LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 109/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-73 Annettu julkipanon jälkeen 10.12.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Tekopohjavesilaitoksen rakentaminen ja pohjaveden ottaminen siitä, määräaikainen lupa, Hanko Hangon kaupunki HAKEMUS Hangon kaupunki on 8.3.2004 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt määräaikaista lupaa tekopohjaveden imeytyskokeille 31.3.2007 saakka. Lupaa on haettu 2 200 m 3 /d pohjavesimäärän ottamiseen siiviläputkikaivoista kuukausikeskiarvona laskettuna ja tekopohjaveden muodostamiseen Hangon kaupungin Koverharin kylän tilalla RN:o 1:124. SUUNNITELMA Hangon kaupungin vedenhankinta Isolähteen vedenottamo Hangon kaupungin vesijohtoverkostoon otetaan pohjavettä Salpausselkään rakennetuista pohjavedenottamoista. Vuonna 2003 on vesijohtoverkostoon pumpattu vettä keskimäärin 4 412 m 3 /d. Vuosien 2002-2003 aikana pohjaveden muodostuminen on ollut poikkeuksellisen vähäistä, minkä seurauksena vedenottamoista ei saada kaikin ajoin riittävästi vettä vesijohtoverkostoon, joten vedenkulutusta on jouduttu rajoittamaan. Isolähteen vedenottamo on rakennettu siten, että vesi pumpataan lähdepurosta hiekkasuodatuslaitokseen, josta suodatettu vesi johdetaan kaupungin vesijohtoverkostoon. Varsinkin kesäaikoina hiekkasuodattimissa on esiintynyt bakteerikasvustoja, joten vesi kloorataan verkostoon johdettaessa. Käyttöön saatavan veden määrä riippuu lähdepuron virtaamasta, mikä vaihtelee sadannan seurauksena. Isolähteen vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden 24.3.1987 myöntämä lupa (nro 17/1987/3) Isolähteen pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä enintään 2 200 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Keskimäärin vettä on pumpattu kaupungin vesijohtoverkostoon 697 m 3 /d. Vuosina 2002-
2 2003 sadanta ja pohjaveden muodostuminen on ollut poikkeuksellisen vähäistä, jolloin Isolähteen vedenottamosta käyttöön saatava vesimäärä on ollut alimmillaan vain 500 m 3 /d. Hankkeen tarkoitus Isolähteen vedenottamoa on suunniteltu muutettavaksi siten, että vedenotto siirretään nykyisestä lähdepurossa sijaitsevasta padosta ylempänä Salpausselässä sijaitseviin, rakennettaviin kolmeen siiviläputkikaivoon, joista vesi pumpataan vesijohtoverkostoon. Isolähteen valuma-alueelle imeytetään lähteestä purkautuva pohjavesi, jolloin lähteen virtaus- ja luonnonolosuhteet eivät muutu. Lisäksi valuma-alueelle imeytetään Gennarbylahden pintavesilaitoksesta otettavaa raakavettä tekopohjavedeksi. Hakijalla on Koverhar Oy:n (fuusioitunut Fundia Wire Oy:öön) kanssa yhteinen vesioikeuslain mukainen lupa johtaa pintavettä Gennarbylahdesta. Lupapäätöksessä kuvailtu käyttötarkoitus ei muutu ja veden johtamiseen on ryhdytty ennen vesilain voimaantuloa. Vesi otetaan yhteistä imuputkea pitkin yhteiseen pumppuasemaan, josta se johdetaan maanpäällistä putkea pitkin Isolähteen pohjaveden muodostumisalueelle, jotta käyttöön saadaan vesioikeuden lupapäätöksen mukainen vesimäärä 2 200 m 3 /d. Lähdepuroon rakennetusta pumppaamosta imeytykseen johdettavan vesimäärän arvioidaan normaaliaikana olevan noin 1 000 m 3 /d ja Gennarbylahden pintavedenottamosta imeytykseen johdettava vesimäärä on noin 1500 m 3 /d. Puron virtaama mereen on noin 300 m 3 /d. Lähteestä purkautuva vesimäärä pysyy ennallaan, mikä varmistetaan pohjaveden pinnankorkeutta tarkkailemalla. Hankkeen vaikutukset Isolähteen vedenottamon ympäristö ja valuma-alue ovat lähes luonnonvaraisessa tilassa, eikä alueella ole kaivoja tai muuta pohjaveden käyttöä. Vedenotto ei vaikuta kenenkään vedenhankintaan eikä aiheuta kohtuutonta haittaa kenellekään. Suunnitelmassa on katsottu, ettei Isolähteen vedenottamon muutos aiheuta muutoksia lähdealueen kosteus- ja virtausolosuhteissa. Gennarbylahden hyvälatuisen veden imeytys pohjavedeksi ei myöskään aiheuttane merkittäviä muutoksia lähdealueen veden laadussa. Voimassa olevan luvan mukainen vedenotto ei voi vaikuttaa Gennarbylahden pintaveden korkeuteen. Tekopohjaveden imeytysalueella sadetusimeytyksen seurauksena tapahtuu pintakasvuston rehevöitymistä, mutta maisemakuva ei merkittävästi muutu eikä maaston pinnanmuotoja muuteta muualla kuin johtolinjojen kaivualueella. Luonnontilaisen lähteen virtaamaa lisätään keinoimeytyksellä, mutta lähdettä tai sen ympäristöä ei muuteta fyysisesti. Lähdealtaan tilavuus ei muutu eikä lähdealtaasta virtaavan puron virtaama lisäänny. Lähteestä purkautuvan veden laadunkaan ei arvioida muuttuvan merkittävästi.
Tekopohjaveden valmistus 3 Isolähteen kosteikkoalueella kasvaa luonnonsuojelulain 42 :n nojalla koko maassa rauhoitettu lähdesara (carex paniculata). Lähdesara on viihtynyt luonnontilaisesti virtaavan puron ympärillä. Puron vedenlaadun ei arvioida heikkenevän eikä veden lämpötila muutu. Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema on tehnyt lähdesaran seurannan kesällä 2003 ja suorittaa tarkkailun myös tekopohjaveden muodostamisen aikana. Isolähteen vedenottamon tekopohjavesi valmistetaan siten, että harjun päälle imeytetään vettä kahdella erillisellä sadetusjärjestelmällä. Toiseen sadetusjärjestelmään vesi johdetaan Isolähteen lähdepuron nykyisestä vedenottamosta ja toiseen Gennarbylahden pumppaamosta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa molemmat sadettimet sijoitetaan imeytysalueelle, joka sijaitsee maastossa ampumaradan ja sähkölinjan pohjoispuolella. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Gennarbylahden vesi johdetaan imeytysalueelle Gennarbylahden pumppaamosta maanpinnan päällisellä vesijohdolla, jonka pituus on noin 2 800 metriä. Isolähteen vedenottamolta imeytysalueelle rakennettavan vesijohdon pituus on noin 270 metriä. Toisessa vaiheessa Gennarbylahden pintaveden imeyttämiseksi valitaan paras mahdollinen alue mahdollisesti sähkölinjan eteläpuoliselta vuokra-alueelta. Isolähteen lähdepuron pumppaamoon asennetaan uudet, nykyisten pumppujen virtaamaa vastaavat, mutta suuremman nostokorkeuden omaavat uppopumput. Pumppaamon nykyinen hiekkasuodatin muutetaan kalkkirouhealkalointialtaaksi. Sadetusjärjestelmien tuloputket varustetaan virtaaman mittauksella. Imeytysmatka sadettimien ja siiviläputkikaivojen välillä on noin 210 metriä Gennarbyn pintavedelle ja noin 150 metriä lähdepuron vedelle. Sadetetun veden puhdistuminen tapahtuu vajovesikerroksessa ja akviferin maaperässä fysikaalisten ja biologisten puhdistusmekanismien toimesta. Merkittävä osa puhdistumisesta tapahtuu jo vajovesikerroksen noin 3 metriä korkeassa pintakerroksessa, jossa maaperän orgaaninen toiminta on vilkkainta. Tavoitearvona on, että veden viipymä maaperässä on riittävän pitkä, mieluiten vähintään 30 vrk. Isolähteen alueella tehtyjen havaintojen perusteella pohjavesi virtaa luonnostaan ampumaradan alueelta luoteeseen. Vedenotto siiviläputkikaivoista pumppaamalla kääntää pohjaveden virtaussuuntaa kohti kaivoja. Rakennettu Isolähteen vedenottamo on Hangon kaupungin omistuksessa. Vesi tekopohjaveden imeytykseen pumpataan Isolähteen laskupuron aikaisemmin rakennetusta pumppauskaivosta. Siiviläputkikaivot ja tekopohjaveden imeytyskoe tehdään 7,8 ha suuruisella maa-alueella tilasta Kovermalm RN:o 1:124 Koverharin kylässä Hangon kaupungissa. Tilan omistaa Etnarör Oy Ab. Hangon kaupunki on vuokrannut kaivo- ja imeytysalueen vesilaitoksen käyttöön.
4 Imeytettävä pintavesi Imeytysalueen maaperäolosuhteet Virtausolosuhteet ja viipymä Suoritettujen vesianalyysien perusteella Gennarbylahden pintavesi on laatuominaisuuksiltaan raakavedeksi erinomaista pintavettä. Vesinäyte, joka on otettu 7.10.2003, kuuluu kaikkien tutkittujen ominaisuuksiensa perusteella parhaaseen laatuluokkaan, A1. Veden KMnO 4 -luku on alle 20 mg/l, jolloin sitä voidaan käyttää sellaisenaan tekopohjaveden valmistukseen, mikäli viipymä maaperässä on 30-45 d. Tutkitussa vesinäytteessä ei esiintynyt fekaalisia bakteereja. Kaivoista pumpattavan tekopohjaveden ja sen valmistukseen käytettävän pintaveden laatuominaisuuksia tarkkaillaan säännöllisin väliajoin. Imeytysalue on tasoittunutta Salpausselkää, joka leveimmillään on yli 2 km leveä. Muodostuma rajoittuu luoteessa laajaan kallioalueeseen, jonka katkaisee pieni kapea murros, jota kautta suurin osa muodostuvasta pohjavedestä pääsee purkautumaan luoteeseen, Isolähteeseen. Purkautumistaso on noin 3 metriä. Aines on purkautumisalueella pääasiassa hienoa hiekkaa noin 15 metrin paksuudelta. Hienoja hiesu- ja hietavälikerroksia esiintyy. Pohjavedenpinnan taso alueen keskiosissa on 10-14 metriä. Hallfjärdenin ranta-alueilla tavataan hienorakeisia kasvillisuuden sitomia tuulikerroksia. Isolähteen lisäksi osa pohjavedestä purkautuu alueen pohjoisosassa laaksopainanteeseen ja osa kaakkoon suoraan Suomenlahteen. Imeytysalueella tehtyjen tutkimusten perusteella sadetusalueella havaintopisteessä HP 95, joka sijaitsee suunnitellun lähdepuron sadettimen alueella, maanpinnan korkeus (MP) on +24,13 m ja pohjavedenpinnan korkeus (W) +12,09 m. Havaintopisteessä HP 95 maan pintakerros on maalajiltaan hienoa hiekkaa. Hiekkakerroksen alla on huonommin vettä johtava hietakerros noin 10 metrin syvyydessä. Imeytysalueelta siiviläputkikaivoille päin siirryttäessä maalaji muuttuu karkeammaksi ja paremmin vettä läpäiseväksi. Havaintopisteessä HP 90, joka sijaitsee siiviläputkikaivojen alueella, maalaji on soraista hiekkaa tai hiekkaa noin 13 metrin syvyyteen saakka. Tätä syvemmällä on heikommin vettä läpäisevä hienon hiekan kerros. Hyvin vettä johtavan kerroksen (hiekka tai sorainen hiekka) paksuus maaperässä on alueella 10 15 metriä. Hyvin vettä johtavan kerroksen huokostilavuus on arviolta noin 40 % kokonaistilavuudesta. Sadetusputkiston leveys on noin 30 metriä ja pituus noin 90 metriä. Imeytetyn veden voidaan ajatella virtaavan maaperässä aluksi pystysuoraan noin 10 metrin matka pinta-alaltaan noin 3 000 m 2 laajan pinnan läpi. Pohjavedenpinnassa virtaama kääntyy luonnollisen virtaaman suuntaiseksi. Gennarbyn pintaveden imeytyksen enimmäisvirtaama on 1 500 m 3 /d, imeytysalueen pinta-ala noin 3 000 m 2, vajovesivyöhyk-
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 5 keen syvyys noin 10 metriä ja huokostilavuus noin 40 %. Näillä oletuksilla imeytetyn veden keskimääräisen viipymä vajovesivyöhykkeessä on noin 8 d. Etäisyys imeytysalueelta kaivoille on Gennarbylahden vedelle noin 210 metriä, hydraulinen gradientti arviolta 0,03 ja hydraulinen johtavuus keskimäärin arviolta 0,1 cm/s. Näillä arvoilla laskettuna veden keskimääräinen viipymä pohjavesivyöhykkeessä on noin 32 d. Enimmäisvirtaamalla arvio Gennarbylahden veden koko viipymästä maaperässä on noin 40 d. Viipymän arvo on vesi- ja ympäristöhallinnon vuonna 1992 laatiman suosituksen (30-45 d) mukainen. Todellinen viipymä on syytä selvittää kokeellisesti. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 13.4. 13.5.2004 välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että hakija ei ole esittänyt perusteltua laskelmaa veden saatavuudesta. Ympäristökeskus ei tiedä kenen omistamia hakemuksessa mainittu pumppuasema ja yhteinen vesijohto ovat. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pintavesijohdon rakentamisesta tulisi antaa määräykset samassa yhteydessä kun asiassa tehdään päätös koetoiminnasta. Imeytyskenttien ja vara-alueiden sijainti ei selviä hakemusasiakirjoista. Koejaksonkaan aikana ei voida harjoittaa sadetustoimintaa yhtäjaksoisesti samalla alueella useita vuosia. Sadetusjärjestelyistä tulisi laatia tarkemmat suunnitelmat ennen kuin lupa koetoiminnalle myönnetään. Ympäristökeskus on katsonut, että on ilmeistä, että Hangon kaupungille on vuonna 1987 myönnetty ylimitoitettu vedenottolupa. On mahdollista, että lähteen alapuolelta ei saada käyttöön koejakson aikana sitä vesimäärää, mikä sieltä olisi tarkoitus ottaa. Tällöin jouduttaisiin lisäämään vedenottoa Gennarbylahdesta. Ympäristökeskus on katsonut, että lähteen kanssa samalle muodostumisalueelle rakennettujen kaivojen käyttöönotto tulee vaikuttamaan olosuhteisiin lähdealueella. Kuinka imeytyksellä voidaan kompensoida vedenoton vaikutuksia ja millaisista imeyttämismääristä olisi tällöin kysymys jää vielä arvailujen varaan. Pohjavesien purkautumisolosuhteet tulisi tuntea nykyistä tarkemmin. Lähteiden alapuoliset purot saattavat olla sellaisia uomia, joista säädetään vesilain 1 luvun 17 a :ssä. Gennarbylahden vesi on ympäristökeskuksen käytössä olevien tietojen mukaan varsin hyvälaatuista useimpien ominaisuuksien osalta eikä siinä esiinny voimakkaita vuodenaikaisvaihteluita. Sen kloridi ja sulfaattipitoisuudet ovat kuitenkin huomattavasti korkeampia kuin Isolähteen ympäristön pohjavesien yleensä. On oletettavaa, että ai-
6 nakin näiden yhdisteiden osalta tapahtuu pitoisuuksien kasvua myös lähdealueella, jolla saattaa olla myös vaikutuksia alueen kasvillisuuteen. 32 vuorokauden viipymäajalla vedellä kyllästyneessä kerroksessa eivät esimerkiksi orgaaniset ainekset poistu kuin ehkä 50 60 prosenttisesti maaperään imeytetystä vedestä, jolloin valmis tekopohjavesi voi olla vielä riittämättömästi puhdistunutta. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty laskelmia siitä mihin annetut vedenjohtavuus- ja viipymäaika-arvot perustuvat. Ympäristökeskus on katsonut, että kolmen vuoden koejakso on liian lyhyt. Välilliset muutokset tulevat esiin vasta kun joku muu muutos on tapahtunut. Jos lupa koetoiminnalle myönnetään, tulisi tilapäisen luvan keston olla vähintään viisi vuotta siitä kun toiminta aloitetaan alueella. Nyt olemassa olevan vuokrasopimuksen kesto ei saisi olla ensisijainen kriteeri tehtäessä päätöstä koetoiminnalle varattavasta ajasta. Määräajan alkaminen tulisi sitoa koetoiminnan alkamiseen, jolle olisi myös asetettava määräaika. Hydrogeologisiin olosuhteisiin liittyvät selvitykset ympäristökeskus on katsonut toistaiseksi riittämättömiksi. Pohjaveden laadun ja määrän muutokset on puutteellisesti arvioitu. Muun muassa pohjaveden pinnankorkeuksien, pohjaveden laadun ja virtaussuuntien tarkistamiseksi tarvitaan ympäristökeskuksen mukaan lisää havaintoputkia ja maaperän rakenteisiin keskittyviä tutkimuksia. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, ettei hakemusasiakirjoissa ole esitetty tiivistelmää niistä tutkimustuloksista, jotka ovat johtaneet päätökseen imeyttää Gennerbyvikenin pintavettä Isolähteen pohjaveden muodostumisalueelle. Hakemus on kokonaisuudessaan hyvin summittainen. Valtaosa Gennarbyvikeniin kohdistuvasta kuormituksesta tulee ympäröiviltä maa- ja metsätalousmailta ja suurin yksittäinen kuormituslähde on Bonäsån. Kalataloudellisen tutkimuksen yhteydessä on havaittu, että veden ravinnepitoisuus kasvaa kohti lahden sisimpiä osia. Happitilanne on heikko syvänteissä. Haukien elohopeapitoisuudet ovat kohonneita verrattuna rannikkovesien yleiseen tasoon. Ympäristölautakunta on todennut, että hakemuksen mukaan on tarkoitus sadattaa vettä metsästysseurojen käytössä olevan ampumaradan välittömään läheisyyteen. Alustavan ympäristövaikutusten kartoituksen mukaan ampumarata kuormittaa vajaan 10 ha maaaluetta. Kyseinen alue on muutoinkin ollut yli neljäkymmentä vuotta metalliteollisuuden vaikutuspiirissä. Raskasmetallien liikkeitä maaperässä veden imeytysalueella, jossa ph-arvo muuttuu, ei tunneta. Ympäristölautakunta on katsonut, että pintavesissä on monia orgaanisia aineita tai yhdisteitä, jotka ovat erityisen haitallisia, esimerkiksi polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Yhdisteet kulkeutuvat maaperän eri vyöhykkeille ja kiinnittyvät pienikokoisiin hiukkasiin. Myös bakteerit ja virukset kiinnittyvät maahiukkasten pinnoille. Kun maaperään imeytetään ja sieltä pumpataan suuria määriä vettä, pieniko-
7 koiset hiukkaset voivat lähteä liikkeelle mukanaan niihin kiinnittyneet yhdisteet. Ympäristölautakunta on katsonut, ettei tietoa ole riittävästi saatavilla. Tekopohjaveden hankintaan tulee silloin ryhtyä ainoastaan erittäin painavista syistä. Sellaisia ei ole esitetty vireillä olevassa hakemuksessa. HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta hakija on todennut muun muassa, että vanhan luvan mukaisia ehtoja ei ole tarkoitus rikkoa eikä luvan muuttamiselle ole vielä koetoimintaa varten haettu lupaa. Hakija pyrkii järjestämään pintavesijohdon sijoittamisen ja rakentamisen sopimusperäisesti. Raakavesijohdon rakentaminen ja käyttö eivät vaaranna suojeltavien alueiden suojelutavoitteita. Lupa pumppuaseman ja yhteisen imuputken rakentamiselle sekä vedenjohtamiselle myönnettiin 17.5.1961 yhteisesti Koverhar Oy:lle (Fundia Wire Oy) ja Hangon kaupungille. Pumppuasemakiinteistön lainhuuto on Koverhar Oy:llä (Fundia Wire Oy). Typpi Oy (Kemira Oy) sai 1960-luvulla vesioikeudellisen luvan veden johtamiseen (7 m 3 minuutissa) Gennarbylahdesta, jolloin se osti käyttöoikeusosuuden (7/22) pumppaamoon. Hangon kaupunki osti Dalsbruk Oy:n (Fundia Wire Oy) suostumuksella sekä vedenotto-oikeuden että pumppuaseman ja imuputken käyttöoikeuden Kemira Oy:ltä 24.5.1990. Sadetusjärjestelyjen osalta hakija on todennut, että imeytysalueen rajat selviävät hakemusasiakirjoista. Koetoiminta on luonteeltaan sellaista, että luvassa ei voida lyödä koetoiminnan tarkoitusta vaarantamatta lukkoon täsmällisiä koordinaatteja. Parhaiden imeytyskenttien sijainti selvitetään mahdollista pitkäaikaista toimintaa varten. Luvattomalla alueella ei imeytystoimintaa harjoiteta. Imeytysalueella ei ole suojeltavia kasvilajeja. Tilapäiselle toiminnalle suunniteltu aika on riittävän pitkä, jotta voidaan esittää arvio koetoiminnan haitallisista vaikutuksista kasvillisuuteen. Hakija on katsonut, ettei poikkeuksellisen kuivan vuoden 2003 perusteella voida hakijan vedenottolupaa katsoa ylimitoitetuksi, koska normaaliaikoina vettä on ollut saatavilla hakemuksen mukainen määrä. Nyt haetaan lupaa parempilaatuisen talousveden johtamiseen. Lähtökohtana on, että keinopohjavettä imeytetään koeaikana vain hieman enemmän kuin se määrä, joka pohjavettä pumpataan talousvedeksi. Lähdesaran säilymisen kannalta on olennaista, että lähteestä virtaavan veden määrä ei vähene. Aavistuksen suurempi määrä sadetettavaa vettä imeytysalueelle mahdollistaa myös sen, että lähteen ja lähdesarojen alapuolelta voidaan saada hakemuksen mukainen määrä hyvälaatuista vettä imeytettäväksi keinopohjavedeksi.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 Lähteestä virtaavan veden määrä ei voi kasvaa enempää kuin mikä olisi mahdollista myös luonnonmukaisesti. Isolähteen ojasta on arvioitu purkautuvan mereen noin 300 m 3 /d. Arvio perustuu monivuotiseen vedenottoon lähdeojasta ja arvioon keinopohjaveden muodostumisen jälkeisestä virtaamasta. Hakemuksen mukaisesti toimittaessa lähteestä virtaa vettä tavalla, joka on rinnastettavissa luonnonmukaisiin olosuhteisiin. Hakija on katsonut, että Gennarbylahden vesi on tehdyn tutkimuksen perusteella hyvälaatuista ja se täyttäisi jo sellaisenaan ennen imeytystä juomavedeksi johdettavan pintaveden fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset vaatimukset. Imeytetty vesi viipyy pohjavesivyöhykkeessä 32-40 vuorokautta. Ympäristöhallinnon suositus on 30-45 vuorokautta. Hakemuksessa kerrottiin, että todellinen viipymä on syytä selvittää kokeellisesti. Mahdollinen pohjaveden käsittelytarve selviää tutkimusten perusteella. Tarvittaessa haetaan jatkoaikaa koetoiminnalle. Koetoimintaa tarvitaan nimenomaan sellaisissa tapauksissa, joissa teoreettisella tiedolla ei voida saada kaikkea tarvittavaa tietoa pitkäaikaisen hankkeen vaikutuksista eikä yksityiskohtaista tietoa voida saada edes katselmustoimituksessa tai selvitysmenettelyssä. Tutkimusten ja tarkkailun pitää liittyä luvanhakijan omaan toimintaan, ei esimerkiksi vesimuodostumien ominaispiirteiden selvitykseen, joka vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan kuuluu alueelliselle ympäristökeskukselle. Hangon kaupungin ympäristölautakunnan vaatimuksista hakija on todennut, että sadetuskentät kuuluvat pohjavesimuodostuman luonnonmukaiseen valuma-alueeseen. Pohjavedessä ei ole havaittu mitään ympäristölautakunnan esittämistä haitta-aineista, eikä tekopohjaveden muodostaminen hyvälaatuisesta pintavedestä tuo haittaaineita pohjaveteen. Vesi myöskin hapetetaan sadettamalla. Ampumarata ja metalliteollisuus eivät ole pilanneet pohjavettä eivätkä ne saa jatkossakaan aiheuttaa pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta. Tällä hetkellä alueella hyödynnetään lähdepuron pintavettä, jonka hygieeninen tila heikkenee hiekkasuodatuksessa. Isolähteen lähdepuron vesimäärä ei riitä vedentarpeen tyydyttämiseen eikä pohjavettä voida ottaa ja lähdettä säilyttää ilman tekopohjaveden muodostamista. Hakija on katsonut, että tekopohjavesihanke parantaa talousvedeksi johdettavan raakaveden laatua ja turvaa kaupungin vedenhankintatarpeen tehokkaasti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Hangon kaupungille luvan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, tekopohjaveden muodostamiseen ja pohjaveden ottamiseen siiviläputkikaivoista Hangon kaupungin Koverharin kylän tilalla RN:o 1:124 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
9 Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Luvan saaja saa rakentaa Hangon kaupungin Koverharin kylän tilalla RN:o 1:124 sijaitsevalle vuokraamalleen määräalalle imeytysalueiden sadetusjärjestelmät, siiviläputkikaivot, vedensiirtoputket, laitosrakennusalueen rakennukset, pohjavesialueen pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailuun tarvittavat havaintoputket ja muut tekopohjavesilaitoksen toimintaa varten tarpeelliset rakenteet. 2) Suunnitelman mukaisilla imeytysalueilla saadaan imeyttää vettä tekopohjavedeksi Isolähteen laskupuron vedenottamosta ja Gennarbylahden pintavedenottamolta yhteensä enintään 2 500 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna siten, että noudatetaan voimassa olevia Isolähdettä ja Gennarbylahtea koskevia vesioikeuden (24.3.1987, 17/1987/3) ja vesistötoimikunnan (17.5.1961) antamia vedenottolupia. 3) Siiviläputkikaivoista saadaan ottaa muodostettua tekopohjavettä ja pohjavettä yhteensä enintään 2 200 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on hoidettava ja käytettävä siten, ettei kenellekään aiheuteta tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä. 4) Luvan saajan on tarkkailtava imeytettävän ja otettavan pohjaveden määrää sekä alueen pohjavesiolosuhteita. Tarkkailun tulee koskea erityisesti pohjaveden laatua ja korkeutta sekä Isolähteen ojasta mereen purkautuvaa vesimäärää. Tarkkailu tulee suorittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava rakentamisen, imeytyksen ja vedenoton vaikutuksia Isolähteen alueen lähdesarakantaan ja imeytysalueen kasvillisuuteen Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailuohjelmiksi on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailut on aloitettava hyvissä ajoin ennen tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden edellyttämällä tavalla sekä esitettävä pyynnöstä niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 5) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan hankkeesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. 6) Rakennustyöt on aloitettava vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
10 Lupa on voimassa kolme vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 31.3.2007 jälkeen lupa on voimassa vain, mikäli luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin toiselle kuuluviin alueisiin. 7) Veden imeyttämisen aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Kun toiminta on päättynyt, on siitä ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle ja edellä kohdassa 7) mainituille viranomaisille. Perustelut Hanke liittyy Hangon kaupungin vedensaannin turvaamiseen. Hakemuksen tarkoittamat toimenpiteet ovat tarpeen tekopohjavesilaitoksen suunnittelemiseksi yleistä tarvetta varten, hankkeen toteuttamismahdollisuuksien selvittämiseksi ja sen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Toimenpiteillä on mahdollisuus selvittää nykyistä tarkemmin alueen pohjavesiolosuhteita ja tekopohjaveden imeytysmahdollisuuksia. Toiminnasta saatava hyöty on siitä aiheutuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Hankkeesta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa vedensaannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muuta sellaista yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta ympäristön oloissa, joita ei voitaisi vedenoton yhteydessä suoritettavin järjestelyin estää. Hankkeen seurauksena pohjavesi ei vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella käy terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huononnu eikä hanke ole ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetyn pohjaveden pilaamiskiellon vastainen. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8, 15 ja 16 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Asiakirjoista saatava selvitys on riittävä määräaikaista koetoimintaa varten. Hakemus ei koske hankealueen ulkopuolella sijaitsevia vesijohtoja. Nyt myönnetyllä luvalla luvan saajalle ei ole myönnetty suurempaa vedenotto-oikeutta kuin sillä on nykyisten voimassa olevien lupien perusteella. Kolmen vuoden lupa-aika on riittävä tutkimustulosten saamiseksi mahdollista pysyvän luvan hakemista varten. Mikäli aika kuitenkin osoittautuu liian lyhyeksi, luvan saajalla on mahdollisuus hakea määräajan pidennystä. Käyttöön saatavan veden määrä ja laatu sekä hankkeen ympäristövaikutukset selviävät lopullisesti vasta koetoiminnan aikana. Imeytyskentät sijaitsevat lupahakemuksessa mainitun vuokra-alueen sisällä ja parhaiden mahdollisten imeytyskenttien lopullinen sijainti selviää toiminnan aikana. Suojeltavaan lähdesaraan kohdistuvien hankkeen vaikutusten tarkkailu on otettu
11 huomioon lupamääräyksessä 4), samoin kuin muut tarkkailuvaatimukset. KÄSITTELYMAKSU 980 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (17.12.2003/1238) 2
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla Valitusaika päättyy 10.1.2005 Valitusosoitus on liitteenä. Sinikka Laitakari Kalevi Tikka Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinikka Laitakari, Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.