RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020

RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020 POHJOIS-SAVON MAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2020 LUONNOS 06.09.2013 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. POHJOIS-SAVON MAASEUTUSTRATEGIA 2014-2010 - RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 1.1 Pohjois-Savon maaseudun visio 2020 ja valittu strategia 2. POHJOIS-SAVON ALUEELLINEN SUUNNITELMA- STRATEGIASTA TOIMENPITEIIIN 2.1 Pohjois-Savon maaseutu 2020 monipuolista yrittäjyyttä ja kestävää hyvinvointia ekosysteemipalveluista 2.2. Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteet ja niiden tavoitteet sekä esimerkkejä tarvittavista toimenpiteistä 2.3. Manner-Suomen maaseutuohjelman horisontaaliset toimenpiteet 2.4. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman määrälliset ja laadulliset tavoitteet 2.5. Alueen toimia koskevat priorisoinnit ja käytettävät valintakriteerit 2.6. Maaseutualueen ja yritysrahoitusalueen määritys 3. POHJOIS-SAVON ALUEELLISEN SUUNNITELMAN RAHOITUS 3.1 Arvio julkisesta rahoitustarpeesta koko kaudelle 3.2 Kuntien rahoitusosuus koko kaudella 3.3 Teknisen avun rahoituksen ja htv -tarve kaudella 3.4 Toimenpiteiden rahoitusarvio 3.4.1 Toimenpiteen julkinen rahoitus tai osuus alueen rahoituksesta 3.4.2 Kuntien rahoitusosuus ja sen kohdistuminen 3.4.3 Arvio yksityisestä rahoituksesta 4. ALUEEN OHJELMIEN YHTEENSOVITUS JA TYÖNJAKO 5. ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT JA TAVOITTEET 6. POHJOIS-SAVON MAASEUDUN ALUEELLISEN SUUNNITELMAN VALMISTELUPROSESSI 7. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN ALUEELLINEN TOIMEENPANO JA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄ LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteet ja läpileikkaavat tavoitteet Maaseutustrategian alustava yhteensovitus Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahasto-ohjelmien (ESR ja EAKR-) kanssa 2014-2020 Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteiden sopivuus EU:n prioriteetteihin Alueellisen suunnitelman määrälliset tavoitteet sekä läpileikkaavat tavoitteet Aluerajaukset: 3 karttaa Sopimus työnjaosta ja yhteensovituksesta Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman ja Pohjois-Savon toimintaryhmien paikallisten kehittämissuunnitelmien kanssa 2

1. POHJOIS-SAVON MAASEUDUN STRATEGIA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 1.1 Pohjois-Savon maaseudun visio 2020 ja valittu strategia Pohjois-Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden 2014-2020 kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky, luonnonvarojen kestävä käyttö ja maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Lisäksi EU:n maaseutuasetuksen läpileikkaavat tavoitteet, innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristö, on huomioitu kunkin painopisteen osalta. Pohjois-Savon maaseutustrategian omiksi läpileikkaaviksi tavoitteiksi on valittu nuoriso ja kansainvälisyyden vahvistaminen. Nämä läpileikkaavat tavoitteet on esitetty strategiakartassa liitteessä 1. Pohjois-Savon nykytilan kuvauksen pohjalta tehtiin strategian pohjaksi pohjoissavolaisen maaseudun SWOT -analyysi maakunnan maaseudun voimavaroista ja rajoitteista. Analyysin pohjalta valittiin seuraavat kuusi kehittämisen strategista painopistettä: 1. Perusmaatalous (maidontuotanto ja naudanlihantuotanto) 2. Erikoismaatalous (marjat, vihannekset, yrtit, erikoiskasvit ja luonnontuotteet) 3. Elintarvikejalostus 4. Metsäketju (puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ympäristöpalvelut) 5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys (maaseudun keskeiset toimialat) 6. Kestävä maaseudun aluerakenne POHJOIS-SAVON MAASEUDUN VISIO VUONNA 2020 Vuonna 2020 Pohjois-Savo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Ruoan tuotanto ja jalostus on ekotehokasta. Monipuolinen metsätalous on perustana vahvalle bioenergian tuotannolle. Uusiutumiskykyiset yritykset ja uudenlaiset yhteistyöverkostot ovat osa kestävää ja viihtyisää rajattomien mahdollisuuksien maaseutua. POHJOIS-SAVON MAASEUTUSTRATEGIA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020 Tämä toteutetaan kohdentamalla maaseuturahaston ja muiden rahastojen rahoitusta yrittäjyyden kehittämiseksi valituissa painopisteissä - ruokaketjussa, metsäketjussa, maaseutuyrittäjyyden monipuolistamisessa. Toimenpiteet kohdistuvat tiedon ja osaamisen lisäämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen yhteistyön ja innovaatioiden avulla sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Ekosysteemipalveluihin pohjautuva strategia huomioi ilmastonmuutoksen ja ympäristön kaikessa toiminnassa. 3

2. POHJOIS-SAVON MAASEUDUN ALUEELLINEN SUUNNITELMA STRATEGIASTA TOIMENPITEISIIN 2.1 Pohjois-Savon maaseutu 2020 monipuolista yrittäjyyttä ja kestävää hyvinvointia ekosysteemipalveluista Pohjois-Savon maaseudun elinvoimaisuuden perustana ovat ekosysteemipalvelut, joiden turvaaminen on myös tulevaisuuden haaste. Tämä edellyttää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vähähiilistä taloutta, eettisyyttä ja yhteiskuntavastuullisuutta sekä yrittäjyydessä että maaseudun asukkaiden arjessa. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle ja ne voidaan jakaa tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Pohjois-Savon maaseudun kehittämisstrategia pohjautuu kuuteen painopisteeseen, joiden kilpailukykyä pyritään parantamaan erilaisilla toimenpiteillä (rahoitusvälineillä/tukimuodoilla). Valitut painopisteet pohjautuvat edellisten kausien kehittämistyöhön, mutta mukana on myös uusia avauksia ja mahdollisuuksia. Toimenpideohjemassa on lisäksi nostettu esille ns. läpileikkaavia muutostekijöitä, mm- nuoriso, kansainvälisyys, innovaatiot, ympäristö ja ilmastonmuutos. 2.2. Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteet ja niiden tavoitteet sekä esimerkkejä tarvittavista toimenpiteistä Pohjois-Savon tulevaisuuden muutos- ja kilpailukykytekijät sekä kehittämistavoitteet on esitetty painopistekohtaisissa tauluissa 1-6 (sivuilla 8-29). Kunkin painopisteen kohdalla on nostettu esille tärkeimpiä muutostekijöitä ja tavoitteita. Sen jälkeen tauluissa on esitetty painopisteen kehittämistavoitteet sekä esimerkkejä tarvittavista toimenpiteistä. Kilpailukyvyn parantamista on arvioitu erikseen osaamisen kehittämisessä, toimintaympäristön kehittämisessä sekä yrittäjyyden vahvistamisessa. Lisäksi kullekin painopisteelle on asetettu sekä määrälliset tavoitteet että mittarit saavutettujen tulosten seurantaa ja arviointiin. Mittareissa huomioidaan yhteensovitus Manner-Suomen maaseutuohjelman kanssa. Koska alueellisen suunnitelman tavoitteena on edistää erityisesti uusia toimintatapoja ja innovatiivisia ongelmanratkaisukeinoja, suunnitelman tulee mahdollistaa myös ohjelmakauden aikana syntyvien, tavoitteiden mukaisten ideoiden toteuttamisen; suunnitelma on tavoitteellinen ja riittävän konkreettinen, mutta myös mahdollistava ja joustava uusille avauksille. Kullekin painopisteelle kirjattuja toimenpiteitä tarkennetaan ao. lainsäädännön ja toimeenpanon valmistumisen myötä. 2.3. Manner-Suomen maaseutuohjelman horisontaaliset toimenpiteet Manner-Suomen maaseutuohjelman horisontaaliset toimenpiteet on esitetty taulukossa 1 (s. XX), jossa on esitetty valtakunnallisen maaseutuohjelman toimenpiteet (1-12) sekä arvioitu rahoitustarve ja käytettävät tukimuodot kussakin toimenpiteessä. Horisontaalisten toimenpiteiden osalta rahoitustarve täydennetään myöhemmin. 4

PAINOPISTE 1 PERUSMAATALOUS Tavoitteena kestävä tuotannon tehostaminen Vuonna 2011 Pohjois-Savossa oli noin 4 200 maatalous ja puutarha-alan yritystä. Yleisin maatilojen tuotantosuunta on lypsykarjatalous. Arvioiden mukaan vuonna 2020 Pohjois-Savossa on noin 3500 maatalous ja puutarha-alan yritystä ja yleisin maatilojen tuotantosuunta on edelleen lypsykarjatalous (noin 900 maitotilaa). Pohjoissavolaisen ruokaketjun perustaa, perusmaataloutta halutaan edelleen vahvistaa ja tavoitteena onkin, että Pohjois-Savo on vuonna 2020 maan johtaja maidontuotantoalue ja vahva naudanlihan tuotantoalue. Osaaminen kilpailukykytekijänä - PELLOLTA PANKKIIN Maakunnassa on useita nauta- ja nurmitutkimuksen arvostettuja toimijoita, mm. MTT, UEF, Savonia AMK, EVIRA sekä alan yrityksiä ja yhdistyksiä. Näistä MTTn Maaningan toimipiste on tällä hetkellä alan suurin tutkimusyksikkö Suomessa. Myös alan koulutus on maakunnassa vahvaa. Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoavat monipuolista luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Savonia ammattikorkeakoulu tarjoaa agrologin opinnot erikoistuen kotieläinyrittämiseen tai hevostalousyrittämiseen sekä ylemmän agrologin (YAMK) tutkinnon. Tulevaisuudessa koulutuksen tulee entistä paremmin vastata tyrittäjien tarpeisiin ja painopisteenä tulee olla koko tuotantoprosessin hallinta pellolta pankkiin. Lisäksi koulutuksen kehittämisessä tulee huomioida elinikäinen oppiminen, innovaatiot, työhyvinvointi ja kansainvälinen toiminta. Maatalouden vahvan aseman säilyttäminen edellyttää myös neuvonnalta alan huippuosaamista ja maatalouden palveluiden helppoa saatavuutta (mm. sähköiset palvelut). Sekä neuvojien että tuottajien asiantuntijuuden vahvistaminen edellyttää tiiviistä yhteistyötä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan välillä. Näiden yhteistyötä tulee kehittää siten, että uusi tieto saadaan entistä nopeammin jalkautettua tuottajien käyttöön. Tutkimuksen ja kehittämistyön tulee tuottaa ongelmanratkaisumalleja ja avata niiden merkitys käytännössä (euroina). Alueen toimijoiden välistä hyvää yhteistyötä tukee edelleen vahvistaa mm. uudenlaisten kumppanuuksien kautta. Hyvä yhteistyö ja verkostoituminen tukevat sekä liiketoiminnan kannattavuutta ja kehittämistä että työssä jaksamista (mm.vertaistuki). Luomutuotannon osuus maatalouden kokonaistuotannosta on Pohjois-Savossa pieni, vain 10 % peltopinta-alasta. Infrastruktuurin riskien hallinta Maatalouden kannalta tärkeän infrastruktuurin ylläpitäminen ja erityisesti alempiasteisen tieverkon liikennöitävyyden varmistaminen sekä toimivat, nopeat laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä tulevaisuudessakin. Puhtaan veden ja sähkön saannin varmistaminen (esim. myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen aikana) maatiloilla ja muihin kriisitilanteisiin (esim. vesi) varautuminen ovat yrityksen riskien hallintaa. Perusmaataloudella on paljon kerrannaisvaikutuksia maakunnan muihin elinkeinoihin, mm. teollisuuteen, kauppaan ja kuljetukseen. Perusmaataloudella on myös aluepoliittista merkitystä: alkutuotannolla on vaikutusta koko maaseudun pysymiseen asuttuna. Tulevaisuuden haasteena on, miten sekä maidon että lihantuotannon kannattavuutta saataisiin parannettua ja alan jatkuvuus turvattua. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä Ilmaston lämpenemisen aiheuttaa sekä uhkia että mahdollisuuksia perusmaataloudelle. Äärisääilmiöt lisääntyvät, uudet tauti-, tuholais- ja talvehtimisriskit mutta toisaalta kasvukausi pidentyy, mikä todennäköisesti mahdollistaa uusia viljelykasveja ja lajikkeita. Ilmastomuutoksen hillinnän kannalta viljelyssä on ratkaisevaa se, miten viljellään (viljelykierto, kasvipeitteisyys ja ravinteiden tehokäyttö, ravinnekierto). Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tapahtuu mm. tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan/tiedonvälityksen kautta. Maatalouden ympäristökuormituksen vähentäminen Maatalouden ympäristöasiat korostuvat tulevaisuudessa ja vesiensuojelu kuuluu painopistealueisiin myös tulevaisuudessa. Maakunnan järvien veden laatu on pääosin hyvä. Eniten kuormitusta ja ongelmia on luonnostaan runsasravinteisillä järvillä, joiden viljaville valuma-aluille on keskittynyt paljon maataloutta 5

(Iisalmen reitti). Pohjois-Savon maatalouden suurena haasteena on lannan ja lietteen käsittely. Maidontuotannon merkittävin ympäristöteko Pohjois-Savossa olisi lannankäytön ratkaiseminen. Kehittynyt teknologia tarjoaa jo nyt erilaisia vaihtoehtoja (mm. biokaasun tuotanto, lannan fraktiointiteknologiat, lannan tuotteistaminen, suljetun kierron konsepti, veden poistaminen lietteestä), mutta ongelma on vielä menetelmien toimivuus käytännössä (investointikustannukset suhteessa hyötyyn). Lantakysymys on tällä hetkellä kuitenkin enemmän logistiikka- kuin ympäristöasia. Ympäristökuormitusta voidaan vähentää ravinteiden ekotehokkuutta parantamalla (esim. lannoituksen tarkentaminen ja ravinnekierron hallinta, viljelykäytänteet). Uusi maatalouden ympäristöohjelma tulee laatia sellaiseksi, että se mahdollistaa maatalouden kannattavan harjoittamisen sekä välineet, joilla maatila voi vastata maataloudelle asetettuihin ympäristövelvoitteisiin (vähähiilisen talouden ja ympäristönsuojelun tavoitteet). Biokaasu nähdään yhtenä lantaongelman ratkaisuvaihtoehtona, mutta sen ongelmana on vielä kannattavuus. Kokonaiskannattavuus kuitenkin muuttuu, kun mukaan otetaan ympäristönäkökulma. Energiaomavaraisuuden kasvattaminen maatiloilla Kaikkia järkeviä uusiutuvia energianlähteitä tarvitaan sekä fossiilisten polttoaineiden vähentyessä ja kallistuessa että niistä johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Koska uusiutuvakaan energia ei ole täysin päästötöntä eikä aina taloudellista, tulee tulevaisuuden tavoitteeksi energiatehokkuus. Helpointa olisi siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin ja parantaa energiatehokkuutta jo ennen kuin fossiiliset polttoaineiden hinnat nousevat tuotannon kannalta hyvin korkeiksi. Energiatehokkuudessa huomio kiinnitetään mm. laitteiden toimintavarmuuteen ja tehokkuuteen (esim. ruokintajärjestelmät), moottoreiden kokoihin ja säätöihin, valaistuksen tehokkuuteen ja sijoitteluun (mm. heijastavat pinnat), ruokintalaitteiston energiankulutukseen sekä peltopuolella traktorin ajotyyliin. Lisäksi oikein tehdyt ja oikein ajoitetut laitteiden huoltotoimet parantavat maatilan energiatehokkuutta ja alentavat kokonaiskustannuksia. Tyypillisimpiä käytössä olevia lämpöenergialähteitä ovat puupolttoaineet. Tulevaisuudessa uusien lämmönsiirtotekniikoiden kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia lämmön talteenotossa ja muiden uusiutuvien energiamuotojen laajemmassa käytössä (esim. maalämpö, tuuli- ja aurinkoenergia). Pohjois-Savossa voidaan edistää hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia monella tapaa (esim. paikalliset ratkaisut ja pilottihankkeet, maatalouden lämpöenergian hankinnan ulkoistaminen ja energiaomavarainen maatila). Maitotalous Pohjois-Savossa ja tavoitteet tulevalle ohjelmakaudelle Pohjois-Savo on vahvaa nurmi- ja maidontuotantoaluetta. Maakunnan osuus Suomen maidontuotannosta on reilu 14 %., Maatalouden myyntituloista n. 70 % tulee maidosta ja on arvoltaan reilu 100 milj. euroa vuodessa. Maitotilojen rakennekehitys on viime vuosina ollut Pohjois-Savossa maan nopeinta; uusiin tuotantorakennuksiin on investoitu selvästi muita maakuntia enemmän. Maitotaloutta halutaan edelleen vahvistaa ja tavoitteena on 340 milj. maitolitran vuosituotanto, joka tarkoittaa että maakunnan osuus Suomen maidontuotannosta vuonna 2020 olisi 15,5 %. Maidontuotannon ohella myös maidonjalostus on vahvaa Pohjois-Savossa. Maakunnassa on kaksi merkittävää tuotantolaitosta, Valion Lapinlahden tehtaat ja Osuuskunta Maitomaan Suonenjoen meijeri. Näiden jalostama maitomäärä (n. 380 milj. litraa) on enemmän kuin maakunnan oma tuotanto. Maitotilojen ja maidontuotannon tulevaisuuden haasteita ovat investointihalukkuus, rahoitus sekä peltojen saatavuus. Vaikka maitotalouteen kohdistuu erilaisia muutospaineita, uskotaan maitoalalla olevan varsin hyvä tulevaisuus. Keskeinen tekijä on maitotaloustuotteiden kysynnän kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti. Kysynnän on arvioitu kasvavan tarjontaa nopeammin. Jalostava teollisuus kehittää jatkuvasti uusia maitopohjaisia tuotteita kulutuskysynnän mukaan. Lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2020) suurimmat haasteet kohdistuvat alan alkutuotantoon. Maitokiintiöiden poistuminen v. 2015 ja EU:n maatalouspolitiikan uudistuminen ovat isoja tekijöitä, jotka luovat epävarmuutta tuottajien keskuudessa. Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa maidon tuotantokustannusten hallinta on elinehto. Tämä edellyttää mm. rehukustannusten, valkuaisomavaraisuuden, lehmien eliniän ja eläinten hyvinvoinnin tutkimusta ja kehittämistä. 6

Naudanlihantuotanto Pohjois-Savossa ja tavoitteet tulevalle ohjelmakaudelle Vuonna 2011 naudanlihaa tuotettiin Suomessa 82,7 milj. kiloa ja kulutus oli n. 99 milj. kiloa. Pohjois- Savossa tuotettiin suomalaisesta naudanlihasta noin 14 % eli 11,4 milj. kiloa. Tavoitteeksi asetetaan, että kotimainen naudanlihantuotanto nostetaan vastaamaan kysyntää vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että tulevina vuosina Pohjois-Savossa naudanlihaa tuotetaan 14-15 milj. kiloa. Alueen maatalouselinkeinon kilpailukyvyn kannalta naudanlihantuotanto on tärkeää. Voimakas maidontuotanto luo hyvän pohjan maitorotuisiin ja maito-liharisteytysvasikoihin perustuvalle lihantuotannolle. Maitotilat erikoistuvat lehmämäärän kasvaessa, joten vasikat ohjautuvat yhä enemmän erikoistuneeseen tuotantoon. Pohjois-Savo on tuotantoedellytyksiltään erinomaista nurmituotantoaluetta, joten nurmeen perustuva lihantuotanto on myös eettisesti kestävällä pohjalla. Lisäksi heikommalla viljelyllä olevilla nurmipelloilla sekä kesannoilla on vielä peltopotentiaalia laajentuvien tilojen käyttöön. LAIDUN JA REHUASIAA TÄHÄN Alueella on 3-vaihekasvatukseen perustuvaa erikoistunutta naudanlihantuotantoa, jolla varmistetaan että syntyneet vasikat kasvatetaan Pohjois-Savossa ja näin lihasta saatavat eurot pysyvät alueella. Tämä tukee myös eläinten hyvinvointinäkökulmaa ja vasikkahävikin pienentämistä. Lihantuotannon osalta alueen teurastuskapasiteetin kehittäminen (mm. pienteurastamot, tyhjien tilojen hyödyntäminen) on tulevaisuuden haasteena. Pihvikarjankasvatuksen ja emolehmätuotannon laajentamiselle on hyvät mahdollisuudet. Lähiruoan arvostuksen lisääntyminen ja korkealaatuinen pihvilihan kysyntä tarjoavat mahdollisuuksia tuotannon lisäämiselle. Emolehmäkasvatuksessa myös viljelyyn huonosti sopivat peltoalueet voidaan hyödyntää. Emojen määrään voidaan kuitenkin arvioida korkeintaan hienoista kasvua, mikäli tukipolitiikassa ei tapahdu merkittävää nousua emolehmätuotannon tuissa. Jos tuet nousevat, emobuumikin on mahdollinen ja investointien määrä saattaa jopa tuplaantua. Naudanlihan tuotannon vuotuinen kasvatuspaikkojen uusinvestointitarve on n. 5% eläinpaikkojen määrästä. Tämä tarkoittaa Pohjois-Savossa yhteensä n. 1700 eläinpaikkaa vuositasolla (+300 välitysvasikkapaikkaa). Pohjois-Savossa välitetään vuosittain n. 20 000 vasikkaa, joka tarkoittaa keskimääräisellä kasvatusajalla laskettuna 32 000-33 000 kasvatuspaikkaa. Tavoitteeksi asetetun 14-15 milj. kg tuottamiseksi tarvitaan 100-150 suurta yksikköä (15-20 uutta lihakarjanavettaa/ vuosi). Vuonna 2011 alueella oli 6720 emolehmää. Emotuotannosta luopuvilta tiloilta poistuu n. 100 emoa/vuosi ja luopujien korvaaminen ja maltillinen kasvu edellyttää 200 emopaikan investointia/vuosi. Muu lihantuotanto Maakunnan lihantuotannon osalta pienemmille toimialoille, kuten sikatalous, siipikarja ja lampaanliha, ei aseteta omia tavoitteita, vaikkakin niiden kehittämistä voidaan joissain määrin tukea. Näiden toimialojen ongelmien taustalla on kannattavuusongelmat, joihin toimenpiteillä ei voida vaikuttaa. Sianlihan tuotannon merkitys Pohjois-Savossa on ollut vähenevä ja suuntaus näyttäisi jatkuvan. Siipikarjankasvatus on maakunnassa ollut pienimuotoista. Lampaanlihan kysynnän kasvaminen on tuonut tarvetta kehittää lampaanlihan tuotantoa Itä-Suomessa. Maitotalouden ja lihantuotannon jatkuvuuden varmistaminen - sukupolvenvaihdokset Nuoret viljelijät ovat yhtenä pääteemoista tulevalla ohjelmakaudella. Arvioiden mukaan aloitustukeen oikeuttavien tilojen lukumäärä on noin 45 tukipäätöstä vuositasolla. Esim. maidontuotannosta luopuu vuosittain noin 5 % tiloista Pohjois-Savossa. Osa lopettavien tilojen poistumasta korvautuu vielä nykyisten navettojen tehokkaammalla käytöllä. Tavoitteeksi asetettuun maitomäärään pääseminen edellyttää kuitenkin paljon uusia lehmäpaikkoja ja tarkoittaa maitotiloilla (9500 kg keskituotoksella) vuosittain 25 sukupolvenvaihdoksen toteutumista. Tulevat muutokset luopumistuen ehdoissa määrittelevät pitkälti ohjelmakauden sukupolvenvaihdosten määrää. Pahin skenaario olisi lähes täydellinen tauko sukupolven vaihdoksiin. Sukupolvenvaihdosten tekoa voidaan edistää myös esim. ohjaamalla tiloja erilaisiin yhtymä/yhtiö vaihtoehtoihin. Tavoitteena on, että vuositasolla maito- ja lihatiloilla tehdään vähintään noin 30 sukupolvenvaihdosta vuosittain. Lihantuotannon osalta tavoitteeksi asetettuun lihantuotantomäärään pääseminen edellyttää vuositasolla 2000 uutta eläinpaikkaa. Muiden tilojen (viljanviljely ja nurmi) sukupolvenvaihdosten määrä vuositasolla on noin 10 kpl. 7

PERUSMAATALOUS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTAVOITE MAHDOLLISET TOIMENPITEET Tiedonvälitys, koulutus ja tutkimus Pohjois-Savoa kehitetään nurmen- ja maidontuotannon maan johtavaksi osaajaksi ja naudanlihan tuotannon osalta vahvaksi osaajaksi, jolla on hyvin toimivat kansalliset ja kansainväliset toimintaverkostot Koulutuksella ja neuvonnalla varmistetaan, että perusmaatalouden tuotantoprosessit hallitaan hyvin kokonaisuutena - pellolta pankkiin Alueen tutkimus, koulutus ja neuvonta verkostoidaan vahvemmin alan kotimaisiin ja ulkomaisiin toimijoihin. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään ja vahvistetaan erityisesti jo olemassa olevia kv-yhteistyöverkostoja Alan toimintaa ja osaamista kehitetään mm. osallistavan lähestymistavan ja operationaalisten ryhmien kautta: tutkimus, koulutus, tuottaja, teollisuus (Horizon 2020) Luodaan ns. demonstraatiotiloja, joissa testataan uusia toimintamalleja Työvoiman saatavuus Maatilojen työvoiman saatavuus varmistetaan sekä kotimaisen että ulkomaisen työvoiman rekrytoinnilla. Varmistetaan riittävä työnantajaosaaminen sekä ulkomaalaisen työvoiman osaaminen, kielikoulutus ja kotoutus (+ESR) Edistetään osaavan työvoiman saatavuutta mm. koulutuksen, verkottumisen sekä rekrytoinnin kehittämisen avulla sekä työvoiman vuokraustoiminnan kehittämisellä Edistetään työnantajaosaamista sekä ulkomaalaisen työvoiman erikoisosaamista koulutusten ja tiedotuksen avulla Edistetään osaavan työvoiman saantia maaseutuammattien vetovoimaisuutta ja arvostusta parantamalla mm. kampanjat ja tiedotus (esim. Maaseutuammattiin ry:n toiminta) PERUSMAATALOUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTAVOITE MAHDOLLISET TOIMENPITEET Yhteistyö ja verkostot Varmistetaan alan palveluiden helppo saatavuus sekä maatalouden tarvitsemien tukipalveluiden riittävyys ja laatu (mm. suunnittelu- ja ICT-palvelut) Kehitetään neuvontapalveluiden laatua ja saatavuutta ja edistetään mm. sähköisten palveluiden käyttöönottoa Infrastruktuuri ja riskienhallinta Alueella on toimiva infrastruktuuri ja riittävän nopeat laajakaistayhteydet maidon ja lihantuotannon toimivuuden kannalta Varmistetaan maatalouden riskienhallinta Tuetaan toimivien ja nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta maatiloille (kyläverkot) Edistetään maatilojen riskinhallintaosaamista ja tuetaan mm. sähkönsaannin turvaamista maatiloilla kriisitilanteissa (esim. aggregaattien yhteiskäyttö, maakaapelit) 8

KEHITTÄMISTAVOITE Kestävä tuotannon tehostaminen Maatilat ovat liiketaloudellisesti kannattavia, tekevät kannattavia investointeja ja hallitsevat koko alkutuotannon prosessin pellolta pankkiin Maidon tuotanto on kannattavaa ja tuotantomäärät vastaavat tavoitteisiin PERUSMAATALOUS YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Kannustetaan maatiloja/yrittäjiä kehittämismyönteisyyteen ja rahoitetaan kannattavia, erikokoisia, maatilainvestointeja Varmistetaan kasvavan yrityskoon hallinta ja edistetään maatalousyrittäjien strategista osaamista/johtamisosaamista: prosessinhallinta, erikoistuminen, laatuajattelu, tuotannon pullonkaulat, yrittäjähenkisyys jne. Edistetään maatilojen ulkoistamisosaamista. Edistetään uusien yritysmuotojen kehittämistä ja mallintamista: yhteisnavetat/kasvattamot, yhteistyön ja alihankintaketjujen edistäminen, erikoiskasvien tuotanto Maatilainvestoinneissa huomioidaan myös rehunhankinta: kehitetään peltoviljelyn tuottavuutta navettaa palvelevasti Parannetaan rehun saatavuutta ja laatua kasvinviljely- ja maitotilojen yhteistyöllä ja varmistetaan rehuviljan tulo myyntiin esim. lähirehutiimin kautta Parannetaan tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta kehittämällä koneurakointipalveluja ja koneyhteistyötä (esim. koneasematoiminnan kehittäminen) Turvataan riittävä peltoala tuotantoa jatkaville ja tuotantoa kehittäville tiloille esim. tilusjärjestelyjen kehittämisellä (peruslohkojen suurentaminen, lohkokuvioiden parantaminen sekä peltotiestön kehittäminen) Naudanlihantuotannon kannattavuus on parantunut ja tuotetulla lihalla on toimivat markkinointikanavat Kehitetään korkealaatuisen lihan markkinointia ja myyntikanavia (mm. suoramyynti)) Edistetään hyödyntämättömien laidunalueiden käyttöä esim. emolehmätuotannossa. Edistetään muun kotimaisen lihan tuotantoa ja tuetaan kannattavan lihantuotantoketjun rakentamista alkutuotannosta loppukäyttäjille (lammas/karitsa, sika, siipikarja) Varmistetaan maatilojen ja alkutuotannon jatkuvuus sekä maatilayrittäjien jaksaminen Varmistetaan alkutuotannon jatkuvuus tukemalla sukupolvenvaihdosten tekemistä ja kannustetaan spv-vaiheessa olevia tiloja yhteistyömahdollisuuksien ja uusien toimintamallien harkintaan/hyödyntämiseen Tuetaan maatilayrittäjien työssä jaksamista vertaisryhmien ja verkostoitumisen kautta Edistetään tilakohtaista työkäytön hallintaa ja sitä kautta työhyvinvointia 9

Innovaatiot Maatilat tuottavat laadukasta raaka-ainetta uusien innovatiivisten tuotteiden jalostukseen Varmistetaan maatalouden kilpailukykyä ja ympäristönsuojelua tukevien innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä Asiakastarvelähtöisyys Ruoantuotanto pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin: hyvinvointi, kuluttajien laatu- ja ympäristötietietoisuus TUKIMUODOT JA ARVIO RAHOITUKSESTA HANKETUKI: 10 milj. YRITYSTUKI: INVESTOINTITUKI: 35 milj. maitotilat noin 29 milj. /kausi lihatilat noin 6 milj. /kausi ALOITUSTUKI: 8 milj. /kausi (40 kpl/vuosi) Edistetään uusien innovaatioiden tuottamista ja hyödyntämistä: uudet viljelymenetelmät, ympäristöteknologia ja uudet toimintamallit, maitopohjaiset innovatiiviset tuotteet ja naudanlihan innovatiiviset tuotteet sekä muut hyvinvointia edistävät elintarvikkeet Edistetään uusien ideoiden työstämistä ja fasiliointia esim. innovaatiokilpailuilla ja edistämällä tuottajien omien innovaatioiden siirtoa yleiseen käyttöön Parannetaan maidon ja lihan tuotantoketjun läpinäkyvyyttä (laatu ja kuluttajanäkökulma) Edistetään maakunnan tuotteiden arvostusta mm. elinkaarianalyysien ja ympäristövaikutusanalyysien avulla (esim. kampanjat) ja avataan kuluttajahinnan muodostuminen MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET JA MITTARIT Koulutus-/tiedostushankkeiden määrä kpl Koulutettujen määrä hlöä Koulutukseen osallistuvien tilojen määrä: minimitavoite 50% maito- ja nautatiloista Uuden verkostot ja toimintamallit Tuotettu maitomäärä 340 milj. litraa/vuosi Tukea saaneiden maatilojen lukumäärä Uusien navetoiden rakentaminen 15 kpl/v 15 x á750 000 Vanhojen peruskorjaukset 20 kpl/v, 20x á375 000 Tuotettu naudanlihamäärä 14-15 milj. kg Investointien lukumäärä/eurot Sukupolvenvaihdokset: 30 kpl/vuosi (maito ja lihatilat) 10 kpl/vuosi muut tilat (viljanviljely ja nurmi) 5 kpl erikoismaat 10

PAINOPISTE 2: ERIKOISMAATALOUS Erikoismaatalouden kestävä tuotannon tehostaminen Pohjois-Savon erikoismaatalous perustuu tehokkaaseen marjojen, muiden puutarhakasvien, perunan ja yrttien viljelyyn sekä luonnontuotteiden keruuseen. Pohjois-Savon erikoismaataloudessa näkyy aiemmat panostukset ja pitkäjänteinen kehittämistyö erityisesti marjanviljelyssä. Erikoismaatalouden tulevaisuuden perustana ovat samat vahvuudet ja mahdollisuudet kuin perusmaataloudessakin eli puhdas ympäristö, elintarvikkeiden laadun ja alkuperän merkityksen korostuminen sekä terveellisyys. Erikoismaatalous vahvistuu edelleen ja tarjoaa vaihtoehdon tuotantosuuntaa vaihtaville tiloille. Kehittämishaasteina ovat mm. tilakohtainen kannattavuus, tuotantomäärän kasvattaminen, laatu ja jäljitettävyyden varmistaminen. Maakunnassa tehtyä pitkäjänteinen marjanviljelyn tutkimusta, kehitystyötä ja koulutusta vahvistetaan edelleen olemassa olevien ja uusien verkostojen kautta (mm. Marjaosaamiskeskus, Itä-Suomen yliopisto, MTT, Helsingin yliopisto, Metla). Uuden luonnonvarakeskuksen mahdollisuuksia (MTT, Metla ja Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos) hyödynnetään myös erikoismaatalouden kehittämisessä. Tutkimustietoa siirretään nopeasti yrittäjille mm. aktiivisen tiedottamisen, neuvonnan ja koulutusten kautta. Ympäristöasioiden merkityksen kasvaessa tulevaisuudessa tulee huolehtia että tuottajilla on saatavilla ajantasaista tietoa. Pohjois-Savossa viljellään puutarhakasveja noin 450 tilalla. Mansikkaa ja vadelmaa tuotetaan n. 30 % koko valtakunnan satomäärästä ja marjakasvien viljelyssä on peltoa lähes 1 400 hehtaaria. Sisä-Savo, jonne marjanviljely painottuu, saa maatalouden myyntituloista noin puolet marjakasveista. Tulevaisuudessa marjojen tuotannon asema koko maan tuotannosta kasvatetaan kehittämällä viljelijöiden ammattitaitoa sekä uusien tekniikoiden, tuotanto-, ja markkinointikeinojen käyttöönottoa. Ohjelmakauden 2014-2020 tavoitteena on maakunnan osuuden kasvattaminen valtakunnallisesti erityisesti marjojen tuotannon osalta. Lisäksi tavoitteena on satotason nostaminen sekä kustannustehokkuuden parantaminen sekä avomaalla kasvavien yrttien sekä villiyrttien ja keruukasvien tuotannon lisääminen. Esim. tämän hetkiset mansikan satotaso/ha on Suonenjoella noin 4650 kg/ha, kun se koko maassa on keskimäärin noin 3800 kg/ha. TARKISTA/LISÄÄ LUVUT (HA, SATOMÄÄRÄT) Avomaan vihannestuotannossa merkittävä viljelykasvi on sipuli, jota tuotetaan lähes neljännes koko valtakunnan tuotannosta. Muiden vihannesten osalta on muutamia erikoistuneita tiloja, joiden markkinaalueena on koko maa, mutta suurin osa vihannestuotannosta käytetään omassa maakunnassa. Lisäksi maakunnassa on muutamia kymmeniä perunatiloja. Yrtit ja maustekasvit ovat uusimpia viljelykasveja alueella. Esim. kuminaa viljellään Pohjois-Savossa yli 1 400 ha:n alalla. Yrttien ja maustekasvien kysyntä on kasvanut lähiruoan myötä. Kotimaiset mausteyrtit ovat arvostettuja puhtauden ja aromikkuuden vuoksi. Uusia viljelijöitä tarvitaan; yrtti- ja erikoiskasvien viljely onkin yksi vaihtoehto tuotantosuuntaa vaihtavalle tilalle. Myös villikasvien ja metsäsienten käyttö on lisääntynyt ja keruutuotteiden tuotteistamisessa on paljon mahdollisuuksia. Uusia yrittäjiä ja uusia tuotteita tarvitaan sekä villikasvien että sienten keruuseen ja jalostukseen elintarvikkeiksi ja hoitotuotteiksi (mm. erilaiset uutteet juoma- ja kosmetiikkateollisuuteen sekä eläinten hoitotuotteet). Viljely ja keruutoimintaa vaatii verkostoitumista, ammattimaisuutta ja uusien yritysmuotojen kehittämistä. Pohjois-Savon luomutuotantoa harjoittavista tiloista suurin osa toimii erikoismaataloudessa. Luomutuotteiden kysyntä ja arvostus on lisääntynyt lähiruoan kysynnän kasvaessa, mutta jatkojalostava elintarviketeollisuus kärsii luomuraaka-aineen niukkuudesta. Luomutilojen määrässä ei ole tapahtunut viimevuosien aikana suurta muutosta ja Pohjois-Savossa luomutuotannon lisääminen tapahtuukin lyhyellä tähtäimellä helpoiten erikoismaataloudessa. Marja, vihannes ja erikoiskasvitilojen työvoiman saatavuus on haasteena tulevaisuudessa. Ulkomaisen työvoiman saatavuuteen vaikuttaa mm. lähtömaiden taloustilanne, verotus, satokauden ajoittuminen, byrokratia ja välitystoiminnan ongelmat. Alalla tarvitaan riittävästi työnantajaosaamista. Ulkomaalainen 11

työvoima tarvitsee koulutusta (kasvinsuojelu, hygieniakoulutus jne.), jotta lakien vaatima osaaminen täyttyy. Mahdollisuutena voidaan nähdä lisäksi viljeltyjen ja luonnonkasvien poiminnan työvoimatarpeiden yhdistäminen työvoiman saannin tukemiseksi. Myös erikoismaatalouden toimivuus edellyttää infrastruktuurin ylläpitämistä, erityisesti alempiasteisen tieverkon liikennöitävyyden varmistaminen päivittäis/tuoretuotekuljetuksiin sekä toimivia laajakaistayhteyksiä. Puhtaan veden ja sähkön saannin varmistaminen ovat yrityksen riskien hallintaa. Myös erikoismaataloudella on kerrannaisvaikutuksia maakunnan muihin elinkeinoihin, mm. teollisuuteen, kauppaan ja kuljetukseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintä Ilmaston lämpeneminen tuo sekä uhkia että mahdollisuuksia myös erikoismaataloudelle. Äärisääilmiöt lisääntyvät ja ilmaston lämpeneminen tuo myös erikoismaatalouteen uusia tauti-, tuholais- ja talvehtimisriskejä. Toisaalta kasvukauden pidentyminen todennäköisesti mahdollistaa uusia viljelykasveja ja lajikkeita. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tapahtuu mm. uusien viljelytekniikoiden avulla sekä tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja tiedonvälityksen kautta. Erikoismaataloudesta ei aiheudu merkittävää ympäristökuormitusta, mutta siitä huolimatta peruna- ja puutarhatuotannon ympäristökuormitusta suunnitellaan, toteutetaan, mitataan ja seurataan täsmällisesti. Tähän ohjaavat myös asiakasvaatimukset ja tarpeet. Esim. marjantuotannossa käytössä olevalla tihkukastelulla voidaan lannoitteen käyttö kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Erikoismaataloudessa muodostuvien jätteiden vähentämistä ja käsittelyä voidaan kehittää mm. tuotannon sivuvirtoja hyödyntämällä. KEHITTÄMISTAVOITE Koulutus Erikoismaatalouden harjoittajien osaaminen vastaa alan kehittämishaasteisiin ja tuotantotavoitteisiin Tutkimus ja kehitystyö Pitkäjänteinen Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen ja innovatiivinen tutkimus tukee alueen kilpailukykyistä marjantuotantoa. Terveet taimet turvaavat tuotantoa. ERIKOISMAATALOUS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Maakunnassa olevaa korkeatasoista marjojen ja erikoiskasvien viljelykoulutusta sekä yrtti- ja erikoiskasvien viljely- ja poimijakoulutusta kehitetään edelleen siten, että yhteistyöverkostoissa on alan huippuosaajat sekä koti- että ulkomailta Tutkimustietoa siirretään nopeasti yrittäjille mm. aktiivisen tiedottamisen, neuvonnan ja koulutusten kautta (tuotanto, jalostus, kasviterveys jne.) Lisätään valtakunnallista ja kansainvälistä innovatiivista tutkimustoimintaa yhteistyöverkoissa. Kehitetään yliopistojen, koetilojen ja luonnonvarakeskuksen toimipaikkojen resursseja ja edistetään asiantuntijoiden ja koulutuksen verkostoitumista ja uudenlaista yhteistyötä Kehitetään marjanviljelyn koetilatoimintaa innovaatioympäristönä Työvoiman saatavuus Maatilojen työvoiman saatavuus varmistetaan sekä kotimaisen että ulkomaisen työvoiman rekrytoinnilla Ulkomaalaisen työvoiman kielikoulutus ja kotoutus (+ESR) Varmistetaan koetilatoiminnan henkilö- ja laiteresurssit Selvitetään muiden erikois- ja villikasvien viljelymahdollisuuksia koetilalla Panostetaan tuotantotavan turvallisuuden tutkimiseen/kehittämiseen: esim. malli jäämättömästä marjasta omalla alueella Varmistetaan terve ja laadukas kotimainen taimituotanto oman maakunnan alueelle Kehitetään viljelykiertoa ja edistetään uusien viljelymenetelmien käyttöönottoa Kehitetään viljelijöiden työnantajaosaamista koulutuksella Edistetään työvoiman saamista mm. rekrytointia/rekrytointitoimintaa kehittämällä 12

KEHITTÄMISTAVOITE Luodaan marjantuotantoon itäsuomalainen osaamiskeskittymä, jossa on alaan erikoistunutta korkeatasoista yritysneuvontaa ERIKOISMAATALOUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Luodaan itäsuomalainen marjantuotannon osaamiskeskittymä kehittämällä yhteistyössä alaan erikoistuneen yritysneuvonnan saatavuutta ja jatkuvuutta mm. kehittämisorganisaatioiden verkostoitumisen avulla Edistetään verkostoitumista myös maakunnan ulkopuolelle (valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö, haetaan eurooppalaisia malleja sovellettavaksi esim. puutarhaneuvonnassa) Luodaan maakunnallinen erikoismaatalouden tuottajaorganisaatio, joka yhdessä yhteistyöverkostojen kanssa varmistaa tuotteiden markkinoinnin Tuetaan maakunnallisen marjantuottajien tuottajatoimialaorganisaation perustamista esim. verkoston kokoamisella ja kartoituksilla Tuetaan maakunnallisen muiden erikoiskasvien tuottajatoimialaorganisaation perustamista esim. verkoston kokoamisella ja kartoituksilla (toimenpiteenä henkilöresurssit, verkoston rakentaminen, koulutukset, opintomatkat jne) Turvataan tuotteiden kuljetukset kehittämällä tilojen välistä logistiikkaa KEHITTÄMISTAVOITE Vahvistetaan marjan ja erikoiskasvien markkinaosuuksia Vahvistetaan Pohjois-Savon edelläkävijäasemaa kotimaisten avomaaviljelyssä olevien maustekasvien sekä luonnosta kerättävien villikasvien tuotannossa ERIKOISMAATALOUS YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Tuetaan erikoismaatalouden tuotantoon liittyviä kannattavia yritys investointeja: uusien yritysten alkuinvestointeja sekä investointeja yrityksen kehittämis- ja laajennusvaiheissa Parannetaan erikoismaatalouden viljelyn tuottavuutta ja osaamista: viljelymenetelmine kehittäminen, tilakohtainen kannattavuus ja kustannustehokkuus, tuotantoalan/tuotantomäärän kasvattaminen, johtaminen, erikoistuminen, laatu jne. Edistetään sukupolvenvaihdosten ja tilakauppojen tekemistä Tuetaan toimijoiden verkostojen ja vertaisryhmien rakentamista ja toimintaa (mm. mentorointi, benchmarking, opintomatkat, pienryhmäkoulutus, tilakoetoiminta) Innovaatiot Tuotannossa hyödynnetään uusia tekniikoita sekä kasvien bioaktiivisia ominaisuuksia (jalostus käsitellään PP3:ssa) Asiakastarvelähtöisyys Kuluttajanäkökulma on huomioitu marjan- ja erikoiskasvien tuotannon kehittämisessä ja tuotekehityksessä Kehitetään ja edistetään kotimaisten avomaaviljelyssä olevien maustekasvien sekä villiyrttien neuvontaa sekä viljelyä: viljelyvarmat lajikkeet, taimikasvatus ja viljelyteknologia Edistetään keruutuotteiden keräämistä ja kerääjien ammattimaisuutta koulutuksella ja aktivoinnilla sekä uusia toimintamalleja kokeilemalla. Tuetaan yrityksiä vastaamaa kuluttajien laatutietoisuuden kasvamiseen ja kulutuskäyttäytymisen muutoksiin: markkinatutkimukset, kotimaisen taimituotannon kehittäminen Tuetaan markkinaponnistuksia, joilla alan tuotannon kilpailukykytekijät saadaan esille: puhtaus, jäämätön tuote, laatu, ekotehokkuus, jäljitettävyys, koko tuotantoketjun brändäys jne. 13

TUKIMUOTO JA ARVIO RAHOITUKSESTA HANKETUKI 3 MILJ YRITYSTUKI: INVESTOINTITUKI: ei tuen piirissä? ALOITUSTUKI: 1 milj. /kausi MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET JA MITTARIT koulutusten määrä kpl koulutettujen määrä hlöä. koulutuksiin osallistuneiden yritysten määrä kpl toimialan kehittämishankkeet uudet tuotantotavat/tuotteet/lajikkeet viljelyyn kpl uudet yhteistyömallit/verkostot kpl Uudet työpaikat kpl Käyttöön otetut innovaatiot kpl sukupolvenvaihdokset: 5kpl/vuosi, 30/kausi satotason nostaminen: esim. mansikka 6000 kg/ha tuotantoala?? ha 2020 investoivien tilojen määrä kpl (ei tuen piirissä?) investoinnit kpl/ (ei tuen piirissä?) 14

PAINOPISTE 3 ELINTARVIKEJALOSTUS Pohjois-Savo on vahvaa marjan ja maidon tuotantoaluetta, mikä näkyy myös elintarvikejalostuksessa. Maitoa, marjoja ja lihaa jalostavien elintarvikeyritysten toimintaedellytykset vaikuttavat myös alueen maataloustuotannon toimintaedellytyksiin. Maitoalan toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeää on jalostavan teollisuuden sijoittuminen ja investoinnit maakuntaan. Pohjois-Savon elintarviketeollisuus jakaantuu määrällisesti lukuisiin pieniin mikroyrityksiin ja toisaalta muutamiin jo pitkään toimineisiin valtakunnallisiin yrityksiin. Pohjois-Savossa oli vuonna 2010 noin 120 elintarviketeollisuuden yritystä, joissa työskenteli noin 1 700 henkilöä. Alan työllisten määrä näyttäisi säilyvän jatkossa lähes ennallaan. Tehty kehittämistyö näkyy mm. 1990 luvulla perustettujen yritysten kasvuna sekä toiminnan kehittymisenä valtakunnalliseksi. Uusien yritysten perustamisvauhti elintarvikealalle on kuitenkin ollut viime vuosina toivottua vähäisempää. Elintarvikeyritysten määrä on vähentynyt mutta toimivien yritysten tehokkuus on parantunut. Maakunnan valtakunnallisestikin arvostettu ravitsemus- ja terveystieteiden osaaminen ei ole konkretisoitunut odotetulla tavalla elintarvikeyrityksissä. Syynä tähän ovat olleet mm. yritysten resurssien sekä lainsäädännön asettamat tiukat vaatimukset terveyttä edistävien tuotteiden markkinointiin. Painopistettä onkin siirretty terveellisiin elintarvikkeisiin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden sijaan. Lihantuotannon (mm. naudanliha, karitsanliha) kannattavuuden parantaminen edellyttää uusia teurastamo- ja markkinointiratkaisuja. Alueen mahdollisuudet kasvattaa sekä lihantuotantoa että jalostusta olisivat hyvät, mutta keskeisenä ongelmana lihanjalostuksessa ja sen kehittämisessä on teurastamotoimintaa ja lihanjalostusta koskevan lainsäädännön muutokset ja vaatimusten tiukkeneminen. Osaaminen on haasteena erityisesti pienissä elintarvikeyrityksissä, joissa muutaman henkilön tulisi hallita tuotekehitys ja tuotanto, markkinointi ja myynti. Toisaalta esim. lähi- ja luomuruoan arvostuksen kasvu tuo uusia mahdollisuuksia nimenomaan uusille pienille yrityksille Alueen elintarvikeyritysten yrityspohjaa tulisi kasvattaa ja lisätä toimialan osaamista ja ammattimaisuutta sekä yhteistyötä mm. volyymien varmistamiseksi. Maakunnassa on erilaisten kehittämishankkeiden myötä luotuja elintarvikealan osaamiskeskittymiä, joiden toiminnan jatkuvuus tulee varmistaa. Maakunnassa (ja Itä-Suomessa) tarvitaan pysyvä (verkostomainen) kehittämisorganisaatio, joka tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja erikokoisille ja erivaiheessa oleville yrityksille (teknologia, lainsäädäntö, laatu, tuotekehitys, markkinointi jne.) ja tukee yhteistyöverkostoja mm. tuotantovolyymien kasvattamiseksi. Osaamiskeskittymän asiantuntijuudesta hyötyisivät etenkin mikro- ja pk-yritykset. Haasteena on myös elintarvikealan logistiikan kehittäminen (esim. maakunnallinen logistiikkayritys). Tulevina vuosina elintarvikejalostuksen painoarvoa lisää myös se, että Pohjois-Savon päivitettävässä (loppuvuosi 2013) maakuntaohjelmassa elintarvikkeet tulevat olemaan yhtenä painopisteenä, jossa huomioidaan elintarvikejalostuksessa sekä prosessien kehittäminen että terveysnäkökulma. Puhtaus ja laatu ovatkin maakunnan ruokaketjun vahvuuksina ja mm. tuotannon puhtauden dokumentointia tulee hyödyntää tuotteiden markkinoinnissa. Myös kansallinen ruokastrategia ja lähiruokaohjelma tukevat pohjoissavolaista lähiruokaa, elintarvikejalostusta ja koko ruokaketjua. Maakunnan elintarvikkeiden 1. asteen jalostajat ovat hyödyntäneet erittäin hyvin ohjelmakauden 2007-2013 maaseutuohjelman rahoitusta. Ohjelmakauden 2014-2020 vision Pohjois-Savo on valtakunnallisesta ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta toteutumisesta suuri vastuu kohdistuu tähän elintarvikejalostuksen painospisteeseen. 15

ELINTARVIKEJALOSTUS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTAVOITE MAHDOLLISET TOIMENPITEET Koulutus Elintarvikealan koulutusta ja neuvontaa kehitetään Elintarvikealan koulutus vastaa erikokoisten tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten yhteistyöllä ja erivaiheessa olevien elintarvikeyritysten Edistetään yrityksen kehittämistä kokonaisuutena ja osaamistarpeisiin kehitetään yrittäjien ulkoistamisosaamista Tutkimus ja kehitystyö Varmistetaan tutkimustiedon jalkautuminen yrityksiin Työvoiman saanti Alueen elintarvikeyritysten työvoiman saatavuus on varmistettu (+ESR) Edistetään tutkimustiedon hyödyntämistä, eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä sekä kansainvälistä yhteistyötä Ulkomaalaisten/ maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään henkilöstön osaamisen vahvistamisessa (mm. myynti ja markkinointi) KEHITTÄMISTAVOITE Vahvistetaan edelleen toimialan maakunnallista osaamiskeskittymää ja elintarvikealaan erikoistunutta korkeatasoista yritysneuvontaa Innovaatiot Varmistetaan, että elintarvikeyrityksillä on valmiudet tuottaa ja hyödyntää innovaatioita tuotekehityksessä ja jalostuksessa ELINTARVIKEJALOSTUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Luodaan maakunnallinen/itäsuomalainen elintarvikealan osaamiskeskittymä vahvistamalla osaamista ja tiivistämällä yhteistyötä, jolla taataan elintarvikealaan erikoistuneen yritysneuvonnan saatavuus ja jatkuvuus Edistetään lähiruoan/alueen elintarvikkeiden markkinoille saamista (logistiikka, suoramyyntikanavat jne.) sekä alueen tuotteiden pääsyä myös kansainvälisille markkinoille ELINTARVIKEJALOSTUS YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN KEHITTÄMISTAVOITE MAHDOLLISET TOIMENPITEET Yrittäjyyden vahvistaminen Varmistetaan, että alan yrityksillä on kehittymismahdollisuudet: strateginen osaaminen ja sopivat toimitilat yritystoiminnan eri vaiheissa Tuetaan uusien yritysten alkuinvestointeja sekä investointeja yrityksen kehittämis- ja laajennusvaiheissa sekä varmistetaan yritysten hallittu kasvu Vahvistetaan pienten yritysten strategista osaamista (mm. erikoistuminen, vastavirtastrategia, laatuajattelu) Varmistetaan tuotekehitysosaamisen saatavuus (asiantuntijapalvelut), tuotekehitysprosessien kokonaisuus sekä markkinointi- ja myynti Parannetaan yritysten kannattavuutta kehittämällä tuotannossa syntyvien sivutuotteiden hyödyntämistä Varmistetaan yritysten raaka-aineen saatavuus verkottumalla Tuetaan lihanjalostuksen uudistumista (mm. erikoistuotteet) Varmistetaan, että erityisesti uudet yritykset tuovat markkinoille uusia tuotteita (mm. hyvinvointia edistävät elintarvikkeet, kasvien bioaktiivisuuteen perustuvat tuotteet) 16

Asiakastarvelähtöisyys Yritykset tunnistavat ja hyödyntävät asiakastarpeet ja erilaiset trendit Tuetaan yrityksiä vastaamaan kulutuskäyttäytymisen nopeisiin muutoksiin tuotekehityksessä ja jalostuksessa Edistetään pohjoissavolaista ruokaketjua esim. maakunnallisella markkinointihankkeella (markkinaalueena Pohjois-Savo, Suomi, Pietari): luodaan markkinointi/myyntiverkosto olemassa olevien yhteyksien kautta TUOKIMUODOT JA ARVIO RAHOITUKSESTA HANKETUKI 3 milj. YRITYSTUKI Maataloustuotteiden jalostus 6 milj. Muu elintarvikkeiden jalostus 1 milj. MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET JA MITTARIT kehittämishankkeiden määrä hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä kpl/op, uuden verkostot ja toimintamallit investoinnit lkm, eurot uudet yritykset kpl uudet työpaikat kpl uudet tuotteet: 5-10 kpl/vuosi Luodut innovaatiot, käyttöönotetut innovaatiot kpl 17

PAINOPISTE 4 METSÄKETJU PUUNTUOTANTO, BIOENERGIA JA METSIEN TARJOAMAT YMPÄRISTÖPALVELUT Kestävä ja kannattava metsäketju Pohjois-Savon metsäketjun pohjana ovat maakunnan runsaat ja monipuoliset metsävarat sekä laaja hyväksyntä metsien taloudellisessa hyödyntämisessä. Metsäketjun tavoitteena on turvata nykyinen asema ja varmistaa kestävä puuntuotanto, puun monipuolinen käyttö sekä metsän tarjoamat ympäristöpalvelut. Maakunnan vahvuutena on metsäkoneiden valmistus (Vieremä), metsäntutkimus (Suonenjoki) ja metsäpuiden laadukas taimituotanto (Tuusniemi). Metsäala käy läpi suurta rakennemuutosta ja ala muuttuu perinteisestä, mekaanisesta ja kemiallisesta metsäteollisuudesta, yhä monimuotoisemmaksi. Pohjois-Savon alueellisen metsäohjelman (2012) päämääränä onkin metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistuminen ja tuotannon arvon kasvu (kotimainen puu- ja energiajalostus, metsätalousyrittäjyys, luontomatkailu, metsäalan kansainvälistyminen). Tämä toimenpideohjelman vastaa osaan näistä metsäketjun haasteista. Puuta jalostava yritystoiminta on käsitelty painopisteessä 5. Puun tuotanto Metsien käyttöaste ja hakkuiden suhteuttaminen kasvuun ovat keskeisiä puun tuotannossa. Puuta pohjoissavolaisissa metsissä on enemmän kuin koskaan ja vuosittain kasvusta kolmannes jää lisäämään metsien puupääomaa. Metsän vuotuinen kasvu on 8,7 kuutiota ja hakkuiden vuositaso 5 milj. kuutiota, joten hakkuumahdollisuuksiin nähden metsä on vajaakäytöllä. Pohjois-Savossa on 25 000 metsänomistajaa ja yksityisten metsien kantorahatulo Pohjois-Savossa n. 140milj. euroa. Omistuksen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle tuo muutoksia maakunnan metsänomistukseen ja uusia palvelutarpeita. Metsäketjun toimivuus edellyttää erityisesti alempiasteisen ja yksityistieverkon toimivuuden metsänhoitoa sekä puun korjuuta ja kuljetusta varten. Lisäksi metsätalous hyödyntää tietotekniikkaa ja laajakaistayhteyksiä mm. paikantamisessa ja metsävaratiedon käytössä. Metsätalouden kannattavuuden edellytyksenä on metsänhoitotoimenpiteiden oikea-aikaisuus ja liiketalousajattelun ymmärtäminen. Metsäsektorillakin tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken eli metsäketjun kehittämistä kokonaisuutena. Kehittämistyön tulee koota ja hyödyntää entistä enemmän jo tehtyjen tutkimusten aineistoja ja tuloksia ja yhteistyön kattaa koko Itä-Suomi. Alan palvelujen tuotteistaminen, kansainvälistyminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttävät mm. tehokasta EU-ohjelmien hyödyntämistä. Metsäketjun kannattavuutta parantaa puun jalostaminen (mm. puurakentaminen, puukomposiittien käyttö). Tulevaisuudessa puun kasvatusosaamista tulee kehittää uusia tuotteita silmällä pitäen (esim. lääkeaineissa koostumuksella merkitystä). Bioenergian mahdollisuudet Metsätalouden tuotanto- ja toimintakentässä ovat käytössä uusimmat teknologiat ja tietotaito. Puuta riittää kaikkiin jalostusmuotoihin ja monikäytön ympärille on luotavissa runsaasti uutta yritystoimintaa. Metsäenergia on yksi alan uusista mahdollisuuksista. Metsien tarjoamien raaka-aineiden kysyntä on vahvassa kasvussa ja uudet biotalouden tuotteet ja tuotanto voivat korvata väistyviä tuotteita (mm. pyrolyysi, bioenergia ja biojalostus, energiateknologia, lääkesovellutukset). Metsäbioenergia ja siihen perustuva liiketoiminta tarjoaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia erityisesti maaseudulla (mm. hajautettu energiantuotanto sekä korkeampi omavaraisuus). Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa perinteiset nielut vähenevät, mutta uusien käynnistyminen on vielä epävarmaa, joten toimenpiteiden suunnittelussa on oltava realistinen. Ilmastonmuutos lisää puun kasvua ja mahdollistaa uusien puulajien viljelyn mutta tuo uusia tauti- ja tuholaisriskejä sekä sään ääri-ilmiöitä. Pohjois-Savon runsaat metsävarat toimivat hiilinieluina ja puutuotteet varastoina: Metsäenergian käyttö on kestävää tulevaisuutta. Metsien tarjoamat ympäristöpalvelut Maakunnan metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset mahdollistavat erilaisten luontolähtöisten hyvinvointipalveluiden ja ympäristöpalveluiden tuottamisen. Ohjelmapalveluyrittäjältä vaaditaan osaamista monelta alalta, joten koulutuksessa tarvitaan yhteistyötä (mm. hoiva-ala, metsäala, matkailuala, luovat alat). Suomalainen ja pohjoissavolainen metsäluonto tarjoaa mahdollisuuksia myös kansainväliselle matkailulle. Lisäksi metsien virkistyskäyttömahdollisuudet (mm. marjastus, sienestys, retkeily) ovat alueen vahvuuksia. 18

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN METSÄKETJU/PUUNTUOTANTO, BIOENERGIA JA METSIEN TARJOAMAT YMPÄRISTÖPALVELUT KEHITTÄMISTAVOITE MAHDOLLISET TOIMENPITEET Koulutus Vahvistetaan metsänomistajien yritysmäisen metsätalouden harjoittamisen osaamista Kehitetään metsänhoidon osaamista ja liiketalousajattelua (mm. lyhytkoulutukset uusille metsänomistajille) Toimialaa tukevaa tutkimusta tehdään yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja yritykset hyödyntävät tutkimusta Puuntuotantoa kehitetään huomioimalla puunjalostus ja Tutkimus ja kehittäminen Edistetään tutkimustiedon jalkautus metsänomistajille ja metsätalouden harjoittajille metsien terveydentila sekä uudet innovatiiviset tuotteet Työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saanti ja pysyvyys on varmistettu (+ESR) KEHITTÄMISTAVOITE Metsäketjun toimivuus perustuu vahvaan yhteistyöhön koko ketjun osalta Ajantasaista metsävaratietoa käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti KEHITTÄMISTAVOITE Puuntuotanto, sen arvoketjut ja innovaatiot Metsätalouden kannattavuus perustuu metsänhoitotoimenpiteiden oikeaaikaisuuteen ja liiketalousajattelun ymmärtämiseen Bioenergia ja innovaatiot Maakunnan bioenergian tuotanto perustuu metsästä saatavaan raakaaineeseen ja raaka-ainevarat mahdollistavat bioenergiaan perustuvan liiketoiminnan kasvun Metsään perustuvan bioöljyn valmistus lisää metsähakkeen käyttöä merkittävästi ja tuo työtä myös raakaaineen hankinnan kautta Koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämistyössä huomioidaan metsän tarjoamat ympäristöpalvelumahdollisuudet TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Edistetään metsäketjun toimivuutta kehittämällä koko ketjun yhteistyötä: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsänomistajat (yksityiset, julkisyhteisöt), METLA. Edistetään metsävaratiedon käyttöä ja metsäsuunnittelun ajantasaisuutta, saatavuutta ja markkinaehtoisuutta Edistetään itäsuomalaista yhteistyötä ja hyödynnetään kansainvälisiä ohjelmia (esim. Horizon2020) YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Kehitetään metsäneuvontaa ja varmistetaan toimivat metsäpalvelut muuttuvalle metsänomistajakunnalle Kannustetaan uusien metsänomistusmuotojen käyttöönottoon (yhteismetsät, vuokrametsät, urakointi, lämpöyrittäjyys) Kehitetään metsätalouden kannattavuutta ja metsävarojen hyödyntämistä edistämällä metsänomistajien puuntuotantotaitoja, liiketalousajattelua, metsänhoitotoimenpiteiden oikeaaikaisuutta sekä metsävaratiedon hyödyntämistä Edistetään bioenergiaan perustuvan liiketoiminnan kasvua ja yritysten välistä yhteistyötä sekä varmistetaan bioenergian raaka-aineen riittävä hankinta Edistetään täysin uusista raaka-aineista tehtävien uusien tuotteiden kehittämistä (esim. wpc) ja mm. puukemian mahdollisuuksien hyödyntämistä Edistetään kotimaisen puun käyttöä (puurakentaminen, uudet puutuotteet ja uudet työmenetelmät) toimialakohtaisilla hankkeilla Edistetään hajautettua energiantuotantoa tukemalla mm. pieniä ja nopealiikkeisiä innovatiivisia yrityksiä 19

Metsien tarjoamat ympäristöpalvelut ja innovaatiot Alueella on kansainvälistä metsäluontoon perustuvaa yritystoimintaa Edistetään metsään perustuvaa yritystoimintaa tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeilla ja kehittämällä yritysverkostojen toimintaa ja palveluiden tuotteistamista TUKIMUODOT JA ARVIO RAHOITUKSESTA HANKETUKI: 2 milj. /kausi MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET JA MITTARIT kehittämishankkeet kpl koulutusten/tiedotustilaisuuksien määrä kpl koulutuksiin osallistuneiden määrä kpl uudet verkostot ja toimintamallit kpl metsähakkeella tuotettu energia? 20

PAINOPISTE 5 MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS Yritystoiminnan kehittäminen pohjautuu maakunnan vahvojen toimialojen (maatalous, metalli) tarpeisiin, yhteistyöhön ja verkostoihin. Vahva maa- ja metsätalouden toiminta tukee ja mahdollistaa muuta yritystoimintaa ja vahva kone- ja laitevalmistus sekä metallituotteet ja näihin liittyvä alihankinta vahvistuu edelleen. Tulevalla ohjelmakaudella alueella jo toimivista yrityksistä toivotaan löytyvän kehittymishalukkuutta kasvaa ainakin kansallisen tason toimijoiksi mutta myös kansainvälisille markkinoille. Yritystoiminnan kehittäminen pohjautuu maakunnan vahvojen toimialojen (maatalous, metalli) tarpeisiin, yhteistyöhön ja verkostoihin. Monella toimialalla on tilaa uusille yrityksille ja aivan uusia avauksia kaivataan. Uudet toimialat ja toimintamallit vahvistavat perinteistä maaseutuyrittäjyyttä; myös vastavirtastrategialla pärjääminen on mahdollista. Maakunnan yrittäjyyden vahvistamiseksi erityisesti nuorten yritysideoiden eteenpäinviemistä tulee kannustaa. Pohjois-Savon maaseutualueella vahva maatalous on pitänyt kehityskykyiset maatilat maatalouden piirissä. Toisaalta laajentavat maatilat tarjoavat mm. urakointipalvelujen tuottamismahdollisuuksia maataloudesta luopuville tiloille ja näitä palveluja tuottaville mikroyrityksille. Pohjois-Savon maaseutuyritysten toimialat ovat pitkälti samoja kuin muissa maakunnissa: matkailu, metalli- ja puutuoteala, kiven jatkojalostus, SOTE - ala, hevostalous, urakointi, bioenergia-ala (sisältäen mm. lämpöyrittäjyyden) ja erilaisten palvelujen tuottaminen. Elintarvikkeiden jalostus on yksi merkittävä tuotannonala, mutta se käsitellään osana ruokaketjua strategian painopisteessä 3. Työvoiman saatavuus on yritysten ongelmana jo nyt tietyillä toimialoilla ja ongelma tulee kasvamaan tulevina vuosina. Yksi ratkaisu työvoiman saatavuuteen voisi olla maahanmuuttajat. Yritystoiminnan kehittämistä tukee asiantunteva, toimialakohtaisesti erikoistunut yritysneuvonta sekä toimialakohtaiset maakunnalliset ja mm. itäsuomalaiset osaamiskeskittymät/ kehittämiskeskukset. Alueella tuleekin varmistaa eri alojen erikoisasiantuntemuksen saatavuus yrityksen sijainnista ja koosta riippumatta. Lisäksi tulee varmistaa, että yrityksillä on käytettävissä sopivat toimitilat yritystoiminnan eri vaiheissa. TOIMIALATEKSTIT: TIIVISTETÄÄN JA LISÄTÄÄN KUNKIN TOIMIALAN KANNALTA OLENNAISIMMAT HAASTEET JA KILPAILUKYKYYN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT (2020 TAVOITEVOLYYMIT, KASVUALAT) Matkailu HILKKA LASSILA/SAVONIA, ILONA SARES/PRO AGRIA Pohjois-Savon matkailun voimavaroja ovat järviluonto, sijainti ja saavutettavuus, monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta, neljä vuodenaikaa, runsas loma-asutus, hiljaisuus ja puhtaus. Mahdollisuuksia tarjoaa myös Venäjän läheinen sijainti, 5-tien kylpyläverkosto, kattavat reitistöt ja ICT:n hyödyntäminen. Maaseudun infrastruktuuri, kuten palvelut ja liikenneyhteydet (sis. tietoliikenteen) ovat elintärkeitä myös matkailuyrityksille ja matkailijoille. Tulevaisuuden haasteita onkin Infrastruktuurin ylläpito ja kestävän kehityksen huomioiminen koko palveluprosessissa. Matkailun heikkoutena vastaavasti ovat alueen heikko tunnettuus ja kärkituotteiden vähyys sekä markkinoinnin ja myynnin hajanaisuus. Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 nostaakin tavoitteeksi matkailun investoinnit, sähköisen myynnin ja markkinoinnin, palvelujen tuotteistamisen ja laadun sekä yhteistyön lisäämisen. Pohjois-Savon maaseutumatkailu on perinteisesti ollut pääasiassa lomamökkien vuokraustoimintaa maatalouden sivuelinkeinona. Pääosin vasta 2000-luvulla matkailutoiminta on kehittynyt päätoimiseksi yrittäjyydeksi, jolloin yritykset tarjoavat majoituksen lisäksi myös erilaisia palveluita (mm. ohjelmapalvelut, ruokapalvelut). Tätä kehitystä on tukenut mm. Tahkon kehittyminen vahvaksi maakunnan matkailukeskukseksi. Maaseutumatkailun tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat uudet matkailupalvelukokonaisuudet (esim. hyvinvoinnin edistäminen, Green Care, metsämatkailu) ja ikääntyvien palveluissa. Näiden palvelukokonaisuuksien tuotteistaminen edellyttää yritysten yhteistyötä. Matkailun kehittämisessä ja palveluiden tuotteistamisessa tulee huomioida myös lisääntynyt vapaa-aika ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset (esim. omaperäisyys, lupsakkuus, savolainen lähiruoka ja slow-life ). Vuonna 2012 (PSarvi-hanke) tehdyn maaseutumatkailua koskevan selvityksen mukaan tulevaisuuden kehittämistarpeista tärkeimmiksi nousivat yhteistyö ja verkostoituminen, teknologian hyödyntäminen sekä matkailun toimintaympäristön ja infran kehittäminen. Suurimmat tarpeet yritystuen osalta kohdistuvat kuitenkin investointeihin ja maaseutumatkailuyritysten kasvutavoitteet liittyivät liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuden paranemiseen. 21

Maaseudun SOTE palvelut EIJA SAARINEN/ELY, RIITTA-LIISA KINNI/ADUCATE Sosiaali- ja terveysala työllisti Pohjois-Savossa vuonna 2011 yhteensä 19 000 henkilöä. Maakunnassa oli noin 400 yksityistä sosiaalipalveluiden tuottajaa joista maaseutualuilla toimivia yrityksiä oli muutamia kymmeniä. SOTE- palveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi, mutta myös asiakkaiden kasvavat vaatimukset lisäävät kysyntää. SOTE palveluiden tulevaisuus on monien muutosten alla ja yksityisten yritysten liiketoimintaedellytykset riippuvat tulevista julkisia palveluita koskevista muutoksista ja päätöksistä (mm. kunta- ja palvelurakennemuutos, vanhuspalvelulaki). Pohjois-Savon maaseudulla löytyy tilaa alan erikoispalveluille. Alan yritysten haasteena on mm. julkinen kilpailutus ja palvelun laatu. Toimialan kehittämisessä tarvitaan eri osaamisalueiden yhdistämistä. Myös alan koulutuksen tulee huomioida tulevien hoiva-alan ammattilaisten osaamisvaatimukset mm. liiketoiminnasta. SOTE- palveluiden kehittäminen maaseudulla voi hyödyntää hyvinvointipalveluliiketoiminnassa aiempaa enemmän luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia. Haasteena on kuitenkin hiljaisuuden, luonnon ja maaseutuympäristön tapahtumien tuotteistaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi (Green Care Vihreä hoiva). Tämä edellyttää ennakkoluulottomuutta ja sektorit ylittävää yhteistyötä ja asiakasnäkökulmaa. Muu maaseudun palveluyrittäjyys PERUSMAATALOUTTA TUKEVA/TERO KANALA/SAVONIA, MUUT/ HELI SULOLA/PROAGRIA, Maakunnan vahva maatalous luo elintarvikkeiden jalostuksen lisäksi uusia mahdollisuuksia myös muulle maaseudun yritystoiminnalle, mm. erilaisten maa- ja metsätalouden tarvitsemille urakointi-, korjaamo- ja kuljetuspalveluille, ICT -palveluille, lämpö/energiayrittäjyydelle, eläintenhoitopalveluille sekä erilaisille neuvonta- ja suunnittelupalveluille. Näiden lisäksi maaseudulla tarvitaan mm. mökkitalkkareita, tieisännöitsijöitä, ruoka- ja pitopalveluita, liikennepalveluita, viherrakentamispalveluita, kampaajia ja muita henkilökohtaisia palveluita sekä erilaisia suunnittelupalveluita jne. Maaseudulla sijaitsevat palveluyritykset toimivat usein paikallisilla markkinoilla, mutta nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat myös esim. erikoistuneiden asiantuntijapalveluyritysten sijoittumisen maaseudulle. Luovien alojen liiketoiminta luova talous maaseudulla PÄIVI VOUTILAINEN/ADUCATE, ILONA SARES/PROAGRIA Perinteisesti luovista toimialoista on puhuttu kulttuuripoliittisesta näkökulmasta, mutta niillä on myös taloudellinen itseisarvo osana yhteiskuntaa ja talouselämää. Luovien alojen yritystoiminta onkin tärkeä alueellisen kehittämisen voimavara. Tätä todistaa mm. luovien alojen noin 416 miljoonan euron liikevaihto ja alan noin 3 000 työntekijää Pohjois-Savon maakunnassa vuonna 2007. Luovan alan yritystoiminta on vielä varsin vähäistä niin Pohjois-Savon kuin koko maan maaseutualueilla. Pohjois-Savossa on toteutettu useita luovien alojen selvitys- ja kehityshankkeita kuluvalla ohjelmakaudella. Alan yritykset ovat lähinnä käsi- ja taideteollisia yhden työntekijän yrityksiä. Jatkossa luovan alan yritysten merkitys tulee kasvamaan mm. matkailu- ja hyvinvointialan yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tämä koskee esim. uusien palvelu- ja tapahtumatuotteiden kehittämistä uusin menetelmin (mm. palvelumuotoilu). Pohjois-Savossa on luovien alojen yritysten lisäksi suuri määrä alan yhdistyksiä, jotka tukevat ja tuovat lisäarvoa luovien alojen liiketoiminnalle. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta luovien alojen kokonaisuuden kehittäminen on tärkeää sekä toimialan oman kasvun sekä alueen vetovoimaisuuden kannalta. Tuotannollinen yrittäjyys maaseudulla OLLI KOKANDER/ PEKKA STJERNA Pohjois-Savon maaseudun tuotannollinen yrittäjyys pohjautuu pitkälti alueella toimiviin suuriin teknologiateollisuusyrityksiin, jotka tarvitsevat ja kehittävät edelleen omaa yritystoimintaa tuotantoverkoston ja alihankinnan pohjalta. Tuotannollisista yrityksistä parhaassa asemassa ovat metallin alihankintayritykset. Esimerkkejä toimenpiteistä: Metsäsektorin yrityksiä oli Pohjois-Savossa vuonna 2011 noin 600, joista 2/3 kuului metsätalouden ja puunkorjuun toimialaan. Toiseksi eniten yrityksiä oli sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa. Puutuoteteollisuudessa alan kasvu on keskittynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tulevaisuuden haasteena on erityisesti mikroyritysten toimintaedellytysten kehittäminen (esim. alihankinta). Esimerkkejä toimenpiteistä: TIIVISTETÄÄN Edistetään metsätalousyrittäjyyden ja metsäpalveluyrittäjyyden kehittymistä ja yrittäjyysosaamista Edistetään metsävaratiedon jalostukseen, jatkokäsittelyyn ja hyödyntämiseen perustuva liiketoimintaa Varmistetaan metsäkoneyrittäjien ja kuljetusyrittäjien riittävyys (ei investointituen piirissä ) 22

Edistetään bioenergiaan perustuvan liiketoiminnan kasvua Edistetään hajautettua energiantuotantoa tukemalla mm. pieniä ja nopealiikkeisiä innovatiivisia yrityksiä Edistetään kotimaisen puun käyttöä ja parannetaan alan kilpailukykyä paikallisella tasolla (mm. puurakentaminen, uudet puutuotteet ja uudet työmenetelmät) Edistetään hirsirakentamista: yhteistyön kehittäminen mm. Hirsitaito ry:n kanssa (ammattitaito, palveluketju) Edistetään täysin uusista raaka-aineista tehtävien uusien tuotteiden kehittämistä (esim. wpc) ja mm. puukemian mahdollisuuksien hyödyntämistä Edistetään uusien tuotteiden ja niiden kaupallistamisen ja myynnin kehittämistä ja sivuainevirtojen hyödyntämistä Edistetään metsään perustuvaa yritystoimintaa: Hyvinvointimatkailu, luontolähtöiset hyvinvointipalvelut (Metsä Green Care), metsämatkailu, luonnontuotteiden keräily jne. Hevostalous TERO KANALA/SAVONIA, SEIJA /ADUCATE Pohjois-Savossa on n. 4 600 hevosta, joiden käyttö on jakaantunut ratsu- ja ravitoimintaan lähes puoliksi. Hevoskasvatus tapahtuu pääasiassa yksityisten harrastajien toimesta. Maakunnssa on noin tuhat erikokoista talliyksikköä. Ravitalleja on 80 kpl (75% sidottu alkutuotantoon) ja ratsastustalleja (koulut ja täysihoitotallit) on 70 kpl (40% sidottu alkutuotantoon). Matkailupalveluja tuottavia ratsastustalleja on 7kpl. Pohjois-Savon hevostalousyritykset ovat panostaneet toimintansa kehittämiseen ja tämä näkyy mm. yritysten määrän lisääntymisessä, palveluiden lisääntymisessä sekä parantumisessa. Ratsastuskoulujen tarve maaseutualueilla ei kasva, pikemminkin pienenee (ikäluokkien pienetessä) ja erikoistuu. Toisaalta aikuisten naisten osuus kasvaa asiakaskunnassa ja hevosten käyttö ratsastukseen tulee tasaisesti lisääntymään nuorten ratsastajien aikuistuessa. Yhä useammin haaveena on oma hevonen, mistä syystä hevosten hoitopalveluja tarjoavia yksiköitä tarvitaan erityisesti taajamien läheisyyteen. Maatilataloudesta vapautuvat tuotantorakennukset sopivat tähän toimintaan, koska niissä on yleensä laidunmaita ja mahdollisuus rehuntuotantoon. Ravitallit ovat perinteisesti sijoittuneet pääosin maaseudulle, koska ravihevoset tarvitsevat kilpailukausien välissä valmennuksen lisäksi lepojaksoja. Ravitallien lukumäärän ei uskota kasvavan mutta hevosten omistajien määrä lisääntyy ns. kimppahevosten myötä. 23

MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTAVOITE MAHDOLLISET TOIMENPITEET Koulutus Tuetaan alueen yrityksiä osaamistarpeiden Pohjois-Savossa on vahva ja ketterä tunnistamisessa ja kehittämisessä yhteistyössä koulutus joka vastaa yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden kanssa työntekijöiden tarpeisiin ja kasvattaa Hyödynnetään verkostoja, vertaisoppimista sekä alan yrittäjyyteen tutkimusta (mm. ennakointia) Tutkimus ja kehitystyö Toimialakohtainen tutkimustieto jalkautetaan yrityksiin koulutuksen ja neuvonnan kautta Työvoiman saatavuus Alueen yritysten työvoima on osaavaa ja tukee yritysten kannattavuutta, kasvua ja kehittymistä (+ESR) Yrityksille tarjottavat palvelut vastaavat tarpeisiin, ovat korkeatasoisia, joustavia ja helposti ja tasapuolisesti saatavilla ja tukevat eri kokoisten yritysten kehittymistä ja kasvua Maaseudulla on yritystoiminnan tarpeita vastaava infra ja tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet ovat monipuolisesti käytössä Edistetään yrittäjyyskasvatusta mm. tutustuttamalla nuoret yritystoimintaan (mm. kummiyritystoiminta) Edistetään yhteistyötä tutkimuksen ja yritysten välillä yrityksen koosta riippumatta ja edistetään uusia tapoja tutkimustiedon siirtämiseen yritysten käyttöön MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTAVOITE MAHDOLLISET TOIMENPITEET Alueella on positiivinen yritysten Varmistetaan yritysneuvonnan saatavuus ja perustamista ja kasvua tukeva ilmapiiri sekä toimiva yhteistyö erityisesti eri alojen erikoisasiantuntemuksen saatavuus ja neuvonnan tasapuolisuus yrityksen sijainnista riippumatta Yritystoiminnan vahvistaminen Varmistetaan ja vahvistetaan olemassa olevien mikroyritysten kasvua ja kannattavuutta sekä jatkuvuutta Edistetään uuden yritystoiminnan aikaansaamista maaseudulle Kehittämisorganisaatioiden erikoistuminen ja erikoisasiantuntijuuden vahvistamisen keinoina mm. valtakunnallinen ja kansainvälinen verkottuminen, kehittämistyön jatkuvuuden ja osaamisen varmistaminen/pysyvyys Edistetään tietoverkkojen hyödyntämistä yritystoiminnassa Edistetään etätyön ja työn tekemisen uudet muotojen kehittymistä Edistetään erilaisia yritystoimintaa tukevien ja yrittäjien jaksamista parantavia rakenteita (mm. varahenkilöjärjestelmät ja verkostot) MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN KEHITTÄMISTAVOITE MAHDOLLISET TOIMENPITEET Aloittavia yrittäjiä tuetaan investointituen, perustamistuen ja kehittämistuen (innovaatiotuen) kautta Käynnissä olevia mikroyrityksiä tuetaan investointituen, kehittämistuen ja innovaatiotuen kautta Yritysten kannattavuutta parannetaan koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä ja tukemalla luotettavien yhteistyökumppanien hankkimista Maaseutuyritysten jatkuvuus turvataan tukemalla 24

Innovaatiot Yritykset tuottavat ja hyödyntävät uusia innovaatioita Asiakastarvelähtöisyys Tuotekehityksessä huomioidaan kysyntälähtöisyys yrityksiä sukupolvenvaihdostilanteessa tai jatkajan puuttuessa, tuetaan uuden yrittäjän löytymistä ja yrityskaupan tekemistä Edistetään erityisesti pienten yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä mm. markkinoinnissa, tuotteistamisessa sekä asiakkaiden sitouttamisessa ( sparraus, säännölliset kontaktit jne.) Edistetään uusien yrittäjyysmuotojen (mm. osuuskuntayrittäjyys, yhteiskunnallinen yrittäjyys, sosiaalinen yrittäjyys) käynnistymistä ja pilotointia Edistetään yritysten kehittämistyötä tukemalla mm. toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä ja uusia kumppanuuksia hyödyntämällä uusia menetelmiä (esim. palvelumuotoilu, asiakas/kysyntälähtöinen tuotteistaminen) käyttöönottoa Edistetään teknologian hyödyntämistä hyvinvointipalveluiden ja lähipalveluiden tuottamisessa Edistetään kilpailukykyä etsimällä innovaatioita sekä olemassa olevilta vahvuusalueilta että kokonaan uusilta aloilta ja hyödynnetään uuden teknologian mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti (HUBit, pilvipalvelut, Pelle Pelottomien tukeminen) TUKIMUODOT JA ARVIO RAHOITUKSESTA HANKETUKI 2,5 milj YRITYSTUKI: YHTEENSÄ 20 milj. KEHITTÄMISTUKI INVESTOINTITUKI PERUSTAMISTUKI INNOVAATIOTUKI MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET JA MITTARIT Tukea saaneiden yritysten määrä kpl investointien lukumäärä kpl uudet yritykset lkm uudet työpaikat lkm uudet tuotteet lkm uudet innovaatiot, käyttöön otetut innovaatiot kpl uudet markkina-alueet? uudet toimintamallit, uudet yrittäjyyden muodot kpl 25

PAINOPISTE 6 MAASEUDUN KESTÄVÄ ALUERAKENNE Pohjoissavolainen kestävä ja elinvoimainen maaseutu Kuluvan ohjelmakauden valmisteluvaiheeseen verrattuna suomalainen ja pohjoissavolainen maaseutu on huomattavasti suurempien muutosten ja haasteiden alla, kun silloin edessä näkyneet haasteet ovat konkretisoitumassa. Väestön väheneminen muuttaa kirkonkylien, taajamien ja kylien merkitystä myös maaseudun kehittämisessä. Kehittämisresurssien kohdentamista ja vaikuttavuutta tavoitellaan Pohjois- Savon ELY -keskuksen strategiassa: toimenpiteillä edistetään maaseudun elinvoimaisuutta panostamalla elinvoimaisiin taajamiin ja kyliin, perusmaatalouteen ja luonnonvaroihin. Lisäksi strategialla haetaan vahvempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja sekä innovaatioiden ja teknologian hyödyntämistä. Tämä kuudes painopiste on läpileikkaava; kestävä aluerakenne edesauttaa myös painopisteiden 1-5 kehittymistä ja kilpailukykyä. Lisäksi painopisteen kehittämistavoitteissa ja -toimenpiteissä on monia yhteensovittamistarpeita mm. rakennerahastojen kanssa ja siten toimijoiden yhteistyö ja eri rahoitusmuotojen yhteensovittaminen on tulevalla kaudella entistä tärkeämpää. Pohjoissavolaisen maaseudun elinvoimaisuuden muutostekijät koskevat asukkaita ja asumista, asukkaiden ja monipuolisen elinkeinoelämän tarvitsemien palveluiden varmistamista, toimivaa infrastruktuuria, turvallisuutta sekä toimintaympäristön uudistamista. Painopisteen tavoitteena on lisäksi osaamisen kehittäminen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä lähidemokratian varmistaminen muuttuvassa kuntarakenteessa. Pohjois-Savon väestön ikärakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana voimakkaasti. Väestön voimakas ikääntyminen merkitsee kasvavaa tarvetta hyvinvointipalveluille, työvoiman riittävyyden ongelmia sekä ikääntyvän työvoiman osalta työyhteisöjen kehittämistä. Väestön hyvinvoinnissa on haasteita myös nuoremmissa ikäluokissa. Nuorten syrjäytymisuhkaa aiheuttavien tekijöiden vähentäminen onkin tulevaisuuden haaste sekä maaseudulla että kaupungeissa. Tulevaan työvoimapulaan tulee varautua ennakoivasti. Vetovoimainen maaseutu Pohjois-Savo on muiden Itä-Suomen maakuntien tapaan maaseutumainen maakunta. Puolet maakunnan asukkaista asuu maaseudulla ja suurin osa (3/4) maakunnan kunnista on aiemman maaseutuluokittelun mukaan harvaan asuttua tai ydinmaaseutua (UUSI ALUETYPOLOGIA). Pohjoissavolaisen maaseudun vetovoimaisuutta asuinpaikkana tulee vahvistaa tulevaisuudessakin. Maakunnan maaseutuasumisen kilpailutekijöitä ovat edullinen asuminen ja viihtyisä asuinympäristö (ranta-asuminen), suuri tonttikoko ja asumisen väljyys, harrastusmahdollisuudet ja harraste-eläinten pitomahdollisuus, palveluiden saatavuus sekä etätyömahdollisuudet. Tulevaisuudessakin tulee varmistaa, että mm. lapsiperheet ja (paluu)muuttajat näkevät alueen maaseudun mahdollisuudet asuinpaikkana ja kesäasukkaista tulee yhä useammin vakituisia asukkaita (kakkosasumisen edistäminen). Aluerakenne ja saavutettavuus Tulevaisuuden maaseutu tarvitsee elinvoimaisia, erikokoisia kehittyviä kyliä ja kyläalueita ja kuntakeskuksia. Vetovoimaisten asuinkuntien kehittäminen edellyttää maankäytöllistä kylien kehittämistä ja asumisen edistämistä sekä markkinointia. Maaseuturakentamisen edistämisessä voidaan hyödyntää erilaisia toimintamalleja (mm. liikennevalomalli, paikkatiedon hyödyntäminen, rantarakentamisen mahdollistaminen kaavoituksella, maanomistajien ja kylänäkökulman vahvistaminen maankäytön suunnittelussa jne.) Etätyön mahdollisuudet ja muut työn tekemisen uudet muodot tukevat ja mahdollistavat maaseudulla asumisen entistä paremmin (kakkosasumisen edistäminen). Maakunnan aluerakenteen kehittämisen tavoitteena on maakuntastrategian (2010) mukaan palvelujen saatavuus, viihtyisyys, kestävä kehitys ja energiatehokkuus. Koska, jossa taloudellinen aktiivisuus ja väestö ovat keskittyneet kasvukeskuksiin, maakunnan keskuskaupunkien ja harvaan asutun maaseudun kehittämisellä on hyvin erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Pohjois-Savon voimavarat, mm. pääväylät (5-tie sekä valtatie 9), rautatie (Savon rata) sekä elinkelpoiset lentokentät, järvet ja vesireitit sekä puhtaus ja monipuolinen luonto, tarjoavat asukkaille hyvän arjen ja ovat pohjana elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Maaseudun osalta haasteena on alempiasteisen tieverkon liikennöitävyyden varmistaminen erityisesti 26

maa- ja metsätalouden sekä kasvavan bioenergian raaka-aineen kuljetusten osalta. Tieverkon kunto ja energian hinnan vaikutus liikkumiseen vaikuttaa pitkien etäisyyksien maakunnassa asukkaiden ja yrittäjien jokapäiväiseen elämään ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi tarvitaan mm. uusia innovatiivisia joukkoliikenneratkaisuja. Maaseudun infrastruktuurin varmistaminen ja erilaisiin kriisitilanteisiin varautuminen edellyttää mm. uusia toimintamalleja (esim. kylien turvallisuussuunnitelmat, VaPaPe - toiminta, kylätalojen hyödyntäminen esim. vesi ja sähkökriiseissä) sekä yhteistyötä mm. vesi ja energiahuollon riskien hallinnassa. Maaseudun saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta parantaa myös nopean tietoliikenneverkon rakentaminen haja-asutusalueelle. Lähidemokratia ja yhteisöllisyys Vahva maausko ja yhteisöllisyys ovat yhtenä Pohjois-Savon maaseudun elinvoimaisuuden pohjana. Maakunnan nykyisiä kirkonkyliä ja aktiivisia kyläalueita tulee vahvistaa elinvoimaisina lähipalvelukeskuksina. Lähipalveluita ja niiden saatavuutta täydennetään liikkuvilla palveluilla tai ICTteknologiaan perustuvilla mobiili- palveluilla (esim. asukas/yhteisölähtöisen paikallisverkkojen suunnittelun ja toteutuksen mahdollistaminen). Lähidemokratian ja asukkaiden osallistumisen vahvistaminen tukee paikallisen vaikuttamista ja päätöksentekoa (kyläneuvostot ja parlamentit, kyläsuunnitelmat) ja omalta osaltaan varmistaa lähipalveluiden saatavuutta. Yhteisöllisyyden kehittäminen on pääasiassa maakunnan kolmen toimintaryhmän tehtäväkenttää. Maaseudun järjestötoiminnan uudistumista ja toimijoiden ja vastuunkantajien jaksaminen tarvitsee eri tahojen yhteistyötä ja uusia toimintamalleja. Yhteisöllisyyteen liittyy mm. paikallinen identiteetti ja kulttuuri, järjestötoiminta sekä paikallinen omaehtoinen kehittäminen ja yhteiskuntavastuullisuus. Alueella on useita kulttuuritapahtumia: tapahtumamatkailu ja kylämatkailu parantavat asukkaiden viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä rakentaa maaseudun identiteettiä. Uusyhteisöllisyys (mm. sosiaalinen media) tarjoaa maaseudun asukkaille, erityisesti nuorille, ja järjestöille uusia toimintamahdollisuuksia. Maaseutumaisema ja ympäristö Monipuolinen luonto, metsät ja vesistöt ja perinnemaisemat ovat Pohjois-Savon vahvuus. Maakunnan valttikortti on puhtaus: puhtaat pohja- ja pintavedet ja meluttomuus. Vahva maa- ja metsätalous vaikuttavat omalta osaltaan elävään maaseutumaisemaan. Pohjois-Savon pinta-alasta vajaa viidennes on vettä. Maakunnan järvien veden laatu on pääosin hyvä. Uudempana uhkana maakunnan vesistöille on kaivostoiminta, tällä hetkellä lähinnä Talvivaaran nikkelikaivoksen päästöt kaivoksen eteläpuolisiin vesistöihin. Myös turvetuotanto kuormittaa omalta osaltaan vesistöjä (lähinnä Iisalmen ja Rautalammin reitit). Pohjois-Savon pohjavesi on pääasiassa hyvänlaatuista ja pohjaveden määrällinen tila on arvioitu hyväksi eli vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuva uuden pohjaveden määrää. Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä vesivarastoihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vähähiiliseen talouteen pyrkiminen tarkoittaa maaseudulla ympäristön kannalta ravinteiden kiertoa, jätteiden määrän vähentämistä ja kierrätystä, tuotantoprosessien ekotehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöä, luonnonvarojen kestävää hyödyntäminen sekä ympäristövastuullisuuden edistämistä. Maaseuturahaston osalta maaseutuympäristön säilymiseen ja parantamiseen voidaan vaikuttaa mm. ympäristötukien aktiivisella hyödyntämisellä sekä erilaisilla vesistöjen ja ympäristön kunnostus ja kehittämishankkeilla. Mahdollisia toimenpiteitä olisi myös esim. paikallisten energiaratkaisujen selvittäminen esim. yhdessä maatalouden kanssa sekä keskitetyt kylien jätekimpat. 27

KEHITTÄMISTAVOITE Koulutus ja tiedotus Varmistetaan maaseuturahaston tiedottamisen avoimuus, suunnitelmallisuus ja jatkuvuus Tutkimus ja kehittäminen Varmistetaan maaseutua koskevan tutkimustiedon jalkautus ja hyödyntäminen MAASEUDUN KESTÄVÄ ALUERAKENNE OSAAMISEN KEHITTÄMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Kehitetään maakunnallista, paikallista ja itäsuomalaista tiedotusta viestintää: Tiedotushankkeella tiedotetaan rahoitusmahdollisuuksista ja välitetään ajankohtaista tietoa Toteutetaan selvityksiä ja (pilotti)hankkeita, jotka pohjustavat laajempia kehittämishankekokonaisuuksia Edistetään suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta: Kansainvälinen toiminta ja sen edellyttämän osaamisen kehittäminen KEHITTÄMISTARVE/TAVOITE Yrittäjyyden vahvistaminen Varmistetaan maaseudun palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti paikallisin ratkaisuin yhteistyössä: asiakas yrittäjä kunta - kolmas sektori Innovaatiot Teknologisia innovaatioita hyödynnetään mm. palvelujen tuottamisessa erityisesti harvaan asutulla maaseudulla MAASEUDUN KESTÄVÄ ALUERAKENNE YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN MAHDOLLISET TOIMENPITEET Edistetään maaseudun asukkaiden ja yritysten tarvitsemien palveluiden järjestämistä asiakaslähtöisesti: tuetaan palveluiden kehittämistä tukemalla yritysten kehittämistä (yritystuet) sekä selvitys- ja pilottihankkeiden kautta Edistetään uusien yrittämisen muotojen ja innovaatioiden käyttöönottoa ja mallinnetaan ja pilotoidaan uusia palvelumuotoja 28

KEHITTÄMISTARVE/TAVOITE Maaseutuasuminen ja palvelut Maaseutu on vetovoimainen asuinpaikka: maakunnan kirkonkylät ovat elinvoimaisia lähipalvelukeskuksia ja maakunnassa on aktiivisia, elinvoimaisia ja kehittyviä kyliä ja kyläalueita Etätyön mahdollisuudet ja muut työn tekemisen uudet muodot tukevat ja mahdollistavat maaseudulla asumisen entistä paremmin Varmistetaan maaseutualueiden palveluiden saavutettavuutta kehittämällä mm. liikkuvia palveluita ja ICT-teknologiaan perustuvia palveluita Vahvistetaan paikallista päätöksentekoa ja lähidemokratiaa; asukkaiden osallistumisen vahvistaminen tukee paikallista päätöksentekoa Varmistetaan maaseudun turvallisuutta ja maaseudun infran riskien hallintaa: MAASEUDUN KESTÄVÄ ALUERAKENNE TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN TOIMENPITEET Vahvistetaan vetovoimaisten asuinkuntien kehittämistä ja maaseutuasumisen kilpailutekijöitä: edullinen asuminen, viihtyisä asuinympäristö Vahvistetaan maaseutua kehittämällä kirkonkylien ja luontokylien yhteistyötä Edistetään nuorten toimintamahdollisuuksia Tuetaan uusien toimintamallien kehittämistä ja yhteistyötä asukkaiden, yhteisöjen, kuntien ja sidosryhmien kanssa (mm. lähidemokratia, liikkuvat palvelut, turvallisuus, kutsujoukkoliikenne) Edistetään laajakaistan hyödyntämistä kehittämällä ICT-teknologiaan perustuvia palveluita (yrittäjyyttä) ja edistämällä etätyön tekemisen mahdollisuuksia Maaseudun kulttuuriperinne, maaseutumaisema ja ympäristö Vahvistetaan maakunnan omaleimaisen kulttuurin näkyvyyttä ja hyödyntämistä mm. yrittäjyyden ja tapahtumien kehittämisessä Edistetään maaseutumaiseman ja puhtaan maaseutuympäristön säilyttämistä ja parantamista sekä asukkaiden hyvinvoinnin että elinkeinoelämän kannalta Varmistetaan luontoon ja liikkumiseen liittyvä infra, joka tulee tukee sekä elinkeinotoimintaa että virkistäytymistä ja viihtyvyyttä (+EAKR) TUKIMUODOT JA ARVIO RAHOITUKSESTA HANKETUKI 2,5 milj Edistetään luontoarvojen ja paikallisen kulttuurin hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa (mm. luovien alojen, matkailun ja ruokapalveluiden kehittäminen) Tuetaan matkailullisesti merkittävien reitistöjen vesireittien ja muiden luontokohteiden kehittämistä? (+Leader?) Ympäristön kunnostus, vesi ja energiahuolto: esim. jätevesineuvonta ja kyläkohtaiset suunnitelmat (+EAKR,+Leader?) MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET JA MITTARIT tiedotusmateriaalit kpl kehittämis- ja selvityshankkeet kpl verkostot ja uudet toimintamallit kpl uudet tuotteet ja palvelut kpl uudet ja käyttöön otetut innovaatiot erityisympäristötukipäätökset, kpl, h 29

2.4. Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman määrälliset ja laadulliset tavoitteet Strategian laatimisvaiheessa painopisteille asetettiin ainoastaan kilpailukykyyn liittyviä strategisia tavoitteita ja kehittämistarpeita. Rahoitus, tuotos- ja tulostavoitteet asetetaan toimenpideohjelmassa kullekin painopisteelle. Tavoitteet on kuvattu erikseen painopistetaulukoissa sekä kokonaistavoitteina liitteessä 4 (LISÄTÄÄN). Pohjois-Savon maaseudun kehittämistavoitteet liittyvät kolmeen valittuun kilpailukykyyn vaikuttaviin kokonaisuuksiin eli osaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Liitteessä 3 on esitetty, miten kukin valituista painopisteistä toteuttaa EU:n asetusluonnoksen kuutta prioriteettiä. Yhteenvetona voi todeta, että valitut painopisteet ja niiden tavoitteet vastaavat hyvin EU-tason tavoitteita. Lisäksi EU:n asetuksen tavoitteet, innovatiivisuus, ympäristö ja ilmastonmuutos on huomioitu myös kaikissa kuudessa painopisteessä. Alueellisen suunnitelman tavoitteet yhteen sovitetaan valtakunnallisen ohjelman tavoitteisiin sen jälkeen kun ko. indikaattorit on vahvistettu. 2.5 Alueen toimia koskevat priorisoinnit ja käytettävät valintakriteerit Valintakriteerien ja linjausten tarkoitus on vahvistaa alueen omien painotusten ja kriteerien toteutuminen maaseutuohjelmassa alueella tehtyjen strategiavalintojen mukaisesti. Alueelliset kriteerit ovat myös tukipäätöksen teon tukena. Valintakriteerien ja rahoituslinjausten mukaan ratkaistaan kaikki alueellisesti rahoitettavat yritys- ja hanketukien saajat. Alueelliset valintakriteerit täydentävät, täsmentävät ja terävöittävät lainsäädännön mukaisia tukikelpoisuuskriteereitä. Lisäksi vuosittain maaseuturyhmässä vahvistetaan sekä hanketukien että maaseudun mikroyritysten tukemisessa ja kohdentamisessa tarkentavia linjauksia niin ELY-keskuksen kuin toimintaryhmienkin osalta. Linjaukset koskevat esim. toimialakohtaisia rajoituksia tai erilaisia investointikohteita. Valintakriteerit vahvistetaan sen jälkeen, kun ohjelmarahoitus sekä toimeenpano ovat valmistuneet. Ohjelmakauden 2007-2013 valintakriteerit Yritystukien valintakriteerit: toimenpiteet edistävät maaseutualueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta tuettavalla tai perustettavalla yrityksellä on olennainen merkitys yrittäjän tulonlähteenä toimenpiteen tavoitteena on yrityksen liiketuloksen kasvattaminen toimenpiteen seurauksena syntyy uusia työpaikkoja ja/tai palveluja toimenpiteen seurauksena yrityksen tuotanto tehostuu ja/tai teknologian taso parantuu toimenpiteiden seurauksena yritysten yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät toimenpiteiden seurauksena yritysten osaamistaso nousee toimenpiteillä luodaan uusia monistettavissa olevia toimintatapoja ja-menetelmiä Yritystukien osalta myönteiseen tukipäätökseen edellytetään kolmen (3) valintakriteerin toteutumista kahdeksasta (8) kriteeristä. Hanketukien valintakriteerit: toimenpiteet edistävät maaseutualueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta toimenpiteiden seurauksena yritysten yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät toimenpiteiden seurauksena yritysten osaamistaso nousee toimenpiteillä luodaan uusia monistettavissa olevia toimintatapoja ja-menetelmiä Hanketukien osalta myönteiseen tukipäätökseen edellytetään kahden (2) valintakriteerin toteutumista neljästä (4). 30

2.6 Maaseutualueen ja yritysrahoitusalueen määritys Ohjelmakaudelle 2007-2013 ELY-keskus rajasi Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kaupunkien keskusta-alueet maaseudun yritystukien ulkopuolelle. Ohjelmakauden 2014-2020 aluerajaus tullaan tekemään siinä vaiheessa kun yritystukia koskeva lainsäädäntö ja toimeenpano on valmistunut ja maaseuturahaston ja rakennerahastojen yritystukien mahdollista rajauksista voidaan sopia. ELY-keskuksessa on sovittu työnjaosta, jonka mukaan mikroyritysten tukeminen em. keskusta-alueilla tapahtuu yritystukilain mukaan. Mikäli Iisalmen ja Varkauden keskusta-alueita ei tarvitse rajata ulos maaseuturahoituksesta, voidaan alueellisilla linjauksilla vaikuttaa yritystukien kohdentamiseen esim. toimialakohtaisesti. Tavoitteena on, että mahdolliset aluerajaukset ovat yhtenevät ELY:n ja toimintaryhmien kanssa (yli 23 000 asukkaan kuntien keskusta-alue, min.15 000 as.) rajataan pois). Aluerajauksia koskevat kartat ovat liitteenä 5. (LISÄTÄÄN/ KARTAT POHJOIS-SAVON LIITOSTA) Liite5a Kuopion kaupunkialueen rajaus (perustelu ja kartta) Liite 5b Varkauden kaupunkialueen rajaus (perustelu ja kartta) Liite 5c Iisalmen kaupunkialueen rajaus (perustelu ja kartta) Liite 5d Pohjois-Savon maaseudun aluejako, SYKE/ aluetypologiakartta 3. POHJOIS-SAVON ALUEELLISEN SUUNNITELMAN RAHOITUS 3.1. Arvio julkisesta rahoitustarpeesta koko kaudelle Arvio Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman rahoitustarpeesta tehdään kuluvan kauden toteuman perusteella ja oletuksella että rahoitus tulee säilymään yritys ja hanketukien osalta samansuuruisena. Pohjois-Savon rahoitustarve 2014-2020 yritys- ja hanketukiin on noin 50 miljoonaa euroa (julkinen rahoitus, EU+valtio ja kunta). Tämän lisäksi perusmaatalouden investointituki ja nuoren viljelijän aloitustuki: XXX euroa (perusmaatalouden investointi ja spv-tavoitteiden mukaan arvioituna) Nuoren viljelijän aloitustuki: vuosittain 25 x 35 000 euroa (maksimi) (EU maksimi 70 000 e) Maatalousinvestointien osalta tässä kohdassa on huomioitu ainoastaan avustusmuotoinen tuki (korkotuki ja takaukset, määrittelyt tulevat mmm:stä). 3.2. Kuntien rahoitusosuus koko kaudella Kuntarahoitusta ohjataan ainoastaan hanketukien rahoitukseen. Tällä ohjelmakaudella kuntarahan osuus on ollut 3,5 % ja sitä ei ole syytä lisätä. Ohjelmakaudelle 2014-2020 Kuntarahan osuudeksi arvioidaan hanketuen rahoituksesta 10 % eli 5 % koko kehyksestä joka tarkoittaa, että kuntarahan osuus olisi 3,5 % julkisesta rahoituksesta (eli 7 % yksittäisessä hankkeessa). Tällä perusteella koko ohjelmakauden 2014-2020 kuntarahan tarve olisi 1,6 miljoonaa euroa (50 milj. julkinen rahoitus koko kehys (hanke ja yritystuki). 3.3. Teknisen avun rahoituksen ja htv-tarve kaudella Teknisen avun HTV-tarve on 8 htv/vuosi (2015-2020) Teknisen avun rahoitustarve on XXX euroa/vuosi /hlö (2015-2020) Lisäksi: Teknisen tuen tarve tiedotukseen 10 000/vuosi (2015-2016) Teknisen tuen tarve koulutukseen 10 000/ vuosi (2015-2018) Maaseuturyhmän kulut 3000 e/vuosi 31

3.4. Toimenpiteiden rahoitusarvio Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman toimenpiteiden rahoituksen kohdentaminen Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteille on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty toimenpiteittäin ja tukimuodoittain arvio julkisen rahoitus tarpeesta, kuntien rahoitusosuus ja sen kohdistuminen sekä arvio yksityisestä rahoituksesta vuosille 2014-2020. Taulukko 1. Arvio toimenpiteiden rahoitustarpeesta (EU ja valtio, kunta, yksityinen) (TÄYDENNETÄÄN) Toimenpide Tukimuoto EU+valtio kuntaraha yksityinen yhteensä 1.Koulutus ja tiedonvälitys hanketuki 5 milj. 2. Neuvonta 3. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen A. Maatilojen yritystuki kokonaistehokkuuden parantaminen B. Maataloustuotteiden yritystuki jalostus, markkinointi ja kehittäminen C. Ympäristöinvestoinnit maatalouden ympäristöinv. 35 milj. 6 milj. 5 milj. 4. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen A. Nuorten viljelijöiden aloitustuki B. Maaseutualueiden yritystoiminnan tuet 5 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 6. Ympäristöilmastokorvaukset Ympäristökorvaussitoumuksen tilakohtaiset toimenpiteet. Ympäristökorvaussitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset ympäristökorvaussopimukset Geenipankkisäilytys 7. Luonnonmukainen tuotanto 8. Luonnonhaittakorvaukset 9. Eläinten hyvinvointi yritystuki yritystuki hanketuki 9 milj. 20 milj. 2,5 milj 10. Yhteistyö hanketuki 15,5 milj. Kaikki yhteensä Hanketuki ja yritystuki yht. 50 milj. euroa Hanketuki 23 milj. euroa Yritystuki 27milj. euroa Maatalouden investoinnit 40 milj. euroa Aloitustuki 9 milj. euroa 32

4. ALUEEN OHJELMIEN YHTEENSOVITUS JA TYÖNJAKO Pohjois-Savon alueellinen maaseutustrategia ja toimenpideohjelman on laadintaan on osallistunut laaja joukko alueen maaseudun kehittäjiä, viranomaisia ja toimijoita ja tämä on varmistanut alueen ohjelmien ja strategioiden yhteensovitusta työn eri vaiheissa. Ministeriöiden kesken laadittava kumppanuussopimus tulee linjaamaan eri rahoitusvälineiden yhteensovittamista myös alueella ja yhteensovitusta tullaan täsmentämään sen jälkeen kun kumppanuussopimus ja lainsäädäntö sekä käytettävissä oleva rahoitus ja toimenpiteet ovat tiedossa. Alustava ohjelmien yhteensovitus (EMKR, EAKR, ESR, Leader) on esitetty kunkin painopisteen osalta liitteessä 2. (TARKISTETAAN) Sekä vuonna 2012 laaditussa Pohjois-Savon maaseutustrategiassa että tässä toimenpideohjelmassa on huomioitu Pohjois-Savon maakuntaohjelman strategiset painotukset ja tavoitteet ja todettu ohjelmien yhdenmukaisuus ja täydentävyys. Yhteensovittamista tehdään edelleen maakuntaohjelman päivitysvaiheessa. Myös muut maakunnalliset, itäsuomalaiset ja valtakunnalliset strategiat on huomioitu mm. tulevien alueellisten yhteistyöhankkeiden osalta (Lähiruokaohjelma jne.). Lisätäänkö oleellisimmat yhtymäkohdat em. ohjelmiin? Lisäksi Pohjois-Savon liiton kanssa on keskusteltu myös, yritystukien yhteensovituksesta sekä Leader-toiminnan laajentamisesta kaupunkialuille sekä EAKR ja ESR- ohjelmiin. Lisäksi on keskusteltu toimijoiden hallinnoinnista (MYR, maaseuturyhmä/jaosto), muista yhteistyötarpeista sekä ITI-hankkeista. Maakunnan kolmen Leader- toimintaryhmän kanssa on tehty ohjelmien yhteensovitusta useissa paikallisen kehittämisen palavereissa vuosina 2012-2013, joihin on osallistunut kolmen toimintaryhmän lisäksi mm. ELY, Pohjois-Savon liitto sekä alueen maaseutuhallintoelimet sekä Pohjois-Savon kylät ry. Tavoitteena on jatkaa tiivistä ja toimivaa yhteistyötä sekä toimintaryhmien välillä että toimintaryhmien ja ELYn kesken. Toimintaryhmät ja ELY tulevat tekemään sopimuksen keskinäisestä työnjaosta erityisesti yritystukien osalta sekä tukihakemusten käsittelyä ym. koskevista menettelyistä. Toimintaryhmät ovat osallistuneet alueellisen toimenpideohjelman laadintaan ja tavoitteiden yhteensovittamiseen paikallisten suunnitelmien osalta. Sopimus ELY:n ja toimintaryhmien työnjaosta on liitteenä 6 (LISÄTÄÄN). 5. ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT JA TAVOITTEET Manner-Suomen maaseutuohjelman kaikkia toimenpiteitä koskevat läpileikkaavat teemat ovat innovaatiot, ilmaston muutos ja ympäristö. Muita läpileikkaavia kysymyksiä ovat mm. kestävä kehitys, alueen tasapainoinen kehitys, nuorten ja naisten huomioon ottaminen ohjelmassa ja sen toteutuksessa sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. Tässä toimenpideohjelmassa läpileikkaavat teemat on käsitelty kunkin painopisteen osalta erikseen ko. painopisteen näkökulmasta. Esim. ilmaston muutos ja ympäristö korostuvat erityisesti perusmaatalouden, erikoismaatalouden sekä metsäketjun painopisteissä sekä toimenpiteissä ja tavoitteissa. Innovaatioiden edistäminen ja käyttöönotto koskettaa kaikkia painopisteitä ja ne on otettu huomioon erityisesti yritysten kilpailukykyyn vaikuttavissa toimenpiteissä. Innovaatioiden edistäminen edellyttää ohjelman toimeenpanolta joustavuutta. Kestävä kehitys ja alueen tasapainoinen kehitys läpileikkaavina tavoitteina on huomioitu erityisesti painopisteessä Kestävä maaseudun aluerakenne. Nuoriso ja kansainvälisyys ovat puolestaan Pohjois- Savon alueellisen suunnitelman omia läpileikkaavia tavoitteita. Naisten huomioimisen sijasta suunnitelmassa tavoitellaan tasapuolisesti kaikkien maaseudun asukkaiden osaamisen, työllistymisen ja yrittäjyyden kehittämistä. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus maaseutumaisessa maakunnassa on arkipäivää ja se näkyy sekä lähiruokaan liittyvissä tavoitteissa, maaseutuasumisen tavoitteissa sekä kestävän aluerakenteen kehittämisessä. Läpileikkaavat tavoitteet ja niiden kytkentä Manner-Suomen maaseutuohjelmaan on esitetty liitteessä 4. (LISÄTÄÄN) 33

6. POHJOIS-SAVON ALUEELLISEN SUUNNITELMAN VALMISTELUPROSESSI Pohjois-Savon maaseutustrategian valmisteluprosessi aloitettiin helmikuussa 2012 valtakunnallisen yhteisen strategiapäivän (7.2.2012) jälkeen. Strategiatyö toteutettiin osallistamalla alueen toimijoita prosessiin mukaan Tulevaisuussaunojen ja Tulevaisuusriihien kautta. Strategiaprosessiin osallistui vuonna 2012 noin 200 henkilöä, näistä tiiviimmin noin 30 henkilöä. Tulevaisuussaunat järjestettiin teemoittain ja niihin kutsuttiin kunkin teeman osalta alueen asiantuntijoita ja toimijoita. Toimenpideohjelman laadinta tehtiin vastaavasti laajana osallistavana prosessina, jossa painopisteittäin järjestetyissä työpajoissa pohdittiin toimialakohtaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Vuonna 2013 toimenpideohjelman laatimiseen osallistui noin?? henkilöä?? organisaatiosta. Toimenpideohjelman avoimuus ja julkisuus toteutui sekä osallistavien työpajojen sekä yleisen lausunto/kommentointikierroksen kautta. Lisäksi sekä strategia (vuonna 2012) toimenpideohjelmaluonnos (vuonna 2013) on käsitelty maaseuturyhmässä, ELY:n johtoryhmässä sekä MYR:issä. Kuvio: Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2014-2020 strategian ja toimenpideohjelman laadintaprosessi LISÄTÄÄN KAAVIO PROSESSISTA 2012-2013 7. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN ALUEELLINEN TOIMEENPANO JA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄ Pohjois-Savossa on ohjelmakaudella 2007-2013 toiminut MYR:n maaseutujaostoa vastaavana tahona Pohjois-Savon maaseuturyhmä, johon on kuulunut n. 15 henkilöä Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman kannalta tärkeimmistä toimijoista/hanketoteuttajista ja viranomaisista. Lisäksi kokouksiin on osallistunut asiantuntijajäseniä. Ohjelmakaudelle 2014-2020 Pohjois-Savossa on tarkoitus jatkaa maaseuturyhmän toimintaa. Maaseuturyhmän tehtävänä on jatkossakin seurata alueellisen maaseutusuunnitelman toteutumista, tehdä tarvittavia muutoksia alueelliseen maaseutusuunnitelmaan, vahvistaa vuosittain hanke- ja yritystukien valintakriteerit sekä edesauttaa tiedonvaihtoa, verkostoitumista ja yhteistyötä. 34