Säteilylainsäädännön uudistus 5.4.2017, Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Ritva Bly ritva.bly@stuk.fi 1
Esityksen sisältö Yleistä uusista säännöksistä Keskeisiä käsitteitä ja säteilysuojelujärjestelmä Säteilysuojelukoulutus Säteilytoiminta (umpilähteet) Henkilön kuvantaminen 2
Uuden säteilylainsäädännön rakenne Muutokset ulkoisen lausuntokierroksen jälkeen Säteilylaki Valtioneuvoston asetus säteilystä Ministeriöiden asetuksia STUKin määräyksiä Valmistelussa Valmistelussa Valmistelussa 3
Muutamia tietoja lakiluonnoksesta HE:n perusteluosa 169 sivua Laissa 21 lukua ja 151 pykälää (nykyisessä laissa 18 lukua ja 78 pykälää) Täytäntöönpannaan säteilysuojeludirektiiviä 2013/59/Euratom Voimaan viimeistään 6.2.2018 Myös perustuslain vuoksi tulee muutoksia Säteilylaki vuodelta 1991 ja perustuslaki vuodelta 1999 4
Vaatimukset riskiperusteisesti Turvallisuusarviossa toiminnanharjoittaja arvioi riskejä. Säteilyturvallisuusasiantuntijaa on käytettävä enemmän niissä toiminnoissa, missä riskit ovat suuria. Viranomaisvalvontaa kohdistetaan enemmän toimintoihin, joissa riskit ovat suuria ja kevennetään toiminnoista, joissa riskit ovat vähäisiä. 5
Termejä Säteilytyöntekijä (luokitellaan luokkaan A tai B ja luokittelun perusteena on arvio työstä aiheutuvasta ja potentiaalisesta säteilyaltistuksesta.) nykyisin säteilytyöluokkaan A tai B kuuluva työntekijä Henkilökohtaisen annoksen tarkkailu nykyisin annostarkkailu Altistusolosuhteiden tarkkailu nykyisin työolojen tarkkkailu Terveydentilan seuranta nykyisin terveystarkkailu Säteilyyn perehtynyt työterveyslääkäri nykyisin terveystarkkailusta vastaava lääkäri Huom: Säteilyyn perehtyneen työterveyslääkärin pätevyyden toteaa Valvira 1.6.2017 lähtien. 6
Säteilyturvallisuusvastava ja -asiantuntija Säteilyturvallisuusasiantuntijaa on käytettävä työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Säteilyturvallisuusvastaavan tehtävänä on huolehtia toiminnanharjoittajan apuna säteilysuojelun toteuttamisesta. 7
Säteilyturvallisuusvastaavan pätevyys 1/2 Ennen tämän lain voimaantuloa säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan pätevyys hyväksytään tässä laissa tarkoitetun säteilyturvallisuusvastaavan toimintakohtaista pätevyysalaa vastaavaksi pätevyydeksi. Ennen tämän lain voimaan tuloa Säteilyturvakeskuksen hyväksynnän saaneet vastaavan johtajan koulutuksen antamiseen hyväksynnän saaneet koulutusorganisaatiot voivat jatkaa vastaavan johtajan koulutuksen antamista 31 päivää joulukuuta 2018 mennessä. STA on myös pätevä STV:ksi 8
Säteilyturvallisuusvastaavan pätevyys 2/2 Säteilyturvallisuusvastaavan pätevyysvaatimuksena on muussa kuin terveydenhuollon ja eläinlääketieteen säteilyn käytössä: toiminnan luonteen ja toimintaan liittyvien riskien mukaan joko yliopistolaissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto soveltuvalta matemaattis-luonnontieteelliseltä tai teknilliseltä alalta tai muu soveltuva pätevyys ja toimintakohtaisen pätevyysalan säteilysuojelukoulutusohjelma Säteilyturvallisuusvastaavalla on lisäksi oltava muut käytännön vaatimat edellytykset tehtävänsä hoitamiseen. 9
STV:n pätevöitymisalat STM:n asetukseen Ehdotus valmisteluryhmältä: 1 Terveydenhuollon röntgentoiminta 2 Hammasröntgentoiminta 3 Perusterveydenhuollon tavanomaiset natiiviröntgentutkimukset 4 Eläinröntgentoiminta 5 Isotooppilääketiede 6 Säteilylaitteiden ja -lähteiden asennus, korjaus ja huolto 7 Säteilyn yleiskäyttö terveydenhuollossa ja eläinlääketieteessä 8 Umpilähde- ja röntgentoiminta (muu kuin tutkimus- ja isotooppituotantokiihdytintoiminta) sekä C-tyypin laboratoriotoiminta 9 Tutkimus- ja isotooppituotantokiihdytintoiminta 10 Avo- ja umpilähteiden käyttö A- ja B-tyypin laboratorioissa 11 Teollisuusradiografia 12 Luonnonsäteilylle altistava toiminta 13 Ydinenergian käyttö 10
Miten järjestelmä muuttuu? Säteilyturvallisuusvastaava, STV Säteilyturvallisuusvastaava, STV Säteilyturvallisuusasiantuntija, STA Vastaava johtaja Vastaava johtaja Säteilyturvallisuusvastaava, STV Säteilyturvallisuusasiantuntija, STA Vastaava johtaja 11
Säteilyturvallisuusasiantuntijan pätevyys Yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto soveltuvalta matemaattisluonnontieteelliseltä tai teknilliseltä alalta & säteilysuojelukoulutusohjelma Säteilysuojelukoulutusohjelmalla tulee saavuttaa tarvittavat tiedot ja osaaminen työntekijöiden ja väestön säteilysuojelua koskevien neuvojen antamista varten. 12
Säteilyturvallisuusvastaavan säteilysuojelukoulutus 1/3 1. Tieteellinen perusta, yleistieto säteilystä Tuntee pätevyysalansa kannalta keskeisten sovellusten ja tutkimusmenetelmien periaatteet 2. Mittaustekniikka ja laskennalliset menetelmät Tuntee pätevyysalaansa liittyvät säteilyaltistuksen määritysmenetelmät Osaa käyttää ohjeiden mukaan säteilymittareita ja tehdä mittaustulosten perusteella päätelmät tarvittavista toimenpiteistä. 24.3.2017 / RB 13
Säteilyturvallisuusvastaavan säteilysuojelukoulutus 2/3 3. Säteilysuojelu Tuntee säteilysuojelun keskeiset periaatteet ja lainsäädännön sekä työpaikoilla tarvittavat säteilysuojelu- ja turvajärjestelyt pätevyysalallaan. Kykenee toteuttamaan ja valvomaan pätevyysalansa toimintaan liittyvät säteilysuojelujärjestelyt mukaan lukien työntekijän suojelu. Osaa opastaa oman yksikkönsä henkilökuntaa säteilyn turvallisessa käytössä, uusien menetelmien käyttöönotossa ja optimoinnin toteutuksessa. Osaa tunnistaa riskejä käytännön toiminnassa ja varautua säteilyturvallisuuspoikkeamiin sekä toimia niissä. Tuntee johtamisjärjestelmän ja osaa toimia yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Edistää omalla toiminnallaan säteilyturvallisuuskulttuuria. Osaa varmistaa täydennyskoulutuksen ja laadunvarmistuksen toteutumisen. 24.3.2017 / RB 14
Säteilyturvallisuusvastaavan säteilysuojelukoulutus 3/3 4. Säteilytoiminta pätevyysalalla Tuntee säteilylähteet pätevyysalallaan. Tuntee säteilytoimintaan liittyvät vaatimukset ja työpaikan säteilyturvallisuusohjeet pätevyysalallaan. 24.3.2017 / RB 15
STV:n säteilysuojelukoulutusohjelma Perustutkinto tai soveltuva koulutus Osaamisen taso Opintojen laajuus: Osiot 1-4 yhteensä vähintään 2 opintopistettä (kontaktiopetusta vähintään 16 h: teoria 8 h + käytännön harjoittelu 8 h) Työkokemus 4 kk / 6 kk; ydinenergian käytössä 3 vuotta STA antaa neuvoja työntekijän suojelusta toiminnanharjoittajalle ja STV on käytännön säteilysuojelusta vastaava henkilö, joka toimii toiminnanharjoittajan apuna. 16
Täydennyskoulutus Säteilyn käyttäjät: 5 tuntia pienen riskin toiminnassa / 5 vuotta 10 tuntia suuren riskin toiminnassa / 5 vuotta Osaamistavoitteet: A.Fysiikka ja säteilybiologia: Tuntee alansa kannalta keskeisten sovellusten ja tutkimusmenetelmien periaatteet. Osaa viestiä tehtävässään erilaisista altistuksista uusimman tiedon mukaisesti. Osaa tulkita tehtäväänsä liittyviä säteilyriskejä. B.Työntekijän ja väestön säteilysuojelu: Osaa soveltaa säteilysuojeluperiaatteita tehtävänsä mukaisesti. Osaa tehtävänsä mukaan käyttää työntekijän ja väestön suojelun optimointiin tarkoitettuja menettelyjä. 17
18
Umpilähteet Lakitasolla useita vaatimuksia, jotka olivat ennen STohjeissa. Korkea-aktiivisten umpilähteiden raja-arvot yhdenmukaistetaan IAEA:n julkaisemien D-arvojen kanssa (EPR-D-Values 2006) Korkea-aktiivisen umpilähteen käytön oikeutusarvioinnissa on harkittava mahdollisuutta käyttää korkea-aktiivisen umpilähteen sijaan sähköisesti säteilyä tuottavaa laitetta tai muuta vaihtoehtoista tekniikkaa. Turvallisuuslupa tarvitaan korkea-aktiivisten umpilähteiden maantie- tai raidekuljetukseen. Suomeen saa tuoda tai siirtää vain sellaisen umpilähteen, jonka valmistaja on kirjallisesti sitoutunut ottamaan vastaan lähteen käytön päättyessä. 19
Orvot lähteet Toimintaan, jossa toistuvasti käsitellään tai varastoidaan orpoja lähteitä, on oltava turvallisuuslupa. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle, jos sillä on epäilys tai tieto orvon lähteen sulattamisesta tai muusta merkittävästä kontaminaatiosta. Edellä tarkoitetun tapahtuman seurauksena kontaminoituneisiin tuotteisiin, jätteisiin ja muihin materiaaleihin sovelletaan vaatimuksia loppusijoitukselle, kierrätykselle ja uudelleenkäytölle. 20
Laadunvarmistus Toiminnanharjoittajan on määriteltävä ja toteutettava sellaiset järjestelmälliset toimenpiteet, joiden avulla voidaan varmistua siitä, että toiminnanharjoittajan toiminnalle asettamat laatutavoitteet toteutuvat (laadunvarmistus). Toimenpiteet on määriteltävä laadunvarmistusohjelmassa. Säteilyturvakeskus voi antaa tarkempia määräyksiä laadunvarmistusohjelman laadunvarmistamistoimista ja suoritusväleistä sekä laitekohtaisen laadunvalvontaohjeen rakenteesta, vähimmäissisällöstä ja testien vähimmäissuoritusväleistä. Testituloksista on pidettävä kirjaa. 21
Säteilyturvallisuuspoikkeama Toiminnanharjoittajan, jonka vastuulla säteilyturvallisuuspoikkeama on, ja viranomaisen, jonka tietoon säteilyturvallisuuspoikkeama tulee, on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle viivytyksettä: 1) säteilyturvallisuuspoikkeamasta, jonka seurauksena työntekijöiden tai väestön säteilyturvallisuus säteilyn käyttöpaikalla tai sen ympäristössä voi vaarantua; 2) merkittävästä suunnittelemattomasta lääketieteellisestä altistuksesta. 3) turvallisuuslupaa edellyttävän säteilylähteen katoamisesta tai radioaktiivisen aineen merkittävästä leviämisestä sisätilaan tai ympäristöön tai luvattomasta käytöstä tai hallussapidosta; 4) muusta poikkeavasta havainnosta tai tiedosta, jolla voi olla olennaista merkitystä säteilyturvallisuuden kannalta. 22
23 https://kotiliesi.fi/puutarha/lukijoiden-puutarhat/kuvagalleria/sinivuokko
UUTTA: Muu henkilön kuvantaminen Kuvantamisessa henkilöön kohdistetulla muulla kuin lääketieteellisellä altistuksella tarkoitetaan henkilön altistusta ionisoivalle säteilylle kuvantamistarkoituksessa, kun altistuksen pääasiallisena tarkoituksena ei ole edistää altistuvan henkilön terveyttä. Kuvantamista voidaan tehdä terveydenhuollon laitteella tai muulla kuin terveydenhuollon laitteella. n. 0,01 µsv n. 5000 µsv 24
Muu henkilöön kuvantamisessa kohdistettu altistus kuin lääketieteellinen altistus 1/2 Muulla kuin terveydenhuollon laitteella tehtävään kuvantamiseen kuuluvat: 1. ionisoivan säteilyn käyttö ihmisen kehon pinnalle piilotettujen tai kehoon kiinnitettyjen esineiden havaitsemiseksi 2. ionisoivan säteilyn käyttö piiloutuneiden ihmisten havaitsemiseksi rahdin tarkastuksessa 3. toiminnot, joihin liittyy ionisoivan säteilyn käyttö oikeudellisiin tai turvatoimiin liittyviin tarkoituksiin. Suomessa ei tällä hetkellä ole mitään näistä käytössä 25
Muu henkilön kuvantaminen Oikeutusarviointi! 1 2 3 Kuvattu terveydenhuollossa 26
Vaatimuksia henkilön kuvantamiselle muulla kuin terveydenhuollon laitteella Toiminnanharjoittajan on asetettava annosrajoitukset väestön annosrajoja huomattavasti alemmalle tasolle sellaisten menettelyjen osalta, joissa ei käytetä terveydenhuollon laitetta. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että altistettava henkilö tai hänen laillinen edustajansa saa asianmukaisen tiedon kuvantamisen säteilyaltistuksesta ja mahdollisista terveyshaitoista ja että tältä pyydetään suostumus kuvantamiseen. Lupamenettely on jo olemassa ja sen oleellinen osa on oikeutuksen osoittaminen. 27
Kiitos! 28