LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 48/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-358 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2009 ASIA Neste Oil Oyj:n Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräyksessä 45 edellytetty selvitys, joka koskee jäähdytysvesikanavaan johdettavien vesilaitosten flotaatiolietteiden käsittelyvaihtoehtoja. HAKIJA Neste Oil Oyj Porvoon jalostamo PL 310 06101 PORVOO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamo, voimalaitos ja satama sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä Neste Oil Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Sköldvik kiinteistötunnus 638-463-1-63. Jalostamoalue sijoittuu Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa, noin 17 kilometriä Porvoon keskustasta lounaaseen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 30.12.2008. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 3 b), 4 a) ja 7 a) Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella.
2 ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 31.10.2006 myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nro 29/2006/2 Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus on 19.12.2008 antanut päätöksen nro 08/0401/1 edellä mainitusta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyistä valituksista. Neste Oil Oyj on 19.1.2009 valittanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitus ei koske eikä liity nyt kyseessä olevaan asiaan. Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 45 hakija on velvoitettu selvittämään jäähdytysvesikanavaan johdettavien vesilaitosten flotaatiolietteiden käsittelyvaihtoehtoja. Lupamääräys 45 kuuluu seuraavasti: "45. Luvan saajan tulee tehdä selvitys jäähdytysvesikanavaan johdettavien vesilaitosten flotaatiolietteiden käsittelyvaihtoehdoista. Selvityksessä on esitettävä flotaatiolietteiden määrä ja laatu sekä lietteiden käsittelyvaihtoehdot kustannuksineen ja toteuttamisaikatauluineen. Selvitys on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 31.12.2008 mennessä." Lupamääräyksen 45 perustelut kuuluvat seuraavasti: "Lupamääräys 45. Vedenkäsittelyssä muodostuvat jätteeksi luokiteltavat flotaatiolietteet johdetaan jäähdytysvesikanavaan. Lietteiden muista käsittelymahdollisuuksista ja niiden kustannuksista ei ole hakemuksessa esitetty riittävästi tietoja. Vaikka lietteiden aiheuttamat päästöt suhteessa muihin päästöihin ovat vähäiset niiden määrä, laatu ja vaihtoehtoiset käsittelymahdollisuudet jätteenä on selvitettävä erikseen. (YSL 43 JL 6 )" SELVITYKSEN SISÄLTÖ Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon alueella on kaksi raakavesilaitosta, jotka molemmat ottavat raakavetensä Mustijoesta tekojärven kautta. Toinen raakavesilaitoksista palvelee jalostamoa (jalostamon vesilaitos) ja toinen energialaitosta (energialaitoksen vesilaitos). Neste Oil Oyj toimittaa puhdistettua vettä myös Kilpilahden alueella toimiville teollisuusyrityksille. Raakavesilaitokset ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä toisistaan. Laitosten prosessitekniset ratkaisut perustuvat flotaatioon ja hiekkasuodatukseen. Molemmilla raakavesilaitoksilla käytetään saostuskemikaalina ferrisulfaattia. Käsittelyä vaativia lietteitä ovat flotaatioaltaiden pinta- ja pohjalietteet sekä hiekkasuodatusten lietepitoiset huuhteluvedet. Vesilaitosten yhteinen kapasiteetti on noin
3 8 300 000 m 3 /a puhdistettua vettä. Raakavesilaitosten yhteinen lietemäärä on noin 370 000 t/a (30 50 t/h). Selvityksessä on tutkittu kolmea vaihtoehtoa. Selvityksen laatinut Pöyry Environment Oy ("Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon raakavesilaitoslietteiden käsittely." Esisuunnitelma 16.12.2008.). Vaihtoehto 1. Vesilaitoslietteiden ja hiekkasuodattimien huuhteluvesien käsittely erikseen jalostamon jätevesilaitoksella. Flotaatiolietteet, sekä jalostamon että energialaitoksen vesilaitoksilta, pumpataan jalostamon aktiivilietelaitoksen palautuslietekouruun. Pumppausta varten pitää molemmille vesilaitoksille rakentaa erilliset pumppauskaivot flotaatiolietteille. Liete pumpataan eteenpäin sitä mukaa kun sitä muodostuu eikä lietettä varastoida pumppaamon yhteydessä. Hiekkasuodatuksen pesuvesien lietteet molemmilta vesilaitoksilta johdetaan käsiteltäviksi jätevesilaitoksen flotaattorille (JVL flotaattori) API-A-pumppukaivon kautta. Pesuvesien vastaanottoa varten rakennetaan molemmille vesilaitoksille noin 100 m 3 :n tasausaltaat, joista pesuvesi voidaan pumpata tasaisesti JVL flotaattorille. Lietteiden sekoittaminen jalostamon jätevesilaitoksen lietteiden joukkoon merkitsee sitä, että vesilaitoslietteestä tulee ongelmajätettä. Puhdistamon lietteenkäsittelyn tehostamista varten vaihtoehdossa on huomioitu varalinko lisääntyneen lietemäärän johdosta. Vaihtoehto 2. Vesilaitoslietteiden erilliskäsittely energialaitoksen vesilaitoksen yhteydessä. Vesilaitoslietteet käsitellään erikseen energialaitoksen vesilaitoksen yhteyteen rakennettavalla käsittelylaitoksella. Jalostamon vesilaitoksen lietteille rakennetaan noin 100 m 3 :n tasausallas, johon kerätään flotaatio- ja hiekkasuodatuksen pesulietteet. Tasausaltaalta jalostamon lietteet pumpataan edelleen energialaitoksen lietteiden isommalle tasausaltaalle (300 m 3 ). Tasausallas voi myös toimia selkeyttimenä ja laskeutunut liete voidaan kerätä käsittelyyn. Tasausaltaasta lietteet pumpataan lamelliselkeytykseen, joka varustetaan kemikaloinnilla ja polymeroinnilla. Lamelliselkeyttimen pohjalta laskeutunut liete pumpataan edelleen lietteen kuivaukseen. Kuivaus voidaan toteuttaa joko ruuvi- tai linkokuivaimella. Lietettä ei erikseen tiivistetä, mutta kuivaukseen lisätään polymeeriliuosta. Kuivattu liete viedään esim. kompostointiin ja kirkaste johdetaan vesistöön. Vaihtoehto 3. Vesilaitoslietteiden käsittely aktiivilietelaitoksella/jvl flotaattorilla. Vesilaitosten lietteet, sekä flotaatiolietteet että hiekkasuodatuksen pesulietteet, kerätään molemmilta laitoksilta n. 100 m 3 :n tasausaltaille ja pumpataan edelleen aktiivilietelaitokselle palautuslietteen poistokouruun tai vaihtoehtoisesti JVL flotaattorille. Lietteiden sekoittaminen jalostamon jätevesilaitoksen lietteiden joukkoon merkitsee sitä, että vesilaitoslietteistä tulee ongelmajätettä. Puhdistamon lietteenkäsittelyn tehostamista varten vaihtoehdossa on huomioitu varalinko lisääntyneen lietemäärän johdosta.
4 Vaihtoehdoissa 1 ja 3 käsittelykapasiteetti löytyy jätevesilaitoksen aktiivilietelaitokselta ja JVL flotaattorilta. Kustannukset muodostuvat pitempien siirtolinjojen rakentamisesta ja jätevesilietteen käsittelystä ongelmajätteenä. Aktiivilietelaitoksen hydraulinen kapasiteetti on riittävä, mutta kuormituksen osalta kapasiteettia ei ole todennettu. Samoin JVL flotaattorin hydraulinen kapasiteetti on riittävä. Vaihtoehdossa 2 rakennettaisiin raakavesilaitoslietteille erillinen käsittely ja kuivattu liete voidaan viedä esim. kompostoitavaksi. Kustannukset muodostuvat ennen kaikkea uuden käsittelylaitoksen rakentamisesta ja sen käytöstä. Vaihtoehdon 1 investointikustannukset ovat 10 300 000 euroa ja käyttökustannukset 440 000 euroa/a, vaihtoehdon 2 investointikustannukset ovat 6 600 000 euroa/a ja käyttökustannukset 456 500 euroa/a sekä vaihtoehdon 3 investointikustannukset ovat 6 900 000 euroa ja käyttökustannukset 406 000 euroa/a. Hankkeen toteutusaikatauluarvio on vaihtoehdoissa 1 ja 3 noin 18 kuukautta, jona aikana pumppaamot ja putkireitit saadaan suunniteltua ja rakennettua. Toteutusaikataulu vaihtoehdossa 2 on noin 24 kuukautta. Tänä aikana suunnitellaan ja rakennetaan uusi käsittelylaitos sekä pumppaamot ja putkireitit. Yhteenvetona Neste Oil Oyj esittää selvityksestä seuraavaa: Raakavesi valmistetaan prosessi- ja höyrykelpoiseksi poistamalla Mustijoesta otettavasta raakavedestä siinä luonnostaan olevia aineksia kuten humusta. Ottaen huomioon flotaatiolietteen syntymekanismi sekä erityisesti lietteen marginaalinen vaikutus vastaanottavaan vesistöön, Neste Oil Oyj pitää nyt selvitettyjä vaihtoehtoja toteutettavuudeltaan heikkoina. Kaikki tutkitut vaihtoehdot ovat lisäksi investointikustannuksiltaan hyvin kalliita (7 10 milj. euroa). Käyttökustannuksia aiheutuisi yli 400 000 euroa vuosittain. Talteen otettua lietetonnia kohti tulisi kustannuksiksi n. 4 100 5 500 euroa/t investointivaihtoehdosta riippuen. Porvoon jalostamon käytettävissä olevat investointivarat ympäristönsuojelua palvelevaan toimintaan ovat rajallisia ja osin sidotut jo päätettyihin mm. jätevesilaitokseen, FCC-yksikön pölynpoistoon kohdistuviin ja eräisiin muihin hankkeisiin. Jalostamon ympäristölupa ja Vaasan hallinto-oikeuden 19.12.2008 antama päätös sisältävät näiden lisäksi useita muita velvoitteita, joiden toteuttaminen saattaa olla tärkeämpää kuin flotaatiolietteen käsitteleminen. Vesiensuojelun käyttövaroja on lisäksi jouduttu lisääntyvästi ohjaamaan muiden lietteiden käsittelyyn Ekokem Oy Ab:ssä sen jälkeen, kun vuonna 2006 annetulla ympäristölupapäätöksellä käytännössä kiellettiin alueella sijaitsevan leijukerrospolttoon perustuvan lietteenpolttouunin käyttö.
5 Yhtiö toteaa, että selvityksestä ei löydy perusteita kustannustehokkaaksi ratkaisuksi lietteiden käsittelemiseksi nykyistä poikkeavalla tavalla. ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti ympäristölupavirasto on pyytänyt selvityksistä lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan ympäristökeskus on 20.2.2009 antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa: Porvoon jalostamolla valmistetaan raakavesi prosessi- ja höyrykelpoiseksi poistamalla Mustijoesta otettavasta raakavedestä epäpuhtaudet. Porvoon jalostamon alueella on käytössä kaksi raakavesilaitosta. Kummallakin laitoksella syntyvä flotaatioliete johdetaan merivesitunneliin. Energialaitoksen vesilaitoksen mitattu lietemäärä vuonna 2007 oli 230 000 t/a. Luku pitää sisällään flotaatiolietteet ja hiekkasuodatuksen alkuhuuhteluveden. Jalostamon vesilaitoksen flotaatiolietemäärä vesimäärien suhteen laskettuna oli 140 000 t/a. Lietteen sakeus kummallakin vesilaitoksella on noin 0,11 %. Selvityksessä on tutkittu kolme erilaista vaihtoehtoa käsitellä flotaatiolietteet. Vaihtoehdossa 1 lietteet pumpataan jalostamon aktiivilietelaitoksen palautuslietekouruun ja käsitellään aktiivilietelaitoksella. Vaihtoehdossa 2 käsitellään lietteet erikseen energialaitoksen vesilaitoksen yhteyteen rakennettavalla käsittelylaitoksella. Vaihtoehdossa 3 lietteet kerätään tasausaltaille ja pumpataan aktiivilietelaitoksen palautuslietteen poistokouruun ja/tai jätevesilaitoksen flotaattorille. Selvityksessä on esitetty investointi- ja käyttökustannukset kullekin vaihtoehdolle. Investointikuluista on esitetty pelkkä kokonaissumma ilman yksityiskohtaisempaa erittelyä. Käyttökustannukset on esitetty eriteltyinä. Uudenmaan ympäristökeskuksen tietojen mukaan teollisuuslaitoksilla raakaveden puhdistuksessa syntyvän flotaatiolietteen käsittelyssä on erilaisia toimintatapoja. Osassa laitoksia liete käsitellään erikseen. Tällöin erotettu liete yleensä viedään kompostoitavaksi. Osassa laitoksia liete johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi muiden jätevesien mukana. Osa laitoksista johtaa lietteet vesistöön muiden jätevesien mukana. Yhdyskuntien vedenkäsittelyssä syntyvät flotaatiolietteet johdetaan yleensä jätevedenpuhdistamolle. Ympäristöluvassa asetetussa määräyksessä ei ole vaadittu esittämään flotaatiolietteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia eikä niitä ole selvityksessä esitetty. Uudenmaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Porvoon jalostamon tapauksessa lietteiden mereen johtamisen ei ole havaittu aiheuttaneen haitallisia ympäristövaikutuksia.
6 Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että esitetty suunnitelma on ympäristöluvassa vaaditun mukainen. Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä erotetut lietteet on kerättävä talteen ja käsiteltävä asianmukaisesti. Kuitenkin selvityksessä esitettyjen lietteen käsittelyvaihtoehtojen investointikustannukset ovat sen verran suuret, että hankkeen toteuttaminen ei välttämättä ole kustannustehokasta varsinkaan, kun käsittelytavan muutoksella saatavat ympäristöhyödyt eivät ole tiedossa. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on 4.3.2009 antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa: Flotaatiolietteitä koskevassa selvityksessä on esitetty tutkittujen vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannukset. Käyttökustannuksissa on eritelty energian, kemikaalien, työvoiman, ostopalvelujen ja kunnossapidon kustannukset. Investointikustannuksista on esitetty ainoastaan kokonaissummat, minkä johdosta investointikustannusten muodostumista on vaikea arvioida ja vertailla. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi annetuista lausunnoista 6.3.2009 päivätyllä kirjeellä. Hakija esittää vastineessaan 19.3.2009 muun ohella seuraavaa: Porvoon kaupunki toteaa, että flotaatiolietteitä koskevassa selvityksessä on esitetty investointikustannuksista kokonaiskustannukset, minkä johdosta kustannusten muodostumista on vaikea vertailla ja arvioida. Uudenmaan ympäristökeskus puolestaan toteaa, että esitetty suunnitelma on ympäristöluvassa vaaditun mukainen. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että erotetut lietteet olisi kerättävä talteen ja käsiteltävä asianmukaisesti. Investointikustannukset osoittautuvat kuitenkin niin suuriksi, että hankkeen toteuttaminen ei mahdollisesti ole kustannustehokasta ja investoinnilla saatavat ympäristöhyödyt eivät ole tiedossa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Porvoon jalostamon lietteiden mereen johtamisen ei ole havaittu aiheuttaneen haitallisia ympäristövaikutuksia. Neste Oil Oyj katsoo, että se on antamassaan selvityksessä osoittanut flotaatiolietteiden käsittelyn olevan investointikustannuksiltaan niin kallista, että hankkeeseen ei tulisi ryhtyä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tarkastanut Neste Oil Oyj:n Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, 31.10.2006 lupamääräyksessä 45 edellytetyn selvityksen, joka koskee jäähdytysvesikanavaan johdettavien vesilaitosten flotaa-
7 tiolietteiden käsittelyvaihtoehtoja ja hyväksyy sen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 45 tarkoitetuksi selvitykseksi. Selvityksen johdosta ei ole tarpeen antaa ympäristölupapäätöstä nro 29/2006/2, 31.10.2006 täydentäviä määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölupaa luvassa velvoitetun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Selvityksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Neste Oil Oyj:n toimittama selvitys jäähdytysvesikanavaan johdettavien Porvoon jalostamon raakavesilaitosten flotaatiolietteiden käsittelyvaihtoehdoista on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.10.2006 antaman ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 määräyksessä 45 tarkoitetun mukainen. Selvityksessä on tarkasteltu jalostamon raakavesilaitoksella ja energialaitoksen raakavesilaitoksella syntyvien flotaatiolietteiden käsittely investointi- ja käyttökustannuksineen kolmella vaihtoehtoisella menetelmällä: 1) vesilaitoslietteiden ja hiekkasuodattimien huuhteluvesien käsittely erikseen jalostamon jätevesilaitoksella, 2) vesilaitoslietteiden erilliskäsittely energialaitoksen vesilaitoksen yhteydessä ja 3) vesilaitoslietteiden käsittely aktiivilietelaitoksella/jätevesilaitoksen flotaattorilla. Raakavesilaitosten prosessit perustuvat flotaatioon ja hiekkasuodatukseen. Saostuskemikaalina käytetään molemmilla raakavesilaitoksilla ferrisulfaattia (Fe 2 (SO 4 ) 3 ). Raakavesilaitosten kokonaislietemäärä muodostuu raakaveden sisältämästä kiintoaineesta, n. 130 kg TS/d, ja saostuskemikaalin käytöstä, n. 870 kg TS/d. Kokonaisuudessaan raakavesilaitoksissa muodostuva kokonaislietemäärä (kuiva-aineena) on n. 1 000 kg TS/d. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailun ("Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailu vuonna 2007". Vuosiraportti 28.5.2008, Ramboll Finland Oy.) mukaan Mustijoen kiintoainekuormitus merialueelle on vuosina 1993 2007 ollut keskimäärin 22 313 kg/d ja Porvoonjoen kiintoainekuormitus vastaavasti 36 509 kg/d. Kokonaisuudessaan kontrolloidut (Mustijoki, Porvoonjoki, Kilpilahden laitokset, Tolkkisten saha, Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo) kiintoainepäästöt Porvoon edustan yhteistarkkailualueelle ovat vuosina 1993 2007 olleet keskimäärin 59 006 kg/d. Neste Oil Oyj:n raakavesilaitosten toiminnasta aiheutuvan kiintoainekuormituksen osuus alueen merialueen koko kiintoainekuormituksesta on vähäinen. Raakaveden käsittely ei sinänsä lisää kiintoaineen haitallisia ominaisuuksia ja vaikutuksia läheisellä merialueella. Edellä mainitun tarkkailuraportin mukaan vuonna 2007 Porvoon kaupungin tai Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesiin liittyviä veden-
8 laatuvaikutuksia ei Svartbäckinselällä esiintynyt. Alueen veden laatuun vaikutti merkittävimmin jokien kautta tullut keväinen kuormitus. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua muun muassa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Edelleen ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt että laitoksen kaikki vaikutukset ympäristöön. Edellä esitetyn perusteella lupavirasto katsoo, että raakaveden käsittelystä syntyvä flotaatioliete voidaan teknisesti käsitellä ja ottaa talteen. Flotaatiolietteen määrä on määrällisesti merkittävä. Ottaen kuitenkin huomioon flotaatiolietteen ominaisuudet ja siitä aiheutuvat marginaaliset vaikutukset lähialueen veden laatuun ja ympäristöntilaan sekä flotaatiolietteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset, lupavirasto katsoo, että raakavesilaitosten flotaatiolietteiden käsittely ja talteenotto ei ole tässä vaiheessa tarpeen. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 31, 35, 36, 41, 42, 43, 52, 53, 55 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on 2 150 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 50 tuntia.
9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Hannu Kokko Pekka Häkkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. PH/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.7.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.