Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Samankaltaiset tiedostot
Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Opiskelijoiden työssäkäynti 2017

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Ammatillinen koulutus 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Yliopistokoulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Yliopistokoulutus 2016

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Ammatillinen koulutus 2011

Yliopistokoulutus 2014

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2013

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2017

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2016

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2011

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn

Ammatillinen koulutus 2010

Yliopistokoulutus 2017

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2011

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Yliopistokoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Yliopistokoulutus 2015

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutuksen talous 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Väestön koulutusrakenne 2016

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Transkriptio:

Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä vuonna 2013 edellisestä vuodesta. Opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä hieman yli puolet. Vuoden 2004 jälkeen osuus on ollut korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin lähes kuusi kymmenestä opiskelijasta kävi töissä opintojen ohessa. Vähintään 18vuotiaiden työssä käyvien osuudet kaikista opiskelijoista 2008 2013 Työssäkäynti oli yleisintä yliopisto ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. Yliopistoopiskelijoista oli opintojen ohessa työsuhde 58 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 56 prosentilla. Eniten vuonna 2013 väheni työssäkäyvien osuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista, runsas 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kävi työssä opintojen ohessa joka toinen opiskelija. Naiset kävivät miehiä yleisemmin opintojen ohella työssä, naisista 56 prosentilla ja miehistä 48 prosentilla oli työsuhde opintojen ohessa. Lukiokoulutuksessa ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa työssäkäyvien naisten osuus oli 10 prosenttiyksikköä miesten osuutta korkeampi. Lukiokoulutuksessa opiskelevista Helsinki 19.3.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

naisista kävi samaan aikaan töissä 32 prosenttia ja ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevista 61 prosenttia. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista naisista työskenteli 53 prosenttia, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Työssäkäynti opintojen ohessa lisääntyi huomattavasti iän myötä. Kun 18vuotiaista opiskelijoista 23 prosenttia kävi töissä, niin vähintään 25vuotiaista työssäkäyvien osuus oli lähes kolminkertainen. 21vuotiaista 42 prosentilla ja 24vuotiaista 52 prosentilla oli työsuhde. Vähintään 25vuotiaista opiskelijoista 64 prosenttia kävi opintojen ohella töissä. Työssäkäynnissä oli eroja koulutusaloittain. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoista 63 prosentilla, sosiaali, terveys ja liikuntaalan opiskelijoista 60 prosentilla ja humanistisen ja kasvatusalan opiskelijoista 55 prosentilla oli voimassa oleva työsuhde vuoden 2013 lopussa. Työssäkäynti opintojen ohessa oli maan keskiarvoa yleisempää Uudenmaan, Pohjanmaan, KantaHämeen ja VarsinaisSuomen maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Uudenmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa työskenteli lähes kuusi kymmenestä opiskelijasta. Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista Opintojen kulku ja Koulutuksen keskeyttäminen. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vähintään 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti 2013 sekä työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista 2005 2013...4 Liitetaulukko 2. Vähintään 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja sukupuolen mukaan 2013...4 Liitetaulukko 3. Vähintään 18vuotiaat opiskelijat ja työlliset opiskelijat koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja iän mukaan 2013...5 Laatuseloste: Opiskelijoiden työssäkäynti...6 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vähintään 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti 2013 sekä työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista 2005 2013 Koulutussektori Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Yhteensä Opiskelijoita Työllisiä yhteensä opiskelijoita 2013 45 171 225 500 138 803 167 169 576 643 2013 12 399 112 235 78 209 96 771 299 614 27,4 49,8 56,3 57,9 52,0 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 28,4 30,1 29,1 27,6 32,3 31,6 29,8 30,0 53,2 57,4 56,3 56,6 62,0 62,1 58,6 56,2 57,1 59,4 58,9 56,8 59,5 58,5 55,8 53,6 58,4 61,2 61,2 59,6 61,4 60,9 59,1 57,5 53,7 56,9 56,1 55,2 58,7 58,3 55,6 53,6 Liitetaulukko 2. Vähintään 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja sukupuolen mukaan 2013 Koulutusaste Lukiokoulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus Opistoasteen koulutus Alempi ammattikorkeakoulukoulutus Alempi korkeakoulukoulutus Ylempi ammattikorkeakoulukoulutus Ylempi korkeakoulukoulutus Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatinkoulutus Tohtorinkoulutus Yhteensä Opiskelijoita Yhteensä joista työllisiä 45 171 225 479 21 130 237 93 199 8 566 49 339 4 352 1 624 18 655 576 643 12 399 112 215 20 70 740 47 047 7 469 30 158 4 067 1 325 14 174 299 614 27,4 49,8 95,2 54,3 50,5 87,2 61,1 93,5 81,6 76,0 52,0 Naisopiskelijoita Yhteensä joista työllisiä 25 014 8 036 32,1 120 444 63 959 53,1 5 5 100,0 69 220 40 874 59,0 47 337 25 912 54,7 5 453 4 787 87,8 28 611 17 411 60,9 2 974 2 772 93,2 781 677 86,7 9 738 7 443 76,4 309 577 171 876 55,5 Miesopiskelijoita Yhteensä joista työllisiä 20 157 4 363 21,6 105 035 48 256 45,9 16 15 93,8 61 017 29 866 48,9 45 862 21 135 46,1 3 113 2 682 86,2 20 728 12 747 61,5 1 378 1 295 94,0 843 648 76,9 8 917 6 731 75,5 267 066 127 738 47,8 4

Liitetaulukko 3. Vähintään 18vuotiaat opiskelijat ja työlliset opiskelijat koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja iän mukaan 2013 Koulutusaste Opiskelijoita Työllisiä yhteensä opiskelijoita yhteensä Ikä 18v. 19v. 20v. 21v. 22v. 23v. 24v. 25v. Lukiokoulutus 45 171 12 399 27,4 6 839 2 845 526 298 257 197 162 1 275 Toisen asteen ammatillinen koulutus 225 479 112 215 49,8 7 020 4 955 3 603 4 490 4 575 4 365 3 930 79 277 Opistoasteen koulutus 21 20 95,2 20 Alempi ammattikorkeakoulukoulutus 130 237 70 740 54,3 31 1 878 4 272 6 465 7 606 7 448 6 326 36 714 Alempi korkeakoulukoulutus 93 199 47 047 50,5 33 1 291 2 723 4 035 4 289 4 172 3 693 26 811 Ylempi ammattikorkeakoulukoulutus 8 566 7 469 87,2 7 469 Ylempi korkeakoulukoulutus 49 339 30 158 61,1 23 97 172 456 1 241 2 279 25 890 Lääkärien erikoistumiskoulutus 4 352 4 067 93,5 4 067 Lisensiaatinkoulutus 1 624 1 325 81,6 1 325 Tohtorinkoulutus 18 655 14 174 76,0 11 57 14 106 Yhteensä 576 643 299 614 52,0 13 923 10 992 11 221 15 460 17 183 17 434 16 447 196 954 5

Laatuseloste: Opiskelijoiden työssäkäynti 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan syksyllä perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelleiden työssäkäyntiä vuoden lopussa. Vuodesta 2005 lähtien tilastoon ovat kuuluneet vain 18vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995 2004 tilastot sisältävät alle 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Opiskelutieto on 20.9. tilanteen mukainen ja opiskelijat tilastoidaan työllisiksi mikäli heillä on ollut työsuhde vuoden viimeisellä viikolla. Myös lyhyet, alle kuukauden kestävät työsuhteet on laskettu mukaan. Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala ja asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue ja demografiset luokitukset. Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjainen opiskelijaaineisto ja työssäkäyntitilaston tiedot. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämiin opiskelijatietoihin. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan väestö ja elinolotilastot tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta ja työssäkäynnistä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelijatietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti oppilaitoksilta sekä rekisteripohjaisen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Perusjoukko on perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 20.9. Vuodesta 2005 lähtien tilaston perusjoukkoon ovat kuuluneet vain 18vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995 2004 tilastot sisältävät alle 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tieto opiskelijan työllisyydestä on vuoden viimeiseltä viikolta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Tilasto opiskelijoiden työssäkäynnistä on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi viiteajankohdan jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastotvastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. 6

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta.tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internetsivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoa on laadittu vuodesta 1995 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen. Vuodesta 2005 lähtien tilastoon on laskettu mukaan vain 18vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat, koska tietoja 15 17vuotiaiden työssäkäynnistä ei enää saada työeläkerekisteriaineistoista. Vuosien 1995 2004 tilastot sisältävät alle 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Tietoja opiskelijoiden työssäkäynnistä tuotetaan myös Tilastokeskuksen otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta. Siinä on haastateltavilta kysytty yhtäaikaista opiskelua ja työssäkäyntiä. Rekisteripohjaiset ja haastattelutiedot poikkeavat toisistaan tiedonkeruumenetelmän, ajankohdan ja myöskin tietojen osalta. Ks. työvoimatutkimus. 7

Koulutus 2015 Lisätietoja Tarja Seppänen 029 551 3220 Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 17960479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798999X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi