Samankaltaiset tiedostot
Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja

Lataa Säteily ympäristössä. Lataa

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat

Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta

STUKin tutkimustoiminta

Radonin vaikutus asumiseen

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY


Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Säteilyn historia ja tulevaisuus

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila

Radon sisäilmassa Tuomas Valmari

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Ammattiliitto Pron lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä.

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Säteilyturvakeskuksen kirjallinen asiantuntijalausunto

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU

Väliraportin liitetiedostot

Lausunto 1 (6) Pekka Vuorinen Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Soklin radiologinen perustila

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä

Säteilyvaaratilanteet ja suojelutoimet

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet

&STUK YMPARISTON RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA -20VUOTTATSHERNOBYLISTA. Symposium Helsingissa STUK-A217 / HUHTIKUU 2006

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO

Ajankohtaista säädöksistä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Kysymyksiä ja vastauksia säteilylain uudistuksesta

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT

Rakenna radonturvallisesti

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ohje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA JA JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 1

LIITTEET SISÄLLYSLUETTELO

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ

Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien radioaktiivisuus

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus

Säteilylain muutokset ja terveysalankoulutus. Anja Henner, TtT, yliopettaja

Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA

Uudet koulutusvaatimukset STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

Transkriptio:

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo Lehtinen ja Hilkka Karvinen Julkaisija Säteilyturvakeskus Toimittaja Roy Pöllänen Taitto Tmi Eija Högman Toimitussihteeri Hilkka Karvinen Kansi Virma Oy Grafiikka Ulriikka Järvinen Copyright Säteilyturvakeskus ISBN 951-712-497-X (sid.) 951-712-995-5 (pdf) 1. korj. Paino Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 2003 Tätä julkaisua myy Säteilyturvakeskus, (09) 759 881 Laippatie 4, 00880 Helsinki www.stuk.fi

ESIPUHE Säteily ympäristössä -kirjassa tarkastellaan radioaktiivisten aineiden käyttäytymistä ja ionisoivan säteilyn vaikutuksia ympäristössä ja ihmisessä. Kirjassa erityisenä painopisteenä ovat suomalaiset olosuhteet, mutta globaalia näkökulmaakaan ei ole unohdettu. Ionisoivaa säteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet kuuluvat osana ihmiseen ja hänen elinympäristöönsä. Säteilyaltistuksesta ylivoimaisesti suurin osa on peräisin luonnon taustasäteilystä. Huoneilman radon hajoamistuotteineen on suurin säteilyaltistaja ja sen arvioidaan aiheuttavan Suomessa noin kaksisataa keuhkosyöpää vuodessa. Radonin esiintyminen, käyttäytyminen, säteilyvaikutukset ja torjunta ovatkin tärkeä osa kirjan sisältöä. Luonnon radioaktiiviset aineet kehossa, kosminen säteily sekä ulkoinen säteily rakennusten ja maaperän radioaktiivisista aineista aiheuttavat keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta vajaan kolmanneksen. Ilmakehässä 1950- ja 1960-luvuilla tehdyt ydinasekokeet ja Tshernobylin onnettomuus vuonna 1986 aiheuttivat radioaktiivisten aineiden laskeumaa ympäri maailman. Ympäristöön päässeet keinotekoiset radioaktiiviset aineet yhdessä säteilyn lääkinnällisen käytön kanssa aiheuttavat Suomessa alle viidesosan keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta. Suuren yleisön huoli radioaktiivisten aineiden ja säteilyn vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen yhdessä kasvavan ympäristötietouden kanssa on korostanut tutkimuksen merkitystä. Tietämys sekä luonnon että keinotekoisten radioaktiivisten aineiden vaikutuksista on lisääntynyt. Keskeisenä asiana kirjassa onkin radioaktiivisten aineiden käyttäytyminen ympäristössä ja aineiden kulkeutuminen ravintoon ja edelleen ihmiseen. Säteilyannosten laskemisessa ja arvioimisessa käytetyt menetelmät käydään perusteellisesti läpi. Lisäksi paneudutaan niihin toimenpiteisiin, joilla säteilyaltistusta voidaan vähentää eri tilanteissa. Säteily ympäristössä on toinen osa Säteilyturvakeskuksen julkaisemassa Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjassa. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa esitellään säteilyfysiikan käsitteet sekä mittauksissa käytettävät suureet ja menetelmät. Kolmannessa kirjassa tarkastellaan säteilyn käyttöä lääketieteessä, teollisuudessa ja tutkimuksessa. Säteilybiologia on ai-

heena kirjasarjan osassa 4, Säteilyn terveysvaikutukset. Sarjassa ilmestyy kaikkiaan seitsemän osaa, joista neljä ensimmäistä käsittelee ionisoivaa säteilyä, sen käyttöä ja siltä suojautumista, viides ydinturvallisuutta ja kaksi viimeistä osaa ionisoimatonta säteilyä. Kirjasarja on tarkoitettu säteily- ja ydinturvallisuuden parissa työskenteleville ammattikirjallisuudeksi sekä käytettäväksi koulutusmateriaalina yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Kirjaa voi tilata Säteilyturvakeskuksesta. Kirjat löytyvät myös pdf-muodossa STUKin internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi. Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja täydentää ja uudistaa vuonna 1988 ilmestynyttä Säteily ja turvallisuus -teosta, jonka toimittivat Harri Toivonen, Tapio Rytömaa ja Antti Vuorinen. Kiitämme edellisen teoksen toimittajia ja muita kirjoitustyöhön osallistuneita Säteilyturvakeskuksen asiantuntijoita uraa uurtavasta pohjatyöstä, joka on ollut hyvänä perustana uudelle kirjasarjalle. Säteily ympäristössä -kirjan toteutuksesta kuuluu kiitos asiantunteville kirjoittajille ja muille toimitustyöhön osallistuneille henkilöille. Erityisesti Anne Weltnerin panos kirjan suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa oli huomattava. Kiitoksen ansaitsevat myös ne lukuisat asiantuntijat, jotka ovat kommentoineet ja oikolukeneet kirjan sisältöä. Säteily- - ja ydinturvallisuus -kirjasarja 1 Säteily ja sen havaitseminen 2 Säteily ympäristössä 3 Säteilyn käyttö 4 Säteilyn terveysvaikutukset 5 Ydinturvallisuus 6 Ionisoimaton säteily Sähkömagneettiset kentät 7 Ionisoimaton säteily Ultravioletti- ja lasersäteily

SISÄLLYSLUETTELO 1 RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ... 11 Roy Pöllänen 1.1 Ympäristön radioaktiiviset aineet... 12 1.2 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen... 15 1.3 Radioaktiivisten aineiden määrä ympäristössä... 18 1.4 Säteilyaltistuksen määrittämisessä käytettäviä suureita... 25 1.5 Säteilyannokset eri säteilylähteistä... 27 2 KOSMINEN SÄTEILY... 37 Eija Vartiainen 2.1 Mitä kosminen säteily on... 38 2.2 Maan magneettikenttä suojaa kosmiselta säteilyltä... 41 2.3 Ilmakehässä syntyy sekundaarisäteilyä... 43 2.4 Kosmogeeniset radionuklidit... 45 2.5 Ihminen altistuu kosmiselle säteilylle... 46 2.6 Lentohenkilöstön säteilyaltistus on määritettävä... 53 3 RADIOAKTIIVISET AINEET ULKOILMASSA... 59 Tuomas Valmari ja Roy Pöllänen 3.1 Kaasut, höyryt ja hiukkaset... 61 3.2 Aerosolihiukkasten pitoisuus ja kokojakauma... 69 3.3 Hiukkasten liike ilmassa... 72 3.4 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ilmassa... 77 3.5 Laskeuma... 89 3.6 Radioaktiiviset hiukkaset vakavista reaktorionnettomuuksista ja ydinasekokeista... 94 3.7 Aerosolinäytteiden keruu- ja analyysimenetelmiä... 101 3.8 Ilman ja laskeuman radioaktiivisten aineiden valvonta... 105 4 RADON SISÄILMASSA... 111 Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari 4.1 Terveyshaitta... 112 4.2 Radonlähteet... 120 4.3 Radonin alueellinen esiintyminen... 122

4.4 Radonpitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä... 128 4.5 Radonin ja hajoamistuotteiden mittaaminen... 135 4.6 Radonia koskevat hallinnolliset ohjeet... 140 4.7 Radonkorjaukset... 143 4.8 Radon uudisrakentamisessa... 149 4.9 Radonfysiikkaa... 150 5 TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET... 163 Laina Salonen, Pia Vesterbacka, Ilona Mäkeläinen, Anne Weltner, Hannu Arvela 5.1 Radionuklidien pitoisuus suomalaisten talousvedessä... 164 5.2 Luonnon radionuklidien epätasapaino pohjavedessä... 167 5.3 Aktiivisuuspitoisuus vaihtelee alueellisesti... 171 5.4 Talousveden radionuklidien terveyshaitat... 180 5.5 Talousveden radioaktiivisuutta koskevat ohjeet... 184 5.6 Mittausmenetelmät... 185 5.7 Radionuklidien poistaminen vedestä... 189 6 RADIOAKTIIVISET AINEET JA RAVINTO... 201 Ritva Saxén, Riitta Hänninen, Erkki Ilus, Kirsti-Liisa Sjöblom, Aino Rantavaara, Kristina Rissanen 6.1 Radioaktiivisia aineita kulkeutuu ravintoon... 203 6.2 Laskeuman nuklidit maatalouden ravinnekierrossa... 206 6.3 137 Cs säilyy metsäympäristön ravinnekierrossa... 213 6.4 Lapin luonto on herkkä laskeuman vaikutuksille... 216 6.5 Laskeuman radionuklidit vesiympäristössä... 219 6.6 Radioekologiset laskentamallit... 226 6.7 Säteilyaltistus elintarvikkeista ja juomavedestä... 229 6.8 Elintarvikkeiden radioaktiivisten aineiden seuranta... 232 6.9 Elintarvikkeiden suojaaminen säteilyvaaratilanteissa... 234 6.10 Kasvien ja eläinten säteilysuojelu... 237 7 SISÄINEN SÄTEILY... 245 Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku 7.1 Kehon radioaktiivisten aineiden käyttäytymismallit... 246 7.2 Annoslaskujen perusyhtälöt... 250 7.3 Radionuklidien biokinetiikan mallintaminen... 255 7.4 Ruoansulatuselimistön biokineettinen malli... 256 7.5 Hengityselinten biokineettinen malli... 261 7.6 Imeytyminen hengityselimistöstä kehon nesteisiin... 266 7.7 Käyttäytyminen elimistössä imeytymisen jälkeen... 269 7.8 Annosmääritykset... 273 7.9 Suorat mittausmenetelmät annosmäärityksissä... 277 7.10 Epäsuorat mittausmenetelmät annosmäärityksissä... 281 7.11 Suomalaisten altistus sisäiselle säteilylle... 287 7.12 Radioaktiivinen jodi ja kilpirauhanen... 290 7.13 Työperäinen säteilyaltistus... 292

8 ULKOINEN SÄTEILY... 301 Juhani Lahtinen, Hannu Arvela, Roy Pöllänen, Mikael Moring 8.1 Hiukkaskertymänopeus annoslaskennan perusta... 302 8.2 Lisäyskerroin... 304 8.3 Säteilylähteiden geometriat ja säteilysuojukset... 310 8.4 Laskennalliset menetelmät... 319 8.5 Taustasäteily... 319 8.6 Radioaktiivisesta pilvestä tuleva säteily... 326 8.7 Annosnopeus maaperän radioaktiivisista aineista... 327 8.8 Ulkoinen beetasäteily... 338 8.9 Ulkoisen säteilyn havainnointi... 341 9 SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN... 351 Kyllikki Aakko ja Sisko Salomaa 9.1 Säteilyvaaran aiheuttajat ja vaikutukset... 352 9.2 Säteilyvaaratilanteen turvallisuusarviointi... 360 9.3 Suojautumisen perusteet... 362 9.4 Suojelutoimenpiteet säteilyvaaratilanteessa... 366 LIITTEET... 373 1 Luonnon radionuklideja ja niiden ominaisuuksia... 374 2 Luonnon hajoamissarjat... 377 3 Keinotekoisia radionuklideja ja niiden ominaisuuksia... 378 4 Suun kautta saadun 131 I:n annoskertymät eri elimille... 381 5 Suun kautta saatujen radionuklidien annosmuuntokertoimet... 382 6 Efektiivisen annoksen kertymän annosmuuntokertoimet... 383 7 Gammasäteilyn massavaimennuskertoimet... 385 8 Gammasäteilyn energia-absorption massakertoimet... 386 9 Lisäyskertoimen parametrit pistelähteelle eri aineissa... 387 10 Lisäyskertoimen parametrit pistelähteelle ilmassa... 388 11 Radionuklidien säteilytysnopeus- ja kermanopeusvakiot... 389 12 Sievertin integraali F (Θ,b)... 390 13 Eksponentti-integraalit E 1 (x) ja E 2 (x)... 391 HAKEMISTO... 392