ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
2 Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PL 3000, 02015 TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde 09-4511 kanslia 09-451 6049 fax kanslia 09-451 2208 sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi kanslia: eta.kanslia@tkk.fi
SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY... 8 1.1 Yleistä... 8 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 8 1.3 Toimikunnat ja työryhmät... 10 1.4 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto... 10 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 12 2.1 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne... 12 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 13 2.1.3 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä... 15 2.2 Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne... 18 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 18 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 19 2.3 Rakennekaaviot... 23 3. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT JA PÄÄAINEET... 29 ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto... 29 Perusopinnot ja perusmoduulit... 29 3.1 Perusopintomoduuli S901-P (82 op)... 29 3.2 Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (18 op)... 30 3.3 Perusmoduuli Bioniikka S111-1 (20 op)... 31 3.4 Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1 (20 op)... 32 Jatkomoduulit ja pääaineet... 33 PÄÄAINE Automaatio- ja systeemitekniikka (AS3001)... 33 3.5 Jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka AS200-2 (20 op)... 33 PÄÄAINE Bioniikka (S3024)... 34 3.6 Jatkomoduuli Bioniikka S111-2 (20 op)... 35 PÄÄAINE Elektroniikka (S3027)... 36 3.7 Jatkomoduuli Elektroniikka S110-2 (20 op)... 36 PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3025)... 38 3.8 Jatkomoduuli Sähköfysiikka S112-2 (20 op)... 38 PÄÄAINE Sähkötekniikka (S3026)... 39 3.9 Jatkomoduuli Sähkötekniikka S113-2 (20 op)... 39 ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT... 40 3.10 Sivuaine (20 op)... 40 3.11 Vapaasti valittavat opinnot S901-V (10 op)... 41 3.12 Kandidaatin seminaari- ja työ S901-K (10 op)... 41 YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto... 42 Syventävät moduulit ja pääaineet... 42 PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004)... 42 3.13 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op)... 43 PÄÄAINE Avaruustekniikka ja -tiede (S3005)... 44 3.14 Syventävä moduuli Avaruustekniikka S320-3 (20 op)... 45 PÄÄAINE Bioniikka (S3006)... 46 3.15 Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op)... 47
4 3.16 Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op)... 49 PÄÄAINE Elektroniikka ja sovellukset (S3007)... 50 3.17 Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op)... 51 3.18 Syventävä moduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-3 (20 op)... 52 3.19 Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op)... 53 3.20 Syventävä moduuli Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu S291-3 (20 op)54 3.21 Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia S260-3 (20 op)... 56 3.22 Syventävä moduuli Teollisuuselektroniikka S281-3 (20 op)... 56 PÄÄAINE Mikro- ja nanotekniikka (S3010)... 58 3.23 Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op)... 59 3.24 Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op)... 59 3.25 Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op)... 60 3.26 Syventävä moduuli Nanotekniikka S341-3 (20 op)... 62 3.27 Syventävä moduuli Optoelektroniikka S340-3 (20 op)... 63 3.28 Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia (20 op)... 64 PÄÄAINE Optinen teknologia (S3011)... 65 3.29 Syventävä moduuli Optinen teknologia S352-3 (20 op)... 65 PÄÄAINE Radiotiede ja tekniikka (S3012)... 66 3.30 Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3 (20 op)... 67 3.31 Syventävä moduuli Piirisimulointi ja teoria S240-3 (20 op)... 68 3.32 Syventävä moduuli Sähkömagnetiikka S330-3 (20 op)... 69 PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3013)... 70 3.33 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op)... 71 PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3014)... 72 3.34 Syventävä moduuli Sähköfysiikka S353-3 (20 op)... 73 PÄÄAINE Sähköjärjestelmät (S3015)... 74 3.35 Syventävä moduuli Sähköjärjestelmät S210-3 (20 op)... 75 3.36 Syventävä moduuli Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S212-3 (20 op)... 76 3.37 Syventävä moduuli Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S380-3 (20 op)... 77 PÄÄAINE Sähkökäytöt (S3016)... 78 3.38 Syventävä moduuli Sähkömekaniikka S200-3 (20 op)... 79 3.39 Syventävä moduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-3 (20 op)... 80 PÄÄAINE Tietoliikennetekniikka (ETA3002)... 81 3.40 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op)... 82 3.41 Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S372-3 (20 op)... 83 ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET... 84 3.42 PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF)... 84 3.43 PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom... 86 3.44 SIVUAINE: Mekatroniikka... 87 Perusmoduuli Mekatroniikka I K150-1 (20 op)... 87 Jatkomoduuli Mekatroniikka II K150-2 (20 op)... 88 ERIKOISMODUULIT... 89 3.45 Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C (20 op)... 89 3.46 Erikoismoduuli Avaruustekniikka S320-C (20 op)... 90 3.47 Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op)... 92 3.48 Erikoismoduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-C (20 op)... 93 3.49 Erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-C (20 op)... 94 3.50 Erikoismoduuli Magneettikuvaus 351-C (20 op)... 96 3.51 Erikoismoduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-C (20 op)... 96 3.52 Erikoismoduuli Optoelektroniikka ja nanotekniikka S340-C (20 op)... 97 3.53 Erikoismoduuli Piirisimulointi ja teoria S240-C (20 op)... 98
5 3.54 Erikoismoduuli Puolijohdeteknologia S260-C (20 op)... 99 3.55 Erikoismoduuli Radiotekniikka S220-C (20 op)... 100 3.56 Erikoismoduuli Signaalinkäsittely S300-C (20 op)... 101 3.57 Erikoismoduuli Sähköjärjestelmät S210-C (20 op)... 101 3.58 Erikoismoduuli Sähkömagnetiikka S330-C (20 op)... 102 3.59 Erikoismoduuli Sähkömarkkinat ja energiatalous... 103 3.60 Erikoismoduuli Sähkömekaniikka S200-C (20 op)... 103 3.61 Erikoismoduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-C (20 op)... 104 3.62 Erikoismoduuli Teollisuuselektroniikka S281-C (20 op)... 105 YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT... 106 3.63 Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S901-M... 106 3.64 Sivuaine (20 op + 20 op)... 110 3.65 Erilliset sivuaineet... 110 3.65.1 Elektroniikan sivuaine S3036... 111 3.65.2 Tietoliikennetekniikan sivuaine S3035... 113 3.65.3 Talotekniikan sivuaine IA3023... 114 3.65.4 Sähkötekniikan sivuaine S3034... 115 3.65.5 Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuaine ETA3004... 116 3.66 Vapaasti valittavat opinnot S901-W (20 op)... 117 3.67 Diplomityö S901-D (30 op)... 117 4. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 118 4.1 Opetus- ja tenttijaksot... 118 4.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 118 4.3 HOPS... 119 4.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa... 119 4.5 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat... 120 4.6 Kurssit ja opintojaksot... 121 4.7 Tentit ja välikokeet... 122 4.8 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 123 4.9 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 124 4.10 Toisen vaiheen valinnat... 125 4.10.1 Sisäiset siirtyjät... 125 4.10.2 Maisterivaiheen haku ulkopuolelta... 126 4.11 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 128 4.12 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 128 4.12.1 Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti... 128 4.12.2 Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri... 129 4.12.3 Todistuksenjakotilaisuus... 129 4.12.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 130 4.12.5 Alumnitoiminta... 130 4.13 Kirjastot... 131 4.13.1 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 131 4.13.2 Muut kirjastot... 131 5. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 132 5.1 Tuutorointi... 132 5.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 133 5.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat... 134 5.4 Kanslia... 135 5.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 136
6 5.5.1 Opintotoimisto/TKK-päärakennus... 136 5.5.2 Opintotuki... 136 5.5.3 Terveydenhoito... 137 5.5.4 Esteetön opiskelu... 137 5.5.5 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 137 5.5.6 Muita palveluja... 137 6. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 139 6.1 Opetusmenetelmät... 139 6.2 Arviointi ja arvosanat... 140 6.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen... 141 6.3.1. Hyvän kurssin tunnusmerkit... 142 7. HARJOITTELU... 143 7.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 143 7.2 Harjoittelun tavoitteet... 143 7.3 Harjoittelupaikan hakeminen... 143 7.4 Kansainvälinen harjoittelu... 144 7.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 144 7.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet... 144 7.6.1 Harjoitteluraportti... 145 7.6.2 Harjoittelun opintopisteet... 145 7.7 Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet... 145 8. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 148 8.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 148 8.2 Kansainvälinen opiskelu... 149 8.2.1 Opiskelijavaihto... 149 8.2.2 Kansainväliset yhteistyöohjelmat ja pääaineet... 152 8.3 Suomen virtuaaliyliopisto (SVY)... 152 9. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI... 154 9.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 154 9.2. Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 155 9.3 Kandidaattiseminaarin toteutus... 156 10. DIPLOMITYÖ... 157 10.1 Diplomityön aihe ja kieli... 157 10.1.1 Diplomityön aiheen hakeminen... 157 10.1.2 Diplomityön arviointi ja arvostelu... 157 10.2 Kypsyysnäyte... 158 11. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 159 12. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 161 12.1 Jatkotutkinnot... 161 12.2 Jatko-opintojen aloittaminen... 161 12.3 Esitietovaatimukset... 161 12.4 Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu... 162 12.5 Hakuajat jatkokoulutukseen... 162
7 12.6 Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö... 162 12.7 Jatko-opintojen rahoitus... 163 12.8 Lisätietoja jatko-opinnoista... 163 13. ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLA... 164 13.1 Examensstruktur och målsättning... 164 13.1.1 Lägre grundexamen... 164 13.1.2 Högre grundexamen... 166 13.1.3 Praktik... 168 13.2 Studier vid Tekniska högskolan... 168 13.2.1 Undervisning, examination och utvärdering... 168 13.2.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 168 13.2.3 Att studera på svenska... 169 13.2.4 Begränsning av studietiderna... 170 13.2.5 Byte av examensprogram... 171 13.3 Det nya Aalto-universitetet... 171 13.4 Studier vid andra högskolor... 172 13.5 Studiehandledning... 172 14. AALTO-YLIOPISTO... 174 LIITE 1 Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit... 175 LIITE 2 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys... 177
8 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY 1.1 Yleistä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun neljästä tiedekunnasta. Opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa tiedekunnan 50 professoria. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta vastaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista ja verkostomaisen bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi tiedekunta vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master s Degree Programme in Space Science and Technology Master s Programme in Communications Ecosystem Master s programme in Communications Engineering Master s Programme in Electrical Engineering Master s Programme in Micro- and Nanotechnology Master s Programme in Radio Science and Engineering Keväällä 2009 tiedekunnassa oli yhteensä noin 2720 aktiivista perustutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan kandidaatin (TkK) tai diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 620 aktiivista jatkotutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälistyminen näkyy tiedekunnassa vahvasti, sillä joka kahdeksas ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittava on kansallisuudeltaan muu kuin suomalainen. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, neuvottelukunnat, rehtori ja vararehtorit sekä hallinto-osasto. Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto, koulutusneuvostot sekä dekaani ja varadekaanit. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, 7 laitoksen johtajaa, tiedekuntaan kuuluvan erillisen laitoksen johtaja, 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopiston ulkopuolista edustajaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä, ja nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin. Lisäksi tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä hallitukselle esitykset mm. tiedekunnan uusien opiskelijoiden määrästä, koulutusta koskevista asioista, tulossopimuksesta ja määrärahojen jakamisesta, määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot ja vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani, esittelijöinä hallintopäällikkö ja suunnittelijat. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimikausi on kolme vuotta.
9 Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Dekaanina toimii professori Jorma Kyyrä (huone I 424, puh. 451 2436). Tiedekunnan varadekaaneina toimivat professorit Jorma Skyttä (huone G407, puh. 451 2450) ja Raimo Sepponen (huone St285, puh. 451 2300). Tiedekunnassa toimii neljä koulutusneuvostoa, joiden tehtävinä on tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmista, määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat, diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt. Lisäksi koulutusneuvostot hyväksyvät ohjelmiinsa suoritetut tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii kyseisen tutkinto-ohjelman vastuuprofessori ja esittelijänä tutkinto-ohjelmasta vastaava suunnittelija. Otakaari 5 A kanslian yhteystiedot Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, huone E423, kanslia, puh. 09 451 2200 Koulutusasiantuntija Perttu Puska, jatko-opintoasiat, huone E417, kanslia, puh. (09) 451 2158 Suunnittelijat Ville Kivimäki (31.8.2009 asti), perusopintoasiat, EST- ja TLT-ohjelmat, JOO-opinnot, kurssipalautejärjestelmä, huone E415, kanslia, puh. 09 451 6105 Eeva Seppä, perusopintoasiat, BIO-ohjelma, OpLaa, tuutorointi, huone E415, kanslia, puh. 09 451 5011 Kv-suunnittelija Anita Bisi, Master s-ohjelmat, kansainväliset asiat, huone E424, kanslia, puh. 09 451 5381 Kv-koordinaattori Jenni Tulensalo, Master s-ohjelmat, kansainväliset asiat, huone E419, kanslia, puh. 09 451 2512 Osastosihteeri Katrina Nykänen, jatko-opintoasiat, aamupäivisin: huone E425, kanslia, puh. 09 451 5323, iltapäivisin: huone C 211, puh. 09 451 2264 Opintosihteerit Pia Dahlin, huone E413, kanslia, puh. 09 451 2201 Henna Paananen, huone E413, kanslia, puh. 09 451 2202 Toimistosihteeri Raijaliisa Karhu, huone E425, kanslia, puh. 09 451 5323 Kanslian käyntiosoite Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E411, E413 ja E425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti Kanslian postiosoite Kanslian puhelin 09 451 6049 Kanslian fax 09 451 2208 eta.kanslia@tkk.fi Teknillinen korkeakoulu, Elektroniikan tietoliikenteen ja automaatio tiedekunta, PL 3000, 02015 TKK Tiedekunnan kotisivu http://electronics.tkk.fi/ Opintoneuvola sopinto@cc.hut.fi
10 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Tiedekunnassa toimii useita toimikuntia tiedekunnan johdon apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat tiedekuntaneuvoston, koulutusneuvostojen tai dekaanin päätettäviksi ja kehittää tiedekunnan toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Jatko-opintotoimikunnissa käsitellään jatko-opintoasioita: tutkintovaatimusten hyväksyttämiseen, opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. vastaamalla kurssipalautejärjestelmästä, järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tuutoritoimintaa. Lisäksi tiedekunnassa on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja joihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto tarjoaa tieto- ja kirjastopalveluja tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin. Kirjasto hankkii käyttöön erityisesti tiedekunnan tutkimusalojen aineistoja. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Kirjaston palveluihin kuuluu aikakausjulkaisuja, kirjallisuutta, opinnäytteitä, kurssikirjoja, opetusmonisteita, opinnäytteiden elektroninen arkisto, tietokantoja, lukusali, ryhmätyöhuoneita sekä työasemia. Kirjaston henkilökunta opastaa tietoaineistojen ja muiden palvelujen käytössä. Kaikki elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmiin sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla tiedekunnan kirjastosta. Kurssikirjat ovat luettavissa kirjastossa, ja niistä on myös lainattavia kappaleita. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Sähkötekniikan talo G-siipi, toinen kerros, huone G 205 Otakaari 5 A 02150 Espoo puh. (09) 451 2205 http://electronics.tkk.fi/fi/kirjasto/ s-posti sahko.kirjasto@tkk.fi Aukioloajat ma-to klo 9.00 18.00 pe klo 9.00 15.30 Katso kesäajan aukiolo kirjaston www-sivuilta. Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh. 451 5673 Tietopalvelusihteeri Saija Nieminen, SG225, puh. 451 5926 Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh. 451 6054
Tietotekniikan talon kirjasto 11 Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmaan sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla Tietotekniikan talon kirjastosta. Tietotekniikan talon kirjasto Konemiehentie 2 02150 Espoo puh. (09) 451 5758
2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle elektroniikan ja sähkötekniikan perustiedot, jotta opiskelijalla olisi edellytykset ylempään elektroniikan ja sähkötekniikan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknistieteellisen ajattelun sekä
13 teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa vaativa elektroniikan ja sähkötekniikan alan tieteellinen työskentely ja asiantuntijaksi kehittyminen. 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 75-85 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 15-25 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Elektroniikan ja sähkötekniikan alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 75-85 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuun ottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää o ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, 15-25 op) o perusmoduulista (A1, 20 op) o jatkomoduulista (A2, 20 op), (yksi viidestä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista): Automaatio- ja systeemitekniikka Bioniikka Elektroniikka Sähköfysiikka Sähkötekniikka Nämä ovat samalla elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin
14 kanssa. Erityisesti bioniikan jatkomoduuli on suunniteltu muodostamaan yhdessä bioniikkapainotteisen perusmoduulin kanssa bioniikan pääaine. Muut jatkomoduulit muodostavat mielekkäimmän kokonaisuuden elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin kanssa. o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1) o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 9. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta, sekä vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville opiskelijoille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella:
15 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie-98.5001/7001 + Kie-98.5002/7002) 2. Määrätyt kielikeskuksen ruotsin kurssit 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa (suorituksesta sovittava kielikeskuksessa) 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 opinto-oppaan lopusta. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen suorittamisesta löydät www-osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu on suositeltavaa, koska se kehittää osaamista sekä rakentaa ammatti-identiteettiä. Harjoitteluaikana on hyvä luoda yhteyksiä työelämään. Opiskeluaikainen harjoittelu voi myös helpottaa valmistumisen jälkeistä työn löytämistä. Harjoittelusta lisää luvussa 7. 2.1.3 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/tutkinto-ohjelmat/laaja/index/ Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine.
Perustieteiden sivuaine 16 Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1- moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2- moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman tutkinto-ohjelman opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh. 451 5498, e-mail: suunnittelija@math.hut.fi. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodiotteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa.
17 Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot lk 2009-2010 S951-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 82 op Koodi Kurssi Laajuus op AS-0.1003 C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Kie-98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja 3 Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat-1.1030 Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslasku A/B 5 S-104.1010 Fysiikka I 6 S-104.1020 Fysiikka II 6 S-114.1327 Fysiikka III 6 S-55.1210 Piirianalyysi 1 5 S-26.1100 Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 S-88.1100 Digitaalitekniikan perusteet 3 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T-106.1001 Tietokone työvälineenä 2 T-106.1203 Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tfy-1.1530 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 82 op S951-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, että 20 opintopistettä täyttyy. Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat-1.3601 Johdatus stokastiikkaan 5 S-104.1310 Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S-104.1320 Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S-114.1427 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 Tfy-3.1550 Fysiikan laboratoriotyöt II 2 AS-0.3301 C++ -ohjelmointi 4 Yhteensä 20 op
18 2.2 Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Ylemmän perustutkinnon tavoitteena elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien elektroniikan ja sähkötekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus elektroniikan ja sähkötekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön.
19 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat seuraavista moduuleista: tieteen metodiikan opinnoista (M, 10 op) vapaasti valittavista opinnoista (W, 20 op) diplomityöstä (D, 30 op) kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op). Nämä kolme moduulia voivat olla esimerkiksi sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja, esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä, sekä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Pääaineet Elektroniikan ja sähkötekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: o Akustiikka ja äänenkäsittely o Avaruustekniikka ja -tiede o Bioniikka o Elektroniikka ja sovellukset o Mikro- ja nanotekniikka o Optinen teknologia o Radiotiede ja -tekniikka
20 o Sähköfysiikka o Sähköjärjestelmät o Sähkökäytöt o Signaalinkäsittely o Tietoliikennetekniikka, jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuu poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty kaavioissa 2-4. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-4. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 6 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne on elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin, elektroniikan jatko-moduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat elektroniikan jatko-moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt elektroniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen.
21 Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tiedekunnan suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 op). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista. Suositellut ja pakolliset M- moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta 3.63. Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään kolme opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa 3.63. Diplomityö Opiskelija sopii diplomityön aiheesta sellaisen opettajan (professorin) kanssa, jonka alaan aihe kuuluu. Diplomityö tehdään useimmiten pääaineesta, mutta sen voi tehdä myös sivuaineesta. Diplomityöstä lisää luvussa 10. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/tutkinto-ohjelmat/laaja/index/ Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä.
22 Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taidon jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa 7.
23 2.3 Rakennekaaviot Kandidaatin tutkinnon moduulien etenemiskaavio: P+O -moduulit Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Bioniikka A1 Automaatio- ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Bioniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 Kaavio 1: Kandidaatin tutkinnon pääaine määräytyy valitun A2-moduulin mukaan. Pääaineet ovat: automaatio- ja systeemitekniikka (AS3001), bioniikka (S3027), elektroniikka (S3025), sähköfysiikka (S3025), sähkötekniikka (S3026)
24 Kandidaatin tutkinnossa suoritettu pääaineen jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka A2 Eteneminen on mahdollista seuraaviin ylemmän tutkinnon syventäviin moduuleihin A3 Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineessa AUT-tutkinto-ohjelmassa tarjottavat syventävät A3-moduulit Signaalinkäsittely A3 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt A3 Syventävästä moduulista muodostuu pääaineeksi ei muodostu pääainetta* Signaalinkäsittely S3013 Sähkökäytöt S3016 Bioelektroniikka ja laitetekniikka A3 Bioniikka S3006 Bioniikka A2 Bioadaptiivinen tekniikka A3 Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 Bioniikka S3006 Elektroniikka ja sovellukset S3007 tai S3010 Mikro- ja nanosysteemit A3 Optoelektroniikka A3 Mikro- ja nanotekniikka S3010 Mikro- ja nanotekniikka S3010 * Automaatio- ja systeemitekniikan voi suorittaa EST:ssä vain sivuaineena. Tällöin on valittava lisäksi EST:n pääaine. Automaatio- ja systeemitekniikan A3-moduulin suorittamisen esitietona suositellaan AUT-ohjelman A1-moduulia tai vastaavia tietoja. Myös tutkinto-ohjelman vaihto EST:stä AUT:iin on mahdollista. Lisätietoja saa EST- ja AUT-tutkinto-ohjelmien suunnittelijoilta. Kaavio 2
Kandidaatin tutkinnossa suoritettu pääaineen jatkomoduuli Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 25 Eteneminen on mahdollista seuraaviin ylemmän tutkinnon syventäviin moduuleihin A3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 Bioadaptiivinen tekniikka A3 Bioelektroniikka ja laitetekniikka A3 Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu A3 Teollisuuselektroniikka A3 Puolijohdeteknologia A3 Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 Mikro- ja nanosysteemit A3 Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 Optoelektroniikka A3 Optinen teknologia A3 Piirisimulointi- ja teoria A3 Sähkömagnetiikka A3 Radiotekniikka A3 Radiotietoliikenteen järjestelmät A3 Signaalinkäsittely A3 Sähköfysiikka A3 Avaruustekniikka A3 Nanotekniikka A3 Syventävästä moduulista muodostuu pääaineeksi (koodi) S3004 S3006 S3006 S3007 S3007 S3007 tai S3010 S3007 tai S3010 S3007 tai S3010 S3010 S3007 tai S3010 S3010 S3011 S3012 S3012 S3012 ETA3002 S3013 S3014 S3006 S3010 Kaavio 3
26 Kandidaatin tutkinnossa suoritettu pääaineen jatkomoduuli Eteneminen on mahdollista seuraaviin ylemmän tutkinnon syventäviin moduuleihin A3 Syventävästä moduulista muodostuu pääaineeksi Sähköjärjestelmät A3 Sähkömekaniikka A3 Sähköjärjestelmät S3015 Sähkökäytöt S3016 Sähkötekniikka A2 Sähköverkot ja suurjännitetekniikka A3 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt A3 Sähköjärjestelmät S3015 Sähkökäytöt S3016 Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka A3 Sähköjärjestelmät S3015 Kaavio 4
27 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 5: Tutkinnon perusrakenne. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö
28 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Perusopintomoduuli P Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 6: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Elektroniikan ja sähkötekniikan A1 ja Elektroniikan A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 moduuliin ja lukee myös Elektroniikan ja mittaustekniikan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella samaan jatkomoduuliin pohjautuvaa Elektroniikan luotettavuus ja integrointi A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Elektroniikka ja sovellukset: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1, Elektroniikka ja mittaustekniikka A3, erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 ja erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka. Ylemmän tutkinnon sivuaine Elektroniikan integrointi ja luotettavuus: Elektroniikka A2 ja Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3. B1-moduuli voi olla jokin toisen ohjelman tarjoama kandivaiheen sivuaine-moduuli.
29 3. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMIEN MODUULIT JA PÄÄAINEET Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet. ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopinnot ja perusmoduulit 3.1 Perusopintomoduuli S901-P (82 op) Kuvaus Perusopintomoduuli sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perusopintoja. Sisältö S901-P Perusopinnot 82 op Koodi Kurssi Laajuus op AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Kie-98.5001/ 7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/ 7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja # 3 Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat-1.1220 Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat-1.1230 Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 S-104.1010 Fysiikka I 6 S-104.1020 Fysiikka II 6 S-114.1327 Fysiikka III 6 S-55.1210 Piirianalyysi I 5 S-26.1100 Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 S-88.1110 Digitaalitekniikan perusteet 3 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T-106.1208/ Ohjelmoinnin perusteet Y/L 5 1203 Tfy-3.1530 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 82 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta http://kielikeskus.tkk.fi. Lisäksi oppaan lopussa liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista.
3.2 Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (18 op) 30 Kuvaus O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se syventää perustietoja mm. elektroniikan ja sähkötekniikan sekä ohjelmoinnin osalta. Myös tietoliikennetekniikan perusteisiin on mahdollista tutustua moduulissa. Vaihtoehtoisten kurssien valinnassa on opiskelijan hyvä huomioida opintojen myöhempi suuntautuminen ja myöhempien opintojen esitiedot. Tietyt vaihtoehtoisten listassa esiintyvät kurssit on suunniteltu tukemaan tiettyjä pääaineita: automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen valitseville suositellaan ohjelmoinnin kursseja bioniikan pääaineen valitseville suositellaan ohjelmoinnin kursseja elektroniikan pääaineen valitseville suositellaan digitaalisen signaalinkäsittelyn ja suodatuksen kurssia sähköfysiikan pääaineen valitseville suositellaan fysiikan kursseja sähkötekniikan pääaineen valitseville suositellaan sähkövoimatekniikan kurssia Lisäksi: # Jos aiot suorittaa syventävän moduulin S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, valitse kurssi T-61.3010 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus. * Suositellaan vain Bioniikka-pääaineen valitseville. Sisältö S901-O Ohjelman yhteiset opinnot 18 op Koodi Kurssi Laajuus op S-55.1220 Piirianalyysi 2 5 S-72.1110 Signaalit ja järjestelmät 5 S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A 4 Valitse seuraavista vähintään 4 opintopistettä: AS-0.3301 C++ -ohjelmointi 4 S-104.1310 Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S-104.1320 Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S-114.1427 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 S-17.1010 Sähkövoimatekniikka 4 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 T-61.3010 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus # 6 S-113.1201 Johdatus bioniikkaan * 2 Yhteensä 18 op
3.3 Perusmoduuli Bioniikka S111-1 (20 op) Moduuliketju Moduulista voi jatkaa bioniikan jatkomoduuliin. Vastuuhenkilöt Prof. Mervi Paulasto-Kröckel ja TkT Markus Turunen 31 Kuvaus Bioniikan perusmoduulissa jatketaan P- ja O-moduuleissa alkaneita elektroniikan perusopintoja sekä tutustutaan bioniikkaa tukevista aineista materiaalitieteeseen. Perusmoduulin suorittaminen antaa opiskelijalle valmiudet elektronisten piirien analysointiin ja suunnitteluun sekä edellytykset ratkoa ja kuvata matemaattisesti kenttäteoriaan liittyviä ongelmia. Lisäksi opinnoissa perehdytään elektroniikan materiaaleihin. Moduulissa hankitut perustiedot luovat hyvän pohjan edetä bioniikan jatkomoduuliin ja mahdollistavat joustavan siirtymisen elektroniikan jatkomoduuliin. Bioniikan perusmoduulin kurssit perustuvat teorialuentoihin, joiden opetusta tukevat soveltavat harjoitus- ja kirjallisuustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on syventää teoriaopintoja ja harjaannuttaa raportointitaitoja. Opetus toteutetaan yhteistyössä elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan eri laitosten sekä Suomen johtavan mikro- ja nanotekniikan tutkimukseen keskittyvän mikroelektroniikkakeskus Micronovan opettajien ja tutkijoiden kanssa. Tavoite Bioniikan perusmoduulin tavoite on johdattaa opiskelija bioniikan opintoihin ja antaa opiskelijalle riittävät perusteet sujuvaan opiskeluun bioniikan jatko- ja syventävissä moduuleissa. Tavoitteena on, että bioniikan opiskelijoille annetaan tässä moduulissa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet elektronisten piirien analysointiin ja suunnitteluun sekä työkalut kenttäteoriaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Sisältö S111-1 Bioniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S-69.2101 Puolijohdeteknologian perusteet 5 S-87.1010 Elektroniikka I 5 S-96.1121 Dynaaminen kenttäteoria 5 S-113.2110 Materiaalitieteen perusteet 5 Yhteensä 20 op
3.4 Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1 (20 op) 32 Moduuliketju Moduulista voi jatkaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan, sähköfysiikan ja sähkötekniikan jatkomoduuleihin. Vastuuhenkilö Prof. Jussi Ryynänen Kuvaus Elekroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulissa annetaan vahva sähkötekniikan ja elektroniikan opinnoissa tarvittava teoreettinen perusta. Kenttäteorian kurssit opettavat ymmärtämään sähkön ja magnetismin ilmiöinä sekä niitä hallitsevat peruslait, harjoittavat niiden soveltamiseen kvantitatiivisesti, sekä kertovat niiden tärkeimmistä ilmenemismuodoista luonnossa ja tekniikassa. Säätötekniikan kurssi antaa elektroniikassa ja sähkötekniikassa välttämättömät säätötekniikan perustiedot ja opettaa säätäjien analyysin ja suunnittelun perusteet. Opetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä, sekä itsenäisesti tehtäviä tutkielmia. Tavoite Elektroniikan, kenttäteorian ja piirianalyysin perustiedot ja taidot. Sisältö S110-1 Elektroniikka ja sähkötekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S-87.1010 Elektroniikka I 5 S-87.1030 Elektroniikan laboratoriotyöt 2 AS-74.2111 Analoginen säätö (1 3 S-96.1111 Staattinen kenttäteoria 5 S-96.1121 Dynaaminen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op (1 Jos valitaan Automaatio- ja systeemitekniikan jatkomoduuli, on AS-74.2111 Analoginen säätö -kurssin tilalla luettava AS-74.1101 Tietokonesimulointi.