10/1978 PUUTAVARAN MITrAUS RUOTSISSA Olavi Pennanen
MITSATIHO Opastinailta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1978 10/1978 PUUTAVARAN MITTAUS RUOTSISSA Olavi Pennanen Sisällys Sivu 1 J 0 HD.AN'TO, 2 2 PUUTAVARAN MITTAUSORGANISAATIO.... 2 3 MITTAUSTAVAT JA NIIDEN KÄYTTÖ. 3 3.1 Pinomittaus................... 3 3. 2 Ttlltin mittaus.............. 4 3. 3 Sahan.hakkeen mittaus,....... 4 3. 4 Otantam.i. ttaus.. 6 3. 5 Mittaustapojen käyttö...... 7 4 T.ARKA.STU~'JVI'AUS 10 5 MITl'AUSKUST.ANNUKSE!'r 10 6 P.ÄÄ.TW1IÄ 11 KIRJ'.AIJ.,I sut.j'.iwi' A,,, 12
2 1 JOHDANTO Esitys perustuu Mittausneuvoston Ruotsiin, Sundsvalliin 1978-05-17. 19 suorittaman matkan yhteydessä tehtyihin havaintoihin. 2 PuuTAVARAN MITTAUSORGANISAATIO Puutavaran mittausta Ruotsissa suorittaa erillinen organisaatio, jota eri mittausosapuolet yhteisesti johtavat. ovat vain puun myyjä ja ostaja. Varsinaisia mittausosapuolia Muilla osapuolilla on vain puheoikeus ilman päätösvaltaa. Mittauskysymyksiä käsittelee ylinnä maatalousministeriö. Sen alaisen Skogsstyrelsenin (ylin valtion metsäorganisaatio, joka valvoo yksityismetsätaloutta) tehtävänä on laatia mittausta koskevat säännökset. koskevat vain luovutusmittausta. Ne Sen lisäksi Skogsstyrelsen tutkii ja kehittää mittausta sekä valvoo mittausmääräysten noudattamista. ( Kuva 1) Mittausneuvoston (Virkesmätningsrådet, VMR) tehtävänä on pyrkiä oikeudenmukaiseen, käytännölliseen, taloudelliseen ja mahdollisimman yhdenmukaiseen mittaustoimintaan. Siihen liittyvät myös selvitykset ja tutkimukset. Mittausneuvosto laatii suositeltavat mittausohjeet niille puutavaralajeille, joista ei ole säädetty laissa. tuina myyjät ja ostajat. Lisäksi Mittausneuvostossa ovat edustet- jäseniä Metsäteollisuuden yhteistoimintalautakunta, saavat asettaa Domänverket, Metsänomistajien valtakun- nallineq järjestö sekä Saha- ja puutavaran vientijärjestö. Mittausyhdistysten (Virkesmätningsförening, VMF, yhteensä 8 kpl) tehtävänä on mitata puutavara luotettavasti, puolueettomasti ja yhdenmukaisesti. Yhdistyksen jäseneksi hyväksytään puutavaraa jalostava tai puu- kauppaa suorittava henkilö tai yhteisö. Mittausyhdistyksen hallituk- sessa on sama määrä myyjien ja ostajien edustajia sekä puolueeton puheenjohtaja. Myös työntekijäin voivat olla läsnä kokouksissa. ja puutavaran kuljettajain edustajat He eivät osallistu päätöksiin. nössä mittausta johtaa mittauspäällikkö. Mittausyhdistyksen tarkastuspiirejä lukuun ottamatta yksi kokonaisuus. Käytänalue on
3 JORDgRUKSOEPARTE MEN TET ( ~AATA LOUSHI NISTERIÖ ) SKOGSSTY~ELSEN II ---------------' PUUTAVARAi<AUPAI~ VI~~ESMÄTNINC,SRftOET OSAPUOLET <MITTAUS NEUVOSTO) 1 VI RKESMÄTfU NGS FöRHI I 1 GARNA (MITTAUSY HDIS TYKSET) 1-1 S 1{ 0 GSBRU, ET S [l/\taccthral (ATK-!<ESKUS) Kuva 1. -- - -' Puutavaran mittausorganisaatio Ruotsissa Säännösten mukaan tulee mittausyhdistysten jäsenten antaa puutavara (havusahapuu ja massapuu) yhdistyksen mitattavaksi. Erikoisluvalla osapuolet saavat itse mitata puutavaran. Mittausyhdistys mittaa tarvittaessa myös ulkopuolisten puutavaran. tasivat 90 %pyöreästä puusta ja 65 Vuonna 1974/75 yhdistykset mit- %sahanhakkeesta. Mittaustuloksen laskenta on suurelta osin keskitetty yhdelle atk-keskukselle,sdc:lle (Skogsbrukets Datacentral). tettävästä puumäärästä noin 70 Koko maassa vuosittain käy- %lasketetaan SDC:ssa. SDC:n jäseniä ovat metsäteollisuusyhtiöt, Domänverket sekä kaikki mittausyhdistykset. Pienet yritykset ovat järjestöjensä kautta edustettuina. SDC:n hallituk- sessa on yhtä paljon myyjien ja ostajien edustajia. 3 MITTAUSTAVAT JA NIIDEN KÄYTTÖ 3.1 Pinomittaus Pinot mitataan pääpiirtein samalla tavoin kuin meillä, leveyden, pituuden, korkeuden ja pinotiheyden avulla. leveys) tasataan silmämäåxäisesti. taan huomioon yhteensä 11 tekijää. meillä käytössä oleva menetelmä. Pölkkyjen vaihteleva pituus (pinon Pinotiheyden määrittämisessä otese on siten monimutkaisempi kuin
4 Kuitupuun laatua arvioitaessa otetaan huomioon hiili, noki, vieraat esineen, laho, minimimitat, karsinnan laatu ja puulaji. on tarkkaa. Koko mittauserässä ollakseen mittauskelpoinen saa olla vain tietty osuus raakkia. 3.2 Yleensä määrittely Raakin osuus vähennetään tuloksesta. Tukin mittaus Tukin tilavuus määritetään yksin kappalein läpimitan ja pituuden perusteella. Läpimitta voidaan mitata joko latvasta (toppmätning, to), kes- keltä (mittmätning, mi) tai Erilaisten mittaustapojen molemmista päistä (topprotmätning, tr). käyttö on keskittynyt alueittain. Kuoren päältä mitattaessa määritetään myös kuoren osuus. Tukissa olevien vikojen vuoksi tarvittaessa lyhennetään pituutta alennetaan läpimittaa. tai Lyhennys voi aiheutua esimerkiksi mekaanisesta vauriosta, mutkasta, haarautumesta tai lahosta. Läpimittaa alennetaan es imerkiksi lenkouden vuoksi. Mittauserän puumäärä lasketaan kiintomitaksi (m3f). Mittaustuloksessa ilmoitetaan läpimitan mittauskohta lyhenteellä. Tukkien laatu arvioidaan sahatavarana kolmeen eri luokkaan (U/S, V ja VI, kuva 2). Myös erikoislaatu voidaan erottaa. siitä saatavan sahatavaran perusteella. Arvio tapahtuu erikseen kummas- takin sydäntavaraosasta (tukin puolikkaasta). ehtoja muodostuu kuusi kappaletta. Mittaaja arvioi tukin laadun Siten tukkien laatuvaihto- Sahatukit hinnoitellaan laatumääri- tyksen mukaan. 3.3 Sahanhakkeen mittaus Sahanhake mitataan Ruotsissa yleensä samalla tavoin kuin meilläkin, irtomittana laatikossa (kuormassa). prosenteilla. Se muutetaan kiintomitaksi kiintomitta- Laatuvaatimukset kohdistuvat palakokoon ja kuoren osuuteen.
5 Unsol"ted U/S Puolikvinta PuoU.s ekste U/S, VI a U/S, V ICokokvinte v Erikoistukki Kvfnteseksta V, VI Kokoseka te VI Kuva 2. Havutukkien laatuluokkayhdistelmät Kuva 3. Näytekuorman mittaus yksin kappalein rautatien varressa (pituus sekä läpimitat molemmista päistä). Kaikki valok. Metsäteho
6 3.4 otantamittaus Otantamittauksen käyttö Ruotsissa on laajaa. ovat autokuormat. Yleensä otannan kohteena Otantaan on saatu suuret kuormamäärät yhdistämällä hallinnollisesti samanlaiset kuormat yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimer- kiksi kaikki toimituspuu (leveransvirke), joka käsittää eri metsänomistajien puutavaraeriä, on yhdistetty samaksi ositteeksi (kollektiiviksi). Otantamittauksessa käytettävät perusmittaustavat ovat: = kuormien lukumäärän laskenta T = pinomittaus (travmätning) U V = punnitus S = kappaleittainen ( uppräkning) (vägning) mittaus (kuitupuu tai tukit) (stockmätning) Lisäksi lyhenteissä esiintyvä B-kirjain tulee sanasta bedömma (pinotiheyden ja kiintomitan määritys). Eri mittaustapoja on yhdistetty otantaan seuraavasti. US-s UT - ja UTB-mittaus: kiintotilavuuden Kuormien lukumäärän laskenta ja näytekuormista Ja laadun määritys joko kappaleittain tai pinojen kiintomittauksella. TS-mittaus: Kuormien mittaus pinoina (kehysmittaus) ja näytteistä kappaleittaisella mittauksella kiintotilavuus ja puutavaran laatu. VS~ttaus: Kuormien punnitus sekä yksin kappalein kuutioiduista näyt- teistä kuormien tuoretiheys, jolla kokonaispaino muutetaan kuutiometreiksi. UTS~ttaua: Kuormien lukumäärien laskenta ja I vaiheessa arvottujen näytekuormien pinomittaus sekä II vaiheessa arvottujen näytekuormien kappaleittainen mittaus. TTS-mittaus: Kuljettajan suorittamana arv10 kuorman puumäärästä ja I vaiheen näytekuormista pinomittaus ja II vaiheen näytekuormista kiintotilavuuden ja laadun määritys kappaleittain mittauksella.
7 3.5 Mittaustapojen käyttö Koko Ruotsin alueella käytettiin vuonna 1976/77 seuraavasti. eri mittaustapoja Mittaustapa Lukumäärien laskenta US- ja UTB-mittaus Pinomittaus (myös hake) TS-mittaus (myös TTS) Punnitus VS-mittaus Kappaleittainen mittaus (tukit) Osuus, % mitatusta puumäärästä 0 8 48 23 0 5 16 60 milj. m3 kuoretta (m3 f) = 100 % Sundsvallin mittausyhdistyksen alueella mitattiin seuraavasti (1976/77). Mittaustapa Osuus, % mitatusta puumäärästä Pinomittaus Kappaleittainen mittaus (tukit) UT--mittaus UTS--mittaus TTS--mittaus US-mittaus TS-mittaus VS-mittaus 9 milj. m3 kuoretta (m3 f) = 13 8 2 11 7 10 32 17 100 %
8.. Otantamittaustapojen osuus on suuri varsinkin Sundsvallin mittausyhdistyksen alueella, joka kuvaa Pohjois-Ruotsia varsin hyvin. Kaksivaiheiseen otantaan perustuvien menetelmien (TTS- ja UTS-mittaus) käyttö laajentunee nykyisestään Myös tukkien mittauksessa käytetään kuormittaista otantaa, jossa perusmittauksena voi olla kehysmittaus. Useampaa puutavaralajia sisältävistä kuormista tehdään eri tavaralajien osuuksista arvio, jota sitten tarkennetaan näytteillä. Pinomittausta käytettäessä saadaan ilmeisesti eri laatuosat paremmin määritettyä kuin painomittauksella. Siitä saattaa johtua myös painomittauksen niinkin vähäinen käyttö. Mittauspaikkatyyppien käyttöosuudet olivat vuonna 1976/77 seuraavat. Mittauspaikka Koko maa Sundsvall, VMF Metsä Autotien vars1. Rautatien varsi Uittoväylä Erotte1u Teollisuuslaitos 0 7 2 4 4 83 Osuus, % puumäärästä 0 1 15 4 10 64 Yhteensä 100 % 100 %
9 Kuva 4. Näytekuormien erilläänpito ja 7ksilöinti on tärkeää, kun otanta suoritetaan yhteisesti useille puutavaraerille Kuva 5. Mittaustietojen kirjaus lävistyskortille. Lähiaikoina mittalomakkeet sekä lävistyskortit korvataan elektronisilla tallentimilla Kuva 6. Satunnaisesti valitut tukit, joista tarkastu.s mittaaja kontrolloi mittaajien työn tarkkuutta
10 4 TARKASTUSMI'ITAUS Mittaustoiminnan oikeellisuutta tarkastavat erityiset tarkastusmittaajat,. jo~ka ovat suoraan mittauspäällikön alaisia. Tarkastus kohdistuu pääasiassa mittaustyön oikeaan suorittamiseen kuten meillä pystymittauksessa. Tarkastusta suoritetaan kaikilla mittauspaikoilla Ja apuna käytetään satunnaisotantaa. Vutakunnallista valvontaa Ja tarkastusmittausta suorittaa Virkesmätningsrådet. 5 MITTAUSKUSTANNUKSET Mittaustyön ja siihen liittyvän hallinnon kustannukset eri mittausyhdistyksissä vuonna 1976/77 olivat 0,60 1,70 mk/m3. Alhaisimmat kustannukset olivat Pohjois-Ruotsissa, jossa otantaa käytetään laajasti. Eri mittaustapojen kustannuksiksi on laskettu US-mittaus Pinomittaus VS-mittaus Tukin mittaus 0,25 mk/m3 0,65 II 0,45 2,60 II " Y~ttauskustannuksiin on lisättävä erilaisten mittausasemien Ja -laitteiden perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä ylimääräisestä puutavaran käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Niiden suuruuden arviointi on vaikeaa, koska mittaukseen on paikan mukaan liitetty muita tehtäviä, esimerkiksi tukkien lajittelua. Jokin mittausasema taas on rakennettu vain mittauksen suorittamista varten. Mittaustuloksien (m3-määrät ja arvonlaskenta) laskentakustannukset SDC:ssa vuonna 1976 olivat 0,25. 0,45 mk/m3.
ll 6 PÄÄTELMIÄ. Puutavaran mittaus Ruotsissa on sopeutunut maan metsätalouden vaatimuk S11n. Ne ovat monessa suhteessa erilaiset kuin meillä. Tärkeimmät erot ovat myyjän (so. metsähallituksen ja maatilametsänomistajien yhteenliittymien) osallistuminen suurelta osin puun korjuuseen ja tehtaalle toimittamiseen sekä yleiset puunkorjuuolosuhteet. Mittaus tehtaalla asettaa puutavaran tehtaalle toimittajan vastuuseen korjuun toteuttamisesta, mikä korostuu, kun mittaukseen liitetään tarkka laadun määritys sekä korjuusta aiheutuneiden vaurioiden ja puun vikojen aiheuttamat määrävähennykset. Meillä ei yleensä ole vastaavaa tarvetta mitata puutavaran jalostuskelpoisuutta, koska puun ostaja vastaa myös korjuusta. On vaikea sanoa, missä määrin eri osapuolten yhteisesti johtama mittausorganisaatio mahdollistaa mittauksen rationalisoinnin. Se näyttää Ruotsissa, etenkin maan pohjoisosissa, onnistuneen hyvin. Meillä vastaava on kyseenalaista, koska puutavaran mittaukseen on liitetty niin monia osapuolia. Erillisen mittausorganisaation tarve meillä on muutenkin toinen, koska emme käytä laatua puutavaran hinnoitteluperusteena. Mittauskustannuksia verrattaessa e1 sov1 unohtaa korjuun suunnittelun ja toteutuksen vaatimaa mittauspanosta. Siihen Ruotsissa käytetään erilaisia arviointimenetelmiä tai meidän pystymittaustamme vastaavaa menetelmää (rotposttaxering). Otantamenetelmät ovat Ruotsissa kehittyneitä ja sellaisenakin meillä käyttökelpoisia. Vaatimuksena on vain yhdistää pienet mittauserät niin, että tarkempi ja siten myös kalliimpi näytteiden mittaus suoritetaan koko puumäärälle yhteisesti. Perusmittauksen osalta mittauserät pidetään tällöin luonnollisesti erillään.
12 KIRJALLISUUTI'A... Mätningsinstruktioner. Nr 1-11. 1977. Rekommenderade av Virkesmätningsrådet. Lycksele TAMMINEN, ZACHRIS. Virkesmätning ~ Norden Del IV Sverige. Julkaisematon käsikirjoitus Arsredovisning och revisionsberättelse för år 1977. 1978. Virkesmätningsrådet. Stockholm Arsredovisning och revisionsberättelse för verksamhetsåret 1/9 1976-31/8 1977. 1977. Sundsvalls Virkesmätningsförening. Sundsvall
-t