1 (11) Vaihtoehtorahastosääntelyyn liittyvät Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet Lausuntopalaute koskien lausuntopyyntöä 3/2014 (27.3.2014) I. Yleistä palautetta Lausunnon antaja 1. ESOjen ei sitovan sääntelyn juridinen luonne Lausuntopalaute Eurooppalaisen ja kotimaisen sitovan lainsäädännön lisäksi rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn sisältyy nykyisin runsaasti eurooppalaisten valvontaviranomaisten ei-sitovaa sääntelyä, kuten ohjeita ja kysymyksiä-vastauksia -dokumentteja. Näiden osalta on tärkeää ottaa huomioon niiden ei-sitova juridinen luonne, kuten lausunnolla olleissa luonnoksissa on tehty. 2. Fivan muut tulkinnat Rahastojen arvonlaskennasta aiemmin annettu Fivan tulkinta kumotaan uudella MOK:lla. Fiva on julkaissut myös yksittäisiä eri tilanteisiin liittyviä tulkintoja, joita ei ymmärtääksemme olla kumoamassa. Esitämme, että ne käytäisiin myös tässä yhteydessä läpi ja tulkinnat, jotka eivät enää ole ajantasaisia tai nykyisen lainsäädännön mukaisia, poistettaisiin. Toivoisimme muutoinkin, että uusista tällaisista tulkinnoista annettavaa informaatiota parannettaisiin ja mahdollisesti käytäisiin ennen niiden antamista keskustelua :n kanssa, jotta mahdollisilta epäselvyyksiltä vältyttäisiin. Tulkintoihin olisi myös hyvä liittää päiväykset, mistä näkyy milloin ne on annettu. 3. MOK oikeudellinen luonne TELA Uuden vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan määräys- ja ohjekokoelman ( MOK ) alkulehdellä on hyvä selostus siitä, mikä on määräysten ja ohjeiden oikeudellinen luonne; tämä selostus olisi hyvä sisällyttää jokaiseen FIVA:n MOKjulkaisuun. Finanssivalvonnan kommentti Määräysten ja ohjeiden alussa on kuvaus niiden oikeudellisesta luonteesta. Finanssivalvonnan verkkosivuille on lisäksi lisätty tarkempi kuvaus määräysten ja ohjeiden rakenteesta ja oikeudellisesta luonteesta. Verkkosivuilla kuvataan myös ESOjen niitä koskevien asetusten 16 artiklan nojalla antamien ohjeiden oikeudellista luonnetta. Finanssivalvonta tulee käymään läpi tulkintarekisterissä olevien tulkintojen ajantasaisuuden. Finanssivalvonta pitää tärkeänä hyvää keskusteluyhteyttä toimialan edustajien kanssa. Finanssivalvonnan ohjeet sisältävät käytännön toimintaohjeita ja -suosituksia sekä Finanssivalvonnan tulkintoja voimassa olevan sitovan sääntelyn sisällöstä. Määräysten ja ohjeiden alussa on kuvaus niiden oikeudellisesta luonteesta. Kyseinen kuvaus lisätään kaikkiin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sitä mukaa kun niitä uudistetaan. Finanssivalvonnan verkkosivuille on lisätty tarkempaa kuvausta
2 (11) 4. Fivan muiden kirjallisten kannanottojen oikeudellinen luonne 5. AIFML 22 luvun hallinnollisten seuraamusten soveltuminen kolmannen maan vaihtoehtorahastojen hoitajiin TELA Asianajajaliitto Määräysten ja ohjeiden oikeudellisen luonteen lisäksi olisi suositeltavaa, että samassa yhteydessä selostettaisiin myös FIVA:n julkisten ja kirjallisten kannanottojen oikeudellinen asema siltä osin, kuin julkistetut kannanotot koskevat tai sivuavat samaa aihealuetta. Kannanottoja on annettu toisinaan teknisluonteisista, toiminnan järjestämiseen liittyvistä seikoista, mutta toimijoilla ei ole täyttä varmuutta kannanottojen merkityksestä valvontatoiminnassa. Asianajajaliitto toteaa, että on jossain määrin epäselvää, soveltuvatko AIFM-lain 22 luvun seuraamukset miltään osin kolmannen maan vaihtoehtorahastojen hoitajiin. Tämä seikka on havaittu käytännössä tulkinnanvaraiseksi. Asianajajaliitto ehdottaa, että Finanssivalvonta antaisi tästä lisäohjeistusta. määräysten ja ohjeiden oikeudellisesta luonteesta. Näiden määräysten ja ohjeiden yhteydessä tullaan kumoamaan vanhoja sijoitusrahastotoimintaa koskevia Finanssivalvonnan ja Rahoitustarkastuksen tulkintoja ja kannanottoja rahastotoimijoihin sovellettavan ohjeistuksen selkiyttämiseksi. Rahastoyhtiöitä ja vaihtoehtorahaston hoitajia koskevaa ohjeistusta pyritään jatkossa enenevässä määrin kokoamaan niitä koskeviin erillisiin määräyksiin ja ohjeisiin. Finanssivalvonta katsoo, että mainittua oikeudellista epävarmuutta ei voida ratkaista Finanssivalvonnan määräyksillä ja ohjeilla, vaan asia tulisi ratkaista lakia selventämällä. 6. Vaihtoehtorahastosääntelyn vaikutukset muihin Fivan määräyksiin ja ohjeisiin Kyseessä olevan sääntelykokonaisuuden hahmottamiseksi olisi tärkeää, että asiaa koskevat määräykset ja ohjeet saatettaisiin mahdollisimman pian ajan tasalle. Finanssivalvonta tulee huomioimaan vaihtoehtorahastosääntelyn tuomia muutoksia muissa määräyksissä ja ohjeissa mahdollisimman pian ottaen huomioon määräysten ja ohjeiden muusta syystä johtuvat päivitystarpeet ja niiden aikataulut sekä Finanssivalvonnan rajalliset resurssit. II. MOK 4/2014: Vaihtoehtorahastojen Lausunnon Lausuntopalaute Finanssivalvonnan kommentti hoitajat antaja 1. Suhteellisuusperiaate TELA Nyt käsillä olevassa MOK:issa vaihtoehtorahastojen hoitajista ( AIFM-MOK ) ei ole sisällytetty mainintaa suhteellisuusperiaatteesta. Finanssivalvonta katsoo, ettei vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevissa määräyksissä ja ohjeissa ole tarvetta yleisesti viitata suhteellisuusperiaatteeseen. Ei muutoksia määräyksiin ja ohjeisiin. 2. Suhteellisuusperiaate FVCA Finanssivalvonnan luonnos määräyksistä ja ohjeista vaihto- Finanssivalvonta katsoo, ettei vaihtoehto-
3 (11) ehtorahastojen hoitajille antaa useassa kohdassa ohjeeksi noudattaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ohjeita. Näitä kohtia ovat: 4. Vaihtoehtorahaston määritelmä 5. Palkitsemisjärjestelmät 6. AIFMD-raportointi Finanssivalvonnalle rahastojen hoitajia koskevissa määräyksissä ja ohjeissa ole tarvetta yleisesti viitata suhteellisuusperiaatteeseen. Mikäli suhteellisuusperiaate on ESMA:n ohjeissa tunnustettu, voidaan sitä soveltaa kyseisen ohjeen sallimissa rajoissa. Ei muutoksia määräyksiin ja ohjeisiin. 3. Fivan määräystenantovaltuuksien käyttäminen 4. Määräysten ja ohjeiden oikeudellinen luonne Näissä kohdissa tulisi lisäksi viitata suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen, kuten mm. Iso-Britannian FCA:n ohjeissa viitataan, esimerkiksi lisäämällä kunkin ohjeen loppuun lause Ohjetta voidaan soveltaa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti niin, että osa ohjeista voidaan jättää noudattamatta suhteellisuusperiaatteen nojalla. Suhteellisuusperiaatetta tulisikin soveltaa suhteessa eurooppalaiseen viiteryhmään Suomen ja suomalaisten toimijoiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tämä tulisi nimenomaisesti huomioida Finanssivalvonnan ohjeistuksessa toteamalla esimerkiksi seuraavaa: Suhteellisuusperiaatteen soveltamista on arvioitava harmonisoinnin näkökulmasta ja eurooppalaisessa viitekehyksessä. Lausuntopyynnöstä ei ilmene, perustuuko Finanssivalvonnan päätös olla antamatta tässä vaiheessa tarkempia määräyksiä kaikista sen määräystenantovaltuuksiin kuuluvista asioista sen tekemään arvioon, että näistä asioista on säädetty tarpeellisissa määrin komission delegoidussa asetuksessa. Lausuntopyynnöstä ei myöskään ilmene, onko Finanssivalvonta arvioinut AIFML 6 luvun 10 :n velvoittavan määräystenantovaltuuden käyttämisen olevan tarpeetonta komission delegoidun asetuksen sisältäessä kaiken tarvittavan sääntelyn. ei pidä määräyksiä ja ohjeita näiltä olisin riittävän selkeinä. katsoo yleisesti, että Finanssivalvonnan ei tulisi julkaista määräys- ja ohjekokoelmassaan ainesta, jonka normiluonne Finanssivalvonta ei näe tarvetta antaa tarkempia määräyksiä tässä vaiheessa AIFML 6 luvun 10 :n määräyksenantovaltuuden osalta. Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että omien varojen ja omien lisävarojen sijoittamista koskeva tarkempi sääntely ja ohjeistus olisi yhteneväistä EUtasolla tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Määräysten ja ohjeiden alussa on kuvaus niiden oikeudellisesta luonteesta. Finans-
4 (11) on epäselvä. :n näkemyksen mukaan muun kuin normiaineksen julkaiseminen määräys- ja ohjekokoelmassa on omiaan hämärtämään kokoelman ja sen sisältämien normien oikeudellista luonnetta. 5. 1 Soveltamisala Kohdassa 1.1 todetaan määräyksiä ja ohjeita sovellettavan myös tiettyihin kolmanteen maahan sijoittautuneisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin. pitää ilmaisua liian laajana ja epätarkkana. Selvyyden vuoksi soveltamisalan kuvauksessa voitaisiin ilmaista jo tässä yhteydessä, että määräyksiä ja ohjeita sovelletaan vain osittain erilaisiin toimijoihin. 6. 2.4 Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus 7. 4 Vaihtoehtorahaston määritelmä Asianajajaliitto Kohdassa 2.4 kuvataan ne AIFML:n säännökset, joiden perusteella Finanssivalvonnalla on oikeus antaa sitovia määräyksiä. huomauttaa, että kyseisessä laissa on myös muita säännöksiä, joissa säädetään Finanssivalvonnan määräystenantovaltuudesta. Kohdassa on siten kyse niistä valtuuksista, joita Finanssivalvonta aikoo tässä yhteydessä käyttää, minkä olisi syytä ilmetä kohdasta. Asianajajaliitto katsoo, että soveltamisalan tulisi kattaa myös kolmansiin maihin sijoittautuneet vaihtoehtorahastojen hoitajat. sivalvonnan verkkosivuille on lisäksi lisätty tarkempi kuvaus määräysten ja ohjeiden rakenteesta ja oikeudellisesta luonteesta. Kyseessä oleva kirjoitustapa on yleisesti noudatettu Finanssivalvonnan määräyksissä ja ohjeissa. Määräysten ja ohjeiden eri lukujen soveltamisala on kuvattu lukukohtaisesti ja se vaihtelee eri lukujen välillä. Finanssivalvonta ei näe tarvetta tarkentaa 1.1 luvussa olevaa määräysten ja ohjeiden soveltamisalaa. Ei muutoksia määräyksiin ja ohjeisiin. Kohdassa 2.4. kuvataan näiden määräysten ja ohjeiden osalta relevantit määräyksenantovaltuudet, joiden nojalla määräyksiä on annettu. Tämä on yleisesti noudatettu kirjoitustapa Finanssivalvonnan määräyksissä ja ohjeissa. Finanssivalvonta ei näe tarvetta täsmentää määräyksiä ja ohjeita tältä osin. AIFML:n soveltamistulkintavaltuudet ulottuvat laajasti vain Suomalaisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin, ei Suomessa markkinoitavien rahastojen kolmansissa maissa tai muissa ETA-valtioissa sijaitseviin hoitajiin. 8. 4.2 Vaihtoehtorahaston määritelmä Asianajajaliitto Asianajajaliitto ehdottaa, että MOK:ssa (4.2) avattaisiin tarkemmin vaihtoehtorahaston ja yhteisen sijoittamisen määritelmää (tarkemmin kuin vain viittaamalla Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjeeseen) ja lisättäisiin määritelmään ohjeet niistä poikkeuksista (esimerkiksi holding-yhtiö, joint venture ja näiden määritelmät), jotka eivät Finanssivalvonnan mukaan täyttäisi vaihtoehtorahaston kriteerejä (tai joiden kohdalla voidaan käyttää harkintaa ja Finanssivalvon- Finanssivalvonta ei tässä vaiheessa pidä tarkoituksenmukaisena antaa tarkempia ohjeita vaihtoehtorahastolain soveltamisalaan liittyvistä tulkintakysymyksistä. Finanssivalvonta voi AIFML 23 luvun 10 :n nojalla antaa päätöksen vaihtoehtorahastosääntelyn soveltamisalasta ja myös muutoin antaa tulkintoja lain soveltamisalasta
5 (11) nan ohjeistus siitä, miten ja missä harkintaa voidaan käyttää). 9. 5 Palkitseminen FVCA FVCA kiinnittää huomiota myös siihen, että vaihtoehtorahastojen palkitsemista koskevaa sääntelyä sisältyy useisiin eri lähteisiin ja toimijoiden on hyvin haastavaa selvittää, mikä säännöskokonaisuus heitä koskee. Jos Finanssivalvonta suosittaa ESMA:n ohjeiden soveltamista, olisi valvottavien kannalta kohtuullista, että Finanssivalvonta selvittäisi samalla, miltä osin valtiovarainministeriön asetus ja ESMA:n ohje eroavat toisistaan (jos eroavaisuuksia on) ja millä tavalla Finanssivalvonta aikoo ohjetta soveltaa. Nykyisen kaltainen viittaustekniikka ei FVCA:n mielestä tuo riittävää oikeusvarmuutta valvottaville. 10. 6 AIFMD-raportointi luvun otsikointi 11. 6 AIFMD-raportointi - Finanssivalvonnan antamien normien oikeudellinen luonne katsoo, että luvun otsikointi on harhaanjohtava. Niin Finanssivalvontaa kuin 6.1 (1) kohdassa kuvattuja tahoja koskeva sääntely perustuu pääosin kansalliseen sääntelyyn, jota täydentää luvussa mainittu komission delegoituun asetukseen sisältyvä sääntely. Toisin kuin direktiivi, asetustasoinen sääntely on kansallisesti suoraan sovellettavaa sääntelyä. Kyse ei siten ole AIFMD:iin perustuvasta raportointivelvollisuudesta vaan velvollisuus perustuu AIFML:iin ja sitä täydentävään sääntelyyn. Luvussa yksiselitteisesti ohjeeksi on merkitty ainoastaan kohta 6.2 (11) ja määräykseksi kohdat 6.7 (29) ja (30). Näin ollen muun luvussa mainitun aineksen luonne jää hyvin epäselväksi. tapauskohtaisesti. Lisäksi ESMA voi antaa tarkempia tulkintoja (Q&A) ESMA:n antaman ohjeen AIFM-direktiivin keskeisistä käsitteistä (ESMA/2013/600) tulkinnasta. Valtiovarainministeriön asetuksella vaihtoehtorahastojen hoitajien palkitsemisjärjestelmistä (229/2014) on implementoitu AIFM-direktiivin (2011/61/EU) 13 artikla ja direktiivin liitteen II palkitsemista koskeva sääntely. ESMA:n antama ohjeistus palkitsemisesta perustuu AIFM-direktiivin 13 (2) artiklassa sille asetettuun velvoitteeseen varmistaa, että perustellusta palkka- ja palkkiopolitiikasta on olemassa suuntaviivoja, jotka ovat direktiivin liitteen II mukaiset. Palkitsemista koskevan ohjeen soveltamisesta ESMA on lisäksi antanut tarkempia tulkintoja (Q&A). Finanssivalvonta ei näe tarvetta antaa tarkempaa kansallista ohjeistusta aiheesta. Finanssivalvonta pitää AIFMD-raportointi nimikettä soveltuvana kuvamaan jäsenvaltioiden yhteistä AIFM-direktiiviin perustuvaa tiedonkeruuta. Tiedonkeruu koskee myös ulkomaisia toimijoita, mikä puoltaa ehdotettua nimikettä. Ei muutoksia määräyksiin ja ohjeisiin. Finanssivalvonta on selkiyttänyt lukuja 6.2-6.6 esitetyn palautteen pohjalta. Luvusta 6.3 kohdat (15), (17) ja (20) on poistettu. Vanhat kohdat (22) (24) on merkitty selventävästi ohjeiksi. Vanha kohta (25) on siirretty määräykseksi ennen vanhaa kohtaa (29). Lisäksi kohtien kirjoitusasuihin on
6 (11) 12. 6.2 AIFMD-raportointia koskeva sääntely 13. 6.2 AIFMD-raportointi - Finanssivalvonnan antamien normien oikeudellinen luonne 14. 6.5 AIFMD-raportoinnin alkamisajankohta 15. 6.5 AIFMD-raportoinnin alkamisajankohta Asianajajaliitto Asianajajaliitto Asianajajaliitto katsoo, että MOK:n 6.2 (6)-kohdassa tulisi viitata selvyyden vuoksi myös kolmansien maiden vaihtoehtorahastojen hoitajiin (velvollisuus pitää jatkuvasti Finanssivalvonnan saatavilla riittävä tieto vivutuksesta), kun kohdassa viitataan nyt vain toimilupavelvolliseen vaihtoehtorahastojen hoitajaan. kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä olevien määräysten ja ohjeiden lukija voi kohdan 6.2 (10) perusteella saada vaikutelman, että kohdissa 6.3 (12), 6.3.1(13),6.3.1 (14), 6.3.2 (16), 6.3.3 (18), 6.3.3 (19), 6.4 (21) ja 6.6 (25) mainitut velvollisuudet perustuisivat Finanssivalvonnan antamaan määräykseen tai ohjeeseen. Mainitut velvollisuudet johtuvat kuitenkin suoraan lainsäädännöstä. Asianajajaliitto viittaa MOK:n kohtaan 6.5, jossa määrätään rahaston hoitajan raportoinnin alkamisajankohdasta. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan voisi olla hyödyllistä lisätä ohjeisiin säännös myös siitä, milloin raportointivelvollisuus päättyy. Tämä olisi tärkeää ainakin ulkomaisten vaihtoehtorahastojen hoitajien osalta, koska markkinointi voi hyvin johtaa siihen, että asianomaisiin rahastoihin ei saada sijoituksia Suomesta. Lisaksi kohdan 6.5 muotoilusta ei yksiselitteisesti selviä, edellyttääkö Finanssivalvonta raportointivelvollisen noudattavan kohdassa mainittuja menettelyjä, vai onko kyse 6.2 (11) kohdan mukaisesta suosituksesta noudattaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) raportointiohjeistusta. tehty pieniä täsmennyksiä. Kolmannen maan hoitajan AIFMDraportointivelvoitteen sisältö käy selvästi ilmi luvussa 6.3.3. Ei muutoksia määräyksiin ja ohjeisiin. Finanssivalvonta on selkiyttänyt lukuja 6.2-6.6 esitetyn palautteen pohjalta. Katso myös kommentti 11 edellä. ESMA on antanut Q&A dokumentin, jota päivitetään jatkuvasti mm. liittyen raportointivelvoitteiden käytännön tulkintoihin. Finanssivalvonta ei tämän johdosta pidä tarkoituksenmukaisena antaa omaa tarkempaa kansallista ohjeistusta asiasta. Finanssivalvonta on selkiyttänyt lukua 6.5 esitetyn palautteen pohjalta. III. MOK 3/2011: Sijoitusrahastotoiminnan järjestäminen ja menettelytavat 1. Määräysten ja ohjeiden rakenne Lausunnon antaja Lausuntopalaute UCITS-rahastoja ja vaihtoehtorahastoja koskevien ohjeiden eriyttäminen selkeyttää sääntelyä. Finanssivalvonnan kommentti Määräysten ja ohjeiden 3/2011 soveltamisalan tarkennus on tarpeen sijoitusrahastotoimintaan ja vaihtoehtorahastotoi-
7 (11) 2. 2.3 Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuudet Määräysten ja ohjeiden kohdan 2.3 luettelosta tulisi poistaa viittaus SRL 80 :n 4 momenttiin, johon ei sisälly määräyksenantovaltuutta. 3. 4.3 Yleiset vaatimukset TELA S. 14 jakson 4.3 Yleiset vaatimukset kohdassa (18) on epäselvä muotoilu lauseessa Rahastoyhtiön on valvottava ja säännöllisesti arvioitava 9-17 kohdan mukaisesti käyttöön ottamiensa järjestelmien, sisäisten valvontajärjestelmien ja järjestelyjen riittävyyttä ja tehokkuutta, sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Kohtaa olisi hyvä selventää viimeisen sivulauseen osalta ( sen on toteutettava ). 4. 10 Arvonlaskenta katsoo, että 10 luku sisältää myös sellaisia määräyksiä, jotka eivät kuulu määräystenantovaltuuden piiriin. Tällaisia ovat määräykset, joiden mukaan rahastoyhtiön hallituksen on vahvistettava sijoitusrahaston saannoissa olevia arvonlaskentaa koskevia määräyksiä täydentävät objektiiviset arvostusperiaatteet sijoitusrahaston varojen arvostamiselle, määräykset, joiden mukaan arvostusperiaatteet on julkistettava ja saatettava sijoittajien saataville sekä määräykset, joiden mukaan rahastoyhtiön on ilmoitettava SRL 48 :n 2 momentissa tarkoitetusta joustavasta hinnoittelumenetelmästä sijoitusrahaston säännöissä, avaintietoesitteessä, rahastoesitteessä ja muussa markkinointimateriaalissa. :n näkemyksen mukaan määräystenantovaltuus ei sanamuodon perusteella mahdollista tällaisten muiden kuin laskentaa koskevien menettelyvelvollisuuksien asettamista rahastoyhtiölle, vaikka menettelyjen osalta sinänsä ei olisi huomautettavaa. Edellä mainitut kysymykset määräytyvät sijoitusrahastoa koskevien yleisten lainsäännösten mukaisesti. 5. 10.1.2 Objektiiviset arvostusperiaatteet Kohdassa 10.1.2.(5) olevan määräyksen mukaan rahastoyhtiön on vahvistettava sijoitusrahaston säännöissä mainittuja laskentaperusteita täydentävät objektiiviset arvostusperiaatteet. mintaan liittyvän sääntelyn selkiyttämiseksi. Esitetty korjausehdotus on huomioitu. Kohdan sanamuotoa on selvennetty vastaamaan direktiivin 2010/43/EU 4 (5) artiklan sanamuotoa. Saadun lausuntopalautteen johdosta ehdotetut määräykset luvuissa 10.1.2 ja 10.1.3 annetaan ohjeina. SRL 41 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan sijoitusrahaston säännöissä on mainittava tarkemmat perusteet rahasto-osuuden arvon sekä merkintä ja lunastushinnan laskemiseksi. Finanssivalvonnan näke-
8 (11) 6. 10.1.3 Joustava hinnoittelumenetelmä pitää edellä mainitussa kohdassa olevaa määräystä määräystenantovaltuuden näkökulmasta ongelmallisena. Ehdotettujen määräysten perusteella jää kysymyksenalaiseksi, miksi objektiivisia arvostusperiaatteita ei tulisi sisällyttää sijoitusrahaston sääntöihin taikka miksi Finanssivalvonta ei katso objektiivisten arvostusperiaatteiden määrittämisen kuuluvan määräystenantovaltuuden piiriin. SRL:n mukaan Finanssivalvonta antaa määräykset rahasto-osuuden arvon laskemisesta. Saannoksen nojalla ehdotetaan annettavaksi määräys, jonka perusteella sääntöjen laskentaperusteita täydentävien arvostusperiaatteiden määrittäminen kuuluu rahastoyhtiölle. katsoo, että määräyksen perusteella jää epäselväksi, miten varmistetaan toimialalla noudatettavien arvostusperiaatteiden läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus. Kohdassa 10.1.3.(9) määrätään joustavaa hinnoittelumenetelmää koskevista tiedoista, jotka olisi ilmoitettava sijoitusrahaston säännöissä. Edellä esitettyyn viitaten katsoo, ettei SRL 48 :n 5 momentissa olevan määräystenantovaltuuden nojalla voida määrätä rahastoyhtiölle velvollisuutta ilmoittaa hinnoittelumenetelmää koskevista tiedoista sijoitusrahaston säännöissä. Velvollisuus ilmoittaa hinnoittelumenetelmästä sijoitusrahaston säännöissä perustuu SRL 48 :n 2 momentin säännökseen. toteaa, että Finanssivalvonta vahvistaa sijoitusrahaston säännöt, missä yhteydessä on arvioitava hinnoittelumenetelmästä sääntöihin sisällytettäviä laskentaperusteita. 7. 10.2 Arvonlaskentavirheet Kohdassa 10.2 (12) lainatun SRL 98 :n sanamuodon ja myöhemmin seuraavan ohjeistuksen sanamuotojen välille jää epäselvyyttä siitä, miten arvonlaskentavirheen olennaisuus lopulta määritellään. Ehdotamme tekstin täsmentämistä tältä osin. myksen mukaan säännös ei edellytä, että sijoitusrahaston säännöissä olisi huomioitu esim. yksittäisten sijoituskohteiden yksityiskohtaiset arvostusmenetelmät poikkeustilanteissa. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan vallitseva käytäntö on sisällyttää poikkeustilanteita koskevat yksityiskohtaisemmat ja tarkemmat arvostusta koskevat periaatteet erilliseen asiakirjaan, johon säännöissä viitataan (objektiiviset periaatteet). Finanssivalvonta ei näe tarvetta muuttaa vallitsevaa käytäntöä ja entisestään laajentaa sijoitusrahastojen sääntöjen sisältöä ja pituutta. Finanssivalvonta suosittaa 10.1.2 kohdassa (5), että objektiiviset arvostusperiaatteet tulisi julkistaa tai niiden tulisi muutoin olla vaivattomasti sijoittajien saatavilla. Finanssivalvonta huomioi kommentin ja poistaa 10.1.3. (9) kohdan. Arvonlaskennan virheen olennaisuuden määrittelemisestä on annettu ohjeita kohdassa 10.2.2 ja virheiden ilmoittamisesta kohdassa 10.2.4. Ei muutoksia määräyksiin ja ohjeisiin.
9 (11) 8. 10.2.1 Arvonlaskentavirheen määrittely Kohdassa 10.2.1 (15) ehdotetaan, että rahastoyhtiö sopisi menettelyistä sellaisessa tilanteessa, missä rahaston arvo perustuu pitkälti sen sijoituskohteena olevan kohderahaston arvoon. Pidämme tätä ehdotusta ongelmallisena. Rahastoyhtiöllä ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta tällaisen sopimuksen tekemiseen, sillä kohderahasto noudattaa sitä koskevaa arvonlaskentavirheitä koskevaa sääntelyä. Finanssivalvonta huomioi ehdotetun muokkauksen kohtaan seuraavalla tarkistuksella: Finanssivalvonta suosittaa, että rahastoyhtiö selvittää ennen sijoituksen tekemistä tällaisten kohderahastojen arvojen korjausmenettelyt ja kirjaa ne kohdassa 11 mainittuihin ohjeisiin. Ehdotamme kohdan muuttamista siten, että rahastoyhtiön on tarvittaessa omissa ohjeissaan otettava huomioon kohdassa kuvatut tilanteet. Teksti voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti: Mikäli rahastoyhtiö hallinnoin rahastoja, joissa rahastoosuuden arvo perustuu pitkälti sen sijoituskohteena olevan kohderahaston tai kohderahastojen arvoihin, Finanssivalvonta suosittaa, että rahastoyhtiö kirjaa tällaisten kohderahastojen arvojen korjausmenettelyt kohdassa 13 mainittuihin ohjeisiin. 9. 10.2.1 Arvonlaskentavirheen määrittely Yksityiskohtaisia kommentteja Kohdassa 10.2.1 Fiva suosittaa, että rahastoyhtiöt laativat kirjallisen ohjeen... Ymmärtääksemme tarkoitus on, että jokainen rahastoyhtiö itse laatii omaan toimintaansa suhteutetun ohjeen. Ehdotamme tekstin muokkaamista niin, että rahastoyhtiö mainitaan yksikössä. Näin vältetään epäselvyys siitä, tulisiko rahastoyhtiöiden yhdessä laatia alaa koskevat ohjeet. Tällaisten ohjeiden laatimista emme pidä tarkoituksenmukaisena. Lisäksi tämän tyyppisiin alan yhteisiin ohjeisiin liittyy potentiaalisia kilpailuoikeudellisia ongelmia. Finanssivalvonta on huomioinut esitetyn kommentin. 10. 10.2.2 Virheen olennaisuus Kohdassa 10.2.2 määritellään olennaisen virheen rajat erityyppisille rahastoille. Kohdan (20) mukaan sellaisen rahas- Finanssivalvonta on huomioinut esitetyn kommentin ja muokannut kohdan muotoi-
10 (11) ton, mille ei ole laskettu ja julkistettu volatiliteetti-tunnuslukua katsotaan kuuluvat luokkaan (iv). Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi aloittavan rahaston osalta tämä ei välttämättä ole tarkoituksenmukainen menettely. Ehdotamme, että kohtaan lisätään joustavuutta esimerkiksi seuraavasti: lua mahdollistaen joustavamman lähestymistavan virheluokan määrittämiseksi aloittavalle sijoitusrahastolle. 11. 10.2.3 Virheen korvaaminen Mikäli rahastoyhtiöllä ei esimerkiksi siitä syystä, että rahasto on vastikään aloittanut toimintansa, ole laskettua volatiliteettitunnuslukua, voi rahastoyhtiö esittämillään esim. rahastoesitteessä julkaistavilla perusteilla määritellä tällaisen rahaston kuulumiseen muihinkin luokkiin kuin luokkaan IV. Tällaisena perusteena voi käyttää esim. rahaston valittua vertailuindeksiä. Kohdassa 10.2.3 (23) olevan ohjeen mukaan Finanssivalvonta suosittaa, että rahastoyhtiö korvaa ainakin olennaiset arvonlaskentavirheet. pitää suositusta ongelmallisena. Kohdassa 10.2.3 (24) annetaan ohje tappion korvaamisesta. toteaa, että SRL 134 ja 135 :ssä säädetään sijoitusrahastolle ja rahasto-osuuden- omistajalle aiheutuneen vahingon korvaamisesta. Lainvastaisesta menettelystä arvonlaskennassa aiheutunut tappio voi tulla arvioitavaksi näiden säännösten nojalla. Finanssivalvonta katsoo ohjeen antamisen rahasto-osuudenomistajalle aiheutuneen olennaisen arvonlaskentavirheen korjaamisesta perustelluksi ja sen olevan linjassa myös omaksuttujen kansainvälisten käytäntöjen kanssa. Ohjeen tavoitteena on edistää sijoittajansuojaa. Esimerkiksi IOSCOn laatimien periaatteiden Principles for the Valuation of Collective Investment Schemes (5/2013) mukaan osuudenomistajalle tulisi maksaa korvausta olennaisista arvonlaskentavirheistä. Principle 5: A Responsible Entity should have policies and procedures in place that seek to detect, prevent, and correct pricing errors. Pricing errors that result in a material harm to CIS investors should be addressed promptly, and investors fully compensated. 12. 10.2.3 Virheen korvaami- Ehdotukseen sisältyy jo aiemmin voimassa ollut mahdollisuus Finanssivalvonta ei näe tarvetta korottaa
11 (11) nen asettaa enintään 5 euron vähimmäisraja tappion korvaamiselle. Kiinnitämme huomiota siihen, että rajan euromäärä on ollut samansuuruinen jo pitkään, joten sen suhteellinen arvo on vähentynyt. Ehdotamme rajan nostamista korkeammaksi, esimerkiksi vähintään 10 euroon. suositusta korvauksen vähimmäisrajasta 10 euroon. Ei muutoksia määräyksiin ja ohjeisiin. 13. 10.2.4 Virheistä ilmoittaminen Kohdassa 10.2.4 (26) tehtävän ilmoituksen osalta ehdotamme virheen vaikutusaikana tehtyjen merkintöjen ja lunastusten euro- ja kappalemäärien poistamista ei-olennaisten virheiden osalta. Näiden tietojen kerääminen aiheuttaa ylimääräistä työtä. Finanssivalvonta huomioi kohtaa 10.2.4 (26) koskevan kommentin ei-olennaisten virheiden osalta. IV. MOK 10/2013, 12/2013, 15/2013, 16/2013, 10/2012, 8/2012 1. Määräysten soveltamisala vaihtoehtorahastojen hoitajiin Lausunnon antaja Lausuntopalaute pitää tärkeänä ottaa huomioon se, että lausuntopyynnön kohdissa 3.-6. tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden soveltamista sijoituspalveluja tarjoaviin vaihtoehtorahastojen hoitajiin rajoittaa sijoituspalvelulain soveltuminen vaihtoehtorahastojen hoitajiin, mistä on säädetty AIFML:ssa. Silta osin kuin määräysten ja ohjeiden soveltumisessa on eroavaisuuksia sääntelyn kohteiden välillä, tulisi tämä ilmaista määräyksissä ja ohjeissa selkeästi. Finanssivalvonnan kommentti Finanssivalvonta ei näe tarvetta tehdä määräysten ja ohjeiden soveltamisaloihin tarkennuksia. Ei muutoksia määräyksiin ja ohjeisiin. Lausunnot: Valtiovarainministeriö (), Finanssialan keskusliitto ry (), Työeläkevakuuttajat TELA ry (TELA), Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA), Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry (EK), Suomen Asianajajaliitto (Asianajajaliitto), Suomen Pankki, Nasdaq OMX Helsinki Oy, Osakesäästäjien Keskusliitto ry, Kilpailu ja kuluttajavirasto