Kemianteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

2012 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

2

Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten energiankäyttö 7 3 Energiansäästö 9 3.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely 9 3.2 Energiatehokkuustoimenpiteet 10 3.3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut toimenpiteet 16 4 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 18 4.1 Sopimusvelvoitteet energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle 18 4.2 Johtamisjärjestelmät 19 4.3 Energiankulutuksen ja -kustannusten seuranta 20 4.4 Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma 23 4.5 Koulutus ja viestintä 24 4.6 Suunnittelu ja hankinnat 26 4.7 Logistiikka 28 5 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 30 5.1 Energiansäästötavoitteet 30 5.2 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 31 6 Kehitysideat 32 7 Energiakatselmus- ja investointituet 33 7.1 Energiakatselmustuki 33 7.2 Investointituki energiansäästöön 36 8 Sähkön hinta ja energiakustannusten osuus liike-vaihdosta 40 9 Energiatehokkuusdirektiivi ja energiatehokkuussopimustoiminta 42 10 Yhteenveto 43 1

Alkusanat Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016, joka allekirjoitettiin vuoden 2007 lopussa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja toimialaliittojen välillä on jatkoa teollisuuden energiansäästösopimukselle 1997 2007. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen on liittynyt 10 toimialaliittoa ja eri aloille on laadittu omat toimenpideohjelmansa. Keskisuuressa teollisuudessa on toimenpideohjelmat kemianteollisuudelle, teknologiateollisuudelle, muoviteollisuudelle, puutuoteteollisuudelle sekä elintarviketeollisuudelle. Palvelualalle on kaupan, matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) ja autoalan toimenpideohjelmat. Näiden lisäksi omat toimenpideohjelmat on laadittu energiavaltaiselle teollisuudelle sekä energiantuotannolle ja energiapalveluille. Sellaiset palvelualan tai teollisuuden yritykset joiden omalla toimintaalueella ei ole voimassa olevaa omaa toimenpideohjelmaa voivat liittyä Elinkeinoelämän Keskusliiton hallinnoimiin yleisiin teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmiin. Kemianteollisuus ry on yksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sitoutunut toimialaliitto ja se vastaa kemianteollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanosta. Tässä raportissa esitetään kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten vuoden 2012 vuosiraportoinnin tulokset. Raportissa käsitellään myös jonkun verran koko kuluneen sopimuskauden kumulatiivisia tietoja vuodesta 2008 lähtien. Raportissa on esitetty yhteenveto sopimukseen liittyneiden kemianteollisuuden yritysten ja niiden toimipaikkojen raportoimista energiatiedoista, energiansäästötoimenpiteistä, myönnetyistä energiakatselmus- ja investointituista sekä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteuttamiseen liittyvistä asioista. Helsingissä syyskuussa 2013 Motiva Jaana Federley Saara Elväs Suvi-Tuuli Koikkalainen Copyright Motiva Oy 2

Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään yhteenveto elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen kemianteollisuuden toimenpideohjelmaa toteuttavien yritysten raportoimista energiatiedoista, toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä ja niiden energiansäästövaikutuksesta sekä ns. energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvistä asioista koskien vuotta 2012 sekä viittä ensimmäistä sopimusvuotta yhteensä. Viidennen sopimusvuoden (2012) loppuun mennessä energiatehokkuussopimuksen kemianteollisuuden toimenpideohjelmassa oli mukana 30 yritystä, joissa on yhteensä 42 toimipaikkaa. Vuonna 2012 yksi yritys, jolla on yksi toimipaikka, erosi kemianteollisuuden toimenpideohjelmasta. Vuonna 2012 raportoiduilla 49 toteutetulla energiansäästötoimenpiteellä saavutettu kokonaissäästö oli 6,8 GWh/a, josta sähkön osuus oli 3,1 GWh/a (45 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 3,8 GWh/a (55 %). Näiden vuonna 2012 toteutettujen säästötoimenpiteiden raportoidut investointikustannukset olivat yhteensä noin 1,3 milj. euroa ja vastaava säästö energiakustannuksissa noin 0,5 milj. euroa. Jos otetaan huomioon kaikki sopimuskauden aikana toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet, tuottivat ne vuoden 2012 aikana noin 4,3 milj. euroa säästöä energiakustannuksissa. Viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana (2008 2012) kemianteollisuuden sopimusyritykset ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joiden vuotuinen säästövaikutus on yhteensä 60,4 GWh. Tämä vastaa 49 % toimialan sopimusyritysten yhteenlasketusta 124 GWh:n tavoitteesta vuodelle 2016. Näiden toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden investoinnit ovat olleet yhteensä noin 11,2 milj. euroa. Koko sopimuskauden kumulatiiviset säästöt energiakustannuksissa ovat noin 9,3 milj. euroa. Kumulatiivisella säästöllä tarkoitetaan vuodesta 2008 alkaen vuoden 2012 loppuun saakka toteutuneiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöjä yhteensä olettaen, että kaikki säästöt ovat edelleen voimassa vuonna 2012. Noin kolme neljäsosaa (74 %) toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista on raportoinut toteuttaneensa viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana energiatehokkuustoimenpiteitä. Neljäsosa toimipaikoista (11 kpl) ei siis ole toteuttanut koko sopimuskauden aikana yhtään toimenpidettä. Nämä toimipaikat kuuluvat 11 yritykseen. Yhdeksän sopimukseen liittynyttä yritystä ei ole toteuttanut yhtään toimenpidettä millään toimipaikallaan koko sopimuskauden aikana. Syitä siihen, miksi toimenpiteitä ei ole toteutettu, tulee selvittää. Toimenpiteiden toteuttaminen on yksi sopimuksen velvoitteista. Erityisen tärkeää on saada toteutetut toimenpiteet kattavasti raportoitua loppusopimuskaudella eli vuosina 2014 2016, jotka ovat energiatehokkuusdirektiivin EED toimeenpanon ensimmäisiä vuosia ja tuolloin toteutetuilla säästöillä on suuri painoarvo. Kaikki toteutetut toimenpiteet ovat tärkeitä EED:n kansallisen tavoitteen toteutumiseksi. Toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden lisäksi sopimusyritykset raportoivat myös päätetyt ja harkittavat toimenpiteensä. Niistä laskettu tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuva säästöpotentiaali oli vuoden 2012 raportoinnin mukaan yhteensä 38,6 GWh/a, josta sähkön osuus on 6,2 GWh/a (16 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 32,3 GWh/a (84 %). Näihin toimenpiteisiin tarvittaviksi investoinneiksi raportoitiin 4,2 milj. euroa. Sopimusyritykset raportoivat vuonna 2012 myös viisi muista kuin energiansäästösyistä tehtyä energiaa säästävää toimenpidettä (ns. Mi-toimenpiteet). Näiden toimenpiteiden yhteenlaskettu energiansäästövaikutus on 3,1 GWh/a ja raportoidut investoinnit 3

0,4 milj. euroa. Yhteensä koko sopimuskaudella on toteutettu 30 MI-toimenpidettä ja niiden säästövaikutus on yhteensä 6,0 GWh/a ja raportoiduit investoinnit 3,0 milj. euroa. Sopimuskaudella on toteutettu neljä ympäristöinvestointia ja niiden säästövaikutus on yhteensä 1,1 GWh/a. Energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista viedään yrityksissä vuosi vuodelta eteenpäin, mutta raportoitujen tietojen mukaan kaikissa toimipaikoissa toimenpiteiden toteutus ei ole edennyt toimenpideohjelman vaatimassa vauhdissa. Vähän yli puolet (56 %) kemianteollisuuden toimipaikoista, jotka ovat olleet sopimuksessa mukana jo vähintään vuoden, ovat määrittäneet energiatehokkuuden vastuut toimipaikallaan ja vastaavasti vajaa kolmasosa toimipaikoista (29 %), jotka ovat olleet sopimuksessa mukana vähintään kaksi vuotta, ovat laatineet energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman. Vuonna 2012 käynnistyi kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyen vain yksi energiakatselmushanke, jossa oli yksi kohde. Kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneelle energiakatselmushankkeelle vuonna 2012 myönnetty energiakatselmustuki oli noin 15 000 euroa. Tavanomaisen tekniikan energiansäästötoimenpiteisiin suunnattua investointitukea sai kemianteollisuuden toimenpideohjelmassa kolme hanketta vuonna 2012. Hankkeille myönnetty tuki oli yhteensä noin 80 000 euroa. 4

1 Johdanto Tähän raporttiin on koottu yhteenveto kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista tiedoista viidenneltä energiatehokkuussopimuksen raportointivuodelta 2012. Raportti sisältää viiden ensimmäisen sopimusvuoden (2008 2012) energiankulutustiedot, tiedot toteutetuista säästötoimenpiteistä vuonna 2012 ja kumulatiivisesti koko kuluneelta sopimuskaudella sekä tiivistelmän energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteuttamisesta yrityksissä. 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus Kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli vuoden 2012 lopussa liittynyt 30 yritystä, joissa oli yhteensä 42 raportoivaa toimipaikkaa. Viidennen sopimusvuoden aikana toimenpideohjelmaan liittyi yksi uusi yritys, jolla on yksi toimipaikka. Vuonna 2012 toimenpideohjelmasta myös erosi yksi yritys, jolla on yksi toimipaikka. Koko sopimuskauden aikana toimenpideohjelmasta on eronnut yhteensä kolme yritystä ja yksi yritys on siirtynyt toiseen toimenpideohjelmaan. Kuvassa (Kuva 1) pylväillä on kuvattu vuosittain toimenpideohjelmaan liittyneiden uusien yritysten määrä ja käyrällä toimenpideohjelmaan kuuluvien yritysten kumulatiivinen määrä. Kumulatiivisessa määrässä on huomioitu vuosittain eronneet yritykset. Kuva 1 Sopimuskaudella kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan vuosittain liittyneiden yritysten lukumäärä ja sopimukseen kuuluvien yritysten kumulatiivinen määrä. 5

Toimialaliiton tavoitteena oli saada vuoden 2010 loppuun mennessä sellainen määrä jäsenyrityksiä sitoutumaan kemianteollisuuden toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa 60 % jäsenyritysten toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energiankäytöstä. Tämä tavoite on saavutettu. 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuosiraportointi toteutettiin edellisvuosien tapaan internet-pohjaisen seurantajärjestelmän avulla. Raportointi toteutettiin sopimuksen mukaisessa aikataulussa eli yritykset raportoivat tiedot helmikuun loppuun mennessä. Vuosittainen raportointi on toimenpideohjelmassa määritelty yksi olennainen sopimusvelvoite sopimukseen liittyneille yrityksille. Tavoitteena on, että kaikki sopimukseen liittyneet yritykset ja toimipaikat raportoivat vuosittain. Kemianteollisuuden osalta raportointiaste oli vuonna 2012 noin 93 %. Käytännössä kolme toimipaikkaa jätti raportoimatta. Raportointiasteet vaihtelevat jonkun verran toimenpideohjelmittain, mutta kaikkiaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen raportointiastetta vuonna 2012 voidaan pitää erittäin hyvänä. Raportoinnin sulkeuduttua raportointitiedot tarkistettiin ja toimipaikoilta pyydettiin lisätietoja, mikäli raportointitiedot olivat puutteellisia tai virheellisiä. Tietojen kattavuus ja luotettavuus on tärkeää paitsi yritykselle itselleen, myös niin kansallisella tasolla kuin EU-tasolla edellytettäviä erilaisia energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyviä raportointeja varten. 6

2 Sopimusyritysten energiankäyttö Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti tiedot omasta energiankäytöstään. Yritysten raportoimat energiatiedot viideltä ensimmäiseltä sopimusvuodelta on esitetty seuraavassa kuvassa ja taulukossa (Taulukko 1, Kuva 2). Taulukossa on esitetty myös summa liittymisasiakirjoissa ilmoitetuista energiatiedoista vastaavina vuosina. Yritysten raportoimaan energiankulutukseen seurantavuonna vaikuttaa niin sopimukseen kyseisenä vuonna kuuluneiden toimipaikkojen määrä, kun myös kyseisenä vuonna raportoimatta jättäneiden toimipaikkojen määrä. Yritysten raportoima energiankäyttö on ollut joka vuosi suurempi kuin liittymisvaiheessa liittymisasiakirjoissa ilmoitettu energiankäyttö. Liittymisvaiheessa yritykset ilmoittivat pääsääntöisesti vuoden 2005 energiatiedot. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista muutoin tarkemmin analysoida syitä energiankäytön vaihteluihin. Taulukko 1 Energiankäyttö kemianteollisuuden sopimusyrityksissä vuosina 2008 2012 (raportoineet toimipaikat). Taulukossa lämpö+pa ei sisällä sähköntuotannon polttoaineita. Energiatiedot vuosiraporteista Energiatiedot liittymisasiakirjoista Muutos liittymistilanteeseen Vuosi Sähkö GWh Lämpö+pa GWh Yhteensä GWh Yhteensä GWh % 2012 376 965 1 341 1 276 +5 % 2011 407 998 1 405 1 265 +11 % 2010 348 930 1 278 1 265 +1 % 2009 332 1 340 1 672 1 253 +33 % 2008 341 919 1 260 1 179 +7 % Muutos 2008 2012 +10 % +5 % +6 % +8 % pa=polttoaineet Kuvassa (Kuva 2) liittymisvaiheen energiankäyttö kuvaa kullekin raportointivuodelle laskettua summaa kyseisenä vuonna sopimukseen kuuluneiden yritysten ilmoittamasta liittymisvaiheen energiankäytöstä. Luku vaihtelee vuosittain, sillä yksittäisen raportointivuoden lukuun lasketaan mukaan vain kyseisenä raportointivuonna sopimukseen kuuluneiden yritysten tiedot. Tiedoista on vähennetty sopimuksesta eronneet toimipaikat. 7

1 800 1 600 1 400 1 200 GWh 1 000 800 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 Lämpö+PA GWh Sähkö GWh Liittymisvaiheen energiankäyttö GWh Kuva 2 Yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten raportoimasta energiankäytöstä sopimuskaudella 2008 2012 sekä liittymisvaiheessa ilmoitettu energiankäyttö. 8

3 Energiansäästö 3.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti energiansäästösyistä tehdyistä toimenpiteistä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat kemianteollisuuden sopimusyritysten toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Noin 93 % kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista raportoi vuonna 2012. Osa raportoineista toimipaikoista raportoi toimenpiteet puutteellisesti ilman investointitietoja, takaisinmaksuaikaa tai säästövaikutusta. Täydennyspyynnöillä pyritään aina täydentämään tietojen kattavuutta. Yritysten raportoimat toimenpiteet ovat joko energiakatselmuksissa (KATtoimenpiteet) tai yritysten muissa selvityksissä (ES-toimenpiteet) todettuja energiantehokkuustoimenpiteitä, jotka tuottavat energiansäästöjä. Lisäksi voidaan raportoida muista syistä tehtyjä investointeja (MI-toimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiatehokkuuteen. Vuosiraportoinnissa ilmoitettu toimenpiteiden säästövaikutus on pääsääntöisesti laskennallinen. Yritykset voivat raportoida myös ympäristötoimenpiteitä (YMtoimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiankulutukseen. Jako em. luokkiin tehdään seuraavin perustein: ES- ja KAT -toimenpide on joko pääosin tai osittain energiansäästösyistä tehty investointi, josta on määritettävissä ja raportoitavissa energiansäästöosuus. MI-toimenpide on muista kuin energiansäästösyistä tehty investointi, joka säästää energiaa. Ohjeistuksen mukaan MI-luokitellun toimenpiteen investointikustannus lasketaan sopimustoiminnan vuosiraportointia varten investoinnin arvioidun säästövaikutuksen avulla siten, että yrityksen käyttämillä energian hinnoilla takaisinmaksuaika on kolme vuotta. YM-toimenpide on ympäristönsuojelusyistä tehty investointi, jolla on energiavaikutuksia. Ympäristötoimenpiteen energiavaikutus voi olla joskus kulutusta lisäävä, jolloin "säästö" merkitään raportoinnissa negatiivisena. Säästötoimenpiteet on lisäksi jaoteltu neljään eri luokkaan, toteutetut (T), päätetyt (P), harkittavat (H) ja ei toteutettavat toimenpiteet (E), jotka tässä raportissa on otettu huomioon seuraavasti: T toteutettu: Kaikki vuonna 2012 toteutetut toimenpiteet on otettu huomioon. Jos vuoden 2012 raportoinnissa toimenpiteen toteutusvuodeksi on ilmoitettu vuosi 2008 2011, se on otettu huomioon kyseisen vuoden tiedossa. Ennen vuotta 2008 toteutettuja toimenpiteitä ei ole otettu tässä raportissa huomioon. Nämä ns. varhaistoimet tullaan käsittelemään myöhemmin sopimuskaudella. P päätetty: Yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden toteutusvuodeksi on ilmoitettu vuosi 2013 tai joku muu tuleva vuosi. H harkitaan: Yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpiteet, joita harkitaan toteutettaviksi vuonna 2013 tai tulevina vuosina. Usein 9

toteutusvuosi on jätetty myös merkitsemättä, tällaiset toimenpiteet on otettu myös huomioon. E ettei toteuteta lainkaan: Ei ole otettu tässä raportissa huomioon. Jos toimenpiteen tiedot on raportoitu vaillinaisesti raportoinnin sulkeutuessa, ei sitä oteta huomioon ko. raportointivuoden yhteenvetoraportissa. Toimenpide siirtyy seurantajärjestelmässä ns. keskeneräiset-välilehdelle, jossa toimenpiteen tietoja voi myöhemmin täydentää. Kun vaadittavat tiedot toimenpiteestä on täydennetty, otetaan se seuraavan vuoden yhteenvetoraportissa huomioon. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että raportoidut energiansäästöt ovat pääosin laskennallisia arvioita, jotka on tehty parhaan mahdollisen tiedon perusteella ja perustuvat vain harvoin mittaustuloksiin. Kaikille raportoiduille energiansäästöille ei myöskään välttämättä ole aina raportoitu niistä aiheutuneita investointikustannuksia. Raportoinnissa toimenpiteen energiansäästövaikutuksena ilmoitetaan aina vain vuotuinen energiansäästö. Säästövaikutus raportoidaan yksikössä MWh/a. Suurin osa toimenpiteistä tuottaa säästöä useamman vuoden ajan. Toimenpiteen energiasäästövaikutus on voimassa toteutusvuodesta lähtien vuosittain koko sen eliniän ajan. Pääsääntöisesti kaikki sopimuskaudella toteutetut tekniset toimenpiteet ovat voimassa vielä sopimuskauden lopussa vuonna 2016, koska teknisten toimenpiteiden elinikä on säästöjenlaskentaohjeistuksen mukaan yleensä vähintään 8 vuotta. Osa erityisesti ennen sopimuskauden alkua toteutetuista toimenpiteistä tulee elinikänsä päähän ja niiden säästövaikutus loppuu sopimuskauden aikana. Myös ns. käyttöteknisten toimenpiteiden säästövaikutus, joka on säästöjenlaskennanohjeistuksen 1 mukaan yleensä ottaen kaksi vuotta, tulee loppumaan sopimuskauden aikana. Tulevina vuosina tätä asiaa tullaan tarkastelemaan tarkemmin myös sopimustoiminnan vuosiraporteissa, mutta tällä hetkellä asiaa ei ole vielä otettu huomioon tässä raportissa esitetyissä koko sopimuskautta kuvaavissa säästöissä. 3.2 Energiatehokkuustoimenpiteet 3.2.1 Energian säästö Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista energiatehokkuustoimenpiteistä (ES ja KAT -toimenpiteet) raportointivuodelta 2012. Muiden kuin energiansäästösyistä tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia on käsitelty kappaleessa 3.3. Kemianteollisuuden sopimusyritykset raportoivat 49 toteutettua energiatehokkuustoimenpidettä vuonna 2012. Niiden energiansäästövaikutus on yhteensä 6,8 GWh/a. Säästöistä sähkön osuus on 3,1 GWh/a (45 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 3,8 GWh/a (55 %). Näiden toimenpiteiden investoinneiksi raportoitiin yhteensä 1,3 milj. euroa. Lista toteutettujen toimenpiteiden nimistä tullaan julkaisemaan sopimustoiminnan extranet-sivustolla 2. Omaa toimintaa tehostavien energiatehokkuustoimenpiteiden lisäksi toimenpideohjelmassa raportoitiin vuonna 2011 yksi energiantuotantoa tehostava toimenpide. Sen 1 http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/tietoa_sopimuksista/sopimustoiminnan_kulmakivet/seuranta_ja_raport ointi/saastojen_laskenta/ 2 http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/extranet/ 10

tehostamisvaikutus sähkön osalta oli 21 GWh/a ja lämmön osalta 37 GWh/a, eli melkein saman verran kuin kaikkien muiden koko sopimuskaudella raportoitujen energiankäytöntehostamistoimien vaikutukset yhteensä. Koska energiankulutusta, johon tämän energiantuotantoa tehostavan toimenpiteen vaikutus kohdistui, ei ole otettu huomioon määriteltäessä ko. yrityksen energiansäästötavoitetta vuodelle 2016. Toimenpiteen säästövaikutusta ei oteta myöskään huomioon yhteenvedoissa kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista säästöistä (Taulukko 2, Kuva 3) tai toimenpideohjemaan liittyneiden yritysten yhteisen säästötavoitteen saavuttamisen seurannassa (Kuva 21). Kun otetaan huomioon kaikki viitenä ensimmäisenä raportointivuotena toteutetut toimenpiteet, tuottivat ne säästöä vuonna 2012 yhteensä 60,4 GWh säästöjä. Säästöistä 17,4 GWh (29 %) oli sähköä ja 43,0 (71 %) lämpöä ja polttoaineita. (Taulukko 2. Näissä luvuissa ei ole huomioitu, että osan toimenpiteistä elinikä on voinut jo päättyä. Säästöjen elinikiä tullaan tarkastelemaan tarkemmin seuraavien vuosien raporteissa. Taulukko 2 Yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten vuonna 2012 raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä sekä siitä kuinka paljon koko sopimuskaudella (2008 2012) toteutetut toimenpiteet tuottavat säästöä vuonna 2012. Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj. eur Toteutettu 2008 2012 203 17,4 43,0 60,4 11,2 Energiantuotannon tehostaminen 1 21,0 37,0 58,0 5,5 2012 Toteutettu 49 3,1 3,8 6,8 1,3 Päätetty 25 0,9 4,7 5,6 0,5 Harkitaan 131 5,4 27,6 33,0 3,6 Päätetty ja harkittu yhteensä 156 6,2 32,3 38,6 4,2 pa=polttoaineet Osa raportoiduita toimenpiteistä lisää hieman esimerkiksi lämmönkulutusta samaan aikaan kun se säästää sähköä, tai toisin päin. Tällaisissa tapauksissa suuremmasta säästöstä on vähennetty toisen energiamuodon kasvanut tarve. Tämä muuttaa hieman lämmön ja sähkön säästöjen keskinäistä suhdetta, mutta antaa oikeamman tuloksen kun säästöt lasketaan yhteen. Kemian toimenpideohjelmassa tällaisia toimenpiteitä on koko sopimuskauden aikana ollut yhteensä 8 kappaletta. Muutokset kohdistuivat pääosin harkittaviin toimenpiteisiin sekä vuosina 2009, 2010, 2011 ja 2012 toteutettuihin toimenpiteisiin. kaikki kyseiset toimenpiteet lisää hieman sähkönkulutusta samalla kun lämmön ja polttoaineiden käyttö vähenee. Yritykset voivat raportoida myös sopimuskaudella aikaisempina vuosina toteuttamiaan toimenpiteitä jälkikäteen ja/tai täydentää aiemmin keskeneräisiksi jättämiään toimenpiteitä. Tästä syystä eri vuosien yhteenvetotiedot eivät välttämättä vastaa täysin toisiaan. 11

Vuonna 2012 toteutettujen säästöjen määrä on noin 11 % koko sopimuskauden aikana toteutetuista säästöistä. Vuonna 2012 säästömäärä palasi kolmen ensimmäisen sopimusvuoden tasolle. Vuonna 2011 raportoitiin ennätysmäärä säästöjä ja erityisesti lämmön ja polttoaineiden säästöt olivat erityisen suuret vuonna 2011 (Kuva 3). Vuoden 2011 säästöjä kasvatti erityisesti yksi suuri toteutettu toimenpide. Se kattoi yli 60 % vuonna 2011 toteutetuista lämmön ja sähkön säästöistä. 50 45 43,0 40 39,2 35 GWh/a 30 25 20 17,4 15 10 9,9 13,3 14,3 5 0 1,0 0,3 1,0 0,1 2008 2009 2010 2011 2012 Sähkö Lämpö+PA Sähkö kumulatiivinen Lämpö+PA kumulatiivinen Kuva 3 Kemianteollisuuden sopimusyritysten raportoimat sähkön sekä lämmön ja polttoaineiden (PA) säästöt vuosina 2008 2012. Pylväillä on esitetty vuosittain saavutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö. Noin kolme neljäsosaa (74 %) toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista on raportoinut toteuttaneensa viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana energiatehokkuustoimenpiteitä. Neljäsosa toimipaikoista (11 kpl) ei siis ole toteuttanut koko sopimuskauden aikana yhtään toimenpidettä. Nämä toimipaikat kuuluvat 11 yritykselle. Yhdeksän sopimukseen liittynyttä yritystä ei ole toteuttanut yhtään toimenpidettä millään toimipaikallaan koko sopimuskauden aikana. Syyt tiettyjen yritysten passiivisuuteen tulee selvittää ja kannustaa yrityksiä toteuttamaan energiansäästötoimenpiteitä. Tällä on jatkossa suuri merkitys myös energiatehokkuusdirektiivin mukanaan tuoman kansallisen säästötavoitteen toteutumisessa. 3.2.2 Kustannussäästöt Raportointitietojen perusteella kemianteollisuuden sopimusyritysten vuonna 2012 toteuttamat toimenpiteet tuottavat vuosittain kustannussäästöjä yhteensä noin 0,5 milj. euroa. Laskennassa on käytetty sähkön hintana (73,1 eur/mwh, ALV 0 %, vuonna 2012) yritysten raportoimien sähkönhintojen keskiarvoa (Kuva 26). Lämmön ja polttoaineiden hinta on laskettu koko keskisuuren teollisuuden raportoiman polttoainejakauman perusteella. 12

Lämmön ja polttoaineiden hinnan (71,5 eur/mwh, ALV 0 %, vuonna 2012) painotetun keskiarvon laskentaan on käytetty Tilastokeskuksen raportoimia kaukolämmön ja polttoaineiden hintoja. 5 4 milj. euroa 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 Toteutetut 2012 Toteutetut 2011 Toteutetut 2010 Toteutetut 2009 Toteutetut 2008 Kuva 4 Yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten toteuttaminen toimenpiteiden tuottamista säästöistä (euroa). Myös edellisinä vuosina (2008 2011) toteutetut toimenpiteet, joiden säästövaikutus on edelleen voimassa, tuottavat edelleen säästöjä vuonna 2012. Kuvassa (Kuva 4) on esitetty kuinka paljon eri vuosina toteutetut toimenpiteet tuottavat kustannussäästöjä eri vuosina. Sähkön ja polttoaineiden hinnan vaihtelusta johtuen, samat toimenpiteet tuottavat eri vuosina hieman eri määrän kustannussäästöjä. Kun otetaan huomioon kaikki viitenä ensimmäisenä raportointivuonna toteutetut toimenpiteet, kemianteollisuuden sopimusyritysten toteuttamat energiatehokkuustoimenpiteet tuottivat yhteensä noin 4,3 milj. euroa säästöä vuonna 2012. Kemianteollisuuden sopimusyritysten viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana toteuttamilla toimenpiteillä on säästetty laskennallisesti yhteensä noin 9,3 milj. euroa olettaen, että kaikkien toimenpiteiden säästövaikutus on vielä voimassa vuonna 2012. 3.2.3 Investoinnit Seuraavassa kuvassa (Kuva 5) on esitetty yhteenveto vuosittain toteutuneista säästöistä ja investoinneista koko sopimuskaudelta. Toteuttelujen toimenpiteiden määrä laskenut edellisestä vuodesta, mutta on pysynyt kuitenkin melko korkealla tasolla. Vuoden 2011 investointeja nostaa erityisesti yksi suuri toteutettu investointi (7,8 milj. euroa). Ilman tätä investointia vuoden 2011 energiatehokkuusinvestoinnit olisivat vuoden 2012 tasolla. 13

10,0 57 60 9,0 8,0 49 9,1 49 50 7,0 40 6,0 33 milj. eur 5,0 30 lkm 4,0 3,0 15 20 2,0 1,0 0,0 1,3 0,1 0,2 0,4 2008 2009 2010 2011 2012 Investoinnit milj. eur Lukumäärä 10 0 Kuva 5 Yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden investoinneista sopimuskaudella 2008 2012. 3.2.4 Toteutettujen toimenpiteiden takaisinmaksuajat Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty kuinka vuonna 2012 toteutetut toimenpiteet ja niiden säästöt jakautuvat toimenpiteiden takaisinmaksuajan mukaan. Taulukon luvuissa ei ole mukana toimenpiteitä, jotka ovat säästäneet vain vettä. Vuonna 2012 suurin osa sekä sähkön että lämmön ja polttoaineiden säästöistä saavutettiin toimenpiteillä joiden takaisimuasuaika on yli vuoden, mutta alle kaksi vuotta. Takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet viime vuodesta, jollain suurin osa säästöistä saavutettiin toimenpiteillä joiden takaisinmaksuaika on 5-10 vuonna. Myös käyttöteknisiä toimenpiteitä toteutettiin jonkin verran vuonna 2012. Ne kattoivat reilut 10 % sekä sähkön että polttoaineiden ja lämmön säästöistä. Käyttöteknisiä toimenpiteitä olivat mm. tuloilman lämpötilan alentamiset, ilmanvaihtokoneiden säädöt, kompressorien painetasojen alentamiset, erilaisten järjestelmien ohjaustapamuutokset, sekä tarpeettomien järjestelmien käytön lopettamiset. 14

Taulukko 3 Vuonna 2012 raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaikoja ja toimenpiteiden säästövaikutus kemianteollisuuden sopimusyrityksissä. Takaisinmaksuaika 2) Toimenpit. lkm Sähkön säästö Osuus säästetystä sähköstä Lämmön+pa säästö Osuus säästetystä lämmöstä+pa GWh/a % GWh/a % Käyttöteknisen toimenpiteet 1) 14 0,41 13 % 0,45 12 % 0 vuotta < TMA < 1 vuotta 7 0,47 15 % 0,49 13 % 1 vuotta TMA < 2 vuotta 12 1,47 48 % 2,11 55 % 2 vuotta TMA < 5 vuotta 6 0,62 20 % 0,11 3 % 5 vuotta TMA < 10 vuotta 4 0,06 2 % 0,14 4 % TMA 10 vuotta 6 0,07 2 % 0,50 13 % 1) Ilman investointeja toteutetut toimenpiteet 2) Jos investointeja vaativalle toimenpiteelle ei ole raportoitu takaisinmaksuaikaa, on se laskettu käyttäen kappaleessa 3.2.2 esitettyjä sähkön ja lämmön hintoja. 3.2.5 Tulevaisuuden säästöpotentiaali Tulevaisuuden säästöpotentiaaliksi lasketaan raportointivuonna päätetyksi ja harkittaviksi merkityt toimenpiteet. Vuonna 2012 niiden säästövaikutus on yhteensä 38,6 GWh/a ja raportoidut investointikustannukset yhteensä 4,2 milj. euroa. Toimenpiteiden, joiden toteuttamisesta tulevaisuudessa on tehty jo päätös, osuus säästöpotentiaalista on noin 14 % (5,6 GWh/a) ja investointikustannuksista 13 % (0,5 milj. euroa) (Taulukko 2). 70 60 50 GWh/a 40 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 Toteutettu Päätetty Harkittu Toteutettu kumulatiivinen Kuva 6 Yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkitusta toimenpiteistä. Päätettyjen toimenpiteiden määrä kasvoi rajusti vuonna 2010, mikä näkyi suurena toteutettujen toimenpiteiden määränä vuonna 2011. Toisaalta tulee huomioida, että yhden suuren toimenpiteen vaikutus on tässä merkittävä. Sekä päätettyjen, että harkittujen 15

toimenpiteiden määrät ovat vähentyneet vuoden 2010 luvuista. Suurin osa säästöpotentiaalista on kaikkina raportointivuosina ollut harkittavia toimenpiteitä (Kuva 6). Säästöpotentiaalista suurin osa kohdistuu lämmön ja polttoaineiden säästöihin (Kuva 7). 80 70 60 50 GWh/a 40 30 20 10 0 Sähkö Lämpö+pa Toteutettu 2008 2012 Päätetty Harkitaan Kuva 7 Yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä ja niiden jakautumisesta lämmön, polttoaineiden ja sähkön säästöjen kesken. 3.3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut toimenpiteet Muista kuin energiansäästösyistä toteutettuja toimenpiteitä (ns. MI-toimenpiteet), joilla on kuitenkin vaikutusta energiatehokkuuteen, raportoitiin vuonna 2012 viisi kappaletta. Niiden energiansäästövaikutus on yhteensä 3,1 GWh/a ja investointikustannukset 0,4 milj. euroa. Yhteensä koko sopimuskauden aikana MI-toimenpiteitä on raportoitu 30 kappaletta. Niiden yhteenlaskettu säästövaikutus on 6,0 GWh/a ja investoinnit 3,0 GWh/a (Taulukko 4). Ympäristötoimenpiteitä ei raportoitu vuonna 2012. Koko sopimuskauden aikana ympäristötoimenpiteitä on raportoitu neljä kappaletta (Taulukko 5). 16

Taulukko 4 Yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten koko sopimuskaudella 2008 2012 raportoimista muista kuin energiansäästösyistä toteutetuista, päätetyistä ja harkituista toimenpiteistä (MI). Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj. eur Toteutettu 2008 2012 30 0,07 5,95 6,02 3,04 2012 Toteutettu 5 0,04 3,09 3,13 0,43 Päätetty 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Harkitaan 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Päätetty ja harkittu yhteensä 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Taulukko 5 Yhteenveto kemianteollisuuden sopimusyritysten koko sopimuskaudella 2008 2012 raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista ympäristötoimenpiteistä (YM). Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj. eur Toteutettu 2008-2012 4 0,56 0,50 1,06 2,41 2012 Toteutettu 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Päätetty 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Harkitaan 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Päätetty ja harkittu yhteensä 0 0,00 0,00 0,00 0,00 17

4 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 4.1 Sopimusvelvoitteet energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle Energiatehokkuussopimuksella tähdätään sopimusyritysten energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja energiatehokkuusnäkökulmien liittämiseen yrityksessä käytössä olevaan johtamisjärjestelmään. Energiatehokkuussopimukseen liittynyt yritys sitoutuu energiansäästötoimenpiteiden lisäksi toteuttamaan oman alansa toimenpideohjelmassa kuvattuja jatkuvan parantamisen toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä pyritään muuttamaan energiatehokkuustyö kertaluonteisesta projektista jatkuvaksi prosessiksi. Energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toimenpiteitä ovat mm.: Oman energiankäytön tunteminen ja seuranta Energiatehokkuustoiminnan organisointi ja suunnittelu yrityksen sisällä Omien energiansäästömahdollisuuksien kartoittaminen ja toteuttaminen Energiankulutuksen ja -tehostamisen vuosittainen raportointi Koulutus ja viestintä Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönotto Logistiikan energiatehokkuuden huomioon ottaminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiatehokkuustoiminnan arviointi Toimialaa koskevassa toimenpideohjelmassa on tarkemmin kuvattu, mitä kukin edellä listattu toimenpide tarkemmin pitää sisällään. Sopimuksen mukaan kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten tulee ensimmäisen sopimusvuoden aikana selvittää oman energiankulutuksensa nykytila toimipaikka ja/tai toimenpideohjelmassa määritellyllä periaatteella toimipaikkaryhmätasolla energialajeittain (sähkö, lämpö, polttoaineet), asettaa yleiset energiankäytön tehostamisen päämäärät sekä määrittää energiatehokkuustoiminnan vastuut. Kahden vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä yrityksen on tunnistettava mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöä ja asetettava toimipaikkakohtaiset energiankäytön tehostamisen tavoitteet sekä laadittava aikataulu kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Yritysten sopimuksen mukaisten velvoitteiden ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikkien toimenpideohjelman edellyttämien toimenpiteiden perusteella. Energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa seurataan näin myös jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteuttamista sopimusyrityksissä. Kuten aiemminkin on korostettu, on olennaista, että myös näihin muihin kuin suoraan energiankäyttöä ja energiankäytön tehostamistoimia koskeviin sopimuksen toimeenpanon seurantaa tukeviin kysymyksiin saadaan vastaukset kattavasti. Seuraavissa kappaleissa 4.2 4.7 on esitetty yhteenveto toimipaikkojen raportoimista jatkuvaan parantamiseen liittyvistä tiedoista. 18

4.2 Johtamisjärjestelmät Kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan on liittynyt 30 yritystä, joilla on yhteensä 42 toimipaikkaa. Näitä toimipaikoista kaikilla (100 %) on käytössä ympäristö- ja/tai johtamisjärjestelmä. Toimipaikoista vajaa puolet (20 kpl, 48 %) raportoi sisällyttävänsä energiatehokkuusasiat johtamisjärjestelmäänsä. Uusiutuvan energian käytön edistäminen on sisällytetty käytössä olevaan johtamisjärjestelmään kolmella toimipaikalla (7 %) (Kuva 8). Kemianteollisuuden sopimusyrityksiä ei velvoiteta Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) käyttöön. ETJ kuitenkin auttaa sopimusyritystä täyttämään muita sopimusjärjestelmän velvoitteita suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Vapaaehtoisesti ETJ on liitetty johtamisjärjestelmään kolmella toimipaikalla (7 %) (Kuva 8). Energiatehokkuus sisällytetty johtamisjärjestelmään 48 % 52 % Käytössä Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ 7 % 93 % Uusiutuvien edistäminen sisällytetty johtamisjärjestelmään 7 % 93 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 8 Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen sisältyminen johtamisjärjestelmiin kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Suurimmalla osalla toimipaikoista on käytössä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä (28 kpl, 67 %) ja/tai ISO 9001-laatujohtamisjärjestelmä (34 kpl, 81 %). Kemianteollisuuden toimipaikoista yksi raportoi käyttävänsä EMAS-järjestelmää (Kuva 9). Muita kuin edellä mainittuja järjestelmiä on käytössä yli puolella (24 kpl, 57 %) toimipaikoista (Kuva 9). Muiksi järjestelmiksi mainittiin mm. OHSAS 18001, GMP, SOP, EHS, ISO 50001 sekä yrityksen oma järjestelmä. Suurimmalla osalla muita järjestelmiä käyttävistä toimipaikoista on käytössään OHSAS 18001- työturvallisuusjärjestelmä (6 kpl), GMP (4 kpl) tai yrityksen oma laatujärjestelmä (3 kpl). Muita yllä mainittuja järjestelmiä oli käytössä vain yksittäisellä toimipaikalla. Kaikki toimipaikat eivät raportoineet mikä muu järjestelmä heillä on käytössä. Eri vuosina energiatehokkuussopimusten vuosiraporteissa ilmoitetut prosenttiluvut johtamisjärjestelmien käyttöön liittyen eivät ole aivan vertailukelpoisia keskenään. Kah- 19

tena ensimmäisenä raportointivuonna järjestelmiä käyttävien osuus laskettiin sopimukseen liittyneiden toimipaikkojen kokonaismäärästä ja vuonna 2010 2012 osuus on laskettu niiden toimipaikkojen määrästä, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on käytössä joko laatu- tai johtamisjärjestelmä. ISO14001 62 % 5 % 33 % EMAS 2 % 98 % ISO9001 74 % 7 % 19 % Muu järjestelmä 33 % 24 % 43 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sertifioitu Ei sertifioitu Ei käytössä Kuva 9 Ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävissä kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa käytössä olevat ympäristö- ja johtamisjärjestelmät 2012. 4.3 Energiankulutuksen ja -kustannusten seuranta Oman energiankulutuksen tunteminen ja seuranta on lähtökohta energiatehokkuuden parantamiselle. Selvästi yleisin energiankulutuksen ja -kustannusten seurantajakso kemianteollisuuden toimipaikoissa on kuukausitason seuranta (Kuva 10). Sähkönkulutusta seurasi vuonna 2012 kuukausitasolla 76 % toimipaikoista (32 kpl). Vuositasolla sähkönkulutusta raportoi seuraavansa kolme toimipaikkaa ja vuorokausitalolla seistämän (Kuva 10). Suurin osa toimipaikoista (32 kpl, 76 %) seurasi vuonna 2012 lämmönkulutusta kuukausitasolla. Vuorokausi- sekä vuositasolla lämmönkulutusta seurattiin kahdessa toimipaikassa (Kuva 10). Energiakustannuksia seuraa yksi toimipaikka vuorokausitasolla (2 %), 35 kuukausitasolla (83 %) ja viisi vuositasolla (12 %) (Kuva 10). 20

Sähkö 17 % 76 % 7 % Lämpö 5 % 76 % 5 % 14 % Polttoaineet 12 % 52 % 12 % 24 % Energiakustannukset 2 % 83 % 12 % 2 % Omien ajoneuvojen polttoaineet 17 % 14 % 69 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vuorokausi Kuukausi Vuosi Ei seurata Ei raportoitu Kuva 10 Energiankulutuksen seurantajaksot kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Suurin osa toimipaikoista seuraa sekä energiankulutuksia (sähkö, lämpö polttoaineet) että energiakustannuksia kokonaiskulutuksena ja -kustannuksina (Kuva 11). Suurin osa toimipaikoista (62 %, 26 kpl) seurasi sähkönkulutusta kokonaiskulutuksena seurantavuonna. Osastokohtaisesti kulutusta seurasi noin neljännes 26 % (11 kpl), tuotantolinjoittain 5 % (2 kpl) ja prosesseittain 7 % (3 kpl) toimipaikoista (Kuva 11). Suurin osa toimipaikoista seurasi raportointivuonna lämmönkokonaiskulutusta 62 % (26 kpl). Osastokohtaisesti lämmönkulutusta seurasi 7 toimipaikkaa (17 %). Tuotantolinjoittain, prosesseittain ja muuten lämmönkulutusta seurasi yksi toimipaikka (2 %). Energiakustannuksia seurasi kokonaiskustannuksina suurin osa toimipaikoista 69 % (29 kpl). Osastokohtaisesti energiakustannuksia raportoi seuraavansa viisi toimipaikkaa (12 %) ja prossittain kolme (7 %). 21

Sähkö 62 % 26 % 5 % 7 % Lämpö 62 % 17 % 2 % 2 % 2% 14 % Polttoaineet 43 % 12 % 14 % 7 % 24 % Energiakustannukset 69 % 12 % 2 % 7 % 7% 2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kokonaiskulutus Osasto Tuotantolinja Prosessi Muuten Ei raportoitu Kuva 11 Energiankulutuksen seurantataso kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Suurin osa toimipaikoista 69 % (30 kpl) seuraa energiatehokkuutta ominaiskulutusten avulla (Kuva 12). Indeksejä käyttää vain yksi toimipaikka, ja muuten energiatehokkuutta seuraa 14 % toimipaikoista (6 kpl). Muiksi tavoiksi mainittiin mm. kokonaiskulutuksen seuranta. Ominaiskulutusten avulla 69 % 31 % Indeksien avulla 2 % 98 % Energiatehokkuutta seurataan muuten 14 % 86 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 12 Energiatehokkuuden seurantatavat kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 22

4.4 Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma Liittyneiden yritysten yhtenä sopimusvelvoitteena on ensimmäisen sopimusvuoden kuluessa määrittää yritys- ja tarvittaessa toimipaikkakohtaiset energiatehokkuustoiminnan vastuut. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että yritys tai toimipaikka on organisoinut energiatehokkuuden tehostamisen toimenpideohjelman hengen mukaisesti ja nimennyt tehtäville vastuuhenkilöt. Yli vuoden sopimukseen kuuluneista toimipaikoista (41 kpl), eli vuosina 2008 2011 liittyneistä, 23 on nimennyt energiatehokkuustoiminnan vastuut. Tämä tarkoittaa, että raportoitujen tietojen perusteella melkein puolet toimipaikoista (44 %, 18 kpl) ei ole nimennyt vastuita toimenpideohjelman toimeenpanon edellyttämässä ajassa. Kun otetaan huomioon kaikki viitenä ensimmäisen sopimusvuoden aikana liittyneet toimipaikat (42 kpl), ei tilanne juuri muutu, sillä vain yksi toimipaikka ei ole kuulunut sopimukseen vielä vuotta. Kaikista toimipaikoista 55 % on määritellyt vastuut (Kuva 13). Kymmenen toimipaikkaa on määritellyt vastuut sekä toimipaikka että yritystasolla, yksi pelkästään yritystasolla ja neljä pelkästään toimipaikkatasolla. Kahdeksan toimipaikkaa ei vuonna 2012 raportoinut kuinka he ovat määritelleet energiatehokkuustyön vastuut. Nämä kahdeksan toimipaikkaa on sisällytetty kohtaan Muuten alla olevassa kuvassa (Kuva 13). Toimipaikka ja yritys 24 % Ei nimetty 45 % Yritys 2 % Toimipaikka 10 % Muuten 19 % Kuva 13 Vastuuhenkilöiden nimeäminen kemianteollisuuden sopimusyrityksissä vuonna 2012. Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma on toimenpideohjelman velvoitteiden mukaan tehtävä kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Raportoitujen tietojen perusteella vähintään kaksi vuotta sopimukseen kuuluneista toimipaikoista (41 kpl) vajaalla kolmasosalla 29 % (12 kpl) on voimassaoleva tehostamissuunnitelma ja neljä toimipaikkaa ilmoittaa päivittäneensä tehostamissuunnitelman seurantavuonna. Jos tarkastellaan kaikkia sopimukseen kuuluvia toimipaikkoja (42 kpl), ei osuus juuri muutu. Kaikista vuonna 2012 raportoineista toimipaikasta 12 toimipaikkaa (29 %) ilmoitti laatineensa voimassaolevan tehostamissuunnitelman (Kuva 14). Toimipaikkakohtaisten tehostamissuunnitelmien laatimisessa ollaan edelleen selvästi jäljessä sopimuksessa asetetusta velvoitteesta. 23

Tehostamissuunnitelma valmis 29 % 71 % Suunnitelmaa päivitetty seurantavuonna 10 % 10 % 10 % 71 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Ei suunnitelmaa Kuva 14 Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman laatimisen tilanne kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 4.5 Koulutus ja viestintä Henkilökunnan kouluttaminen ja sitouttaminen on yksi energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen avaintekijöitä ja velvoitteita yritykselle. Seurantavuonna kahdeksan toimipaikkaa (19 %) järjesti henkilöstölle koulutusta energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa (Kuva 15). Vuonna 2012 energiatehokkuuteen liittyvää koulutusta antaneista kahdeksasta toimipaikasta kaksi antoi koulutusta vain energiavastuuhenkilöille, kaksi vain muulle henkilökunnalle ja kolme sekä energiavastuuhenkilölle että muulle henkilökunnalle. Yksi toimipaikka ei määritellyt kenelle koulutusta järjestettiin (Kuva 16). Yhtenä tulospalkkioiden kriteerinä energiatehokkuus on kuudella toimipaikalla (14 %) ja taloudellisen ajotavan koulutusta järjesti seurantavuonna viisi toimipaikkaa (12 %). Energiansäästöviikkoa vietettiin vuonna 2012 kahdeksassa toimipaikassa (19 %) (Kuva 15). 24

Henkilöstölle järjestetty koulutusta energiatehokkuuteen liittyvissä asiossa 19 % 74 % 7 % Energiatehokkuus kriteerinä tulospalkkiossa 14 % 76 % 10 % Henkilöstölle järjestetty taloudellisen ajotavan koulutusta 12 % 79 % 10 % Toimipaikassa vietetty energiansäästöviikkoa 19 % 74 % 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 15 Henkilökunnalle järjestetty energiatehokkuuteen liittyvä koulutus kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Ei ole määritelty 1 Vain energiavastuuhenkilöille 2 Energiavastuuhenkilölle ja muulle henkilökunnalle 3 Vain muulle henkilökunnalle 2 Kuva 16 Henkilöstön energiatehokkuuteen liittyvän koulutuksen jakautuminen koulutusta järjestäneissä kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Neljännes toimipaikoista (11 kpl, 26 %) ilmoitti hyödyntävänsä sopimukseen kuulumista jollain tavalla yrityksen omassa viestinnässään. Vajaa viidennes toimipaikoista (8 kpl, 19 %) ilmoitti mainitsevansa energiatehokkuussopimukseen liittymisen kotisivuillaan ja energiatehokkuussopimustoiminnan graafista tunnusta omassa viestinnässään hyödyntää viisi toimipaikkaa.(12 %) (Kuva 17). 25

Kaksi toimipaikkaa mainitsee energiansäästötavoitteensa kotisivuillaan ja toiset kaksi toimipaikkaa ilmoittaa toteuttamiensa toimenpiteiden energiansäästövaikutuksen kotisivuillaan. Energiatehokkuussopimusta hyödynnetään viestinnässä 26 % 64 % 10 % www-sivuilla mainitaan liittyminen energiatehokkuussopimukseen 19 % 69 % 12 % Energiatehokkuussopimusten tunnusta on hyödynnetty omassa viestinnässä 12 % 76 % 12 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 17 Energiatehokkuussopimuksen hyödyntäminen viestinnässä kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 4.6 Suunnittelu ja hankinnat Toimenpideohjelman liittyneille yrityksille ja toimipaikoille asetetuissa velvoitteissa edellytetään energiatehokkuuden ottamista huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa. Kuvassa (Kuva 18) on esitetty yhteenveto ohjeistuksen kattavuudesta energiatehokkuuteen liittyvissä hankinnoissa ja suunnittelussa kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoilla. Suunnittelun energiatehokkuudesta on ohjeistus kuudella toimipaikalla (14 %). Näistä toimipaikoista kaksi (17 %) on päivitetty ohjeita seurantavuonna. Yhdeksällä toimipaikalla (21 %) on käytössä ohjeistus hankintojen energiatehokkuudesta. Näistä toimipaikoista kaksi (22 %) on päivittänyt ohjeita seurantavuonna. Viiden seurantavuoden jälkeen edelleen valtaosalta toimipaikoista puuttuu suunnitteluun ja/tai hankintoihin liittyvä energiatehokkuuden huomioon ottava ohjeistus tai ne eivät siitä ainakaan ole raportoineet. 26

Ohjeet suunnittelun energiatehokkuudesta käytössä 14 % 79 % 7 % Suunnitteluohjeita päivitetty seurantavuonna 17 % 83 % Ohjeet hankintojen energiatehokkuudesta käytössä 21 % 67 % 12 % Hankintaohjeita päivitetty seurantavuonna 22 % 67 % 11 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 18 Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Energiatehokkuuteen liittyvät hankintaohjeet koskevat lähinnä raportointitietojen perusteella laajempia kokonaisuuksia, kuten prosesseja ja osaprosesseja sekä sähkömoottoreita. Lisäksi energiatehokkuusasiat sisältävät hankintaohjeet koskevat pienessä osassa muita kuin edellä mainittuja kohteita (Kuva 19). Kuudella toimipaikalla (14 %)on sähkömoottoreiden energiatehokkuutta käsittelevät hankintaohjeet. Seitsemässä toimipaikassa (17 %) hankintaohjeet käsittävät laajempaa prosessi- tai osaprosessikokonaisuutta. Toimistolaitteiden tai yrityksen omistamiin autoihin/leasing autoihin liittyvät hankintaohjeet oli kahdella toimipaikalla. Yksikään kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikka ei edellytä alihankkijoiden kuulumista muiden alojen energiatehokkuussopimuksiin. 27

Sähkömoottorit 14 % 81 % 5 % Yrityksen omistamat tai leasing autot 5 % 90 % 5 % Toimistolaitteet 5 % 90 % 5 % Laajemmalla tasolla esim prosessi-osaprosessitaso 17 % 79 % 5 % Muut 2 % 98 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 19 Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 4.7 Logistiikka Toimenpideohjelman mukaisesti yrityksen tulee pyrkiä tehostamaan logistiikan energiatehokkuutta yhteistyössä näitä palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Yksi mahdollisuus edesauttaa tavarakuljetusten energiatehokkuuden parantamista, on edellyttää kuljetuksia alihankintana tekeviltä yrityksiltä liittymistä ko. alueen energiatehokkuussopimukseen. Toimipaikat voivat myös edellyttää kuljetuspalveluihin liittyvän polttoaineen kulutuksen raportointia tai teettää kuljetuksilleen kuljetusketjujen energiakatselmuksen. Logistiikan energiatehokkuus on raportointitietojen perusteella yritysten toiminnassa täysin huomioimaton asia, sillä raportointivuonna yksikään toimipaikka ei asettanut energiatehokkuussopimuksen kuulumista kriteeriksi kuljetusten kilpailuttamisessa. Yksikään toimipaikka ei myöskään ole teettänyt kuljetuspalveluiden energiakatselmusta tai edellytä polttoaineen kulutuksen raportointia. 28

Energiatehokkuussopimus kriteerinä kuljetusten kilpailuttamisessa 90 % 10 % TEM tukema kuljetusketjun energiakatselmus tehty 90 % 10 % Kuljetusyrityksiltä edellytetään polttoaineiden raportointia 90 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 20 Logistiikan energiatehokkuuden ottaminen huomioon kemianteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 29

5 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 5.1 Energiansäästötavoitteet Seuraavassa taulukossa ja kuvassa (Taulukko 6, Kuva 21) on esitetty kemianteollisuuden sopimusyritysten liittymisasiakirjoista yhteenlaskettu energiansäästötavoite sopimuskaudelle 2008 2016 ja yritysten tähän mennessä vuosina 2008 2012 raportoimat säästöt. Vuoden 2012 loppuun mennessä koko sopimuskauden tavoitteesta (124 GWh/a) oli saavutettu 49 %, joka vastaa 60 GWh:n vuotuista säästövaikutusta. Kemianteollisuuden sopimusyritysten raportoimien tietojen perusteella toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten kokonaissäästötavoitteesta ollaan jäljessä. Kuten kuvasta (Kuva 21) nähdään, on raportoitujen energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutus 9 GWh/a jäljessä tasaisen vauhdin säästötavoitteesta. Jotta vuoden 2016 kokonaistavoite saavutettaisiin, vaatii se neljältä viimeiseltä sopimusvuodelta keskimäärin noin 16 GWh/a vuotuisia säästöjä. Tähän mennessä vuosina 2008 2012 raportoidut vuosittaiset säästöt ovat olleet keskimäärin 12 GWh/a. Sopimuskauden 2008 2016 kemianteollisuuden toimenpideohjelman tavoitteen toteutuminen vuonna 2016 edellyttää seuraavina vuosina vielä aktiivisempaa toimenpiteiden toteuttamista ja toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutusten raportointia. Lisäksi erityisesti vuosien 2014 2016 toteutettavat toimenpiteet ja niiden raportointi ovat erittäin tärkeitä liittyen myös joulukuussa 2012 voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin (EED) kasalliseen toimeenpanoon. EED:ssä nykyisen sopimustoiminnan kolmen viimeisen vuoden säästöjen on arvioitu tuottavan erittäin merkittävän osan direktiivin artiklaan 7 liittyvästä sitovasta energiansäästötavoitteesta (kts. luku 9). Taulukko 6 Energiansäästötavoitteen toteutuminen kemianteollisuuden sopimusyrityksissä vuosina 2008 2012. Tilanne vuoden lopussa Energiatiedot liittymisasiakirjoista Liittyneiden yhteenlaskettu tavoite 1) Säästetty energia: sähkö+lämpö+pa Säästöjen suhde tavoitteeseen GWh/a GWh GWh/a % tavoitteesta saavutettu 2012 1 276 124 60 49 % 2011 1 265 123 54 44 % 2010 1 265 123 14 12 % 2009 1 253 122 10 8 % 2008 1 179 115 1 1 % 1) Vuosien 2008 2012 aikana sopimukseen liittyneiden yritysten ilmoittama säästötavoite yhteensä. 30