Aldiga yhteistyöllä levästä bioenergiaa Mona Arnold, VTT Projektiryhmä: VTT, Helsingin yliopisto, SYKE, LAMK, HAMK

Samankaltaiset tiedostot
Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Yhteishankkeista ed. ohjelmakausi

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

Energiaa leväkasvatuksella

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Mikrolevät hyötykäytössä - Ravintoa ja eettistä energiantuotantoa

Biotalouden uudet arvoverkot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

UUDET BIOJÄTEPOHJAISET TUOTTEET JA KASKADIHYÖDYNTÄMINEN

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kiertotalous alkaa meistä

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Liikennepolttoaineiden tuotanto biokaasusta erotetun hiilidioksidin avulla

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Biomassaresurssin kokonaishyödyntäminen

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Biokaasun rooli kiertotaloudessa

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

Osaamiskeskus pk-yrityksen yhteistyökumppanina

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

ENERGIAA JA ARVOKKAITA BIOKEMIKAALEJA LEVISTÄ

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi hanke näyttää vihreää valoa biokaasun liikennekäytölle

ELÄVÄ PELTO. Kompostointireaktorin optimointi ja lopputuotteen laadun varmistus lannoitetuotantoon. Anssi Suhonen

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Tiukentuneet määräykset

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Biovakan yritysesittely

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

BioA. Biojalostamolla energiaa jätteistä ja sivujakeista Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen.

Joutsan seudun biokaasulaitos

Osavirtamädätysprosessin mallinnus KOMBIprojektissa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari Aino Kainulainen HSY, Jätehuollon kehittäminen

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Cleantech Päijät-Hämeen vahvuutena Esa Ekholm Liiketoimintajohtaja/Cleantech Lahti Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Biokaasun jakelu Suomessa

Typenja fosforintalteenotto

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Onnistunut toiminta-ajatus

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun jakelu Suomessa

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

SMART CITY - EKOTEHOKAS TULEVAISUUDEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Marko Riipinen. Rakennusautomaatioseminaari 2013 Metropolia, Espoo 30.5.

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Hiilineutraali kiertotalous

Jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki pienemmäksi ravinteita kierrättämällä - Case Hiedanranta

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

KESTÄVÄ TEOLLISUUS JA MAANVILJELY TULEVAISUUDEN VILJELYTEKNOLOGIAN AVULLA

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon

Suomen tahtotilana on edetä ravinteiden

OPEN YOUR MIND LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Kaicell Fibers Kainuun Biotalouden Tulevaisuusfoorumi Kajaani Jukka Kantola

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Transkriptio:

Aldiga yhteistyöllä levästä bioenergiaa 2.11.2011 Mona Arnold, VTT Projektiryhmä: VTT, Helsingin yliopisto, SYKE, LAMK, HAMK

2 Levänkasvatuksen arvoketju Mata et al. 2010

3

4 Global production forecast U.S. Dept. of Energy and Frost & Sullivan based on algae biomass producers expectations

5 Leväntuotannon tekniset ja ympäristöhaasteet Levälajikkeiden valinta ja muokkaaminen Kestävyys, robustisuus Lipidien tuotto Kasvatuksen ravinteiden saatavuus (hiilijalanjälki!) Merkittävä CO 2 lähde saatavana kasvuun Keräystekniikan ja vedenpoiston kehittäminen

6 ALDIGA ekotehokas levän kasvatus Kehittää ja validoida uusi integroitu bioenergiatuotantokonsepti, levien tehokas kasvatus levämassat biodieseliksi, biokaasuksi ja uudeksi materiaaliksi levien kasvatuksessa hyödynnetään jätevirtoja Kehitetään minimaalisen energiankulutuksen omaava prosessi jossa nestemäiset, kiinteät ja kaasumaiset prosessi ja sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti. uusia puhtaan energian yhteistyömalleja, jotka linkittävät biometaanin tuotannon ja hyötykäytön, bioenergia- ja ympäristöalan palvelu- ja teknologiakonseptit sekä jätevirtojen hyötykäytön

7 Aldiga konsepti

8 ALDIGA yhteistyötahot Tutkimusorganisaatiot: Yritykset: VTT Helsingin yliopisto SYKE HAMK LAMK Sybimar

9 Työvaiheet 1. Potentiaaliset jätevirrat 2. Levälajikkeiden valinta 3. Tuotannon optimointi 4. Prosessikehitys 5. Biokaasun ja vedyn tuotanto 6. Teknis-taloudellinen analyysi ja mallinnus: kestävyys ja liiketoimintamallit 7. Levämassat biokemikaaleiksi

10 Jätevedet levien kasvatukseen Biokaasun rejektivesi (Biovakka) Kalanhautomon jätevesi (Sybimar) Osittain puhdistettu Kompostiprosessin kierrätysvesi (Kujalan komposti/phj) Kompostin vesipitoisuuden ylläpitämiseksi Kompostin ja biojätteen suotuvesi (Kujalan komposti/phj) Kalankasvatusvesi (Clewer) Biojätteen puristusneste (NSR Helsingborg)

Leväsolujen kasvu jätevesissä cells ml ¹ 1,00E+08 1,00E+07 1,00E+06 1,00E+05 C. pyrenoidosa EG fish farm 100 % Reject water 5 % Reject water 10 % Process water 25 % Process water 50 % Compost water 2,5 % Compost water 5 % Cells/mL 1,00E+07 1,00E+06 1,00E+05 1,00E+04 1,00E+03 E.gracilis EG fish farm 100 % Reject water 5 % Reject water 10 % Process water 25 % Process water 50 % Compost water 2,5 % Compost water 5 % Press water (a) 10 % Press water (a) 50 % Faculty of Biological and Environmental Sciences / www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2011 11

12 Tuotannon optimointi Levälajikkeet Euglena gracilis Chlorella protothecoides Scenedesmus obiquus Kasvatusplatformit Fotobioreaktori (2 L & 3 L) CO 2 lisäys Substraatin ja tuotteen analyysit: Hiililähde: CO 2 tai orgaaninen (esim glukoosi) Typpi (NO 3- tai NH 4+ ) Happi Biomassa, kokonaislipidit ja hiilihydraatit

13 Valon määrän vuodenaikaisvaihtelu Valon riittävyyden kannalta kriittisin ajanjakso autotrofisessa tuotannossa on syyskuun lopusta maaliskuulle. Tällöin miksotrofisten lajien etuna on kyky käyttää orgaanista hiiltä fotosynteesin ohella. Content of fixed carbon mg L -1 250 200 150 100 50 0-50 Chlorella pyrenoidosa 0 100 200 300 Light intensity mol m -2 s -1 15 C 20 C 25 C Content of fixed carbon mg L -1 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 Euglena gracilis 0 100 200 300 Light intensity mol m -2 s -1 15 C 20 C 25 C

14 Teknistaloudellinen analyysi prosessikonseptit ja skenaariot Konsepteihin sopivat simulaatiomallit Casien taloudellinen tarkastelu: Käyttö ja huolto, investointi One source? Carbon Nutrients (N,P etc.) Light Algae cultivation Algae harvesting Lipid extraction 5-20 % DS Two sources? Wastewater (nutrients) Carbon CO 2? Residual biomass MetOH Catalyst Wastewater Biogasification of residual biomass Side products (glycerol) Lipids upgrading to biodiesel Biogas upgrading/use Bioga s FAME CO 2 C-containing co-digestion feed material Biomethane Electricity Heat Reject water Digestate (nutrients) Tools: Balas, SuperPro Designer

15 Case: Kujalan jäteasema yleistajuista materiaalia levästä ja levän toiminnasta sekä levälaitoksen rakenteesta Kujalalle mallinnettu ja suunniteltu levälaitoksen suhdetta muuhun toimintaan Kujalassa suljettu kierto, kapasiteetti, vesivaatimukset, tilavaatimukset muut olosuhdevaatimukset, ekotehokkuus, kustannustehokkuus lähtöoletuksina ALDIGA:n levänkasvatusmallit, levän kasvunopeustulokset ym.

16 Levien jäännösmassan fraktiointi ja karakterisointi Tausta: Lipidiuuton jälkeinen biomassa sisältää polysakkarideja ja proteineja ja voi soveltua uusien arvokkaiden biokemikaalien raaka-aineeksi Kehitetään uutto- ja fraktiointimenetelmiä biomassan polymeerien erottamiseksi Lähtömateriaaleina esim. biomuovi- ja biokomposiittisovelluksissa potentiaalisesti hyvä filminmuodostuskyky Proteiinifraktioit voidaan ajatella käytettävän pinta-aktiivisina komponentteina ja liimojen aineosina..

17 Kiitos! Mona Arnold Heli Hiltunen Eemeli Hytönen Silja Kostia Maritta Kymäläinen Anne Ojala Martin Romantschuk Kristian Spilling Marika Tikka Yangming Wang Marilyn Wiebe VTT HAMK VTT LAMK HAMK UH UH SYKE UH VTT VTT