1 (7) Niittykallio Asemakaavan muutos Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 302/10.02.03/2015 Aluenumero 212307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Sijainti Mitä suunnitellaan? Suunnittelualue sijaitsee Niittykummussa Länsiväylän ja Merituulentien välissä. Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsiväylään ja lännessä Gräsanojaan. Pohjoisessa alue rajautuu Niittykummuntiehen ja Merituulentiehen sekä Niittykummun keskuksen asuinkortteleihin ja puistoalueeseen. Idässä alue rajautuu Kappelirinteen ja Kappelikujan katualueisiin. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Uudet kerrostalot keskittyvät Niittykallion itä-, etelä- ja länsireunoille, rajaamaan Espoon eteläosien yleiskaavan osoittaman kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen. Alueen nykyiset toimistorakennukset sekä valtaosa pientaloista puretaan. Alkuperäiset kerros- ja rivitalot suojellaan. Erityistä huomiota kiinnitetään liito-oravan ydinalueiden ja kulkureittien säilyttämiseen kaupunkirakenteen tiivistyessä. Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) 8162 4030, (09) 8162 4031 (09) 8162 4016 Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internetosoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros 02070 ESPOON KAUPUNKI www.espoo.fi/kaavoitus kaavoitus@espoo.fi
2 (7) LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston kuulutuksen yhteydessä 21.4.2010. Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa vuonna 2009. Nykytilanne Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKY) teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen 14.6.2010. Päätöksessä todettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla Suunnittelualue on pääasiallisesti rakennettua ympäristöä. Alueen pohjois- ja keskiosassa sijaitsee kuusi kerrostaloa ja kaksi rivitaloa, joilla on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Rakennukset on 1960- luvun alussa suunnitellut Osmo Lappo, ja ne muodostavat selvän ja yhtenäisenä säilyneen kokonaisuuden. Näiden eteläpuolella, alueen keski- ja eteläosissa, on 1900-luvun puolen välin jälkeen rakentuneita pientaloja. Pientalojen itäpuolella, Niittykadun toisella puolella on kaksi toimistorakennusta. Alueen halkaisee itä-länsi-suunnassa rakennettu Niittykummunpuisto, joka kohtaa alueen länsireunalla Gräsanojan. Niittykumpu kuuluu pienipiirteiseen rannikkovyöhykkeen maisemaalueeseen, jossa kallioiset moreeniselänteet ja savikkolaaksot vuorottelevat. Niittykallion kaava-alueen keskellä kohoaa laaja kallioinen moreeniselänne, joka vaihettuu kaava-alueen reunoja kohden alavammaksi moreeni- ja savilaaksoksi. Alueen länsireunassa virtaa paikallisesti erittäin arvokkaaksi luontokohteeksi tunnistettu Gräsanojan kaupunkipuro. Alueen luoteiskulmassa kohoaa kaksi loivempaa kallioista moreenikumparetta. Alueella olevat vanhemmat rakennukset on pääasiallisesti istutettu maastoon korkeuskäyriä mukaillen, olevaa puustoa ja kallioalueita säilyttäen, mikä on muodostanut alueelle tyypillisen identiteetin. Alueella kasvavan kookkaan puuston läpi kulkee liito-oravan ekologisia yhteyksiä. Alue on toteutunut tällä hetkellä voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti. Maanomistus Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Nykyiset asuin- ja toimistokorttelit ovat yksityisessä omistuksessa. Virkistys-, vesi-, katu- ja liikennealueet omistaa Espoon kaupunki.
3 (7) Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueella kulkee pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu tiivistettäväksi alueeksi. Tiivistettäviä alueita on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Pääkaupunkiseudun merkittävimmät poikittaiset joukkoliikenneyhteydet on 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä. Suunnittelualueen länsipuolitse kulkeva Kehä II on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä.
4 (7) Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Niittykallion alue on osoitettu asuinalueeksi (A) ja työpaikka-alueeksi (TP). Alueen pohjoisosa on määritelty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaava-alue liittyy suoraan Merituulentien eteläpuoliseen Niittykummun keskuksen kaava-alueeseen, jolla on merkittävä määrä liiketilaa.
5 (7) Asemakaava Koko suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava. Voimassa olevissa asemakaavoissa kortteli 15046 on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AKY), rivitalojen korttelialueeksi (AR) ja omakotirakennusten korttelialueeksi (AO). Kortteli 15045 on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AKY) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Korttelit 15039 ja 15047 on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AKY). Niittykummunpuisto ja Kappelipuisto on osoitettu puistoalueiksi (P, VP). Kappelipuiston kaakkoispuolella kulkee maanpäällistä metroa varten varattu joukkoliikennekatu (jl). Gräsanoja on osoitettu vesialueeksi (W). Alueella on myös katualueita. Kaavamuutosalueella on voimassa maanalainen asemakaava Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli (920300). Kaavassa ei ole osoitettu alueelle maanpäällisiä tiloja tai rakenteita. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikutusalueena on suunnittelualue lähikortteleineen. Asemakaavoituksen yhteydessä arvioidaan suunnitelmaa soveltuvin osin seuraavista näkökulmista: - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - rakennettu ympäristö - yhdyskuntatalous - kiinteistötalous - liikenteen ja teknisen huollon järjestäminen - kaupunkikuva - vesistöön ja muuhun luonnonympäristö - ihmisten elinolot (terveys, turvallisuus, eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet lähiympäristössä, sosiaaliset olot ja kulttuurinäkökohdat) Olemassa olevat selvitykset: - Niittykumpu, liito-oravaselvitys, Luontotieto Keiron Oy 29.5.2014 - Niittykallion asemakaavan muutos, liito-oravan huomiointi suunnittelussa, Luontotieto Keiron Oy 1.12.2014 - Niittykummun ekologiastrategia, Ramboll Oy, 13.4.2016 - Niittykummun luontoselvitys, Luontotieto Keiron 29.11.2011 - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson 10.11.2011 - Niittykummun ilmanlaatumallinnus, Ilmatieteen laitos 20.4.2012 - Meluselvitys, Ramboll Oy, 25.11.2015
6 (7) OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja MRL 63 ) Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Valmisteluaineisto (MRL 62 ja MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Nähtävilläolosta sekä mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista tai kaavakävelystä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Tapiolan yhteispalvelupisteessä (Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Länsimetron viranomaisneuvottelu pidettiin 12.9.2007. Tällöin esillä olivat maanpäälliset asemakaavat, joissa Niittykumpu näkyy varauksena. Asemakaavan suunnittelun aikana on tarpeen mukaan järjestetty neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa. Niittykummun keskuksen (aluenumero 212306) valmisteluaineisto oli nähtävillä 13.6.-8.7. ja 25.7.-31.8.2011. Valmisteluaineistosta saatiin 35 mielipidettä sekä kaksi lausuntoa tai kannanottoa. Nähtävillä olon jälkeen asemakaava-alue jaettiin neljään osa-alueeseen (Niittykummun keskus, Riihitonttu, Niittykallio, Gräsankartano), joista Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos on saanut lainvoiman. Riihitontun ja Tonttumuorin osa-alueet on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2016. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.
SOPIMUKSET TAVOITEAIKATAULU VALMISTELUSTA VASTAAVAT JA LISÄTIETOJA ANTAVAT PÄIVÄYS 21.3.2016 Asemakaavasta käydään tarvittavat maankäyttösopimusneuvottelut, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Valmisteluaineisto Asemakaavaehdotus Hyväksyminen 2011 kevät 2016 loppuvuosi 2016 Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Sampo Sikiö, p. 046 877 3474 Katariina Peltola (maisemasuunnittelu), p. 043 825 5200 Marno Hanttu (liikennesuunnittelu), p. 046 877 2749 sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi 7 (7)