H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI Hallitus 3.10.2016, 90 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja Hannu Niemelä ja kunnanjohtaja Liite Antero Alenius. Aki Tainio on jättänyt 12.9.2016. oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen 22.8.2016 päätökseen 72, jolla kunta päätti viemäröinnin toteutustavasta Sasi-Mahnala-Kyröspohja-Heinijärvi alueella. Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta: Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Tainion vaatimukset:
1. päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi 2. vesihuoltolaitos rakentaa toiminta-alueella koko viemäriverkoston vähintään kunkin kiinteistön liittymiskohtaan saakka 3. liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tainion perustelut: On harhaanjohtavaa käyttää päätöksessä termejä, jotka eivät esiinny vesihuoltolaissa. Laissa ei ole puhetta esimerkiksi kokoomaviemäreistä. Kokoomaviemärit ovat osa vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa. Vesihuoltolain 12 mukaan liittämiskohdan tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Vesihuoltolain 13 mukaan vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettävän kiinteistön omistaja tai haltija vastaa (eli myös kustantaa) kiinteistön vesihuoltolaitteistosta ainoastaan liittämiskohtaan saakka. Kaikki asiat viemäriverkostossa kiinteistön liittämiskohdan ulkopuolella kuuluu vesihuoltolaitokselle. Vastine 1. Päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi Kunnanhallituksen päätös on vesihuoltolain mukainen seuraavin perustein: Kunnan oikeus määrittää omaa toimintaansa ja kohdentaa investointejaan kunnan alueelle perustuu kunnan itsehallintoon. Vesihuoltolain 5 mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Maksut Vesihuoltolaitoksen peruslähtökohta kaikessa toiminnassa on rahoittaa oma toiminta liittyjiltä perittävillä erilaisilla maksuilla. Vesihuoltolain 19 on seuraava: 19 Maksut Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden viemäröinnistä. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa
voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus Liittämiskohta ja sen läheisyys Liittämiskohdan määräämiseen on vesihuoltolaitoksella yksiselitteinen oikeus vesihuoltolain 12 (alla) perusteella. 12 Liittämiskohdat Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Liittämiskohtien sijainnin takia kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon ei saa aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Voimassa oleva vesihuoltolaki tai vielä sovellettava aiempi vesihuoltolaki ei määrittele edes perusteluissaan 100 m liittymisetäisyyttä. Vesihuoltolain 12 yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) todetaan: Muutoksen avulla varmistettaisiin, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamis- tai kunnossapitokustannukset eivät muodostuisi yksittäistapauksessa kohtuuttomiksi. Kustannuksina otettaisiin huomioon lähinnä kiinteistön rajan ulkopuolelle sijoitettavan laitteiston rakentamiskustannukset. Kohtuuttomuutta arvioitaessa kustannuksia verrattaisiin muiden samalla toiminta-alueen osalla sijaitsevien ja olosuhteiltaan samankaltaisten kiinteistöjen laitteistojen rakentamis ja saneerauskustannuksiin. Esimerkiksi saman kadun varrella tai naapurustossa sijaitsevien kiinteistöjen liittämisetäisyyksissä tai - kustannuksissa ei tulisi olla suuria eroja. Säännöksen nojalla ei voitaisi vaatia, että liittämisetäisyydet tai liittämisen kustannukset olisivat yhtä suuret samalla toimintaalueen osalla tai laitoksen verkostoihin eri aikaan liittyvien kiinteistöjen kesken. Kunnanhallitus on asettanut vesihuoltolain mukaisesti kokoomaviemärille kiinteistökohtaisen kustannusrajan 22.8.2016 75 hyväksymissään ohjeissa. Laissa olevan välitön läheisyys ja kohtuuton kustannus on kokoojaviemämärin osalta määritelty tällä 10.000 euron kustannusrajalla. Lisäksi vesihuoltolain 36 (alla) valtioneuvoksen asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mm. liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä. 36 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:
1) 12 :ssä tarkoitetun liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä kiinteistön rajasta tai liitettävän kiinteistön lähimmästä rakennuksesta; Ei ole tiedossa, että valtioneuvosto olisi asettanut tarkempia säännöksiä enimmäisetäisyydestä. Viemäreiden omistus ja käytetty termistö Viemäreiden omistusta ei ole määritelty laissa eli viemärin voi omistaa esim. yksityinen, yritys tai osuuskunta. Päätöksen terminologiassa on käytetty sanaa kokoomaviemäri kun oikea termi on kokoojaviemäri, tältä osin käytetyllä sanalla ei ole tässä asiayhteydessä harhauttavaa merkitystä tai väärinymmärryksen mahdollisuutta. Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajakin käyttää samaa termiä. Kokooma- ja kokoojaviemäri tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Vaatimus 1. hylätään ja todetaan kunnanhallituksen päätöksen olevan ylläolevaan perustuen vesihuoltolain mukainen. Vastine 2. Vesihuoltolaitos rakentaa toiminta-alueella koko viemäriverkoston vähintään kunkin kiinteistön liittymiskohtaan saakka Vesihuoltolaitos rakentaa/rakennuttaa tarvittaessa koko viemäriverkoston ja perii siitä aiheutuvat kulut liittyjältä. Vesihuoltolaitos antaa myös mahdollisuuden omatoimirakentamiseen. Vaatimus 2 hylätään ylläolevaan perustuen. Vastine 3. Liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tarvittaessa kokoojaviemärin kustannukset voidaan sisällyttää liittymismaksuun, sillä vesihuoltolaitoksen taksat ja maksut määrittelee kunta/vesihuoltolaitos. Jos rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka määräytyvät mm. etäisyyden mukaan, lisättäisiin liittymismaksuun, kaikkia palvelevasta liittymismaksutaulukosta tulisi hyvin sekava. Parempi tapa rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten laskuttamiseen on pitää kiinteistökohtaiset liittämismaksut nykyisenmuotoisena ja laskuttaa rakentamisesta aiheutuneet kustannukset toteutuman mukaisesti. Vesihuoltolaitos laskuttaa liittymismaksun lisäksi rakentamisesta
aiheutuneet kustannukset kunnanhallituksen 22.8.2016 75 päättämien ohjeiden mukaisesti. Vaatimus 3 hylätään ylläolevaan perustuen. Liitteet: oikaisuvaatimus, toiminta- ja pohjavesialuekartta Esitys: Päätös: HALLITUS hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen 22.8.2016 72. Hyväksyttiin. Ote:. Aki Tainio. tekninen lautakunta