2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009
VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha, Varjakan mantere 35 ha ja Akion saari 60 ha). Vesialueet mukaan lukien pinta-ala yhteensä 370 ha.
VARJAKKA - ALUERAJAUS
VARJAKKA - ALUEKUVAUS Varjakan alue on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, yksi maamme parhaiten säilyneitä saarisahayhdyskuntia. Oulun seudulla alue on ainutlaatuinen, koska vastaavaa ei ole. Varjakan saaren alue (Varjakan saari ja Pyydyskari) ja mantereen puoleinen Varjakan alue yhdessä ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueeseen kuuluu Varjakan saaren vanha sahayhdyskunta ja Varjakan kartano mantereen puolella. Kohde sisältyy ympäristöministeriön ja Museoviraston julkaisemaan selvitykseen Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. (Helsinki, 1993). Varjakan saaresta muodostui höyrysahojen kulta-aikana yksi maamme suurimpia sahalaitoksia ja omaleimainen teollisuusyhdyskunta. Jokisuissa toimivat sahayhtiöt luopuivat 1920 luvun loppuun mennessä sahatavaran laatuun haitallisesti vaikuttaneesta uitosta merivedessä ja lakkauttivat saarissa toimivia laitoksiaan. Tähän liittyen päättyi myös Oy Uleå Ab:n toiminta Varjakassa vuonna 1929 sahan pääakselin katkeamiseen. Varjakan lyhyt mutta maineikas teollisuushistoria, sen erityisluonne työyhteisönä ja asuinpaikkana sekä näitä piirteitä ilmentävä nykyinen kulttuuriympäristö ovat edelleen nähtävissä laitoksen jäänteinä, infrastruktuurin rakenteina ja säilyneinä asuinrakennuksina. Alueeseen kuuluu myös Oulun kaupungin omistama Akion saari, jota kehitetään seudullisena virkistysalueena osana.
HISTORIA (1/2) Vuodet 1850 saakka Viikinkejä, kalastajia, kauppiaita ja talonpoikia Korkeimmat kohdat paljastuneet merestä 1400-luvulla, nykyinen tilanne 1940- luvulla. Nimestä: - Varjakka Viikingit (huom. ei Oulunsalon Varjakassa) - Varjakka Varjagi, kauppamies - Varjakka liikenteellisesti merkittävä paikka (vesistön suulla) 1600-luku alue kolmen talonpojan käytössä 1700-luku isojako: Varjakan ja Kosusen tilat Saari myös kalastajien tukikohtana Vuodet 1850-1897 Laivanrakennusta ja kasvatustoimintaa Frans Johan Franzén osti Kosusen tilan 1842 Laivaveistämö eli varvi saarelle 1852: kuunari ja neljä parkkia. Englantilaiset polttivat varvin 1854, mutta se jatkoi toimintaa 1858 saakka. Saarella Franzénin kartano ja ainutlaatuinen puutarha Mantereella Varjakan tila, kasvatuslaitoksena 1871-1880 (tulipalo) Molemmat tilat myytiin Georg Gustaf Franzénille 1883, joka möi saaren myöhemmin puutavarayhtiölle
HISTORIA (2/2) Vuodet 1898-1929 Sahatoiminnan kukoistuskausi Varjakan saha rakennetaan saarelle vuonna 1898, toiminta alkaa vuonna 1900 Varjakan kartano rakennetaan mantereelle vuonna 1900, kartano Varjakka Trävaru-yhtiölle vuonna 1903 Varjakan sahan (ja saaren kartanon) tulipalo vuonna 1919 Rakennettiin uusi suurempi saha ja useita muita rakennuksia, arkkitehti Harald Andersin Työväestön kasvun myötä mantereen puolella kartanon uudistustyöt ja yhdyskunnan rakentaminen (Kukon ja Finnin kadut) Pyydyskarin konepaja ja telakka rakennettiin vuosina 1922-1924, sahan tuotantohuippu vuonna 1928 Vuodet 1930-1987 toiminnan alasajo Sahan toiminta lakkaa vuonna 1929 pääakselin katkeamiseen (ja epäedullisiin suhdanteisiin). Sahan ja rakenteiden purkamista ja siirtämistä 1930-luvulla Miilunpolttoa ja häkäpönttöautojen pilkkeiden valmistusta 1940-luvulla Vuosina 1941-1942 mantereella sotavankileiri Varjakan salmi uittopuuvarastona 1970-luvulle saakka Varjakan saaren asunnot Oulu -yhtiön työntekijöiden kesäasuntona, viimeiset varsinaiset asukkaat lähtivät vuonna1950 Konepajan toiminta jatkui vuoteen 1950 ja pyydyskarin telakka palveli 1970-luvulle saakka
VARJAKAN SAARI 1931
: KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKANTA 1 Uleå ab:n konttori 2 Talousrakennus 3 Asuinrakennus 4 Esko Vuotin kotitalo, purettu 5 9 Asuinrakennus 10 Aita, purettu 11 Asuinrakennus, siirretty 12 Ruokala ja asuntoja, tuhoutunut 13 Asuinrakennus ja käymälä 14 Paloasema 15 Saha ja voima-asema, purettu 16 Hoikannokan parakki 17 Sauna 18 Talli 19 Leivintupa, palanut 20 Asuinrakennus 21 Asuinrakennus, purettu 22 Sauna 23 Mylly, purettu 24 Sauna 25 Urheilukenttä 26 Kasvimaa, purettu 27 Markkinapaikka 28 Sauna 29 Asuinrakennus 30 Talousrakennus 31 Talousrakennus, tuhoutunut 32 Ruokala, tuhoutunut 33 Voima-asema, purettu 34 Telakka 35 Paja 36 Losotayte, jossa lankkupäällyste 37 Rautatie Möljä Pyydyskari, tuhoutunut 38 Tukkisuma 39 Tukkivarasto 40 Kilpukkakasarmit 41 Pasanki / tukkien lajittelu, purettu 42 Laituri, purettu 43 Miilunpoltto 44 Lautatarhan alue 45 Kilpukkakasarmi 46 Petsamon möljä, jätepuutäyttömaa 47 Tölskän nokka, pieniä puutapuleita 48 Markkinapaikka kesällä 49 Hailuotolaivan kulkureitti 50 Proomu 51 Hulina proomun kulkureitti 52 Redi 53 Varastorakennus, purettu 54 Sahalta tulevan puutavaran vastaanottopöydät, purettu 55 Iso Hevostalli ja puusepnverstas, purettu 56 Kasvimaa 57 Putka