637 54 8 V iljelysrahasto... 525 86 9 R a n ts ila. H ätä-apurahasto... 9,4 94 0 Lainakirjastonrahasto... 5 70 H a ilu o to. H ätä-apurahasto... 29 89 2 Aleksander ILn stip en d iorah asto...,200 _ 3 N iv a la. H ätä-ap u rah asto... 3,649 5 4 Alopæuksen koulurahasto... 2,90 40 5 Aleksander ILn stip en d io ra h a sto... 2,300-6 H a a p a vesi. Hätä-apurahasto...,740 7 H a a p a jä r v i. Sam.... 3,39 60 8 Alopæuksen koulurahasto... 2,278 57 9 K ö y h ä in k a ssa... 90 42 20 Aleksander ILn stip en d iorah asto... 322 37 2 K an sakoulu rah asto...,032 59 22 R e is jä r v i. H ätä-apurahasto... 2,78 24 23 Alopæuksen koulurahasto......,245 24- P y h ä jä r v i. H ä tä -a p u ra h a sto... 23,045 92 25 Alopæuksen koulurahasto... 4,933 26 V iljelysrahasto... 5,483 K ö y h ä in k a ssa... 538 73 28 K ä r s ä m ä k i. H ätä-ap u rah asto... 6,889 37 2 9 P u lk k ila. Sam.... 5,687 32 30 Rahasto köyhiä kansakoululapsia v a r t e n... 265 50 3 P iip p o la. H ätä-ap u rah asto... 8,358 2 0 :t2 V iinaverorahasto... 5,084 50 3 3 Viljelysrahasto... 3,43 69 i 950 3,329 78 j 2 3,225 3,339 80 - j i 3 i -,80 4 5,492 59 5 i,330,0 72 43 84 6 5,000 637 54 525 86-280 3 2,90 40 9,4 94 29 89-5 70 0 i i 8,200 i 2 3,368 84 - i - - 3, 800 _,500 5!, 4,500 3,673 77 3,200 366 34 6 3,39 60 7 2,78 48 i 57 39 4270 8 857 70 42 60 0 2 9! _ 304 85 4 77 2 75 20! j 595 05-98 72 338 82 2 - - 2,78 24 - - - 22 3,402 96 9,642 96 _ 24 4,933 5,483 - - - - - - - - 538 73 - - - j - [27 2,445 65 4,443 72 j2 8 j _ _ j 4,000 -,687 32 29 ; 265 50 " 30 - - ; - - 2,365 50 5,382 63-60 07 3-5,084 50 j i _ 3 2 - - 3,235 35 - - 78 34 33 9 25 26
246 247 2 3 4! «li «I 7 r «I 9 I 0 Ii il Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p e c ific a tio n des fo n d s. ;Total des c a p ita u x. PMoma-varoja. Maatiloihin ja kiinteimistöihin. Actions. Osakkeisiin. j des Sociétés. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja muihin arvopapereihin., Obligations de l E tat et Lainoihin kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen tai hypoteekiä vastaan. Prêts hypothécaires. Prêts sur d autres g a ra n tie s. Lainoihin velkakirjaa Comptes courants avec des banques de dépôts. Pankkeihin talletettavaksi. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja muihin saataviin. Argent com ptant. Puhdasta rahaa. n K e s tilä. H ätä-ap u rah asto... 2,702 92 2 K ö y h ä in k a ssa... 222 95 3 P a lta m o. Sam.... 42 50 4 V iinaverorahasto... 2,899 54 5 H ätä -a p u ra h a sto... 3,994 7 7 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 37 64 6 K a ja a n in \ m a a seurä k. f H ä tä -a p u ra h a sto... 562 42 8 V iinaverorah asto... 8,748 59 9 S o tk a m o. H ätä-apurahasto... 4,589 84 0 K ansakoulu rah asto....800 Aleksander II:n stip en d iorah asto... 500 2 K u h m o n ie m i. H ätä-apurahasto... 2,239 54 3 Viljelysrahasto... 5,78 70 4 Su o m u ssa lm i. H ätä-apurahasto... 2,43 76 5 Viinaverokassa... : 0,295 76 6 Englantilais-ystäväin k a s s a... 763 66 7 H y r y n s a lm i. H ätä-apurahasto...,434 43 8 K ansakoulu rah asto... 8,68 03 9 R is tijä r v i. H ätä-ap u rah asto... 2,692 72 20 P u o la n k o. V iin averorah asto...,690 2 H ätä-ap u rah asto...,798 05 22 S ä rä isn ie m i. Sam.... 9,288 04 23 K e m i. Käsityökoulun pohjarahasto...,408 48 24 Rahasto työtienestiä varten k ö y h ille... 8,200 37 25 Orpolasten k a s v a t u s a p u... 3,429 37 26 S im o. Hätä-apurahasto...,33 35 27 T ervola. Sam....... 9,636 88 28 Sam. ja työra h a sto...,85 06 29 R o v a n ie m i. Fellmanin lahjotusrahasto... 6,393 48 3o; Pappilan rakennusrahasto... 7,387 98 3 H ä tä -a p u ra h a sto... 6,83 60 32 V iljelysrahasto... 7,235 50 33 K e m ijä r v i. H ätä-apurahasto...... 2,368 98 i 750,952 92 i 222 95 2 42 50 - - 3 - - 2,899 54 4 878 38 3,6 33 - - 5 37 64 6 562 42 7 7,720 59,028 8 4,000 89 84 500 9,500 300-0 500 8,42 47 3,827 07 - - - 2 5,24 567 70 3 - -,840 59 76 - - - 4 7,708 70,670 - - - 97 06 5 664 6 99 50 6,434 43 7 5,6 03 3,520 8! 2,692 72 9 ; ii,o y u,798 05 _ 2 9,288 04 - - - 22,408 48 - - 23 95 8,005 37 24 3,429 37 25-200,3 35 26 9,636 88 27 35 4,090-59 65 28 2,393 48 4,000 29 - - i 7,300 87 98 30-6,83 60-3 - 7,38 05 97 45 32 i - 2,368 98 33
248 249 2 3 4! 9 i «7 i «9 0 Niistä sijotettu. P l a c e m e n t s d e s c a p i t a u x. Kunnan nimi. C om m unes. Rahaston eli kassan nimi ja tarkotus. S p écific a tio n des fo n d s. Total des c a p ita u x. P ä ä o m a-v aro ja.!» n f 7» Biens im m eubles. M aatiloihin ja k iin teim istö ih in. A ctions. O sakkeisiin. Korkoa kasvaviin valtioobligatsioneihin ja m u ih in a rv o p a p ereih in. Obligations de VEtat et des Sociétés. Lainoihin k iin n ity stä vastaan kiinteään om aisuuteen tai h y p o te ek iä v a staa n. Prêts hypothécaires. m nf. mnf. n mnf. }M mnf 7*4 mnf. fü mnf j T ifinf. T* j &nf. >à Prêts sur d antres garanties. Lainoihin v e lk ak irja a v a sta a n. Comptes courants avec des j banques de dépôts. i Pankkeihin ta lle tettav a k si. Biens meubles et divers a c tifs. Kalustoon ja m uihin t sa ata v iin. Argent com ptant. Puhdasta ralm a. K e m ijä r v i. Viljelysrahasto... 4,339 20 2 K u o l o j a n i. H ätä-apurahasto... 8,06 26 3 A la -T o rn io. Sam.... 458 03 4 K a r u n k i. Sam.... 2,26 93 5 Y li-t o r n io. Sam....,820 05 6 Kansakoulurahasto 489 24 7 T u rto la. H ätä -a p u ra h a sto... 399 4 8 K o la r i. Sam.... 2 2 9 M u o n io n n iska. Sam........ 7,067 93 0 K o u lu k a ssa... 2,644 88 P alo-ap ukassa... 280 E n o n te k i- \ Hätä-apurahasto 2 3 K i t tilä. Sam.... 4,33 3 4 Aleksander II:n stip en d io rah a sto... 2-5 S o d a n k y lä.,433 8 6 U tsjo k i. Sam.... 02 76 7 E n a re. H ätä-apurahasto... 564 26 8 T ierakennusrahasto...,896 35 9 Viljelysrahasto 432 26 20 K ö y h ä in k a ssa... 747 3 4,339 20 - - - -, - - - - 5,44 50,372!,70 458 03 - -,202 06 i 2; 3' 834 37,382 56 ;! 4!,820 05 i 5 i j 489 24 6 399 4 _ 2 2 j 7 8! _! ~ 65 2,265 07 i 3,973 5!j 787 9i - j - - - i - 625 74,270! 480 - - 280 269i U 0 _; _,450 _ I',605 47 j _! 2 j 2,843,488 3 2 H l4,000 433 8 5 j 02 76.I ; 6, i 564 26 7,,896 35 8-200 ji! 232 26 9 i - - - - - 82 85 564 28 ; - i - - 20 Suom. Tai. Tila. 32
250 Tableau comparatif des monnaies, mesures et poids en: Finlande Russie Suède France Angleterre M ark k a = 00 p en n iii *) 0,2 5 ro u b le = 25 0,7 0 5 7 k r o n a = 7 0,5 7 fran c 0,039776 L iv. S ter lin g kopecks öre 9,55 p ence penin kulm a ( = 0 virstaa 0.09 verstes m il = 360 ref 0,688 k ilom ètres 6,646 british -m iles = 8,000 kyyn ärää = 36,000 5,7 78 sea m iles ja lk a a ) s y ltä ( = 3 k y y n ä rä ä ) 0,8 3 4 9 6 sa ch a in e = 2,50488 arch in es 0,6 stän g,784 m ètre,9483 yard ja lk a ( = 0 kym m enys- 0,4748 arch ine fo t 0,2969 m ètre 0,9 74 fo o t tu u m a a ) virsta ( = 23,428 ty n,0038 v erste 0,o i m il,424 k ilom ètre 0,44 b ritish m ile n y rin a la a ) tyn n yrin ala ( = 56,000 0,4583 d éciatin e 5,6 r e f 0,49364 h ectare,2983 acre ja lk a a ) k ip p u n ta ( = 20 le iv is k ä ä ),038 b e r k o v e tz 4 cen tn er 70,004 k ilo g ra m 374,8532 p o u n d s a v o ir 0,38 pouds m es dupois le iv is k ä ( = 2 0 n a u la a ) 0,590 p on d 0,2 cen tn er 20 8,5002 k ilo g ra m m es 8,74266 p o u n d s a v o ird sk å lp u n d u p o is n au la ( 32 lu o tia ),038 fou nte sk ålpu nd 4 2 5,o i gram m es 0,9373 pound avoird u p o is lu o ti ( = 4 k v in tiin iä ) 3,4 so lo tn ik s 3,25 o rt 32,5 3,282 gram m es 0,46856 ounce k orn ty n n y ri ( = 6,3 k u u tio ja l 0,78608 tc h e tv e r te 6,3 k u b ik fo t,6488 h e k to litr e 0,5674 im p. q u a rter = k a a = 30 k a p p a a = 63 4,5 3 9 5 4 b u sh e ls k a n n u a ) k a p p a (= 2, k a n n u a ) 0,20962 tc h e tv e r ik 2,i k a n n a 5,496 litr e s 0, 5 3 2 b u sh e l k a n n u (= 2 tu o p p ia = 8 0,228 véd ro k an n a 2,672 litr e s 0,57645 im p. g a llo n k o r tte lia = 00 k u u tio - k y m m en y stu u m a a ) a a m i ( = 60 k a n n u a ) 2,7685 v éd ros 6 k u b ik fo t,57 03 h e k to litr e 34,587 im p. g a llo n s a n k k u ri ( = 5 k a n n u a ) 3,92 véd ros,5 k u b ik fo t 39,258 litr e s 8,64675 im p. g a llo n s tö n i ( = 08,2 k u u tio ja l 0,66 la s te ton to n n ea u r e g ist. to n k a a **) *) Par la loi du 9 Août 877 l étalon d or a été adopté en Finlande. Une pièce de 0 marc s contient 2,903226 grammes d or pur. **) Par la loi du 4 Octobre 876 le regist erton est adopté en Finlande comme unité de jaugeage des navires, et par la loi du 6 Juillet 886 la système métrique de poids et de mesures est introduite, pour entrer en pleine activité dès le commencement de l année 892.