ID KUNKUN PARKIN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN NRO 8437 ja KUNKUN PARKIN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN ILMANLAATUSELVITYS

Tampereen kaupunki Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL 487 33101 Tampere ID 887 807 KUNKUN PARKIN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN NRO 8437 ja KUNKUN PARKIN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN ILMANLAATUSELVITYS 28.8.2014 Enwin Oy Tarja Tamminen Ari Tamminen ENWIN OY ALV -rek Kivipöytälänkuja 2 Y- tunnus 33920 Pirkkala 1721084-8 Puh/Fax: 03-2664 396 ari.tamminen@enwin.fi tarja.tamminen@enwin.fi www.enwin.fi

ID 887 807 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Lähtötiedot mallinnukseen... 4 2.1 Mallinnusohjelma ja sen lähtötiedot... 4 2.2. Päästötiedot mallissa... 5 2.2.1 Louheenkuljetusliikenne ja sen päästöt... 5 2.2.2 Tunnelien työkoneiden päästöt... 7 2.2.3 Räjäytyskaasupäästöt... 7 2.2.4 Valmiin hallin ilmanvaihdon päästöt... 8 2.3 Mallinnus ja ilmanlaadun vertailuarvot... 9 3. Mallinnustulokset... 9 3.1 Louheenkuljetuksen ja tunnelin työkoneiden ilmanlaatuvaikutukset... 9 3.2 Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset... 13 3.3 Valmiin Kunkun Parkin ilmanvaihdon ilmanlaatuvaikutukset ja poistokorkeus... 14 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 17 5. Suositukset... 19 6. Mallinnuksen kokonaisepävarmuuteen vaikuttavat tekijät... 19 Liite1. Ilmanlaadun vertailuarvot - NO 2, PM 10, PM 2.5... 20 Liite 2. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat typpidioksidin vuorokausipitoisuudet... 21 Liite 3. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet... 24 Liite 4. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat PM 2.5 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet... 27 Liite 5. Räjäytysten aiheuttamat NOx-tuntipitoisuudet... 30 Liite 6. Räjäytysten aiheuttamat hiukkasten tuntipitoisuudet (PM 10 ja PM 2.5 )... 32 Liite 7. Valmiin Kunkun Parkin ilmanvaihdon poistoilman vaikutukset (NO 2 )... 35

ID 887 807 3 1. Johdanto Kunkun Parkin asema-kaavamuutoksen nro 8437 ja Kunkun Parkin ympäristövaikutusten arvioinnin ilmanlaatuselvityksessä (ID 887 807) mallinnetaan Kunkun Parkin ilmanlaatuvaikutukset (NO 2, PM 10, PM 2.5 ) parkkihallin rakennusvaiheessa (vaihe I ja vaihe II). Lisäksi mallinnetaan valmiin hallin ilmanvaihdon vaikutukset parkkihallin poistoilmakanavan lähialueen ilmanlaatuun. Ensimmäisessä vaiheessa louhitaan ns. Suppea Kunkun Parkki (1277 autopaikkaa) kahden työnaikaisen suuaukon kautta: pohjoisessa Näsinkallion työtunneli ja etelässä Kirkkokadun työtunneli. Arvioitu rakennusaika on aikaisintaan vuosina 2018-2023, n. 4.5 vuotta. Mahdollisessa II vaiheessa louhitaan ns. Laaja Kunkun Parkki suunnitelman mukaisesti Hämeenkadun länsipään alle 163 autopaikkaa lisää sekä uusi ajotunneli, jolle on kaksi eri vaihtoehtoista linjausta: Satamakatu tai Hämeenpuisto. Tässä työssä mallinnetaan Satamakadun vaihtoehto. Työssä arvioidaan rakennusaikaisten työtunneleiden työkoneiden ja louheenajon aiheuttamia vaikutuksia typpidioksidin ja hiukkasten ulkoilmapitoisuuksiin. Oletuksena on, että puolet louheesta ajetaan Ranta Tampellan ja puolet Lielahden täyttöihin. Vaiheen II louhe on mahdollista ajaa myös etelään Eteläpuiston suunnittelualueelle. Myös räjäytysten ja siitä seuraavan tunnelin tuuletuksen aiheuttamat typpidioksidin (NO 2 ) ja hiukkasten (PM 10, PM 2.5 ) lyhytaikaiset tuntipitoisuudet suuaukkojen ympäristössä mallinnetaan. Parkkihallin rakennusaikana räjäytykset tehdään klo 21-22. Tuuletusaika on 30-60 minuuttia. Louheen ajo suoritetaan yöaikana klo 22-06. Päiväsaikaan tehdään panostuksia seuraavan illan räjäytyksiä varten. Rakennusvaiheiden rajaukset on kuvassa 1. Työssä annetaan suosituksia ilmanlaadun huomioimiseksi parkkihallin rakennusaikana. Lisäksi arvioidaan valmiin parkkihallin ilmanvaihdon vaikutuksia Sokoksen lähialueen ilmanlaatuun ja lähitalojen ilmastointiin. Vuonna 2013 on valmistunut Tampereen kaupunkialueen ilmanlaatuselvitys 1, jossa on mallinnettu nykyliikenteen ja vuoden 2030 ennustetilanteen ilmanlaatu Tampereen kaupungissa. Kunkun Parkin rakennusaikaisen ilmanlaadun mallinnustuloksia voidaan arvioida alueellisena rakennusaikaisena lisäyksenä Kirkkokadun, Näsinkallion ja Satamakadun tunnelinsuun ympäristössä sekä louheenkuljetusreiteillä edellä mainitun kaupunkimallin tuloksiin. 1 Tamminen T., Tamminen A., Tampereen Ilmanlaatuselvitys 2013, Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 5/2013

ID 887 807 4 Kuva 1. Kunkun Parkin rakennusvaihe I ja rakennusvaihe II. (Kuvat Sito) 2. Lähtötiedot mallinnukseen 2.1 Mallinnusohjelma ja sen lähtötiedot Kunkun Parkin ilmanlaatumallinnukset tehtiin AERMOD -leviämismallinnusohjelmalla. Tietoja mallinnusohjelmasta on mm. Enwin Oy:n tekemässä vuonna 2013 valmistuneessa Tampereen kaupunkialueen ilmanlaatuselvityksessä (Tamminen Tarja, Tamminen Ari, Tampereen Ilmanlaatuselvitys 2013, Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 5/2013). AERMOD -mallissa huomioidaan maaston muoto todellisien maastokoordinaattien mukaisesti. Havaintopisteverkosto, joihin pitoisuudet laskettiin, luotiin suunnittelualueelle 10-30 metrin pistevälein. Mallissa otetaan huomioon myös typenoksidien ilmakemiallinen muutunta ja NO 2 /NOx suhde päästöissä. Säätietoina käytettiin kaupunkimallin kolmen vuoden tuntisäätietoja (Kuva 2, tuuliruusu).

ID 887 807 5 Kuva 2. Tuuliruusu 2009-2011. 2.2. Päästötiedot mallissa 2.2.1 Louheenkuljetusliikenne ja sen päästöt Kunkun Parkin louheenkuljetusliikenteen oletuksena on, että varsinkin vaiheen I liikenteestä puolet louheesta ajetaan Ranta Tampellan ja puolet Lielahden täyttöihin (Lielahden reitit jatkuvat Paasikiventietä länteen). Ajot suoritetaan klo 22 06 välisenä aikana, jotta muulle liikenteelle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Vaiheen II louhe voidaan ajaa vastaavasti samoja reittejä Lielahteen tai vaihtoehtoisesti etelään Eteläpuiston suunnittelualueelle. Mallinnuksissa vaihe I liikenne suuntautui pohjoiseen ja vaihe II liikenne esitettiin suuntautuvaksi Eteläpuistoon. Jos Vaiheen II liikenne suuntautuukin pohjoiseen, on sen päästövaikutukset Hämeenpuistossa vastaavat kuin vaiheen I Kirkkokadun tunneliaukon louheenkuljetusvaikutukset. Kuvassa 3 on louheen kuljetusreitit mallissa.

ID 887 807 6 Kuva 3. Louheenkuljetukset klo 22-06, Vaihe I ja Vaihe II (vaihtoehtoisesti vaihe II voi suuntautua myös pohjoiseen samalla tavoin kuin vaiheen I louheenkuljetus). Arvioidut louheenkuljetuksen liikennemäärät ja lasketut päästöt mallissa ovat taulukon 1 mukaiset. Mallinnus tehtiin P-hallien louhinnan aikaisilla liikennemäärillä sillä ne ovat suurimmat. Ajotunneleiden louhinnan aikana liikennemäärä on n. puolet P-hallien louhinnan liikenteestä. Taulukko 1. Louheenkuljetuksen liikennemäärät ja päästöt. P-hallien PM louhinnan NOx PM 2.5 PM 2.5 PM 10 10 työmaatie työmaatie Kuljetukset klo 22-06 aikana ajon/vrk g/m/vrk g/m/vrk g/m/vrk g/m/vrk g/m/vrk Tyhjät autot- linjat 46 0.2 0.01 0.1 0.5 4.5 Täydet autot -linjat 46 0.3 0.01 0.1 0.5 4.5 Linjat täysi+tyhjä yhteensä 92 0.5 0.02 0.2 0.9 8.7 Näsijärvenkadun kohdalla yhteensä (maksimi) 184 1.1 0.04 0.3 Huom. Ajotunneleiden louhinnan aikana liikennemäärät ovat n. puolet pienempiä Päästöt on laskettu VTT:n Lipasto LIISA-laskentajärjestelmän maansiirtoautojen päästökertoimiin perustuen vuoden 2020 tilanteessa. Katupölykertoimet on huomioitu THL:n Piltti-projektin ja pääkaupunkiseudun Redust-hankkeen tuloksista sekä ajotunneleiden lähialueilla n. 100 metrin etäisyydellä tunneliaukosta ns. louheenkuljetuksen työmaateiden kertoimista. 2 Oletuksena oli, että ajotunneleista kulkeutuu hienojakoista pölyä enemmän ajotunneleiden lähialueille, vaikkakin ajoluiskat aiotaan asfaltoida mahdollisimman nopeasti töiden aloituksesta. Kertoimissa on huomioitu pölyntorjuntatoimia, kuten kastelua. Muualla kaupungin asfaltoiduilla teillä louheenkuljetuksen oletetaan aiheuttavan vastaavanlaisia hiukkaspäästöjä kuin muukin 2 Environment Canada, Pits and Quarries Guidance.

ID 887 807 7 raskasliikenne. Louhe itsessään on kosteaa eikä erityisesti pölyä. Osan vuotta hiukkaspäästöjä vähentää luminen aika ja sadepäivien lukumäärä Tampereen seudulla. Tehty liikennemallinnus on sellaisen vuorokauden tilanne, jossa työmaiden liikenne on maksimissaan ja maa on sulana ja säätyyppi on kuiva (worst case-tilanne). NOx-päästöjen laskennassa on huomioitu täydet ja tyhjät kuorma-autot sekä yksisuuntaiset ajoreitit. NO 2 /NOx-osuus päästöissä on mallissa 30 %. Otsonipitoisuudet on huomioitu tuntitietoina. 2.2.2 Tunnelien työkoneiden päästöt Tunnelien ilmanvaihdosta ja työkoneista aiheutuvat päästöt arvioitiin työkoneiden päästöjen mukaisesti. Jokaisessa ajotunnelinpäässä/hallitunnelissa työskentelee kaivuri (teho 100 hv, n. 74.5 kw) lastauskone (325 hv, n. 240 kw) sekä yksi lastattava kuorma-auto (400 hv, n. 298 kw) kerrallaan. Päästöt laskettiin työkoneiden päästöarvioiden mukaan siten, että työkoneet täyttäisivät vähintään 3b. vaiheen päästöraja-arvot (NOx, PM 2.5 ) liikkuville työkoneille (VnA 398/2005). PM 10 -päästöt arvioitiin työmaateiden päästökertoimien mukaisesti (AP-42/Environment Canada) Päästöjen laskennassa huomioitiin nimellisteho, kuormitusaste, käyttötunnit ja päästökertoimet. Tunnelinsuuaukkojen päästöt on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tunnelissa työskentelevien työkoneiden päästöt klo 22-06. NOx (kg/vrk) PM2.5 (kg/vrk) PM10 (kg/vrk) Tunnelinpäiden päästöt klo 22-06 (Näsinkallio, Kirkkokatu, Papinkatu/Satamakatu) 4.2 0.3 1.4 Tunnelinpäiden asemoimisessa malliin on pyritty noudattamaan niiden suunnitelmien mukaista korkeusasemointia, joka poikkeaa nykyisistä katutasoista mm. Kirkkokadulla ja Papinkadulla/Satamakadulla. Satamakadun tunnelinsuu on viety avoleikkauskohtaan asti Papinkadulle. Lopullisessa tunnelissa leikkaukseen tulee betonikatto. Myös Kirkkokadun tunnelin suu on nykyistä katutasoa alempana. Kirkkokadun tunneli jää valmiissa Kunkun Parkissa ainoastaan huoltotieksi. 2.2.3 Räjäytyskaasupäästöt Kunkun parkin työmaalla räjäytykset tehdään klo 21-22 välisenä aikana. Räjäytyksiä on 2-3 kpl/ajotunneliperä, pinta-ala 50 m 2. Hallivaiheessa räjäytyksiä voi olla 4-5 kpl/vrk. Poraus tehdään päiväsaikaan ja sähköhydraulisessa porassa on vesihuuhtelu. Räjäytysten jälkeen tunnelin tuuletus kestää puolesta tunnista tuntiin, ilmanvaihto 15-30 m 3 /s. Räjäytyksissä käytetään räjähdysaineena Kemiittiä tai Anfoa. Ajotunnelin perän räjähdysainemäärä on n. 450 kg, hallivaiheessa 1200 kg/hallin tunnelinpää. Taulukossa 3 on arvioidut räjäytysten NOx- ja hiukkaspäästöt (PM 10 ja PM 2.5 ), kun räjäytyksiä tehdään 4-5 kpl/vrk iltaisin klo 21-22 eli hallien louhintavaiheessa (=maksimipäästöt). Räjäytykset kestävät muutamia sekunteja, mutta tuuletuskaasuissa päästö ulos on jaettu tunnin ajalle.

ID 887 807 8 Taulukko 3. Räjäytysten päästöt hallien louhintavaiheessa /tunnelinpää. Räjäytykset /vrk/tunnelinpää hallien louhintavaiheessa klo 21-22 kg/h (klo 21-22) NOx- päästö 0.684 PM 10 -päästö 0.202 PM 2.5 -päästö 0.012 NOx-päästöt on arvioitu ANFOn NOx-ominaispäästöarvoista (Forcit). Suurin osa räjäytyksen NOxpäästöstä on typpimonoksidia (NO 98%), josta osa voi hapettua haitallisemmaksi typpidioksidiksi ilmakemian seurauksena jo heti ilmaan sekoittuessaan. Räjäytysten NOx-päästöt mallinnettiin typpidioksidin (NO 2 ) tuntipitoisuuksina tunnelinsuun ympäristössä. Pitoisuuksia verrattiin mm. NO 2 - tuntipitoisuuden raja-arvon lukuarvoon 200 µgno 2 /m 3 ja tiedotus- ja varoituskynnyksen lukuarvoon 400 mgno 2 /m 3. Tiedotus- ja varoituskynnys ylittyy vain, jos mitattu pitoisuus ylittää lukuarvon kolmena peräkkäisenä tuntina (VnA 38/20118 Tiedotus- ja varoituskynnykset). Räjäytysten hiukkaspäästöjä arvioitaessa on sovellettu kanadalaisia kallionräjäytyspäästökertoimia 3, jotka on johdettu US EPAn AP-42 päästökertoimista. Ne ovat samoja kuin Minera-raportissa 4 suositeltavat räjäytysten PM 10 - ja PM 2.5 -kertoimet. Suurin osa räjäytyksissä syntyvästä pölystä on suurikokoista karkeaa pölyä, joka laskeutuu räjäytyksen jälkeen kalliolouheen päälle ja tunneleihin. Pienempi osa on ns. hengitettävää alle 10 µm:n PM 10 -hiukkasia ja siitä vielä pienempi osa on pienhiukkasia PM 2.5. Räjäytyspölyn leviämistä ja vaikutusaluetta on arvioitu mallintamalla pölypäästöistä ulkoilman hiukkasten PM 10 ja PM 2.5 - tuntipitoisuudet ympäristössä, kun räjäytyksessä syntyvä pöly tuuletetaan tunnin aikana klo 21-22 tunnelien suuaukkojen kautta ulos. 2.2.4 Valmiin hallin ilmanvaihdon päästöt Valmiin Kunkun Parkin poistoilma johdetaan Sokoksen katolle (n. + 114.5 m) ilmanvaihtokanavan kautta. Katolle tulee ilmanvaihdon konehuone (10m x 10m x 8 m(h)). Poistoilmanvaihdon päästöarviot tehtiin arvioidun vuorokautisen hallin liikennemäärän ja ilmanvaihtosuunnitelman mukaisesti. Päästöt laskettiin typpidioksidille ja ajoneuvojen suorille pienhiukkaspäästöille. PM 10 - hiukkaspäästön arvioidaan olevan vähäinen, koska hallissa ei tarvita hiekoitusta. Ajonopeudet hallissa ovat alhaiset ja hallia pestään ajoittain halliin renkaiden mukana kulkeutuvasta hiekasta. Näin ollen arvioidaan, ettei PM 10 -päästöjä esiinny merkittäviä määriä ilmanvaihtoilmassa. Mallinnuksella tarkasteltiin typpidioksidin päästövaikutuksia lähirakennusten eri kerroksissa, Hämeenkadulla, Kuninkaankadulla ja Hallituskadulla ja arvioitiin tähän perustuen riittävää ilmanvaihtokanavan poistokorkeutta. Kunkun Parkin sisään ja ulossuuntautuva kokonaisvuorokausiliikenne arvioitiin v. 2030 tilanteessa pohjoisen rampin ja Satamakadun rampin iltahuipputunnin liikennearvioista (WSP v. 2030 ennuste, Satamakadun ramppi 360 ajon/iht, pohjoinen ramppi 740 ajon/iht). Kunkun Parkin liikennemääräksi saatiin 11 000 ajon/vrk, mikä vastaisi n. 3.8 ajon/autopaikka vuorokaudessa. Jonkin verran 3 Environment Canada, Pits and Quarries Guidance. 4 MINERA-hankkeen loppuraportti, GTK, Tutkimusraportti 199, 2013

ID 887 807 9 liikennettä voi suuntautua myös Hämpin Parkin puolelta/puolelle, koska hallit ovat yhteydessä toisiinsa. Taulukossa 4 on ilmanvaihdonpäästöt ja poistoilmakanavan tiedot. Taulukko 4. Ilmanvaihtokanava ja valmiin hallin päästöt. Kanavan ala 8 m 2 Tilavuusvirta 90 m 3 /s iltahuipputunti Vrk-päästö v. 2030 ennuste g/h g/vrk NOx-päästö 209 2087 PM 2.5 -päästö 8 80 Liikennemäärä 1100 ajon/iht 11000 ajon/vrk 2.3 Mallinnus ja ilmanlaadun vertailuarvot Suomessa voimassa olevat ilmanlaadun vertailuarvot on esitetty liitteessä 1. Ilmanlaadun vertailuarvoja ovat ns. ilmanlaadun raja-arvot (yhteiset EU:n alueella VNA 38/2011) ja kansalliset Suomessa voimassa olevat ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996). Ohjearvot on otettava huomioon mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta. Lyhytaikaispitoisuuksien (tunti ja vrk) ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein. Ohjearvojen asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon muun muassa ilman epäpuhtauksien vaikutukset herkkiin väestöryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja hengityselinsairaisiin. VNp 480/1996 Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvoja on annettu sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä, että erikseen kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnon-suojelualueilla. Tunti- ja vuorokausiperusteisissa raja-arvoissa sallitaan tietty määrä lukuarvojen ylityksiä vuodessa. VNa 38/2011 Valtioneuvoston asetuksessa (VNA 38/2011) on esitetty myös typpidioksidipitoisuuden tiedotus- ja varoituskynnys 400 μgno 2 /m 3 (293 K, 101,3 kpa, mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana). 3. Mallinnustulokset 3.1 Louheenkuljetuksen ja tunnelin työkoneiden ilmanlaatuvaikutukset Liitteissä 2-4 on esitetty vuorokausipitoisuuksien aluejakaumakuvina pelkästään louheenkuljetuksesta aiheutuvat ilmanlaatuvaikutukset louheenkuljetusreiteillä ja yhdistelmäkuvana sekä louheenkuljetuksen että tunnelin työkoneiden aiheuttamat ilmanlaatuvaikutukset tunnelityömaiden lähiympäristössä ja louheenkuljetusreiteillä. Aluejakaumakuvat tehtiin vuorokausiohjearvoon verrannollisissa pitoisuuksissa (NO 2, PM 10 ja PM 2.5 )

ID 887 807 10 Kunkun Parkin eri rakennusvaiheille (vaihe I ja vaihe II). Vaiheen I louheenkuljetus suuntautuu Hämeenpuiston kautta Lielahteen ja Ranta-Tampellaan. Vaiheen II louheenkuljetus esitettiin mallissa suuntautuvan Eteläpuistoon. Vaihtoehtoisesti louhetta voidaan kuljettaa myös samoille alueille Lielahteen kuin vaiheen I rakennustyön aikana. Aluejakaumakuvat : Liite 2. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat typpidioksidin vuorokausipitoisuudet Liite 3. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet Liite 4. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat PM 2.5 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet Taulukossa 5 on esitetty louheenkuljetuksen vaikutukset vuorokausipitoisuuksiin Hämeenpuistossa. Taulukko 5. Kunkun Parkkin louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun v. 2020 Hämeenpuistossa VAIHE I tai VAIHE II Louheenkuljetusten vaikutukset Hämeenpuistossa Kaupungin muun liikenteen vaikutukset Hämeenpuistossa (ns. muu kaupunkitausta) Vrk-pitoisuus (µg/m 3 ) v. 2011 (µg/m 3 ) v. 2030 (µg/m 3 ) NO 2 2.vrk 2-3 60-70 40-70 PM 10 2.vrk 1.5-5 50-70 50-70 PM 2.5 1.vrk 0.2 12-16 10-14 Louheenkuljetuksen aiheuttama lisäys vuorokausipitoisuuksiin kaupungin asfaltoiduilla teillä ja Hämeenpuiston ympäristössä on pieni, maksimissaan typpidioksidilla 2-3 µgno 2 /m 3 ja PM 10 - hiukkasilla 1.5-5 µg/m 3. Pienhiukkasten lisäys vuorokausipitoisuuksiin on alle 1 µg/m 3. Maksimikuorma-autoliikenne on 46 täyttä ja 46 tyhjää kuorma-autoa vuorokaudessa hallien louhinnan aikana, ajotunnelien louhinnan aikana pitoisuudet ovat puolta pienemmät sillä kuormaautoliikenne on tuolloin likimain puolet pienempi. Taulukoissa 6-8 on esitetty louhinnan työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset vuorokausipitoisuuksiin eri tunnelityömaiden lähialueilla n. 100 metriä tunnelinaukosta, joka on työmaan työskentelyaluetta (Näsinkallio, Kirkkokatu, Papinkatu/Satamakatu (vrt Liitteet 2-4). Työmaan lähialueelle on arvioitu kulkeutuvan pölyä tunnelista ulos ajettaessa. Taulukoissa on vertailuna muun liikenteen aiheuttamat vuorokausipitoisuudet ko. alueilla nykytilanteessa ja vuoden 2030 ennustetilanteessa. Nämä pitoisuudet edustavat ns. kaupunkitaustaa ko. kohteissa ilman tunnelityömaata. Muun liikenteen aiheuttamat pitoisuudet ovat todennäköisesti vuonna 2020 likimain samaa luokkaa kuin 2030 tilanteessa, jos oletetaan, että työmaat rajoittavat jonkin verran muuta kaupunkiliikennettä ko. kohteiden läheisyydessä. Taulukko 6. Louhinnan työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun (vrkpitoisuus) Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä n. 0-100 metrin päähän tunneliaukosta. VAIHE I Kirkkokadun Kaupungin muun liikenteen Työmaa+kaupunkitausta - työmaatunnelin vaikutukset Kirkkokadun/ läheisyydessä, n. 100 Laukontorin ympäristössä ->100 m metrin päähän aukosta (v. 2011 ja v. 2030) Vrk-pitoisuus (µg/m 3 ) v. 2011 (µg/m 3 ) v. 2030 (µg/m 3 ) Yhteensä NO 2 2.vrk 20-30 50-60 40-50 60-90 PM 10 2.vrk 20-50 40-50 50 60-100 PM 2.5 1.vrk 3-5 10 8 11-15

ID 887 807 11 Taulukko 7. Louhinnan työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun (vrkpitoisuus) Näsinkallion työmaatunnelin läheisyydessä n. 0-100 metrin päähän tunneliaukosta. VAIHE I Kirkkokadun Kaupungin muun liikenteen Työmaa+kaupunkitausta - työmaatunnelin vaikutukset Näsinkallion läheisyydessä, n. 100 ympäristössä ->100 m metrin päähän aukosta (v. 2011 ja v. 2030) Vrk-pitoisuus (µg/m 3 ) v. 2011 (µg/m 3 ) v. 2030 (µg/m 3 ) Yhteensä NO 2 2.vrk 30-70 40-50 20-30 50-100 PM 10 2.vrk 30-70 40 30 60-110 PM 2.5 1.vrk 10-15 8-10 8 18-23 Taulukko 8. Louhinnan työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun (vrkpitoisuus) Papinkadun/Satamakadun työmaatunnelin läheisyydessä n. 0-100 metrin päähän tunneliaukosta. VAIHE II Papinkadun/Satamakadun työmaatunnelin läheisyydessä, n. 100 metrin päähän aukosta Kaupungin muun liikenteen vaikutukset Papinkadun/ Satamakadun ympäristössä (v. 2011 ja v. 2030) Työmaa+kaupunkitausta - ->100 m Vrk-pitoisuus (µg/m 3 ) v. 2011 (µg/m 3 ) v. 2030 (µg/m 3 ) Yhteensä NO 2 2.vrk 15-20 60-70 60-70 75-90 PM 10 2.vrk 20-30 60-70 60-70 80-100 PM 2.5 1.vrk 3-5 14-16 14 17-21 Taulukoista nähdään, että tunnelin suuaukkojen välittömässä läheisyydessä typpidioksidin ja PM 10 - hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat nousta vuorokausiohjearvotasoon tai sen yli kaikkien tunnelin suuaukkojen välittömässä läheisyydessä, kun huomioidaan kaupungin muun liikenteen aiheuttama ns. kaupunkitausta. Korkeimmat pitoisuudet esiintyivät Näsinkallion työmaan suulla, vaikka päästöt olivat yhtä suuret jokaisesta työmaan tunnelista. Tämä johtuu maaston muodosta ja tuulen suunnista. Näsinkallion työmaan läheisyydessä korkeampi Näsinkallio aiheuttaa joissain tuuliolosuhteissa huonompaa sekoittumista ja pitoisuuksien kohoamista tunnelin suuaukon läheisyydessä. Korkeimmat mallinnetut NO 2 -pitoisuudet voivat esiintyä pääasiassa talviaikana inversiotilanteiden aikana, jolloin epäpuhtauksien sekoittuminen muuhun ilmaan ja laimeneminen on tavanomaista huonompaa. PM 10 -hiukkasten korkeimmat vuorokausipitoisuudet voivat esiintyä pääasiassa kevätpölyaikaan, jolloin kaupungissa hiukkaspitoisuudet nousevat korkeammiksi lumen sulaessa. PM 10 -pitoisuuksia voidaan pienentää tehostamalla katujen puhdistusta työmaa-alueiden läheisyydessä. Esimerkiksi Kirkkokadun työmaan lähialueen puhdistus tuleekin tehdä huolellisesti aamuisin louheenkuljetuksen päätyttyä, koska lähellä on Laukontori. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuorokausipitoisuudet jäävät alle WHO:n vuorokausiohjearvon 25 µg/m 3 työmaa-alueiden läheisyydessä myös muun liikenteen aiheuttama kaupunkitausta huomioituna. Mallinnus on ns. worst case vuorokausitilanne, jossa on huomioitu 3 vuoden tuntisääaineisto Tampereella. Sääolosuhteet vaikuttavat pitoisuuksiin, mm. sateisina päivinä hiukkaspitoisuudet ovat matalampia.

ID 887 807 12 Taulukoissa 9-11 on esitetty korkeimmat epäpuhtauksien vuosipitoisuudet tunnelityömaiden lähiympäristössä 0-100 metrin matkalla huomioiden vastaavasti myös muun liikenteen aiheuttama kaupunkitaustan vuosipitoisuus. Taulukko 9. Louhinnan työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun (vuosipitoisuudet) Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä n. 0-100 metrin päähän tunneliaukosta. VAIHE I Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä, n. 100 metrin päähän aukosta Kaupungin muun liikenteen vaikutukset Kirkkokadun/ Laukontorin ympäristössä (v. 2011 ja v. 2030) Työmaa+kaupunkitausta - ->100 m Taulukko 10. Louhinnan työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun (vuosipitoisuudet) Näsinkallion työmaatunnelin läheisyydessä n. 0-100 metrin päähän tunneliaukosta. VAIHE I Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä, n. 100 metrin päähän aukosta Kaupungin muun liikenteen vaikutukset Näsinkallion ympäristössä (v. 2011 ja v. 2030) vuosipitoisuudet (µg/m 3 ) v. 2011 (µg/m 3 ) v. 2030 (µg/m 3 ) Yhteensä NO 2 vuosi 3-5 20 15 20-25 PM 10 vuosi 3-5 15 15 18-20 PM 2.5 vuosi 0.3-0.5 7.5 7 7.5-8 Työmaa+kaupunkitausta - ->100 m Taulukko 11. Louhinnan työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun (vuosipitoisuudet) Papinkadun/Satamakadun työmaatunnelin läheisyydessä n. 0-100 metrin päähän tunneliaukosta. VAIHE II Papinkadun/Satamakadun työmaatunnelin läheisyydessä, n. 100 metrin päähän aukosta Kaupungin muun liikenteen vaikutukset Papinkadun/ Satamakadun ympäristössä (v. 2011 ja v. 2030) vuosipitoisuudet (µg/m 3 ) v. 2011 (µg/m 3 ) v. 2030 (µg/m 3 ) Yhteensä NO 2 vuosi 5-15 15 10 15-30 PM 10 vuosi 5-15 15 15 20-30 PM 2.5 vuosi 0.5-2 7 7 7.5-9 Työmaa+kaupunkitausta - ->100 m vuosipitoisuudet (µg/m 3 ) v. 2011 (µg/m 3 ) v. 2030 (µg/m 3 ) Yhteensä NO 2 vuosi 3-5 25 20 23-30 PM 10 vuosi 3-5 18 20 21-25 PM 2.5 vuosi 0.3-0.5 8 7.5 8-8.5 Kunkun Parkin työmaiden vaikutus kaupunki-ilman vuosipitoisuuksiin on suhteellisen pieni. Vuosipitoisuudet voivat nousta joitakin mikrogrammoja aivan työmaa-alueiden välittömässä läheisyydessä, mutta muualla työmaiden ja louheenkuljetusten vaikutukset mahtuvat normaalin vuosittaisen liikenteen ja pitoisuusvaihtelun piiriin. Rakennusvaiheen aikana epäpuhtauksien vuosipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun vuosiraja-arvoja.

ID 887 807 13 3.2 Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset Räjäytykset suoritetaan tunnelityömailla iltaisin klo 21 jälkeen. Itse räjäytykset kestävät muutamia sekunteja, mutta räjäytysten jälkeen tunnelia tuuletetaan räjäytyskaasuista n. 30-60 minuuttia, jonka jälkeen aloitetaan louheenkuljetus pois tunnelista. Liitteissä 5-6 on hallin louhintavaiheen räjäytysten (1200 kg räjähdysainetta/hallin pää) ja sitä seuraavan tuuletuksen aiheuttamat ilmanlaatuvaikutukset tunnelisuuaukkojen ympäristössä epäpuhtauksien lyhytaikaisina tuntipitoisuuksina molemmissa rakennusvaiheissa (Vaihe I ja Vaihe II). Ajotunnelivaiheessa räjähdysainemäärät ovat pienemmät (450 kg/tunnelinperä), jolloin myös räjäytyspäästöt ja ilmanlaatuvaikutukset ovat pienemmät. Liite 5. Räjäytysten aiheuttamat korkeimmat NO 2 -tuntipitoisuudet Liite 6. Räjäytysten aiheuttamat korkeimmat hiukkasten tuntipitoisuudet (PM 10 ja PM 2.5 ) Kallion räjäytyksissä muodostuu mm. hiilimonoksidia (CO) ja typen oksideja (NOx), joista suurin osa on päästöhetkellä typpimonoksidia (NO). Osa typpimonoksidista hapettuu typpidioksidiksi välittömästi ilmaan sekoittuessaan hiilivetyradikaalien ja otsonin ilmakemian vaikutuksesta. Räjäytysten ja tunnelin tuuletuksen aiheuttamia typpidioksidin tuntipitoisuuksia voidaan verrata ilmanlaadun NO 2 -pitoisuuden tuntiraja-arvoon 200 µg NO 2 /m 3, jossa sallitaan 18 tuntia lukuarvoylityksiä vuodessa tai esimerkiksi typpidioksidipitoisuuden tiedotus- ja varoituskynnyksen lukuarvoon 400 μgno 2 /m 3. Tiedotus ja varoituskynnys ylittyy vain, jos kynnyspitoisuuden ylitys on mitattu kolmen perättäisen tunnin aikana. (VNA 38/2011). Liitteen 5 aluejakaumakuvista nähdään, että NO 2 -tuntipitoisuudet voivat olla räjäytyskaasujen tuuletuksen aikana tunnelinsuuaukkojen läheisyydessä n. 100 µgno 2 /m 3 Kirkkokadulla ja Papinkadun/Satamakadun työmailla. Näsinkallion suuaukon läheisyydessä NO 2 -tuntipitoisuus voi worst case -sääolosuhteissa olla 100-200 µg NO 2 /m 3, ylärajan ollessa ilmanlaadun tuntiraja-arvon lukuarvo. Typpidioksidin tuntipitoisuuden tiedotus- ja varoituskynnyksen lukuarvo (400 µg NO 2 /m 3 ) ei mallinnuksessa ylittynyt. Näsinkallion työmaan korkeampaan pitoisuuteen vaikuttaa Näsinkallio, jolloin joissain sääolosuhteissa tuuletuskaasujen sekoittuminen voi olla huonompaa suuaukon läheisyydessä. Näsinkallion työmaan suuaukon välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Räjäytyksissä muodostuu hiukkasia, joista suurin osa on karkeampaa hiukkasta, joka laskeutuu tunnelissa räjäytyksen jälkeen. Räjäytyksen ja tunnelin tuuletuksen aiheuttamat PM 10 -hiukkasten tuntipitoisuudet olivat korkeimmillaan 50-150 µg/m 3 0-100 metrin etäisyydellä suuaukoista ja pienhiukkasten PM 2.5 -tuntipitoisuudet 4-15 µg/m 3. Korkeimmat pienhiukkasten tuntipitoisuudet esiintyivät niinikään mallissa Näsinkallion läheisyydessä. Hiukkasten tuntipitoisuudet on liitteessä 6 aluejakaumakuvina.

ID 887 807 14 3.3 Valmiin Kunkun Parkin ilmanvaihdon ilmanlaatuvaikutukset ja poistokorkeus Valmiin Kunkun Parkin ilmanvaihdon ilmanlaatuvaikutuksia arvioitiin typpidioksidin tunti- ja vuorokausipitoisuuksina laskettuna vertikaalisesti maanpinnan hengitysvyöhykkeeltä lähitalojen eri kerroksiin neljässä eri pisteessä Sokoksen ympäristössä kuvan 4 mukaisesti. Päästökorkeudet valittiin vaihtoehtoisesti 2 m tai 8 m Sokoksen kattotasosta ylöspäin. Kunkun Parkin ilmanvaihdon suunnitellun konehuoneen korkeus on 8 m kattotasosta, jolloin päästö tapahtuisi konehuoneen kattotasosta. Mallissa huomioitiin lähirakennusten aiheuttama kaasupainuma. Kuva 4. Valmiin Kunkun Parkin poistoilmakanava Sokoksen katolla. Keltaiset pisteet vertailupisteitä, joihin NO 2 -tunti- ja vrk-pitoisuudet laskettiin vertikaalisesti eri kerroksiin. Sokoksen lähiympäristön talojen korkeudet ovat 6-8 kerrosta. Kuvissa 5-6 on esitetty korkeimmat NO 2 -tunti- ja vuorokausipitoisuudet vertailupisteissä maanpintatasosta aina 8. kerrokseen asti.

ID 887 807 15 Poistoilman aiheuttamat typpidioksidin korkeimmat tuntipitoisuudet ovat <2-<4 µgno 2 /m 3 riippuen poistokorkeudesta (+2 m/+8 m kattotasosta). Hallin poistoilmasta aiheutuvat NO 2 - vuorokausipitoisuudet olivat korkeimmillaan vertailupisteissä <0.5-<1 µgno 2 /m 3. Kunkun Parkin ilmanvaihdon vaikutukset Sokoksen ympäristössä, korkein NO2-tuntipitoisuus (µg/m3) eri kerroksissa, poisto 2 m Sokoksen kattotason yläpuolella Lähitalojen kerrokset 8 krs 7 krs 6 krs 5 krs 4 krs 3 krs 2 krs 1 krs Hallituskatu B Hallituskatu A Kuninkaankatu Hämeenkatu 0.00 1.00 2.00 3.00 4.00 NO2 tuntipitoisuus (µg/m3) Kunkun Parkin ilmanvaihdon vaikutukset Sokoksen ympäristössä, korkein NO2 tuntipitoisuus (µg/m3) eri kerroksissa, poisto 8 m Sokoksen kattotason yläpuolella (LVIkonehuoneen katon tasossa) Lähitalojen kerrokset 8 krs 7 krs 6 krs 5 krs 4 krs 3 krs 2 krs 1 krs Hallituskatu B Hallituskatu A Kuninkaankatu Hämeenkatu 0.00 1.00 2.00 3.00 4.00 NO2 tuntipitoisuus (µg/m3) Kuva 5. Valmiin Kunkun Parkin ilmanvaihdon poistoilman vaikutukset (NO 2 -tuntipitoisuus) Sokoksen ympäristössä, poistokorkeus +2 m (yläkuva) tai +8 m (alakuva) kattotasosta ylöspäin.

ID 887 807 16 Kunkun Parkin ilmanvaihdon vaikutukset Sokoksen ympäristössä, NO2-vuorokausipitoisuus (µg/m3) eri kerroksissa, poisto 2 m Sokoksen kattotason yläpuolella Lähitalojen kerrokset 8 krs 7 krs 6 krs 5 krs 4 krs 3 krs 2 krs 1 krs Hallituskatu B Hallituskatu A Kuninkaankatu Hämeenkatu 0.00 0.20 0.40 0.60 0.80 1.00 NO2 vrk-pitoisuus (µg/m3) Lähitalojen kerrokset 8 krs 7 krs 6 krs 5 krs 4 krs 3 krs 2 krs 1 krs Kunkun Parkin ilmanvaihdon vaikutukset Sokoksen ympäristössä, NO2-vuorokausipitoisuus (µg/m3) eri kerroksissa, poisto 8 m Sokoksen kattotason yläpuolella (LVIkonehuoneen katon tasossa) 0.00 0.20 0.40 0.60 0.80 1.00 NO2 vrk-pitoisuus (µg/m3) Hallituskatu B Hallituskatu A Kuninkaankatu Hämeenkatu Kuva 6. Valmiin Kunkun Parkin ilmanvaihdon poistoilman vaikutukset (NO 2 -vuorokausipitoisuus) Sokoksen ympäristössä, poistokorkeus +2 m (yläkuva) tai +8 m (alakuva) kattotasosta ylöspäin. Liitteessä 7 on aluejakaumakuvat maanpintatason hengitysvyöhykkeen (1 krs) korkeimmista pitoisuuksista (tunti- ja vrk-pitoisuudet), kun poisto tapahtuu +2 m tai +8 m Sokoksen kattotason yläpuolelta. Lähirakennusten yläkerroksiin ei muodostunut tätä korkeampia pitoisuuksia parkkihallin ilmanvaihdon päästöistä (vrt kuvat 5-6). Hallin ilmanvaihdosta muodostuvat NO 2 -pitoisuudet ovat pieniä ja niiden vaihtelu sekoittuu muuhun kaupunkitaustaan ja sen vaihteluun. Poistoilma voidaan johtaa ulos esim. Sokoksen katolla kattotasosta vähintään +2 metrin korkeuteen johdetun kanavan kautta.

4. Yhteenveto ja johtopäätökset ID 887 807 17 Kunkun Parkin asema-kaavamuutoksen nro 8437 ja Kunkun Parkin ympäristövaikutusten arvioinnin ilmanlaatuselvityksessä (ID 887 807) mallinnettiin Kunkun Parkin ilmanlaatuvaikutukset (NO 2, PM 10, PM 2.5 ) parkkihallin rakennusvaiheessa (vaihe I ja vaihe II). Rakennusvaiheessa huomioitiin louheenkuljetusliikenteen ja hallissa työskentelevien työkoneiden päästöt sekä kallionräjäytysten tuuletuksen lyhytaikaispäästöt. Ensimmäisessä vaiheessa hallityömaata rakennetaan kahdesta suunnasta Kirkkokadun ja Näsinkallion ajotunneleiden kautta. Toisessa vaiheessa lisälaajennus tehdään Satamakadun tai Hämeenpuiston ajotunnelin kautta. Tässä mallinnettiin Satamakadun ajotunneli, joka ulottuu työn alkuvaiheessa avoleikkauksena myös Papinkadun puolelle. Rakennusvaiheen ilmanlaatuvaikutusten lisäksi mallinnettiin valmiin hallin ilmanvaihdon vaikutukset lähialueen ilmanlaatuun Sokoksen ympäristössä. Räjäytykset suoritetaan tunnelityömailla iltaisin klo 21 jälkeen. Räjäytykset kestävät muutamia sekunteja, mutta räjäytysten jälkeen tunnelia tuuletetaan räjäytyskaasuista n. 30-60 minuuttia, jonka jälkeen aloitetaan louheenkuljetus pois tunnelista. Louheenkuljetukset tehdään yöaikaan klo 22-06 välisenä aikana pääosin Hämeenpuiston kautta Lielahteen, Ranta-Tampellaan tai mahdollisesti rakennusvaihe II osalta Eteläpuistoon. Päivisin hallityömaalla tehdään räjäytysten panostustöitä. Johtopäätökset parkkihallin rakennusvaiheiden mallinnuksista: Louheenkuljetuksen aiheuttama lisäys vuorokausipitoisuuksiin kaupungin asfaltoiduilla teillä ja Hämeenpuiston ympäristössä on pieni, maksimissaan typpidioksidilla 2-3 µgno 2 /m 3 ja PM 10 -hiukkasilla 1.5-5 µg/m 3. Pienhiukkasten lisäys vuorokausipitoisuuksiin on alle 1 µg/m 3. Maksimikuorma-autoliikenne ajotunnelia kohti on 46 täyttä ja 46 tyhjää kuorma-autoa vuorokaudessa hallien louhinnan aikana, ajotunnelien louhinnan aikana pitoisuudet ovat noin puolta pienemmät sillä kuorma-autoliikenne on tuolloin puolet pienempi. Tunnelin suuaukkojen välittömässä läheisyydessä n. 100 metriä tunnelinaukoista louheenkuljetuksen työmaan ja hallin työkoneiden päästöjen yhteisvaikutuksesta typpidioksidin ja PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat nousta vuorokausiohjearvotasoon tai sen yli, kun huomioidaan rakennusvaiheen päästöjen lisäksi myös kaupungin muun liikenteen aiheuttama ns. kaupunkitausta. Tämä alue on työmaan lähintä työskentelyaluetta (Näsinkallio, Kirkkokatu, Papinkatu/Satamakatu). Korkeimmat pitoisuudet esiintyivät Näsinkallion työmaan suulla, mikä johtuu maaston muodosta ja tuulen suunnista. Näsinkallion työmaan läheisyydessä korkeampi Näsinkallio aiheuttaa joissain tuuliolosuhteissa huonompaa sekoittumista ja pitoisuuksien kohoamista tunnelin suuaukon läheisyydessä. Korkeimmat mallinnetut NO 2 -pitoisuudet voivat esiintyä pääasiassa talviaikana inversiotilanteiden aikana, jolloin epäpuhtauksien sekoittuminen muuhun ilmaan ja laimeneminen on tavanomaista huonompaa. PM 10 -hiukkasten korkeimmat vuorokausipitoisuudet voivat esiintyä pääasiassa kevätpölyaikaan, jolloin kaupungissa hiukkaspitoisuudet nousevat muutenkin korkeammiksi mm. lumen sulaessa. Mallissa työmaan lähialueelle on arvioitu kulkeutuvan pölyä tunnelista ulos ajettaessa.

ID 887 807 18 Pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuorokausipitoisuudet jäävät alle WHO:n vuorokausiohjearvon 25 µg/m 3 työmaa-alueiden läheisyydessä myös muun liikenteen aiheuttama kaupunkitausta huomioituna. Mallinnus on ns. worst case -vuorokausitilanne, jossa on huomioitu 3 vuoden tuntisääaineisto Tampereella. Sääolosuhteet vaikuttavat pitoisuuksiin, mm. sateisina päivinä hiukkaspitoisuudet ovat mallinnettuja arvoja matalampia. Rakennusvaiheen aikana epäpuhtauksien vuosipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun vuosirajaarvoja. Vuosipitoisuudet voivat nousta joitakin mikrogrammoja aivan työmaa-alueiden välittömässä läheisyydessä rakennusvuosien aikana, mutta muualla työmaiden ja louheenkuljetusten vaikutukset mahtuvat normaalin vuosittaisen liikenteen ja pitoisuusvaihtelun piiriin. Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset mallinnettiin tuuletuskaasujen tuntipitoisuuksina. NO 2 - tuntipitoisuudet voivat olla räjäytyskaasujen tuuletuksen aikana tunnelin suuaukkojen läheisyydessä n. 100 µgno 2 /m 3 Kirkkokadulla ja Papinkadun/Satamakadun työmailla. Näsinkallion suuaukon läheisyydessä NO 2 -tuntipitoisuus voi worst case -sääolosuhteissa olla 100-200 µg NO 2 /m 3, ylärajan ollessa ilmanlaadun tuntiraja-arvon lukuarvo. Näsinkallion työmaan suuaukon välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Räjäytyskaasumallinnus tehtiin hallilouhintavaiheen mukaisilla räjäytysainemäärillä (1200 kg/hallinpää), ajotunnelin louhintavaiheessa räjäytysainemäärät ovat pienemmät. Räjäytyksissä muodostuu hiukkasia, joista suurin osa on karkeampaa hiukkasta, joka laskeutuu tunnelissa räjäytyksen jälkeen. Räjäytyksen ja tunnelin tuuletuksen aiheuttamat PM 10 -hiukkasten tuntipitoisuudet olivat korkeimmillaan 50-150 µg/m 3 0-100 metrin etäisyydellä suuaukoista ja pienhiukkasten PM2.5 tuntipitoisuudet 4-15 µg/m 3. Hiukkasten lyhytaikaisille tuntipitoisuuksille ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja. Johtopäätökset valmiin hallin ilmanlaatuvaikutuksista: Valmiin Kunkun Parkin hallin ilmanvaihdon vaikutukset ulkoilman typpidioksidipitoisuuksiin olivat pienet. Vertikaaliset pitoisuudet lähitalojen ympäristössä olivat alhaiset ja niiden vaihtelu sekoittuu muun kaupunki-ilman pitoisuusvaiheluihin. Valmiin hallin poistoilma voidaan johtaa ulos esim. Sokoksen katolla kattotasosta vähintään +2 metrin korkeuteen johdetun kanavan kautta.

ID 887 807 19 5. Suositukset Kunkun Parkin rakentamisen aikaisten ilmanlaatuvaikutusten vähentämiseen liittyvät suositukset: Kunkun Parkin rakennusvaiheen aiheuttamia PM 10 -hiukkaspitoisuuksia voidaan pienentää tehostamalla katujen puhdistusta työmaa-alueiden läheisyydessä. Esimerkiksi Kirkkokadun työmaan lähialueen puhdistus tulee tehdä kuivina kausina huolellisesti aamuisin louheenkuljetuksen päätyttyä, koska lähellä on asutusta ja Laukontori. Myös Satamakadun/Papinkadun tunnelityömaan lähialueen puhdistaminen tulee tehdä päivittäin, koska lähellä on asutusta. Säännöllinen puhdistaminen estää tunnelista kulkeutuvan hienoaineksen kertymistä työmaa-alueelle ja siten leviämistä eteenpäin ajoneuvojen mukana liikenneverkossa. Ajotunnelin louhinnan jälkeen työn edetessä hallivaiheeseen voidaan tunnelin suuaukkoa kattaa ja lähialue asfaltoida puhtaanapidon helpottamiseksi. Tällä voidaan vähentää hienoaineksen kulkeutumista tunnelista maanpäälle. Sulan maan aikana tunnelinsuun työmaa-aluetta ja lähiteitä tulee kastella pölyämisen vähentämiseksi. Myös pölynsitomiseen tarkoitettuja kemikaaleja voidaan käyttää. Kuorma-autojen tyhjäkäyntiä työmaa-alueilla tulee välttää. Rajoittamalla muuta liikennettä työmaan läheisyydessä voidaan pienentää paikallisesti muun kaupunkiliikenteen ilmanlaatuvaikutuksia alueella hallin rakennusaikana. 6. Mallinnuksen kokonaisepävarmuuteen vaikuttavat tekijät Kunkun Parkin ilmanlaatumallinnuksen kokonaisepävarmuuteen vaikuttaa mm. arvioitujen kuormaautojen määrä, ajoneuvokohtaiset päästökertoimet, työmaakoneiden käyttöasteet, käytetyt räjäytysaineet ja räjäytysten ominaispäästötiedot, louhittava materiaali, sekä valmiin hallin liikennearvioiden toteutuminen. Mallinnuksessa eri tekijät on pyritty huomioimaan nykyisen parhaan käyttökelpoisen lähdetiedon perusteella. Myös tulevaisuuden sääolosuhteet (tuulisuus, sateisuus, pakkaskaudet) voivat muuttua nykytilanteesta, mikä voi vaikuttaa myös päästöjen sekoittumiseen ja leviämiseen.

ID 887 807 LIITE 1 Liite1. Ilmanlaadun vertailuarvot - NO2, PM10, PM2.5 Taulukko 1/L1. Ilmanlaadun ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ja typpidioksidille (NO 2 ). Lähde: VNp 480/1996 Aine Ohjearvo, (20 0 C, 1atm) Tilastollinen määrittely 3 kuukauden toiseksi suurin Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 70 µg/m vuorokausiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Typpidioksidi (NO 2 ) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Taulukko 2/L1. Hengittävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typpidioksidin (PM 10, PM 2.5, NO 2 ) ilmanlaadun rajaarvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. NOx:n kriittinen taso on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi. Lähde: VNA 38/2011 Aine Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Keskiarvon laskenta-aika 24 tuntia kalenterivuosi Raja-arvo, µg/m 3 * Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 50 µg/m 3 * 35 40 µg/m 3 - Ajankohta, josta lähtien raja-arvot ovat olleet voimassa 1.1.2005 1.1.2005 kalenterivuosi 25 µg/m 3-1.1.2010 1 tunti kalenterivuosi 200 µg/m 3 18 40 µg/m 3-1.1.2010 1.1.2010 Typen oksidit (NOx=NO+NO 2 ) kasvillisuus kalenterivuosi 30 µg/m 3-15.8.2001 *Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. Hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa Taulukko 3/L1. Pienhiukkasten (PM2.5) WHO:n ohjearvot. Lähde: Maailman terveysjärjestö, WHO Pitoisuus WHO / PM 2.5 vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3 WHO PM 2.5 vuosiohjearvo 10 µg/m 3

ID 887 807 LIITE 2 Liite 2. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat typpidioksidin vuorokausipitoisuudet Louheenkuljetusliikenne: louheenkuljetusreitit ja työmaatiet Kunkun Parkki vaihe I ja vaihe II Tunnelien työskentelyaukot ja louheenkuljetusliikenne yhteensä Kunkun Parkki vaihe I ja vaihe II

ID 887 807 LIITE 2

ID 887 807 LIITE 2

ID 887 807 LIITE 3 Liite 3. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat PM10-hiukkasten vuorokausipitoisuudet Louheenkuljetusliikenne: louheenkuljetusreitit ja työmaatiet Kunkun Parkki vaihe I ja vaihe II Tunnelien työskentelyaukot ja louheenkuljetusliikenne yhteensä Kunkun Parkki vaihe I ja vaihe II

ID 887 807 LIITE 3

ID 887 807 LIITE 3

ID 887 807 LIITE 4 Liite 4. Louhinnan ja louheenkuljetuksen aiheuttamat PM2.5-hiukkasten vuorokausipitoisuudet Louheenkuljetusliikenne: louheenkuljetusreitit ja työmaatiet Kunkun Parkki vaihe I ja vaihe II Tunnelien työskentelyaukot ja louheenkuljetusliikenne yhteensä Kunkun Parkki vaihe I ja vaihe II

ID 887 807 LIITE 4

ID 887 807 LIITE 4

ID 887 807 LIITE 5 Liite 5. Räjäytysten aiheuttamat NOx-tuntipitoisuudet Kunkun Parkki vaihe I Räjäytykset klo 21-22: Tuuletuskaasujen aiheuttamat NO 2 -tuntipitoisuudet Kunkun Parkki vaihe II Räjäytykset klo 21-22: Tuuletuskaasujen aiheuttamat NO 2 -tuntipitoisuudet

ID 887 807 LIITE 5

ID 887 807 LIITE 6 Liite 6. Räjäytysten aiheuttamat hiukkasten tuntipitoisuudet (PM10 ja PM2.5) Kunkun Parkki vaihe I ja vaihe 2 Räjäytykset klo 21-22: Tuuletuskaasujen aiheuttamat PM 10 -hiukkasten tuntipitoisuudet Kunkun Parkki vaihe I ja vaihe 2 Räjäytykset klo 21-22: Tuuletuskaasujen aiheuttamat PM 2.5 -hiukkasten tuntipitoisuudet

ID 887 807 LIITE 6

ID 887 807 LIITE 6

ID 887 807 LIITE 7 Liite 7. Valmiin Kunkun Parkin ilmanvaihdon poistoilman vaikutukset (NO2) NO 2 -vuorokausipitoisuudet poisto 2 m Sokoksen kattotason yläpuolella poisto 8 m Sokoksen kattotason yläpuolella LVI-huoltotilan katolla NO 2 -tuntipitoisuudet poisto 2 m Sokoksen kattotason yläpuolella poisto 8 m Sokoksen kattotason yläpuolella LVI-huoltotilan katolla

ID 887 807 LIITE 7

ID 887 807 LIITE 7

ID 887 807 18 2014 Enwin Oy