Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011
2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu
3 Miksi liittymismaksu? Tavoite ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä Tavoitteena kannustaa liittymään sähköasemalle voimajohdon sijasta Liittymismaksu on tasapuolinen kaikille liittyjille ja vastaa keskimääräisiä liityntäkustannuksia sekä lähtökohtana asiakkaan tarve Kantaverkkotariffin osana olevalla liityntäpistemaksulla ei saavutettu haluttua ohjausvaikutusta
4 Kantaverkon liittymismaksut, 2012 Liityntä 400 kv kantaverkon kytkinlaitokseen: 2,0 M Liityntä 220 kv kantaverkon kytkinlaitokseen: 1,2 M asiakkaan tarpeesta uusi kytkinlaitos 3x1,2 M *) Liityntä 110 kv kantaverkkoon: johdonvarsiliityntä (enintään 25 MVA) 0,5 M nykyinen kytkinlaitos 0,6 M asiakkaan tarpeesta uusi kytkinlaitos 3x0,6 M *) *) Hyvitys 2x0,6 M (110 kv) / 2x1,2 M (220 kv), jos tähän kytkinlaitokseen rakennetaan uusia liityntöjä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kytkinlaitoksen käyttöönotosta Käyttö- ja kunnossapitomaksut sopimusajalta (katetaan kantaverkkotariffilla) Liityntää koskevat kantaverkon perusparannukset (katetaan kantaverkkotariffilla) Liittymismaksu tarkistetaan yhden vuoden välein perustuen toteutuneisiin kantaverkon rakentamiskustannuksiin Asiakkaan tarpeen edellyttäessä erityisratkaisuja Asiakas vastaa lisäkustannuksista
5 Kantaverkon rajaus
6 Kantaverkko määritelmä (Fingrid) Rengaskäyttöinen, maan kattava tuotanto- ja kulutuskeskittymät yhdistävä suurjänniteverkko Valtion rajat ylittävät kantaverkkoyhtiöiden väliset yhteydet Palvelee yhteiskuntaa syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin luoden pääsyn ja perustan toimiville sähkömarkkinoille Kehitetään kansantaloudellisista lähtökohdista asiakkaiden kanssa ottaen huomioon yhteiseurooppalaiset tavoitteet Keskeisimmät tavoitteet ovat korkea käyttövarmuus sekä teknistaloudellisesti optimaalinen sähköverkon rakenne. Kantaverkon rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit: Käyttövarmuus Tasapuolisuus ja syrjimättömyys Maantieteellinen kattavuus
7 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) määrittää kantaverkon rajauksen periaatteet sähkömarkkinalaissa Uusi laki valmisteilla ja tulossa voimaan 2012 alkupuolella TEM:n uuden sähkömarkkinalain perusteita valmistelevan sisämarkkinadirektiivin implementoinnin työryhmän (Sima) on tehnyt raportin, joka ottaa kantaa kantaverkon rajaukseen ja sähköverkkojen välisiin vastuisiin Kantaverkon laajuuden määrittää: käyttötarkoitus, rengaskäyttöisyys, jännitetaso, maantieteellinen kattavuus ja verkon yhtenäisyys Fingrid on pitkälti samaa mieltä TEM:n työryhmän kanssa kantaverkon laajuudesta, verkkojen ja verkonomistajien vastuista Näkemyseroa linjauksesta yli 110 kv säteittäisista, verkonhaltijoiden välisistä voimajohdoista, joita on ehdotettu Fingridin vastuulle
8 Kantaverkon laajuuden tarkistamisen toimenpiteet Suomen suurjännitteinen sähköverkko on tarkasteltu täsmennetyin kriteerein voimajohdoittain ja asemittain sekä laadittu esitys kantaverkon laajuudesta Tarkastelu on tehty kantaverkon näkökulmasta TEM:n työryhmän raportin kriteeristö perusteena Osa nykyisestä kantaverkosta ei täytä kantaverkon kriteereitä Kantaverkon määritelmän ulkopuolelle jäävien verkonosien kustannuksia (pääoma+ylläpito) ei pidä kattaa kantaverkkotuloilla Kantaverkon määritelmän ulkopuolelle jäävät verkonosat: ensijaisesti tarjotaan kyseistä verkkoa käyttävien Asiakkaiden ostettavaksi vapaaehtoisin kaupoin toissijaisesti jos kauppoja ei synny, muodostetaan verkonosasta liittymisverkko ja verkonosan käyttäjät maksavat Fingridille siitä syntyneet kustannukset vuosimaksuina kolmanneksi edellisten jälkeen voidaan tarjota muiden kiinnostuneiden tahojen ostettavaksi Jos jokin Asiakkaan verkonosa täyttää kantaverkon kriteerit, tarjoutuu Fingrid ostamaan voimajohdon ja/tai sähköaseman Ostot ja myynnit samoin perustein
9 Fingridin suurjännitteinen jakeluverkko käytetään nimitystä "Liittymisverkko" Liittymisverkon hinnoitteluperiaate Sähkömarkkinalain mukainen nimitys on "Suurjännitteinen jakeluverkko", mutta Fingridin tapauksessa on selkeämpää käyttää nimitystä "Liittymisverkko" "Fingridin suurjännitteisen jakeluverkon" sijasta, koska kysymyksessä on lähinnä verkon osa, jolla liitytään kantaverkkoon.
10 Fingridin suurjännitteinen jakeluverkko Fingridin suurjännitteisellä jakeluverkolla tarkoitetaan Fingridin omistamaa verkkoa, joka ei täytä kantaverkon määritelmää, eikä näin lueta kantaverkoksi Yksinkertaisuuden vuoksi käytetään tästä verkosta nimitystä "liittymisverkko" Liittymisverkkoa voi olla joko kantaverkkomäärittelyn ulkopuolelle jäävät verkonosat, tai rakennettava uusi, useaa uusiutuvaa energiaa tuottavaa laitosta palveleva verkko (esim. tuulivoimapuistot) Ensisijaisesti Fingrid pyrkii myymään kantaverkon ulkopuolelle jäävät verkon osat niiden tarvitsijoille tai uusien osalta sopimaan liittyjän/jakeluverkon hallintaan Maksut ovat liittymisverkkokohtaisia ja kohdistetaan liittyjille muuntajien nimellistehojen suhteessa tai muulla yhteisesti sovitulla jakomallilla Liittymisverkko Liittymisverkon välityksellä kantaverkkoon liittyvällä asiakkaalla tulee olla Fingridin kanssa sekä kantaverkko- että liittymisverkkosopimukset ja asiakas maksaa niihin mukaiset maksut
Fingrid välittää. Varmasti.