Kaupunginmuseon johtokunta Esityslista 2/2016, mj, liite. Helsingin kaupunginmuseo Keski-Uudenmaan maakuntamuseo TOIMINTAKERTOMUS 2015

Kaupunginmuseon johtokunta Esityslista 2/2016, mj, liite Helsingin kaupunginmuseo Keski-Uudenmaan maakuntamuseo TOIMINTAKERTOMUS 2015 Kaupunginmuseon johtokunta 23.2.2016 1

SISÄLTÖ 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO... 4 1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot... 4 1.2 Museon organisaatio... 5 1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat. 6 2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 2015... 7 2.1 Museonjohtajan vuosikatsaus... 7 2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus... 8 2.3. Näyttely- ja verkkokävijät sekä muut asiakkaat... 9 2.4. Viestintä ja markkinointi... 10 2.5 Asiakastyytyväisyys... 12 3. KOKOELMAT... 12 3.1. Kokoelmien kartuttaminen ja poistot... 13 3.2. Kokoelmanhallintajärjestelmä, kokoelmien digitointi sekä open data... 14 3.3. Yksityisiä lahjoituksia ja ostoja... 15 3.4. Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia... 16 3.5. Tallennustyönjako... 17 3.6. Kokoelmien hoito ja konservointi... 17 3.7. Kuvalaitos ja digitointi... 18 3.8. Kirjasto... 18 4 NÄYTTELYTOIMINTA... 18 4.1 Museot ja näyttelyt... 18 4.2 Näyttelykävijät... 20 5 YLEISÖPALVELUT... 21 5.1. Museoiden aukioloajat... 21 5.2. Museo oppimisympäristönä... 21 5.3 Museokauppa ja tilavuokraus... 26 5.4 Kuvapalvelut... 26 6 JULKAISUTOIMINTA... 26 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN JA RAKENNUSSUOJELU... 27 7.1 Kulttuuriympäristön vaaliminen ja rakennussuojelu... 27 7.2 Helsinki: Maankäytön suunnittelu... 28 7.3 Helsinki: Korjausrakentaminen ja kunnostus... 29 7.4 Maakunta... 31 7.5 Työryhmät ja yhteistyö... 31 7.6 Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hoidossa... 32 2

7.7 Arkeologia... 33 7.8 Rakennuskulttuurin tutkimus... 34 8 ALUEELLINEN MUSEOTYÖ... 34 9 TUTKIMUS, INVENTOINNIT JA SELVITYKSET SEKÄ NYKYDOKUMENTOINTI... 34 9.1 Nykydokumentointi... 34 10 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 35 11 HENKILÖSTÖ... 35 11.1 Vakinaisen henkilöstön määrä yksiköittäin ja nimikkeittäin... 35 11.2 Työhyvinvointi... 37 11.3 Osaamisen kehittäminen... 38 12 KEHITTÄMINEN... 38 13 YMPÄRISTÖTAVOITTEET... 40 14 TOIMITILAT... 41 15 MÄÄRÄ- JA TALOUSTAVOITTEET... 42 16 KAUPUNGINMUSEON JOHTOKUNTA 2015... 44 17 LAHJOITTAJAT 2015... 45 3

1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO 1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja vaalii Helsingin kaupungin alueen henkistä ja aineellista perintöä sekä kulttuuriympäristöä. Kaupunginmuseossa kävijä kohtaa kaupungin historian valot ja varjot ja voi ammentaa juuriinsa sekä kulttuuritaustaansa liittyvää tietoa ja elämyksiä hyvinvointinsa lisäämiseksi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseona Helsingin kaupunginmuseo tukee paikallismuseoiden työtä ja toimii kulttuuriympäristön asiantuntijana alueellaan. Visio 2018 ja strategiset painopisteet Museon toimintaa ohjaavat visio 2018, strategiset painopisteet ja tavoitteet: 4

Kaupunginmuseon arvot merkitsevät, että kaupunginmuseo vaalii kulttuuriperintöä on Helsingin historian tietopankki on asiakaslähtöinen tekee asiakkailleen Helsingin historiaa tunnetuksi ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet on oikeudenmukainen kohtelee asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, arvostaa heitä ja on yhteistyökykyinen on taloudellinen käyttää museon aineellisia ja henkisiä resursseja järkevästi ja suunnitelmallisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi on asiantuntija kouluttaa ja kehittää henkilöstöään monipuolisesti ja tasapuolisesti ja että kaupunginmuseon henkilöstö sitoutuu noudattamaan museoalan kansainvälisiä eettisiä sääntöjä sitoutuu ja motivoituu työhönsä on valmis uudistumaan ja uudistamaan toimii vastuuntuntoisesti arvostaa työtovereitaan ja omaa työpaikkaansa hyväksyy erilaisuuden henkilöstössä 1.2 Museon organisaatio HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO: TOIMINTAYKSIKÖT HALLINTO Hallintopäällikkö Päivi Elonen - talous - henkilöstö - yleishallinto - atk - kiinteistöt - turvallisuus Museonjohtaja Tiina Merisalo KUVAKOKOELMAT yksikön päällikkö Riitta Pakarinen - tutkimus ja dokumentointi - kuvakokoelma - taidekokoelma - arkistokokoelma - kirjasto - konservointi - arkistopalvelut - kuvalaitos -verkkosivut ja digitaalinen media -maakuntamuseotyö ESINEKOKOELMAT Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss - tutkimus ja dokumentointi - esinekokoelmat - konservointi - kokoelmakeskukset TUTKIMUS- YM. PROJEKTIT JULKAISUT ASIAKAS NÄYTTELYT KULTTUURIYMPÄRISTÖ yksikön päällikkö Anne Mäkinen - tutkimus ja dokumentointi - arkeologia - rakennuskulttuurin/kulttuuriympäristön suojelu ja vaaliminen, viranomaistyö - rakennusosa- ja arkeologinen kokoelma YLEISÖPALVELUT yksikön päällikkö Jari Karhu Museoiden asiakaspalvelut Viestintä- ja markkinointi Museopedagogia ja tapahtumatuotanto Museokauppa - tutkimus - tapahtuma- ja ohjelmatuotanto - opastukset - työpajat, kerhot ja kurssit - elokuvat Näyttelymuseomestarit - museotekniikka - näyttelyrakentaminen - AV-tekniikka 5

1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat Helsingin kaupunki perusti 1906 muinaismuistolautakunnan, jonka tehtävänä oli valokuvaamalla ja aitoja dokumentteja keräämällä tallettaa voimakkaan kasvun johdosta muuttuvaa ja lopullisesti katoavaa Helsinkiä. Helsingin kaupunginmuseo perustettiin 13.6.1911 jatkamaan kunnallisen muinaismuistolautakunnan tehtävää. Kaupunginmuseon kokoelmien perustaksi tulivat raatihuoneen kunnallishistorialliset esineet, kenraali Otto Furuhjelmin 1880-luvulla kaupungin "tulevalle museolle" testamenttaama taidekokoelma sekä muinaismuistolautakunnan runsaan tuhannen kuvan kokoelma. Helsingin kaupunginmuseo on toiminut Keski-Uudenmaan maakuntamuseona vuodesta 1981. Ensimmäinen näyttely avattiin 15.12.1912 Hakasalmen huvilassa. Tuomarinkylän museo avattiin 8.4.1962 Tuomarinkylän kartanon päärakennuksessa ja suljettiin 17.11.2013 osana tuottavuus- ja tilansäästöohjelmaa Kuva-arkisto siirtyi Hakasalmen huvilasta vuonna 1974 Fabianinkatu 9 11:een. Kaupunginmuseon hallinto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1978 Dagmarinkatu 6:een. Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa avattiin 10.9.1980. Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4:ssä avattiin 12.6.1989. Kuva-arkisto siirtyi Fabianinkatu 9 11:stä Dagmarinkatu 6:een 1991. Lastenmuseo avattiin Tuomarinkylän kartanon sivurakennuksessa 7.11.1992 ja suljettiin 15.1.2011 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Raitioliikennemuseo Töölönkatu 51 A:ssa avattiin 21.10.1993. Kaupunginmuseon hallinto, kuva-arkisto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1994 Sofiankatu 4:ään. Sederholmin talo Aleksanterinkatu 16 18:ssa avattiin 23.5.1995. Aika-näyttely ja Museokauppa avattiin 13.3.1996 Sofiankatu 4:ssä. Katumuseo avattiin 18.12.1998 Sofiankadulla ja lopetettiin v. 2011 alussa. Koulumuseo avattiin 8.4.2000 Kalevankatu 39 43:ssa ja suljettiin 31.12.2010 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Voimalamuseo avattiin 10.5.2000 Vanhassakaupungissa ja suljettiin 31.8.2010 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Lasten kaupunki avattiin Sederholmin talossa 21.11.2012 Helsingin kaupunginmuseon johtajat muinaismuistolautakunnan sihteeri, tohtori / sekreteraren för fornminnesnämnden, doktor K. K. Meinander 1911 arkkitehti/arkitekt Nils Wasastjerna 1912 1919 arkkitehti/arkitekt A. W. Rancken 1920 1949 fil. maist./fil.mag. Helmi Helminen-Nordberg 1949 1971 fil. maist./fil.mag. Jarno Peltonen 1971 1979 fil. lis./fil.lic. Marja-Liisa Rönkkö (ent. Lampinen) 1979 1991 fil. maist./fil.mag. Leena Arkio-Laine 1991 2003 fil. maist./fil.mag. Tiina Merisalo 2003 6

Museolautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan puheenjohtajat Valtionarkiston johtaja/direktör för Riksarkivet Reinhold Hausen 1906 1919 yliarkkitehti/överarkitekt Magnus Schjerfbeck 1920 1925 fil. tri/fil.dr Julius Ailio 1926 1929 fil. tri/fil.dr Albert Hämäläinen 1930 1949 professori/prof. Yrjö Nurmio 1950 1955 professori/prof. Eino E. Suolahti 1956 1968 fil. maist./fil.mag. Anni Voipio 1969 1976 hum. kand./kand.hum. Mats Kockberg 1977 1980 lehtori/lektor Laura Collan 1981 1988 ylitarkastaja/överinspektör Maunu Harmo 1989 1992 lehtori/lektor Laura Collan 1993 1996 erikoissuunnittelija/specialprojektör Tuula Kanerva 1997 2000 toimitusjohtaja/verkställande direktör Irina Krohn 2001 2008 fil.kand.,historian tutkija Simo Laaksovirta 2009-2012 fil.maist., pääsihteeri Ville Ylikahri 2013-2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 2015 2.1 Museonjohtajan vuosikatsaus Vuosi 2015 oli kaupunginmuseon suuri muutosvuosi: voimavarat keskitettiin uudistusten suunnitteluun ja toteutukseen, koska käynnissä olivat paitsi uuden kaupunginmuseon tilojen rakentaminen, siihen liittyvä museon palveluiden ja sisältöjen suunnittelu, myös yhteisen kokoelmakeskuksen toteutus ja muutot. Kahden poikkeuksellisen mittavan hankkeen yhtäaikaisuus ja aikataulujen myöhästyminen haastoi koko henkilöstöä, jonka luovuus, venymiskyky ja ammattitaito osoittautuivat jälleen kerran erinomaisiksi. Vuoden päänäyttely oli Hakasalmen huvilassa avattu Musiikkia! Kaupungin soivat muistot, jossa yhteistyötä tehtiin ennätyksellisen kaupunkilaisten joukon kanssa. Hakasalmen runsas vapaaehtoisten pääosin tuottama matineakonserttiohjelmisto teki näyttelyä tunnetuksi tuhansille musiikinharrastajille. Muut tapahtumat, kuten Aikamatka 1930-luvun iltamiin, jossa oli mukana laaja joukko erilaisia yhteiskumppaneita (mm. kuoro, tanssiseura, vintagekeräilijät, martat), sekä yhteistyössä Metropolian kanssa toteutetut Laulumuistoja-tilaisuudet ja Suomen ensimmäiset Klasarireivit saavuttivat erityisen suuren suosion ja myös median kiinnostuksen. Uuden kaupunginmuseon kehittämistyössä keskityttiin palvelukokonaisuuksien suunnitteluun samalla, kun kokeiltiin uudenlaisia toimintatapoja erityisesti kaupunkilaisten osallisuutta kasvattamalla. Sofiankadun Lyhtysalin viimeinen vuosi sujuikin palvelukokeilujen merkeissä: kevätkauden avasi 12 vapaaehtoisen tekemä #Fläsarivalokuvanäyttely, kesällä tilasta tuli matkailijoiden kiinnostuksen kohteita kartoittanut Piha ja syksyllä esillä oli Luotisuora-ääniteos sekä taiteilijan ohjaama vapaaehtoisten 7

kaupunkilaisten yhteisötaideteos. Kokeilujen vuosi huipentui lokakuussa Paluu tulevaisuuteen -tapahtumaan, jossa julkistettiin uuteen museoon tuleva Aikakone ja yleisö pääsi testaamaan Aikakoneen prototyyppejä. Tapahtuma tavoitti aivan uudenlaisia museokävijöitä. Museon kokonaisasiakasmäärä pysyi miltei edellisvuoden tasolla, vaikka näyttelykävijöiden määrässä ei päästykään aivan aiempiin huippulukuihin. Talousarvion tavoitetaso kuitenkin ylitettiin. Museon kuudesta toimipisteestä kaksi eli Sederholmin talon Lasten kaupunki ja Ruiskumestarin talo olivat kiinni koko vuoden. Sen sijaan verkkosisältöjen merkitys näyttää vuosi vuodelta kasvavan ja verkossa asioivien määrä nousikin 28 %:lla jo yli 302 000:een, joka selittyy pitkälti museon Finna-verkkopalvelun suosiosta ja museon verkkosivujen uudistuksesta. Myös sosiaalisen median kontaktien määrää ja julkaisujen kattavuutta kasvatettiin museossa määrätietoisesti ja onnistuneesti moninkertaistaen aiemmat seuraajamäärät. 2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus Vuoden 2015 käyttötalouden tulot ja menot toteutuivat 99 %:sti suhteessa talousarvioraamiin. Tulot olivat 476.702 ja menot 7 686 859 euroa. Talousarvion sitovana eränä oli -7 255 000 euron suuruinen toimintakate. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on -7 210 157, joka on siis 44 843 sitovaa tasoa parempi. 8

Irtaimen omaisuuden perushankintaan varatusta määrärahasta, 405 000 eurosta, sekä 88 000 euron suuruisesta ylitysoikeudesta vuodelta 2014 käytettiin 340 209 euroa. Määrärahasta tehtiin 152.000 euron suuruinen siirtoesitys vuodelle 2016 käytettäväksi yhteisen kokoelmakeskuksen ja uuden kaupunginmuseon hankintoihin, jotka hankkeiden myöhästymisen vuoksi siirtyivät vuoteen 2016. Menot asukasta kohden laskivat hieman edellisvuodesta ollen 12,20 (2014: 12,21). Tuottavuusluku (2012=100) oli 86 ja nousi 9 % edellisvuodesta (79), vaikkakin jäi tatavoitteesta (104). 2.3. Näyttely- ja verkkokävijät sekä muut asiakkaat Museon sitovana tavoitteena talousarviossa oli asiakkaiden lukumäärä 320 000, joka ylitettiin selvästi. Museossa oli kuluneena toimikautena 460 617 asiakasta (2014: 467 107), kävijöitä oli kaikkiaan 433 221 (2014: 438 365), siitä näyttelykävijöitä oli 130 864 (2014: 202 615) ja museon verkkosivuilla oli 302 357 käyntiä (2014: 235 750). Näyttelykävijöiden määrä laski 35 % mm. suositun Lasten kaupungin ollessa suljettuna koko vuoden. Verkkokäyntien määrä puolestaan kasvoi 28 %:lla ennen kaikkea museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen hakupalvelun Finnan ansiosta. 9

Museokaupassa kävi 58 933 (2014: 53 818) asiakasta ja museon elokuvaesityksissä 4 391 (2014: 4 956) asiakasta. Museon asiantuntijapalvelua sai 27 396 (2014: 28 742) ulkopuolista asiakasta. 2.4. Viestintä ja markkinointi Senaatintorin kulmalla toukokuussa 2016 avattava uusi Helsingin kaupunginmuseo työllisti museon markkinointiviestintää koko vuoden ajan. Tiimi oli tiiviisti mukana uuden museon suunnittelussa. Pohjatöitä tulevan museon markkinointiviestintää varten tehtiin kiihtyvällä tahdilla, ja suunnittelu eteni vuoden aikana yhä konkreettisempiin sovelluksiin. Uuden museon tuloa valmisteltiin muun muassa avaamalla kesän alussa 2015 museolle uudet verkkosivut osoitteeseen www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Valmistuneet sivut osoittautuivat toimiviksi ja niiden kävijämäärä saatiin nousuun. Kesällä alkoi myös uuden Helsingin kaupunginmuseon visuaalisen identiteetin työstäminen. Työ saatiin päätökseen vuoden lopussa. Uusi ilme otetaan käyttöön vuoden 2016 puolella. 10

Yksi syksyn painopisteistä uuden kaupunginmuseon viestinnässä oli museoon suunnitteilla olevan Aikakoneen lanseeraus. Aikakoneesta tulee uusinta teknologiaa hyödyntävä tila, johon kuka tahansa voi astua sisään ja kokea menneisyyden Helsingin. Aikakone-projekti esiteltiin Paluu tulevaisuuteen -päivänä 21.10. erittäin onnistuneessa tilaisuudessa, jossa kuka tahansa saattoi testata eri aikakausien kuumimpia uutuushärveleitä, kuten stereoskooppia runsaan sadan vuoden takaa, viewmastereita 1950- ja 1980-luvulta ja uusimpia 3D-virtuaalilaitteita. Vuoden lopussa saatiin päätökseen myös toinen verkkosivuprojekti, jonka myötä kolmelle kaupunginmuseoon kuuluvalle museolle (Hakasalmen huvila, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo) saatiin omat suppeat verkkosivut. Muutos oli osa museon brändihierarkian uudistamista. Vuoden päänäyttely, Hakasalmen huvilan Musiikkia!, sai mediassa hyvin tilaa, muun muassa useampia laajoja, runsaasti kuvitettuja artikkeleita. Näyttelyn runsas tapahtumaohjelma toi tasaisesti julkisuutta pitkin vuotta. Laajinta huomiota herättivät marraskuussa yhteistyössä Metropolian kanssa toteutetut Suomen ensimmäiset Klasarireivit, jotka pääsivät lukuisien lehti- ja radio-osumien lisäksi sekä Yleisradion että MTV:n tv-uutisiin. Sunnuntaiset matineakonsertit tekivät näyttelyä tunnetuksi tuhansille musiikinharrastajille ja heidän läheisilleen. Sosiaalisen median kontaktien määrää ja julkaisujen kattavuutta kasvatettiin museossa määrätietoisesti. Kommentointiin, keskusteluun ja muistelemiseen rohkaistiin. Facebookissa museon pääsivun tykkääjämäärä kasvoi vuoden aikana yli 20 % ja oli vuoden lopussa lähes 6000. Sivun kokonaiskattavuus oli 36000 kuukaudessa. Museon Twitter-tilin seuraajamäärä tuplaantui edellisvuodesta 2 512:een. Parhaimmat päivitykset saavuttivat yli 6000 näyttökertaa. Instagram-tili viisinkertaisti seuraajamääränsä yli 2000 seuraajaan. Musiikkia!- näyttelyn omaa Facebook-tiliä seurasi yli 700 tykkääjää. Uuden kaupunginmuseon suunnitteluprosessia seuraava Facebook-sivu puolestaan pääsi tuhannen seuraajan yli. Kaupunginmuseo näkyi vuoden aikana hyvin julkisuudessa. Mediaosumia printtilehdissä, TV:ssä ja radiokanavilla oli noin 300 ja sähköisessä mediassa noin 400. Sosiaalisen median osumia kertyi vuoden aikana 3 380. Kaupunginmuseon keskeisiä omia viestintäkanavia ovat kahdesti vuodessa ilmestyvä maksuton Sofia-lehti, museon verkkosivut ja sähköinen uutiskirje sekä sosiaalisen median kanavat. Vuoden 2015 lopussa Sofia-lehdellä oli 14599 ja uutiskirjeellä 6 868 tilaajaa. Museon verkkosivuilla www.helsinginkaupunginmuseo.fi oli lähes 170 000 ja www.uusikaupunginmuseo.fi -projektisivustolla noin 12 000 käyntiä. Painettu ohjelma ilmestyi tammikuussa ja elokuussa. Päiväkodeille ja kouluille suunnattu vuoden 2015 opetusohjelma Huviksi ja hyödyksi ilmestyi ja jaettiin tammikuussa. 11

2.5 Asiakastyytyväisyys Kaupunginmuseo jatkoi asiakaspalautteen keräämistä kaikissa museon toimipisteissä. Sähköisiä asiakaskyselyitä tehtiin Sofiankadun ja Hakasalmen huvilan näyttelyissä sekä Työväenasuntomuseossa ja Ratikkamuseossa. Palautetta kerättiin toiminnan kehittämiseksi myös museon verkkosivujen kautta. Asiakastyytyväisyys oli pääosin erinomaisella tasolla. Näyttelyiden osalta parhaimman tuloksen sai Hakasalmen huvilan Musiikkia-näyttely, joka asteikolla 1 5 sai tuloksen 4,41 (n=1333). Museoista kävijöitä viehättivät eniten työväenasuntomuseo (4,47) ja Ratikkamuseo (4,45). Asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,22. 3. KOKOELMAT Muutot leimasivat kaikkea kokoelmatyötä vuonna 2015. Kulttuurihistoriallisen kokoelman muutto kaupunginmuseon ja Helsingin taidemuseon yhteiseen kokoelmakeskukseen Vantaan Turvalaaksoon alkoi Honkanummen kokoelmakeskuksen muuttamisella. Honkanummen kokoelmakeskuksen kokoelmia on inventoitu, pakattu ja kuljetettu koko vuoden ajan, koska vuokrasopimus siellä päättyy maaliskuussa 2016. Uusiin tiloihin keskitetään kokoelmasäilytys, konservointi ja työtilat, joiden kaikkien suunnittelu on vaatinut huomattavasti työaikaa. Sofiankatu 4:ssä sijaitseva arkistomakasiini on pakattu muuttoa varten samoin kuin negatiivi- ja kuvakokoelmat, jotka muuttavat uusiin tiloihin Elefantin kortteliin. Kokoelmien saavutettavuuden ja näkyvyyden näkökulmasta vuonna 2013 avattu Finnaportaali on osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi, ja sen kehittämistä on jatkettu aktiivisesti. Finnan ohella osallistuttiin kokoelmien hallintaa ja hallintakäytäntöjen yhtenäistämistä kehittävään Museo2015 -hankkeeseen. Kaupunginmuseo kuuluu valtakunnalliseen museoiden kartuntaa ja tallennustyötä ohjaavaan TAKO-verkostoon ja osallistui sen julkista elämää dokumentoivan 2. poolin sekä tuotantoa, palveluita ja työelämää tallentavan 4. poolin Palvelut-työryhmän toimintaan. Intendentti Elina Kallio oli TAKO-ohjausryhmän jäsen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke, johon kaupunginmuseo osallistui yhdessä Tampereen museoiden ja Tekniikan museon kanssa, jatkui ja laajeni taidemuseokentälle. Mukaan hankkeeseen tulivat HAM Helsingin taidemuseo ja Tampereen taidemuseo sekä lisäksi Aboa Vetus & Ars Nova -museo. Museoliitto julkaisi hankkeen ensimmäisen raportin Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt. Kokoelmakeskustyö keskittyi muuttoihin. Pakkaamisen ja muuttokuljetusten yhteydessä onnistuttiin parantamaan kokoelmanhallintaa ja kokoelmien säilytystasoa, mikä on asetettu muuttojen tavoitteeksi. Muutot sekä mahdollistavat että pakottavatkin kokoelmainventointeihin. Inventointien ja tietokantoihin luetteloinnin tavoitteina on avata 12

kokoelmia entistä laajemmin asiakkaille Finna-portaalissa. Kokoelmakeskuksissa kehitettiin siksi erityisesti esinevalokuvausta. Kokoelmamuuttojen ja kokoelmien kehittämisen ohella kokoelmayksiköt osallistuivat Musiikkia! -näyttelyn ja Uuden kaupunginmuseon näyttelyiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vuoden lopussa purettiin Sofiankadun Hulluna Helsinkiin -näyttely. Monipuolinen perustyö yhdistettynä muuttoihin ja kasvavaan ohjelmatuotantoon edellyttävät jatkuvasti sekä määräaikaisen työvoiman palkkaamista että ostopalveluiden käyttöä. 3.1. Kokoelmien kartuttaminen ja poistot Esinekokoelmat karttuivat kertomusvuonna seitsemällä hankintaerällä, joissa esineitä on yhteensä 29. Kokoelmasiirtoina/museolöytöinä kirjattiin kymmenen hankintaerää. Ostoja esinekokoelmiin tehtiin yksi. Esinekokoelmista poistettiin 111 numeroitua objektia. Esinekokoelmista poistettiin 111 numeroitua objektia, osa esineitä, osa rakennusosia. Arkistokokoelma karttui 16 hankintaerällä. Yksittäisiksi objekteiksi luokiteltavia niistä oli 45. Diaarista poistettiin yhteensä 157 arkistokokoelman objektia. Taidekokoelma karttui kolmella hankintaerällä. Taideteoksia liitettiin kokoelmiin lahjoitusten kautta yhteensä 86. Taidekokoelmasta poistettiin 64 objektia. Suurin poisto oli Otto Furuhjelmin vanhaa eurooppalaista taidetta käsittävä 58 teoksen kokoelma, joka siirrettiin Helsingin taidemuseo HAM:iin. Valokuvakokoelmiin liitettiin 39 hankintaerää, jotka muodostuivat 1 539 erityyppisestä kuvasta. Kuvaerät saatiin kokoelmiin lahjoituksina, digitaalisina jäljennöskuvauksina, ostoina ja omien valokuvaajien kuvaustuotannosta. Valokuvakokoelmista poistettiin 41 objektia. Oman valokuvaustuotannon osuus kartunnasta oli 733 kuvaa. Pääosa kuvauksista oli rakennetun kulttuuriympäristön dokumentointia kuten purettavat kohteet Kannelmäen ostoskeskus ja Rakennusviraston virastotalo Kasarmikadulla. Merkittävä dokumentointityö oli kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelemien rakennusten kuvaaminen. Lisäksi kuvattiin museon uudet näyttelyt ja museo-objekteja, pääasiassa arkistotallenteita, Finnaportaalia varten. Kaupunginmuseon poistopolitiikka päivitettiin siten, että se tekee mahdolliseksi muiden kuin yksityishenkilöiden lahjoittamien objektien kierrätyksen ja myynnin. Kokoelmapoistot terävöittävät kokoelmahallintaa ja valmistelevat kokoelmakeskusmuuttoja, koska uudessa kokoelmakeskuksessa on viidennes vähemmän säilytystilaa. Suurimmat ja kirjaimellisesti painavimmat poistot tehtiin inventointien jälkeen kaakeliuunikokoelmasta sekä raitiovaunuista. Sekä kaakeliuunien inventointi että raitiovaunujen osallistava merkitysanalyysi jäntevöittivät kokoelmia sisällöllisesti. Poistetuille objekteille löytyi käyttäjiä, jotka jatkavat objektien elämänkaarta museokokoelman ulkopuolella. 13

3.2. Kokoelmanhallintajärjestelmä, kokoelmien digitointi sekä open data Mediaksi-kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöä ja kehittämistä jatkettiin kertomusvuonna tilaamalla järjestelmätoimittajalta harkitusti muutostöitä. Painopisteinä kehitystöissä olivat digitaalisen kuvanhallinnan sujuvoittaminen, aineistojen avaaminen julkisessa tietoverkossa ja Museo 2015 -hankkeen tuottamien luettelointiohjeiden huomioiminen. Rajapinta Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) Finna-hakupalveluun otettiin käyttöön vuonna 2014, ja kaupunginmuseo avasi palvelussa oman Finna-näkymän. Vuonna 2015 kokoelmia avattiin Finnassa open data -periaatteen mukaisesti eri tietokannoissa yhteensä 13 106 kpl (Finnan kokonaisluku vuoden 2015 lopussa 41 623): FOTO KAMU ja KAMA yhteensä TEOS RAKU 2015 36 145 3 990 132 1 356 2014 25 580 1 654 124 1 159 Finnassa tullaan julkaisemaan vaiheittain kaikki Mediaksi-kokoelmanhallintajärjestelmään luetteloitu ja kuvin varustettu kokoelma-aineisto, joka on lainsäädännön ja sopimusten puitteissa mahdollista julkaista avoimessa tietoverkossa. Julkaistavista tiedoista poistetaan tarvittaessa ne, joiden julkaisemiseen ei ole lupaa. Kuvailutieto (metadata) tarjotaan Finnan kautta avoimena datana CC0-lisenssin mukaisesti. Kuvien julkaisulisensiksi muutettiin kansainvälinen Creative Commons Nimeä 4.0 (CC BY 4.0) -lisenssi. Ne ovat siis vapaasti käytössä ja muunneltavissa, mutta lisenssi edellyttää, että lähde ja tekijä mainitaan. Museon edustaja osallistui KDK-asiakasliittymäkonsortion toimintaan yhdessä muiden museoalan edustajien kanssa. Konsortioryhmä on asiakasliittymäkonsortion jäsenten yhteistyöelin, joka linjaa Finna-palvelun kehittämistä sekä suunnittelee ja seuraa sen toimintaa. Lisäksi kaupunginmuseolla oli edustaja Finnan käytettävyystyöryhmässä. Esinekokoelmista tallennettiin Mediaksi-kokoelmanhallintajärjestelmään vuoden aikana pääasiassa inventoituja, näyttelyihin tulevia sekä uutta kartuntaa olevia esineitä yhteensä 990 tallennetta. Esinetietokannan tallenteiden yhteismäärä oli vuoden lopussa 66 370 tallennetta. Valokuvakokoelmista tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 4 882 valokuvaa tietoineen. (2014: 3 501). Vuoden päättyessä Valokuvat-tietokannassa oli yhteensä 65 818 (2014: 60 936) objektia. Arkisto-objekteja tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 1 463. Vuoden loppuun mennessä arkistotietokannassa oli aineistoa yhteensä 25 550 tietuetta. 14

Taidekokoelman teoksia tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 151. Vuoden päättyessä taideteostietokannassa oli luetteloituna yhteensä 5 543 teosta. Nykydokumentointiprojektien yhteydessä syntyneitä tekstejä ja äänitteitä tallennettiin kertomusvuonna Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmän teksti-tietokantaan 4 tallennetta ja äänitietokantaan 1 tallennetta. Tekstitietokannan tallenteiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 858, äänitietokannan vastaavasti 63 ja videotietokannan 62. Kulttuuriympäristöyksikössä siirrettiin 159 helsinkiläisen rakennuksen inventointitiedot kuvineen Finnaan kaikille avoimeen hakupalveluun. Rakennuskulttuuriin ja arkeologiaan liittyvien valokuvien osuus Valokuvat-tietokantaan viedyistä oli 1 723 kpl, joista 121 vietiin Finnaan. Arkeologisia tallenteita luetteloitiin 285. 2015 2014 2013 453 894 963 484 6 161 92 329 454 088 962 723 6 101 92 044 454 098 955 837 6 090 91 992 91 920 65 818 5 543 9 787 89 959 60 936 5 409 9 502 86 975 57 893 5 389 8 152 Kokoelmien laajuus (tallennemäärä) - esinekokoelma arkistokokoelmat Kulttuurihistoriallinen kokoelma yhteensä - valokuvat - taide - arkeologiset kokoelmat Sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään Mediaksiin luetteloidut objektit - esine- ja arkistokokoelmat - valokuvat - taide - arkeologiset kokoelmat 3.3. Yksityisiä lahjoituksia ja ostoja Restel Ravintolat Oy lahjoitti Hakasalmessa avattuun Musiikkia! -näyttelyyn Musiikkitalon kahvilan teatteriastiasetin, joka otettiin käyttöön Musiikkitalon avautuessa vuonna 2011. Leikkikalukokoelmia täydennettiin Töölön Urheilukadulla asuneiden sisarusten 1940 1950lukujen leluilla kuten pikkunuken muovikehdolla ja puisella Jeep -leluautolla. Lahjoitukseen kuuluu myös Kulosaaressa toimineen Luhti Oy:n valmistama rakennussarja MEKA 13. Osoitteesta Huvilakatu 25 saatiin treenikämpän sisustusta sekä haastattelu. Talon kellarissa olleessa treenikämpässä harjoittelivat Horsman veljekset 1960-luvulla sekä viereisessä talossa asunut Kirka ja samassa talossa asunut Frederik. Esinekokoelmiin ostettiin helsinkiläisen kultaseppä Mårten Fahlströmin (mestarina 1788 1829) valmistamat kaksi hopeista ryyppykuppia. Kädensijalliset ryyppykupit täydentävät paitsi Fahlströmin tuotantoa myös hopeisten juoma-astioiden valikoimaa kaupunginmuseon kokoelmissa. 15

Valokuvakokoelmiin saatiin lahjoituksena useamman valokuvaamon tuotantoon ja historiaan liittyvää aineistoa. Kalliossa toimineen Foto Vihervuoren negatiivit käsittävät tyypillisiä ammattikuvaajan 1960-1970 luvulla ottamia henkilökuvia: lapsi,- rippi,- ylioppilas- ja hääkuvia. Niin ikään Kalliossa toimineiden Hilda ja Martti Heikkilän jäämistöstä kokoelmaan saatiin lasinegatiiveja, jotka valottavat perheen kotielämää. Lindbohmin valokuvaajasisarusten lasinegatiivikokoelma täydentyi sisaruksia esittävillä valokuvilla. Lisäksi kokoelmaa täydennettiin Signe Branderin sukuun liittyvillä valokuvilla. Arkistokokoelmaan tallennettiin Alexandra Wavulinin päiväkirjat vuosilta 1912-1929. Wavulinin suku liittyy tiiviisti Lauttasaaren ja Helsingin historiaan. Päiväkirjat sisällissodan ajalta ja sitä ympäröiviltä vuosilta kertovat poikkeusolojen elämästä pääkaupungissa ja lähiympäristössä. Aihepiiriä täydentää myös lahjoituksena saatu, vuonna 1918 myönnetty matkustuslupa Helsingistä Pukinmäkeen. Soittotuntimuistokyselyn yhteydessä kokoelmiin saatiin 1970-luvulla käytössä olleet nuottivihkot niihin liittyvine tarinoineen. Helsingin sairaaloiden historiasta kertova aineisto täydentyi ehdotuksella kirurgisen sairaalan suunnitelmaksi sekä ylilääkäri Väinö Seppäsen päiväkirjamuistiinpanoilla Helsingin kaupungin tuberkuloosisairaalan rakennusvaiheista ja alkuvuosien toiminnasta. Taidekokoelman merkittävin lahjoitus saatiin arkkitehti Jonathan Moorhouselta, jonka luonnoskirjoja vuosilta 1994-2009 liitettiin kokoelmiin. Luonnoskirjojen lyijykynäpiirustukset esittävät pääasiallisesti Helsingin katunäkymiä sekä rakennuksia ulkoa ja sisältä. Luonnokset on kaikki piirretty suoraan paikalla luonnonvalossa. Kokoelmaa täydennettiin myös koululaisten piirustusten osalta: koulupoikien 1910-luvulla piirrettyjen sotajoukkoja ja rakennuksia esittävien töiden voidaan katsoa kuvastavan ensimmäisen maailmansodan tapahtumien vaikutusta lasten elämään. 3.4. Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia Helsingin kaupungin rakennusvirasto lahjoitti museolle 1970-luvun lopun pysäköintimittarin ja Helsingin kaupungin liikennelaitos Kaisaniemen metroaseman käytöstä poistetut kilvet, kun Helsingin kaupunginhallitus päätti muuttaa aseman nimeksi Helsingin yliopisto (Helsingfors universitet) yliopiston 375-vuotisjuhlan johdosta. Arkistokokoelmaan tallennetut Varhaiskasvatusviraston ja Ympäristökeskuksen tapahtumajulisteet aivan viime vuosilta tuovat ajallista jatkuvuutta kaupungin toiminnasta kertovien julisteiden kokoelmaan. Kuvakokoelmat ja Pelastuslaitoksen Palomuseo käynnistivät virastojen välisenä yhteistyöhankkeena kaupunginmuseolle siirtyvän Palomuseon valokuvakokoelman digitoinnin ja luetteloinnin museon tietokantaan. Kokoelmassa on n. 60 000 kuvaa. 16

3.5. Tallennustyönjako Kaupunginmuseolle valtakunnallisessa TAKO-tallennustyönjaossa määritellyt alueet ovat: Julkinen liikenne Kunta palveluntarjoajana Pääkaupunki elinympäristönä Pääkaupunki matkailukohteena Kokoelmatyö on kohdistunut erityisesti julkiseen liikenteeseen ja raitiovaunukokoelmaan, jossa esinekokoelmayksikkö toteutti merkitysanalyysihankkeen yhteistyössä liikennelaitoksen, Suomen Raitiotieseura ry:n ja Oy Stadin Ratikat Ab:n kanssa. Merkitysanalyysikeskusteluissa saatu tieto nosti raitiovaunujen museoarvoa. Merkitysanalyysin lopputuloksena kokoelman 17 raitiovaunusta päätettiin poistaa kuusi ja siirtää ne takaisin HKL:lle, joka hyödyntää niitä mahdollisesti museoliikenteessä sekä varaosina ja etsii osalle ehkä ostajan. Yhteistyö raitiovaunuista kiinnostuneiden yhteisöjen ja kaupunginmuseon välillä hyödytti näin aidosti kaikkia osapuolia. Valokuvakokoelma karttui Kunta palvelun tarjoajana -vastuualueen osalta Helsingin tuberkuloosisairaalan rakennusvaiheita esittävillä valokuvilla sekä Hanasaaren D-voimalan näkymillä. Pääkaupunki elinympäristönä -vastuualueeseen puolestaan kuuluvat valokuvat, joihin on tallentunut perheiden ja koululuokkien arkea sekä katutapahtumiin liittyviä otoksia esimerkiksi vuoden 1941 maaottelumarssista. 3.6. Kokoelmien hoito ja konservointi Musiikkia! -näyttelyn konservoinnin lisäksi konservaattorit aloittivat jo Uuden kaupunginmuseon keväällä 2016 avattavien kahden näyttelyn, Helsingin valitut palat ja Lasten kaupunki, objektien konservoinnin. Kokoelmien hoidon resurssit keskitettiin ensisijaisesti Honkanummen kokoelmakeskuksen muuttoon. Honkanummella säilytetyt helsinkiläisyritysten ja virastojen historiasta kertovat objektit kuten ulkomainokset ja julkisen tilan kalusteet ovat usein suurikokoisia. Niiden säilytys- ja kuljetuspakkausten tulee olla esineille turvallisia, mutta samalla tilaa säästäviä. Ennen muuttokuljetuksia konservaattorit kuntokartoittivat esineet ja suunnittelivat pakkaukset yhdessä museomestarien kanssa. Esineet myös valokuvattiin Finna-portaalia varten. Arkistokokoelmassa keskityttiin julistekokoelman inventoinnin loppuun saattamiseen. Karttakokoelman inventointi eteni tonttikarttoihin, joiden luettelointitietoja täydennettiin ja niihin liittyviä asiakirjoja jäljitettiin ja palautettiin alkuperäiseen yhteyteensä kokonaisuuksiksi. Sofiankadun arkistomakasiinin järjestelytyö kohdistui arkistokokoelman lisäksi makasiinissa säilytettyihin museon tutkimusaineistoihin sekä museon historiasta kertovaan aineistoon. Ne järjestettiin omiksi arkistokokonaisuuksikseen, joista laadittiin arkistoluettelot. 17

Taidekokoelman kipsiveistoksia inventoitiin ja tiedot kuvineen tallennettiin tietokantaan. Lopuksi veistokset pakattiin muuttoa varten. Lisäksi konservaattori arvioi taidekokoelman teoksen kunnon muuttopakkaamisen näkökulmasta. Arkeologisia tallenteita huollettiin 415 kappaletta. Opetus- ja kulttuuriministeriön Hankalat kokoelmat muutossa -avustuksella palkattu konservaattori teki kuntokartoituksen ja pakkasi valokuvakokoelman 163 vanhinta lasinegatiivia ja uniikkikuvaa. Kuvalaitoksella digitoitiin lisäksi käsittelyn yhteydessä havaittuja huonokuntoisia ja tuhoutumisvaarassa olevia vedoksia, negatiiveja ja dioja. Kokoelmalainoja voitiin muuton vuoksi myöntää vain rajoitetusti. Esinekokoelmista lainattiin kuitenkin seitsemän objektia taiteilija Jeremy Dellerin IHME-festivaalilla esillä olleeseen Saa koskea! teokseen. Osallistava teos edellytti lainasta vastanneelta konservaattorilta myös teoksen avustajien perehdyttämistä. Taidekokoelmista annettiin vuoden aikana kaksi teosta lainaan. Näistä mainittakoon keväällä 2015 Tampereella avattuun Museo Milavidaan lainattu Olga von Tobiesenin interiöörimaalaus, jonka aihe liittyy Milavidan asukkaisiin. 3.7. Kuvalaitos ja digitointi Kuvalaitoksella on asiakastöiden rinnalla jatkettu kokoelmien vanhimpien valokuvavedosten ja negatiivien digitointia ja digitoitu uusien hankintaerien aineistoja mm. valokuvaaja Harri Aholan tuotantoa 1970-luvulta. Arkistokokoelman osalta laajin digitointiprojekti oli noin kolmensadan julisteen valokuvaaminen. 3.8. Kirjasto Helsingin kaupunginmuseon kirjaston kokoelmat käsittävät lähinnä museoammatillista tutkimuskirjallisuutta sekä museoesineiksi luokiteltuja kirjoja. Kirjasto palvelee kirja- ja lehtikokoelmiensa sekä tietokantojensa avulla museon työntekijöitä. Museon ulkopuolelle aineistoa ei lainata, mutta kirjasto antaa kaupungin historiaa koskevaa tietopalvelua. 4 NÄYTTELYTOIMINTA 4.1 Museot ja näyttelyt Sofiankatu 4 Hulluna Helsinkiin 12.6.2013 5.12.2015 Kuvapareja 5.10.2014 6.1.2015 #fläsäri 23.1. 30.4.2015 Piha 16.6. 30.8.2015 Luotisuora 10.9. 18.10. Hakasalmen huvila Musiikkia! 11.3.2015 - Sederholmin talo Suljettuna uuden kaupunginmuseon peruskorjaustyömaan vuoksi 18

Ruiskumestarin talo Pikkuporvariskoti 1860-luvun Helsingissä; suljettuna kosteusvaurioiden vuoksi keväästä 2013Raitioliikennemuseo Vuosisadan ratikkamatka Työväenasuntomuseo Työläiskoteja 1910-luvulta 1980-luvulle Musiikkia! Kaupungin soivat muistot 11.3.2015 Hakasalmen huvilan Musiikkia! -näyttely kertoo musiikin historiasta uudella tavalla, joka haastaa musiikkimuseoiden perinteisen kerronnan. Viisi vuotta valmistellussa näyttelyssä päärooliin on nostettu tavalliset musiikinystävät, kuuntelijat ja harrastajat. Järjestelmällisen musiikinhistorian läpikäynnin sijaan on nostettu esiin välähdyksiä musiikin moninaisuudesta Helsingissä ja musiikkikokemuksia, jotka mahdollisimman moni voi jakaa. Värikäs ja visuaalisesti kiehtova näyttely tarjoaa uuden tutkimuksen tuoreita näkökulmia sekä elämyksiä ja toimintaa kaikille aisteille. Uudenlainen musiikkinäyttely on otettu innostuneesti vastaan ja laaja mediahuomio on tuonut näyttelyyn kävijöitä. Suurimman suoison ovat saaneet näyttelyn toiminnalliset osat, erityisesti tanssi- ja laulupelit. Musiikkia! -näyttelyn tapahtumaohjelmassa korostuvat osallisuus ja toiminnallisuus kuten itse näyttelyssäkin. Tapahtumia on tuotettu eri yhteistyötahojen kanssa, muun muassa oppilaitosten, musiikin- ja tanssinharrastajien, faniyhdistysten, tutkijoiden ja marttojen kanssa. Erityisen suurta innostusta yleisössä on herättänyt mahdollisuus pitää konsertti Hakasalmen huvilan salissa. Hakasalmen huvilassa järjestettiin 35 sunnuntaimatineakonserttia ja 19 muuta konserttia. Musiikkia!-näyttelyn tapahtumaohjelma Helsingin diskohistoriaa tanssien (19.3.) Maakuntalaulujen Suomi -yhteislaulutilaisuus (16.4.) Soiva kaupunki -lastentapahtuma (26.4.) Euroviisulauantai (9.5.) Stadin kadonneet styget (12.6.) Improvisaatiokonsertti ja rockpiknik (20.8.) Soitinten lumo -lastentapahtuma (5.9.) Ystävänä orkesteri (19.9.) Soittotuntien klassikot konsertti (3.10.) Laulumuistoja -yhteislaulutilaisuus (4 tilaisuutta 6. 27.10 välisellä ajalla) Aikamatka iltamiin (15.10) Tuntemattomat tutut laulut kaksikielinen yhteislauluilta (5.11.) Klasarireivit (26.11.) 19

Adventin avaus (29.11.) Suomen musiikkimuseo ry:n syysseminaari (4.12.) Joulun historiaa joululaulujen kautta -yhteislaulutilaisuus (10.12.) Sofiankatu 4:n Lyhtysalin kokeelliset näyttelyt: #Fläsari, Piha ja Luotisuora Vuonna 2016 avattavaa uutta kaupunginmuseota silmällä pitäen Sofiankatu 4:n Lyhtysalin tila muuttui vuoden 2015 ajaksi museon uusien palveluiden kokeilutilaksi. Tavoitteena oli kokeilla ja luoda museoon pysyviä osallistavan suunnittelun toimintamalleja ja käytäntöjä. 23.1. Lyhtysalissa avautui 12 vapaaehtoisen kaupunkilaisen suunnittelema valokuvanäyttely #fläsäri. Museon tavoitteena kokeilussa oli oppia ja saada kokemusta yhteissuunnittelusta kaupunkilaisten kanssa. Kaupunginmuseo sai Museovirastolta 23 000 euroa avustusta Yhteissuunnittelulla innovatiivisia toimintamalleja Uuteen kaupunginmuseoon hankkeeseen, jonka turvin kokeilut Lyhtysalissa jatkuivat kesällä ja syksyllä. Kesäkuussa 16.6. Lyhtysali muuttui Pihaksi, jossa museovierailla ja erityisesti kaupungissa vierailevilla matkailijoilla oli mahdollisuus oleskella elämyksellisessä, kevyesti aktivoivassa oleskelutilassa. 10.9. 18.10. Lyhtysalin valtasivat äänimaisemat taiteilija Mikko Haapojan Luotisuoraääniteoksen myötä. Teokseen liittyi yhteisötaiteilija Elina Ahon ja kolmentoista vapaaehtoisen kaupunkilaisen tilaan tuottama yhteisötaideteos. Lyhtysalin kokeilujen vuosi huipentui lokakuussa Paluu tulevaisuuteen päivään 21.10. jolloin uuteen museoon tuleva Aikakone julkistettiin ja yleisö pääsi testaamaan Aikakoneen prototyyppejä. Lyhtysalin kokeilujen tulokset ja kokemukset hyödynnetään vuonna 2016 avautuvan Uuden kaupunginmuseon palveluiden suunnittelussa ja sisäisten työskentelytapojen kehittämisessä. 4.2 Näyttelykävijät Helsingin kaupunginmuseossa kävi vuoden 2015 aikana 130 864 kävijää. Museoissa kävi vuoden 2015 aikana keskimäärin 18,65 kävijää/aukiolotunti (2014: 24,66). Eniten kävijöitä oli Sofiankatu 4:ssä, jossa Hulluna Helsinkiin -näyttely oli 5.12. avoinna viimeistä päivää. Kävijämäärät museoittain: 2011 2012 2013 2014 2015 Sofiankatu 4 37 222 47 810 44 088 55 108 54 729 Hakasalmen huvila 38 231 26 633 41 758 87 845 36 678 20

Sederholmin talo 33 753 35 462 70 589 23 960 0 Työväenasuntomuseo 4 504 4 735 5 120 5 780 6 756 Ruiskumestarin talo 5 287 4 526 292 0 0 Tuomarinkylän museot 8 349 9 408 11 825 0 0 Ratikkamuseo 36 489 29 070 28 355 29 922 32 701 163 835 157 644 202 027 202 615 130 864 YHTEENSÄ Museon verkkosivut - käyntejä 149 487 190 952 230 750 302 357 5 YLEISÖPALVELUT 5.1. Museoiden aukioloajat Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, oli avoinna (2.1. 5.12) arkisin ma pe klo 9 17, to klo 9 19 ja viikonloppuisin klo 11 17. Hakasalmen huvila oli 11.3. 31.12. avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11 17. Torstaisin museo oli avoinna klo 19 saakka. Ratikkamuseo oli avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 11 17. Kausimuseoista Työväenasuntomuseo oli avoinna koko kesän (15.4. 28.10.) keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 17. Ruiskumestarin talo oli rakennuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien johdosta suljettuna koko vuoden. 5.2. Museo oppimisympäristönä Helsingin kaupunginmuseon opetuspalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille kohderyhmille: päiväkodeille, kouluille ja muille oppilaitoksille, sekä erilaisille järjestöille ja yhdistyksille. Lisäksi museopedagogia tukee osaltaan Helsinkiin eri tahoilta muuttaneiden kotoutumista. Myös ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen on kuulunut toimintaan. Ohjelmaa tarjottiin ensi sijassa Hulluna Helsinkiin -näyttelyssä sekä maaliskuusta alkaen Musiikkia!-näyttelyssä. Työväenasuntomuseossa ja Ratikkamuseossa oli teemaohjelmaa syyskaudella. Pääpaino oli tulevan Uuden kaupunginmuseon sisältöjen ja ohjelmien ja uusien toimintaperiaatteiden suunnittelussa. Opetusryhmä alkoi vuoden 2015 aikana julkaista opettajille ja varhaiskasvattajille suunnattuja oppimisen uutiskirjeitä, jotka korvaavat perinteiset postitukset kohderyhmille. 21

Uutiskirjeiden sisällöt vaihtelevat kohderyhmän mukaan. Ohjelmat julkaistaan myös Kulttuurikeskuksen Kultus-sivustolla ja museon omilla verkkosivuilla. Kaupunginmuseon opetustiimi koostuu viidestä museolehtorista ja kahdesta työpajaohjaajasta. Opetuspalvelut koostuvat näyttelyopastuksista, luennoista, esitelmistä, tietopalveluista, kursseista, kerhoista, työpajoista sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjauksesta. Ammattitaitoa on täydennetty koulutustilaisuuksilla sekä opintomatkoilla. Opetustiimin jäsenet ovat olleen aktiivisesti mukana tuottajina tai työryhmän jäseninä toukokuussa 2016 avattavan Uuden Kaupunginmuseon sisältösuunnittelussa sekä näyttelyissä että palvelukokonaisuuksissa. Kertomusvuonna opastettuja ryhmäkävijöitä oli 10 565 (2014: 12 003). Vähennystä edellisvuoteen oli 7 %. Asiakastyytyväisyys opetuspalveluihin asteikolla 1 5 mitattuna oli erinomainen 4,53 (n=81) Pedagogisen ryhmän lisäksi näyttelyissä on toiminut oppaina museon tutkijoita sekä tuntioppaita. Teemaopastukset ja työpajat lapsille ja nuorille 1800-luvun Helsinki -teemaopastukset Hulluna Helsinkiin -näyttelyssä yläkouluille sekä lukioille ja toiselle asteelle tammikuusta huhtikuuhun ja lokakuusta marraskuuhun. Lyhyen opastuksen jälkeen oppilaat saivat ryhmissä arvioida näyttelyn esinettä/esineitä ja lopuksi kertoa havaintonsa toisille. Matka isovanhempien aikaan 5-7 -vuotiaille Sofiankadulla helmikuussa Menneisyyden jäljillä - Arkeologian työpajat 4-6-luokille maaliskuussa kolmen päivän ajan. Koululaiset tutustuivat työpajassa arkeologin työhön ja vanhan Helsingin elämään kaivauslöytöjen valossa. Oppilaat saivat ryhmissä pohtia, mitä näytteillä olevat kaivauslöydöt kertovat helsinkiläisten elämästä. Työpaja soveltui historian opiskelun aloittaneille peruskoululaisille 4. luokasta ylöspäin. Karannut sirkushevonen -teemaopastus 5-7-vuotiaille oli Hulluna Helsinkiin -näyttelyssä maalishuhtikuussa ja syyskuussa. Sirkushevosta etsiessään lapset saivat kuulla mielenkiintoisia tarinoita entisajan helsinkiläisistä, heidän lapsuudestaan ja kaupungin eläimistä. Reitin varrelta oli vihjeitä, jotka auttoivat sirkushevosen etsimisessä. Lopulta hevosen hirnunta johdatti lapset oikealle paikalle ja hevonen ehti kuin ehtikin esiintymään illan sirkusnäytöksessä. Kotikulmat kartalle -työpaja järjestettiin maaliskuussa (11 kertaa). Se sovellettiin sekä esikouluikäisille että alakoululaisille. Työpajassa tutustuttiin vanhoihin karttoihin ja parityönä työstettiin oma kartta. Huhtikuussa järjestettiin yhteistyötuotantona Musiikkia!-näyttelyssä Soiva kaupunki -musiikkiopastuksia Metropolia Ammattikorkeakoulun varhaisiän musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat olivat suunnitelleet dramatisoituja musiikillisia kierroksia eri puolille näyttelyä. Yhteistyö oli onnistunut ja sekä järjestäjät että yleisö olivat tyytyväisiä. Kaksiviikkoinen teema päättyi 26.4. sunnuntaina koko perheen Soiva kaupunki -tapahtumaan, jossa opiskelijat kierrättivät lapsia perheineen musiikillisia reittejä. Lisäksi Hakasalmen yläsalissa oli Reippaiden äitien ja Kenkävaahto-lauluyhtyeiden konsertit sekä Brahenpuiston lapsibaletin esitys. Vaikka sää oli sateinen, yleisöä oli yli 300. 22

Musiikkia!-näyttelyssä toteutettiin huhti-toukokuussa ja syksyllä teemaopastuksia esikoululaisille ja alakoululaisille. Päiväkoti- ja alakoululaiset tutustuivat teemaopastuksella monenlaiseen musiikkiin ja sen rooleihin ihmisten arjessa ja juhlassa. Kierroksella opeteltiin myös valssin askelia ja lopuksi tanssittiin diskomusiikin tahdissa. Sofiankadun museossa ja lähiympäristössä oli huhti- ja toukokuussa yläkouluille suunnattu toiminnallinen teemaopastus Helsingin helmet -pikasuunnistus ja selfiet. Ideana oli perehdyttää aluksi Senaatintorin ympäristöön ja lähettää osallistujat sitten pareittain kuvaamaan ryhmästään selfien jonkin tutun rakennuksen luona. Lopuksi museolla käytiin läpi tulokset. Senaatintori -kävelykierrokset Senaatintorin ympäristössä peruskoulun yläluokille, lukioille ja toisen asteen oppilaitoksille touko- ja syyskuussa tutustuttivat paikan historiaan ja autonomian ajan Helsinkiin. Koti Kirstinkujalla järjestettiin Työväenasuntomuseolla esikoululaisille ja 1. 2. luokkaisille syys- ja lokakuussa Lokakuussa Musiikkia!-näyttelyssä oli sellisti Jussi Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin Sibeliuksen tarina -koulukonserttien sarja lokakuussa. He kertoivat draaman ja musiikin keinoin Sibeliuksen tarinaa noin yhdeksällesadalle alakoululaiselle. Kiitetty esitys tuotettiin yhteistyössä Konserttikeskuksen kanssa. Musiikkimatka järjestettiin 5-7 -vuotiaille Hakasalmessa marraskuussa Ratikkamuseossa oli marraskuussa Kadonneet matkalaukut -teemaopastuksia 4-6 -luokkalaisille. Laukuista löytyneiden esineiden, kirjeiden ja valokuvien avulla oppilaat saivat tehtäväkseen selvittää millaiset ihmiset olivat unohtaneet laukkunsa raitiovaunuihin. Tulkinnoissa harjoitettiin luovuutta ja tutustuttiin erilaisiin historiallisiin lähteisiin. Kaupunginmuseon ruotsinkieliset teemaopastukset 2015 1800-talets Helsingfors, Helsingfors stadsmuseum Cirkushästen på rymmen, Helsingfors stadsmuseum Galen i Helsingfors, Helsingfors stadsmuseum Helsingfors juveler, Helsingfors stadsmuseum Musik! Stadens gårdag i toner, Villa Hagasund Senatstorget rundtur i stadskärnan Sibelius berättelse, Villa Hagasund Livet på Kristinegränden, Arbetarbostadsmuseet Norr om Långa bron, Arbetarbostadsmuseet Ohjelmaa aikuisille ja koko perheelle 2015 Muistojen matkalaukku - avoin muistelutilaisuus Sofiankadulla, teemana kauneusmuistot (21.1.) Muistojen matkalaukku - avoin muistelutilaisuus Sofiankadulla, teemana koulumuistot (18.2.) Pula-ajan parhaat niksit -työpaja aikuisryhmälle, maksullinen (20.3.) Meidän suvun paikat -työpaja (22.3.) Käsityökeskiviikko Työväenasuntomuseossa (6.5.) Käsityökeskiviikko Työväenasuntomuseossa (3.6.) 23

Puutarhajuhla ja sen yhteydessä pula-aikatyöpaja Työväenasuntomuseossa (5.6.) Helsinki-päivä Sofiankadulla ja Hakasalmen huvilassa (12.6.) Käsityökeskiviikko Työväenasuntomuseossa (12.8.) Taiteiden Yö Sofiankadulla, Työväenasuintomuseossa ja Hakasalmen huvilassa (20.8.) Käsityökeskiviikko Työväenasuntomuseossa (9.9) Soittotuntien klassikot -muistelutilaisuus Hakasalmessa (3.10.) Laulumuistoja - muistelutilaisuudet yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa (4 tilaisuutta 6. 27.10 välisellä ajalla) Käsityökeskiviikko Työväenasuntomuseossa (7.10.) Back to the future -tapahtuma Sofiankadulla (21.10.) Adventin avaus Sofiankadulla ja Hakasalmessa sekä joulukoristetyöpajat Adventin avauksessa Sofiankadulla (29.11.) Muistojen matkalaukku - avoin muistelutilaisuus Sofiankadulla., teemana joulumuistot (2.12.) Tieteiden yön (8.1.) teemana oli Sattuma ja museon omat tutkijat esitelmöivät: Heini Hämäläinen: Sattuman satoa löytöjä Senaatintorin hautausmaakaivauksilta Anne Mäkinen: Rakennuksia helsinkiläisille kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher Elina Kallio: Sattuman kautta museon kokoelmiin Marcus Haga: Mestari Sohlberg ja Galateian riemukulku Marcus Haga: Komeron kätköistä varmuusvarasto pahan päivän varalle Tuomas Myrèn: Valokuvauksen ensiaskeleet modernisoituvassa museossa Satu Savia: Huumorin varjolla pilakuvia kokoelmista City-inventointiin liittynyt keskustelutilaisuus museolla 26.2.2015 aiheena Helsingin muuttuva kaupunkikuva ja uudempi rakennusperintö. Keskustelijoina apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän perustaja Mikko Särelä, rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti Henna Helander, taidehistorian dosentti Anja Kervanto Nevanlinna ja arkkitehti prof. emeritus Vilhelm Helander. Helsingin keskustan modernismi puhutti, jopa niin, että Ruman kaunis Helsingin city päätyi Ylen pääuutisten aiheeksi 27.2.2015. Lyhtysali toimi StreatHelsinki -katuruokatapahtuman yleisölle avoimena ruokasalina maaliskuussa Toimintaa museon seinien ulkopuolella Museolla on tällä hetkellä kahdeksan Muistojen matkalaukkua ja lisäksi yksi on lainassa Föreningen för Drama och Teater rf:llä. Museon laukuista kaksi on ennen kaikkea Kulttuurikaverien käytössä. Laukut olivat vuoden aikana lainassa n. 70 paikassa, lähinnä palvelutaloissa ja vanhustenkeskuksissa. Tänä vuonna käynnistettiin yhteistyö Kulttuurikaverien kanssa Muistojen matkalaukkujen tiimoilta. Kaverit saivat omat laukkunsa ja työpajaohjaaja järjesti kaksi koulutustilaisuutta niiden käytöstä. Kulttuurikaverit käyvät laukkujen kanssa palvelukeskuksissa, -taloissa ja muissa hoitolaitoksissa ja näyttävät laukkuja sekä ryhmissä että yksilökäynneillä. Kesäkuussa pidettiin Muistojen matkalaukku -aiheinen seminaariesitelmä draamaesityksineen yhteistyössä Föreningen för Drama och Teater rf:n (DOT) kanssa. Matkalaukut saivat uusia yleisöjä museolla järjestettyjen kaikille avointen muistelupajojen, kansainväliselle yleisölle pidetyn seminaariesitelmän ja kulttuurikaveriyhteistyön myötä. Painotus museon roolissa alkaa kääntyä selkeämmin käyttäjäkoulutuksen suuntaan. 24

Työpajaohjaajan vetämiä muistiaisia museon ulkopuolella oli kuluneena vuonna 5 kpl. Kulttuurikaverien vetämiä muistiaisia oli 37 kpl. Muistelijoita matkalaukkujen äärellä oli kuluneena vuonna yli 1 500. Johanna Björkman ja Aura Kivilaakso puhuivat taidehistorian Tahiti-konferenssissa Jyväskylässä otsikolla: Kun Helsinkiin rakennettiin City Keskustan liikerakennukset ja modernismin rakennusperinnön arvot. Konferenssiin liittyen ilmestyi Tahiti taidehistoriaa tieteenä 4/2015 numerossa ko. puheenvuoroon liittynyt artikkeli. Kulttuuriympäristöyksikkö järjesti yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa Silakkamarkkinoiden aikaan Instawalk-kävelykierroksen, jossa rakennustutkija kertoi Kauppatorin historiasta. Yhteistyötapahtumia museon ulkopuolella Virka-Gallerian työpajat (14.1.) Muistojen matkalaukku Annantalon tapahtumassa (28.3.) Kevään ja syksyn tarjontaan kuuluivat koululaisten kävelykierrokset Senaatintorin ympäristössä. Toukokuussa järjestettiin Huolia, hurmaa ja hulluttelua Jean Sibeliuksen Helsinki -kierrokset kaupungin ytimessä. Lähes tuhannelle alakoululaiselle järjestetyt dramatisoidut kierrokset toteutettiin yhteistyössä Annantalon, Kallion lukion ja Drama och Teater rf:n kanssa. Pula-ajan parhaat niksit työpaja.toiminnallinen työpaja (25.4.) Tekniikan museossa. Kävijät saivat perehtyä arkielämän sujumiseen viime sotien aikana ja sen jälkeisellä pula-ajalla. Kaikesta oli puutetta, niin elintarvikkeista kuin kulutustavaroistakin. Mitään ei heitetty pois, vaan käytettiin uudestaan, kekseliäisyys kukoisti. Työpajassa kokeiltiin ja muisteltiin monenlaisia näppäriä konsteja, joilla suomalaiset selvisivät pulasta ja puutteesta. Monia unohtuneita niksejä sai kokeilla myös käytännössä. Herttoniemen kartanon joulupolku (5.12.) Museo keräsi kaupunkilaisten tarinoita Juttujurtassa Maunulassa 21.5. Maunula-päivän yhteydessä. Juttujurtassa kaupunkilaiset saavat kertoa omasta asuinalueestaan. Videoituja tarinoita hyödynnetään keväällä 2016 avattavassa Helsingin valitut palat -näyttelyssä. Tarinoista tehtiin myös kooste Hulluna Maunulaan -näyttelyyn, joka oli avoinna Maunula asukastalo Saunabaarissa 17.8.-26.8.2015. Juttujurtta toteutettiin yhteistyössä Kulttuurikeskuksen, Nuorisoasiainkeskuksen ja Asukastalo Saunabaarin kanssa. Elokuvat Kaupunginmuseo esitti 4.12. asti Kino Engelissä Helsingin historiaan liittyviä elokuvia ja dokumentteja. Yksittäisten kävijöiden lisäksi monet päiväkodit, koululuokat, opiskelijaryhmät ja maahanmuuttajat tutustuivat Helsingin historiaan elokuvien avulla. Elokuvissa kävi vuoden aikana 4391 katsojaa. 25