1 Rikosoikeus / aineopinnot Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus -opintojakso (1,5 op) sl 2013 2. kuulustelu ti 7.1.2014 klo 16.00 18.00 Aikaa kuulustelun suorittamiseen on tasan kaksi tuntia. Lakikirjaa saa kuulustelussa käyttää. Vastaa kuhunkin kysymykseen suoraan kysymyspaperilla olevaan rajattuun vastaustilaan. Ylimenevää osaa ei lueta. Merkitse jokaiseen kysymyspaperiin nimesi ja opiskelijanumerosi. Palauta kysymyspaperit (1, 2 ja 3) omiin pinoihinsa. Tulokset rikosoikeuden ilmoitustaululla maanantaina 20.1.2014 klo 15.00. 1a. Tee lyhyesti selkoa siitä, millä tavalla aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen EU:ssa vaikuttaa kansalliseen rikoslainsäädäntöön. Mihin rikosoikeuden ja/tai rikoslainsäädännön osaalueisiin aineellisen rikoslainsäädännön lähentäminen vaikuttaa. (4 p.)
1b. Tee lyhyesti selkoa yleisen EU-oikeuden vaikutuksesta rikosoikeuteen. (4 p.) 2 1c. Valitse seuraavista väittämistä yksi oikea vaihtoehto ympyröimällä se (á 1 p, yht. 2 p.) 1.c.i. Lissabonin sopimuksella a) ei juuri tehty merkittäviä muutoksia EU:n rikosoikeudelliseen yhteistyöhön. b) rikosoikeus saatettiin lähtökohtaisesti normaaliksi unionin politiikka-alaksi. c) vahvistettiin jäsenvaltioiden päätösvaltaa EU:n rikosoikeudellisessa yhteistyössä. d) vahvistettiin Euroopan parlamentin asemaa antamalla sille oikeus antaa lausuntoja komission rikosoikeudellisista säädösehdotuksista. 1.c.ii. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate on EU:ssa a) jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmien perusteisiin kuuluva vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen liittyvä kieltäytymisperuste. b) vastavuoroisen tunnustamisen taustalla oleva peruskivi. c) yksinomaan jäsenvaltioiden kansallisten rikoslakien kautta toteutuva oikeusperiaate. d) jäsenvaltioiden yhteisen valtiosääntöperinteen perustana oleva yleinen oikeusperiaate.
2. Hasse oli Ruotsissa tuomittu pahoinpitelystä oikeuspsykiatriseen hoitoon, jonka tarpeellisuus oli harkittava kuuden kuukauden välein (rättspsykiatrisk vård med särskild utskrivningsprövning). Hasse oli sittemmin paennut tukholmalaisesta hoitolaitoksesta ja hänen tiedettiin oleskelevan rakkaalla kotiseudullaan Itä-Vantaalla. Ruotsin asianomainen viranomainen oli antanut Hassea koskevan eurooppalaisen pidätysmääräyksen, jolla pyydettiin Hassen luovuttamista Ruotsiin vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten. Hasse vastusti luovuttamista. Hän ensinnäkin katsoi, että hänelle määrätty oikeuspsykiatrinen pakkohoito ei ollut Suomen EU-luovuttamislaissa tarkoitettu vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide. Toiseksi Hasse väitti, että sellainen pahoinpitely, josta hänet oli Ruotsissa tuomittu, ei olisi Suomessa rangaistava. Kolmanneksi Hasse katsoi, että hän ei Ruotsissa saisi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, koska hänen perus- ja ihmisoikeutensa olisivat siellä uhattuina. Arvioi Hassen väitteitä eurooppalaisen pidätysmääräyksen kansallisen soveltamisen näkökulmasta. (10 p.) 3
4 Nimi: Opiskelijanumero: 3a. Tapauksessa syyttäjä vastaan Erdemović (ICTY, IT-96-22) oli esillä rikoksista ihmisyyttä vastaan syytetyn tunnustama tekosarja, jossa syytetty myönsi ampuneensa 70 aseistamatonta siviiliasuista muslimimiestä Bosnian serbialaisjoukkojen toimeenpanemassa Srebrenican piirityksessä heinäkuussa 1995. Erdemović osallistui tapahtumasarjaan, jonka yhteydessä surmattiin yhteensä 1200 aseistamatonta muslimimiestä. Syytetty vetosi kuitenkin puolustuksenaan siihen, että jollei hän olisi totellut esimiestään, hänet itsensä olisi ammuttu. Arvioi, miten tällaista tekoa ja syytetyn puolustautumisväitettä on arvioitava: i) ICTY:n perussäännön, ii), Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön ja iii) Suomen rikoslain mukaan. (6 p.)
3b. Erottelu kansainvälisiin ydinrikoksiin ja maailmanrikoksiin ja niiden lähdepohja ja muut ominaispiirteet. (4 p.) 5