TIETEELLISEN KIRJALLISUUDEN VAIHTOKESKUKSEN ASEMA JA TEHTÄVÄT Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus toimii opetusministeriön määräyksen mukaisesti kansainvälistä vaihtoa koskevan yleissopimuksen tarkoittamana kansallisena vaihtokeskuksena, joka hoitaa tieteellisten seurojen ja muiden tieteellisten julkaisijayhteisöjen julkaisusarjojen kansainvälistä vaihtoa ja välittää vaihtona saadut ulkomaiset julkaisut Suomen tieteellisille kirjastoille. Vaihtokeskus toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnassa osana valtuuskunnan julkaisukeskusta. Vaihtokeskus solmii ja ylläpitää vaihtosuhteita ulkomaisiin vaihtokumppaneihin, toimittaa kotimaiset julkaisut heti niiden ilmestyttyä vaihtokumppaneille sekä vastaanottaa ja välittää ulkomaisen vaihtomateriaalin kotimaisille kirjastoille sopimusten mukaan. Vaihtokeskuksen yhteistyökumppaneita Suomessa ovat tieteellisiä sarjoja ja aikakauslehtiä julkaisevat yhteisöt sekä tieteelliset kirjastot. Ulkomaisia kumppaneita ovat mm. tieteelliset tutkimuslaitokset, akatemiat, seurat ja aikakauslehdet sekä yleistieteelliset kirjastot ja korkeakoulujen laitokset. Vaihdot ovat eri julkaisijoiden ja julkaisujen yhteisvaihtoja, jolloin vastineeksi saatava aineisto on laaja-alaisempaa kuin mitä yksittäinen julkaisija voisi saada vaihtona. Näin Suomeen saadaan vaihtona julkaisuja myös aloilta, joilla meillä ei ole vastaavaa omaa julkaisutoimintaa. Vaihtotoiminnan kautta on mahdollista saada myös julkaisuja, joita ei saa kaupallisten välittäjien kautta. Julkaisija voi tietyin edellytyksin tehdä vaihtojen hoidosta sopimuksen vaihtokeskuksen kanssa; sovitaan vaihtoon luovutettavasta aineistosta, vastineena saatavien ulkomaisten julkaisujen ensisijaisesta sijoituspaikasta sekä menettelytavoista vaihtojen solmimisessa. Vaihtokeskus vastaa vaihtotoiminnan kuluista. Kirjastot saavat sopimuksen mukaan haluamiaan ulkomaisia julkaisusarjoja sekä muutaman kerran vuodessa tarjousluettelon uusista sarjoista tai kaksoiskappaleista. Vaihtokeskukselle voi esittää toivomuksia hankittavista sarjoista. VAIHTOKESKUKSEN HISTORIAA Suomalaisten tiedeseurojen ulkomaisen julkaisuvaihtdon aloitti Suomen Tiedeseura 1800-luvulla. Seuran historiateoksen mukaan vaihto alkoi näin: Suuri merkitys oli kesällä 1843 alkuunpannulla Actan lähettämisellä ulkomaiden tieteellisille laitoksille. Ensimmäisen, vuodelta 1847 olevan asiaa koskevan tiedon mukaan oli julkaisuja lähetetty 36 paikkaan, 19 laitokselle Venäjälle, 6:lle Ruotsiin, 2:lle Norjaan ja Tanskaan, 4:lle Saksaan, 2:lle Ranskaan ja yhdelle Englantiin. Eräissä tapauksissa oli lähetyksistä ollut seurauksena vastalahja, julkaisuja. Sieltä täältä jokunen ulkomaan seura, joka oli saanut tiedon seuran julkaisuista, pyysi niitä lähetettäviksi. Ensimmäiset pyytäjät olivat, 1845, Hampurin lääkäriseura ja Société Royale d=agriculture, Histoire Naturelle et Arts Utiles Lyon=ista, ja kolme vuotta myöhemmin Riian Gesellschaft für Geschichte und Altertumskunde der Russischen Ostsee-Provinzen sekä Zürichin Naturforschende Gesellschaft lausuivat saman toivomuksen. Pysyväiseksi jäivät näistä vain yhteydet Lyoniin ja Zürichiin, molemmat muut poistettiin pian luettelosta. Af Schultenin sihteerintoimesta 1855 erottuaan laatiman luettelon mukaan seura lähetti tämän järjestäytymiskautensa lopussa julkaisunsa 42:lle ulkomaan laitokselle ja seuralle. Niistä 20 lähetti vastikkeeksi omat julkaisunsa.
VAIHTOKESKUKSEN HISTORIAA Suomalaisten tiedeseurojen ulkomaisen julkaisuvaihtdon aloitti Suomen Tiedeseura 1800-luvulla. Seuran historiateoksen mukaan vaihto alkoi näin: Suuri merkitys oli kesällä 1843 alkuunpannulla Actan lähettämisellä ulkomaiden tieteellisille laitoksille. Ensimmäisen, vuodelta 1847 olevan asiaa koskevan tiedon mukaan oli julkaisuja lähetetty 36 paikkaan, 19 laitokselle Venäjälle, 6:lle Ruotsiin, 2:lle Norjaan ja Tanskaan, 4:lle Saksaan, 2:lle Ranskaan ja yhdelle Englantiin. Eräissä tapauksissa oli lähetyksistä ollut seurauksena vastalahja, julkaisuja. Sieltä täältä jokunen ulkomaan seura, joka oli saanut tiedon seuran julkaisuista, pyysi niitä lähetettäviksi. Ensimmäiset pyytäjät olivat, 1845, Hampurin lääkäriseura ja Société Royale d=agriculture, Histoire Naturelle et Arts Utiles Lyon=ista, ja kolme vuotta myöhemmin Riian Gesellschaft für Geschichte und Altertumskunde der Russischen Ostsee-Provinzen sekä Zürichin Naturforschende Gesellschaft lausuivat saman toivomuksen. Pysyväiseksi jäivät näistä vain yhteydet Lyoniin ja Zürichiin, molemmat muut poistettiin pian luettelosta. Af Schultenin sihteerintoimesta 1855 erottuaan laatiman luettelon mukaan seura lähetti tämän järjestäytymiskautensa lopussa julkaisunsa 42:lle ulkomaan laitokselle ja seuralle. Niistä 20 lähetti vastikkeeksi omat julkaisunsa.
Sitäpaitsi oli julkaisuja lähetetty tusinalle muita laitoksia, niistä yhdeksän oli keisarikunnassa, mutta ne joko olivat kokonaan vastaamatta taikka olivat sitten lähettäneet vastikkeeksi varsin merkityksettömiä julkaisuja, minkä johdosta niiden kanssa jatkuvassa yhteydessä oleminen katsottiin hyödyttömäksi. (Suomen Tiedeseuran historia 1838B1938. Kirjoittanut Fredr. Elfving, suomentanut Aarni Penttilä. Societas Scientiarum Fennica, Commentationes Humanarum Litterarum, Tomus X. Helsinki 1938, s. 237B238.) Yleiskatsaus ajanjaksolle 1821B2003 otsikolla "Puolitoista vuosisataa julkaisujen kansainvälistä vaihtoa" muodostui tällaiseksi: Turun yliopistopiireissä perustettiin 1821 Suomen ensimmäinen luonnontieteellinen seura, Societas pro Fauna et Flora Fennica, jonka toiminta keskeytyi Turun kaupungin palon ja yliopiston Helsinkiin siirtymisen vuoksi. Helsingissä seura aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1928. Laajempaa tieteellistä tutkimusta edistämään perustettiin 1838 Finska Vetenskaps-Societeten B Suomen Tiedeseura. Myöhemmin samalla vuosisadalla perustettiin luonnontieteelliset seurat Suomen farmaseuttinen yhdistys (1887) ja Vanamo, suomenkielisen luonnontieteen ystävät (1896), nykyiseltä nimeltään Suomen Biologian Seura Vanamo. 1908 perustettiin Suomalainen Tiedeakatemia, 1909 Suomen Metsätieteellinen Seura sekä Suomen Maataloustieteellinen Seura, 1919 Entomologiska föreningen i Helsingfors, 1924 Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ja 1935 Suomen Hyönteistieteellinen Seura. Kokous- ja esitelmätoiminnan lisäksi seurat harjoittivat lähes alusta asti julkaisuja kirjastotoimintaa. Kirjakokoelmat karttuivat pääosin vaihtotoiminnan avulla. Ulkomaisia vaihtosuhteita solmittiin sekä henkilökohtaisten kontaktien avulla että lähettämällä seurojen omia julkaisuja ulkomaisille seuroille, tieteellisille akatemioille, tutkimuslaitoksille sekä merkittäville tiedekirjastoille. 1800-luvun loppupuolella kokoustoiminta ja kirjastot vaativat jo niin paljon tilaa, että Suomalaisen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1896 keisarilliselta majesteetilta anottiin määrärahaa seurojen oman talon rakentamista varten. Asia edistyi niin, että 1899 Tieteellisten seurain talo valmistui Kasarminkatu 24:ään. Taloa ja seurojen yhteistä toimintaa hallinnoimaan keisarillinen senaatti määräsi Tieteellisten seurain valtuuskunnan. @Pöllöläksi@ kutsutussa Tieteellisten seurain talossa toimivat aluksi yhdeksän seuran kirjastot. Mukana oli myös humanististen seurojen kirjastoja. Myöhemmin seurojen määrä kasvoi. Seurojen kirjastot olivat omina erillisinä kokoelminaan, mutta muodostivat yhdessä Tieteellisten seurain kirjaston, jonka toiminta siirtyi 1931 Säätytaloon ja jatkui siellä aina vuoteen 1979 asti. Tällöin Tieteellisten seurain kirjaston uudelleenjärjestämistoimikunnan mietinnön mukaisesti seurojen kirjavarat luovutettiin valtiolle siten, että luonnontieteellisten kirjavarojen sijoituspaikaksi tuli silloin perustettu, vuoteen 1999 asti toiminut Helsingin yliopiston luonnontieteellinen kirjasto. Seurojen julkaisuvaihtotoimintaa hoitamaan perustettiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan alaisuuteen Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus. Suomen farmaseuttisen yhdistyksen vaihtona tullut kirjallisuus sijoitettiin Helsingin yliopiston farmasian laitoksen kirjastoon (nykyisin Viikin tiedekirjastoon). Sittemmin Suomen farmaseuttisen yhdistyksen vaihtotoiminta on loppunut Acta Pharmaceutica Fennican lakattua ilmestymästä. Alan lehtiä tulee vaihtokeskukseen kuitenkin edelleen niin sanottujen yhteisvaihtojen perusteella sekä myös lahjoituksina. Myös Suomen Metsätieteellisen Seuran ja Suomen Maataloustieteellisen Seuran kirjastot toimivat aikoinaan erillään Tieteellisten seurain kirjastosta Helsingin yliopiston Metsäkirjastona ja Helsingin yliopiston Maatalouskirjastona. Suomen Maataloustieteellinen Seura siirsi vuonna 1992 julkaisuvaihtotoimintansa Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskukselle ja Suomen Metsätieteellinen Seura vuonna 2000. Nykyisen Viikin tiedekirjaston kokoelmat perustuvat sinne siirrettyihin Maatalouskirjaston, Metsäkirjaston ja Luonnontieteellisen kirjaston biotieteellisiin kokoelmiin. Kirjaston painetuista kausijulkaisunimekkeistä pääosa (84 % vuonna 2002) tulee vaihtotoiminnan kautta. Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen kautta kirjastoon saadaan tällä hetkellä 2338 kausijulkaisunimekettä eri seurojen vaih-
toina. Viikin tiedekirjastoon tuleekin noin 28 % koko vaihtokeskuksen saamasta kirjallisuudesta. Humanistisen tutkimuksen julkaisu- ja vaihtotoiminnassa varhaisia ja edelleen merkittäviä seuroja ovat vuonna 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 1875 perustettu Suomen Historiallinen Seura ja 1883 perustettu Suomalais- Ugrilainen Seura. Poliittisten järjestelmien muutoksista huolimatta vaihtotoiminta on jatkunut. Sen ansiosta Suomessa on maailman laajin suomalais-ugrilainen kirjasto, jonka merkitys länsimaiselle tutkimukselle oli erityisen suuri kylmän sodan vuosina. Muita tieteellisten seurojen vaihtotoiminnan historiaa käsitteleviä teoksia: Gunvor Kerkkonen, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja kirjasto 1899B1949. Helsinki 1949. Jorma K. Miettinen, Puhe Tieteellisten seurain kirjaston luovutustilaisuudessa Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 23.10.1980. Eeva-Maija Tammekann, Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen evaluointi. Tieteellisten seurain valtuuskunta, 1996. Hannu Heikkilä, Tieteellisten seurain valtuuskunnan historia, 2001, http://www.tsv.fi/historia.htm Suomen tieteen historia 3 ja 4, WSOY 2001B2002.
1 KYSELYTUTKIMUS Syyskuussa 2003 lähetettiin kyselykaavakkeet kaikille noin 70:lle vaihtokeskuksen vaihtotoimintaan osallistuvalle kotimaiselle seuralle ja julkaisijayhteisölle sekä 30:lle ulkomailta saapuvia vaihtojulkaisuja vastaanottavalle kirjastolle. Kirjastojen valintaperusteena oli, että vaihtokeskus toimittaa kirjastolle vähintään kahtakymmentä julkaisusarjaa. Määräaikaan 10.10. mennessä seuroilta oli tullut vasta niin vähän vastauksia, että vastausaikaa jatkettiin. Vuoden loppuun mennessä vastauksia oli saatu julkaisijaseuroilta 41 kpl, vastausprosentti noin 60, ja tieteellisiltä kirjastoilta 26 kpl, vastausprosentti noin 85. Tieteelliset seurat 1. Minkälainen merkitys omalla julkaisutoiminnalla on seurallenne? Lähes kaikki vastasivat tähän kysymykseen samalla tavalla eli että julkaisutoiminta on tärkeä tai erittäin tärkeä osa seuran toimintaa. Olisi ehkä lisäksi pitänyt kysyä, minkälainen merkitys seuroille on vaihtotoiminnalla. Näilläkin vastauksilla on kuitenkin mielenkiintoa myös TSV:n muun toiminnan kuin vaihtotoiminnan kannalta. Eräs seura luetteli omalle julkaisutoiminnalleen kuusi eri merkitystä, joista yksi huomionarvoinen on julkaisutoiminnan taloudellinen, rahaa säästävä merkitys nimenomaan vaihtotoiminnan kautta: a) Tiedonvälityskanava. Seuran yli satavuotisen julkaisutoiminnan tietyt foorumit, nimittäin vuosikirjat (suomeksi ja ruotsiksi ja niissä on eri sisältö) toimivat ajankohtaisen tieteellisen informaation ja uusimpien tutkimustulosten jakovälineinä, mutta myös yhdyssiteinä jäsenkuntaan päin, vaikka eivät sisällykään jäsenmaksuun. Vuosikirjojen lukijoissa on alan ammatillisen koulutuksen saaneiden ohella myös seuran toimialaan harrastuneita valistuneita maallikoita eli niin sanottua kolmatta sektoria. b) Tieteellisen kirjoittamisen kouluttautumisväline: Vuosikirjat ovat myös se kanava, jonka kautta nuori tutkijapolvi kouliintuu vaativaan tieteelliseen kirjoittamiseen (ja refereekäytäntöön). c) Aiheesta johtuen monesti ainoa mahdollinen ja järkevä julkaisufoorumi: Monografiasarjat olivat perinteisesti alan ainoat korkeatasoiset väitöskirjojen julkaisukanavat. Sittemmin on tullut muitakin väitöskirjasarjoja. Edustamillamme humanistisilla aloilla väitöskirjojen ja muiden monografialaajuisten tutkimusten aiheet ovat tieteellisestä relevanttiudestaan huolimatta usein sellaisia, ettei kaupallinen kustantaja uskaltaudu ottamaan niitä painettavaksi ounastellessaan kaupallisen voittomarginaalin jäävän liian kapeaksi. Tieteellinen painettu sarja on tähän asti ollut ainoa mahdollisuus saada uutta tutkimustietoa maailmalle perustellussa ja lähteisiin ankkuroidussa muodossa. d) Yhden teeman laajaalaisen käsittelyn mahdollisuus. Lehtemme on profiililtaan Aikakauskirjaa täydentävä, pääosin jonkin teeman (esim. jonkin kongressin tai symposiumin parhaat esitelmät painettaviksi versioiksi toimitettuina) ympärillä pyörivistä artikkeleista koostuva, joskin monografiatyyppisiäkin volyymeja on sarjassa julkaistu. e) Taloudellinen merkitys: Yhdistyksen julkaisutoiminnalla on myös suuri taloudellinen merkitys alojen vaihtotoiminnan kautta. Yhdistyksen vaihto-
toimintana saatu kirjallisuus ohjautuu pääsääntöisesti alan vastuulliseen erikoiskirjastoon. Sarjojen vaihtotoiminnan tuloksena saadaan maahan jokseenkin kaikki keskeisimmät yhdistyksen toimialueiden sarjajulkaisut maailmalta. Keskeisen uuden tieteellisen tiedon saanti automaattisesti maahamme voidaan samalla turvata laaja-alaisesti. Samalla kirjaston niukat kartuttamismäärärahat voidaan käyttää keskeisten koti ja ulkomaisten erillisteosten ja kaupallisesti kustannettujen (monesti hyvin kalliiden) volyymien hankintaan, joita ei olisi mahdollisuuksia saada, mikäli sarjojen hankinta jouduttaisiin kustantamaan hankintamäärärahoista. f) Identiteetti: Julkaisutoiminta on keskeinen osa seuran identiteettiä. Yli satavuotinen julkaisutoiminta on itseisarvo, josta on syytä pitää kiinni vastaisuudessakin. Julkaisumuodot on tietenkin harkittava alan tekninen kehitys ja kohteen optimaalinen saavutettavuus kirkkaana mielessä. 2. Minkälaisia muutoksia seuranne julkaisutoiminnassa on lähivuosina odotettavissa? Useimmilla seuroilla ei ole näköpiirissä muutoksia julkaisutoimintaansa. Monet kuitenkin kaavailevat lisäävänsä julkaisemista. Seitsemän vastaajaa harkitsee painopisteen siirtämistä elektronisen julkaisutoiminnan suuntaan. Vain pari seuraa pelkää julkaisumahdollisuuksiensa vähenevän. Tyypillisiä vastauksia olivat: Mitään suurempia uudistuksia ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa (kuten esimerkiksi siirtymistä sähköiseen julkaisemiseen). Päätoimittajan vaihtumisen myötä (vuoden 2004 alusta) lehden linjausta todennäköisesti tarkistetaan ja tieteellistä laatua pyritään kehittämään. Myös teemanumeroiden julkaisemista pohditaan. Mistään muutoksista ei kai ole sovittu. Lehden painosmäärän lievä pienentäminen saattaa olla harkinnan arvoista. Jatkossa tulisi pohtia, mitä julkaista sähköisesti, mitä (myös) painettuna. 3. Minkälainen merkitys open access julkaisuperiaatteella on seuranne julkaisusarjoille? Vastanneista julkaisijayhteisöistä kuusi julkaisee jo tällä hetkellä lehtiä joko puhtaalla tai lähes puhtaalla open access -periaatteella. Muutama seura pitää open access -mallia uhkana. Enemmän on kuitenkin niitä, jotka näkevät siinä mahdollisuuksia. Useimmat eivät koe asialla ainakaan vielä olevan merkitystä. Aiheesta kaivattaisiin myös lisää tietoa. Tyypillisiä vastauksia olivat: Seura ei ole access -julkaisuperiaatteen piirissä, joskin toimituskunnassa on keskusteltu erääseen aihepiiriin liittyvien artikkelien vapaasta saatavuudesta. Open access -periaatteen noudattaminen aiheuttaisi ilmeisesti tilaajamäärän supistumista ja toisaalta toimituksen työtaakan kasvua tarjottavien käsikirjoitusten määrän noustessa, joista molemmista koituisi lehdellemme taloudellisia vaikeuksia. Oletettavasti myös kiinnostus lehden vaihtoon vähenisi, mistä taas kärsisivät nyt vaihdossa tulevien julkaisujen käyttäjät ja vastaanottajakirjastot. Asiasta on keskusteltu hallituksessa vain ohimennen. Haluamme kuitenkin tuoda lehtemme käyttöön www:lle samanaikaisesti kun paperiversio jaetaan. Tarkoituksena on rajata vain jäsenille. Olemme olleet hyvinkin avomielisiä tuottamaan aineistoa www:lle kaikkien käyttöön, mutta alamme ehkä hieman jarruttamaan tiettyjen lieveilmiöiden takia. Julkaiseminen open access periaatteen mukaisesti on yhtä työlästä kuin paperilla julkaiseminen ja ehkä ei siksi ole ajankohtainen meillä.
4. Kuinka suuret ovat myynnin, vaihtojakelun ja ilmaisjakelun osuudet kunkin julkaisusarjanne kokonaislevikistä, ja kuinka suuret ovat mahdollisten verkkoversioiden osuudet sarjojenne jakelusta? Jonkin verran epätietoisuutta vastaajissa aiheutti se, olisiko tämän kysymyksen tarkoittamaan myyntiin pitänyt sisällyttää seuran jäsenyyden perusteella postitettavat vuosikerrat vai vain jäsenetujen ulkopuolinen myynti. Myöskään vaihtojakelun ja ilmaisjakelun välinen ero ei ollut kaikille selvä. Jos myyntiin lasketaan sekä jäsenet että muut maksavat asiakkaat, useimmilla seuroilla myynnin osuus lehtien jakelusta on yli 60 prosenttia ja monilla yli 90 prosenttia. Vaihtokappaleiden osuus vaihtelee 80 prosentin ja olemattoman välillä ollen yleensä joko yli 20 prosenttia tai vain muutaman prosentin luokkaa. Ilmaisjakelun osuus jakelusta on tyypillisesti kymmeneksen suuruinen. Mahdollisista verkkoversioista ei monikaan vastaaja maininnut mitään. Esimerkkejä: Luonnontieteellinen lehti1: myynti 10 kpl yleinen 175 kpl jäsenet (sisältyy jäsenmaksuun) julkaisuvaihtovaihto 175 kpl ilmaisjakelu 76 (tekijäkappaleet 74, seuran kirjeenvaihtajajäsenet 2). Kokonaispainos on 600. Verkkoversio (Elektra) on luettavissa Helsingin yliopiston koneilla, käyttöaktiviteetista ei ole tarkempaa tietoa. Yhteiskuntatieteellinen lehti: vuositilauksia kotimaassa 200 vuositilauksia ulkomaille 40 jäsenet (sisältyy jäsenmaksuun) 330 muita alennustilauksia 130 irtonumeromyyntivaraus 30 julkaisuvaihto 40 tekijäkappaleita 60 muita vapaakappaleita 30 Kokonaispainos 869 kpl. 5. Miten julkaisujanne markkinoidaan ja tehdään tunnetuiksi ulkomailla? Noin puolet vastaajista katsoo, että heidän julkaisuillaan ei ole varsinaista markkinointia ulkomailla. Muutama näkee vaihtotoiminnalla olevan merkitystä julkaisujen tekemisessä tunnetuksi Suomen rajojen ulkopuolella. Kymmenkunta vastaajaa mainitsee wwwsivujen ja sähköpostin roolin. Saman verran on myös niitä, jotka uskovat tieteellisten seminaarien ja kongressien merkitykseen. Myös ulkomaisissa lehdissä ilmestyvillä kirjaarvosteluilla on joidenkin vastaajien mielestä markkinointiarvoa. Esimerkkivastauksia: Luonnontieteellinen lehti 2: kansainvälinen levikki vaihtoina (löytyy monista tieteellisistä kirjastoista) on ollut tärkeä tapa olla esillä. Nyt sitä ryhdytään markkinoimaan [eversiona]. Pääosin suomenkielistä saman seuran lehteä ei ole ulkomaille markkinoitu, mutta lehden englanninkieliset abstraktit ja kuvatekstit puhuvat puolestaan. Lehti on saanut positiivista palautetta esim. Chilestä ja EteläAfrikasta. Julkaisuvaihto on keskeinen kanava julkaisujemme tunnetuksi tekemisessä maailmalla. Yhdistyksen eräät aktiiviset ulkomaiset jäsenet (useimmat oppiaineidensa professoreita) käsittelyttävät yhdistyksen julkaisemia monografioita seminaareissaan ja kirjoittavat niistä kirjaesittelyjä sikäläisiin aikakausjulkaisuihin. Julkaisuja viedään myös seminaareihin ja kongresseihin näytteille ja tilattavaksi. Omaaloitteista aktiivista mainontaa seuralla ei ole ollut ulkomaisilla painetuilla foorumeilla. Verkkosivujen myötä julkaisujen markkinointia on tarkoitus tehostaa myös ulkomaiden suuntaan.
6. Mihin indeksi ja abstraktilehtiin tai -tietokantoihin julkaisujanne lähetetään säännöllisesti, ja kenen toimesta? Puolet vastaajista vastaa tähän kysymykseen "ei mihinkään", "ei tietoa" tai jättää vastaamatta. Muutama julkaisija sanoo levittävänsä itse lehteään referenssijulkaisuille. Samoin muutamat tietävät vaihtokeskuksen huolehtivan asiasta. Tyypillisiä vastauksia: Yliopistoilla omat tiedotuskanavansa väitöskirjoista kansainvälisiin tietokantoihin. Tietääkseni TSV lähettää tietoa myös jonnekin, samoin seuran kirjasto. Julkaisija ei itse toimita tietoa suoraan. Fennicatietokanta. Muuten pelataan kirjaarvostelujen varassa. Niitä on ollut ulkomaisissakin alan lehdissä. 7. Minkälaisia tietoja seuranne haluaisi julkaisujen vaihtotoiminnasta vaihtokeskukselta, tai saatteko tällä hetkellä vaihtokeskukselta tarvitsemanne tiedot? Lähes kaikki ovat tyytyväisiä nykyisten tietojensa tasoon ja katsovat saavansa tarvitsemansa tiedot. TSV:n verkkosivuja pidetään informatiivisina. Jotkut pienet seurat kaipaavat kuitenkin perustietoja vaihtokeskuksen toiminnasta. Yksi tiedustelee potentiaalisia ulkomaisia vaihtokumppaneita. TSV:tä, julkaisuvarastoa ja Tiedekirjaa jotkut pitävät hankalasti hahmotettavana kokonaisuutena ja eri yksiköiden työnjakoa hieman epäselvänä. 8. Vaihtokeskukselle tulee ulkomailta varsinaisten vaihtovastinejulkaisujen lisäksi jonkin verran myös lehtien kaksoiskappaleita sekä muuta aineistoa, jota ei voi sijoittaa kirjastoihin. Haluaisitteko saada tällaista seuranne vaihtomateriaalia omaan käyttöönne vai suostuisitteko siihen, että näitä julkaisuja laitettaisiin esimerkiksi Tieteiden talolle ilmaiseksi yleisölle jaettaviksi? Hieman yli puolet vastaajista suostuu ylimääräisten vaihtovastineidensa ilmaisjakeluun. Neljätoista seuraa haluaisi tällaisen oheismateriaalin omaan käyttöönsä, lähinnä seuran oman sarjan kirjoittajille jaettavaksi. Muutama toivoisi sovellettavan kumpaakin vaihtoehtoa esimerkiksi siten, että lehtien irtonumeroita voisi jakaa yleisölle, monografiat otetaan seuran omaan kirjastoon. 9. Minkälaisia näkemyksiä seurallanne on vaihtotoiminnan tulevaisuudesta? Suurin osa vastaajista pitää vaihtotoimintaa tulevaisuudessakin tärkeänä ja kannatettavana asiana, joskin myös ennusteita vaihtotoiminnan vähenemisestä esitetään. Tyypillisiä vastauksia: Pidämme vaihtotoiminnan nykytilaa tyydyttävänä ja haluaisimme jopa lisätä sitä, koska vaihtokumppanit eivät useinkaan pysty ostamaan mitään eikä heidän sarjojaan taas löydä mistään. Vaihtamalla molemmat hyötyvät. Vaihtotoiminta on tärkeätä sellaisten maiden kanssa, jotka eivät voi kustannussyistä ostaa kirjojamme ja joiden kirjat ovat vaikeasti saatavia. Kysymys on tällöin ennen kaikkea ItäEuroopan maista.
10. Onko Teillä toivomuksia vaihtokeskuksen toiminnan kehittämiseksi? Vain kymmenisen seuraa esittää jotain toivomuksia. Kahdessa vastauksessa ehdotetaan vaihtotoimintaa käsittelevien tilaisuuksien järjestämistä: Voisi olla hyvä pitää esim. kerran vuodessa puoliavoimien ovien päivä tieteellisten sarjojen toimittajille ja kirjastonhoitajille, jotta vaihtokeskuksen tarjoamat mahdollisuudet tulisivat paremmin tunnetuksi ja yhteysverkko pysyisi hyvin koossa. Perustoiminnot ovat mielestämme erittäin hyvin sujuvia. Seminaareja, teemapäiviä yms. voisi järjestää useammin, esimerkiksi vuosittain. Kirjastot (vastanneita yhteensä 26 [n. 85 %]) Kahdessa ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin vastaavaa kirjaston ja kyselyyn vastaajan tietoja. 3. Miten suhtaudutte muiden kuin englanninkielisten julkaisujen ottamiseen kokoelmiinne? Toivotteko julkaisuja joltain tietyltä maantieteelliseltä alueelta? Vain harvat kirjastot ottaisivat kokoelmiinsa mieluiten muuta kuin englanninkielistä aineistoa. Muutamalla kirjastolla on periaatteena kielellinen puolueettomuus. Hieman yli puolet vastaajista mainitsee joitakin maantieteellisiä painopistealueita. Kyllä sisältö ratkaisee enemmän kuin kieli, vaikka toisaalta esim. poistoja tehdessä muut kuin englanninkieliset ovat ensimmäisenä lähdössä. Meillähän on vierailevia tutkijoita ja vaihtoopiskelijoita säännöllisesti myös muista kuin englanninkielisistä maista. Heidät pidämme mielessä mahdollisuuksien mukaan. Pohjoismaiset julkaisut ovat aina toivottuja kielestä riippumatta, samoin Venäjän lähialueilta. (Oulun yliopisto, biologian kirjasto) Valitettavan vähän meille tulevista hankintaehdotuksista koskee muuta kuin englanninkielistä aineistoa, joten olemme olleet iloisia vaihtokeskuksesta saaduista muunkielisistä julkaisuista. Maantieteellisiä rajoituksia ei ole. (Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto) 4. Kuinka suuri on vaihtokeskuksen toimittaman aineiston osuus kirjastonne vuotuisesta kartunnasta Vaihtokeskuksen toimittaman aineiston osuus kirjastojen vuotuisesta kausijulkaisukartunnasta vaihtelee kirjastoittain paljon. Kahdella kirjastolla se on yli puolet. Kolmasosalla se on 10 ja 50 prosentin välillä, ja vajaa puolet vastanneista kirjastoista saa 0 10 prosenttia uutuuksistaan vaihtokeskuksesta. Tähän kysymykseen kirjaston hankintatilastot eivät valitettavasti anna kovin tarkkaa vastausta eikä asiaa myöskään ole kirjastossa tutkittu. Tässä pari lukua, joita on pidettävä vain suuntaaantavina. Kirjaston kaikista kausijulkaisuista (H(YK) ja H2), aikakauslehdistä ja sarjoista nimeketasolla vaihtokeskuksen toimittamien julkaisujen osuus on melko suuri, n. 40 %. Sen sijaan vuoden 2002 hankintatilaston mukaan esim. sarjojen nidemäärästä vaihtokeskuksen toimittamien julkaisujen määrä on n. 29 %. Vastauksia pohtineen ryhmän "sivistynyt" arvio olikin jo ennen tilastojen katsomista, että vaihtokeskuksen kautta saatujen kausijulkaisujen määrä olisi noin 1/3 kaikista kirjastoon jatkuvasti saapuvista kausijulkaisuista. (Helsingin yliopiston kirjasto)
Kausijulkaisunimekkeistä vaihtokeskuksen toimittaman aineiston osuus on n. 58 % painettuna kirjastoon hankittavista kausijulkaisuista. Hyllymetrikartunnasta vaihtokeskuksen aineiston osuus on vajaa puolet. (Viikin tiedekirjasto) 5. Oletteko tehneet arvioita vaihtokeskuksen toimittaman kirjallisuuden käytöstä kirjastossanne, ja millä menetelmillä olette käyttöä arvioineet? Tarkoitamme tässä vaihtokeskuksen aineiston käyttöä verrattuna kirjastonne muun ulkomaisen aineiston käyttöön. Onko kirjastonne aloittanut Suomen yliopistokirjastojen neuvoston Tietokarttahankkeeseen liittyvän kirjastojen kokoelmien arvioinnin? Mitä menetelmiä käytätte tai aiotte käyttää arvioinnissa? Pystyttekö tässä työssänne erittelemään vaihtokeskuksen kautta tulleen materiaalin ja sen merkityksen? Keneltä saamme mahdollisesti jatkossa tietoa arviointityönne kulusta ja tuloksista? Vain muutama kirjasto ilmoittaa arvioineensa vaihtokeskuksesta tulleen aineiston käyttöä. Turun yliopiston matemaattisluonnontieteellinen tiedekuntakirjasto mainitsee, että arvioita on tehty viisi vuotta sitten ja että suosikkeja ovat Annals of Mathematics ja Vogelwarte sekä biodiversiteettilehdet. Teologisen tiedekunnan kirjaston mukaan heille tulevista 24:stä nimekkeestä 10 on tärkeitä. Terveystieteiden keskuskirjasto on ryhmittänyt vaihtokeskuksesta saamansa lehdet kolmeen luokkaan. Erittäin paljon käytettyjä lehtiä on 44 kpl (20 %), paljon käytettyjä 32 kpl (15 %) ja vähän tai hyvin vähän käytettyjä 143 kpl (65 %). Tietokarttahanketta ei ole vielä missään aloitettu, koska koko projekti on vasta suunnitteluvaiheessa. Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on meneillään kokoelmapolitiikan luominen. Tilastoimme kaukopalvelua nimekkeittäin, ja seuraamme mitkä ovat kaukopalvelun kautta kysytyimpiä. Vuonna 2003 kysytyimpien 40 nimekkeen joukossa on 1 vaihtokeskuksen kautta tuleva nimeke. Suoraan kirjastojärjestelmästä emme saa listaa lainatuimmista nimekkeistä, mutta harkitessamme jonkin nimekkeen karsintaa tarkistamme onko sitä lainattu. Paikalliskäyttöä (selailu, kopiointi) emme ole seuranneet. Emme ole aloittaneet Tietokarttahankkeeseen liittyvää kokoelmien arviointia, mutta seuraamme hankkeen etenemistä. (Viikin tiedekirjasto) Emme ole tehneet arvioita käytöstä, mutta erittäin suosittuja ovat huomattavat skandinaaviset lehdet (Acta Mathematica = yksi huomattavimmista matemaattisista lehdistä, Mathematica Scandinavica) yhdysvaltalaiset (Annals of Mathematics, Communications in pure and applied mathematics, American journal of mathematics jne) sekä ranskalaiset, saksalaiset ja jotkut EteläEuroopan lehdet (esim. Revista Matematica Iberoamericana) unohtamatta venäläisiä tai aasialaisia julkaisuja. Emme ole mukana Tietokarttahankkeessa. (Helsingin yliopisto, Matematiikan laitoksen kirjasto) 6. Kuinka suuri säästö kirjastonne hankintamenoihin tulee vaihtokeskuksesta saamanne kirjallisuuden ansiosta? Oletteko esittäneet vaihtokeskukselle toivomuksia vaihtojulkaisujen hankkimisesta? Oletteko tutkineet, pystyisikö vaihtokeskus toimittamaan teille joitakin niistä julkaisuista, jotka tällä hetkellä hankitte maksullisina? Huomattavaa säästöä hankintamenoihin on vaihtokeskuksen ansiosta havainnut saavansa yhdeksän kirjastoa. Viiden kirjaston mielestä saavutetut säästöt eivät ole merkittäviä. Toivomuksia vaihtojulkaisujen hankkimiseksi on vaihtokeskukselle esittänyt seitsemän kirjastoa. Ostettujen lehtiensä korvaamista vaihtolehdillä on tutkinut viisi kirjastoa. Tosin kaikki vastaajat eivät ehkä ole huomanneet, että tätä mahdollisuutta voi
yrittää hyödyntää muutenkin kuin vain selaamalla vaihtokeskuksen sijoittamattomien julkaisujen listaa. Vuonna 2002 laskimme Vaihtokeskuksesta Duodecimseuran kautta saamiemme julkaisujen kokonaishankintahinnaksi 25000 käyttämällä Ulrich s International Periodicals Directoryn ilmoittamia hintoja. On huomioitava, että kaikki julkaisut eivät ole kaupallisten kustantajien julkaisemia ja hankintahintaa ei ollut saatavissa. (Terveystieteiden keskuskirjasto) Vuonna 2002 säästö oli n. 51.000 euroa (laskettu monografioiden ja kausijulkaisujen keskimääräisestä hinnasta). Olemme esittäneet toivomuksia. Emme ole (ainakaan nykyisten kirjastonhoitajien aikana) selvittäneet maksullisten julkaisujen hankkimista vaihtokeskuksen kautta. (Museoviraston kirjasto) 7. Miltä osin kirjastonne on tutustunut vaihtokeskuksen www-sivuihin (www.tsv.fi/vaihto)? Lähes kaikki vastanneet kirjastot ovat ainakin jonkin verran hyödyntäneet vaihtokeskuksen verkkopalveluja. Olen tutkinut sieltä meille sijoitettujen kausijulkaisujen listat. Ehkä tarjontaanne pitäisi seurata säännöllisesti sitä kautta? (Jyväskylän yliopiston kirjasto) Ainakin kausijulkaisujen hankinnan kanssa tekemisissä olevat henkilöt, muut satunnaisesti. (Kumpulan tiedekirjasto) 8. Onko kirjastollanne omaa vaihtotoimintaa? Mihin maihin se suuntautuu, ja mitä julkaisuja ja julkaisusarjoja siihen kuuluu? Kuusitoista kirjastoa harrastaa omaa vaihtotoimintaa. Kymmenellä kirjastolla sitä ei ole. Kirjastolla on ollut omaa vaihtotoimintaa TKK:n väitöskirjoilla, mutta siitä ollaan käytännössä luopumassa, koska vaihtoina käytetyt väitöskirjat ovat enenevässä määrin elektronisessa muodossa. (Teknillisen korkeakoulun kirjasto) Kirjasto on viime vuosina karsinut kovasti omia vaihtojaan. Nykyään jonkinasteista säännöllistä vaihtotoimintaa on Pohjoismaitten, Baltian ja ItäEuroopan maitten kirjastojen kanssa, samoin Yhdysvaltojen Kongressin kirjaston kanssa. Muiden maiden kanssa vaihto on satunnaista. Kirjasto lähettää Helsingin yliopiston väitöskirjoja ja omaa julkaisusarjaansa ja vastaanottaa mm. pohjoismaisia väitöskirjoja ja Baltiasta myös jonkin verran muuta kirjallisuutta. Kongressin kirjaston vaihtotarjouslistoilta kirjasto saa noin 40 monografiaa vuodessa. (Helsingin yliopiston kirjasto) 9. Paljonko Kuopion Varastokirjastosta lainaaminen maksaa kirjastonne asiakkaille? "Varastokirjasto ei peri kirjastoilta maksua lähettämistään lainoista tai artikkelikopiosta" (www.nrl.fi/kaukopalvelu.htm). Asiaan sovelletaan kuitenkin myös kaukopalvelun yleisperiaatetta, "tilaajakirjasto maksaa lainan palautuskulut sekä antajakirjaston laskuttamat lähetyskulut ja jäljennemaksut" (www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=562), mistä käytännössä seuraa, että kun Varastokirjastosta kaukolainattu painettu aineisto palautetaan Varastokirjastoon, palautuskustannukset maksaa joku muu kuin Varastokirjasto. Jotkut kirjastot maksavat nämä palautuskulut asiakkaidensa puolesta, kun taas toiset laskuttavat niitä asiakkailta, monen kirjaston tapauksessa erisuuruisina summina eri asiakasryhmiltä.
Puolet vastanneista kirjastoista ilmoittaa Varastokirjastosta lainaamisen olevan kaikille asiakkaille maksutonta. Muissa kirjastoissa maksut vaihtelevat 3:n ja 30:n euron välillä. Pyydämme kaukolainoja vain omalle henkilökunnalle, jolle ne ovat maksuttomia. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Suomalaisugrilainen kirjasto) Ulkopuolisille asiakkaille 30, kuten muistakin kotimaisista kirjastoista. Korkeakoulun henkilökunnalle ja omille opiskelijoille lainat ovat ilmaisia. (Teknillisen korkeakoulun kirjasto) 10. Onko Teillä toivomuksia vaihtokeskuksen toiminnan kehittämiseksi? Yhdeksän kirjastoa esittää kehittämistoivomuksia. Kolme kirjastoa on havainnut viivettä vaihtojulkaisujen saapumisessa. Yksi kiittää ripeästä toiminnasta. Kaksi kirjastoa toivoo vaihtoaiheisten seminaarien tai teemapäivien järjestämistä. Samoin kaksi tuo esille ajatuksen sijoittaa ulkomaista vaihtoaineistoa suoraan Varastokirjastoon. Helsingin yliopiston kirjasto toivoo voivansa keskittää omatkin vaihtonsa vaihtokeskukselle. Voisi olla hyödyllistä kokoontua yhdessä teologisten tieteellisten seurojen edustajien kanssa keskustelemaan vaihtotoiminnan nykytilasta ja kehittämisestä. Meillähän ei ole omaa julkaisutoimintaa, vaan lähetettävä aineisto on tieteellisten seurojen julkaisemaa. Niiden näkemykset vaihtotoiminnan kehittämisestä olisivat hyvin tarpeellisia. (Teologisen tiedekunnan kirjasto) Aakkosellinen listaus kaikista Viikin tiedekirjastoon tulevista Vaihtokeskuksen välittämistä julkaisuista olisi hyvä saada (eli kaikki tieteenalat samoissa aakkosissa, eikä ryhmiteltynä kuten nyt Hb, H4, Ha, Hf, Hmfar). Sijoituskirjastolinkin kautta lehtinimekelistauksessa wwwsivulla olisi hyvä samalla sivulla näkyä suoraan kunkin nimekkeen perässä ISSN, ettei tarvitsisi mennä tarkistamaan nimekkeen linkistä tarkentavaa numeroa. Ulkomaiset vaihtojulkaisut linkin kautta ISSNnumero jo näkyikin. Toivomme lisätietoja vaihtojulkaisuiden eversioiden saatavuudesta ja etenkin silloin jos julkaisu muuttuu pelkästään eversioksi. Olisiko mahdollista saada myös ulkomaisten vaihtokumppaneiden (esim. tieteellisten seurojen) kotisivujen osoitteita wwwsivultanne? Lehtien saapumisvalvonnan kehittäminen siten, että ei tarvitsisi sen osalta tehdä päällekkäistyötä Vaihtokeskuksessa ja meillä kirjastossa. (Viikin tiedekirjasto) Tärkeimpien vaihtotoiminnassa mukana olevien seurojen ja kirjastojen vastaukset verrattuna kaikkien kyselyyn vastanneiden seurojen ja kirjastojen vastauksiin Vaihtosuhteidensa lukumäärän perusteella tärkeimmät seurat (mukaan lukien yksi usean seuran yhteisjärjestö) vuonna 2002 olivat suuruusjärjestyksessä (vaihtosuhteiden lukumäärä ja osuus kaikista vaihtosuhteista): 1. Suomalainen Tiedeakatemia 665 12 % 2. Eläin ja kasvitieteen julk. tmk. 575 9 3. Finska VetenskapsSocieteten 413 7 4. Suomen Maantieteellinen Seura 324 6 5. Societas pro Fauna et Flora Fennica 279 5 6. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 237 4 7. Entomologica Fennica 220 4 8. Suomen Muinaismuistoyhdistys 220 4 9. Suomen Lintutieteellinen yhdistys 202 4 10. Suomalaisugrilainen seura 187 3 11. Uusfilologinen yhdistys 186 3 Suomen eläin ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan edustajalta en varsinaista vastausta saanut, tiedot perustuvat muuten hankittuun tietoon. Tämä toimikunta koostuu seuraavista seuroista: Finska VetenskapsSocieteten, Suomalai-
nen Tiedeakatemia, Societas Biologica Fennica Vanamo ja Societas pro Fauna et Flora Fennica. Näistä Suomalaiselta Tiedeakatemialta pyysin ja sain useiden edustajien vastauksia. Sen sijaan Societas Biologica Fennica Vanamo ja Societas pro Fauna et Flora Fennica, jotka yksinäänkin ovat huomattavia vaihtajia, jättivät vastaamatta kyselyyn. Myös Suomen Lintutieteellinen yhdistys on yksi huomattava vastaamatta jättänyt seura. Ja kuten sanottu, Suomen eläin ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan asema tässä kyselyssä on epämääräinen. Suomalainen Tiedeakatemia useine vastauksineen on otoksessa yliedustettu. Joka tapauksessa tärkeimpien vastaajaseurojen mielipiteet koostuvat seuraavien kymmenen seuran vastauksista: 1. Suomalainen Tiedeakatemia 665 12 % 2. Finska VetenskapsSocieteten 413 7 3. Suomen Maantieteellinen Seura 324 6 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 237 4 5. Entomologica Fennica 220 4 6. Suomen Muinaismuistoyhdistys 220 4 7. Suomalaisugrilainen seura 187 3 8. Uusfilologinen yhdistys 186 3 9. Suomen Itämainen Seura 153 3 10. Geofysiikan Seura 137 2 Näiden kymmenen tärkeimmän seuran vastausten sisällöt eivät sanottavasti poikenneet kaikkien vastanneiden seurojen vastauksista. Kaikki kymmenen ilmoittivat saaneensa vaihtokeskukselta riittävästi tietoa vaihtotoiminnasta. Tärkeimmät vaihtovastineiden sijoituskirjastot vaihtokeskuksen kautta ulkomailta vuonna 2002 saamiensa sarjanimekkeiden lukumäärien mukaan olivat (nimekkeiden lukumäärä ja osuus kaikista vaihtokeskuksen välittämistä sarjanimekkeistä): 1. Viikin tiedekirjasto 2366 28 % 2. Helsingin yliopiston (pää)kirjasto (ml. slaavilainen) 1298 16 3. Museoviraston kirjasto 515 6 4. HY Humanistisen tiedekunnan kirjastot 377 5 5. Kotim. kielten tutk. keskus, suomal. ugr. kirjasto 343 4 6. Joensuun yliopiston kirjasto 282 3 Näistä kirjastoista HY:n humanistisen tiedekunnan kirjastolaitos on kyselyvastauksissa edustettuna kolmella eri vastauksella. Kaikilla tärkeimmillä kirjastoilla Joensuun yliopiston kirjastoa lukuun ottamatta vaihtokeskuksen toimittaman aineiston osuus niiden koko kausijulkaisukartunnasta on suuri, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisugrilaisella kirjastolla jopa 90 prosenttia. (Tosin luvussa lienevät mukana myös kirjaston omat vaihdot.) Tällöin myös vaihtokeskuksen avulla saadut säästöt näiden kirjastojen hankintamenoihin ovat luonnollisestikin huomattavia. Muilta osin tärkeimpien kirjastojen vastaukset noudattelevat kaikkien vastaajakirjastojen linjoja.
MUITA NÄKÖKOHTIA VAIHTOTOIMINTAAN Vaihtotoiminnan merkitys Suomessa seuroittain ja tieteenaloittain Tieteellisen kirjallisuuden vaihtotoiminta on selvityksen mukaan tärkeää sekä seuroille että kirjastoille huolimatta siitä, että vaihtokeskuksen pyörittämän vaihtotoiminnan vilkkaus on jo vuosikymmenen ajan ollut laskussa eikä mitään merkkejä nousukäänteestä ole näkyvissä. Vaihtokeskus ei omilla toimillaan katso tähän asiaan pystyvänsä paljoakaan vaikuttamaan. Vaihtoliikenteen väheneminen on ollut kuitenkin niin hidasta, että vaihtokeskukselle voi odottaa riittävän paljon työtä painettujen tiedejulkaisujen välittämisessä varsinkin, kun elektronisten julkaisujen yleistyminen on ollut hidasta. On vaikea ennustaa, mille tasolle vaihto mahdollisesti jää. Seuraavat tilastot ovat vaihtokeskuksen vuoden 2002 toiminnasta. Arvioilta vaihtoaineistoista noin 50 prosenttia koskee luonnontieteitä (merkityksessä science technology medicine) ja noin 50 prosenttia muita tutkimusaloja. Julkaisijayhteisöt, joilla on eniten ulkomaisia vaihtosuhteita: 1. Eläin ja kasvitieteen julk. tmk. 767 13 % 2. Suomalainen tiedeakatemia 665 12 3. Finska Vetenskaps-Societeten 413 7 4. Suomen maantieteellinen seura 324 6 5. Societas pro Fauna et Flora Fennica 279 5 6. Suomalaisen kirjallisuuden seura 237 4 7. Entomologica Fennica 220 4 7. Suomen muinaismuistoyhdistys 220 4 Muut 2638 46 Yhteensä 5763 Julkaisijayhteisöt, jotka ovat lähettäneet eniten vaihtokappaleita (niteitä yhteensä) ulkomaille: 1. Suomalainen tiedeakatemia 4603 20 % 2. Eläin ja kasvitieteen julk. tmk 3086 13 3. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004 9 4. Finska Vetenskaps-Societeten 1328 6 5. Suomen maantieteellinen seura 1143 5 6. Entomologica Fennica 1117 5 7. Svenska litteratursällskapet i Finland 904 4 Muut 8753 38 Yhteensä 22938 Ulkomailta tulevien vaihtovastineiden käyttö ja merkitys Suomen kirjastoissa Kyselytutkimukseen vastanneista kirjastoista vain muutama ilmoitti arvioineensa vaihtokeskuksesta tulleen aineiston käyttöä. Turun yliopiston matemaattisluonnontieteellinen tiedekuntakirjasto mainitsi, että arvioita on tehty 5 vuotta sitten ja että suosikkeja olivat Annals of Mathematics ja Vogelwarte sekä biodiversiteettilehdet. Teologisen tiedekunnan kirjaston mukaan heille tulevista 24:stä nimekkeestä 10 on tärkeitä. Terveystieteiden keskuskirjasto on ryhmittänyt vaihtokeskuksesta saamansa lehdet kolmeen luokkaan. Erittäin paljon käytettyjä lehtiä on 44 kpl (20 %), paljon käytettyjä 32 kpl (15 %) ja vähän tai hyvin vähän käytettyjä 143 kpl (65 %). Jos näistä luvuista päättelisi yleisesti vaihtokeskuksen toimittaman aineiston arvoa kirjastokäytössä, voisi todeta, että vaikka suurin osa julkaisusta on vähän käytettyä, myös paljon tai erittäin paljon käytetyn aineiston osuus on huomattava.
Viikin Tiedekirjasto on tilastoinut kaukopalvelua nimekkeittäin ja seurannut, mitkä niistä ovat kaukopalvelun kautta kysytyimpiä. Vuonna 2003 kysytyimpien 40 nimekkeen joukossa on yksi vaihtokeskuksen kautta tuleva nimeke. Yliopistokirjastoilta kysyttiin kyselyssä Suomen yliopistokirjastojen neuvoston Tietokarttahankkeesta, jossa vuosina 2003 2007 on tarkoitus arvioida kirjastojen kokoelmia, mutta sitä ei ole vielä missään aloitettu, koska koko projekti on vasta suunnitteluvaiheessa. Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on meneillään kokoelmapolitiikan luominen. Suomen Akatemian asettamien julkaisujen tukemiseen liittyvien ehtojen vaikutus seurojen vaihtosuhteiden määriin Viimeisten kymmenen vuoden aikana vaihtotoimintaa koskevissa selvi-tyksissä keskeisimpänä kysymyksenä on ollut Suomen Akatemian tieteellisten julkaisujen tukemiseen liittyvien ohjeiden arvioiminen. Vuonna 1993 Akatemia halusi tehostaa tieteellisten seurojen toimintaa muun muassa vähentämällä huomattavasti seurojen julkaisujen vaihtolevikkejä. Tätä tarkoitusta varten annettiin seuraavia ohjeita: Kansainväliseen julkaisuvaihtotoimintaan tulisi käyttää korkeintaan 30 % julkaisujen levikistä. Tätä ylittäviin vaihtosuhteisiin tarvittavasta aineistosta tulisi vaihtokeskuksen maksaa seuroille vähintään 50 % julkaisujen hinnasta. Siihen tarvittavan summan vaihtokeskus voisi periä kirjastoilta korvauksena niiden saamasta vaihtovastineesta. Vieraskielisten julkaisujen maksullisen levikin tulisi olla suurempi kuin vaihtolevikin. Näihin ohjeisiin perustuen vaihtotoimintaa muutaman vuoden ajan karsittiinkin voimakkaasti. Sen sijaan nykyään Akatemian rahoituspäätösten vaikutusta julkaisuvaihtoihin ei voi tarkasti ennakoida, koska Suomen Akatemialla ei ole enää selviä ohjeita tukemiensa julkaisujen vaihtotoiminnasta. Akatemia edellyttää lähinnä, että seuran julkaisujen ja levikin tulee olla hyvin hoidettu. Tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon hakijayhteisön varallisuus, tulot, toiminnan laatu ja laajuus sekä tieteellistä julkaisutoimintaa varten saadut muut avustukset ja mahdollisuudet saada avustuksia. Tältä pohjalta kukin toimikunta päättää tapauskohtaisesti, miten ottaa avustuksen mitoituksessa huomioon mahdollisen vaihtona tapahtuvan levityksen. Pääasiassa maksullisesti tapahtuva levitys on edelleen lähtökohtana. Seurojen kirjanpidossa julkaisutoiminnan osuus on erotettava seuran muusta toiminnasta. Tämän ohjeen ilmeisesti tulkitaan sulkevan pois myös mahdollisuuden tukea elektronisessa muodossa maksuttomaan jakeluun tarkoitettua julkaisutoimintaa. Seurojen julkaisujen siirtyminen kaupallisille kustantajille Kaupalliset kustantajat eivät sanottavammin uhkaa vaihtotoimintaa. Vain aivan muutama seura on tehnyt lehdestään julkaisusopimuksen kaupallisen kustantajan kanssa. Kolmen seuran julkaisujen saaminen vaihtoon on tämän takia vaikeutunut. Suomalaisten vaihtojulkaisujen esiintyminen kansainvälisissä tietokannoissa Suomalaisia vaihtojulkaisuja lähetetään vaihtokeskuksen kautta myös vastikkeettomasti viitetietokantojen julkaisijoille sekä arvostelukappaleiksi. Tällaisia "lehtitilauksia" oli 4.12.2003 voimassa 265 kappaletta. Kyselytutkimuksessa seuroilta kysyttiin, mihin indeksi ja abstraktilehtiin tai -tietokantoihin julkaisujanne lähetetään säännöllisesti, ja kenen toimesta. Puolet vastaajista vastasi tähän kysymykseen "ei mihinkään", "ei tietoa" tai
jätti vastaamatta. Muutama julkaisija sanoi levittävänsä itse lehteään referenssijulkaisuille. Samoin muutamat tiesivät vaihtokeskuksen huolehtivan asiasta. Vaihtokeskuksen ja seurojen yhteydenpitoa pitäisikin lisätä erityisesti seurojen toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten vaihtuessa. Elektronisten julkaisujen yleistymisen merkitys vaihtokeskuksen toiminnalle Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa maailman kaikista korkeatasoisista tutkimuskausijulkaisuista on saatavissa internetin kautta elektronisessa muodossa. Verkkotiedejulkaisujen jakelu tapahtuu joko (a) maksullisena (noin 95 % kaikista) tai (b) maksuttomana ("open access", noin 5 %). Maksullisten verkkolehtien tuotannossa ja jakelussa ei vaihtotoiminnan eikä varsinkaan vaihtotoiminnan välikätenä toimivan vaihtokeskuksen tarpeita oteta huomioon, mistä syystä ne soveltuvat huonosti vaihtoaineistoksi. Ilmaisten verkkolehtien "vaihto" puolestaan olisi ilmeisen tarpeetonta. Näiden molempien verkkojulkaisumuotojen tarjonta ja suosio kasvavat koko ajan nakertaen pohjaa vaihtokeskuksen toiminnalta painetun aineiston välittäjänä. Toisaalta vaikka jotkut kirjastot ovatkin päättäneet luopua FinELib-sopimusten piiriin kuuluvien verkkojulkaisujen painetuista rinnakkaisversioista, tämä on koskenut pääasiassa vain ostoja, ei vaihtoja. Vaihtotoimintaan parhaiten soveltuisi verkkotiedelehti, joka olisi (a) maksullinen ja (b) voittoa tavoittelemattoman kustantajan jakelussa. Suomalaisista tiedelehdistä vain Agricultural and Food Science in Finland on tällä hetkellä selvästi sellainen. (Vaihtokeskus vaihtaa sitä painetussa muodossa 113 vaihtokumppanin kanssa.) Näistä lähtökohdista elektronisen aineiston vaihto tulee tulevaisuudessakin pysymään vähäisenä. Vaikka vaihtokeskus välittääkin lähinnä vain painettua kirjallisuutta, myös joidenkin lehtien elektronisia versioita kulkeutuu vaihtokeskuksen kautta Suomeen painotuotteiden kylkiäisinä. Sitä, miten merkittävä tämä etu kaikkiaan on, on arvioitu tutkimalla Terveystieteiden keskuskirjastoon eli Terkkoon vaihtokeskuksen kautta saapuvien painettujen lehtien verkkoversioiden hankintalähteitä eli providertietoja. Lääketiede on ala, jolla erityisen suuri osa lehdistä ilmestyy paperiversion ohella myös verkkoversioina. Vaihtokeskuksen Terkkoon toimittamat lehdet (joista Terkossa on myös verkkoversio) jakautuvat kolmeen ryhmään: 1. Lehdet, joiden verkkoversion lukuoikeuden on hankkinut pelkästään kirjasto (19 kpl, joista yksi myös open access). 2. Lehdet, joiden verkkoversioon on lukuoikeus sekä kirjaston että vaihtokeskuksen toimittamilla tunnuksilla (9 kpl, joista yksi myös open access). 3. Lehdet, joiden verkkoversion tunnukset on hankkinut vain vaihtokeskus (9 kpl). Näistä ainakin kaksi on myös open access lehtiä ja kahden linkki ei toimi. Yhden kohdalla (Medecine et Hygiene) tilanne on epäselvä. Jäljelle jää näillä näkymin vain neljä sellaista verkkolehteä, joihin Terkolla ei olisi lukuoikeutta ilman vaihtokeskuksen apua, eli New Zealand Medical Journal, Läkartidningen, Journal of Gastroenterology ja Journal of Orthopaedic Science. Vaihtokeskuksen panos verkkolehtien näkyvyyteen Terkossa on siis varsin pieni. Kohdan 2 lehtien lukuoikeuksien hankkiminen kirjastolle kirjaston itsensä toimesta ei ole rajakustannuksiltaan kallista, koska lehdet tulevat Terkolle osana suuria FinElib-hankintakonsortion verkkolehtikokoelmia. Jos vaihtokeskus haluaisi edistää sähköisten julkaisujen saatavilla oloa ja löytyvyyttä, se voisi mahdollisesti julkaista omalla kotisivullaan listaa suomalaisista vapaasti luettavista kokotekstitiedelehdistä. Lähes kaikkia näitä lehtiä
vaihtokeskus välittää tällä hetkellä kuitenkin myös painotuotteina. Jos vaihtokeskus alkaisi tiedottaa ilmaisten verkkoversioiden olemassaolosta, joidenkin vaihtokumppaneiden kiinnostus painettuja versioita kohtaan saattaisi ehkä vähetä. Seuraavassa olen luetellut internetissä vuoden 2004 alussa ilmestyvät suomalaiset vapaasti luettavat kokotekstikausijulkaisut tieteen ja tutkimuksen alalla. Näistä tosin useimmat eivät täytä kaikkia avoimuuden kriteerejä. Vapaan käyttöoikeuden rajoitukset on lueteltu kunkin julkaisun yhteydessä. PEER REVIEW LEHDET (12 kpl) Lehden nimi Nettiosoite Tieteenala(t) Verkkoversion alkamisvuosi Julkaisija(t) Lisätietoja Annales Academiæ Scientiarum Fennicæ Mathematica http://www.math.helsinki.fi/annales/anna.html Matematiikka 1993 Suomalainen tiedeakatemia Annales Botanici Fennici http://www.sekj.org/ Kasvitiede 1996 Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunta (Suomen tiedeseura, Suomalainen tiedeakatemia, Societas Biologica Fennica Vanamo ja Societas pro Fauna et Flora Fennica) Kolmessa uusimmassa vuosikerrassa ei tulostusmahdollisuutta Annales Zoologici Fennici http://www.sekj.org/ Eläintiede 1996 Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunta (Suomen tiedeseura, Suomalainen tiedeakatemia, Societas Biologica Fennica Vanamo ja Societas pro Fauna et Flora Fennica) Kolmessa uusimmassa vuosikerrassa ei tulostusmahdollisuutta Apples http://www.solki.jyu.fi/apples/ Soveltava kielitiede 2001 Jyväskylän yliopisto Boreal Environment Research http://www.borenv.net/ Pohjoisten alueiden vesi- ja kalatalous, ilmaston ja ilmakehän tutkimus, vesibiologia, ekologia ja vesivarojen tutkimus 1996 Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Merentutkimuslaitos, Ilmatieteen laitos, Ilmansuojeluyhdistys, Suomen limnologinen yhdistys ja Vesiyhdistys Ei tulostusmahdollisuutta Elore (vuoteen 1997 asti Elektroloristi) http://cc.joensuu.fi/~loristi/ Folkloristiikka 1995 Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura
Ennen ja nyt Historian tietosanomat http://www.ennenjanyt.net/ Historia 2001 Agricolan tietosanomat, Historiallinen Yhdistys, Suomen Historiallinen Seura, Turun Historiallinen Yhdistys Finnish Economic Papers http://www.taloustieteellinenseura.fi/fep/ Taloustiede 1999 Taloustieteellinen seura (sekä Kansantaloudellinen yhdistys ja Ekonomiska Samfundet i Finland) Uusin numero ei verkossa Metsätieteen aikakauskirja http://www.metla.fi/aikakauskirja/index.htm Metsätiede 1998 Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsätieteellinen seura Vaatii lukijalta rekisteröitymisen Mirator http://www.cc.jyu.fi/~mirator/ Keskiajan historia 2000 Jyväskylän yliopisto Silva Fennica (ja Silva Fennica Monographs) http://www.metla.fi/silvafennica/index.htm Metsätiede 1998 Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsätieteellinen seura Vaatii lukijalta rekisteröitymisen Tieteessä tapahtuu http://www.tsv.fi/ttapaht/tieteess.html Kaikki tieteenalat 1998 Tieteellisten seurain valtuuskunta Vain osa artikkeleista peer review -prosessin läpikäyneitä MUITA LEHTIÄ Agricolan tietosanomat http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/index.html Futura (ja efutura) http://www.futurasociety.fi/03futura/index.html Finska Läkaresällskapets Handlingar http://kulturfonden.fi/fls/fls_handling.html Genos http://www.genealogia.fi/genos/index.htm Taiteentutkija http://www.rakennustaiteenseura.fi/taiteentutkija/index.html Tiedetoimittaja http://www.suomentiedetoimittajat.fi/lehti.htm