PAAVOLAN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2016

2 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus 0188688-6 VUOSIKERTOMUS 1.1.2016-31.12.2016 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4 YHTIÖKOKOUS, OSAKKAAT 4 HALLITUS 4 HENKILÖKUNTA 5 TARKASTUSTOIMINTA 5 JÄSENYYDET 5 LAITOKSEN TOIMINTA 6 ASIAKKAAT 6 LIIKEVAIHTO (MYYNTITUOTOT) 6 VEDENHANKINTA 7 POHJAVESITILANNE 8 VEDEN MYYNTI 8 TALOUSVEDEN TARKKAILU JA LAADUNVALVONTA 10 JÄTEVESI 11 RAKENNUSTOIMINTA JA KUNNOSSAPITO 13 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA 14 RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 14 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 15 TASE TULOSLASKELMA TUNNUSLUVUT TILINTARKASTUSKERTOMUS

3 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus 0188688-6 VUOSIKERTOMUS 1.1.2016-31.12.2016 Toimitusjohtajan katsaus Yhtiö juhlisti 50 vuotista toimintaansa julkaisemalla Kirsi Junttilan kirjoittaman yhtiön historiasta kertovan kirjan, jota jaettiin asiakkaille yhtiön toimistolla sekä Ruukin kirjastossa. Historiateoksen painettu versio jaettiin loppuun nopeasti, mutta teoksen sähköinen versio on edelleen ladattavissa yhtiön www-sivuilla. Taloustutkimus Oy toteutti keväällä asiakastyytyväisyyskyselyn yhtiön asiakkaiden keskuudessa siten, että vastaus kyselyyn saatiin 200 yhtiön asiakkaalta. Kyselyssä vastaajat arvioivat yhtiön veden laatua ja yhtiön toimintaa kouluarvosana-asteikolla 4-10. Kyselyn perusteella yhtiön asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä yhtiön jakaman veden laatuun sekä yhtiön toimintaan yleensäkin, sillä yhtiön saamat arvosanat vaihtelivat välillä 8,6 9,1. Veden laadun ja yhtiön palvelun osalta yhtiön saamat arvosanat olivat parhaimmat verrattaessa arvosanoja vastaavan kyselyn toteuttaneisiin muihin vesilaitoksiin. Vaasan hallinto-oikeus myönsi toimintavuoden lopussa ympäristöluvan uuden, Keltala 2 vedenottamon rakentamista varten. Keltala 1 vedenottamolle rakennettiin toimintavuoden aikana 2 uutta kaivoa. Vedenoton hajauttamisella laajemmalle alueelle pyritään varmistamaan hyvälaatuisen raakaveden saanti myös tulevaisuudessa. Keltala 1 vedenottamon alueella jatkettiin pohjavesialueen suojaustoimenpiteitä täyttämällä vanhoja maa-ainestenottopaikkoja, jotta saadaan pohjavesialueelle pohjaveden yläpuolelle riittävän vahvat suojakerrokset. Laskutetun veden määrä kasvoin noin 2% ja laskutetun jäteveden määrä kasvoi noin 5 %. Omaan verkostoon pumpatun veden lisäksi toimintavuonna myytiin vettä Limingan Vesihuolto Oy:lle suoraan sen omaan verkostoon Vartin vedenkäsittelylaitokselta. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymisen seurauksena tulevat jäteveden käsittelykustannukset nousemaan, mikä osaltaan vaikuttaa jäteveden taksan tarkistamistarpeeseen tulevina vuosina. Etenkin kielto toimittaa orgaanista ainetta sisältäviä jätteitä jätekeskuksiin (kaatopaikat) aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia viemärilaitokseen liittyneille sekä jätevedenpuhdistamolle sakokaivolietettä toimittaville asiakkaille. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymiseen liittyen yhtiö joutui investoimaan Siikajoen kylän jätevedenpuhdistamon tehostamiseen noin 400.000 - eli noin 2.000 jokaista liittynyttä kiinteistöä kohti.

4 Toimintavuonna on saneerattu vanhaa verkostoa niin haja-alueella kuin asemakaava-alueellakin. Verkoston saneerausta tullaan jatkamaan enenevässä määrin myös tulevina vuosina. Siikajoen jätevedenpuhdistamolla uusittiin jäteveden esikäsittelylaitteisto sekä rakennettiin kokonaan uusi lietteenkuivausjärjestelmä. Työn yhteydessä uusittiin myös puhdistamon sähkö-, instrumentointi-, ja automaatiojärjestelmä. Uusi järjestelmä on toiminut koekäyttövaiheen jälkeen suunnitellusti, mikä luo osaltaan edellytykset erilaisille lietteen jatkokäsittelyvaihtoehdoille. Paineenkorotusasemien ja vedenottamoiden rakennus- ja prosessitekniikkaa on uusittu toimintavuoden aikana siten, että Tuomiojan paineenkorotusasemalla on uusittu prosessiputkistoa ja Koivula 3 vedenottamolla uusittiin vesikatto. Hallinto ja henkilöstö Yhtiökokous, osakkaat Hallitus Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.4.2016. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 :ssä yhtiökokouksen päätettäväksi määrätyt asiat. Yhtiön hallitukseen kuuluvat: Puheenjohtaja läänineläinlääkäri Anitta Massinen Siikajoen kylä Varapuheenjohtaja yrittäjä Mikko Karhumaa Luohua Jäsenet: sairaanhoitaja Päivi Eskola Karinkanta eläkeläinen Tauno Konola Paavola 24.1.2016 saakka maanviljelijä Pekka Laaksonen Ruukki eläkeläinen Aini Matinlauri Revonlahti levyseppä Sami Nyman Ruukki IT-manager Jussi Pietarila Ruukki 22.4.2016 alkaen tuoteryhmäneuvoja Kaisa Ranta Tuomioja Hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana 6 kertaa ja pöytäkirjoihin on kirjattu 88 käsiteltyä asiaa.

5 Henkilökunta Toimitusjohtaja Toimistonhoitaja Työnjohtaja Vastaava laitoshoitaja Laitoshoitaja/asentaja Asentajat Raimo Lampi Marja Hirvonen Timo Haapala Hannu Kähkölä Seppo Rantoharju Jouni Salmenkangas Tuomo Soukka Tarkastustoiminta Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastusyhteisönä on toiminut Pricewaterhouse- Coopers Oy, vastuullisina tilintarkastajana Outi Kirvesoja. Rakentamisen tarkastuksesta on vastannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastaja Juha Kangaskokko. Talousveden laadun tarkkailua on laitoksen ohella suorittanut Ramboll Analytics. Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvan Ruukin ja Siikajoen jätevedenpuhdistamoiden velvoitetarkkailun on suorittanut Ahma Ympäristö Oy. Jäsenyydet Yhtiö on ollut jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yrityksissä, yhteisöissä ja yhdistyksissä: Vesilaitosyhdistys Pohjois-Suomen Vesivaliokunta / OuKe työryhmä Metsäliitto Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus ry Raahe Golf Oy Veronmaksajain keskusliitto

6 Laitoksen toiminta Asiakkaat Toimintavuoden aikana liittyi uusia asiakkaita vesi- ja viemärijohtoon 1 kpl ja vesijohtoon 2 kpl. Vesilaitokseen on liittynyt 2.645 asiakaskiinteistöä ja näistä on myös viemäriin liittynyt 855 asiakaskiinteistöä. Liikevaihto (myyntituotot) Kuva:Liikevaihdon (myyntituottojen) kehitys vuosina 1981 2016

7 Vedenhankinta Toimintavuonna pumpattiin yhtiön omaan verkostoon vettä eri lähteistä seuraavasti: Vedenottamo Vesimäärä m 3 /a Osuus Keltala vedenkäsittelylaitos 100 941 20 % Taarinkangas 2 13 640 3 % Koivula 4 9 957 2 % Koivula 3 102 513 20 % Koivula 1 94 556 19 % Vartti vedenkäsittelylaitos 118 098 23 % Ostettu Vihannin Vesi Oy:ltä 69 254 14 % Verkostoon pumpattu yhteensä 508 959 100 % Kuva: Verkostoon pumpattu keskimääräinen vuorokautinen vesimäärä kuukausittain vuonna 2016.

8 Pohjavesitilanne Pohjaveden pinnankorkeus oli pohjavesialueilla toimintavuoden aikana hieman tavanomaista korkeammalla. Kuva: Pohjavedenpinnan keskimääräinen vaihtelu Keltalan vedenottamon alueella 1982 2016. Veden myynti Oman verkoston kautta laskutettu vesimäärä oli 465.871 m 3. Laskutetun veden määrä lisääntyi noin 2 %. Lisäksi myytiin Limingan Vesihuolto Oy:lle vettä sen omaan verkostoon 80.376 m 3.

9 Kuva: Laskutettu vesimäärä (m 3 /vuosi) vuosina 1981-2016 Puhtaan veden ja jäteveden laskutuksen jakautuminen eri kuluttajaryhmille sekä kulutuksen muutos verrattuna aiempaan vuoteen oli seuraavan taulukon mukainen: Jätevesi[m 3 ] Osuus Vesi [m 3 ] Osuus Muutos Muutos Omakotikiinteistöt 126 415 23,1 % 3,2 % 59 905 43,3 % 0,3 % Maatalous 225 922 41,4 % -0,4 % 4 164 3,0 % -7,7 % Rivitalot 36 849 6,7 % 22,0 % 35 353 25,5 % 23,9 % Vapaa-ajan asunnot 7 603 1,4 % -0,8 % 956 0,7 % 40,0 % Liiketilat 9 630 1,8 % -17,4 % 6 580 4,8 % -9,1 % Julkiset rakennukset 33 853 6,2 % 1,7 % 27 513 19,9 % 2,4 % Teollisuus 23 721 4,3 % 2,1 % 4 009 2,9 % 7,2 % Muut vesilaitokset 1 878 0,3 % -1,9 % - - - Myynti Liminigan Vesihuolto Oy 80 376 14,7 % -3,2 % - - - Yhteensä 546 247 100,0 % 1,1 % 138 480 100,0 % 5,5 % Myynti Limingan Vesihuolto Oy:lle Vartin vedenkäsittelylaitoksen kautta tapahtuu suoraan Limingan Vesihuolto Oy:n verkkoon.

10 Veden myynti ja jäteveden laskutus jakautui eri kulutusalueille seuraavasti: 2016 2015 Muutos Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Kulutusalue m 3 m 3 m 3 m 3 Karinkanta 54 874-50 534-9 % - Luohua 29 604-29 345-1 % - Paavola kaava-alue 19 131 18 745 19 761 19 366-3 % -3 % Paavola haja-alue 28 923 1 339 26 752 1 337 8 % 0 % Revonlahti kaavaalue 11 565 11 488 11 738 11 635-1 % -1 % Revonlahti hajaalue 41 849 4 305 40 661 4 494 3 % -4 % Ruukki kaava-alue 78 289 72 547 69 264 63 969 13 % 13 % Ruukki haja-alue 61 553 2 827 62 502 2 419-2 % 17 % Saarikoski 19 114-21 175 - -10 % - Siikajoki kaava-alue 14 705 14 705 16 051 16 051-8 % -8 % Siikajoki haja-alue 78 954 12 524 81 523 12 046 Tuomioja 27 310-27 902 - -3 % 4 % -2 % - Yhteensä 465 871 138 480 457 208 131 317 1,9 % 5,5 % Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli kohtuullinen, 9 %. Laskuttamattomaan vedenkulutukseen kuuluvat vuotojen lisäksi mm. yleinen vedenkäyttö kuten verkoston huuhtelut. Talousveden tarkkailu ja laadunvalvonta Talousveden laadun seuranta ja käyttötarkkailu toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiseen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Toimintavuoden aikana otettiin noin 100 vesinäytettä vedenottamoilta ja verkostosta. Näytteet tutkittiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa. Jaettavan talousveden laatu on täyttänyt toimintavuoden aikana talousvesiasetuksen laatuvaatimukset tutkituilta osin. Muuttuja Tavoite arvo Ruukki Paavola Revonlahti Siikajoen kylä Siikajoki Karinkanta Koliformiset bakteerit < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 E. coli < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 ph 6,5-9,5 7,1 7,7 7,1 7,5 8,2 Väri Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Haju Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Rauta [µg/l] < 200 57 10 <10 <10 < 10 Mangaani [µg/l] < 50 <1 <1 <1 <1 < 1 Taulukko: Talousveden keskimääräinen laatu eri kulutusalueilla v. 2016

11 Jätevesi Jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin toimintavuonna jätevettä seuraavasti: Ruukin jätevedenpuhdistamo 173 694 m 3 Siikajoen jätevedenpuhdistamo 33 116 m 3 Yhteensä 206 810 m 3 Laskutettu jätevesimäärä eri taajamissa oli seuraava: Paavola 20.084 m 3 Ruukki 75.374 m 3 Revonlahti 15.793 m 3 Yhteensä Ruukin puhdistamolle 111.251 m 3 Siikajoki 27.229 m 3 Yhteensä Siikajoen puhdistamolle 27.229 m 3 Laskutettu jätevesimäärä yhteensä 138.480 m 3 Laskutettu jätevesimäärä lisääntyi noin 5 %. Kuva: Laskutettu jätevesimäärä yhteensä (m 3 /vuosi) vuosina 1981 2016

12 Jätevedenpuhdistamoiden kokonaispuhdistusteho vuonna 2016 oli seuraava: RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Vaatimus Tulos v. 2016 vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > 90 95 % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 7,3 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > 90 94 % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 0,8 0,44 mg/l SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Vaatimus Tulos v. 2016 vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > 80 98 % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 4,7 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > 80 96 % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 1,0 0,45 mg/l Puhdistamot täyttivät puhdistusvaatimukset kaikilta osin. Ruukin jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden kuormitus Siikajokeen vastaa noin 75 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä ja Siikajoen puhdistamon kuormitus noin 10 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Ruukin puhdistamon fosforikuormitus (0,27 kg/d) on noin 0,12 % ja Siikajoen puhdistamon fosforikuormitus (0,03 kg/d) noin 0,001 % Siikajoen kokonaisfosforin ainevirtaamasta (230 kg/vuorokausi). Ruukin jätevedenpuhdistamon jätevedet varastoidaan varastolammikkoon, joka tyhjennetään purkuvesistöön ylivirtaamakautena keväällä ja syksyllä. Kesällä, jolloin vedet ovat lämpimillään ja perustuotanto voimakasta, ei Ruukin jätevedenpuhdistamolta lasketa lainkaan jätevettä Siikajokeen eikä puhdistamolta näin ollen tuolloin pääse lainkaan lehvistölle käyttökelpoisia ravinteita.

13 Rakennustoiminta ja kunnossapito Vesi- ja viemäriverkostoa rakennettiin kokonaisuudessaan toimintavuoden aikana seuraavasti: Vesijohto PELM 40 (liittyjän tonttijohto) 98 m PEH 75-10 640 m PEH 110-10 Yhteensä 330 m 1.068 m Vesijohto saneeraus M 140 (sujutus) M 110 Yhteensä 238 m 318 m 556 m Viemäri saneeraus B 225 -> M 200 B 150 -> M125 Tarkastuskaivot Yhteensä 530 m 131 m 30 kpl 661 m Yhtiön vesijohtoverkoston pituus on toimintavuoden päättyessä 723 km. Vesijohtoverkoston on kokonaisuudessaan muoviputkea. Viemäriverkoston pituus on 95 km, josta 93,5 km on muoviviemäriä ja 1,5 km betoniviemäriä. Toimintavuonna jatkettiin runkovesijohtojen mekaanista puhdistusta, jota suoritettiin yhteensä 51 km:n pituudelta. Runkovesijohdon vuotoja korjattiin yhteensä 14 kappaletta. Verkostovuotojen pääasiallinen syy on ollut putkea painanut kivi sekä maan alla syöpyneet metalliset vesijohtokalusteet. Runkoventtiileitä uusittiin 8 kpl, tonttisulkuventtiileitä uusittiin 11 kpl. Viemäritukoksia oli runkoviemäreissä 6 kappaletta. Runkoviemäreitä huuhdeltiin yhtiön omalla kalustolla keskimäärin kerran kuukaudessa. Merkittävimpiä hankkeita olivat: Siikajoen jätevedenpuhdistamo saneeraus ja lietteenkäsittely-yksikön rakentaminen Keltala 1 lisäkaivojen rakentaminen Vesijohdon saneeraus Ruukissa Viemärin saneeraus Kortekankaantie, Paavolantie ja Haaralantie

14 Pohjavesiselvitykset Keltalan ja Taarinkankaan pohjavesialueilla Pohjavesialueen suojelutoimenpiteet Keltala1 vedenottamoiden alueella Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiö on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa hyvin laaja-alaisia pohjavesiselvityksiä kaikilla Siikajoen kunnan alueen pohjavesialueilla. Pohjavesiselvitysten tarkoituksena on löytää hyvälaatuista vettä uusista vedenottamoista sekä olemassa olevien vedenottamoiden uusista kaivoista. Tällä pyritään turvaamaan se, että yhtiö voi jakaa hyvälaatuista juomavettä asiakkailleen myös tulevaisuudessa. Suoritettujen pohjavesiselvitysten perusteella on viime vuosina rakennettu useita uusia kaivoja olemassa olevien vedenottamoiden yhteyteen. Vuoden 2016 aikana on rakennettu 2 uutta kaivoa Keltala 1 vedenottamolle ja kuluvan vuoden aikana rakennetaan uusi kaivo ainakin Taarinkangas 1 vedenottamolle. Siikajoen jätevedenpuhdistamolla toteutettiin toimintavuonna merkittävä parannus koskien lietteenkäsittelyä ja lietteenkuivausta mikä osaltaan mahdollista lietteen jatkokäsittelyn tehostamisen. Yhtiö on yhdessä Siikajoen kunnan kanssa ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimassa Poski projektissa, missä on pyritty selvittämään maa-ainesten oton ja pohjaveden ottamisen yhteensovittamista. Projektin loppuraportti valmistuu vuoden 2017 aikana. Riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön veden jakeluverkosto on suhteessa liittyneiden asiakkaiden määrään suhteellisen laaja. Jakeluverkosto on vanhimmilta osiltaan 50 vuotta vanhaa, joten tulevina vuosina tulee varautua verkoston saneeraustarpeen merkittävään lisääntymiseen. Saneeraustarve on otettava huomioon myös yhtiön taksaa määrättäessä, sillä verkoston saneeraukseen ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulevaisuudessa enää mahdollista saada vesihuoltoavustuksia. Ympäristönsuojelumääräysten kiristyminen aiheuttaa lisäkustannuksia ennen kaikkea jätevedenpuhdistamoiden käyttökustannuksiin sekä lisääntyvää investointitarvetta jätevedenpuhdistamoiden prosessilaitteisiin. Ympäristönsuojeluun liittyvien suojelualueiden laajeneminen yhtiön käytössä oleville pohjavesialueille aiheuttaa

15 ongelmia uusien vedenottamoiden lupakäsittelyssä sekä mahdollisia rajoituksia myös olemassa olevien vedenottamoiden käyttöön. Edellisen seurauksena voidaan jo käytössä oleville vedenottamoille joutua tekemään merkittäviä investointeja vedenkäsittelylaitteisiin, mikäli ympäristönsuojelun nimissä rajoitetaan parempilaatuisten uusien vedenottopaikkojen käyttöä. Yhtiön myymästä vedestä noin puolet menee maatalouskohteisiin. Mikäli maatalouden toimintaedellytykset syystä tai toisesta heikkenevät vähentää se yhtiön vedenmyynnistä saamia tuloja. Koska vesilaitostoiminnan kustannuksista valtaosa on kiinteitä kustannuksia, aiheuttaisi vedenmyyntitulojen merkittävä väheneminen korotuspainetta yhtiön taksaan. Yhtiön taloudellinen tulos on suhteellisen hyvä ja yhtiö on varautunut tuleviin investointeihin siten, että yhtiön taseessa on likvidiä varallisuutta eikä yhtiöllä ole yhtään pitkäaikaista velkaa. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei ole lähivuosina odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tulevaisuuden näkymät Vuotovesien osuus on säilynyt kohtuullisena, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä tulevaisuudessakin verkostojen saneeraukseen. Tiukentuvat ympäristönsuojelumääräykset asettavat tulevaisuudessa omat haasteensa jäteveden käsittelylle. Pahimmassa tapauksessa osa jätteistä joudutaan kuljettamaan käsiteltäväksi useamman sadan kilometrin päähän. Jätevedenpuhdistamoille joudutaan lisäksi mahdollisesti tekemään varsin merkittäviä lisäinvestointeja sinällään pienten jätemäärien käsittelyä varten, minkä seurauksena jätevesitaksaan voidaan joutua tekemään merkittäviä korotuksia. Maatalouden käyttämän veden osuus on merkittävä ja Siikajoen kunnan alueelle suunnitellaan edelleen myös uusia suuria maatalouden tuotantoyksiköitä. Yhtiön on varauduttava osaltaan näiden uusien tuotantoyksiköiden aiheuttamaan lisäinvestointitarpeeseen koskien vedenjakelujärjestelmän kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Vaikka varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolella olevien kuntien tilanne onkin varsin vaikea, on Siikajoen kunnan toiminta jatkunut vakaana ja kunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa näyttävät vähintään yhtä hyviltä kuin naapurikunnissa. Hyvin hoidettu vesi- ja jätevesihuolto on osaltaan yksi perusedellytys tarkasteltaessa kuntien vetovoimaisuutta asutuksen ja yritystoiminnan kannalta. Paavolan Vesi Oy Hallitus

16 Paavolan Vesi Oy TASE V a s t a a v a a 01.01.2016-31.12.2016 01.01.2015-31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 368 316,70 351 722,96 Rakennukset ja rakennelmat 165 549,27 37 858,17 Koneet ja kalusto 776 766,99 633 620,20 Muut aineelliset hyödykkeet 1 677 123,61 1 654 688,01 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 987 756,57 2 677 889,34 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 10 937,91 10 937,91 Sijoitukset yhteensä 10 937,91 10 937,91 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 998 694,48 2 688 827,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 82 357,26 104 458,82 Vaihto-omaisuus yhteensä 82 357,26 104 458,82 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 50 000,00 50 000,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 50 000,00 50 000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 62 912,87 55 750,54 Siirtosaamiset 13 210,88 31 338,86 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 76 123,75 87 089,40 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 414 588,04 115 115,68 Rahoitusarvopaperit yhteensä 414 588,04 115 115,68 Rahat ja pankkisaamiset 1 414 984,46 1 825 474,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 038 053,51 2 182 138,23 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 5 036 747,99 4 870 965,48 Paavolan Vesi Oy TASE V a s t a t t a v a a 01.01.2016-31.12.2016 01.01.2015-31.12.2015 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 100 734,48 100 734,48 Ylikurssirahasto 98 632,13 98 632,13 Vararahasto 463 711,94 463 711,94 Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 20 146,88 20 146,88 Muut rahastot 256 460,29 241 851,99 Muut rahastot yhteensä 740 319,11 725 710,81 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2 960 269,97 2 828 795,32 Tilikauden Pääomalainat voitto (tappio) 146 034,62 0,00 146 082,95 0,00 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 045 990,31 3 899 955,69 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 21 121,99 21 121,99 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN PAKOLLISET VARAUKSETKERTYMÄ YHTEENSÄ PAKOLLISET Eläkevaraukset Verovaraukset Muut pakolliset VARAUKSET varaukset YHTEENSÄ 21 121,99 0,00 21 121,99 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut 730 369,64 720 124,64 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 730 369,64 720 124,64 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 3 694,25 3 449,30 Ostovelat 65 125,20 61 439,96 Muut velat 105 229,06 106 956,18 Siirtovelat 65 217,54 57 917,72 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 239 266,05 229 763,16 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 969 635,69 949 887,80 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 5 036 747,99 4 870 965,48

17 Paavolan Vesi Oy TULOSLASKELMA 01.01.2016-31.12.2016 01.01.2015-31.12.2015 L I I K E V A I H T O 1 186 513,94 1 133 236,81 Liiketoiminnan muut tuotot 16 844,04 10 013,67 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -190 803,99-196 038,77 Varastojen muutos -22 101,56 4 163,27 Ulkopuoliset palvelut -11 001,17-13 416,39 Materiaalit ja palvelut yhteensä -223 906,72-205 291,89 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -319 421,08-316 829,39 Henkilösivukulut Eläkekulut -61 805,87-61 284,88 Muut henkilösivukulut -16 515,82-20 000,41 Henkilöstökulut yhteensä -397 742,77-398 114,68 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -226 285,21-210 609,97 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -226 285,21-210 609,97 Liiketoiminnan muut kulut -196 837,30-199 255,71 L I I K E V O I T T O ( - T A P P I O ) 158 585,98 129 978,23 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 24 612,70 53 562,80 Korkokulut ja muut rahoituskulut -7,34-71,53 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 24 605,36 53 491,27 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 183 191,34 183 469,50 Tilinpäätössiirrot Tuloverot Muut välittömät verot -37 156,72-37 386,55 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 146 034,62 146 082,95