Logistiikkapäivä 28.05.2012 KOTKA
1. TAUSTAA
1.1 Erilaiset toimintaympäristöt Venäjällä ja Suomessa on kysymys kahdesta täysin erilaisesta toimintaympäristöstä (kts. tarkemmin Onnistu Venäjällä Matti Honkanen 2011 s. 23-66 ja Talouselämä 10.04.2012 Suoraa puhetta Venäjästä Honkasen kirjan arvostelu) lisäksi on kysymys suomalaisille vieraiden toimintamallien ja menettelytapojen hyväksymisestä ja soveltamisesta käytäntöön korruption kitkemistä Venäjällä ottaen huomioon maan historia, vaikeuttaa mm. se, ettei varsinkaan virkamiesten tulojen läpinäkyvyydestä ole säädetty maan lainsäädännössä riittävän tiukasti todellisuudessa ns. suurkorruption kitkeminen Venäjällä on mahdotonta
1.2 Venäläistä tullikäytäntöä kaiken taustalla on Venäjän yhteiskunnan ennen kaikkea maan tullilaitoksen täydellinen korruptoituneisuus esim. kaksoislaskutuksen ja mahdollisten muiden huolintaasiakirjojen muuttamisen perusteena on välttyä Venäjän federaation mielivaltaiselta ja epämääräiseltä tullaukselta jos viedään valkoisena esim. tuotteet eivät ehdi kaupan hyllyille ja hinta nousee liian korkeaksi lisäksi Venäjän tulli voi alkaa epäillä laitonta valuutan maastavientiä, mikäli tuotteiden hintoja nostetaan oikealle tasolle venäläiseltä näkökannalta kyseessä on täysin normaali tullien ja verojen optiomointi venäläiset eivät koe sitä mitenkään ongelmalliseksi (kaikki harrastavat sitä)
1.3 Suomen viranomaisten mahdollisuudet Suomen viranomaisten on vaikea (käytännössä mahdotonta) puuttua tilanteeseen, koska silloin menetettäisiin merkittävä kilpailukykyyn vaikuttava tekijä ainoastaan mikäli kaikki Venäjän kanssa kauppaa käyvät valtiot puuttuisivat asiaan, voitaisiin se ratkaista jos liikenne ei suju Suomen kautta, niin venäläiset yritykset siirtyvät muualle... on muistettava, että kysymys transitoliikenteessä on nimenomaan palveluiden viennistä, jonka kehittämistä ja kasvattamista Suomen hallitus painottanut mm. hallitusohjelmassaan
1.4 Venäläisten ongelma kaksoislaskutus on, kuten tullin entinen pääjohtaja on sanonut ongelma Venäjälle KYSYMYS: MIKSI SUOMEN VIRANOMAISTEN PITÄÄ YRITTÄÄ RATKAISTA VENÄJÄN ONGELMIA, KUN VENÄJÄ EI ITSE OLE NIISTÄ KIINNOSTUNUT ja ennen kaikkea MIKSI SUOMALAISTEN YKSITYIS- HENKILÖIDEN (=HUOLITSIJOIDEN) JA HUOLINTA-ALAN YRITYSTEN PITÄISI JOUTUA MAKSUMIEHEKSI TILANTEISSA, JOISSA VENÄLÄINEN YRITYS PETKUTTAA (VENÄJÄLLÄ: OPTMOI VEROJA JA TULLEJA) VENÄJÄN TULLIA tämä syteemi on toiminut jo 1000 vuotta!
2. LAINSÄÄDÄNTÖÄ
2.1 Rikosoikeudellinen ulottuvuus tulliselvitysrikosta koskevan rangaistussäännöksen soveltamisalan kannalta on otettava huomioon rikoslain 1 luvun 1 :n 1 mom ja 1 luvun 3 :n 2 mom 3 kohta, joiden mukaan Suomen lakia sovelletaan Suomessa tehtyyn rikokseen ja Suomen ulkopuolella tehtyyn Suomen viranomaiseen kohdistuneeseen rikoseen tapaukset, joissa vääränsisältöinen lasku esitetään Venäjän tulliviranomaisille ilman Suomen tulliviranomaiseen kohdistuvia vaikutuksia, jäävät esitetyn rangaistussäätelyn ulkopuolelle näin ovat Suomen viranomaiset julkisesti todenneet: Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010 s. 195 ja valtakunnan syyttjänviraston päätös vuodelta 2001/422/24/99)
2.2 Tahallisuus/1. verotusmenettelyn luonne huomioon ottaen on lähdettävä siitä, että se, joka tietoisesti ja vastoin ilmoitusvelvollisuutta verottajalle jättää ilmoittamatta veronalaisia tuloja, tavoittelee veron määräämättä jättämistä kyseessä on niin sanottu tarkoitustahallisuus tarkoitustahallisuuden vakiintuneen määritelmän mukaan tekijä toimii tahallaan, jos tietty laissa mainittu seuraus oli toiminnan välitön päämäärä eikä tekijä pitänyt seurauksen syntymisen mahdollisuutta käytännöllisesti katsottuna poisuljettuna
2.3 Tahallisuus/2. Rikoslain 29 luvun 1 :n 3 kohdassa tarkoitettu verotusta varten säädetyn velvollisuuden laiminlyöminen on rangaistavaa vain silloin, kun se tapahtuu veron välttämistarkoituksessa. kyseiseen tekotapaan liittyy siten erityinen tahallisuusvaatimusta korostava tunnusmerkistötekijä. kyseistä säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 16/1997 vp) korotettua tahallisuusvaatimusta on perusteltu sillä, että rangaistavuuden ulkopuolelle on tarkoitus jättää esim. unohduksesta tai epäsosiaalisesta elämäntavasta johtuvat laiminlyönnit.
2.4 Väärä -väärennetty asiakirja/1. väärennyksestä on tuomittava mm. henkilö, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleena käytettäväksi harhauttavana todisteena tarkoituksena on suojata asiakirjojen ulkonaista luotettavuutta eli oikeudellista aitoutta todistuskappaleen todistusarvo perustuu sen 1) oikeaperäisyyteen eli lähtöisin antajaksi merkityltä henkilöltä ja 2) alkuperäisyyteen eli että sen sisältöä ei ole muutettu asiakirja yms. on väärä, jos se käytettäessä on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään tai antajansa henkilöllisyydestä
2.5 Väärä-väärennetty asiakirja/2. vääriä asiakirjoja voivat olla mm. proformalasku, lasku, vastaanottopöytäkirja, pakkauslista sekä etikettitarrat (nämä tulevat yleensä venäläiseltä osapuolelta) huom! pelkästään asiakirjojen totuudenvastaisuuden perusteella niitä ei voida pitää väärinä väärennysrikoksen edellyttämässä mielessä suomalaisen osapuolen tulostamat ja venäläiselle kuljettajalle antamat laskut ja muut asiakirjat vastaavat sisällöltään venäläisen osapuolen lähettämiä asiakirjoja usein niihen laitetaan leimat ja mahdollisesti ne allekirjoitetaan suomalaisen huolitsijan toimesta
2.6 Väärä-väärennetty asiakirja/3. kysymys ei tällöin ole jo olemassa olevien asiakirjojen sisällön muuttamisesta asiakirjojen sisältö voi olla alunpitäenkin virheellinen ja tosiasioita vastaamaton, mutta ratkaisevaa on se, onko asiakirjojen antajaksi merkitty joku muu kuin niiden todellinen antaja huom! väärennyssuojaa ei uloteta asiakirjojen sisällön totuudenmukaisuuden suojaan väärien asiakirjojen (väitettyjen) sisältövirheillä ei ole merkitystä väärennysrikosken tunnusmerkistön täyttymistä harkittaessa
2.7 Erehdyttämistarkoitus väärennyksen rangaistavuus edellyttää, että tekijän aikomuksena on saattaa esine käytettäväksi harhauttavan esineenä huolitsijaa ei esim. voida pitää aktiivisena toimijana, joka suunnittelisi hyötyvänsä väärän asiakirjan käyttämisestä harhauttavana todisteena, silloin kun hän on ainoastaan tehnyt työtään asiakkaan antaminen kirjallisten ohjeiden mukaan ja saanut siitä alalla yleisesti maksettavan suuruisen korvauksen
2.8 Vastuun kohdentaminen se, kuka muodollisesti on vastuussa tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä, määräytyy ensisijaisesti tullikoodeksin määräyksiä noudattaen rangaistavan menettelyn täyttyminen edellyttää poikkeamista alaa koskevasta sääntelystä, jota saattavat tarkentaa alalla vakiintuneet tavat esim. vakiintuneesti käytetyissä sopimusehdoissa määritetään yleensä huolitsijan ja toimeksiantajan oikeudet ja velvollisuudet HUOM! asiakirjan laatiminen edellyttää sisällön tuottamista esim. huolitsijat saavat asiakkaalta sähköpostilla tietonsa, jotka he siirtävät asiakirjoihin
2.9 Luottamuksensuoja/1. HallL 6 :n mukaan viranomaisen on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia jos joku ei ole saanut asiasta sanktiota, ei toisellekaan voida määrätä sanktiota samasta asiasta Lain esityöt: luottamuksen suojaamisen keskeisenä sisältönä on, että yksityisen tulee voida luottaa 1) viranomaistoiminnan oikeellisuuteen, 2) virheettömyyteen sekä 3) viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen
2.10 Luottamuksensuoja/2. luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti vilpittömässä mielessä olevalla verovelvollisella on oikeus luottaa hänelle veroasiassa annettuihin ohjeisiin sekä viranomaisten aikaisemmin noudattamaan käytäntöön verovelvollisen kannalta luottamuksensuoja ilmenee siinä, että verotus toimitetaan aikaisemman viranomaiskäytännön ja annettujen ohjeiden mukaisesti luottamuksensuojasäännöksen soveltamisessa on otettava huomioon myös verotuksen ennustettavuus luottamuksensuojasperiaatteeseen kuuluvat mm. a) verovelvolliselle epäedullisten takautuvien tulkintojen, b) verotusta kiristävän takautuvan lainsäädännön välttäminen ja c) verohallinnon nopea kannanotto uusiin verotustilainteisiin
2.11 Luottamuksensuoja/3. luottamuksensuojaperiaatteen soveltaminen edellyttää, että asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä (esim. painoerot) viranomaiskäytännön tulee olla (melko) selvää, ja verovervolliselle annettujen ohjeiden tulee olla (mieluiten) kirjallisia luottamuksensuojaperiaatteen soveltaminen edellyttää myös, että verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä veroviranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti
2.12 HallL:n ja VerMenL:n määräykset VerMenL:n 26:2 :n mukaan luottamuksen suojaa on täsmennetty seuraavasti: a) jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön mukaisesti, asia on ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi JA b) jos vero kuitenkin maksuunpannaan, voidaan veroon liittyvä veronlisäys, viivästyskorko, jäämämaksu yms. jättää perimättä kokonaan, jos niiden perintä olisi asian tulkinnanvaraisuuden tai epäselvyyden vuoksi kohtuuntonta.
3. KKO 2011:26
3.1 Törkeä veropetos, tahallisuus KKO: 2011:26/1. tapauksessa on kyse mm. siitä, että tullivarastointia harjoittanut A oli ottanut pois tullivarastosta EU:n ulkopuolelta maahantuotua tavaraa esittämättä tavaralle uutta tulliselvitysmuotoa tapauksessa edelleen A on tullivaraston hävikin peittääkseen tehnyt varastokirjanpitoon perusteettomia poistokirjauksia... tapauksessa A on myös tunnustanut poistaneensa tullivarastosta tavaraa syytteessä kuvatulla tavalla ja laiminlyöneensä tähän liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa sekä tehneensä edellä kuvatut peittämistoimet.
4.2 Törkeä veropetos, tahallisuus KKO:2011:26/2. kyseisessä tapauksessa on kysymys A:n ensisijainen tarkoitus oli välttää Venäjän federaation tulleja ja veroja kun A kyseisen tarkoituksen toteuttamiseksi oli ensin ottanut tavarat pois tullivarastosta saattaen ne tullivalvonnan ulkopuolelle Suomessa, A:n tarkoitustahallisuus kattoi myös Suomen verojen välttämisen LISÄKSI ON TODETTAVA, ETTÄ KKO:N NÄKEMYKSEN MUKAAN ASIASSA ON RIIDATONTA, ETTÄ MIKÄLI TAVARAT OLISI VIETY MAASTA TULLIVALVONNASSA VENÄJÄLLE, TULLEJA JA ARVONLISÄVEROJA EI OLISI SUOMESSA MÄÄRÄTTY
4. HALLINNOLLISET RIKOS- OIKEUDELLISET SEURAAMUKSET
4.1 Kehitysnäkymät/1. Suomen oikeusjärjestelmä johtaa sattumanvaraisiin lopputuloksiin pääsääntoisesti verotuspäätökset, joihin sisältyy myös veronkorotus, saavat lainvoiman myöhemmin kuin rikostuomiot hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamusjärjestelmiä on korkeimman oikeuden tuomioiden mukaan kehitettävä vastamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytäntöä, joka koskee ne bis in idem -kieltoa ne bis in idem - kielto todennäköisesti estää sekä veronkorotuksen että rikosoikeudellisen sanktion määräämisen samassa asiat
4.2 Kehitysnäkymät/2. tarkoitus olisi, että veron- tai tullinkorotus jätettäisiin määräämättä, jos veron- tai tullinkorotus mahdollisesti liittyy tekoon, josta toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä ilmoitus syyttäjälle tai esitutkintaviranaomaiselle esitutkintaa varten veronkorotus voisi tulla määrättäväksi erillisellä päätöksellä rangaismääräyksen tai rikostuomion antamisen jälkeen osa samaa kokonaisuutta korotus määrättäisiin syyllisyyskysymystä erikseen uudelleen arvioimatta - veronkorotus kohdistuisi samaan tekoon, josta tuomioistuin on tuominnut rangaistuksen jos tuomioistuimessa käsitelty syyte hylättäisiin, korotusta ei määrättäisi siltä osin kun syyte on hylätty