40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ratahallintokeskus edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä rataverkon palvelutasoa, parantaa rataliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee liikenteen ympäristöhaittoja. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on noin neljännes koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2003 tavaraa kulki rautateitse 43,5 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2004 pysyvän edellisvuoden tasolla ja olevan 44,4 miljoonaa tonnia vuonna 2005. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2003 59,9 miljoonaa matkaa. Kaukoliikennematkojen määrä oli 11,9 miljoonaa ja lähiliikennematkojen määrä 48,0 miljoonaa. Henkilöliikenteessä odotetaan noin prosentin kasvua vuosille 2004 ja 2005. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Rahoitustaso mahdollistaa nykyisessä laajuudessaan korvausinvestointeja 140,0 milj. eurolla. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 30 milj. euroa käytettäväksi yli-ikäisen päällysrakenteen uusimiseksi. Teemapaketin kokonaiskustannusarvio on 100 milj. euroa. Rataverkon ylläpitäminen turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä nykyisessä laajuudessa edellyttää noin 170 milj. euron vuosittaisia korvausinvestointeja. Kun vuoden 2003 lopussa rajoituksia oli 308 km, on niitä vuoden 2005 lopussa 340 km ja mikäli rahoitustaso säilyisi samana koko TTS-kauden vuoden 2008 lopussa 640 km. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ratahallintokeskukselle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2005: Tuotokset ja laadunhallinta Rataverkon laajuus ja palvelutaso Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Henkilöliikenteen palveluluokasta H3 siirtyy luokkaan H2 62 km (rataosa Imatra Parikkala) ja tavaraliikenteen palveluluokasta T2 siirtyy luokkaan T1 47 km (rataosa Kokemäki Rauma). Vuoden 2005 lopussa päärataverkon jakautuminen palvelutasoluokkiin Palvelutasoluokka Henkilöliikenne Ratakilometrit Tavaraliikenne Ratakilometrit Suurin sallittu nopeus km/h 2004 2005 Palvelutasoluokka Suurin sallittu akselipaino ja nopeus km/h 2004 2005 Päärataverkko Päärataverkko H1 yli 140 556 556 T1 25 t ja 60 100 115 162 H2 130 140 1 479 1 541 T2 22,5 t ja 100 3 839 3 792 H3 110 120 1 356 1 294 T3 22,5 t ja 50 80 1 051 1 051 H4 enintään 100 593 593 T4 20 t ja 40 638 638 H5 ei säännöllistä henkilöliikennettä 1 659 1 659 Päärataverkko yhteensä 5 643 5 643 Päärataverkko yhteensä 5 643 5 643 Sivuradat 208 208 Sivuradat 208 208 Koko rataverkko yhteensä 5 851 5 851 Koko rataverkko yhteensä 5 851 5 851 Raidekilometrit 8 707 8 707 Raidekilometrit 8 707 8 707 Liikenteen sujuvuus Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on korkeintaan 5 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Turvallisuuden parantaminen Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 40, josta valtion rataverkolla on enintään 30 vahinkoa ja yksityisraiteilla 10. Tasoristeysvahinkojen kokonaismäärää vähennetään erilaisin turvaamistoimin siten, että kokonaismäärä vuonna 2010 on enintään 30 vahinkoa. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään kolme. Ympäristöhaittojen vähentäminen Ratahallintokeskus toimii valtakunnallisen meluntorjuntaohjelman mukaisesti. Vuosina 2005 2006 meluntorjunnan painopiste on pääkaupunkiseudulla ja sen jälkeen ryhdytään toteuttamaan meluntorjuntatoimenpiteitä muissa suurissa asutuskeskuksissa. Rautatieliikenteen melulle altistuvien määrä ei saa ylittää 33 000 vuoden 2005 lopussa. Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus Sähköisten ja telemaattisten järjestelmien kunnossapitomenot sekä käyttömenot ovat noin 4 900 euroa raidekilometriä kohden. Radan peruskunnossapidon ja käytön menot ovat 6 100 euroa raidekilometriä kohden. Liiketaloudellisin perustein toimivien kiinteistöjen kustannusvastaavuustavoite on 0,3 milj. euroa. Kiinteistötoimeen liittyvistä jatkotoimenpiteistä laaditaan strategia. Kiinteistötoimesta kertyvien tulojen tulee kattaa kiinteistötoimen ylläpidosta aiheutuvat vuotuiset kustannukset ja pääomakustannusten katteen osuutta tulee nostaa merkittävästi. Radanpidon tunnuslukuja ja tulostavoitteita Tunnusluku tai tulostavoitemittari vuonna 2005 2003 toteutuma 2004 ennuste 2005 ennuste/ tulostavoite TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Rataverkon palvelutaso Rataverkon laajuus ja tila Ratakilometrit 5 851 5 851 5 851 Ylläpidettävät pääradat 5 643 5 643 5 561 Sivuradat 208 208 208 Muut radat 82 Raidekilometrit 8 707 8 707 8 707 Sähköistetyn rataverkon pituus 2 400 2 620 2 620 Sähkövetoisen liikenteen osuus suoritteesta 77 77 78 Tasoristeysten lukumäärä 3 995 3 900 3 840 Kulunvalvonnalla varustetun rataverkon pituus 3 179 3 967 4 090 Liikennesuorite mrd. henk. km 3,34 3,37 3,41 mrd. tonnikm 10,05 10,2 10,4 Rataverkon ikäindeksi (100=uusi) ratapölkyt 34 34 34 kiskot 65 65 65 Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset (km) 308 305 340 Huonokuntoisten siltojen lukumäärä 150 160 170 Nopea rataverkko (vähintään 160 km/h) 530 556 556 Suurin sallittu akselipaino (25 t) 115 115 162 Rataverkon kuntoindeksi (100=hyvä kunto) 90 89 89 Ratatöiden takia yli 5 minuuttia myöhästyneiden junien osuus 6 6 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Käyttäjätyytyväisyys Tavaraliikenneasiakkaiden tyytyväisyys (1 5) 3,5 3,5 3,4 Turvallisuus Tasoristeysonnettomuudet (myös yksityisraiteet) 53 40 40 Radasta aiheutuneet vahingot (kpl) 3 3 3 Junaonnettomuuksissa kuolleet 0 0 0 Junaonnettomuuksissa loukkaantuneet 23 15 15 Vaaratilanteiden määrä rautateillä 60 60 60 Ympäristö CO2 -päästöt (1990=100) 105 105 105 Hiukkaset (1990=100) 75,9 75,2 75,2 Yli 55 dba:n melulle altistuneiden määrä 35 000 33 900 33 000 Energian kulutus (petajoulea) 6,1 6,0 6,0 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Rataverkon kunnossapito ja käyttö (tuhatta euroa/ raidekilometri) 9,9 10,2 11,0 josta sähköiset ja telemaattiset järjestelmät 4,0 4,2 4,9 Liiketaloudellisin perustein toimivien rakennusten kustannusvastaavuus (milj. euroa) 0,3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstön määrä 125 130 146 Työtyytyväisyys 3,1 3,1 3,1 T&K -menojen osuus perusradanpidon menoista, % 1,2 1,3 2,3 Ratahallintokeskuksen tulot ja menot (milj. euroa) 2003 tilinpäätös 2004 varsinainen talousarvio 2005 varsinainen talousarvio Perusradanpito (21) 289,9 254,7 285,0 Tulot 65,5 54,6 57,2 Ratamaksu 1) 45,0 40,0 42,0 Kiinteistönpidon tulot 10,3 9,9 10,0 Muut tulot 10,2 4,7 5,2 Menot 355,3 309,3 342,2 Hallinto 12,5 13,5 16,0 Liikenteenohjaus 38,8 37,3 35,8 Kiinteistöjen ylläpito ja investoinnit 9,7 8,8 7,4 Radan peruskunnossapito ja käyttö 85,5 89,0 96,5 Korjaus ja ylläpito 43,5 45,4 36,9 Suunnittelu, tutkimukset 6,4 8,9 9,6 Korvausinvestoinnit 158,9 106,4 140,0 Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78) 136,6 151,3 114,4 Rataverkon maa-alueet (76) 3,4 1,1 0,7 Rataverkon kehittäminen (77) 30,4 21,4 11,0 Eräät ratahankkeet (78) 102,8 128,8 102,7 Luvun 31.40 nettomenot 426,5 406,0 399,4 1) Ottaen huomioon momentille 11.19.03 tuloutettava ratavero 16,5 milj. euroa, rataverkon käytöstä kertyy tuloja yhteensä 58,5 milj. euroa vuonna 2005. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Luvun 31.40 bruttomenot 491,9 460,6 456,6 Korvausinvestoinnilla korvataan yli-ikäinen rakenne nykytekniikan mukaisella rakenteella. Ne kohdentuvat seuraavasti: Korvausinvestoinnit (milj. euroa) v. 2004 ennuste v. 2005 Päällys- ja alusrakenne 89 97 Turva- ja sähkölaitteet 34 23 Sillat 16 8 Muut 13 12 Korvausinvestoinnit yhteensä 152 2) 140 Päällysrakenteen uusimisen määrä (perusradanpito) v. 2004 ennuste v. 2005 Koko päällysrakenteen uusiminen (raidekilometriä) 110 95 Osittainen päällysrakenteen uusiminen (raidekilometriä) 140 210 Uusittavat vaihteet (kpl) 80 110 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 285 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ratamaksun perusmaksu ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja. Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, josta osa määrätään rautatielaissa säädetyin perustein. Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista perittävän ratamaksun perusmaksu perustuu niihin radanpidon kustannuksiin, joita liikenteen harjoittaminen aiheuttaa suoraan rataverkolle ja radanpidolle. Maksu tuloutetaan tälle momentille. Toimintamenomomentille tuloutettavien tulojen lisäksi Ratahallintokeskus tulouttaa rataverolain perusteella 16,5 milj. euroa momentille 11.19.03, mikä on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa. Rakennukset on jaettu liiketaloudellisin perustein toimiviin rakennuksiin ja muihin rakennuksiin. Liiketaloudellisin perustein toimivien kiinteistöjen vuokrakertymän arvioidaan ylittävän kiinteistöistä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Ylijäämätavoite on 0,3 milj. euroa. Muiden rakennuskiinteistöjen toiminta on alijäämäistä 2,6 milj. euroa. Maa-alueista saatavilla vuokratuloilla arvioidaan saavutettavan noin 1 milj. euron ylijäämä. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää, miten Ratahallintokeskuksen rakennuskiinteistöt voidaan siirtää Senaatti-kiinteistöille tai muulle valtion kiinteistöomaisuutta hoitavalle organisaatiolle. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot 69 502 54 600 57 200 maksullinen toiminta 46 974 32 600 32 200 2) Sisältää myös siirtyneet määrärahat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
muut tulot 22 528 22 000 25 000 Menot 337 055 354 313 342 200 henkilöstömenot 6 225 6 400 6 600 toimitilavuokrat 1 128 1 150 1 200 palvelujen osto 328 004 345 063 332 700 muut toiminnan menot 1 698 1 700 1 700 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 69 502 54 600 57 200 toimintamenomomentille budjetoidut menot 337 055 354 313 342 200 toimintamenorahoitus, netto 267 553 299 713 285 000 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 300 myönnetty 289 901 käytetty 267 553 siirtynyt seuraavalle vuodelle 25 648 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Perusradanpitoon ehdotetaan 285 miljoonan euron nettomäärärahaa, josta korvausinvestointeihin on tarkoitus osoittaa 140 miljoonaa euroa. Junaliikenteen ja rakentamisen kannalta on tärkeää, että korvausinvestointien rahoitusta on korotettu jo vuoden 2005 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Rataverkon pitkäjänteinen ja taloudellisesti optimaalinen ylläpito edellyttäisi kuitenkin noin 170 miljoonan euron vuosittaista panostusta korvausinvestointeihin. Nyt ehdotettu määräraha kattaa noin 80 prosenttia määrärahatarpeesta. Ministerityöryhmän mietinnössä todetaan, että rataverkko on vielä huonommassa kunnossa kuin tieverkko. Ratahallintokeskuksen arvion mukaan nykyrahoituksella kyettäisiin pitämään vain noin kaksi kolmannesta rataverkosta sellaisessa kunnossa, että liikennerajoituksia ei tarvita. Korvausinvestointitason jäädessä jatkuvasti vähimmäistason alapuolelle eri yhteyksissä asetetut radanpidon tavoitteet jäävät saavuttamatta ja liikennerajoitusten määrä kasvaa. Tärkeää ja kiireellistä perusparannustyötä on vielä tekemättä noin 2 000 km ja tavara- ja huoltopihojen kunnostus on vasta alkamassa. Pohjanmaan rata Helsingistä Ouluun on rataverkon tärkein runkorata. Pelkän kehysrahoituksen tasolla rataosan kunnostus voi kestää jopa 30 vuotta. Menokehyspäätöksen mukaan VR:n voitontuloutuksesta osoitetaan radanpitoon vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näyttää ilmeiseltä, että jatkossa VR:n voitontuloutuksia ei muutoin enää ohjata radanpitoon. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että kehysrahoituksen taso ei ole riittävä radanpitoon, joka turvaisi kilpailukyvyn, turvallisuuden ja alueiden tasapuolisen kehittämisen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että radanpidon määrärahataso mitoitetaan tällöin riittäväksi jo talousarviota laadittaessa. 2005 talousarvio 285 000 000 2004 II lisätalousarvio 25 000 000 2004 I lisätalousarvio 20 030 000 2004 talousarvio 254 683 000 2003 tilinpäätös 289 901 000 76. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rautatielain (198/2003) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 773 000 euroa talousarvioesityksen 1 473 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2004 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvästä Kerava Lahti -oikoradan maa-alueiden lunastamisen loppuun saattamisesta vuoden 2004 aikana. 2005 talousarvio 700 000 2004 III lisätalousarvio 2 060 000 2004 talousarvio 1 120 000 2003 tilinpäätös 3 381 137 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 11 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentilta aloitettujen radanpidon kehittämishankkeiden menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 5 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kehittämisinvestointien alustava suunnitelma Kustannus- Määräraha Rahoitustarve arvio Käytetty v. 2005 myöhemmin Valmis milj. milj. milj. milj. Kulunvalvonnan III-vaihe 2006 52,6 35,8 11,0 5,8 Valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2006 5,8 milj. euroa. 2005 talousarvio 11 000 000 2004 III lisätalousarvio 500 000 2004 talousarvio 21 400 000 2003 tilinpäätös 30 400 000 Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. S e l v i t y s o s a : 78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 102 700 000 euroa. Hanke-erittely Sopimus- Määräraha Rahoitustarve valtuus Käytetty v. 2005 myöhemmin KESKENERÄISET HANKKEET Valmis milj. milj. milj. milj. Oulu Iisalmi/Vartius, sähköistys 2006 70,6 27,6 24,7 18,3 Kerava Lahti -oikorata 2006 331,0 222,4 78,0 30,6 Yhteensä 401,6 250,0 102,7 48,9 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2006 noin 48,9 milj. euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 11 800 000 euroa talousarvioesityksen 114 500 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2004 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvistä keskeneräisten hankkeiden ennakoitua nopeammasta etenemisestä. Hankkeiden sopimusvaltuudet eivät muutu. 2005 talousarvio 102 700 000 2004 III lisätalousarvio 23 500 000 2004 talousarvio 128 800 000 2003 tilinpäätös 102 770 850 Hankkeen sopimusvaltuus on 40 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Radioverkon rakentaminen aloitettiin vuoden 2000 toisen lisätalousarvion perusteella. Hankkeen kustannusarvio on 40 milj. euroa ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2006. Radioverkon rakentamiseen on tähän mennessä myönnetty yhteensä 33,7 milj. euroa. Loppuosa hankkeesta, 6,3 milj. euroa, rahoitetaan vuoden 2006 talousarviossa. 2005 talousarvio 2004 III lisätalousarvio 21 100 000 2004 talousarvio 79. Radioverkon rakentaminen Momentille ei myönnetä määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6