KOILLIS-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2019

Ymptervltk 17.12.2014 42 Liite 2 KOILLIS-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2019

2(48) Sisällysluettelo A. JOHDANTO... 4 B. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA... 5 1. VALVONTASUUNNITELMAN TOIMIALAT... 5 2. VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2.1 TARKASTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ... 5 2.2 TARKASTUSTIHEYDEN MÄÄRITTÄMINEN... 6 2.3 TARKASTUKSEEN KULUVAN AJAN ARVIOINTI... 6 2.4 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN... 6 2.5 VALVONNAN RESURSSIT... 7 2.6 VALVONTAHENKILÖSTÖN PÄTEVYYDEN VARMISTAMINEN... 7 2.7 VALVONTAPROJEKTIT JA HANKKEET... 7 2.8 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN... 7 2.9 VIESTINTÄ... 7 2.10 VALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 8 2.11 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI... 8 2.12 MAKSULLISUUS... 8 2.13 TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT... 9 C. TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT... 10 C 1. TERVEYDENSUOJELU... 10 1.1 TERVEYDENSUOJELUN YLEISET TAVOITTEET... 10 1.2 SUUNNITELMAN PERUSTEET... 10 1.3 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ... 10 1.4 VALVONTAKOHTEET, NIIDEN RISKILUOKITUS JA TARKASTUSTIHEYS... 17 1.5 TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA JA VÄHIMMÄISRESURSSITARVE... 18 1.6 NÄYTTEET JA TUTKIMUKSET... 19 1.7 TERVEYDENSUOJELUN PAINOPISTEET VUOSILLE 2015 2019... 21 C 2. ELINTARVIKEVALVONTA... 23 2.1 ELINTARVIKEVALVONNAN YLEISET TAVOITTEET... 23 2.2 SUUNNITELMAN PERUSTEET... 23 2.3 VALVONTAKOHTEET... 23 2.4 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY... 24 2.5 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ... 25

3(48) 2.6 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA JA VÄHIMMÄISRESURSSITARVE... 30 2.7 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019... 33 2.8 OMAVALVONNAN VALVONTA... 34 2.9 ELINTARVIKEVALVONNAN PAINOPISTEET OHJELMAKAUDELLA... 34 2.10 TERVEYSVAARATILANTEET JA TAKAISINVEDOT... 34 C 3. KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTA... 34 3.1 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN TAVOITTEET JA TYÖNJAKO... 34 3.2 SUUNNITELMAN PERUSTEET... 35 3.3 ILMOITUSMENETTELY... 35 3.4 MAKSULLISUUS... 36 3.5 TURVALLISUUSASIAKIRJA... 36 3.6 VALVONTAKOHTEET JA TARKASTUSTEN SISÄLTÖ... 37 3.7 TARKASTUSTEN TIHEYS, TARKASTUKSIIN KESKIMÄÄRIN KÄYTETTY AIKA JA KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VÄHIMMÄISRESURSSITARVE... 39 3.8 VALVONNAN NÄKYVYYS... 40 3.9 ERITYISTILANTEET... 40 3.10 TOIMINNAN TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN SUUNNITTELUVAIHEESSA... 40 3.11 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN RESURSSIEN VARMISTAMINEN... 40 3.12 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 41 C 4. TUPAKKALAIN VALVONTA... 41 4.1 TUPAKKALAIN VALVONNAN YLEISET TAVOITTEET... 41 4.2 SUUNNITELMAN PERUSTEET... 41 4.3 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ... 41 4.4 VALVONTAKOHTEET, NIIDEN RISKILUOKITUS, TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA... 46 4.5 TUPAKKALAIN VALVONNAN PAINOPISTEET VALVONTAOHJELMAKAUDELLA46 4.6 LABORATORIOT, JOIHIN VALVONTA TUKEUTUU... 47 4.7 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 47 4.8 NIKOTIINIVALMISTEIDEN VÄHITTÄISMYYNNIN VALVONTA... 47

4(48) A. JOHDANTO Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontaviranomaisen toimien tulee olla hyvän hallinnon mukaisesti suhteessa epäkohtiin eikä tuotteiden tai palveluiden tarjoamista tule rajoittaa enempää kuin on tarpeen. Toimijalle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa esitetyllä tavalla. Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan siten, että valvonta on mahdollisimman vaikuttavaa. Erityisesti suunnitelmallista valvontaa on kohdennettava riskiperusteisesti. Kunnan/yhteistoiminta-alueen tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva suunnitelma siten, että valvonta on laadukasta ja terveyshaittoja ehkäisevää. Kunnan/yhteistoiminta-alueen suunnitelmassa otetaan huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden 2015-2019 teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti, kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit. Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. Valvonnan yleinen johto Ministeriöiden (STM, MMM ja TEM) alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialueillaan seuraavasti: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira): terveydensuojelulaki, tupakkalaki, elintarvikelaki (alkoholijuomat) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo annettujen säännösten ja määräysten noudattamista alueellisesti.

5(48) Kuntayhtymässä ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisena on ympäristöterveyslautakunta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä vastaa Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuolto. B. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 1. VALVONTASUUNNITELMAN TOIMIALAT Tähän Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan sisältyvät kunnalle kuuluvista ympäristöterveydenhuollon toimialoista elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuusvalvonta ja tupakkalain valvonta sekä lääkelain edellyttämä nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin ja varastoinnin valvonta. Lisäksi valvontasuunnitelmaan liitetään eläinlääkintähuoltolain 10 :n mukainen kunnan suunnitelma eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä. 2. VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetuksen 665/2006 3 :n mukaisesti valvontasuunnitelmassa tulee määritellä vähintään: tarkastuksen sisältö valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteitten tutkiminen valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi terveydensuojelulain 15 :n, elintarvikelain 48 :n ja tupakkalain 14 a :n mukaisesti valvontasuunnitelman tulee sisältää tiedot laboratorioista, joihin valvonta tukeutuu. Valvontasuunnitelma toimii kunnassa valvonnan suunnittelun työvälineenä, joten siihen on tarkoituksenmukaista sisällyttää muitakin valvontaan kuuluvia ja sitä tukevia asioita, kuten: valvonnan painopisteet valvontaprojektit voimavarat ja niiden jakautuminen toimialoittain laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu valvonnasta perittävät maksut viestintäsuunnitelma koulutussuunnitelma sekä erityistilannesuunnitelma. 2.1 TARKASTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tarkastustoiminta on oleellinen osa kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuuden selvittämistä. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin kuten omavalvontaan, verkkokauppaan, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi käsittää koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. Valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Kunnan valvontasuunnitelmasta on käytävä ilmi tarkastuksen sisältö

6(48) vähintään valvontakohdetyypeittäin. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, millaiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään. Joihinkin kohteisiin saattaa olla tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Tarkastuksen lakiperusteet on käytävä ilmi sekä valvontasuunnitelmassa että tarkastuksen jälkeen laadittavassa tarkastuskertomuksessa. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisi epäkohtia. Valvontatoimien valinnassa huomioidaan eri toimenpiteiden vaikuttavuus. Tarkastukset ovat hyvin suunniteltuina ja toteutettuina oleellinen osa vaikuttavaa valvontaa. Aina on kuitenkin syytä verrata muiden mahdollisten toimenpiteiden vaikuttavuutta yksittäisiin tarkastuksiin. Kuluttajien ja toimijoiden luottamus valvontaan vaatii riittävää tarkastustoimintaa ja tarkastukset tekevät osaltaan näkyväksi viranomaisten työtä. Tarkastukset ovat myös toimijalle yksi tilaisuus saada viranomaisilta neuvontaa. 2.2 TARKASTUSTIHEYDEN MÄÄRITTÄMINEN Valvontasuunnitelman laatiminen perustuu valvontakohteiden kartoitukseen, riskinarviointiin sekä valvonnan kattavuuden varmistamiseen eri toimialoilla. Riskiarvioinnit on tehty osittain kohdekohtaisesti, ottaen huomioon kohteen toiminta, laajuus ja aikaisempi valvontatieto. Niissä kohteissa, jossa kohdekohtainen riskiarviointi puuttuu, on käytetty keskusviranomaisten valvontakohdetyypeittäin määrittelemiä tarkastustiheyksiä. Elintarvikevalvontasuunnitelmassa on käytetty sekä aikaisempaa valvontaohjelmanmukaista alustavaa riskiarviointia että uutta valmisteluvaiheessa olevaa riskinarviointia. Myös kohteiden vuosittainen toiminta-aika on otettu huomioon tarkastustiheyksien määrittelyssä. 2.3 TARKASTUKSEEN KULUVAN AJAN ARVIOINTI Tarkastukseen kuluvan ajan arviointia tarvitaan valvontaresurssien suunnittelussa, tarkastusajan kirjaamisessa tietojärjestelmiin ja tarkastusten laskutuksessa. Valvontakohteen tarkastukseen keskimääräisesti kuluvan ajan arvioinnissa otetaan huomioon tarkastuksen valvontakohdetyyppi, kohteen valvontahistoria, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastusaikaa kirjattaessa tietojärjestelmiin tarkastukseen käytettyyn aikaan sisällytetään tarkastukseen valmistautuminen (esim. perehtyminen asiakirjoihin), tarkastuksen suorittaminen sekä tarkastuspöytäkirjan ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatiminen, mikä sisältää myös tietojen tallentamisen käytettävään tietojärjestelmään. Lisäksi resurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös matkaan kuluva aika. Matka-aikaa ei kuitenkaan kirjata mukaan tarkastukseen käytettävään aikaan. Matkaan käytetty aika ja matkakustannukset voidaan kuitenkin lukea mukaan tarkastuksista perittäviin maksuihin Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti. Suunnitelmassa on noudatettu keskusviranomaisten ohjeellisia keskimääräisiä tarkastusaikoja. Tavoitteena on, että tarkastukset pyritään tekemään näissä ajoissa. Tarkastusajat kirjataan tietojärjestelmään toteutuneen tarkastusajan mukaisesti. 2.4 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN Valvontalajikohtaisiin suunnitelmiin on sisällytetty tarvittaessa näytteenotto, näytteiden tutkiminen ja käytettävät laboratoriot.

7(48) 2.5 VALVONNAN RESURSSIT Valvontayksikössä on kolme terveystarkastajaa, johtava terveystarkastaja, kolme eläinlääkäriä, ympäristöterveysjohtaja/eläinlääkäri, valvontaeläinlääkäri (60 %), pieneläinhoitaja ja sihteeri. Resurssit koko ympäristöterveydenhuollossa on 10,6 htv. Ympäristöterveysjohtaja vastaa alueen hallinnosta ja taloudesta. Sallan eläinlääkärien virkoihin (2 kpl) sisältyy yhteensä 20 % (10+10 %) ja Kemijärven eläinlääkärin virkaan (1 kpl) 20 % työajasta ympäristöterveydenhuollon valvontatehtäviä. Osa-aikainen (60 %) valvontaeläinlääkäri hoitaa valtion kunnilta ostaman eläinsuojelu- ja eläintautilakien mukaisen valvonnan. Pieneläinhoitaja toimii pääsääntöisesti eläinlääkintähuollossa ja toimistosihteeri koko ympäristöterveydenhuollossa (hallinto, eläinlääkintähuolto ja terveysvalvonta). Suunnitelma henkilöstövoimavarojen käytöstä terveysvalvontaan (perustuu arvioon) henkilötyövuotta Elintarvikelaki 2,6 Terveydensuojelulaki 1,3 Kuluttajaturvallisuuslaki 0,5 Tupakkalaki ja lääkelaki 0,3 YHTEENSÄ 4,7 2.6 VALVONTAHENKILÖSTÖN PÄTEVYYDEN VARMISTAMINEN Tavoitteena on, että valvontahenkilöstö osallistuu vuoden aikana vähintään neljään koulutuspäivään/valvontahenkilö. Koulutuksissa etusijalla ovat etäyhteydellä tapahtuvat koulutukset. Vuosittain osallistutaan valtakunnallisiin ja alueellisiin ympäristöterveydenhuollon koulutuspäiviin sekä valvontalajien erityiskoulutuksiin tarjonnan mukaan. Koulutuspäiviin voidaan lukea varsinaisten koulutuspäivien lisäksi muutakin ammattitaidon edistämistä, kuten työnohjauspäiviin osallistumista, malliasiakirjoihin perehtymistä tai muuta suunnitelmallista pätevyyden ylläpitoa. 2.7 VALVONTAPROJEKTIT JA HANKKEET Osallistuminen valtakunnallisiin ja alueellisiin valvontaprojekteihin ja hankkeisiin ovat osa suunnitelmallista valvontaa ja niihin pyritään osallistumaan mahdollisimman kattavasti. 2.8 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Kuntayhtymän valmiussuunnitelma ympäristöterveyden erityistilanteita ja poikkeusoloja varten on päivitetty viimeksi 2008-2011. Valmiussuunnitelma pyritään päivittämään koko yhteistoiminta-alueen osalta vuonna 2015. 2.9 VIESTINTÄ Koko henkilökunta osallistuu viestintään, johon kuuluu mm. asiakaspalvelu, neuvonta, opastus, koulutus sekä muu tiedottaminen. Tarvittaessa hankkeista, projekteista ym. tiedotetaan myös paikallisesti esim. lehdissä ja radiossa.

8(48) 2.10 VALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma hyväksytään Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön ympäristöterveyslautakunnassa. Valvontasuunnitelma viedään ympäristöterveyslautakuntaan joko tiedoksi tai hyväksyttäväksi vuosittain. Suunnitelma hyväksytään, mikäli suunnitelmaan tulee olennaisia muutoksia, muutoin suunnitelma viedään tiedoksi. Valvontasuunnitelma toimitetaan aluehallintovirastoon vuoden loppuun mennessä (valvonta-asetus 8 ). Vuodesta 2015 alkaen toteutetaan asetuksen vaatimus liittämällä valvontasuunnitelma VYHA:aan (valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä). 2.11 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelman toteutuminen vuosittain. Arviointi tulee tehdä ainakin seuraavien tekijöitten osalta: 1) tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin 2) tarkastusten kattavuus 3) näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin; sekä 4) valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Oman sisäisen seurannan lisäksi otetaan huomioon myös ulkopuolisten tekemät arvioinnit kunnan valvonnassa. Tällaisia ovat mm. aluehallintoviraston ja Eviran tekemät tarkastukset, aluehallintoviraston suorittamat paikallisen elintarvikevalvonnan auditoinnit ja ns. EUtarkastuskäynnit. Lisäksi mahdollisesti kunnan itse tekemät tai ulkopuolisilla teetetyt auditoinnit otetaan huomioon arvioinnissa. Valvonnan tulokset kerätään TerveKuu -rekisteriin, jota käytetään tiedonkeruun ja raportoinnin apuna. Ympäristöterveydenhuollon keskitetty valvontatietojärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto on meneillään valtakunnallisesti (KUTI-YHTI). Kunnan tulee päivittää ja korjata valvontakohdetietoja sekä syöttää valvontatietoja KUTI- ja YHTI -luokitusten mukaisesti omaan tietojärjestelmäänsä (TerveKuu). Valvontakohderekisterin päivittämistä on tehty ja sitä jatketaan. Valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi tehdään KUTI-, YHTI- ja VYHA - järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Valvontasuunnitelman toteutuminen käsitellään vuosittain helmikuun-maaliskuun ympäristöterveyslautakunnassa. Ympäristöterveyslautakunnassa käsitelty valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan VYHA:n kautta aluehallintovirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 2.12 MAKSULLISUUS Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta maksu kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja tutkimisesta, valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen (EL 71, KuTuL 32, TsL 50, TupL 25 a ). Maksu peritään myös kohteiden hyväksymispäätöksistä, ilmoituksista tehtävistä päätöksistä ja lupakäsittelyistä sekä ilmoitusten vastaanotta-

9(48) misesta ja käsittelystä. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on päivitetty yhteistoiminta-alueen aloittaessa toimintansa tammikuussa 2013. Maksutaksa tullaan päivittämään vuoden 2015 aikana. 2.13 TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT Toimialoittain on laadittu seuraavat valvontasuunnitelmat: C 1. Terveydensuojelulain valvontasuunnitelma C 2. Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma C 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma C 4. Tupakkalain valvontasuunnitelma, sisältää myös nikotiinivalmisteiden valvonnan Eläinlääkintähuoltolain valvontasuunnitelma (erillisenä liitteenä)

10(48) C. TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT C 1. TERVEYDENSUOJELU 1.1 TERVEYDENSUOJELUN YLEISET TAVOITTEET Terveydensuojelulain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Lain tarkoituksena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. 1.2 SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydensuojelulain 763/1994 6 :n perusteella kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma). Suunnitelmassa on huomioitu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) laatima Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2015 2019. 1.3 TARKASTUSTEN SISÄLTÖ Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia, jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin. Pääsääntöisesti tämän jälkeen valvontakohde tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Myös ne valvontakohteet, jotka ovat nykyisen terveydensuojelulain tulkinnan mukaan ilmoitusvelvollisia, mutta eivät ole sitä aina olleet kuuluvat suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Näiltä kohteilta on perusteltua vaatia ilmoitus, mikäli esim. toiminnanharjoittaja vaihtuu tai tiloissa ja/tai toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Osaa ilmoitusvelvollisista toiminnoista ei tarvitse ottaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin, vaan ilmoituskäsittelyn jälkeen näitä kohteita tarkastetaan tarpeen mukaan. Valvira on laatinut soveltamisohjeet terveydensuojelulain 13 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta koskien huvi-, kokoontumis- ja majoitushuoneistoja sekä sosiaalialan laitoksia. Ohjeet ovat Valviran verkkosivuilla. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Näitä kohteita ovat: eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus asemakaava-alueella tai muulla vastaavalla alueella bingohallit, pelisalit ja -kasinot, tanssisalit ja -lavat kirkot, merimieskirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä teatterit, elokuvateatterit, ooppera- ja konserttisalit, sirkukset, baletti-, juhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitetut sisätilat muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja

11(48) parturi- ja kampaamotoiminta hautausmaat, yksityiset hautapaikat ja eläinten hautausmaat muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta todennäköisesti ei aiheudu käyttäjälle terveyshaittaa Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 ). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Suunnitelmallisesta valvonnasta vapautuvat resurssit käytetään terveydensuojelulainsäädännön mukaiseen valvontaan, esimerkiksi ennakoivaan terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon terveydensuojelulain soveltamisesta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Lausunnon mukaan kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin perustettavasta TsL:n 13 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle, jolloin viranomainen saa tiedon toiminnan harjoittajasta ja voi antaa ohjausta ja neuvontaa. Toimintaa ei kuitenkaan voida valvoa suunnitelmallisena valvontana. Jos kotona tehtävästä terveydensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on aiheutunut tai epäillään aiheutuvan terveyshaittaa voi viranomainen asukkaan luvalla tehdä tarkastuksen kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin. Kotirauhan piiriin kuuluvana tilana ei pidetä sellaista tilaa, jossa on erillinen sisäänkäynti ja tilat on rajattu kotirauhan piiriin kuuluvan alueen ulkopuolelle. Tarkastusoikeutta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa tullaan tarkentamaan sosiaali- ja terveysministeriön säännösmuutoksella. Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Mikäli tarkastuksessa todetaan puutteita toiminnassa tai olosuhteissa, antaa terveydensuojeluviranomainen haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset tai -määräykset. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Valviran verkkosivuilla on julkaistu terveydensuojelun valvontaohjeisto, jossa on tarkastusohjeita ja malliasiakirjoja terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan. Valvontaohjeistoa käytetään valvonnan apuna. Vesilaitosten (asetus 401/2001 ja 461/2000) valvontasuunnitelman mukaisella tarkastuksella tarkoitetaan kokonaisuuden tarkastamista, johon voi sisältyä useiden vedenottamoiden tarkastuskäyntejä sekä esim. asiakirjatarkastuksia kuten näytetulosten läpikäyntiä.

12(48) Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkastusten sisältö kohdetyypeittäin: TOIMINTALUOKKA Toimintatyyppi Tarkastuksella huomioidaan: TALOUSVEDEN JAKELU JA KÄYTTÖ Talousvettä toimittava laitos (asetus 461/2000): EU-vesilaitokset (veden toimitus >1000 m 3 /d tai vähintään 5000 käyttäjää) vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus erityistilannesuunnitelmat ja varautuminen laitoksen suorittama käyttötarkkailu tilojen siisteys ja kunto vedenottamoiden rakenteiden ja verkoston kunto sekä niiden kunnon seuranta saneeraaminen kemikaalien käyttö ja varastointi vedenlaadusta tiedottaminen Talousvettä toimittava laitos (asetus 461/2000): Muut vesilaitokset (veden toimitus 10-1000 m 3 /d tai 50-5000 käyttäjää), muu asetuksen 461/2000 mukainen kohde) Talousvettä toimittavat laitos (asetus 401/2001) Pienet vesilaitokset (vedentoimitus 10 m 3 /d tai alle 50 käyttäjää, muu asetuksen 401/2001 mukainen kohde) vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus erityistilannesuunnitelmat ja varautuminen laitoksen suorittama käyttötarkkailu tilojen siisteys ja kunto vedenottamoiden rakenteiden ja verkoston kunto sekä niiden kunnon seuranta saneeraaminen kemikaalien käyttö ja varastointi vedenlaadusta tiedottaminen vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu soveltaen samat kuin yllä toiminnan laajuus (elintarvikealan yritykset, julkinen tai kaupallinen toiminta)

13(48) KOKOONTUMINEN, JULKISET HUVI- JA KOKOONTUMISHUONEISTOT Lasten- ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito pesu- ja pukeutumistilat käymälät ja muut sosiaalitilat sisäilman laatu ja ilmanvaihto toiminnan aiheuttama melu asiakasmäärät tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen harjoitettavan toiminnan laatu käytettävän talousveden laatu jätehuollon järjestelyt OPETUSTOIMINTA, KOULUT JA OPPILAITOKSET Esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito siivousohjelma ja -välineet käymälät pesu- ja pukeutumistilat valaistus sisäilman laatu ja ilmanvaihdon riittävyys tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen harjoitettavan toiminnan laatu käytettävän talousveden laatu toiminnan aiheuttama melu pöly ja haju kemikaalien käsittely ja säilytys jätehuollon järjestelyt, piha-alueet oppilasmäärät ja tilojen riittävyys oppilasmäärään nähden MAJOITUSTOIMINTA, MAJOITUSHUONEISTOT Julkinen majoitushuoneisto hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat jne. vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito varustelutaso

14(48) majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja pesu- ja saunatilat sisäilman laatu ja ilmanvaihto toiminnan aiheuttama melu asiakasmäärät tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen harjoitettavan toiminnan laatu käytettävän talousveden laatu jätehuollon järjestelyt KAUNEUSHOITOA JA IHON KÄSITTELYÄ SUORITTAVAT HUONEISTOT JA LAITOK- SET, SOLARIUM Kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely tai hoito, solarium vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu suunnitellut ja tehdyt muutokset toiminnassa tilojen siisteys ja puhtaus toiminnan mahdollisesti aiheuttamat haitat (melu, pöly, haju, vetoisuus, lämpötila, valaistus jne.) henkilökunnan oma hygienia (käsihygienia, työvaatteet) toimintatapojen hygieenisyys välineiden puhtaus ja puhdistus asiakkaiden välillä pesu- ja pukeutumistilat käymälät rakenteiden ja pintojen kunto ja huolto ilmanvaihdon riittävyys tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen käytettävän talousveden laatu kemikaalien käsittely ja säilytys jätehuollon järjestelyt saako asiakas tarvitsemiaan erityistietoja ja ohjeita

15(48) SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Lasten päiväkodit ja vastaavat Lastenkodit/lastensuojeluyksiköt ja vastaavat Vanhainkodit ja vastaavat Muut sosiaalialan yksiköt vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito siivousohjelma ja -välineet käymälät pesu- ja pukeutumistilat vaatteiden käsittely valaistus ilmanvaihto sisäilman laatu tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen käytettävän talousveden laatu melu jätehuolto, piha- ja leikkialueet henkilömäärät ja tilojen riittävyys henkilömäärään nähden LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA Yleiset uimarannat (EUuimarannat), yli 100 uimaria päivässä Pienet yleiset uimarannat, vähemmän kuin 100 uimaria päivässä vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu uimarannan siivous ja jätehuolto yleiseen käyttöön tarkoitetut käymälät ja pukeutumistilat ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä ilmoitustaululla kieltotaulu, jolla kielletään koirien ja muiden kotieläinten oleskelu uimarannalla riskit uimaveden laadulle kävijämäärät asetuksen (177/2008) mukaisille uimarannoille uimavesiluokitus ja uimavesiprofiili tiedottaminen erityistilanteisiin varautuminen

16(48) Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto tai muu yleinen allas Yleiset saunat Yleinen liikuntatila vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen tulosten ja poikkeamien raportointi terveydensuojeluviranomaiselle onko poikkeamien johdosta ryhdytty toimenpiteisiin allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä vedenpuhdistuslaitteiden toiminta, niiden huolto ja käyttötarkkailu ilmanvaihto ja sisäilman laatu yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt sauna- ja pesutilat kalusteiden ja pintojen kunto jätehuollon järjestelyt kemikaalien käsittely ja varastointi asiakasmäärät ja kirjanpito niistä vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt ilmanvaihto ja sisäilman laatu kalusteiden ja pintojen kunto jätehuollon järjestelyt kemikaalien käsittely ja varastointi asiakasmäärät ja tilojen riittävyys asiakasmääriin nähden vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus sekä huolto ja ylläpito ilmanvaihto siivousjärjestelyt pesu- ja pukeutumistilat käymälät jätehuolto

17(48) 1.4 VALVONTAKOHTEET, NIIDEN RISKILUOKITUS JA TARKASTUSTIHEYS TERVEYDENSUOJELULAIN KOHTEET (ilmoituksen- tai luvanvaraiset kohteet) riskiluokka tarkastustiheys/v/koh de kohde lkm tarkastukset yhteensä lukumäärä/v (keskimäärin) Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika TALOUSVEDEN JAKELU JA KÄYTTÖ EU-vesilaitokset (veden toimitus >1000 m 3 /d tai vähintään 5000 käyttäjää) 3 2-1 1 1 8-15 Muut vesilaitokset (veden toimitus 10-1000 m 3 /d tai 50-5000 käyttäjää), muu asetuksen 461/2000 mukainen kohde) Pienet vesilaitokset (vedentoimitus 10 m 3 /d tai alle 50 käyttäjää, muu asetuksen 401/2001 mukainen kohde) 3 2-1 (0,5*) 2 1-0,5 (0,5*) 23 23 4-8 17 9 2-6 KOKOONTUMINEN, JULKISET HUVI- JA KOKOONTUMISHUONEISTOT Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot, lasten sisäleikkipuistot 2-1 0,3 5 1,5 3 OPETUSTOIMINTA, KOULUT JA OPPILAITOKSET Esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus 2-1 0,3 14 4 5-15 MAJOITUSTOIMINTA, JULKINEN MAJOITUSHUONEISTO hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat jne. 2-1 0,2 47 10 2-4 KAUNEUDENHOITOA JA IHON KÄSITTELYÄ SUORITTAVAT HUONEISTOT JA LAI- TOKSET, SOLARIUM Kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely tai hoito, solarium 2-1 0,3 4 1 2-3 SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Lasten päiväkodit ja vastaavat 2 0,5-0,3 8 4 2-6 Lastenkodit/lastensuojeluyksiköt ja vastaavat 2 0,5-0,3 1 0,3 2-6

18(48) Vanhainkodit ja vastaavat 2 0,5-0,3 7 4 2-6 Muut sosiaalialan yksiköt 2 0,5-0,3 10 5 2-6 LIIKUNTA JA VIRKISTYSTOIMINTA Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), yli 100 uimaria päivässä, pienet 2 1 6 6 2-4 yleiset uimarannat, vähemmän kuin 100 uimaria päivässä Yleiset altaat: 3 2-1 3 3 4-5 uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto tai muu yleinen allas Yleiset saunat 2 1 2 2 2-3 Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila 1 0,25 6 1-2 2-4 tarkastuksia vuodessa keskimäärin 76 Riskiluokat: Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski). Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (matala riski). Tarkastustiheys 2 = kaksi kertaa vuodessa 1 = kerran vuodessa 0,5 = joka toinen vuosi 0,3 = kerran kolmessa vuodessa 0,25 = kerran neljässä vuodessa 0,2 = kerran viidessä vuodessa 1.5 TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA JA VÄHIMMÄISRESURSSITARVE Tarkastukseen käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan arvioimiseksi otetaan huomioon tarkastuksen tarkoitus valmistelu sisältö sekä pöytäkirjan laatiminen.

19(48) Voimavarojen suunnittelussa on otettava huomioon myös matka-aika. Matkat valvontakohteeseen ja takaisin eivät kuitenkaan sisälly tarkastukseen käytettävään aikaan. Valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti tarkastuksiin tulisi varata keskimäärin aikaa 2 15 tuntiin kohteesta riippuen. Vaativammat kohteet voivat vaatia jopa useamman henkilötyöpäivän. Käytettäessä Valviran antamia keskimääräisiä tarkastusaikoja terveysvalvonnan suunnitelman mukaisiin tarkastuksiin tulisi olla käytettävissä aikaa vähintään 498 työtuntia eli noin 68 henkilötyöpäivää (htpv). Muuhun kuin suunnitelman mukaisiin tarkastuskäynteihin tulee terveydensuojelussa varata työaikaa mm. näytteenottoihin, talousveden valvontatutkimusohjelmien valmisteluun ja seurantaan, valituksista johtuviin ja muihin ei valvontasuunnitelman mukaisiin tarkastuskäynteihin (esim. asunnontarkastukset), tutkimus- ja tarkastustulosten vuoksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, koulutukseen, neuvontaan ja ohjaukseen, ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn. TerveKuu -sovelluksessa ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmän (YHTI) käytäntöön panoa eli valvontakohteiden- ja valvontatietojen siirtämistä sähköisesti keskitettyyn valtakunnalliseen tietojärjestelmään jatketaan. 1.6 NÄYTTEET JA TUTKIMUKSET Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät osin tarkasti tarvittavat näytemäärät ja näytteistä tehtävät analyysit. Erityisesti talous- ja uimavesien valvonta keskittyy pääosin näytteiden tutkimuksiin ja tutkimustulosten perusteella tehtäviin toimenpiteisiin. Valvontasuunnitelman mukainen näytteenotto 2015 Näytemäärä (arviolta) Talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisia näytteitä 78 Uima-allasvesinäytteitä 56 Uimarantavesinäytteitä 15 Puhtausnäytteitä (kylpylä/uimahalli) 40 Myös tarvittaessa otettavat uusintanäytteet kuuluvat suunnitelmalliseen valvontaan. Suunnitelmalliseen valvontaan eivät kuulu elintarvikehuoneistojen, päiväkotien, vanhainkotien tms. omaan käyttöön tarkoitetut kaivot. Kyseessä ei ole talousvettä toimittava laitos, koska se ei toimita vettä lopulliselle kuluttajalle vaan käyttää sitä itse. Kaivoista otetaan kuitenkin vesinäytteitä (esim. 1-3 vuoden välein) talousvesiasetusten mukaisesti. Kohteen suunnitelmallisen valvonnan tai näytteenoton yhteydessä on suositeltavaa tarkastaa kaivo ja sen rakenteet. Näytteenoton voi suorittaa myös muu kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on kuitenkin varmistettava talous- ja uimavesinäytteiden ottajan pätevyys. Näytteenottajan on tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet. Pätevyyden voi osoittaa esimerkiksi ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla. Sertifiointivaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton vaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi varmistaa pätevyyden tarkoituksenmukaiseksi katsomillaan tavoilla. Suositeltavinta olisi, että näytteenottajalla on ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointi (erikoistumisalana talous- ja uimavedet), mutta näytteenottajan pätevyys voidaan katsoa riittäväksi myös silloin, kun toiminnanharjoittajan näytteenottajalla on voimassa oleva vesi-

20(48) työkortti (talousvesi) ja riittävästi kokemusta oman alansa näytteenotosta sekä mieluiten perehdytys sertifioinnin suorittaneen henkilön toimesta. Ulkopuolisen asiantuntijan (esim. laboratorio) pätevyys voidaan katsoa riittäväksi silloin, kun näytteenottajalla on ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointi (erikoistumisalana talous- ja uimavedet) tai laboratorioalan koulutus ja vähintään vuoden kokemus vesianalytiikasta sekä mieluiten perehdytys sertifioinnin suorittaneen henkilön toimesta. Perehdytyksestä ja näytteenotto-ohjeista tulee olla kirjalliset dokumentit, jotka on pyydettäessä esitettävä terveydensuojeluviranomaiselle. Terveyden-suojeluviranomainen voi kontrolloida näytteenottajan pätevyyden sopivaksi katsomallaan tavalla. Uima-allasvesinäytteet ja uimarantavesinäytteet otetaan terveystarkastajan toimesta. Talousvesinäytteissä jaksottaisien tutkimusten näytteet otetaan terveystarkastajan toimesta, jatkuvan valvonnan näytteet ottavat vesilaitokset itse. Vesilaitoksen näytteenotosta vastaavilla työntekijöillä on voimassa oleva vesityökortti sekä usean vuoden kokemus näytteenotosta. Vesilaitosten omien näytteidenottajien pätevyydet tullaan tarkastamaan vuoden 2015 aikana. Pyhä-Luosto Vesi Oy:n talousvesien näytteenotosta vastaa Ahma Ympäristö Oy, jonka näytteenotto talousvesistä kuuluu akkreditoinnin piiriin. Talousvesinäytteet Vesilaitosten omistajien kanssa yhteistyössä on laadittu jokaiselle vedenjakelualueelle valvontatutkimusohjelmat, jotka tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein. Valvontatutkimusohjelmat on tarkistettu ja päivitetty Pelkosenniemellä ja Savukoskella vuosille 2011 2015. Kemijärvellä ja Sallassa valvontatutkimusohjelmien päivitys on aloitettu vuonna 2014 ja saatetaan loppuun vuonna 2015. Jokaisen vedenjakelualueen valvontatutkimusohjelmat päivitetään vastaamaan talousvesiasetuksen muutosta (STM:n asetus 442/2014). Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Uima-allasvesinäytteet STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista määrittelee uima-allasvesien näytteenoton ja tulosten tulkinnan. Uimarantavesinäytteet STM:n asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, määrittelee ns. EU-uimarannan veden näytteenoton ja valvonnan. STM:n asetus 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, määrittelee asetuksen mukaisten pienten uimarantavesien näytteenoton ja valvonnan.

21(48) Sisäilma- ja rakennusmateriaalinäytteet Sisäilma- ja rakennusmateriaalinäytteitä otetaan tarvittaessa harkinnan mukaan. Tarvittaessa sisäilman laadun selvitykset teetetään kiinteistön kustannuksella sen valitsemaa ja terveysvalvontaviranomaisen hyväksymää asiantuntijaa käyttäen. Muut näytteet Puhtausnäytteitä otetaan uimahallista/kylpylästä kerran vuodessa (10 30 näytettä/kohde). Laboratoriot Talous- ja uimavesinäytteet tutkitaan pääsääntöisesti Ahma Ympäristö Oy:n laboratoriossa (Finas akkreditoitu, T131, Eviran hyväksymä), tarvittaessa käytetään myös muita Eviran hyväksymiä laboratorioita. Sisäilmanäytteitä ja puhtausnäytteitä tutkitaan Oulun seudun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa ja tarvittaessa työterveyslaitoksen laboratoriossa. Näytteitä voidaan lähettää tutkittaviksi myös muihin Eviran toimialakohtaisesti hyväksymiin laboratorioihin. Vesivälitteisten epidemioiden yhteydessä voidaan käyttää myös muita kuin Eviran hyväksymiä laboratorioita, esim. tutkittaessa patogeenejä. Toimijat voivat kilpailuttaa tutkimuslaboratoriot. Laboratorioiden tulee täyttää terveydensuojelulain 763/94 49 a :n vaatimukset sekä tutkimusmenetelmien tulee täyttää yllämainittujen talous- ja uimavesiasetusten sekä valtioneuvoston asetuksessa elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 annetut vaatimukset. 1.7 TERVEYDENSUOJELUN PAINOPISTEET VUOSILLE 2015 2019 Terveydensuojelun painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat haasteet. Valvonnan resurssit tulisi kohdentaa riskinarvioinnin perusteella erityisesti kohteisiin, joissa on toistuvasti esiintynyt ongelmia. Talousvesi Talousveden näytteenoton on oltava säädösten mukaista. Esimerkiksi suurten vesilaitosten näytteenotossa ilmenevät puutteet voivat johtaa EU:n komission toimenpiteisiin. Kunnan terveydensuojeluviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla erityistilannesuunnitelman talousveden laadun turvaamiseksi. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitettua kunnan terveydensuojelun valmiussuunnitelmaa. Erityistilannesuunnitelma on laadittava yhdessä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianosaisten laitosten kanssa. Valvira on laatinut terveydensuojelulain 8 :n mukaisen ohjeen talousveden laadun turvaamiseksi erityistilanteissa. Erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi on sovitettava yhteen vesihuoltolaissa tarkoitetun vesihuoltolaitoksen häiriötilannesuunnitelman sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa.

22(48) Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Ihonkäsittelyssä infektioriski liittyy tilanteisiin, joissa viruspitoista verta tai bakteereja pääsee ihon läpi, limakalvolle (silmät, nenä, suu) tai rikkinäiselle iholle. Infektioriski voi syntyä esimerkiksi kauneushoitolassa annettavasta injektiosta, tatuoinnista, erilaisista lävistyksistä ja kuppauksesta. Infektioriskin ehkäisyssä on tärkeää hoitotilan puhtaus ja riittävän tehokas välinehuolto. Kaikkien ihon läpäisevien ja rikotun ihon kanssa kosketuksissa olevien välineiden on oltava steriilejä. Lisäksi toiminnanharjoittajan hygieenisillä työtavoilla on suuri merkitys infektioiden ehkäisemisessä. Terveydellisten olojen valvonta Uudessa asumisterveysasetuksessa korostetaan sisäilmatutkimusten kokonaisarviointia, yhden yksittäisen ohjearvon ylitys ei välttämättä tarkoita terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen voi teettää tutkimuksia vain terveydensuojelulain (49 ) mukaisilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Nämä asiantuntijat ovat STM:n nimeämän toimijan sertifioimia henkilöitä. Sertifioidut henkilöt ovat osoittaneet asiantuntijuuden ja pätevyyden suorittamalla tarvittavan koulutuksen (tarkemmin uudessa asumisterveysasetuksessa). Kunnan viranomaisen ei enää tarvitse itse arvioida ulkopuolisen asiantuntijan pätevyyttä. Myös yhteistyö rakennusvalvontaviranomaisten kanssa on tärkeää. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 16 ja 17 :t) ja ne on tarkastettava eri tahojen kanssa yhteistyössä (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011, 12 ). Yhteistarkastuksia ei ole tehty valvonta-alueella. Selvitetään ympäristöterveydenhuollon toimesta mahdollisuus yhteistarkastuksiin, siten yhteistarkastukset saadaan myös sovitettua terveydensuojelun suunnitelmallisen valvonnan tarkastusrytmiin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan toimintamallia ja ohjeita eri tahojen tarkastusten yhteensovittamisesta kouluympäristössä. Koulujen ja päiväkotien radonpitoisuuden vuosikeskiarvo on suositeltavaa kysyä tarkastuskäynnin yhteydessä. Uudessa asumisterveysasetuksessa on huomioitu komission asettama uusi radonin vuosikeskiarvo, joka saa olla enintään 300 Bq/m 3. Jos toimijalla ei ole tietoa radonpitoisuudesta, on se kehotettava mittaamaan seuraavaan tarkastuskertaan mennessä, mikäli rakennus sijaitsee ns. radonalueella. Terveydensuojelu sidosryhmissä Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin on sisällyttävä kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tällaisia suunnitelmia ja hankkeita ovat mm. kaavoitus, ympäristöluvat, ympäristövaikutusten arviointimenettelyt sekä erilaiset rakennushankkeet, jne. Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa on lisätty yhdeksi painopistealueeksi koko ohjelmakaudelle.

23(48) Kohde 2015 2019 Terveydensuojelun painopisteet Talousvesi Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Kauneushoitola tai muu Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatu- ihon käsittely Terveydellisten olojen valvonta ointi, kuppaus) Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) C 2. ELINTARVIKEVALVONTA 2.1 ELINTARVIKEVALVONNAN YLEISET TAVOITTEET Elintarvikelain tarkoituksena on: 1) varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu; 2) varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan; 3) suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta; 4) varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys; 5) turvata korkealaatuinen, riskiperusteinen ja tasapuolinen elintarvikevalvonta; ja 6) osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. 2.2 SUUNNITELMAN PERUSTEET Elintarvikelain 23/2006 48 :n mukaisesti kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajaa taloudellisilta tappioilta. Suunnitelmassa on huomioitu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatima Valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelmaluonnos vuosille 2015 2019 osittain. 2.3 VALVONTAKOHTEET Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista. Näitä ovat: ilmoittamista ja hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (elintarvikelain muutos 352/2011 14 ja 15 ) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta

24(48) liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 352/2011 15a.1 ); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuitenkin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston tai käsitellyt ko. huoneistosta tehdyn ilmoituksen toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (elintarvikelain muutos 643/2010 21 a ); sekä ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 ). 2.4 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelyistä on säädetty elintarvikelain 13 15 ja 22 :ssä ja valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassa asetuksessa (elintarvikelain muutos 352/2011). Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomaisen on ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asia pidempää käsittelyä. Laitoksen vaatimuksenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä. Laitoksen hyväksymisestä tai ehdollisesta hyväksymisestä tehdään päätös. Toiminnan laitoksessa saa aloittaa, jos laitos täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset ja laitos on hyväksytty. Myös itujen tuotanto katsotaan elintarvikeviranomaisen hyväksynnän edellyttämäksi alkutuotannoksi (uudet 1.7.2013 toimintansa aloittaneet). Hyväksymisvaatimus ei koske pienimuotoista iduntuotantoa, joka tapahtuu osana ilmoitetun elintarvikehuoneiston (esim. ravintola) muuta toimintaa. Vähäriskisistä toiminnoista annetussa asetuksessa (1258/2011) on määritelty ne eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevät elintarvikehuoneistot, joilta ei edellytetä laitoshyväksyntää, vaan elintarvikehuoneistoilmoitus riittää. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Valvontakohteesta ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Ilmoituksen käsittelystä an-

25(48) netaan toimijalle todistus. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta. Valvontaviranomaisen on ilmoitettava alkutuotannon toimijalle vastaanottaneensa ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiselta viranomaiselta. Elintarvikelain muutoksen (352/2011) 13.6 :ssä sekä 22.3 ja 22.4 :ssä on lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta valvontaviranomaiselle. Tiedottaminen Elintarvikelain 15 a :n mukaan liikkuvan elintarvikehuoneiston harjoittamasta elintarvikkeen myynnistä ja muusta käsittelystä ilmoitetussa tai hyväksytyssä liikkuvassa elintarvikehuoneistossa on toimijan tiedotettava viranomaiselle, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. Tiedot on oltava viranomaisella viimeistään neljä arkipäivää ennen ilmoitetun toiminnan aloittamista ja viimeistään kaksi viikkoa ennen hyväksytyn toiminnan aloittamista. 2.5 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ Tarkastusten tarkoituksena on selvittää, täyttääkö tarkastettava kohde elintarvikelain 23/2006 ja sen perusteella annettujen asetusten sekä elintarvikkeiden valvontaa, turvallisuutta ja terveydellistä laatua sekä elintarvikehuoneistojen ja alkutuotantopaikkojen hygieniaa koskevan Euroopan yhteisön lainsäädännön asettamat vaatimukset. Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY) 882/2004 minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Valvonta-asetuksen mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Tarkastuskäynnillä voidaan tarkastaa koko valvontakohde ja sen toiminnot tai vain jokin osa-alue. Tarkastukseen voi sisältyä näytteenottoa ja mittauksia. Tarkastuksen laajuus riippuu kohdetyypistä sekä siitä onko kyseessä aloitustarkastus vai muu suunnitelmallinen tarkastus. Tarkastus sisältää yleensä aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Pelkkää näytteenottoa kohteessa ei katsota tarkastukseksi. A. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset ilmoitetun elintarvikehuoneiston ensimmäinen tarkastus (aloitustarkastus) suunnitelmallinen tarkastus ensisaapumisvalvontatarkastukset (sopimus Eviran kanssa) B. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset C. Muut tarkastukset asiakasvalituksen perusteella tehty tarkastus