ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää liikenneonnettomuustietokantaa poliisin onnettomuustietojen perusteella. Liikennevakuutuskeskuksessa toimiva Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) sen sijaan kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä omaisuusvahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. VALT:n tilastoissa onkin paljon sellaisia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy poliisin tiedoissa. Eri vertailututkimuksissa on saatu toisistaan poikkeavia tuloksia siitä, kuinka suuri osa onnettomuuksista kirjautuu poliisin rekistereihin: kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet kirjataan poliisin rekistereihin, henkilövahinko-onnettomuuksista kirjautuu vajaasta viidesosasta kahteen kolmasosaan ja aineellisista vahingoista alle kolmasosa. Tarkasteltaessa poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määriä ja jakaumia, tulee muistaa, että etenkin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden keskinäisten onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden henkilöiden määrä on todennäköisesti selvästi poliisin tilastoja suurempi. Esimerkin tilastovajauksesta antaa Pohjois-Kymenlaaksossa tehty selvitys, jossa verrattiin poliisin tietoon tulleita polkupyöräonnettomuuksien uhrimääriä erikoissairaanhoidon tapaturmatilastoihin. Selvityksessä todettiin, että vuoden aikana erikoissairaanhoitoa sai 110 polkupyöräonnettomuuden uhria, kun samana ajanjaksona poliisin tietoon tuli 19 onnettomuutta, jossa osallisena oli polkupyörä. Tämän aineiston mukaan poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa polkupyöräonnettomuuksien peittävyys olisi vain noin 20 prosenttia. Molemmissa tilastoissa olleita tapauksia oli alle 10. Eri selvitysten ja tilastojen vertailtavuuden ongelmien vuoksi onkin aina tärkeää mainita aineiston lähde. Tiehallinnon onnettomuusrekisteri perustuu Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin niistä onnettomuuksista, jotka ovat tulleet poliisin tietoon. Näissä tiedoissa on mukana sekä maanteillä että katuverkolla ja yksityisteillä tapahtuneita onnettomuuksia. Tiehallinto paikantaa maanteillä tapahtuneet onnettomuudet. Tiehallinnon onnettomuusrekisterin tiedot poikkeavat Tilastokeskuksen aineistosta jonkin verran, mikä selittyy osin katuverkolla ja yksityisteillä tapahtuneilla onnettomuuksilla. Nurmijärvellä vuosina 1999-2008 tapahtuneista onnettomuuksista laadittu onnettomuusanalyysi perustuu Tiehallinnon ja Tilastokeskuksen tilastotietoihin. Tilastokeskuksen tiedot ovat ajanjaksolta 1999-2008 ja niiden avulla on verrattu Nurmijärven tilastoja Uudenmaan maakuntaan sekä koko Suomeen keskimäärin. Vuosina 2004-2008 tapahtuneita onnettomuuksia on tutkittu laajemmin ja tämä analyysi perustuu Tiehallinnon tilastotietoihin. Nämä aineistot eroavat toisistaan, minkä vuoksi tietoja tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota aineiston lähteeseen. Tiehallinnon onnettomuusrekisteristä poimittuun aineistoon vuosilta 2004-2008 on lisätty yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden tiedot, jotka puuttuivat aineistosta. Näin ollen Tiehallinnon aineistossa ovat mukana kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet sekä lähes kaikki loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet.
2 VERTAILU MAAKUNTAAN JA KOKO MAAHAN (TILASTOKESKUKSEN AINEISTO) 2.1 Yleistä Tilastokeskuksen aineisto sisältää yhteensä 1962 Nurmijärvellä tapahtunutta onnettomuutta vuosilta 1999-2008. Onnettomuuksista yhteensä 23 % johti henkilövahinkoihin. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuudet vuosittain. Onnettomuuksien kokonaismäärä vähentyi vuodesta 1999 vuoteen 2006 ollen alimmillaan vuonna 2006. Tämän jälkeen onnettomuuksien lukumäärä kuitenkin selvästi kasvoi kahtena seuraavana vuonna. Eniten onnettomuuksia kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtui vuonna 2008. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vuosittainen vaihtelu ei noudata onnettomuuksien kokonaismäärän vaihtelua. Kaikkien onnettomuuksien lukumäärän vähentyessä vuodesta 1999 alkaen pysyi henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä jokseenkin samana tai aaltomaisesti hieman kasvoi muutaman vuoden välein. Vuonna 2008, jolloin onnettomuuksien kokonaismäärä oli korkeimmillaan kymmeneen vuoteen, oli henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä kuitenkin kolmanneksi alimmalla tasolla. Onnettomuudet vuosina 1999-2008 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999-25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 Vuosi Kuolemaan Loukkaantumiseen Omaisuusvahinkoon Yhteensä johtanut johtanut johtanut 2008 1 41 182 224 2007 5 50 130 185 2006 2 45 118 165 2005 2 42 145 189 2004-32 148 180 2003 4 49 138 191 2002 6 40 153 199 2001 1 45 163 209 2000 1 36 169 206 1999 4 51 159 214 Yhteensä 26 431 1 505 1 962 Kuva 1 & taulukko 1. Nurmijärvellä vuosina 1999-2008 tapahtuneet onnettomuudet (Lähde: Tilastokeskus)
Kuvassa 2 on verrattu keskenään Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa tapahtuneita henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksien vuosittaiset lukumäärät on suhteutettu asukaslukuun kullakin alueella, mikä mahdollistaa niiden keskinäisen vertailun. Nurmijärven pienemmän havaintomäärän vuoksi kunnan tilastokäyrässä on maakuntaa ja koko maata jyrkemmät vaihtelut. Nurmijärvellä tapahtui useana vuonna enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vain vuosina 2000 ja 2004 Nurmijärvellä tapahtui selvästi Uudenmaan keskiarvoa vähemmän onnettomuuksia. Koko maahan verrattuna yhteensä viitenä vuotena Nurmijärvellä tapahtui koko maan keskiarvoa vähemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Oheisen kuvan mukaisesti Uudellamaalla tapahtui koko Suomen tasoon nähden vähemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia 2000-luvulla. 2.00 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosina 1999-2008 onnettomuutta / 1000 asukasta 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 0.80 0.60 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Nurmijärvi Uusimaa Koko maa Kuva 2. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina 1999-2008. (Lähde: Tilastokeskus) 2.2 Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Nurmijärvellä tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui enemmän ihmisiä kuin maakunnassa tai koko Suomessa keskimäärin vuosina 1999-2008. Vain vuosina 2000, 2004 ja 2005 Nurmijärvellä oli liikenneonnettomuuksien uhreja koko Uudenmaan keskiarvoa vähemmän. Kuten onnettomuuksien lukumäärä, myös niissä kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä oli Uudellamaalla koko maan tasoa alhaisempi. Kuvassa 3 on esitetty onnettomuuksissa vuosittain kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä suhteutettuna asukaslukuun Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa.
2.60 Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1999-2008 2.40 henkilöä / 1000 asukasta 2.20 2.00 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Nurmijärvi Uusimaa Koko maa vuosi Kuva 3. Onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina 1999-2008. (Lähde: Tilastokeskus) 2.3 Vertailu kulkumuodoittain Kulkumuodoittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärvellä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa vähemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä (kuva 4). Muiden kulkumuotojen osalta tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Sekä mopolla ja moottoripyörällä että henkilöautolla liikkuneita kuoli tai loukkaantui Nurmijärvellä enemmän kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Kaikkien kulkumuotojen vertailussa Nurmijärven tilanne on Uudenmaan ja koko Suomen tasoa synkempi. 1.80 1.60 1.40 Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain vuosina 1999-2008 henkilöä / 1000 asukasta 1.20 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 - Jalankulkija Polkupyörä Mopo Moottoripyörä Henkilöauto (kuljettaja) Henkilöauto (matkustaja) Kaikki kulkumuodot Nurmijärvi Uusimaa Koko maa Kuva 4. Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina 1999-2008. (Lähde: Tilastokeskus)
Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden suhteelliset määrät vain jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mopoilijoiden osalta, jolloin erot nähdään edellistä kuvaa selkeämmin. Kuten todettiin, jalankulun ja pyöräilyn osalta liikenneturvallisuuden tila oli selvästi maakuntaa ja koko maata parempi, mutta mopoilun osalta tilanne oli huonompi. Kuolleet ja loukkaantuneet kevyen liikenteen kulkumuodoittain vuosina 1999-2008 0.25 henkilöä / 1000 asukasta 0.20 0.15 0.10 0.05 - Jalankulkija Polkupyörä Mopo Nurmijärvi Uusimaa Koko maa Kuva 5. Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kevyen liikenteen kulkumuodoittain asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina 1999-2008. (Lähde: Tilastokeskus)
3 ANALYYSI NURMIJÄRVELLÄ VUOSINA 2004-2008 TAPAHTUNEISTA ONNETTOMUUKSISTA (TIEHALLINNON AINEISTO) 3.1 Yleistä Tiehallinnon onnettomuusrekisteristä poimittu aineisto sisältää yhteensä 936 onnettomuutta, jotka tapahtuivat Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. Näistä yhteensä 10 onnettomuutta (1 %) johti kuolemaan ja 190 (20 %) loukkaantumiseen. Omaisuusvahinkoja aiheutui 736 onnettomuudessa, mikä on noin 79 % kaikista onnettomuuksista. Vuosittaiset erot on esitetty edellä kuvassa 1 Tilastokeskuksen aineistosta. 3.2 Onnettomuusluokka Onnettomuusluokittain tarkasteltuna suurin osa Nurmijärvellä tapahtuneista onnettomuuksista oli peuraonnettomuuksia (yhteensä 336 onnettomuutta). Hirvieläinonnettomuuksia oli kaiken kaikkiaan yli 400 kappaletta, mikä oli 44 % kaikista onnettomuuksista. Erityisesti peuraonnettomuudet olivat kuitenkin seuraukseltaan lieviä. Hirvieläinonnettomuuksista alle 4 % johti henkilövahinkoihin. Kokonaismäärältään toiseksi eniten oli yksittäisonnettomuuksia (147 onnettomuutta). Näistä suurin osa (noin 90 %) oli tieltä suistumisia. Yksittäisonnettomuudet olivat seurauksiltaan melko vakavia, sillä yli kolmannes niistä johti henkilövahinkoon. Jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksia oli vähän, mutta mopedionnettomuuksien määrä ylitti muun muassa kääntymis-, ohitus- kohtaamis- ja peräänajo-onnettomuudet. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa seuraukset olivat usein vakavia. Noin 75 % jalankulkija-, polkupyörä- ja mopedionnettomuuksista johti henkilövahinkoon. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuosien 2004-2008 onnettomuudet onnettomuusluokittain. Yhteensä 160 tapauksesta ei ole tiedossa onnettomuusluokkaa. Onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 2004-2008 Yksittäisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Mopedionnettomuus Polkupyöräonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Hirvionnettomuus Peuraonnettomuus Muu eläinonnettomuus 336 Muu onnettomuus Ei tiedossa 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kuva 6. Onnettomuudet onnettomuusluokittain Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Tiehallinto)
3.3 Tapahtuma-aika Suurin osa onnettomuuksista tapahtui syksyllä, mikä selittyy pääosin hirvieläinonnettomuuksien korkealla määrällä (kuva 7). Eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui toukokuussa ja heinäkuussa. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuivat pääosin huhtikuusta syyskuuhun välisenä aikana. Vähiten onnettomuuksia tapahtui maalis-huhtikuussa. Onnettomuudet kuukausittain vuosina 2004-2008 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Kuva 7. Onnettomuudet kuukausittain Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Tiehallinto) Viikonpäivittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtui perjantaisin (kuva 8). Vähiten onnettomuuksia tapahtui sunnuntaisin, jolloin myös liikennettä on vähän. Eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui torstaisin ja lauantaisin. Onnettomuudet viikonpäivittäin vuosina 2004-2008 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kuva 8. Onnettomuudet viikonpäivittäin Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Tiehallinto)
Merkittävä osa onnettomuuksista ajoittui aamu- ja iltaruuhkiin kello 6-8 ja 16-18 välisiin aikoihin (kuva 9). Vähiten onnettomuuksia sen sijaan tapahtui yöaikaan ja aamupäivisin. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten iltapäivisin kello 14-17 välisenä aikana. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet jakautuivat melko tasaisesti eri vuorokaudenaikoihin. Onnettomuudet tunneittain vuosina 2004-2008 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 Ei tiedossa Kuva 9. Onnettomuudet tunneittain Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Tiehallinto) 3.4 Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Tiehallinnon onnettomuusrekisterin mukaisesti Nurmijärvellä vuosina 2004-2008 tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa oli osallisena noin 1560 henkilöä. Heistä 10 (1 %) kuoli ja noin 250 (16 %) loukkaantui. Yli 1100 henkilöä joutui onnettomuuteen, mutta ei kärsinyt henkilövahinkoa. Lisäksi noin 190 henkilön osalta ei ole tiedossa aiheutuiko heille henkilövahinkoja. Onnettomuuteen joutuneista miehiä oli 65 % ja naisia 29 %, lisäksi noin 6 % kohdalla henkilön sukupuolta ei oltu kirjattu. Suurin osa onnettomuuteen joutuneista oli ajoneuvon kuljettajia (77 %). Ajoneuvon matkustajia oli noin 23 % ja jalankulkijoita noin 1 %. Noin 4 % onnettomuudessa osallisena olleista kuljettajista oli uusia kuljettajia, jotka toisin sanoen olivat saaneet ajokortin korkeintaan vuosi ennen onnettomuusajankohtaa. Ajokortittomia kuljettajia oli noin 2 % ja ulkomaalaisen ajokortin haltijoita 1 %. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuuteen joutuneiden henkilöiden ikäjakauma. Eniten onnettomuuksia tapahtui 18-19 vuotiaille. Yhteensä 82 tämän ikäistä nurmijärveläistä oli osallisena liikenneonnettomuudessa vuosina 2004-2008 ja heistä noin 20 loukkaantui. Nämä ikäryhmät, juuri ajokortin saaneet nuoret aikuiset, ovat liikenneonnettomuustilastoissa yleensä kärjessä myös muissa kunnissa, joten Nurmijärvellä tilanne ei ole sikäli poikkeava. Erityisen huolestuttavaa Nurmijärvellä on 15-vuotiaiden ikäryhmä, jolle tapahtui huomattavan paljon onnettomuuksia. Lisäksi näistä hyvin merkittävä osa johti henkilövahinkoon. Yhteensä 35 15-vuotiasta oli osallisena liikenneonnettomuudessa ja heistä noin 20 loukkaantui. Myös 16-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvia joutui valitettavan usein onnettomuuteen, sillä yhteensä 26 16-vuotiasta oli osallisena liikenneonnettomuudessa. Heistä lähes 20 loukkaantui ja 1 kuoli.
15- ja 16-vuotiaiden onnettomuusluvut ovat selvästi synkistyneet viime vuosien aikana, mikä selittyy mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisenä. Edellisellä viiden vuoden jaksolla (vuosina 1999-2003) 15- ja 16-vuotiaita oli osallisena onnettomuuksissa hieman yli 30, joten onnettomuuteen joutuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Onnettomuuteen joutuneet ikäryhmittäin vuosina 2004-2008 45 40 35 30 henkilöä 25 20 15 10 5 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 Kuollut Loukkaantunut Omaisuusvahinko Vakavuus ei tiedossa ikä (vuotta) Kuva 10. Onnettomuudet joutuneet henkilöt ikäryhmittäin Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Tiehallinto) Nurmijärven ikäjakauma noudattaa jokseenkin koko maan keskiarvoa. 15-16 -vuotiaita lukuun ottamatta onnettomuuksiin joutuneita on melko tasaisesti muissa ikäryhmissä, eikä esiin noussut mitään poikkeavaa ikäryhmää. Pienen otoskoon vuoksi jokin yksittäinen ryhmä näyttää muita suuremmalta (esimerkiksi 57-vuotiaat). Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien uhrit olivat kaikki eri ikäryhmistä. Yhteensä 187 tapauksessa mahdollisia henkilövahinkoja ei oltu kirjattu, mutta henkilön ikä oli tiedossa (kuvassa harmaalla). Yhteensä 264 tapauksessa henkilön ikä ei ollut tiedossa. 3.5 Päihteet Tiehallinnon onnettomuusaineiston mukaan yhteensä 78 onnettomuuteen joutunutta ajoneuvon kuljettajaa oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä suurimmalla osalla (72 henkilöä) veren alkoholipitoisuus oli yli 0,5 promillea, mikä ylittää rattijuopumusrajan. Törkeän rattijuopumuksen rajan (1,2 promillea) ylitti peräti 56 kuljettajaa. Alkoholin vaikutuksen alaisena olleista kuljettajista 72 % oli miehiä ja 26 % naisia, lisäksi kuljettajan sukupuolta ei oltu kirjattu 3 %:ssa tapauksissa. Rattijuoppojen lisäksi yhteensä 15 kuljettajaa oli tai epäiltiin olleen huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena.