Lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle 16 helmikuuta 2001 Tohtori Helen Wallace, vanhempi tutkija, Greenpeace Iso-Britannia Johdanto 1. Greenpeace vastustaa ydinvoimaa osittain sen tuottamien ydinjätteiden takia. Osa tästä jätteestä säilyy vaarallisena satoja, tuhansia ja jopa miljoonia vuosia, asettaen ympäristön ja ihmisten terveyden vaaraan sukupolvien ajan. 2. Greenpeace vastustaa ydinjätteiden tuottamista, mutta edistää vähiten huonon vaihtoehdon käyttämistä nykyisistä ydinjätteestä huolehdittaessa. Ihmisten terveyden ja ympäristön tulee olla etusijalla ja parasta käytettävissä olevaa teknologia tulee ottaa käyttöön ydinjätteen säilyttämiseksi ja eristämiseksi ympäristöstä. Esitetty todistusaineisto: 3. Tässä esitetty todistus-aineisto kattaa kaksi aihepiiriä ydinjätteen kallioperäsijoituksessa a) kallioperäsijoitus suunnitelmaan liittyvät tieteelliset ongelmat b) Maanalaisen kallioperän tutkimustilan (Rock Characterisation Facility, RCF) rakentamiseen ja käyttämiseen liittyvät tieteelliset ongelmat suunnitelman turvallisuutta arvioitaessa 4. Kirjoittaja ei ole Suomen geologian asiantuntija. Todistusaineisto käsittelee pikemminkin yhtäläisyyksiä kahden suunnitelman välillä: Suomessa esitettyjen ydinjätesuunnitelmien ja Iso-Britannian jäteyhtiö Nirexin suunnitelmia rakentaa maanalainen kallioperän tutkimustila (RCF) Sellafieldin lähelle Isoon-Britanniaan. Tämän maanalaisen tutkimustilan piti vahvistaa oliko paikka turvallinen loppusijoituslaitoksen rakentamiseen alueelle. 5. Maanalainen kallioperän tutkimustila (Rock Characterisation Facility, RCF) eroaa kalliolaboratoriosta (rock laboratory) siinä, että se suunnitellaan osaksi samalle paikalle tulevaa loppusijoituslaitosta. Toisin kuin kalliolaboratorio tällainen tutkimustila saattaa haitata turvallisuuden arviointia, sen sijaan että se helpottaisi sitä. 6. Iso-Britannian ympäristöministeriö hylkäsi maaliskuussa 1997 1 NIREXin suunnitelman pitkän julkisen selvityksen jälkeen. Sitä ennen yhtiö oli käyttänyt 450 2 miljoonaa puntaa julkisia varoja. 7. Tarkastavan viranomaisen raportissa Nirexin tutkimustila hankkeesta muun muassa: 3

On ollut vaikuttavaa kuinka viiden vuoden aikana tutkittujen asioiden kenttä on laajentunut, mutta tämä kertoo muun ohella myös siitä, että kansainvälisissä arvioissa aliarvioitiin loppusijoitussuunnitelman käytännön ongelmia. 1 (Kappale 6C.145) ja Eräs perusongelmista sijoituspaikan arvioimisessa on, että tietopohja oleellisista tieteellisistä ja rakennusteknisistä vaatimuksista on ollut hyvin rajallinen. Kun tätä vertaa esitettyyn huoleen Sellafiedistä karttuvasta tiedosta, kysymyksessä ei ole mielestäni ristiriita, vaan kysymys kuvaa sitä, että loppusijoitus ja on oleellisen uusi ja monimutkainen asia 8. Loppusijoitussuunnitelman käytännön ongelmat ja loppusijoituksen oleellinen uutuus ja monimutkaisuus ovat keskeisiä asioita, joita tämä esitys käsittelee. Samankaltaisuudet ja erot Iso-Britannian ja Suomen suunnitelmien välillä 9. Nirexin ja Posivan suunnitelmien välillä on oleellisia eroja. Nirexin suunnitelmassa oli kyse: a) Keskiaktiivisesta jätteestä, ei käytetystä ydinpolttoaineesta b) Hyvin erilaisesta säilytystavasta, (sementtiin valettua jätettä terästynnyreissä, ei kuparipäällysteisiä valurautasäiliöitä) c) Sijoituslaitoksesta, joka täytettiin sementillä ja laastilla, ei bentoniitilla d) Jätteestä, joka suunniteltiin sijoitettavaksi hiekkakiveä olevaan kallioperään, vulkaanisperäisen kallioperän päälle. e) Pohjavedestä, joka virtasi sijoituspaikan läpi ylöspäin 10. Posivan ja Nirexin suunnitelmassa on kuitenkin myös keskeisesti samoja asioita: a) Paljon halkeamia sisältävä kallioperä, joka vaikeuttaa pohjaveden virtauksen ennustamista b) Kaivetut tunnelit ja kaivuun häiritsemä alue voivat muodostaa nopean virtausreitin pohjavedelle c) Jätteen tuottaman kaasun muodostuminen loppusijoituslaitoksessa (vaikkakin huomattavasti vähäisemmissä määrissä kuin Nirexin suunnitelmassa) d) Puutteellinen tietämys jääkausien, merenpinnan tason ja maanjäristysten pitkäaikaisvaikutuksista e) Kemiallisesti hyvin monimutkainen kallioperä f) Suunnitelmat maanalaisen kallioperän tutkimustilan (Rock Characterisation Facility) käytöstä, joka saattaa vahingoittaa sijoituspaikkaa ja muuttaa pohjaveden virtauksia, ennen kuin niitä osataan hyvin mallintaa 1 The expansion in scope of the work over the last 5 years or so has also been very impressive, but does indicate amongst other things that the practical difficulties of the deep disposal option were originally underestimated by the international consensus. (Paragraph 6C.151)

11. Lisäksi käytetty ydinpolttoaine, toisin kuin Nirexin keskiaktiivinen jäte, tuottaa ympäristöön suuren määrän lämpöä, joka voi nostaa saastunutta pohjavettä ylöspäin kallioperässä ja sen halkeamissa. Käytetyn ydinpolttoaineen kallioperäsijoituksessa on myös suurempi mahdollisuus kriittisyys onnettomuuteen, (hallitsemattomaan ydinreaktioon). 12. Posiva on lisäksi valinnut sijoituspaikan, jossa pohjavedet sijoitussyvyydessä ovat hyvin suolaisia. Tämä piirre lisää vaikeuksia ja epävarmuuksia kun arvioidaan radioaktiivisuuden saastuttaman veden virtaamista ulos sijoituspaikasta. 13. Tässä esityksessä ei ole mahdollista analysoida yksityiskohtaisesti sitä huomattavaa määrää tieteellistä tutkimusaineistoa, joka Nirex tutkimuksessa 4 tai Posivan raporteissa esitetään. Sen sijaan alla esitetään Iso-Britannian hallituksen asettaman tarkastavan virkamiehen päätelmiä sijoituspaikan valinnasta, loppusijoitussuunnitelman yleisestä tieteellisistä ongelmista ja kallioperän tutkimustilan (RCF) roolista. Tämän jälkeen esitetään mitä vaikutuksia tällä on koskien Posivan suunnitelmia. Sijoituspaikan valinta 14. Nirex tutkimuksen tarkastava virkamies totesi, että Nirex oli olettanut virheellisesti, että mikä tahansa loppuvaiheessa suunnitelluista sijoituspaikoista olisi mahdollistanut turvallisen sijoituksen. Tämä tarkoitti, että Nirex ei ollut valinnut parasta paikkaa kuten Euroopan unionin säännöt (Euratomin säännöt) vaativat. Tämä olisi ollut vakava asia silloin, kun lopullisesta käyttöluvasta olisi myöhemmin pitänyt päättää, koska lupaa ei voi laillisesti antaa, jos valittu paikka ei ole paras mahdollinen. Ei ole hyötyä tehdä tutkimuskaivauksia paikassa, jota ei myöhemmin hyväksytä tästä syystä. Tieteellisiä ongelmia kallioperäsijoitus suunnitelmissa 15. Nirex tarkastaja totesi, että Nirex ei ollut täysin ottanut huomioon tieteellisiä ja teknisiä haasteita, jotka sillä oli edessään. Pohjaveden virtauksia ymmärrettiin puutteellisesti ja niitä ei voitu kunnolla kuvata virtausmalleissa. Lisäksi epävarmuuksia liittyi esimerkiksi siihen miten pohjavesijärjestelmä muuttui ajan myötä. Maanalaisen tutkimustilan (Rock Characterisation Facility) rooli 16. Nirex tarkastaja totesi, että RCF:n rakentaminen häiritsisi pohjavesien virtauksia ja vahingoittaisi kallioperää. RCF:n rakentaminen voisi haitata turvallisuuden arvioimista ja siksi sen rakentamisen vaikutukset piti tuntea ennen kaivuun aloittamista, jotta vahinko voitiin minimoida. Rakentaminen muuttaisi myös pohjaveden virtausta, veden virratessa tutkimuskuiluun ja tämä tarkoittaa, että pohjavesijärjestelmä pitää tuntea ennen kuin kuilu rakennetaan. Nirex ei tuntenut pohjaveden virtauksia alueella tarpeeksi hyvin, jotta sen olisi voitu antaa edetä ja muuttaa näitä virtauksia.

Nirex tutkimuksen tuottamia päätelmiä Posivan suunnitelmille 17. Pääsyy siihen, että Nirex ei saanut lupaa maanalaisen kallioperän tutkimuslaitoksen rakentamiseen oli, että suunnitelma oli ennenaikainen kun otettiin huomioon tieteelliseen tiedon määrä. 18. Turvallisuuden osoittaminen Sellafieldissa olisi vaatinut erittäin laajaa tutkimusohjelmaa, kuten Nirexin tarkastajan raportin luvusta F selviää. 5 Vaikka Nirexin vaikeuksia lisäsi sen valitseman paikan erittäin monimutkainen kallioperä, eräät keskeiset tutkimuskysymykset ovat ratkaisematta ja tutkimatta millä tahansa sijoituspaikalla. Esimerkiksi tarkastajan tieteellinen neuvonantaja huomautti, että nesteiden ja kaasujen virtauksista kallion halkeamissa olisi pitänyt hankkia parempi tietämys sekä yleisesti että paikkakohtaisesti. Samalla olisi pitänyt kehittää kolmiulotteisia pohjaveden virtausta kuvaavia tietokonemalleja ja malleja jotka tarkastelevat yhtä aikaa sekä lämpötilaa että hydrologiaa. Iso-Britannian tiedeakatemia Royal Society veti ehkä parhaiten tilanteen yhteen todetessaan vuoden 1994 arviossaan Nirexin tutkimuksista 6 : Tieteelliset haasteet tällä alalla ovat huomattavia. 19. Vaikka tutkimus on jatkunut Nirex selvityksen jälkeen on epätodennäköistä, että tieteelliset ja tekniset ongelmat ratkaistaisiin lähitulevaisuudessa, ja voi olla että niitä ei ratkaista koskaan. Royal Society totesi asiasta 7 : Syvällä sijaitsevan kallioperän kartoitus ja ymmärtäminen on vielä lapsenkengissä 20. Lisäksi maanalaisen kallioperän tutkimustilan (RCF) roolista on esitetty kriittisiä arvioita. Tutkimuskuilun kaivaminen sijoituspaikalle muuttaa ympäröivän kiviaineen ominaisuuksia ja pohjavesivirtauksia. Tämä todennäköisesti pikemminkin haittaa kuin parantaa mahdollisuuksia pitkälle ulottuvien ennusteiden tekemiseen näistä virtauksista, jos virtauksia ei tunneta ennen tunnelin kaivamista. Tutkimuskuilu voi myös luoda pohjavedelle ja kaasuille nopean väylän ulos sijoituslaitoksesta, ennen kuin kaivamisen vaikutuksia ymmärretään riittävästi. Molemmat näistä vaikutuksista voivat vaarantaa tulevan sijoituslaitoksen turvallisuuden. 21. Ei ole epäilystäkään siitä, että ennenaikainen maanalaisen kallioperän tutkimustilan rakentaminen vaikeuttaa jo ennestään erittäin haasteellista ja keskeistä tehtävää: sen ennustamista, miten radioaktiivinen aines tulevaisuudessa leviää sijoituspaikasta. Tällä voi olla kaksi seuraamusta: (i) Ennustamisen vaikeudet tulevat ilmeisiksi tutkimustilaa rakennettaessa ja suunnitelmat loppusijoituslaitoksen rakentamisesta paikalle hylätään. (ii) Loppusijoituslaitos suunnitelmat etenevät ongelmista huolimatta. 22. Kumpikaan seuraamuksista ei ole toivottava. Ensimmäinen tarkoittaisi, että suuri määrä rahaa menee hukkaan ja tämä ehkä rajoittaisi tulevaisuuden mahdollisuuksia ydinjätehuoltoon. Toinen tarkoittaisi, että tulevat sukupolvet kärsivät vuotavasta ydinjätteen kallioperäsijoituslaitoksesta aiheutuvat seuraukset.

23. Lopuksi, ilman riittäviä ennusteita radioaktiivisten aineiden vuotamisesta ympäristöön tulevaisuudessa, ei voida arvioida onko valittu sijoituspaikka paras mahdollinen ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta. Riittävä pohjaveden virtausten ymmärtäminen ja ennustaminen ennen tutkimuskuilun rakentamista on keskeisen tärkeää myös sen kannalta, että jäte sijoitetaan alueella oikeaan kohtaan ja sijoitusmetodissa käytetään oikeita teknologioita. Lyhyt analyysi STUKin alustavasta turvallisuusarviosta 24. Säteilyturvakeskus STUK on erehtynyt johtopäätöksessään, että periaatepäätös loppusijoituslaitoksesta olisi turvallisuuden kannalta perusteltu 8. 25. STUK ottaa turvallisuusarvion epävarmuudet esiin ja toteaa että lisää tutkimusta ja kehitystyötä tarvitaan. STUK kuitenkin aliarvioi näitä epävarmuuksia huomattavasti ja ei anna tarvittavaa selvitystä siitä, kuinka ehdotettu maanalainen kallioperän tutkimustila (RCF) voisi selvittää auki olevat tutkimuskysymykset. 26. STUK ei myöskään ole arvioinut onko Posiva valmis aloittamaan tutkimuskuilun rakentamisen niin, että se ei vaaranna tulevan loppusijoituslaitoksen turvallisuutta. Samoin STUK ei arvioi onko mahdollista, että paikka joudutaan hylkäämään kuilun rakentamisen jälkeen, tapahtuma, jolla voisi olla huomattavat kustannukset. 27. Nirex tutkimuksessa esitettiin yksityiskohtaisia vaatimuksia siitä, millaista tutkimustietoa ja ennusteiden tekemisen kykyä tarvittaisiin ennen tutkimustilan rakentamista, jotta kallioperässä tapahtuva tutkimus voisi vähentää epävarmuuksia turvallisuuskysymyksissä. Tällaisia olivat mm: a) Välttämätön tarve oppia tuntemaan kallioperän ja pohjaveden ominaisuudet ja yhteisvaikutus (ns. peruskehitys, Business as Usual) pitkäaikaisiin mittauksiin perustuen ennen tutkimuskuilun rakentamista, koska sekä pohjaveden virtaukset että kemia muuttuvat huomattavasti kaivamisen seurauksena. 9,10,11,12 ; b) Tarve luoda ennen kaivamista tapahtuvien mittausten avulla riittävä analyysi pohjaveden iästä, jotta alueen esihistoriallinen kehitys, varsinkin jääkaudet voidaan mallintaa 13 ; c) Tarve mallintaa etukäteen kuilun ja tunnelien kaivamisen vaikutukset sijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuuteen 14 ; d) Tarve osoittaa jo etukäteen pohjavesimallien toimivuus, varsinkin ennusteet tutkimuskuiluun virtaavasta vedestä. 15 ; e) Tarve julkaista nämä ennusteet ennen tutkimuskuilun rakentamista 16. Tarve kehittää niin yksityiskohtaisia ja päteviä pohjavesimalleja, että tutkijat voivat myöhemmin pohjaveden mitattujen virtausten perusteella tarkentaa ennusteitaan ja vähentää näin epävarmuuksia 17 ;

f) Tarve täydentää numeeristen pohjaveden virtausmallien tutkimus- ja kehitystyö ennen kuin sijoituspaikkaa häiritään kaivamisella. 18 ; g) Tarve kehittää riittävä ymmärrys ja ennustamiskyky kuilun ja tunnelien sijoituksen optimoimiseksi, koskien sekä laajempaa alueen valintaa että sijoittamista alueella. Tarve lisätä ymmärrystä sijoituspaikan kaivuun, täyttämisen ja sulkemisen menetelmistä 19, jotta vaikutukset tuleville sukupolville minimoidaan. 28. Yhtäkään näistä kysymyksistä ei ole riittävästi käsitelty STUKin raportissa Posivan suunnitelmista. Olemassa oleva aineisto johtaakin päätelmään, että kaivausten aloittaminen on täysin ennenaikaista. Posivan suunnitelmien tarkastelu osoittaa vaikeuksia sijoituspaikan valitsemisessa, pohjaveden virtausten mallintamisessa, kunnollisen perusskenaarion muodostamisessa, tulevien päästöjen ennustamisessa, ja valitussa suunnittelu työn edetessä - lähestymistavassa. Lisäksi Posivalla on vaikeuksia eri tekijöiden, vaikkapa kaasujen muodostumisen tai jääkausien merkityksen arvioimisessa radioaktiivisille päästöille. Sijoituspaikan valinta 29. Posivan esittämä johtopäätös, että eri ehdotetuilla sijoituspaikkojen eroilla ei ole merkittävää vaikutusta loppusijoituksen turvallisuuteen viittaa vahvasti siihen, että sen tietämys ja ennustamiskyky parhaan paikan valitsemiseksi ovat riittämättömiä. Tätä arviota vahvistaa se seikka, että TILA 99 käyttää turvallisuusarvioissaan tietoja yleisestä loppusijoituslaitoksesta eikä erikseen tietoja Olkiluodosta 20, ja myös se, että mallintaminen on nyt ollut huomattavan rajoittunutta. 30. Euratomin lakisääteisten sääntöjen mukaan valitun paikan tulee tarjota yleisölle kallioperänsä puolesta paras suoja radioaktiivisilta päästöiltä. Kuitenkin, kuten Nirex, Posiva on virheellisesti olettanut, että kaikki sijoituspaikat ovat turvallisuuden kannalta yhtä hyviä. Päinvastoin TILA 99:n tiedot viittaavat siihen, että Olkiluoto, kuten Sellafield, on erityisen huono sijoituspaikka. Suurin syy tähän on pohjaveden korkea suolapitoisuus sijoitussyvyydessä. 31. TILA 99 esitetään, että säteilyannokset ovat suurempia skenaarioissa, joissa pohjavesi on suolaista kuin makean veden skenaarioissa (s. 147) ja suolainen pohjavesi yhdessä voimakkaan pohjavesivirtauksen kanssa johtaa moninkertaisesti suurempiin säteilyannoksiin (s. 185) Olkiluodon pohjaveden suolapitoisuus saattaa lisätä kuparikapseleiden korroosiota ja heikentää bentoniittisuojan toimintaa, sekä lisätä radioaktiivisten aineiden liukenemista pohjaveteen (s. 203) Suolapitoisemman veden odotetaan myös nousevan ylöspäin loppusijoituslaitoksessa käytön aikaisen pumppauksen aikana ja myöhemmin jääkausien ansiosta (s. 203). Myös rikkiä hajottavia bakteereita löytyy Olkiluodon suolaisessa vedessä, mikä saattaa lisätä kuparikapselien korroosiota (s. 200)

32. On vaikea nähdä kuinka Posiva voi osoittaa, että se on täyttänyt lailliset paikan valinnan vaatimukset, ottaen huomioon Olkiluodon kallioperän olosuhteet ja niiden vaikutukset loppusijoituksen turvallisuuteen. Pohjaveden virtauksen mallintaminen kallioperässä 33. VTT:n tutkimusraportti totesi äskettäin 21 : Pohjaveden virtauksen mallintaminen rikkonaisessa väliaineessa tuottaa vaikeuksia järjestelmän toiminnan selvittämisessä, sopivan mallin kehittämisessä sitä kuvaamaan sekä mallin arvojen hankkimisessa. Myös STUK huomioi, että 22 Rikkonaisuusvyöhykkeiden kulusta ei ole riittävän varmaa tietoa, ja kertoo, että kansainvälinen arviointiryhmän mukaan rakennetietojen ja hydrologisten lähtötietojen yhteensovittamisessa ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkaan STUK ei ole tehnyt analyysiä siitä, ovatko Posivan virtausmallit riittävän kehittyneitä, jotta se voisi siirtyä tunnelin tekemiseen mahdolliselle loppusijoituspaikalle. On erittäin epävarmaa, että Posiva kykenisi tekemään sellaisia ennusteita pohjaveden virtauksista Olkiluodossa, jotka maanalaisen kallioperän tutkimuslaitoksen ja tutkimuskuilun rakentaminen vahvistaisivat. On todennäköisempää, että malleja pitää muuttaa huomattavasti kaivauksien jälkeen, mikä vähentää huomattavasti turvallisuusarvioiden luotettavuutta tulevaisuudessa. 34. Olkiluodossa todetaan rannikkosijaintinsa vuoksi olevan huomattavasti sisämaan paikkoja monimutkaisempi pohjaveden kemia, joka lisäksi muuttuu kallioperän nousemisen vuoksi. Lisäksi on mallintamisen ja mittausten välillä todetaan epäjohdonmukaisuuksia. 23 On kuitenkin ongelmallista, että STUK ei käsittele näiden epäjohdonmukaisuuksien selvittämisen tarvetta ennen kuin paikkaa häiritään ja tietoa pitkistä ajanjaksoista menetetään. 35. STUK myös toteaa, että epävarmuusmarginaalit ovat suuria TILA 99 turvallisuusarviossa, mutta ei keskustele kuinka epäselviä asioita tulisi lähteä selvittämään. Edes suurimpien epävarmuuksien selvittämistä ennen kaivauksia ei käsitellä. Ei myöskään anneta selvitystä siitä, miten maanalainen kallioperän tutkimustila (RCF) selvittäisi epävarmuuksia. 36. Kuten Nirexin tapauksessa tämä tarkoittaa, että Posivalle ei pidä antaa lupaa edetä kaivuusuunnitelmissaan puutteellisen tiedon pohjalta, koska kukaan ei voi vielä ennustaa mihin nämä suunnitelmat johtavat. Tutkimuskuilun rakentaminen on ainutkertainen koe, joka muuttaa merkittävästi pohjaveden virtauksia alueella. Arvokasta tietoa alueen häiriöttömästä tilasta, jota voidaan saada poranreikätutkimuksilla ja seismisillä tutkimuksilla menetetään kun tutkimuskuilun rakentaminen alkaa, kallioperä vahingoittuu ja pohjaveden virtaukset muuttuvat peruuttamattomasti. Kaasujen virtaukset 37. STUK toteaa, että raudan korroosiotuotteina syntyvien kaasujen purkautuminen jätekapselista on mahdollista 24, mutta ei huomioi, että sellaiset yhdistetysti pohjavettä ja kaasuja kuvaavia mallit puuttuvat, jotka tarvitaan ennustamaan tällaisen purkautumisen seurauksia. Posiva toteaa, että

saastunutta vettä voi päästä ulos kapselista kaasujen muodostumisen takia, ja että säteilyannokset voisivat lisääntyä moninkertaiseksi. (TILA 99, s. 174). Kaasun tuottaman paineen vaikutuksia kapselien kansiin ei ole arvioitu 25. STUK ei kuitenkaan näytä havaitsevan, että tämä mekanismi vaatii parempaa tuntemusta ennen kaivauksien alkua. Sijoituslaitoksen rakennetta saatetaan joutua muuttamaan tutkimuskuilua myöten, jotta vältetään nopeiden kulkuväylien luominen kaasujen esiin tuomalle vedelle. Peruskehitys (Baseline) 38. STUK ei näytä missään reagoivan kansainvälisen arviointiryhmän suositukseen 26 jonka mukaan perusteltavissa oleva peruskehitys paikan hydrogeologiasta ja hydrokemiasta tulisi arvioida, ennen kuin rakentaminen alkaa häiritä tilaa. Peruskehityksen on keskeistä, jotta tutkimustila ei haittaisi merkittävästi turvallisuuden arviointia paikalla, mikä oli keskeinen kysymys Nirex selvityksessä. Jääkaudet 39. Eräs selvä rajoite TILA -99 mallissa on, että se ei pysty mallintamaan aikajaksoja ja varsinkin jääkausien vaikutuksia, jotka mahdollistavat radioaktiivisten aineiden huuhtoutumista ulos loppusijoitustilasta (s. 204), millä on suuri vaikutus turvallisuusarvioon. Vaikka STUK kritisoi tällaisen mallin puutetta jo 1997 Posiva kieltäytyy vieläkin tästä tutkimustyöstä. On keskeistä, että tällainen työ tehdään ennen kaivauksia, koska pohjaveden iän arvioiminen mittauksilla saattaa olla keskeistä tällaisen mallin testaamisessa. Nämä mittaukset ovat hankalia kaivauksien jälkeen, ja näin tietoa menee hukkaan. Tutkimus jääkausien huuhtoutumista lisäävästä vaikutuksesta olisi myös keskeisen tärkeää ennen paikan valintaa koska tällainen skenaario saattaa olla todennäköisempi tietyillä sijoituspaikoilla. Kaivuun aiheuttamat vauriot ja Suunnittelu työn edetessä 40. STUK ei ole esittänyt miksi sen mukaan on hyväksyttävää sallia kaivuun aloittamiset ennen kuin niiden vaikutukset turvallisuuden arvioimiselle on täysin arvioitu ja ymmärretty. Tutkimuskuilun rakentaminen vahingoittaa vääjäämättä kallioperää ja laajat halkeama-alueet voivat tarjota radioaktiivisille aineille nopean väylän ulos. 41. Lisäksi loppusijoitussuunnitelmaa pitää selventää ennen rakentamisen aloittamista jos kapselien sijoitusreiät aiotaan sijoittaa niin, että voimakkaasti virtaavat halkemat vältetään, kuten turvallisuusanalyysissa oletetaan. Suunnittelu työn edetessä (Design as you go) ei yksinkertaisesti toimi, koska kallioperän alueet, jotka tutkitaan ja hylätään tarkoitukseen kelpaamattomina heikentävät turvallisuuden arviointia. Tämä tarkoittaa, että halkeama-alueet pitää rajata pois paikan valinnassa ja havaita maan pinnalta, käyttäen kairanreikätutkimuksia tai muita tekniikoita, ennen kuin kaivaukset alkavat. STUK ei myöskään ole vastannut kansainvälisen arviointipaneelin kritiikkiin siitä, että halkeamien ominaisuudet pohjaveden kuljettamisessa muuttuvat ajan mittaan ja niiden välttäminen on siksi kyseenalaista. 27.

Monimutkaisuus ja ennustettavuus 42. STUK vähättelee jatkuvasti ongelmia ennusteen tekemisestä sijoituspaikasta vuotavista radioaktiivisista aineista. Toisiinsa yhteydessä olevien prosessien ennustaminen on erityisen vaikeaa, esimerkiksi vuorovaikutukset kuumuuden ja nesteiden virtausten välillä, kallion kemiallisten ja mekaanisten ominaisuuksien välillä, kapselien ja täytteen välillä, koska nämä muuttuvat ajan kuluessa. Tällaisten prosessien mallintamista on viime aikaisessa tutkimusarviossa 28 kutsuttu haastavaksi tehtäväksi. 43. Monia yhteisvaikutuksia ei vielä tunneta ja voida ennustaa ja niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia pohjaveden virtauksiin ja samalla radioaktiivisen aineiden vuotamiseen ulos sijoituslaitoksesta. Esimerkiksi toisiinsa kytketyt kemiaa koskevat mallit eivät ole vielä onnistuneet kuvaamaan todellisen maailman tapahtumia kovin hyvin. VTT lausuu erään mallin testaamisesta 29, Oli yllättävää nähdä että niinkin yksinkertainen järjestelmä pitää sisällään monimutkaisuutta josta malli ei selvinnyt. ja prosessien toimintatavan perusteellista väärinymmärtämisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. 44. Veden virtausta kuvaavissa malleissa, jotka pyrkivät yhdistämään kuumuuden, pohjaveden virtauksien ja halkeamia sisältävän kallion mekaanisen jännityksen vaikutukset, on merkittäviä ongelmia 30. 45. Käytetyn ydinpolttoaineen luoma lämpö ja suolainen pohjavesi Olkiluodon sijoituspaikassa tekevät näistä vaikeuksista erityisen tärkeitä Posivan suunnitelmien kannalta. Kuitenkaan Posiva ei ole ryhtynyt näiden prosessien mallintamiseen ajallisesti. (TILA-99, p98). Johtopäätöksiä 46. Vertailu Iso-Britannian ja Suomen suunnitelmien välillä johtaa päätelmään, että maanalaisen tutkimustilan rakentaminen Suomeen on hyvin ennenaikaista, kun otetaan huomioon tutkimuksen nykytila. On tällä hetkellä mahdotonta sanoa milloin kaikki oleelliset tieteelliset kysymykset ratkaistaan, tai ratkaistaanko niitä koskaan. 47. Maan päällä tapahtuva kuivavarastointi on vähiten huono vaihtoehto nykyiselle ydinjätteelle, joka voidaan ottaa käyttöön jo nyt. Samaan aikaan tulee jatkaa tutkimusta parhaista keinoista säilyttää ja eristää ydinjätteet tulevaisuudessa. 48. Epävarmuuden siitä, tulevatko kallioperäsijoituksen tieteelliset ja käytännölliset ongelmat koskaan ratkaistua johtavat siihen, että kuivavarastointi voi jatkua määrittelemättömään tulevaisuuteen. On kuitenkin parempi jättää tuleville sukupolville vastuu ja mahdollisuudet olemassa olevien ydinjätteiden huoltamisesta kuin jättää heille vuotavan ydinjätevaraston peruuttamattomat seuraukset. 1 Letter to Director David Brown (Nirex) from the Government Office of the North West, 17 March 1997. 2 POST(1997), Radioactive Waste Where Next?, p.32.

3 McDonald, C.S. (1997), Cumbria County Council: Appeal by UK Nirex Ltd, APP/H0900/A/94/247019. 4 The full written evidence of the Objectors, including Greenpeace, is published in: Haszeldine, R.S. and Smyth, D.K. (Eds) (1996), Radioactive waste disposal at Sellafield, UK: site selection, geological and engineering problems, University of Glasgow, pp520. 5 Appendix 1 to MacDonald(1997). 6 Royal Society (1994), Disposal of Radioactive Wastes in Deep Repositories, November 1994. 7 Royal Society evidence to House of Lords Select Committee on Science and Technology, Management of Nuclear Waste, Volume II, Session 1998-99, HMSO, London, February 1999. 8 STUK(2000), Posiva s application for a Decision in Principle Concerning a Disposal Facility for Spent Nuclear Fuel, STUK-B-YTO198, March 2000. 9 Hazseldine, RS in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp121-145. 10 Smythe, DK in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp237-265. 11 Reeves, GM in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp279-305. 12 Wogelius, R in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp433-446. 13 Hazseldine, RS in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp121-145. 14 Salmon, S in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp311-347. 15 Mackae, R, in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp109-120. 16 Richardson, PJ, in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp177-188. 17 Wallace, HM, in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp189-195. 18 Hencher, SR, in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp349-358. 19 Allison, JA, in Hazseldine and Smythe, Eds (1996), pp371-432. 20 STUK(2000), p27. 21 VTT(1999), p21. 22 STUK(2000), p23. 23 STUK(2000),p23,24. 24 STUK(2000), p31. 25 STUK(2000), Appendix, p52. 26 STUK(2000), Appendix, p52. 27 STUK(2000), Appendix, p45. 28 VTT(1999), The feasibility of modelling coupled processes in safety analysis of spent nuclear fuel disposal. 29 VTT(1999),p57. 30 VTT(1999), p61.