1 LOIMAAN KAUPUNKI VAMMAISPALVELULAIN JA - ASETUKSEN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN MYÖNTÄ MISOHJEET 1.1.2009 ALKAEN YLEISTÄ Vammaispalveluja järjestettäessä noudatetaan vam maispalvelulakia (380/87) ja -asetusta (759/87) niihin tullein muutoksin. Näiden ohjeiden tarkoitus on antaa tarkempia käytännön ohjeita. Ohjeistuksen päivityksessä on käytetty Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa hankkeen tuottamaa käsikirjaa Vammaispalvelun sosiaalityön yhteinen toimintakäytäntö. Ohjeilla ei voida rajata kenenkään lakiin perustuvaa oikeutta palvelujen saantiin. Mikäli ohjeista poiketaan tulee asiakkaan asiakirjoihin merkitä poikkeamisen perustelut. Vammaispalvelulaki on toissijainen (VPL 4 ). Lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Mahdollisuus saada riittävät palvelut ensisijaisten järjestelmien kautta tulee aina selvittää. Palvelujen koordinoimiseksi tulisikin vaikeavammaiselle henkilölle laatia palvelusuunni telma. Vammaispalvelulain mukaisia taloudellisia tukitoi mia on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä (VPA 20 ). Ensimmäisen kerran palveluja ja tukitoimia haetta essa tulee hakemuksen liitteenä aina olla lääkä rinlausunto. Asian ratkaisemisen kannalta tarpeel liset muut asiantuntijalausunnot tulee myös hank kia. VAIKEAVAMMAISILLE TARKOITETUT PALVELUT JA TUKITOI MET Asunnon muutostyöt Kunnilla on erityinen järjestämisvelvollisuus vaikeavammaisten asuntojen muutostöihin. Tästä syystä tulee muutostöihin varatut määrärahat koh dentaa vaikeavammaisiin. Korvauksen piiriin kuuluvat vain sellaiset muutos työt, joita vaikeavammainen henkilö välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Muutostöitä korvataan vain tarkoituksenmukaiseen asumiseen henkilön vakituisessa asunnossa. Mikäli henkilö ei omista asuntoa, tarvitaan asunnon omistajan suostumus. Ennen päätöksentekoa on hankittava riittävät asia ntuntijalausunnot muutostyön tarpeesta ja tarkoi tuksenmukaisuudesta ja kustannusten kohtuullisuu desta (esim. lääkäri, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja ympäristöpalvelukeskuksen lausunto). Päätökseen tulee kirjata voimassaoloaika, so. toimenpiteisiin tulee ryhtyä viivytyksettä ja viimeistään 6 kuukauden kuluessa päätöksestä. Muussa tapauksessa päätös raukeaa. Myönnetty tuki suoritetaan lasku jen mukaan korjauksen aikana tai 6kk:n 1
2 sisällä sen jälkeen. 2
3 Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Välttämättömän välineen tai laitteen hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset korvataan, mikäli ne eivät kuulu muun viranomaisen korvatta viin (esim. KELA, terveydenhuolto, työvoimahallin to tai tapaturmavirasto). Pääsääntöisesti asuntoon kiinteästi asennettavat laitteet kuuluvat sosiaalitoimen ja irralliset laitteet terveydenhuollon kustannettaviksi. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja lait teita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat asuntoon kiinteästi asennettavat väli neet ja laitteet (esim. porrashissi, nostolevy, induktiosilmukka). Välineen tai laitteen ja vamman tai sairauden välillä tulee olla syy-yhteys. Laite voidaan myöntää myös käytettäväksi. Tällöin laitteen korjaus- ja huoltokustannuksista vastaa sosiaalilautakunta. Asuntoon kuuluvien välineet ja laitteet ja niiden asennustyöt korvataan kohtuullisina kokonaan. Kustannusten kohtuullisuutta harkittaessa tulee tiedustella tarjouksia vastaavasta laitteesta useammasta kuin yhdestä paikasta. Myönnetty tuki suoritetaan laskujen mukaan joko suoraan liikkeelle tai kuittia vastaan asiakkaalle. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VPA 5 ). Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattopalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset (VPA 4 ). Kuljetuspalveluja myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle, jonka kotikuntalain mukainen kotikunta on Loimaa. Kuljetuspalveluna voidaan myöntää välttämättömien työ- ja opiskelumatkojen lisäksi enintään 18 yh densuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnassa tai lähialueella. Lähialue on määriteltävä tapauskohtaisesti asiakkaan olosuhteet huomioonottaen. Asuinkunnan ulkopuolelle ulottuvan matkan pituus voi olla enintään n. 45 km /suunta. Asiakkaan omavastuu määräytyy matkan pituuden perusteella kulloinkin voimassa olevan vahvistetun vakiovuoroisen linja-autoliikenteen taksan mukaan. Sotaveteraanit ovat kuitenkin vapautetut omavastuusta. Mikäli matkan pituus jää taulukossa 3
4 määriteltyjen matkojen väliin pyöristetään omavastuu lähimpään ylimpään taksaan. Lähialuetta pidemmälle ulottuvia matkoja hyväksytään 4 yhdensuuntaista vuodessa. Tällöin huomioidaan korkeintaan 100 km:n pituinen matka. Sairausvakuutuslain piiriin kuuluvia matkoja ei korvata, kuten ei myöskään muita matkoja, joihin saa korvauksen jollain muulla perusteella. Taksin odotusaikaa voi yhteen yhdensuuntaiseen matkaan sisältyä korkein taan 15 minuuttia. Kuitenkin matka asiakaan kotoa tai vastaavasta paikasta (paikka A) paikkaan B ja sieltä takaisin paikkaan A on aina kaksi yhdensuuntaista matkaa. Erillisen anomuksen perusteella voidaan korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat, kun alaikäisen vaikeavammai sen omainen toimii kuljettajana. Korvauksen määrä on tällöin voimassa olevan KVTES:n mukainen korvaus oman auton käytöstä (0,44 /km v. 2008). Asumispalvelut Vaikeavammaiselle henkilölle järjestetään palvelu asumista mikäli hän sitä vammansa tai sairautensa takia välttämättä tarvitsee, eikä hän ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Palveluasumista järjestetään ensisijaisesti: Loimaan kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen omana toimintana palveluasumista tuottavissa yksiköissä. Ostopalveluina muilta palvelutaloilta tarvittaessa Asiakkaan omassa asunnossa tuottamalla sinne tarvittavat palvelut tai asunnon muutostyöt. Kotiin tuotetun palveluasumisen sisältö tulee määritellä asumispalvelupäätöksessä yksityiskohtaisesti. Tapauskohtaisesti on selvitettävä tarkoituksenmu kaisin ratkaisu. Tulkkipalvelut Palvelua on järjestettävä henkilölle, joka vamman sa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua selviytyäkseen tavanomaisen elämän toi minnoista. Vaikeavammaisena henkilönä pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai puhe vammaista henkilöä. Vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä on oikeus saada enintään 360 ja muulla lain tarkoit tamalla vaikeavammaisella enintään 180 tulkinta tuntia kalenterivuoden aikana. Opiskeluun liittyvänä tulkkipalveluja on kuitenkin järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö vält tämättä niitä tarvitsee selviytyäkseen opinnois taan. Opiskelutulkkien palkkaaminen kuuluu ensisijaisesti oppilaitok sille. Tulkin tulee pääsääntöisesti olla tehtävään koulutuksen saanut henkilö. Mikäli tulkiksi esitetään henkilöä, jolla ei ole tehtävään vaadittua koulutusta, tulee hänen 4
5 soveltuvuutensa tehtävään selvittää. Tulkkipalkkioita korvattaessa noudatetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksia. Palkkiona maksetaan vähin tään puolen tunnin korvausta vas taava palkkio. Sen jälkeen jatkuneesta tulkinta-ajasta maksetaan palkkio kultakin täydeltä neljän nestunnilta. Tuntipalkkaa käytetään niissä tapauksissa, joissa tulkintatyö kestää enintään yhden päivän. Yhtä päivää pitemmässä tulkintatyössä sovelletaan päi väpalkkiota (vähin tään seitsemän aktiivista työtuntia). Päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoimintaa on järjestettävä sellaiselle työkyvyttömälle vaikeavammaiselle henkilölle, joka ei voi osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Työtoiminta on aina ensisijainen palvelumuoto. Päivätoiminnassa ei voida valmistaa tuotteita tai tuottaa palveluita eikä siihen osallistumisesta makseta asiakkaalle ahkeruus- tai vastaavaa palkkiota. Asiakkaalle on tämän lain mukaan oikeus osallistua päivätoimintaan mahdollisuuksien mukaan viitenä päivänä viikossa tai asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan tätä harvemmin. Päivätoiminta järjestetään muualla kuin asiakkaan omassa asunnossa. Päivätoimintaa voidaan järjestää esim. palvelutalojen yhteistiloissa. Päivätoimintaa voidaan myös hankkia ostopalveluna. Itse toimintaan osallistuminen on ilmaista, mutta kuljetuksista päivätoimintaan tai sen aikana tarjotuista aterioista voidaan periä maksu. KAIKILLE VAMMAISILLE TARKOITETUT PALVELUT JA TUKI TOIMET Kuntoutusohjaus Sopeutumisvalmennus Näitä palveluja ja tukitoimia järjestetään käytet tävissä olevien määrärahojen puitteissa, koska erityistä järjestämisvelvollisuutta ei ole. Kuntoutusohjaus kuuluu pääsääntöisesti lääkinnäl liseen kuntoutukseen. Kuntoutusohjaajat toimivat keskussairaaloissa ja vammaisjärjestöissä. Ohjaus ta voi antaa ainoastaan koulutettu henkilö. Kun toutusohjaajan apua käytetään tarvittaessa hyväk si. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyh teisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Yksilöllisen tai perhekohtaisen sopeutumisvalmen nuksen muotoja ovat mm: Viittomakielen opetus Sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen Asumisvalmennus Pistekirjoituksen opetus Liikkumistaidon opetus Palvelujen käytön opetus Koska käytettävissä olevat määrärahat ovat rajal liset tulee keskittyä vain välttämättömim pään, liikkumis- ja kommunikaatiotaitojen opetta miseen. Pelkkään 5
6 harrastustoiminnan tukemiseen ei avustus ta myönnetä. Avustukset kohdistetaan ensisijaisesti vammaisille henkilöille, ei perheenjäsenten kurssitukseen. Henkilökohtainen avustaja Henkilökohtaisella avustajalla lisätään ja ylläpidetään vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista sekä toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia. Kustannukset henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta voidaan korvata sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa työssä tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Avustajaa ei ole tarkoitettu pelkästään vammaisen henkilön perushoitoa varten. Vammainen henkilö toimii avustajan työnantajana ja kunta korvaa avustajasta aiheutuneet kustannukset asetuksen mukaan. Avustajan tarve voi olla myös tilapäistä. Ensisijaisesti henkilökohtaisen avustajan palkkauksesta aiheutuneita kustannuksia korvataan vaikeavammaiselle henkilölle tai ensimmäiseen ammattiin opiskelevalle lukion tai ammatillisen oppilaitoksen vammaiselle opiskelijalle. Avustajan palkkauksen suuruutta arvioitaessa käytetään ohjeena kotihoidonhenkilöstön palkkausta. Palkkauksessa huomioidaan myös avustajan koulutus ja työkokemus vastaavasta työstä. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tar vittavat välineet, koneet ja laitteet Vammaisen henkilön välttämättä liikkumisessa, viestinnässä tai muussa omatoimisessa suoriutumi sessa tarvitseman laitteen hankintakustannuksista voidaan määrärahojen puitteissa korvata puolet. Laite voidaan myös myöntää käytettäväksi. Kunnilla ei ole näiden välineiden ja laitteiden korvaamiseen erityistä velvollisuutta. Tästä syys tä on aina ennen päätöksentekoa varmistuttava käytettävissä olevista määrärahoista. Avustusta auton hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin myönnetään ensisijaisesti silloin, kun auton tarve on päivittäistä tai lähes päivittäistä työn, opiskelun, yhteiskunnallisen osallistumisen tai näihin verrattavan syyn perusteella. Välineen, koneen tai laitteen tulee edistää vam maisen henkilön omatoimista suoriutumista eli vammaisen on kyettävä itse käyttämään laitetta. Lisäksi laitteen tarve tulee johtua vammasta tai sairaudesta. Kohtuullisista hankintakustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Välineen, koneen tai laitteen korjauskustannuksia ei korvata. Ylimääräiset vaatetus- ja erityisravintokustannukset Pääsääntöisesti ylimääräisiä vaatetuskustannuksia ja erityisravintokustannuksia sekä muita palveluita myönnetään vain erityistapauksissa kalenterivuodeksi kerrallaan. 6
7 7