Kaupunginhallitus 116 27.03.2012 Kaupunginvaltuusto 24 17.04.2012 SDP:N VALTUUSTORYHMÄN ALOITE KUNTAKOKEILUUN HAKEUTUMISESTA 183/1/113/2011 KHALL 116 Hallintojohtaja 20.3.2012 SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt Kuhmon kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2011 valtuuston työjärjestyksen 5. :n mukaisen valtuutetun aloitteen, joka kuuluu seuraavalla tavalla: "Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Valtion budjetin työllisyyskohdassa "kuntakokeilu", etsitään Kuntia, jotka ovat valmiita ottamaan päävastuun pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Kokeiluun etsitään 4-7 erilaista kuntaa. Haku ensi syksynä alkavaan kokeiluun on vuoden vaihteen paikkeilla. - Esitämme, että Kuhmon kaupunki on aktiivinen ja ilmoittaa halukkuutensa kokeilukunnaksi. - Esitämme aloitteen nopeaa käsittelyä, koska aikataulu on kireä. - Esitämme käytäväksi aloitteesta lähetekeskustelu. SDP:n valtuustoryhmä Kari Nikulainen Jouni Kilpeläinen Vesa Rantanen Miia Ainasoja Martti Malinen Eira Piipponen Kauko Huotari" Syksyn 2012 aikana käynnistetään hallitusohjelman mukaisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi määräaikainen kokeilu (1.9.2012-31.12.2015), jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kokeilussa mukana oleville kunnille. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkistanut kuntakokeilun tarkan sisällön ja hakuohjeet 17.2.2012. Kokeilukunnissa kunta koordinoi pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja vastaa siitä, että palvelut muodostavat kuntatasolle työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa kunnan vahvaa osallistumista kokeilun kohderyhmään kuuluvien työttömien palvelutarpeiden arviointiin ja palveluprosessin suunnitteluun sekä prosessin etenemisen seurantaan yhdessä TE-toimiston kanssa. Koordinointivastuu tarjoaa kunnalle nykyistä
paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömän olleiden palvelut järjestetään. Työ- ja elinkeinotoimistoilla (TE-toimisto) ja työvoiman palvelukeskuksilla (TYP) on kokeilussa tärkeä rooli. TE-toimisto arvioi yhdessä kunnan kanssa kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuu palveluprosessin suunnitteluun ja prosessin etenemisen seurantaan. TE-toimisto järjestää ja rahoittaa julkiset työvoimapalvelut. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijassa ne, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalvelujen lisäksi muita työllistymistä edistäviä palveluja (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut). Ensisijainen kohderyhmä on työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Työmarkkinoiden tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää, että kokeilun suunnittelu ja toteutus perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Em. tarkoittaa, että kokeilun suunnittelussa tulisi olla kunnan eri hallintokuntien (mm. työllisyyden hoidosta vastaava yksikkö, työpajat, elinkeinotoimi, sosiaali ja terveystoimi) ja TE-toimiston lisäksi olla mukana Kela, välityömarkkinoilla toimivia yhdistyksiä ja työllistämispalveluja tarjoavia säätiöitä, työmarkkinajärjestöt, yrittäjäjärjestöt ja koulutuspalvelujen tuottajia. Työnantajien, erityisesti yritysten kytkeminen suunnitteluun mukaan on tärkeää, jotta kokeilun toteuttajalla on tieto siitä, millaista työvoimaa alueella tarvitaan ja millä tavoin yritykset ovat valmiita osallistumaan työmarkkinoille integrointiin. Jos kokeiluun valittavissa kunnissa nousee esille lainsäädäntöön liittyviä muutostarpeita, muutostarpeista keskustellaan kokeilukuntien kanssa ja ao. ministeriöt arvioivat, onko säännöksiä mahdollista ja tarkoituksenmukaista muuttaa kokeilukuntien osalta. Muutostarpeet pyritään tunnistamaan kokeilun alussa, jotta mahdollisista muutoksista ehditään saamaan kokemuksia kokeilun aikana. Kokeilu ei muuta nykyistä lainsäädäntöön perustuvaa valtion ja kuntien välistä perustyönjakoa työvoimapalvelujen ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä. Em. tarkoittaa, että valtio vastaa kokeilun aikana sen järjestämisvastuulle kuuluvien julkisten työvoimapalvelujen rahoituksesta ja kunta sen järjestämisvastuulle lainsäädännössä kuuluvien palvelujen rahoituksesta. Erillinen kokeilumääräraha on 5 milj. euroa vuonna 2012 ja 20 milj. euroa/ vuosi vuosina 2013 2015. Koska hallitusohjelmassa todetaan kuntakokeilun osalta, että aktiivipalveluiden järjestämisen on oltava kannustavaa siten, että valtion rahoitusosuus kasvaa palveluiden
mukaan, vuosien 2013 ja 2014 määrärahasta jätetään 10 prosenttia (2 milj. euroa/vuosi) jakamatta ns. normaalijaon yhteydessä. Määräraha jaetaan seuraavan vuoden (vuoden 2014 ja 2015) alussa lisätukena (bonus) kunnille, jotka ovat onnistuneet hyvin kokeilun tavoitteiden toteutuksessa. Lisätuen kriteerit valmistellaan kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa kokeilumäärärahan korvamerkittynä ELY-keskuksille, jotka myöntävät määrärahan kunnille työllisyyspoliittisena avustuksena. Avustuksen suuruus on 75 prosenttia avustuksella katettavista kustannuksista, mikä tarkoittaa, että kunnan omarahoitusosuus on 25 prosenttia em. kustannuksista. Määräraha myönnetään koko kokeilun ajaksi (sillä ehdolla, että valtion talousarviossa on em. määräraha). Kokeilumääräraha on tarkoitettu erityisesti alueellisesti uusien toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Kunnat eivät voi kokeilumäärärahalla järjestää eivätkä hankkia niitä palveluja, jotka niiden on kuntia velvoittavan lainsäädännön nojalla järjestettävä (esim. työttömien terveystarkastukset, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kuntouttava työtoiminta, aikuissosiaalityön palvelut). Kokeilumäärärahaa voidaan käyttää kuntien järjestämisvastuulla olevien työllistymistä tukevien palvelujen ja palvelujen tuottamiseen liittyvien toimintamalleja kehittämiseen. Kokeilua suunniteltaessa kunnan, ELY-keskuksen ja TE-toimiston tulee neuvotella siitä, miten momentilla 32.30.51 (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) olevat julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseen tarkoitetut määrärahat kytketään kokeiluun. Em. tahojen tulee mahdollisuuksien mukaan ainakin yleisellä tasolla sopia siitä, kuinka suuri osuus ko. alueelle jaetuista työllisyysmäärärahoista käytetään kokeilun toteutukseen. Kokeiluun haetaan vapaamuotoinen hakemuksella (liitteineen enintään 10 sivua). Lisäksi hakijoiden tulee täyttää tämän kirjeen liitteenä oleva lomake, joka sisältää tiivistelmän asioista, joiden tulisi sisältyä hakemuksiin. Hakemukset tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 15.4.2012. Kokeiluun voi hakea yksittäinen kunta, useampi kunta yhdessä, kuntayhtymä tai kunta ja kuntayhtymä yhdessä. Kokeiluun valittavien kuntien tulee sitoutua olemaan mukana kokeilussa koko sen keston ajan. Kuntien edellytetään tuottavan omalta osaltaan kokeilun seurannassa ja arvioinnissa tarvittavia tietoja. Se, mitä tietoja kuntien edellytetään tuottavan, päätetään ennen kokeilun alkamista. Hakemuksen liitteenä tulee olla ELY-keskuksen ja TE-toimiston lausunto hakemuksesta ja siitä, että julkisiin työvoimapalveluihin tarkoitettujen työllisyysmäärärahojen kytkemisestä kokeiluun on keskusteltu. Kuntien ei tarvitse sisällyttää hakemukseen työllisyystilannetta ja työttömyyden rakennetta koskevia tietoja. Työ- ja elinkeinoministeriö
kerää em. tiedot. Kokeiluun pyritään valitsemaan erikokoisia ja eri puolilla maata sijaitsevia kuntia, kuntia, joissa on TYP ja kuntia, joissa ei ole TYP:ta. Kokeilukuntia valittaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1) alueen työttömyysaste sekä vaikeasti työllistyvien ja muiden pitkäaikaistyöttömien määrä; 2) kokeilun sisältö ja tavoitteet; ja 3) kokeilun toteutuksen kannalta keskeisten tahojen yhteistyö ja sitoutuminen kokeiluun. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa kokeilulle johtoryhmän, jonka tehtävänä on mm. tehdä ministeriölle esitys kokeiluun valittavista kunnista, päättää seurantaindikaattorit ja seurata kokeilun toteutusta. Ministeriö tekee toukokuun 2012 loppuun mennessä päätöksen kokeiluun valittavista kunnista ja kunnille myönnettävästä kokeilumäärärahasta. Finnish Consulting Group (FCG) järjestää kuntakokeiluun liittyvän seminaarin 12. 13.4.2012 Helsingissä Kuntatalolla. Viimeisimmän tilaston mukaan Kuhmon työttömyysaste oli helmikuun 2012 tilanteen perusteella 18,1 %. Syksyllä 2011 oltiin paremmalla tasolla työttömyysasteen ollessa noin 14 %. Kunnat ovat osallistuneet vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (passiivituen saajat). Kela perii kunnilta työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuden. Kuhmon osalta työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuudet ovat olleet vuodesta 2006 asti seuraavat: VUOSI (1000) 2006 640 2007 490 2008 427 2009 429 2010 364 2011 359 Työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuus on pienentynyt, mutta osuus on edelleen korkea. Kuhmon kaupungin hallintojohtaja ja Itä-Kainuun TE-toimiston johtaja ovat arvioinnut Kuhmon kaupungin mahdollisuuksia päästä mukaan kuntakokeiluun 16.3.2012 pidetyssä palaverissa. Liite. Viikon 11 päätteeksi tuli esille, että Kajaanin kaupunki ja Suomussalmen kunta ovat hakeutumassa myös kuntakokeiluun. Asian tiimoilta järjestettiin Kajaanissa kokous 20.3.2012, jossa käsiteltiin kuntakokeiluun hakeutumista. Kokouksessa arvioitiin, että kannattavinta on tehdä Kuhmon kaupungin, Kajaanin kaupungin sekä
Suomussalmen yhteinen hakemus kokeiluun. Mikäli em. kunnat laativat oman hakemuksen, syntyy Kainuussa sisäinen kilpailutilanne. Hakuohjeiden mukaan kuntien yhteinen hakemus on mahdollinen. Kajaanissa pidetyn palaverin muistio on liitteenä. Liite. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Juhana Juntunen puh. 044 725 5222. Hallintojohtajan päätösesitys: Kuhmon kaupunki päättää esittää Kajaanin kaupungille ja Suomussalmen kunnalle, että Kuhmon kaupunki, Kajaanin kaupunki ja Suomussalmen kunta hakeutuvat yhdessä hallitusohjelman mukaiseen kuntakokeiluun. Kaupunginhallitus valtuuttaa hallintojohtajan laatimaan hakemuksen Kuhmon kaupungin osalta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy hallintojohtajan esityksen. Keskustelun aikana kaupunginjohtaja muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus saattaa asian tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja hyväksyy liitteenä olevan muistion 2. muutoksin. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin tässä kokouksessa. KVALT 24 Liitteet. Päätös: Kaupunginvaltuusto yksi mieli sesti hyväksyi kaupun gin halli tuksen esityk sen.