Elinkeinoverotus - Konserniverotus 2 Apulaisprof. Tomi Viitala
Oma pääoma verotuksessa Emoyhtiö voi rahoittaa tytäryhtiötään oman pääoman ehtoisella sijoituksella esim. osakepääomaan, sijoitetun vapaan oman pääoman (svop) rahastoon tms. Sijoitus ei veronalaista tuloa tytäryhtiölle Pääomalle suoritettava tuotto (osinko) ei vähennyskelpoista menoa tytäryhtiölle ja verovapaata tuloa emoyhtiölle Lisää tytäryhtiöosakkeiden hankintamenoa emoyhtiölle, mutta yleensä ei voida vähentää (EVL 6b : käyttöomaisuusosakkeet) 2
Vieras pääoma verotuksessa Emoyhtiö voi rahoittaa tytäryhtiötään vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella esim. antamalla rahalainan (osakaslaina, shareholder loan) tai takaamalla pankkilainan Lainapääoma ei veronalaista tuloa tytäryhtiölle Pääomalle suoritettava korko vähennyskelpoista tytäryhtiölle (ellei erityisesti rajoitettu) ja veronalaista tuloa emoyhtiölle (ellei verosuunnittelusta muuta johdu) Lainapääoman menetys (eli luottotappio) vähennyskelpoista (ellei erityisesti rajoitettu) Pankkilainan takauspalkkio vähennyskelpoista tytäryhtiölle ja veronalaista tuloa emoyhtiölle 3
Choice between equity and debt Equity financing: Dividend may be taxable income but often is not + /0 Tax exempt if participation exemption applies Debt financing: Interest is normally taxable income Favorable financing company location or a hybrid + +/0 Company A Company C Dividend Equity injection Interest Loan Company B (+)Tax on pre-dividend profits 0 Potential withholding tax (final cost (+) in case no credit available) Synthetic credit rating, loan terms - (+) Company D Potential withholding tax (final cost in case no credit available) 4
Vieraan pääoman ehtoista konsernirahoitusta koskevia rajoituksia Korkojen vähennyskelpoisuuden rajoitukset (EVL 18a ) Lainojen alaskirjausten eli luottotappioiden (menetysten) vähennyskelpoisuuden rajoitukset (EVL 16 7 k) Siirtohinnoittelua koskeva markkinaehtoperiaate (VML 31 ) Koron määrä Lainan ehdot Takauspalkkion määrä 5
Vieraan pääoman ehtoista konsernirahoitusta koskevia rajoituksia Lisäksi huomioitava yleisen veronkiertosäännöksen (VML 28 ) soveltaminen rahoitusjärjestelyihin Ratkaisuissa KHO 2016:71 ja KHO 2016:72 erityisesti kansainvälisten konsernien verosuunnittelutarkoituksessa käyttämät ns. debt push down rakenteet katsottu veronkierroksi konsernirahoituksesta aiheutunut korko ei vähennyskelpoista Suomessa 6
Esimerkki debt push down -rakenteesta A/S (Tanska) Holding A/S Yhtiö A Oy A/S (Tanska) Holding A/S Yhtiö A Oy Osakkeet Holding A/S A/S, filial i Finland Kauppahintavelalle maksetaan korkoa Konserniavustusta sivuliikkeelle Kauppahintavelka A/S, filial i Finland Yhtiö A Oy 7
Korkovähennysrajoituksen tausta EVL 18a Sovellettu ensimmäisen kerran vuoden 2014 verotuksessa Rajoituksen tavoitteena turvata Suomen veropohjaa elinkeinoverotuksessa EU:n ns. veronkiertodirektiivi edellyttää korkovähennysrajoitusten muuttamista tiukemmaksi 1.1.2019 alkaen 8
Korkovähennysrajoitus (EVL 18a ) Korkomenot ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat korkotulojen suuruiset. Korkotuloja suuremmat korkomenot (nettokorkomenot) ovat vähennyskelpoisia, jos ne ovat verovuonna enintään 500 000 euroa. Nettokorkomenojen ylittäessä verovuonna edellä mainitun määrän nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kuin: 1) ne ylittävät 25 prosenttia tämän lain 3 :ssä tarkoitetusta elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkomenot ja verotuksessa vähennettävät poistot sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitettu saatu konserniavustus ja josta on vähennetty annettu konserniavustus; ja 2) 25 prosentin rajan ylittävien nettokorkomenojen määrä on enintään yhtä suuri kuin etuyhteydessä olevien velkasuhteen osapuolten väliset nettokorkomenot. 9
Keskeisiä määritelmiä Korko: Vieraalle pääomalle suoritettu korvaus Nettokorko = korkokulut korkotuotot Elinkeinotoiminnan oikaistu tulos: EVL 3 :ssä tarkoitettu elinkeinotoiminnan tulos + korkomenot + EVL-poistot + saatu konserniavustus annettu konserniavustus Etuyhteystilanne: Velkojan ja velallisen etuyhteyden osalta viittaus VML 31 2 momentin määritelmään Siirtohinnoittelusäännös 10
Soveltamisala: subjektiedellytykset EVL:n mukaan verotettavat yhteisöt (erityisesti osakeyhtiöt), avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt sekä vastaavat ulkomaalaiset yhtiöt Ei koske TVL:n mukaan verotettavia, mm. useimmat kiinteistöyhtiöt Luotto-, vakuutus- ja eläkelaitokset rajattu soveltamisen ulkopuolelle 11
Rajoitusten soveltaminen käytännössä Testi 1: Ylittääkö verovuoden nettokorkojen määrä 500.000 euroa? Nettokorkomenot tarkoittavat kaikkia korkomenoja eli myös ulkopuolisille maksettuja Jos nettokorkomenot ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan vähentää kokonaan Jos nettokorkokulujen määrä ylittää 500.000 euroa, tehdään testi 2 Testi 2: Ylittääkö nettokorkojen määrä 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta? Jos 25 % raja ei ylity, kaikki korot voidaan vähentää ilman rajoituksia Jos nettokorkokulujen määrä ylittää 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta, tehdään testi 3 12
Rajoitusten soveltaminen käytännössä Testi 3: Mikä osuus 25 % rajan ylittävistä nettokoroista on etuyhteyslainan korkoa ja siten vähennyskelvotonta? Siltä osin kuin nettokorkoa maksetaan kolmansille osapuolille, rajoituksia ei sovelleta Etuyhteystilanteessa maksettavista nettokoroista vähennyskelvotonta on se määrä, jolla kokonaisnettokorkokulujen määrä ylittää 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta, taikka tätä pienempi etuyhteydessä maksettavien nettokorkojen kokonaismäärä 13
Rajoitusten soveltaminen käytännössä Elinkeinotoiminnan oikaistu tulos 167 M 25 % raja = 41,75 M Tapaus 1 Ulkopuolista korkoa 70 M Etuyhteyskorkoa 20 M Pankkilainan korko aina kokonaan vähennyskelpoinen Etuyhteyskorko kokonaan vähennyskelvotonta Tapaus 2 Ulkopuolista korkoa 10 M Etuyhteyskorkoa 80 M Pankkilainan korko aina kokonaan vähennyskelpoinen Etuyhteyskorko 25 % rajaan mahtuvalta osin vähennyskelpoinen Etuyhteyskorko 25 % rajan ylittävältä osin vähennyskelvotonta 14
Ns. tasevapautus Yhtiö, joka ei edellä esitettyjen testien perusteella pääsisi vähentämään kaikkia korkokulujaan, voi vielä vaatia erityisen vapautussäännöksen soveltamista Verovelvollisen tulee esittää selvitys siitä, että sen oman pääoman suhde taseen loppusummaan verovuoden lopussa on korkeampi tai yhtä suuri kuin koko konsernin vastaava suhdeluku Yhtiökohtainen suhdeluku lasketaan vertailua varten verovuoden loppuun ajoittuvasta tilinpäätöksestä, joka voi olla joko Suomen kirjanpitolain tai IFRS:n mukaan laadittu Konsernitaseella tarkoitetaan konsernin ylimmän emoyhtiön tasolla konsolidoitua tasetta, joka on laadittu IFRS:n mukaan, EU- tai ETAvaltion kansallisen kirjanpitolainsäädännön mukaan, tai näiden puuttuessa vastaavien muiden säännösten (esim. US GAAP) mukaan 15
Vähennyskelvottomien korkojen vähentäminen myöhemmin Verovuonna vähentämättä jääneet korot eivät välttämättä ole lopullisesti vähennyskelvottomia, sillä ne voidaan vähentää myöhempinä vuosina rajoitusten puitteissa Vähennysoikeuteen ei vaikuta omistajanvaihdos eikä vähentämiselle ole aikarajaa (vrt. vahvistetut tappiot, jotka voidaan menettää omistajanvaihdoksessa ja käyttöaika on 10 v.) Vähentämättä olevat korot siirtyvät sulautumisissa ja jakautumisissa, mutta ei liiketoimintasiirrossa 16
Lainasaamisten menetykset eli luottotappiot konsernitilanteessa EVL:n perussääntö EVL 7 : Elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset vähennyskelpoisia EVL 17 :n 2 kohta: Vähennyskelpoisia menetyksiä ovat 16 :ssä säädetyin poikkeuksin myyntisaamisten arvonalenemiset ja muun rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset 17
Lainasaamisten menetykset eli luottotappiot konsernitilanteessa EVL 16 :n 7 kohdan mukaan muun saamisen kuin myyntisaamisen arvonalentuminen vähennyskelvoton, jos yhteisömuotoisen velkojan ja osakeyhtiömuotoisen velallisen välillä vähintään 10 %:n omistusyhteys Ei koske velkojaa, joka on pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö Ei koske myyntisaamisen menetystä (rajanveto myyntisaamisen ja muun rahoitussaamisen välillä, KHO 2016:50) 18
KHO 2016:50 A Oyj oli toimittanut vuonna 1995 toimintansa aloittaneelle tytäryhtiölleen teollisessa valmistuksessa tarvittavia tuotteita, mistä A Oyj:lle oli kertynyt saamisia. Saamisia oli A Oyj:n kirjanpidossa käsitelty koko ajan myyntisaamisina. Kun vuoden 2009 aikana A Oyj:lle kävi selväksi, ettei tytäryhtiö kykene muuttamaan toimintaansa kannattavaksi ja siten selviytymään ostoveloistaan, saamisia oli kirjattu alas. Alaskirjatut saamiset olivat kertyneet vuosilta 2005-2008. Tuotteiden tytäryhtiölle myynneistä kertyneet saatavat olivat A Oyj:n varsinaisesta suoritetuotannosta syntyneitä saatavia. Saatavia vastaava määrä oli tullut kirjata A Oyj:n tuloksi. Saatavia oli pidettävä myyntisaamisina. Kun saatavia ei tytäryhtiön tappiollisuuden vuoksi pystytty perimään, kyse oli myyntituottojen korjauseristä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A Oyj:llä oli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 :n ja 17 :n 2 kohdan (717/2004) nojalla oikeus vähentää myyntisaamisten arvonalenemisia verovuoden 2009 veronalaisista elinkeinotoiminnan tuloistaan. Verovuosi 2009. 19