8Case #1 Hornetin toinen elinkaaripäivitys 22 Tietolähteenä tehtävätukijärjestelmä 2# 2011 6 CTIS pitää AMV:t liikkeessä
2#2011 Kuva Matti Immonen Helsinki-Malmin lentoasema, 60 15 14 N, 025 02 39 E Tecnam OH-TPC lähdössä ensimmäisille koulutuslennoilleen Malmilla kesällä 2011. Yhdeksän koneen laivue on lentänyt jo yli 1 500 koululentotuntia.
Tuokio
Sisältö Tapahtumat > Kuvat Shutterstock, Antti Hentinen ja Jari Saarentaus 11. 15.6.2012 Pääkirjoitus > Eurosatory 2012, Pariisi, Ranska 7 > Maavoimien tarpeisiin keskittyvä Eurosatory lukeutuu alansa merkittävimpiin tapahtumiin. Näyttely tuo paikalle puolustusalan ammattilaisia ympäri maailmaa. www.eurosatory.com 22. 24.5.2012 ITEC 2012, Lontoo, Iso-Britannia > ITEC, International Training Exhibition and Conference esittelee kansainväliselle yleisölle puolustusalan koulutuksen ja simulaatioiden tuoreinta tietoa ja teknologiaa. www.itec.co.uk Useat maat pienentävät puolustusbudjettejaan. Suomi ei voi olla poikkeus. Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria Case # 1 > 8 9 12. 15.3.2012 10 11 Military Flight Training 2012, Lontoo, Iso-Britannia 12 13 > 8 Elinkaaripäivitysten päämääränä on varmistaa hävittäjäkaluston suorituskyky. Tilanne > Pimeännäkölaitteella löysimme jäälle tuupertuneen henkilön. Sotilasilmailuun erikoistunut Military Flight Training -tapahtuma kokoaa yhteen alan keskeisiä teollisia toimijoita ja sidosryhmiä. www.militaryflighttraining.com 14 Anssi Vuolle, everstiluutnantti Maavoimien esikunta, Mikkeli 15 16 Case # 2 > 16 17 18 19 20 21 Klassikko > 22 23 14 Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa juurensa jatkosodan vuosiin 1940-luvulle. Kanta > 24 25 Lyhyet > 26 27 Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Birgitta Selonen, birgitta.selonen@patria.fi. Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, tuottaja Petteri Pohjonen, taitto Linda Halenius. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi. Kannen kuvat: Matti Immonen ja Antti Henttinen, Jari Saarentaus. 4 Patria Patria 5
Sisältö Tapahtumat > Kuvat Shutterstock, Antti Hentinen ja Jari Saarentaus 11. 15.6.2012 Pääkirjoitus > Eurosatory 2012, Pariisi, Ranska 7 > Maavoimien tarpeisiin keskittyvä Eurosatory lukeutuu alansa merkittävimpiin tapahtumiin. Näyttely tuo paikalle puolustusalan ammattilaisia ympäri maailmaa. www.eurosatory.com 22. 24.5.2012 ITEC 2012, Lontoo, Iso-Britannia > ITEC, International Training Exhibition and Conference esittelee kansainväliselle yleisölle puolustusalan koulutuksen ja simulaatioiden tuoreinta tietoa ja teknologiaa. www.itec.co.uk Useat maat pienentävät puolustusbudjettejaan. Suomi ei voi olla poikkeus. Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria Case # 1 > 8 9 12. 15.3.2012 10 11 Military Flight Training 2012, Lontoo, Iso-Britannia 12 13 > 8 Elinkaaripäivitysten päämääränä on varmistaa hävittäjäkaluston suorituskyky. Tilanne > Pimeännäkölaitteella löysimme jäälle tuupertuneen henkilön. Sotilasilmailuun erikoistunut Military Flight Training -tapahtuma kokoaa yhteen alan keskeisiä teollisia toimijoita ja sidosryhmiä. www.militaryflighttraining.com 14 Anssi Vuolle, everstiluutnantti Maavoimien esikunta, Mikkeli 15 16 Case # 2 > 16 17 18 19 20 21 Klassikko > 22 23 14 Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa juurensa jatkosodan vuosiin 1940-luvulle. Kanta > 24 25 Lyhyet > 26 27 Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Birgitta Selonen, birgitta.selonen@patria.fi. Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, tuottaja Petteri Pohjonen, taitto Linda Halenius. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi. Kannen kuvat: Matti Immonen ja Antti Henttinen, Jari Saarentaus. 4 Patria Patria 5
Kuva Antti Hentinen 6 Tiesitkö, että... > FAKTAA Paino: max. 27 000 kg Huippunopeus: 100 km/h Renkaat: 14.00 R 20. Turvatäyte eli Run flat -varustus. CTIS -järjestelmä Central Tyre Inflation System Patria AMV:n etenemistä eivät rengasrikot tai maaston vaihtelut haittaa. CTIS-järjestelmän avulla ajaja voi muuttaa rengaspaineita ajo-olosuhteiden mukaan keskeyttämättä ajoaan. Patria AMV -ajoneuvon rengaspaineiden tulee olla sitä matalammat, mitä pehmeämmällä alustalla liikutaan. Hiekalla ajettaessa alhaiset paineet parantavat liikkuvuutta merkittävästi. Ohjaamon CTIS-järjestelmän, Central Tyre Inflation System, ohjauspaneelista määritetään ajoalustaksi joko asfaltti, metsätie tai hiekka. Erityisen haasteellisissa olosuhteissa, esimerkiksi rantauduttaessa mutaiseen rantaan tai ajettaessa aavikolla, voidaan käyttää poikkeuksellisen alhaisia rengaspaineita. Mikäli ajaja unohtaa vaihtaa asetusta siirtyessään pehmeältä alustalta esimerkiksi moottoritielle, järjestelmä huomaa ajonopeuden kasvun ja nostaa rengaspaineita automaattisesti. Jos yksittäiseen renkaaseen tulee reikä, järjestelmä pumppaa siihen jatkuvasti ilmaa, minkä ansiosta ajoa voi jatkaa normaalisti. Mikäli renkaaseen tullut vaurio on niin merkittävä, ettei CTIS-järjestelmä kykene pitämään rengaspainetta yllä, ajoa voidaan kuitenkin tietyin rajoittein jatkaa renkaassa olevan turvatäytteen ansiosta. 6 Patria
Ei suurta dramatiikkaa Pääkirjoitus > Kuva Seppo Saarentola 7 Puolustusteollisuudessa tulevaisuuden muutokset ovat merkittäviä, mutta ne eivät toistaiseksi ole vielä dramaattisia. Tämän hetken taloudellisessa tilanteessa on luonnollista, että useat maat pienentävät puolustusbudjettejaan, ja resursseja suunnataan muille yhteiskunnan alueille. Suomi ei voi olla poikkeus. Maamme on saanut uuden eduskunnan, eduskunta puolustusvaliokunnan ja puolustusministeriö puolustusministerin. Meillä on kuuden puolueen koalitiohallitus, jonka hallitusohjelma sisältää paljon erilaisia näkökulmia. Uskon, että uusien toimijoiden mukana tulee myös uusia ajatuksia. Viime vuonna Patrian saamat uudet merkittävät tilaukset ovat luoneet yhtiölle vahvan tilauskannan, joka on kasvattanut jo kuluvankin vuoden liikevaihtoa. Puolustushankinnat ovat hyvin pitkiä prosesseja, ja merkittävät muutokset näkyvät viiveellä. Puolustuksen järjestelmät ja erityisesti alustat elävät vuosikymmeniä, ja yksittäistä kauppaa käydään useita vuosia. Suurta muutosta vuoden 2012 tammikuussa ei näin ollen tulla näkemään, vaan kaikki tapahtuu vähitellen. Yritysmaailmassa pystytään tekemään monia asioita tehokkaasti, vaikka budjetteja kansallisella tasolla pienennettäisiin. Patrialla on kyky toimia joustavana kumppanina. Tästä esimerkkinä on Patrian tytäryhtiö Millog, joka tuottaa Maavoimien järjestelmiin elinjakson tukipalveluita usealla eri toimialueella erittäin kustannustehokkaasti. Kun kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa, tehostuu toiminta entisestään. Eräissä pohjoisen Euroopan maissa on viime kuukausina virinnyt keskustelua siitä, miten ja millä perusteilla tulevaisuudessa tullaan arvioimaan puolustusteollisuuden vientilupien myöntämistä. Mielipiteiden vaihtoa ovat vauhdittaneet viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä ja arabimaissa. Toivon, että meillä Suomessa ollaan samoilla linjoilla kuin muualla EU:ssa. Puolustusteollisuus liiketoimintana on kansainvälistymässä, kuten niin monet muutkin teollisuuden alat. Kaikilla tulee tässä kehityksessä olla samat pelisäännöt level playing field, jotta pystyisimme toimimaan sujuvasti yhteistyössä liikekumppaniemme kanssa ja kilpailemaan tasaväkisesti uusista tilauksista. Patrialla pitääkin olla kyky elää erilaisissa rooleissa. Voimme olla yhden osajärjestelmän toimittaja tai vastuussa kokonaisjärjestelmästä, johon kuuluu muualta mahdollisesti hankitut alajärjestelmät. Toiminnan ja riskien hallinnan kannalta oikean roolin löytäminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria Patria 7
Case # 1 > Ilpo Mattila Kuvat Ville Tuokko / Ilmavoimat
9 Tehtävä: Hornetin toinen elinkaaripäivitys Patrian tehtaan portilla Jämsän Hallissa on hiljaista, kunnes jossain männynlatvojen ja rakennusten kattojen takana, näkymättömissä, alkaa pauhata. Ääni on mahtava, se ympäröi kaiken ja tulee lähelle. Kun vieras katsoo taivaalle ja saa näköpiiriinsä Ilmavoimien Boeing F-18 Hornet -monitoimihävittäjän, se häipyy jo saman tien horisonttiin.
H ornetilla taivaalle noussut koelentäjä on saanut tehtävänsä kapteeni Mikko Kolilta. Hallissa Ilmavoimien Koelentokeskuksessa koelento-osaston päällikkönä toimivan Kolin vastuulla on Hornetin Mid-Life Upgrade eli MLU 2 -elinkaaripäivityksen toimivuuden ja turvallisuuden tosittaminen Ilmavoimien puolesta. Ennen sarja-asennusten aloittamista päivitysten toimivuus ja turvallisuus testataan huolellisesti niin sanotussa Validation & Verification -vaiheessa. Suomeksi puhutaan tosittamisesta. MLU 2 on toinen Horneteille suoritettavista elinkaaripäivityksistä. Muun muassa järjestelmähankintoja ja -asennuksia sisältävien päivitysten päämääränä on varmistaa hävittäjäkaluston käytettävyys ja suorituskyky normaali- ja poikkeusolojen toimintaympäristössä koko sen elinkaaren ajan. Patria oli mukana jo vuosina 2004 10 toteutetussa MLU 1:ssä. Ilmavoimat on tilannut Patrialta myös MLU 2 -järjestelmäpäivityksen sarja-asennuksia, jotka toteutetaan vuosien 2012 2016 aikana. Patria osallistuu laajasti myös sarja-asennuksia edeltävään testausta ja tyyppihyväksyntää varten tarvittavien koneiden muutostöihin Boeingin alihankkijana. MLU 2:n suunnitteluvaihe alkoi jo 2007. Koelentokeskus osallistuu tosittamiseen kahdella Hornetilla sekä yksi- että kaksipaikkai- Päämääränä on varmistaa hävittäjäkaluston käytettävyys ja suorituskyky normaali- ja poikkeusoloissa. sella. Päivittäisen lentopalveluksen johtamisen lisäksi Mikko Koli lentää myös itse merkittävän osan MLU 2 -koelennoista. Tehtäväni on koordinoida lentotestauksen onnistuminen, koelentojen suorittaminen ja niiden raportointi, Koli sanoo. Minulla on tiimissäni 2 3 ohjaajaa, noin 10 insinööriä ja 20 tekniikan ihmistä. Suunnittelen lentäjien lentotehtävät ja vien tutkimusta sekä koelentoprojekteja Koelento-osaston puolella eteenpäin. Mikko Koli ryhmineen suunnittelee koepisteet eli ilmassa suoritettavat testit, joilla varmistetaan uusien järjestelmien toiminta. Patrian laboratorio tukee testiä maan pinnalla saumattomassa yhteistyössä Ilmavoimien kanssa. Soitetaan varmaan puoli tusinaa kertaa päivässä ja päivitetään tietoja testausten edistymisestä: mitkä ovat laboratorion tulokset, mitkä ovat lentokoneesta saadut tulokset, ja ovatko ne verrattavissa keskenään. Ilmavoimien Koelentokeskuksen tehtävänä MLU 2 -hankkeen tosittamisessa on suunnitella ja toteuttaa siihen liittyvä koelentotoiminta. Lentotestausta tekee ilmassa ja maassa yli kolmenkymmenen ammattilaisen tiimi. Kapteeni mikko Koli Koelentokeskuksesta osallistuu MLU 2 -hankkeen tosittamiseen monipuolisesti. Hän koordinoi hankkeeseen liittyvää koelentotoimintaa, suorittaa lentoja itse ja raportoi niiden tuloksista. 10 Patria
HornETin MLU 2 -päivitys: Viesti- ja suunnistusjärjestelmien päivityksiä. Kansainvälisesti yhteensopiva Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä. Ohjaamon ajanmukaistaminen muun muassa uusilla näyttölaitteilla. Sensori- ja omasuojajärjestelmän päivityksiä. AMRAAM-tutkaohjuksen uuden version käyttöönotto. Ilmasta maahan -aseistuksen käyttöönotto. Uusien järjestelmien edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset. Varaosahankintoja ja rakennevahvistustöitä. Uusi koelentomittausjärjestelmä. Patria 11
Patrian Jari Kärkelä ja koelentoinsinööri, insinööriyliluutnantti John Öström suorittavat järjestelmätestausta MLU 2 -asennusten tosittamisessa käytettävään koneyksilöön. Vaikeutena tässä työssä on modifikaation iso mittakaava. On paljon uusia järjestelmiä, ja ne ovat teknisesti aika monimutkaisia. Patrian erityisosaaminen ilmavoimien tukena Kun Suomen Ilmavoimat valmistelee Hornetien päivittämistä, Patria tutkii, testaa ja varmistaa, että jokainen järjestelmän osa ohjelmistoineen toimii virheettömästi ja myös, että jokainen modifikaatiossa tarvittava osa tulee oikeanlaisena oikeaan paikkaan. Patria tekee tätä työtä koneen valmistaja Boeingin ja elinkaarimuutokset suunnitelleen US Navyn eli Yhdysvaltain merivoimien toimeksiannosta yhteistyökumppaneinaan Ilmavoimien Materiaalilaitos ja sen alaisuudessa toimiva Koelentokeskus. Asiantuntemuksen syvällisyyden arvo nousee heti, kun vastaan tulee ongelma. Myös asentajilta vaaditaan paljon. Tätä työtä varten Patria ja Boeing ovat kehittäneet Jämsän Halliin testiympäristön. Ennen ilmassa tapahtuvaa tosittamista koneeseen tulevat uudet järjestelmät testataan Hornetia täysin simuloivassa testilaboratoriossa. Teknisen tuen päällikkö Taisto Rinne sanoo, että Patrialla on testauksen huippuosaamista, jolla se tukee Ilmavoimille Hornetien ohjelmistoja toimittavaa US Navya. Tämä on huomattavasti ketterämpää kuin siinä tapauksessa, että testit jouduttaisiin suorittamaan valtameren takana. Kaikkia ongelmia ei varmasti edes löydettäisi. Hornet-testilaboratorio on erittäin analyysikykyinen ja tarkka. Kun löydämme virheitä, teemme muutospyynnöt US Navylle. Kun Navyn luoma ohjelma on läpäissyt laboratoriotestimme, annamme luvan asentaa sen lentokoneeseen, jossa testausta jatketaan aidossa ympäristössä. Tosittaminen edellyttää monen alan erikoisosaamista. On tunnettava elektroniikkaa, avioniikkaa, tutka-, sähkö- ja ohjelmointitekniikkaa sekä lentokonerakenteita. Asiantuntemuksen syvällisyyden arvo nousee heti, kun vastaan tulee ongelma. Myös asentajilta vaaditaan paljon. Tarvitsemme ammattitaitoisia asentajia, joiden täytyy tuntea ilmailupuolen vaatimukset. On taidettava päivittäinen lentokonetyön tekeminen, ja on tiedettävä asennustyön ohjeistus. Koulutamme uusia asentajia jatkuvasti. Viime vuonna saimme noin 20 uutta ammattilaista, ja tänä vuonna rekrytointi ja koulutus jatkuvat. Hornetien MLU 2 -sarja-asennustyö tulee joka tapauksessa vaatimaan kymmenien asentajien työpanoksen, Rinne kertoo. Patrian työn osuuteen kuuluu myös mittava ohjekirjapäivitys. Näitä ovat muun muassa huolto-ohjekirjat, kaaviokirjat, kuvaukset, testausohjeet, vianpaikannus- ja varaosakirjat. TurVALLisuusviranoMAinen VArmistAA Tosittamisessa oma roolinsa on myös Sotilasilmailun viranomaisyksiköllä (SVY), joka huolehtii sotilasilmailun lentoturvallisuudesta. MLU 2 -hankkeessa se varmistaa modifioidun Hornetin lentokelpoisuuden ja lentokaluston turvallisen käytön ja ylläpidon. Diplomi-insinööri Juha Pölkki sanoo, että tosittamista varten laaditaan tyyppitarkastussuunnitelma, jonka SVY hyväksyy. Hankkeen eri vaiheissa pidetään lentokelpoisuuskatselmuksia koelentolupien myöntämistä varten. Kun kehitystyö on valmis, tyyppihyväksyttävä konfiguraatio jäädytetään ja alkaa varsinainen tyyppitarkastus, jota SVY valvoo. Tähän liittyy myös tositusvaiheessa olevien koneiden koelentolupien myöntäminen. Koelentokeskus antaa tarkastuksensa perusteella jokaiselle valmistuvalle sarjakoneelle lentokelpoisuustodistuksen. Valvontavaiheessa SVY valvoo koneiden lentokelpoisuutta ja muun muassa huoltotoimintaa normaalin käytännön mukaan. Pölkin mukaan yhteistyö Patrian kanssa sujuu sotilasilmailun monissa hankkeissa hyvin, ja se on ammattitaitoista ja asiantuntevaa. 12 Patria
Mid-lIfe Upgrade eli MLU 2 on toinen Ilmavoimien Hornet-kalustolle sen palvelusuran aikana suoritettavista elinkaaripäivityksistä. MLU-hankkeet ylläpitävät, parantavat ja kehittävät Hornetien suorituskykyä varmistaen sen säilymisen konekaluston 2020-luvun jälkipuoliskolle ulottuvaksi suunnitellun elinkaaren ajan. MLU-projektien yhteydessä varmistetaan Hornetien kyky toimia kansainvälisessä ympäristössä. Elinkaaripäivitykset pitävät Hornetit iskussa Vuodesta 1995 alkaen Ilmavoimien käytössä olleisiin Hornet-monitoimihävittäjiin suoritetaan niiden 2020-luvun jälkipuoliskolle ulottuvan palvelusuran aikana kaksi elinkaaripäivitystä. Päivitykset perustuvat valtioneuvoston 1990- ja 2000-lukujen turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen Puolustusvoimille asettamiin velvoitteisiin ilmapuolustuksen suorituskyvyn pitkäjänteisestä ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Hornet-hankinnan yhteydessä 57 yksipaikkaisen F-18C -mallin loppukokoonpanon ja testauksen toteuttanut Patria osallistuu molempiin päivityksiin. Vuosina 2004 10 toteutetun MLU 1:n pääosassa oli Hornetin ilmataistelukyvyn kehittäminen. Kone sai tuolloin muun muassa lähitaistelukykyä lisäävän uuden AIM-9X -infrapunaohjuksen, joka liitettiin kypärätähtäinjärjestelmään. Vuoden 2016 loppuun mennessä Horneteihin on määrä suorittaa MLU 2 -elinkaaripäivitys. MLU 2:n myötä koneet saavat kaikkien puolustushaarojen taistelua tukevan ilmasta maahan -toimintakyvyn. Lisäksi niiden ilmataistelukykyä sekä viesti- ja omasuojajärjestelmiä kehitetään edelleen. MLU 2:n yhteydessä suoritetaan myös rakennevahvistustöitä ja varaosahankintoja, jotka turvaavat Hornet-kaluston käytettävyyden sen elinkaaren viimeisen vuosikymmenen aikana. MLU-projektien yhteydessä tehdään myös päivityksiä, joilla varmistetaan Hornetien kyky toimia kansainvälisessä ympäristössä sotilasja siviili-ilmailun toimijoiden kanssa. Uusi Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä on laajasti käytössä eri maiden ilmavoimissa, joten sitä voidaan hyödyntää muun muassa kansainvälisissä lentotoimintaharjoituksissa. Myös Hornetin radio- ja muita viestijärjestelmiä on päivitetty niin, että yhteistoiminta siviili-ilmailun lennonvarmistuselinten kanssa sujuu saumattomasti. Patria 13
Tilanne > Heini Santos Kuvat Juho Kuva, Puolustusvoimat, Utin Jääkärirykmentti, Tommi Toikander/Utin Jääkärirykmentti ja Shutterstock Anssi Vuolle everstiluutnantti Maavoimien esikunta, Mikkeli Utti, Kouvola Helikopterit päivystävät Utin jääkärirykmentissä Erikoiskalustolla viranomaisten tukena palojen sammutustöissä koneen alla on 2 000 litran vesisäkki, joka täytetään järvestä. Usein syy helikopterin käyttöön on vaikeakulkuinen maasto tai esimerkiksi palo korkealla katolla, jonne sammutusauton pumpun teho ei riitä. Muiden viranomaisten tukeminen on yksi Puolustusvoimien kolmesta päätehtävästä kansallisen puolustuksen ja kansainvälisen kriisinhallinnan ohella. Poliisin, pelastuslaitosten ja Rajavartiolaitoksen työtä tukee ensisijaisesti Vartiolentolaivue, mutta tarpeen tullen lisäresursseja löytyy myös Puolustusvoimilta. Olemme mukana sellaisissa tehtävissä, joissa Puolustusvoimien helikopterin käyttö on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Toki avustamme myös tarvittaessa esimerkiksi suuronnettomuuksissa ja meripelastustehtävissä, kertoo everstiluutnantti Anssi Vuolle Maavoimien esikunnasta Mikkelistä. Puolustusvoimien helikoptereita on käytetty virka-avussa jo 1970-luvun lopulta alkaen ja esimerkiksi Estonian onnettomuuden pelastustöissä niitä oli käytössä neljä. Mi-8-kuljetushelikopterin jäätyä eläkkeelle päävastuun viranomaistukitehtävistä on ottanut NH90, joka on 16-paikkainen erittäin liikehtimiskykyinen kuljetushelikopteri. Suomi tilasi niitä Uttiin sijoitettavaksi 20, joista on syksyyn 2011 mennessä otettu käyttöön 11. Helmikuusta 2010 alkaen viranomaistukitoimintaan osallistuneet NH90-helikopterit hoitavat 99 prosenttia päivystystehtävistä. Toistaiseksi tehtäviä on kertynyt vajaat 50. Poliisin valvonta-, etsintä- ja seurantatehtävissä voidaan käyttää myös MD500-koulutushelikoptereita. Vuolle on toiminut päivystyskoneen päällikkönä vuodesta 2010 saakka. Nykyään hän on myös Maavoimien ilmailun päällikkö, mikä on epätavallinen mutta toimiva yhdistelmä. Näin esikunnassa säilyy näppituntuma kaluston ja henkilöstön suorituskyvystä. Paras pimeässä Pääasiassa virka-aputehtävät ovat olleet palojen sammutusta ja henkilöetsintöjä. Koneen alla on 2 000 litran vesisäkki, joka täytetään järvestä. Lentonopeudella voidaan säädellä sammutustyyliä. Kovassa vauhdissa vesi leviää tasaisesti pitkälle matkalle, kun taas hitaasti, jopa paikallaan leijuen vesi voidaan kohdistaa vaikka yhteen palavaan puuhun. Usein syy helikopterin käyttöön on vaikeakulkuinen maasto tai esimerkiksi palo korkealla katolla, jonne sammutusauton pumpun teho ei riitä. NH90:n edistyksellinen pimeätoimintakyky on eduksi, sillä useimmiten ihmiset eksyvät ja apua tarvitaan öisin. Varustukseen kuuluvat lämpökamera ja valovahvistimet, minkä ansiosta tehtävät kyetään toteuttamaan myös äärimmäisen huonoissa sääolosuhteissa. Viime helmikuussa meillä oli tehtävä 14 Patria
NH90 Tyyppi: kuljetushelikopteri Matkalentonopeus (max.): 305 km/h Nousunopeus: 8,7 m/s Pituus: 19,56 m Korkeus: 5,23 m 15 Kuopion suunnalla, ja sää oli erittäin huono. Lensimme jäätävissä olosuhteissa pilven päällä paikalle, sitten laskeuduimme pilven alapuolelle ja pimeänäkölaitteella jalanjälkiä seuraamalla löysimme jäälle tuupertuneen henkilön. Hänen ruumiinlämpönsä oli laskenut jo reilusti alle 30 asteen, mutta saimme toimitettua hänet hoitoon ja hän pelastui. Ilman nykyteknologiaa häntä tuskin olisi löydetty, Vuolle pohtii mieleen jäänyttä tehtävää. Vuolle arvostaa NH90:n tehokkaita moottoreita, joista yksikin on riittävä pitämään kopterin ilmassa tiukan paikan tullen. Koneilla on myös edeltäjiään pidempi toiminta-aika ja -matka. Voimme lentää tankkaamatta, jopa neljä tuntia, esimerkiksi Helsingistä Rovaniemelle. Se mahdollistaa kauempanakin olevan tehtävän suorittamisen, ja mahdollisten potilaiden välittömän hoitoon kuljetuksen. Tankkaus onnistuu tarvittaessa nopeasti moottorit käyden. Laivue on LAstattu erikoismiehillä Viisihenkiseltä miehistöltä vaaditaan huippuosaamista ja kovaa rutiinia, joka ei notkahda rajuissakaan olosuhteissa. Koneen päällikkö ja perämies huolehtivat lentämisestä, kuormamestari vastaa etsinnöistä matkustamosta käsin sekä hoitaa vinssiä, pintapelastaja vie avun kohteeseen ja saattaa pelastettavat helikopteriin, ja lääkintäalan ammattilainen hoitaa potilaat. Teemme yhteistyötä Kymen pelastuslaitoksen kanssa, ja heiltä on lääkintähenkilö mukana tehtävissä. Me voimme löytää potilaan, mutta emme Pimeänäkölaitteella löysimme jäälle tuupertuneen henkilön. Ilman nykyteknologiaa häntä tuskin olisi löydetty. osaisi pitää häntä hengissä. Viranomaisten käyttämällä Virve-puhelimella ensihoitaja voi tarvittaessa vielä konsultoida lääkärihelikoptereiden erikoislääkäreitä, Vuolle kertoo. Viranomaistukipäivystys toimii ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Virka-aikana helikopteri tiimeineen lähtee viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Muina aikoina on kotipäivystys, jolloin reaktioaika on pidempi. Tämä on arvokas järjestelmä, jota voidaan käyttää kaikissa Puolustusvoimien päätehtävissä. On tärkeää, että sitä voidaan hyödyntää myös rauhan aikana. Pelastustehtävät ovat miehistölle hyvää harjoitusta ja näin voidaan myös kiittää yhteiskuntaa siitä, että helikopterit on päätetty hankkia, Vuolle toteaa. Patria 15
Case # 2 > Heini Santos Kuvat Patria ja Jari Saarentaus, Antti Hentinen 16 Patria
17 Matkalla Patriaan Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa juurensa jatkosodan vuosiin 1940-luvulle, jolloin Hämeenlinnan kupeeseen rakennettiin Yhteissisu Oy:n autotehdas. Vaikka vyötäkin on tehtaalla välillä jouduttu kiristelemään, ovat panostukset tuotekehitykseen ja omaan osaamiseen kannatelleet yritystä menestystarinaksi asti. Patria 17
-luvun alussa näytti siltä, että sotatoimet 1940 maamme itärajalla jatkuisivat pitkään. Sotilasjohdon laskelmien mukaan tarvittiin vähintään 7 000 uutta ajoneuvoa korvaamaan rintamalla tuhoutuneita. Ulkomailta tilaaminen ei tullut kysymykseen, joten päädyttiin perustamaan yhtiö, jonka osakkeenomistajiksi tulivat ainoan autoja valmistavan tehtaan omistava Oy Suomen Autoteollisuus Ab, valtio sekä maan johtavia metalliteollisuu- Sotilasjohdon laskelmien mukaan tarvittiin vähintään 7 000 uutta ajoneuvoa korvaamaan rintamalla tuhoutuneita. den suuryrityksiä ja ainoa autonrengasvalmistaja. Yhtiön nimeksi sovittiin Yhteissisu, sillä tarkoitus oli ryhtyä valmistamaan Sisu-merkkisiä autoja. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n toimitusjohtaja Tor Nessling. Puolustuspoliittisista syistä tehdas sijoitettiin kauas pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnaan, jossa ei ollut ennestään raskasta teollisuutta, mutta kulkuyhteydet olivat melko hyvät. Toiminnan alkupääomaksi neuvoteltiin Suomen Armeijan kanssa sitova tilaus 2 000 Sisu-S21 kuorma-autosta sekä 5 000 henkilöautosta kolmen vuoden sisällä toimitettavaksi. Lopulta koko sotakin ehti päättyä ennen kuin valmistus edes lähti kunnolla käyntiin. Sopimus Suomen Armeijan kanssa raukesi, ja yhtiön tulevaisuus oli veitsen terällä; lopettamispäätös oli jo luonnosteltu, mutta toiminnan jatkaminen nähtiin lopulta kuitenkin kansantalouden kannalta mielekkääksi. Ensimmäisenä vuotenaan 1946 tehdas kykeni valmistamaan vain 147 kuorma-autoa. Niiden hintaa, joka oli 800 000 markkaa, pidettiin varsin korkeana auton ominaisuudet ja tekniikka huomioiden. VanajoiLLA VAnkALLe pohjalle Autojen valmistus jatkui hammasta purren, ja vuonna 1948 tehtaan nimi muutettiin Vanajan 18 Patria
Linja-autojen valmistus oli mukana kuvioissa lähes 40 vuotta. huolto-osaston käytössä oli erikoisvarusteltu huoltoauto, joka vieraili mm. syrjäisissä kohteissa, joissa oli paljon Vanaja-kalustoa. Ensimmäisenä uunista ulos Ensimmäinen Hämeenlinnassa valmistettu auto Sisu S-22/SA-5 koostui lähes täysin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n toimittamista osista. Se ajettiin ulos kokoonpanohallin itäpäädyn ovesta 1. elokuuta 1945. Sen tarkoitus oli toimia mallikappaleena ja havaintovälineenä varsinaista tuotantoa varten. Autossa oli 90-hevosvoimainen bensiinimoottori sekä hytti, jossa oli kuljettajan lisäksi paikat kahdelle matkustajalle. Ohjaamon runkokehikko oli puinen ja pinta peltiä. Auton omapaino oli 3 440 kg, kantavuus 4 560 kg, leveys 2,25 metriä ja kokonaispituus 6,43 metriä. Paino ylitti tehtaan lähiseudun teillä sallitut lukemat, joten sen koeajoa varten piti anoa erityislupa, joka saatiin vasta valmistumisvuoden marraskuussa. Auto pysyi tehtaan omassa käytössä vuoteen 1960 asti, jolloin se romutettiin. Autotehdas Oy:ksi. Samalla valmistettavien autojen merkki muuttui Vanajaksi. Jatkoa turvasi uusi hankintasopimus 650:sta valtiolle toimitettavasta kuorma-autosta edellisellä kerralla Puolustusvoimien tilaamista 7 000 autosta oli valmistettu vain 294. Vanajan Autotehtaan ensimmäiset vuodet eivät olleet ruusuilla tanssimista, mutta pikkuhiljaa yritys alkoi tuottaa voittoa. Varsinainen Vanajat keräsivät hauskoja lempinimiä kuten Hirvas- Vanaja, Möhkö-Vanaja, Lato- Vanaja ja Muros-Vanaja, jotka kertovat autojen tiiviistä suhteesta suunnittelijoihin ja asiakkaisiin. läpimurtovuosi oli 1951, jolloin talouden voitiin katsoa olevan vihdoin vankalla pohjalla, ja yritys alkoi panostaa markkinointiin yksityiselle sektorille. Tuotekehitys alkoi monipuolistua. Vuonna 1956 tehtaalla tehtiin mittavia laajennuksia. Avajaisjuhlallisuuksissa esiintynyt Georg Malmsten soittokuntineen piipahti tehtaalla useamman kerran tulevinakin vuosina. Liekö soittolistalle kuulunut myös ikivihreä Muista aina liikenteessä? Vanajat keräsivät hauskoja lempinimiä kuten Hirvas-Vanaja, Möhkö-Vanaja, Lato-Vanaja ja Muros-Vanaja, jotka kertovat autojen tiiviistä suhteesta suunnittelijoihin ja asiakkaisiin. Esimerkiksi Möhköt saivat nimensä lyttyyn painetusta nokastaan, joka johtui silloisista autojen pituusmääräyksistä yhdistettynä normaalia kookkaampaan jäähdyttäjään ja Muros-Vanaja nimettiin suunnittelijansa Veikko Murosen mukaan. Autojen kilpailuvaltiksi kohosi kotimaisuus; maamme tieverkosto oli heikossa kunnossa, ja Vanajat oli varustettu vastaamaan koviin vaatimuksiin. 1960-luvun vaihteessa vireillä oli myös useampia vientiyrityksiä Turkkiin, Jugoslaviaan, Puolaan ja Ranskaan, mutta toimitukset jäivät vaatimattomiksi. Patria 19
Vanajan Autotehdas Oy:llä oli tapana myös muistaa asiakkaitaan kunniamerkein. Ensimmäisenä palkittiin vuonna 1961 autoilija Toivo Laurento, jonka omistaman Vanaja-bussin mittariin oli kertynyt 500 000 kilometriä ilman, että moottoriin oli pitänyt tehdä minkäänlaisia korjauksia. Seuraavina vuosina jaettiin useampi miljoonamerkki henkilöille, joille oli kertynyt yli miljoona ajokilometriä. Eräs erikoisimmista tehtaalta valmistuneista ajoneuvoista oli asiakkaan toivomusten mukaan juuston kuljettamiseksi Sveitsiin ja Itävaltaan suunniteltu TB-68R-täysperävaunuyhdistelmä. Kuljetukset kuitenkin loppuivat jo samana Eräs erikoisimmista ajoneuvoista oli juuston kuljettamiseksi suunniteltu TB-68R -täysperävaunuyhdistelmä. vuonna, ja Juusto-Vanajana tunnettu auto romuttui sittemmin kolarissa. SisuLLA eteenpäin Vuonna 1968 Vanajan Autotehdas Oy fuusioitui sijoittajien ja osakkeenomistajien vaatimuksesta Oy Suomen Autoteollisuus Ab:hen. Prosessilla haluttiin turvata sijoitukset ja varmistaa autoteollisuuden työpaikkojen säilyminen Hämeenlinnassa. Molemmille yrityksille seurasi sekä teknistä että taloudellista hyötyä, ja kyky vastata kiristyvään kansainväliseen kilpailuun parani. Merkit, mallit, tuotanto ja toimintatavat muuttuivat. Tehtiin erikoisautoja, nosturialustoja, linja-autoja, raitiovaunujen telejä ja maailman parhaiksi kehuttuja Sisuakseleita. Toiminnan täyttäessä puoli vuosisataa vuonna 1981 yrityksen nimeksi otettiin Oy Sisu-Auto Ab. Jo 70-luvulta asti valmistuksessa olleen maastokuorma-auto Proton seuraajan Maasto-Sisu SA-150 eli Masin valmistus alkoi seuraavana vuonna, ja pari vuotta myöhemmin sarjatuotantoon
Sotilasajoneuvojen rooli kasvoi entisestään ja toiminta päätyi lopulta Patrian nimen alle. Pasi ja pari raisua (miinanraivausajoneuvo) YK:n rauhanturvatehtävissä vuonna 1998. PasiN seuraaja amv. Patrialla on sopimukset yli 1 400 Patria AMV:stä. Erityisen vaikeisiin olosuhteisiin kehitetystä telakuorma-auto Nasusta tehtiin lukuisia erikoisversioita, joita myytiin Suomen puolustusvoimien lisäksi pienissä määrissä myös vientiin. Näin tehtiin Patria 1943 perustetaan Yhteissisu Oy. 1948 yhtiön nimi muutetaan Vanajan Autotehdas Oy:ksi. 1968 Vanajan Autotehdas Oy fuusioituu Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kanssa. 1981 yhtiön nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto Ab. 1996 Sisu Defence liitetään Suomen Puolustusväline Oy:öön (myöhemmin Patria Industries Oy). 1990-luvun lopussa Patria-konsernia täsmennetään jakamalla toimintaa erillisiin liiketoimintaryhmiin. 2008 Patria Vehicles Oy ja Patria Weapon Systems Oy yhdistyvät Patria Land & Armament Oy:ksi. 2011 Patria Land & Armament Oy:stä Patria Land Services Oy. Patria Land Systems Oy perustetaan. otettiin Panssari-Sisu XA-180 eli Pasi. Yhdessä Nasu telakuorma-autojen ja Vetomestari-terminaalitraktorien kanssa Pasit tekivät suomalaista osaamista tunnetuksi myös maailmalla. Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1 300 kappaletta. Sotilasajoneuvojen rooli kasvoi entisestään ja toiminta päätyi lopulta Patrian nimen alle. Pasin seuraajan Patria AMV 8X8-pyöräpanssariajoneuvon prototyyppi valmistui vuonna 2001. Ensimmäiset prototyypit toimitettiin Puolustusvoimille vuonna 2003, jonka jälkeen Patria AMV-ajoneuvosarja on kerännyt mainetta myös kansainvälisesti. Patrialla on sopimukset yli 1 400 Patria AMV:stä. Jo tehtaan alkuajoilta periytynyt ajatusmalli omaan osaamiseen panostamisesta näkyy vahvana myös Patrian tulevaisuudessa. Kansainvälisillä markkinoilla on yhä tärkeämpää hallita myös sotilasajoneuvoihin liittyvää elektroniikkaa ja erikoisjärjestelmiä sekä profiloitua asiantuntemuksen ja erikoisosaamisen kautta. Lue lisää: Olli Blomberg: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan. Patria 21
Klassikko > Leila Uotila Kuvat Matti Immonen ja Ilmavoimat Kuvitus Linda Halenius Paperikartat, polvilaput ja pilotin muisti. Näillä välineillä hävittäjien lentotehtävät valmisteltiin vielä muutama vuosikymmen sitten. Nykyään lentojen suunnittelussa ja läpikäynnissä on apuna tietokonepohjainen tehtävätukijärjestelmä. 1992 Ilmavoimat päätti hankkia F-18 Hornetin ja samalla US Navylta työasemapohjaisen tehtävätukijärjestelmän, johon hankittiin myös kehitysoikeudet. 1980 Järjestelmiä lennonaikaisten videoiden katseluun on tehty 80-luvulta alkaen. 22 Patria
Lentotehtävien valmistelu ja purku tietokoneaikaan 23 Ilmavoimien F-18 Hornetien tehtävätukijärjestelmä (Mission Data System, MDS) koostuu useista eri osajärjestelmistä: muun muassa tehtäviensuunnittelu-, tehtävienpurkuja huoltotietojärjestelmästä. Tehtävätukijärjestelmä nopeuttaa ja helpottaa tehtävien valmistelua ja tietojen jakelua. Sen avulla myös kerätään tietoa eri käyttötarkoituksiin. Karttatietojärjestelmän avulla kartat käsitellään lentokoneen ja muun tehtävätukijärjestelmän ymmärtämään muotoon. Lentotehtävän suunnittelussa ja valmistelussa mm. reitti, tarvittava polttoainemäärä, asejärjestelmät, muu varustelu sekä koneen järjestelmien parametrit määritetään digitaalisesti. Tiedot siirretään lennolle osallistuvien koneiden järjestelmiin muistiyksiköillä. Ennen lentojen suunnittelussa käytettiin lähestymiskarttoja, paperikarttoja ja polvilappuja, joihin käsin merkittiin reittisuunnitelma, harjoitus- ja lentokieltoalueet sekä taktiset tiedot. Tehtävä puretaan PALA PALALta Muistiyksiköihin lennon aikana tallentuneet tiedot siirretään lennon jälkeen Ilmavoimien ja Patrian yhdessä kehittämään tehtävänpurkujärjestelmään. Koneiden lentoarvo- ja paikkatiedot, ohjaamonäytöt, radiopuhelinliikenne, asejärjestelmien käyttö ja muut tiedot voidaan yhdistää halutulla tavalla lennon tehtävienpurkua varten. Parikymmentä vuotta sitten, kun itse sain Ilmavoimissa hävittäjäohjaajakoulutusta, lennon purku perustui lähinnä ohjaajien muistikuviin ja mahdollisesti videonauhaan. On koulutuksen kannalta erittäin tärkeää, että nykyään päästään analysoimaan kokonaistilannetta faktojen pohjalta, toteaa kehityspäällikkö Jyrki Myyryläinen Patriasta. Huoltotietojärjestelmä purkaa muistiyksiköstä koneen tekniikkaan liittyvät lennonaikaiset informaatiot, kuten vikailmoitukset sekä rungon ja moottorin väsymistiedot. Näitä tietoja voi käyttää koneen lentokelpoisuuden varmistamisessa sekä myöhemmin huollon ja ylläpidon tukena. Kehitys jatkuu järjestelmien yhä monimutkaistuessa Tehtävätukijärjestelmä on nopeuttanut ja yhdenmukaistanut lentotehtävien valmistelua sekä vähentänyt niissä tapahtuvia virheitä. Kuitenkin myös perinteisiä menetelmiä, kuten pienoismalleja, käytetään edelleen lentojen tehtävienannoissa. Vanhemman sukupolven hävittäjälentäjien koulutuksessa keskeistä oli koneen optimaalinen käyttö ilmataistelussa, enimmäkseen näköetäisyydellä muista koneista. Hornetin lentäjältä edellytetään myös moninaisten asejärjestelmien käyttöä sekä suuren tietomäärän hallintaa. Tehokkaat ja käyttäjäystävälliset tehtävätukijärjestelmät ovat ehdoton edellytys laajoissa ilmaoperaatioissa. Osajärjestelmien kehitys jatkuu koko ajan käyttäjävaatimusten ja koneen ohjelmistojen muuttuessa. Järjestelmien edelleen monimutkaistuessa ja tietomäärien kasvaessa tehtävätukijärjestelmän merkitys korostuu entisestään. Tärkeä rooli on myös erilaisilla verkko- ja tietoturvaratkaisuilla. Hornetien tehtävätukijärjestelmää vastaava järjestelmä on osin käytössä myös Hawkeissa sekä kehitteillä NH90-helikoptereihin ja C-295M- Parikymmentä vuotta sitten lennon purku perustui lähinnä ohjaajien muistikuviin ja mahdollisesti videonauhaan. kuljetuskoneeseen. Tarkoituksena on, että kaikki tehtävätukijärjestelmät pystyvät jatkossa hyödyntämään samaa lähdeaineistoa, kuten karttoja, ja että eri koneiden tiedot voidaan tuoda jälkikäsittelyyn samaan järjestelmään, Myyryläinen kertoo. 1996 Ensimmäiset tehtävätukijärjestelmät käyttöön lennostoissa. 2009 Kaikki osajärjestelmät käytössä PC-pohjaisina. 1995 Ensimmäiset Hornetit ja tehtävätukijärjestelmän laitteet käyttöön. 2000 Osajärjestelmien kotimaassa jatkokehitetyt versiot käyttöön.
Kanta > Kuva Tommi Tuomi Tuija Karanko Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n pääsihteeri Jatkossa yritysten kansainvälistyminen ja verkostoituminen on entistä tärkeämpää. 24 Patria
25 > Kurkistus kipurajalle Puolustusvoimauudistus vaikuttaa myös Suomessa toimivaan puolustusteollisuuteen. Puolustusbudjetti jakautuu perinteisesti kolmeen osaan: palkkoihin, toimintaan ja materiaalihankkeisiin. Kuluvan vaalikauden aikana menoista pitäisi säästää mittavasti. Mikä on Puolustusvoimien materiaalihankintojen tulevaisuus? Teollisuudella on edessään kovat ajat. Kotimaan hankinnat vähenevät entisestään eikä teollisuudella ole välttämättä roolia ulkomailta tehtävissä hankinnoissa puolustus- ja turvallisuushankintalainsäädännön muuttuessa. Joillakin tahoilla tuntuu olevan näkemys, että materiaalihankintoja voidaan peruuttaa tai karsia ilman, että sillä olisi vaikutusta Puolustusvoimien suorituskykyyn tai Suomessa toimivaan alan teollisuuteen. Puolustusvoimauudistuksesta puhuttaessa poliitikot ovat haluttomia puhumaan henkilöstösäästöistä ovathan irtisanomiset poliittisesti vaikeita. On turha ajatella, että vaaditut säästöt saataisiin aikaan ilman henkilöstöjärjestelyjä joko Puolustusvoimissa tai alan teollisuudessa. Valitettava totuus on, että puolustusbudjetin eri osat syövät toisiaan. On vaarallista, jos investointeja ja toiminnan tasoa lasketaan merkittävästi palkkakulujen takia. Alusvuorokausien, lentotuntien ja maastoharjoitusten väheneminen pienentää puolustusmateriaalin sekä kaluston ylläpidon ja huollon tarvetta. Sillä on myös suora vaikutus kotimaiseen teollisuuteen. kansainvälinen yhteistyö elinehtona Suomen nykyiselläänkin pienellä tutkimus-, teknologia- ja kehitysrahoituksella on kyetty ylläpitämään ja kehittämään suorituskykyä sekä luomaan konkreettisia, jopa vientimenestystä saavuttaneita tuotteita. Muidenkin maiden kamppaillessa määrärahakriisien kanssa kansainvälisten kehityshankkeiden merkitys korostuu. Niihin mukaan pääsemiseen vaaditaan rahoitusta; mieluiten vielä sellaista, joka antaa sananvaltaa projekteissa. vastakauppojen mahdollisuus vähenee. Missä mittakaavassa, sen paljastavat vasta Euroopan Unionin tuomioistuimen parin seuraavan vuoden aikana tekemät linjaukset. Vastakaupat saatetaan hyväksyä esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Lakimuutoksen karu todellisuus Teoriassa puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevan direktiivin tarkoitus on avata eurooppalaisia markkinoita vapaalle kilpailulle. Ajatus sinänsä on kannatettava, mutta tuskin tulee käytännössä toteutumaan. Euroopan suuret tuottajamaat tulevat varmasti jatkossakin hankkimaan materiaalin lähinnä oman maansa teollisuudelta. Suomi on puolustusmateriaalin nettotuoja, joten avoimet markkinat ovat täällä jo nykypäivää. Kotimainen puolustusteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisista viranomaisista ja budjettirahoituksesta. Yritykset eivät menesty pelkästään Puolustusvoimien tilauksilla, joten niiden on pyrittävä kansainvälistymään. Lisähaasteena on Suomen vientilupapolitiikka, joka saattaa asettaa suomalaisen teollisuuden muuta Eurooppaa huonompaan kilpailutilanteeseen. Suorituskyvyn ylläpitämisen ja Suomessa olevan järjestelmäosaamisen elinehto on ollut ulkomailta tehtäviin hankintoihin liittyvä teollinen yhteistyö. Elokuussa voimaan tulleen uuden EU-direktiivin myötä alalla normikäytännöiksi muodostuneiden Patria 25
Lyhyet > Kuvat Matti Immonen, Ville Tuokko/Ilmavoimat ja Patria > Ammattilentäjäkoulutusta Patrialla Euroopan uudenaikaisin koululentokalusto Tecnam P2002 JF peruslentokoneilla. Ammattilentäjiä kouluttavalla Patrian Pilot Training -oppilaitoksella on käytössään Euroopan modernein koululentokalusto. Helsingin Malmilla toimivalla koululla on päivitetyssä kalustossaan yhdeksän uutta peruslentokoulutukseen käytettävää Tecnam P2002 JF -lentokonetta sekä kolme Cirrus SR22-mittarikoulutuskonetta. Tecnamit korvaavat aikaisemmat seitsemän AS202 Bravo -lentokonetta. Uusi Tecnam edustaa käyttökuluiltaan ja moottoritekniikaltaan nykyistä suuntausta yleisilmailussa. Se on ympäristöystävällinen ja sen melutaso sekä polttoaineenkulutus ovat erittäin alhaiset. Koneen huolloista vastaa Pilot Trainingin oma, uusi EASA PART 145 -korjaamo, joka toimii Patria-talossa Malmilla. 26 Patria
Ainutlaatuista antenniteknologiaa äärimmäisiin olosuhteisiin > Euroopan Avaruusjärjestö ESA on ollut rahoittamassa Patrian ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimus- ja kehitystyötä, jossa kehitettiin pelastusliiveihin ommeltava antenni. Nyt kehitetty antenni on suunniteltu sekä valmistettu joustavista ja kevyistä materiaaleista. Lisäksi se kestää kovaa kulutusta ja kosteita olosuhteita sekä toimii vedessä. Viimeaikaiset kenttätestit ovat osoittaneet, että pelastusliiveihin integroidut antennit toimivat erinomaisesti, ja järjestelmän avulla merelle kadonnut voidaan paikantaa minuuteissa. Antenni on suunniteltu maailmanlaajuisesti toimivan Cospas-Sarsat -etsintä- ja pelastussatelliittijärjestelmän käyttöön. Patria luovutti ensimmäiset päivitetyt Hawk Mk 66 -koneet Ilmavoimille > Ilmavoimat hankki vuonna 2007 Sveitsistä Patria 18 vähän käytettyä Hawk Mk 66 -konetta täydentämään aiemmin hankittua Hawk Mk 51/51A -kalustoa, sekä tilasi vuonna 2009 Patrialta koneisiin mittavan ohjaamo- ja avioniikkapäivityksen. Marraskuussa Patria luovutti Ilmavoimille ensimmäiset modifioidut, huippumodernit, kaksipaikkaiset Hawk Mk 66 -koneet Kauhavalla. Patria luovuttaa Ilmavoimille tänä vuonna kuusi modifioitua konetta, ja ensi vuonna kahdeksan. Kaikki 18 suihkuharjoituskonetta on modernisoitu ja luovutettu vuoden 2013 aikana. Patriassa merkittävä ilmailun erityisosaamisen keskittymä. vastaa Hawkien järjestelmäintegraation määrittelystä, suunnittelusta ja toteutuksesta tässä kolmevuotisessa modernisointihankkeessa. - Modernisointi sisältää kaikkien merkittävien avioniikkalaitteiden ja näyttölaitteiden korvaamisen uusilla tietokonepohjaisilla järjestelmillä. Suunnittelun pohjana on käytetty Mk 51/51A-koneisiin aiemmin toteutettua modernisointia. Nyt Patria vastaa myös ohjelmistojen kehittämisestä lentokoneen tehtävätietokoneelle, kertoo liiketoimintajohtaja Lassi Matikainen. Patria 27
Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi