Hiilidioksiditase IL:n ilmastomallinnuksessa. Tiina Markkanen, Jouni Susiluoto, Tuula Aalto, Petri Räisänen, Tea Thum, Heikki Järvinen

Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Climforisk,

Tiesäämalli. Markku Kangas Marjo Hippi Johanna Ruotsalainen Sigbritt Näsman Martti Heikinheimo Ilmatieteen laitos 05/04/2005 1

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Ympäristöstä. Yhdessä.

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Ilmastonmuutos ja puulajivalinta Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Hydrologia. L6 Haihdunta. Määritelmiä

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY Esko Kuusisto SYKE

Gap-filling methods for CH 4 data

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Viljantuotannon haasteet

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Rajakerroksen fysiikka I

Ilmastonmuutos ja biotalous

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

LUENTO Kyösti Ryynänen

Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

LUENTO Kyösti Ryynänen REAALITODELLISUUS ILMASTOMALLIT HILA HILA PARAMETRISOINTI

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Sisäilmakumppani -raportti Viialan yhtenäiskoulu, siirtokoulut

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source


Transkriptio:

Hiilidioksiditase IL:n ilmastomallinnuksessa Tiina Markkanen, Jouni Susiluoto, Tuula Aalto, Petri Räisänen, Tea Thum, Heikki Järvinen 02/12/2010

Sisältö Yleisen kiertoliikkeen mallit - General circulation models ECHAM5 Alueellinen ilmastomallinnus - Regional climate model REMO Maanpintamallit - Land surface scheme (LSS) JSBACH Esimerkkejä - Examples of work done in FMI Joitain huomioita - Concluding remarks Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 2

Yleisen kiertoliikkeen mallit Sekä ilmakehälle että merille Globaalit ilmastomallit: global climate models (GCM) Navier-Stokes pyörivällä pallopinnalla Energia- ja vesibalanssit Käyttökohteet Sääennustukset Ilmakehäprosessien ymmärtäminen Tuleva ilmasto - ilmastonmuutos Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 3

Yleinen kiertoliikemalli ECHAM5 Resoluutio riippuu palloharmonisen function tarkkuudesta : T31: 48x96 hilaruutua, 3.7 leveysastetta 3.7 pituusastetta T63: 96x192 hilaruutua, 1.9 leveysastetta 1.9 pituusastetta Pystysuunnassa 19 tai 31 tasoa Alimman tason keskipiste n. 30m Alimman mallitason ja pinnan välissä siirtokertoimet Monin-Obukhov similariteetilla Jos ei ole merimalliin yhdistetty ajo, merenlämpötilat mittauksista (SST) Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 4

Yleinen kiertoliikemalli ECHAM5 Land surface scheme standardi pintapalikka huolehtii Pinnan energiabalanssi missä Nettosäteilyn ja pintalämpötilan laskenta implisiittisesti Maan lämpötase 5 tasolle 10 metrin syvyyteen Lumen ja pinnoille jääneen veden taseyhtälöt Maaperän vesitase ämpärimallilla Järvimalli Merijää havainnoista Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 5

Regional climate models (RCM) Alueelliset mallit Alueelliset erityispiirteet ilmi suuremman resoluution avulla - Downscaling Reunaehdot annettuna Kiertoliike, eli tuulet Lämpötila Ilmankosteus Meren pintalämpötila ja jääpeite Reunaehtojen lähteet Globaalimalliajo erit. ilmastoennusteille Analyysi- ja re-analyysidata Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 6

Alueellinen malli REMO Dynaaminen ydin DWD:n operatiivisesta mallista Fysiikka ja pintamalli ECHAMista Kierretty pallokoordinaatisto Hilaruudut metreinä samankokoisia Resoluutio esim. 0.55 tai 0.1667 Pintaparametrit allokoitu maanpeiteluokkakohtaisesti Tausta-albedo, kokonaisrosoisuus, kasvillisuuspeitteen osuus, lehtipinta-alaindeksi, metsän osuus, kenttäkapasiteetti Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 7

Maanpintamallit ilmastomalleissa Pinnan energiataseen lisäksi toisinaan hiilidioksidinkierto Voisi kuvitella, että hiilidioksidin kiertoa varten: ilmarakosäätely kuvattu -> todenmukaisempi vesitase > parempi energiatase -> todenmukaisempi ilmasto -> parempi hiilidioksiditase Prosessipohjaisia niin pieneen skaalaan kuin mahdollista ja järkevää Global model simulations are generally not suited for comparison with site data, because they are calibrated to reproduce large scale climate and fluxes ignoring surface heterogeneity below the grid box scale of several hundred kilometers (C. Reick) Kalibrointiajoissa säädetään sulkuparametrit - closure parameters siten, että saadaan esiteollinen hiilidioksidipitoisuus Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 8

Maanpintamalli (LSS) JSBACH ECHAM5:n maanpintamalli, jossa myös CO2 cycle 4 kasvillisuusluokkaa joka hilapisteessä Fotosynteesi C3 ja C4 kasveille Kasvuston säteilynkulku 5 hiilivarastoa maassa ja kasvillisuudessa Hajoavat Q10 mallin mukaan Fenologia kesävihannille, ikivihannille, sadevihannille, ruohoille ja viljakasveille Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 9

Kasvillisuustyypit JSBACHissa Tropical broadleaf evergreen trees Tropical broadleaf deciduous trees Temperate broadleaf evergreen trees Temperate broadleaf deciduous trees Coniferous evergreen trees Coniferous deciduous trees Raingreen shrubs Deciduous shrubs C3 grass C4 grass Tundra Swamp (not used) Crops Glacier Kasvillisuusluokkakohtaisia parametreja: fenologialuokka fotosynteesiparametrit hiilivarastojen hajoamisnopeudet albedot lehtipinta-ala rosoisuus yms Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 10

Esimerkkejä IL:n tutkimuksista Maahiilimoduuli korvattu Yassolla Alueellinen hiilitasemallinnus yksisuuntaisesti kytketyllä REMO-JSBACH:illa Ilmasto REMOsta maamallille, muttei vuorovaikutusta Täyttä kytkentää kehitetään MPI-M:ssä LAI:n vaikutus lumi-ilmastoon Täysin kytkettyjä ECHAM5-JSBACH-MPIOM ajoja Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 11

CO2 fluxes 30 year mean February, mol CO 2 m -2 s -1, assimilation negative August, mol CO 2 m -2 s -1, assimilation negative Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 12

CO2 concentrations (ppm) 30 year mean Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 13

Esimerkki alueellisesta hiilitaseesta Päivittäinen NEE heinäkuussa 2003 Globaalia huomattavasti yksityiskohtaisempi Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 14

Joitain huomioita Ilmastomalleja globaaleja ja alueellisia Ilmastomallien maamalleja monentasoisia Kunnon kasvillisuuden kuvaus sisältää luontevasti myös fotosynteesin Maahiilen kierto tärkeä etenkin ilmastoennusteissa Soiden kuvaus usein heikko jo vesitaseen kannalta -> Saati sitten soiden hiilenkierto, jossa sekä CO2 ja CH4! Finnish Meteorological Institute 02/12/2010 15