Tohtoriopinnot Viestinnän, median ja teatterin yksikössä (CMT)

Tohtoriopinnot Viestinnän, median ja teatterin yksikössä (CMT)

1 1. TOHTORIOPINNOT VIESTINNÄN, MEDIAN JA TEATTERIN YKSIKÖSSÄ Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot sekä teatteritaiteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot Vuoden 2011 alussa perustettu Viestinnän, median ja teatterin yksikkö koostuu tiedotusopin, teatterityön, puheviestinnän sekä teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineista, joita yhdistää todellisuuden tutkiminen ja esitysten rakentaminen tuosta todellisuudesta, ammattien julkinen luonne ja niihin liittyvä konkreettinen taitoulottuvuus, yhteiskunnallisuus sekä viestinnän ymmärtäminen merkitysten näkökulmasta: kuvina, sanoina ja tarinoina. Tampereen yliopiston tohtorikoulutus toteutetaan tieteenalayksiköissä toimivissa tohtoriohjelmissa (doctoral program). Tohtoriohjelma on tohtorin tutkinto-ohjelma, joka suoritetaan ohjelman opetussuunnitelman mukaisesti. Tohtoriohjelman sisällöstä ja opetuksesta vastaa tieteenalayksikkö. Jokaisella tohtoriohjelmalla on selkeästi määritellyt tavoitteet, tieteellinen/taiteellinen sisältö, opetus- ja ohjausresurssit sekä vastuuprofessori. Tohtoriohjelmat voivat olla tieteenalayksikön omia tai usean tieteenalayksikön yhteisiä. Koulutusta voidaan järjestää myös eri yliopistojen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja kansainvälisten ja kansallisten verkostojen yhteistyönä. Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikössä voidaan suorittaa humanistisen alan tieteellisinä jatkotutkintoina filosofian tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot sekä yhteiskuntatieteellisen alan jatkotutkintoina yhteiskuntatieteiden tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot. Yhteiskuntatieteellisellä alalla voidaan yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon sijasta suorittaa filosofian tohtorin tutkinto (valtioneuvoston asetus 794/2004 yliopistojen tutkinnoista, asetuksen liite). Yksikössä voidaan suorittaa jatkotutkintona myös tohtoriohjelman mukaisesti teatteritaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelma ja tohtoriohjelman pääaineet Tampereen yliopiston hallituksen hyväksymän tutkintosäännön mukaan jatkotutkintoja voi suorittaa yliopistojen yksiköissä edustettuina olevilla tieteen- ja tutkimuksen aloilla siten kuin yksikön johtokunta päättää. Viestinnän, median ja teatterin yksikössä voi suorittaa Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelman mukaisesti humanistiseen alaan kuuluvat filosofian tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot puheviestinnän sekä teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineissa ja yhteiskuntatieteiden tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot voidaan suorittaa tiedotusopin oppiaineessa. Lisäksi tohtoriohjelman mukaisesti voidaan suorittaa teatteritaiteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot teatterityön oppiaineessa. Tutkintonimike määräytyy oppiaineen mukaisesti.

2 2. TOHTORIKOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPINTO-OIKEUDEN MYÖNTÄMINEN Tohtoriopiskelijoiden valinta Yliopiston tutkijakoulu julistaa haettavaksi Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelman tohtorikoulutuspaikat kaksi kertaa vuodessa (marraskuussa ja toukokuussa). Hakijoiden suositellaan hankkivan väitöskirjalleen ja tohtoriopinnoilleen ohjaajan yksiköstä ennen hakemista tohtoriopiskelijaksi. Tätä varten tohtoriopiskelijaksi hakeutuvan on syytä ottaa ensimmäiseksi ja hyvissä ajoin yhteyttä oppiaineen tohtorikoulutuksesta vastaavaan professoriin. Valintaperusteet Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelmaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun jatkotutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot. Oppiaineen syventävien opintojen korvaamisesta tai rinnastamisesta muilla opinnoilla päättää oppiaineen professori. Hakemuksen valmistelu Hakemukseen tulee sisällyttää: - Tutkimussuunnitelma (n. 10 sivua), jonka tulee sisältää seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä toteutus. Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen. - Alustava opintosuunnitelma. - Jäljennös valintaperusteissa mainitusta tutkintotodistuksesta sekä selvitys muista mahdollisista opinnoista ja tutkimusansioista. Näiden lisäksi jatkokoulutustoimikunta pyytää ohjaajaksi lupautuneelta lausunnon hakemuksesta ja ohjausresursseista. Hakemusten käsittely jatkokoulutustoimikunnassa Tohtoriopiskelijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein: - tutkimus- ja opintosuunnitelman tieteellinen/taiteellinen laatu ja relevanssi sekä suunnitelman toteuttamisen realistisuus - perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan - asiantuntevan ohjauksen saatavuus

3 - hakijan tiedot ja taidot, aiemman opinnäytetyön arvosana sekä tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito - hakijan lupaavuus ja motivaatio Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon tutkimusaiheen soveltuminen yksikön tutkimusprofiiliin sekä oppiaineen ohjausresurssit. Jatkokoulutustoimikunta arvioi hakemukset ja tekee yksikön johtajalle ehdotuksen valittavista tohtoriopiskelijoista. Arviot yksittäisestä tohtoriopiskelijasta eivät ole julkisia. Opinto-oikeuden myöntäminen Opiskelija hyväksytään tohtoriohjelmaan viideksi vuodeksi. Viiden vuoden täytyttyä opiskelija voi hakea jatkoaikaa vuodeksi kerrallaan. Tutkinnon valmistumisen tavoiteaika sovitaan tapauskohtaisesti erityisesti osa-aikaisten tohtoriopiskelijoiden kanssa. Opinto-oikeus myönnetään tohtorin tutkintoon. Henkilöllä on oikeus suorittaa lisensiaatin tutkinto ennen tohtorin tutkintoa. Ilmoittautuminen Uusi tohtoriopiskelija ilmoittautuu aktuaarinkansliaan hyväksymiskirjeessä mainittujen ohjeiden mukaisesti. Tämän jälkeen tohtoriopiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain voidakseen käyttää opiskeluoikeuttaan. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Vanhoille tohtoriopiskelijoille lähetetään yleensä jo toukokuussa ilmoittautumislomake ja ylioppilaskunnan tilisiirtolomake. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on tohtoriopiskelijalle vapaaehtoista. Ylioppilaskunnan jäseneksi liittyvä ilmoittautuu läsnäolevaksi maksamalla pankkiin ylioppilaskunnan jäsenmaksun tilisiirron omaa viitenumeroa käyttäen ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Ei-jäseneksi ilmoittautuvan on tehtävä joko läsnä- tai poissaoloilmoitus aktuaarinkansliaan ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä joko henkilökohtaisesti, postitse, faksilla (03) 3551 6013, sähköpostitse (aktuaari@uta.fi) tai verkossa: http://www.uta.fi/nettiopsu/. Tohtoriopiskelija, joka ei ole ilmoittautunut edellä kuvatulla tavalla menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava aktuaarinkansliasta, tai jos viimeisestä kirjoilla olosta on kulunut yli vuosi, yksikön johtajalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Tampereen yliopiston apurahoja jaettaessa edellytetään, että asianomainen on ilmoittautunut Tampereen yliopiston tohtoriopiskelijaksi.

4 3. TIETEELLISEN JA TAITEELLISEN JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TOHTORIN TUTKINNON SUORITTAMINEN - SÄÄDÖSPOHJA Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004, 5. luku 21-24 ) säätää ja määrittää jatkokoulutuksen yleiset tavoitteet ja jatkotutkintojen suorittamista koskevat periaatteet seuraavasti: Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa: 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Tohtorin tutkinnon suorittaminen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti Teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelman tavoitteita ja tutkinnon suorittamista määrittää edellä mainittujen lisäksi Tampereen yliopiston tohtorikoulutuksen järjestäminen ja hyvät käytännöt -ohje. Yksikkö on omassa tohtoriohjelmassaan sitoutunut kyseisiin ohjeisiin. 4. TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, MITOITUS, RAKENNE JA SISÄLTÖ SEKÄ OPINTOJEN SUORITUSTAVAT Tavoitteet Viestinnän, median ja teatterin yksikössä toteutettavan tohtoriohjelman mukaisen tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä ja ammatillisia asiantuntijoita, joilla on edellytykset toimia vaativissa yliopistollisissa tutkimus- ja opetustehtävissä ja myös

5 syvällistä tieteenalan teoreettis-metodista taitoa vaativissa muissa yhteiskunnan asiantuntijatehtävissä, kuten sekä julkisissa että yksityisissä organisaatioissa, korkeakouluhallinnossa, kulttuuri-, taide- ja tiedehallinnossa. Tohtorintutkinnon keskeisin osuus muodostuu väitöskirjatyöstä, itsenäisestä työskentelystä, jonka tavoitteena on tutkijantaitojen omaksuminen ja syvällinen oman alan tuntemus ja kyky ymmärtää Viestinnän, median ja teatterin yksikön eri tieteenaloja. Tohtoriopiskelijan itsenäistä työprosessia tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella ja järjestettävillä koko yksikön yhteisillä ja tieteenalakohtaisilla tutkijaseminaareilla. Myös opiskelijan muu toiminta tiedeyhteisössä luo edellytyksiä laajentaa omaa tiedekäsitystä. Työssään opiskelijalla on valmiudet jäsentää toimintaansa myös laajempiin yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin. Tutkimustyö kehittää tieteellisessä ja taiteellisessa toiminnassa vaadittavien taitojen lisäksi myös muita työelämässä ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa vaadittavia taitoja, kuten kriittistä ajattelua, tutkimusmenetelmien hallintaa, ongelmanratkaisukykyä sekä viestinnällisiä valmiuksia. Tutkijan taitoihin kuuluvien teoreettis-metodologisten opintojen lisäksi tutkintoon pyritään sisällyttämään myös muita tieteellistä ajattelua tukevia opintoja ja taitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi pedagogiset ja johtamistaidot, kyky hallita erilaisia projekteja sekä liiketoiminnan ja taloushallinnon tuntemus. Opintojen ensisijaisena tehtävänä on vahvistaa opiskelijan ammatillisia valmiuksia erityisesti opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Opintojen mitoitus ja suoritusaika Tohtorintutkinnon ohjeelliseksi työmääräksi on arvioitu neljä vuotta (240 opintopistettä). Tohtorin tutkinto muodostuu 240 opintopisteestä, josta väitöskirjan osuus on 180 opintopistettä ja muiden opintojen osuus 60 opintopistettä. Opiskelija hyväksytään tohtoriohjelmaan viideksi vuodeksi. Viiden vuoden jälkeen opiskelija voi hakea jatkoaikaa vuodeksi kerrallaan. Tutkinnon valmistumisen tavoiteaika sovitaan tapauskohtaisesti erityisesti osa-aikaisten tohtoriopiskelijoiden kanssa. Lisensiaatin tutkinto on noin 2,5 vuotta/150 op, josta lisensiaatintutkimuksen osuus osana väitöskirjatyötä on 90 op. Opintojen sisältö ja opintojen suoritustavat Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelman opetussuunnitelma ja yhteiskuntatieteiden tai filosofian tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot tieteellisen jatkokoulutuksen osalta voidaan jakaa viiteen osaan seuraavasti: 1) tutkijaseminaari (10 opintopistettä) 2) teoria- ja metodiopinnot (10 opintopistettä) 3) kansainvälistymistä ja verkostoitumista koskevat opinnot (10 opintopistettä) 4) omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen liittyvät opinnot (30 opintopistettä) Edellä mainitut yhteensä 60 opintopistettä ja lisäksi 5) väitöskirjatyö tohtoriohjelmaan kuuluvassa oppiaineessa 180 opintopistettä.

6 Kohtien 1-4 opinnot voidaan suorittaa monin eri tavoin. Ne voivat koostua Tampereen yliopiston tutkijakoulun tai yksikön tohtoriohjelman järjestämistä kursseista tai seminaareista. Niihin voidaan lukea myös muiden tohtoriohjelmien ja muiden kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen järjestämiä opintoja. Tohtoriopintojen sisällöistä sovitaan aina ensimmäisen ohjaajan kanssa. Sovitut sisällöt kirjataan opinto- ja ohjaussuunnitelmaan, jota on hyvä päivittää vuosittain. Tohtoriopintojen tulisi olla monipuolisia ja niiden pitäisi tukea väitöskirjaprosessia sekä kehittää tutkija- ja työelämävalmiuksia. Tämän takia tohtoriopinnot suunnitellaan aina yksilöllisesti ja niihin tarvitaan ohjaajan hyväksyntä. Taiteen jatkotutkinnoissa seurataan ohjetta soveltuvin osin. 1) Tutkijaseminaari (10 opintopistettä) Tutkijaseminaari koostuu yksikön tohtoriohjelman yhteisestä seminaarista (2 op) ja oppiainekohtaisesta seminaarista (8 op). Yksikön yhteinen seminaari koostuu yksikön uusille tohtoriopiskelijoille järjestettävästä informaatio- ja tiedotustilaisuudesta sekä varsinaisista seminaaripäivistä, joita järjestetään kerran lukukaudessa. Jokaisen tohtoriopiskelijan tulee esitellä omaa tutkimustaan vähintään kaksi kertaa yksikön yhteisessä seminaarissa. Tutkijaseminaarin oppiainekohtainen osuus järjestetään erikseen sovitun mukaisesti. Oppiainekohtaisissa tutkijaseminaareissa järjestely- ja toteutustavat voivat vaihdella. 2) Tohtoriohjelman teoria- ja metodiopinnot (10 opintopistettä) Teoria- ja metodiopintojen suorituksista sovitaan ohjaajan kanssa. Ne voidaan suorittaa esimerkiksi tutkimusaiheeseen liittyvillä kursseilla, tenteillä, esseillä tai lukupiireillä. Niihin voi kuulua tieteenfilosofiasia opintoja tai tieteellisillä artikkeleilla, jotka eivät sisälly väitöskirjaan. Myös muut suoritustavat ovat mahdollisia. 3) Kansainvälistymistä ja verkostoitumista koskevat opinnot (10 opintopistettä). Kansainvälistymistä ja verkostoitumista koskevista opinnoista sovitaan ohjaajan kanssa. Ne voidaan suorittaa esimerkiksi esitelmillä kansainvälisissä konferensseissa, konferenssien järjestelytehtävillä, osallistumalla kesäkouluun, ulkomailla suoritetuilla tohtoriopinnoilla tai toimimisella tieteellisen lehden toimituskunnissa. Myös muut suoritustavat ovat mahdollisia. 4) Omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen liittyvät opinnot (30 opintopistettä)

7 Omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen liittyvistä opinnoista sovitaan aina ohjaajan kanssa. Niihin voi kuulua toisen aineen syventävät opinnot tai muista muiden oppiaineiden opintoja, jotka eivät sisälly aikaisempaan tutkintoon. Ne voi suorittaa esimerkiksi yliopistopedagogisilla opinnoilla, tieteellisen viestinnän opinnoilla, osallistumisella oppiaineen opetustyöhön, yliopistollisilla luottamustehtävillä sekä tehtävillä, jotka kehittävät työelämävalmiuksia (esimerkiksi projektin johtaminen, tutkimusprojekteihin liittyvät vastuulliset tehtävät ja muut näihin vaativuustasoltaan rinnastuvat tehtävät). Myös muut suoritustavat ovat mahdollisia. 5. TOHTORIOPINTOJEN OHJAUS, OPINTO- JA OHJAUSSUUNNITELMAT SEKÄ HYVÄT OHJAUSKÄYTÄNNÖT Tohtoriopintojen ohjaus Yksikön johtaja määrää väitöskirjalle pääsääntöisesti 1-2 ohjaajaa. On suositeltavaa, että ohjaajia olisi kaksi. Ohjaajia ovat pääsääntöisesti ne henkilöt, joilta opiskelija on saanut suostumuksen hakiessaan tohtoriopiskelijaksi. Jatkokoulutustoimikunnan kannan mukaan tohtoriopintojen ensimmäisenä ohjaajana tulee toimia yliopistoon pysyvässä työsuhteessa oleva professori tai dosenttitasoinen henkilö. Toisen ohjaajan tulee olla vähintään dosenttitasoinen henkilö, joka ei välttämättä ole työsuhteessa Tampereen yliopistoon. Ohjaajien vastuut määritellään ohjaus- ja opintosuunnitelmassa. Tohtoriohjelman opiskelijoista ja heidän ohjaajistaan pidetään yksikössä luetteloa. Ohjaajaa voidaan vaihtaa perustellusta syystä yksikön johtajan kirjallisella päätöksellä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että ohjaaja siirtyy toiseen yliopistoon ja ohjaussuhde ei jatku. Ohjaajaa voidaan vaihtaa myös muusta perustellusta syystä. Ohjaajan vaihtuessa tulee kuulla eri osapuolia ja asiasta tulee tiedottaa ohjaajille ja opiskelijalle. Kiistanalaisissa tilanteissa asia käsitellään jatkokoulutustoimikunnassa. Asian ratkaisee johtaja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan. Henkilökohtainen kirjallinen opinto- ja ohjaussuunnitelma Tohtoriopiskelija tekee ohjaajiensa kanssa kirjallisen opinto- ja ohjaussuunnitelman, jossa sovitaan ensimmäisestä ohjaajasta sekä ohjaajien ja ohjattavan vastuista ja velvollisuuksista. Aikataulun lisäksi sovitaan yhteiset, ohjausta koskevat menettelytavat ja käytännöt. Ohjauksella tuetaan itsenäiseen tieteelliseen/taiteelliseen työhön harjaantumista sekä tohtoriopiskelijan oman akateemisen asiantuntijuuden ja uranäkymien rakentumista. Edellä mainittujen asioiden lisäksi suunnitelmassa sovitaan myös henkilökohtaisesta opinto-ohjelmasta, joka koostuu tohtoriohjelman opintojen osista 1-5 ks. edellä. Suositus on, että opinto- ja ohjaussuunnitelma, erityisesti työn eteneminen, tarkastetaan ja päivitetään kerran vuodessa. Ns. passiivinen tohtoriopiskelija voi tässä yhteydessä luopua opinto-oikeudestaan.

8 Hyvät ohjauskäytännöt Yksikön jatkokoulutustoimikunta toimii tohtoriopintojen ohjauksen seurantaryhmänä. Jatkokoulutustoimikunta järjestää tarvittaessa ohjaukseen liittyviä keskustelutilaisuuksia, kerää tarvittaessa palautetta ohjauksesta ja seuraa ohjaajien ja ohjattavien välistä määrällistä suhdetta. Lisäksi se seuraa yksikön väitöskirjojen tasoa ja arviointikäytäntöjä. Jatkokoulutustoimikunta toteuttaa Tampereen yliopiston tiedeneuvoston laatimaa ja rehtorin hyväksymää Tampereen yliopiston tohtorikoulutuksen järjestäminen ja hyvät käytännöt -ohjeistusta. Ohjaus ja opintojen raportointi Opiskelijan on vähintään kerran vuodessa raportoitava ohjaajalleen tutkimustyön ja muiden opintojen edistymisestä. Opinto- ja tutkimussuunnitelmaa päivitetään tämän raportoinnin myötä tarpeen mukaan. Tohtoriopinnot suoritetaan Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelman ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Tohtoriopinnoista tiedottaminen Tohtorikoulutusta koskevan tiedottamisen turvaamiseksi yksikön tohtoriopiskelijoille on oma sähköpostilista. Opiskelijan on seurattava myös yliopiston kotisivuilla julkaistavaa informaatiota tohtorikoulutukseen liittyvistä asioista. Yliopiston yhteisistä tohtoriopinnoista saa tietoa osoitteista: http://www.uta.fi/opiskelu/jatko-opinnot.html ja http://www.uta.fi/tutkijakoulu/ Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriopintoja koskevaa tietoa on osoitteessa: http://www.uta.fi/cmt/opiskelu/jatko-opiskelu/index.html 6. TOHTORIKOULUTUS YLIOPISTOJEN KANSAINVÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Tohtoritutkinto voidaan järjestää yhteistyönä myös jonkin ulkomaisen yliopiston kanssa. Tällöin Tampereen yliopiston ja ulkomaisen yliopiston välillä laaditaan sopimus, jonka perusteella yhteistutkinto voidaan suorittaa (cotutelle de thése -sopimus, joint degree - tutkinto). Yhteistyössä noudatetaan yliopiston antamia määräyksiä ja ohjeita sekä laadittuja sopimuksia. Lisätietoja sopimuksen laatimisesta antaa hallintopäällikkö (heikki.eilo@uta.fi). Yhteistutkintoa koskeva sopimus voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun henkilö on hyväksytty tohtoriopiskelijaksi.

9 7. VÄITÖSKIRJA JA TAITEELLINEN OPIN- JA TAIDONNÄYTE Filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoon opinnäytteinä tohtoriopiskelijan on laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisessa tilaisuudessa. Väitöskirjan tulee olla itsenäinen, omaan tutkimustyöhön perustuva tieteellinen tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Aikaisemmin julkaistua monografiaa ei voida hyväksyä väitöskirjaksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai tutkimus, jonka muodostavat samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevät tieteelliset julkaisut tai julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset (artikkeliväitöskirja) ja näistä laadittu yhteenveto, taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Artikkeliväitöskirjan tulee muodostaa tutkimuskokonaisuus, jonka tavoitteet, menetelmät, tutkimustulokset ja päätelmät esitetään yhteenvedossa. Tutkimuskokonaisuuteen tulee kuulua yhteenvedon lisäksi laajuudesta riippuen 3-5 artikkelia, joista ainakin osa tulee olla referoituja. Jokaisen artikkelin tulee erikseenkin tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökulmia. Mikään artikkeleista ei voi olla pelkästään referoiva. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Mitä väitöskirjasta on säädetty, sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja tiivistelmäartikkelin yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää tekijän aikaisemman väitöskirjan osia. Taiteellinen opin- ja taidonnäyte Teatterityön tohtoriopiskelija suuntautuu oman taiteellisen työnsä syventämiseen tai teatterialan ja sen koulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on omaleimainen taiteen akateeminen jatkokoulutus, joka syventää ja monipuolistaa teatterialan vuorovaikutusta ja tekee uusia taiteellisia avauksia ammattiteatterikentällä. Koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteys on jatkokoulutuksen perusta. Se edellyttää monipuolista yhteistyötä teatterialan ohella sekä koti- että ulkomaisten taidekorkeakoulujen ja oman tiedeyliopiston kanssa. Omaan taiteelliseen työhön perustuva opinnäyte on joko itsenäinen taiteellinen työ tai tiettyä kysymystä lähestyvä sarja taiteellisia töitä. Taiteellisen työn ja siihen liittyvän analyysiosan tulee yhdessä muodostaa taiteilijan kehitystä kuvaava, tukeva ja edistävä kokonaisuus. Analyysiosa on pääsääntöisesti joko kirjallisessa tai erilaisia medioita

10 yhdistelevässä muodossa. Opin- ja taidonnäyte on mahdollista tehdä myös osana ryhmää, jossa on useampia tutkijoita tai tohtoriopiskelijoita. Opinnäytteiksi tarkoitetut taiteelliset työt on esitettävä julkisesti ja ne on myös tallennettava opin- ja taidonnäytteen tarkastamista varten teknisesti riittävällä tasolla. Tarkastustilaisuuden tehtävä on punnita opinnäytteen merkitystä sen tuottaman uuden tiedon tai uuden näkökulman valossa, kehittää teatterialan sisäistä vuorovaikutusta ja vahvistaa teatterin asemaa taiteidenvälisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tarkastustilaisuus noudattaa soveltaen väitöstilaisuuden muotoa. Opinnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Taiteellinen työ ja siihen liittyvä analyysiosa arvostellaan yhdessä. Taiteellisen työn sijasta teatteritaiteen tohtorintutkinnon opinnäyte voi olla myös väitöskirja, joka liittyy teatterialan koulutukseen tai näyttelijäntyön kannalta johonkin muuhun keskeiseen aiheeseen. Tässä tapauksessa on voimassa se, mitä väitöskirjasta, sen puolustamisesta ja tarkastamisesta yleisesti määrätään. Väitöskirjan ja siihen rinnastuvan opinnäytteen kieliasu Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi taikka yksikön johtajan suostumuksella jollakin muulla kielellä. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. Artikkeliväitöskirja voi sisältää eri kielillä kirjoitettuja osia. Väitöskirjan ja siihen rinnastuvan opinnäytteen esitarkastus Ennen väitöskirjatutkimuksen tms. jättämistä esitarkastukseen opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta ja oppiaineen professorilta, onko työ tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa, ja onko tohtorin tutkintoon kuuluvat muut opinnot suoritettu. Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on väittelyluvan hakemista varten jätettävä Viestinnän, median ja teatterin yksikön tutkintohallinnon toimipisteeseen (Tampereen yliopisto, päärakennus D227/hallintoasiainsihteeri Merita Kallioinen) kolmena täydellisenä, kansioituna kappaleena. Lisäksi käsikirjoitus lähetetään yhtenä pdf-tiedostona (merita.kallioinen@uta.fi). Kun väitöskirjaksi on tarkoitettu useita julkaisuja, ei aiemmin painettuja julkaisuja tarvitse julkaista uudestaan. Väitöskirjaksi aiottu kokonaisuus on kuitenkin jätettävä kolmena kappaleena. Käsikirjoituksen jättämiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella yksiköstä (heikki.eilo@uta.fi, merita.kallioinen@uta.fi). Mikäli henkilö on suorittanut lisensiaatin tutkinnon muualla kuin Tampereen yliopistossa, jätetään kopio tutkintotodistuksesta tässä yhteydessä.

11 Väitöskirjakäsikirjoituksen saatteeksi tulee liittää erillinen etusivu, josta käyvät ilmi tekijän henkilö- ja yhteystiedot (myös postiosoite), aiempi tutkinto, yksikön nimi, tohtoritutkinnon pääaine ja väitöskirjan ohjaaja(-t). Esitarkastajien määrääminen ja esitarkastajien toiminta Väitöskirjan ja taiteellisen opinnäytetyön esitarkastajat määrää yksikön johtaja ensisijaisen ohjaajan ehdotuksesta (oppiaineen professori ilmoittaa esitarkastajat esittelijälle sähköpostitse johtajan päätöstä varten). Esitarkastajien tulee olla riippumattomia ja vähintään dosenttitasoisia henkilöitä. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Tutkimukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla oman yksikön ulkopuolelta. Heidän tehtävänään on antaa yksikölle lausuntonsa siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen/taiteellinen arvo, että lupa sen julkaisemiseksi väitöskirjana voidaan antaa. Kun kyseessä on artikkelitutkimus, esitarkastuslausunnossa on nimenomaan selvitettävä, muodostavatko käsitellyt asiat yhtenäisen asiakokonaisuuden. Esitarkastusprosessin tarkoituksena on varmistaa, että väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus täyttää korkeimmalle akateemiselle opinnäytteelle asetetut tieteelliset ja muodolliset vaatimukset. Esitarkastaja arvioi väitöskirjaksi tarkoitettua käsikirjoitusta siitä näkökulmasta, täyttääkö se arviointikriteerit niin, että tekijälle voidaan esittää väittelylupaa (Ks. kohta 11: Väitöskirjan arvostelu/arviointikriteerit). Esitarkastus on näin ollen myös vaihe, jossa yksikkö ja sen määräämät esitarkastajat voivat vaikuttaa väitöskirjan tasoon. Jos esitarkastuslausunto on kielteinen, esitarkastusprosessi voidaan keskeyttää. Prosessin rauettua uusi esitarkastus voidaan aloittaa, kun oppiaineen professori/ohjaajat antavat siihen luvan. Esitarkastajien tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossaan selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä eli todeta, täyttääkö käsikirjoitus sellaisenaan tai pienin korjauksin väitöskirjan vähimmäisvaatimukset. Esitarkastajat voivat esittää lausunnossaan tekijälle myös korjausehdotuksia. Lausunnon tulee olla joko puoltava tai hylkäävä, ei ehdollinen. Lausunto tulee antaa kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun yksikön johtaja on määrännyt esitarkastajat. Yksikön johtokunta päättää väittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella. Ennen yksikön johtokunnan käsittelyä väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus esitarkastuslausuntoja koskevan vastineen antamiseen. Esitarkastajan tulee toimittaa lausuntonsa yksikköön jatkokoulutusasioista vastaavalle esittelijälle, joka toimittaa lausunnon opiskelijalle ja ohjaajille. Kaikki esitarkastukseen liittyvä hallinnointi hoidetaan yksiköstä (Heikki Eilo, Merita Kallioinen).

12 8. VÄITTELYLUPA Väittelyluvan myöntää yksikön johtokunta. Väittelylupaa koskevat esitarkastajien lausunnot lähetetään väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen johtokunnan kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää väittelylupaa koskevan päätöksen siirtoa seuraavaan johtokunnan kokoukseen. Kustos, vastaväittäjä ja arvostelutoimikunta Kun lupa tutkimuksen esittämiseksi väitöskirjana on myönnetty, yksikön johtokunta määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, jonka tulee olla yliopistoon työsuhteessa oleva professori tai dosentti, ja yhden tai useampia vastaväittäjiä. Vastaväittäjät tulee ensisijaisesti valita Tampereen yliopiston ulkopuolelta. Ennen vastaväittäjien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väittelyluvan yhteydessä yksikön johtokunta asettaa arvostelutoimikunnan väitöskirjan arviointia varten. Yksikön johtokunta päättää arvostelutoimikunnan kokoonpanosta ensimmäisen ohjaajan esityksen pohjalta. (Ks. myös väitöskirjan arvostelu). 9. VÄITÖSTILAISUUS Väitöstilaisuudesta sopiminen ja salivaraus Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä sopivat keskenään väitöspäivän ja väitöspaikan (salin). Salin varaaminen on väittelijän vastuulla. Väittelijä ilmoittaa edellä mainitut tiedot esittelijälle (Heikki Eilo) ja varmistaa, ettei yksikössä ole muita väitöstilaisuuksia samaan aikaan. Yksikkö maksaa väitössalin tilavuokran. Väitöstilaisuuden luonne Väitöstilaisuus on kaikille avoin julkinen tilaisuus, jossa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa. Väitöstilaisuuden puheenjohtajana toimii kustos. Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väittelijällä ja vastaväittäjillä on riittävästi tietoa tilaisuuden kulusta. Akateemisessa väitöstilaisuudessa on tapana noudattaa muotoja, jotka perustuvat tilaisuuden viralliseen luonteeseen sekä akateemisiin perinteisiin. Tarpeen mukaan väitöstilaisuuden järjestelyistä voidaan neuvotella etukäteen kustoksen kanssa.

13 10. VÄITÖSKIRJAKAPPALEET JA VÄITÖSKIRJAN JULKAISEMINEN Väitöskirjan voi julkaista: 1. sähköisessä muodossa 2. sekä sähköisessä muodossa että painettuna (rinnakkaisjulkaiseminen) 3. painettuna (paperikopiona). Kirjasto muistuttaa, että väitöskirjan julkaisufoorumia on syytä miettiä ajoissa. Jos väittelijä haluaa julkaista työnsä Acta-sarjassa, on kirjastoon otettava yhteyttä jo esitarkastusvaiheessa. Acta-sarjojen toimitus sijaitsee yliopiston pääkirjastossa Linnassa. Acta-sarjaan voi hakea e-lomakkeella, johon kirjautuminen edellyttää peruspalvelutunnusta. Lomakkeella väittelijä hyväksyy myös väitöskirjan julkaisemisen sopimusehdot. Acta-sarjassa julkaisevan väittelijän on huomioitava erityisesti seuraava: Julkaisuluvan saanut väitöskirjan käsikirjoitus on toimitettava pdf-muodossa kirjastoon vähintään 35 päivää ennen väitöstilaisuutta. Aikataulu on ehdoton. Tämä aika tarvitaan oikovedosprosessiin, väitöskirjan painatukseen sekä kirjan nähtävillä olemiseen. Pelkästään painettavaan Acta-sarjaan ei enää hyväksytä väitöskirjoja, vaan väitöskirjat julkaistaan nykyään sekä painetussa muodossa että verkkosarjassa tai ainoastaan verkkosarjassa. Verkossa julkaiseminen takaa työlle sen ansaitsemaa näkyvyyttä. Kirjaston mukaan 77 % Acta-sarjan väitöskirjoista ladataan yli 1000 kertaa. Kirjasto maksaa tieteenalayksikön virallista jakelua varten tarvittavien väitöskirjojen (10 kpl) painatuskulut ja toimittaa kirjat yksikköön. Väittelijä maksaa itse henkilökohtaiseen käyttöönsä tilaamaansa väitöskirjat. Väitöskirjan julkaisemista ja väitöstiedotetta koskevat ohjeet ovat Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/julkaisukeskus/vaitokset/index.php Siinä tapauksessa, että väitöskirjan kustantajana on jokin muu kuin Tampereen yliopisto (Acta-sarja ja TUP), toimittaa väittelijä väitöskirjan virallista käsittelyä varten 13 kappaletta painettuna kirjana tai paperikopiona Viestinnän, median ja teatterin yksikköön. hallintoasiainsihteeri Merita Kallioiselle. Myös sähköisesti julkaistua väitöskirjaa toimitetaan yksikköön 13 kappaletta paperikopiona. Kun kyseessä on artikkeliväitöskirja, on yksikköön luovutettava 13 täydellistä kappaletta (tiivistelmäartikkeli ja muut julkaisut). Tiivistelmäartikkeliin sekä tiivistelmään on liitettävä artikkelien täydellinen luettelo. Lisäksi yksikköön on luovutettava 50 kappaletta tiivistelmiä kuten muistakin väitöskirjamuodoista

14 Tässä yhteydessä on huomioitava, että muualla kuin Acta-sarjoissa (esim. THL, Kuntaliitto, VTT, STUK, SKS, moniste) julkaistaville väitöskirjoille yliopisto ei enää maksa julkaisutukea. Suomenkieliseen väitöskirjaan tulee sisältyä lyhyt (2-3) sivun englanninkielinen tiivistelmä ja vieraskieliseen väitöskirjaan suomenkielinen tiivistelmä. Väitöskirjan erillisestä nimilehdestä tulee ilmetä väitöstilaisuuden aika ja paikka ja se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavasti Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnan suostumuksella. Väitöskirjakappaleet on luovutettava yksikköön siten, että ne voivat olla esillä vähintään kymmenen (10) päivää ennen julkista tarkastusta. Yksikkö hoitaa väitöskirjan virallisen jakelun, joka toimitetaan seuraavasti: kustos vastaväittäjä arvostelutoimikunnan jäsen esitarkastajat tutkimustyön ohjaaja(t) yksikön johtaja yksikön hallintopalvelut (johtokunnan jäsenten nähtävissä huoneessa D227) yksikön kirjasto viestintäyksikkö Väittelijän tulee lisäksi toimittaa yksikköön painettuna 50 suomenkielistä tiivistelmää (pituudeltaan 1-3 sivua, 2-puoleinen kopiointi sallittu). Tiivistelmässä tulee esittää tutkimusongelma, tutkimusaineisto, keskeiset tutkimusmenetelmät ja tärkeimmät tutkimustulokset. Tiivistelmä annetaan tiedoksi yksikön johtokunnan varsinaisille jäsenille. Loput tiivistelmät toimitetaan jaettavaksi väitöstilaisuudessa. Lisäksi väittelijän tulee kaksi (2) viikkoa ennen väitöstilaisuutta täyttää kirjaston wwwsivuilla oleva väitösilmoituslomake, johon sisältyy väitöstiedote tiedotusvälineille. Väitösilmoituslomake: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/6356/lomake.html Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on nähtävillä yksikössä sekä sähköisesti julkaistuna lisäksi yliopiston/kirjaston www-sivuilla. Tiedot väitöstilaisuudesta, väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta yksikön www-sivuilla.

15 11. VÄITÖSKIRJAN ARVOSTELU Väitöskirjan arviointikriteerit Väitöskirja on joko monografia- tai artikkelimuotoinen, omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, tiettyä ongelmakokonaisuutta käsittelevä ja siitä uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Esitarkastaja arvioi väitöskirjaksi tarkoitettua käsikirjoitusta siitä näkökulmasta, täyttääkö se arviointikriteerit niin, että tekijälle voidaan esittää väittelylupaa. Vastaväittäjä soveltaa arviointikriteereitä puntaroidakseen väitöskirjan onnistumista. Teatteritaiteen tohtorin ja lisensiaatin opinnäytteet arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Arvioinnissa kiinnitetään soveltuvin osin huomiota seuraaviin osa-alueisiin: Aihevalinta, tutkimusongelma ja kysymyksenasettelu aihevalinnan perustelu aiheen tieteellinen merkittävyys, omaperäisyys ja ajankohtaisuus aiheen rajaus; tutkimuskysymysten relevanssi ja kohdentuneisuus tutkimusasetelman selkeys Aiemman tutkimuksen huomioon ottaminen aihepiiriin liittyvän tutkimuskentän hallinta ja perehtyminen relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen aiemman tutkimuksen kriittinen reflektointi ja arviointi oman tutkimuksen sijoittaminen aiemman tutkimuksen kenttään (jatko aiemmalle keskustelulle vai uusi keskustelunavaus) Käsitteellinen selkeys, teorian hallinta ja teoriakehittely keskeisten käsitteiden määrittely ja kontekstointi käsitteiden käytön johdonmukaisuus teoriakehyksen perustelu ja avaaminen teoriakeskustelu ja uuden teorian kehittely Aineisto aineiston soveltuvuus ja riittävyys tutkimusongelman kannalta aineiston esittely aineiston hankkimisen tai tuottamisen eettiset kysymykset Menetelmät, niiden hallinta, soveltaminen ja kehittäminen

16 menetelmien soveltuvuus tutkimusongelman kannalta menetelmien valinnan perustelu ja menetelmien soveltamisen esittely menetelmien luotettavuus ja kohdeherkkyys menetelmien soveltamisen monipuolisuus, johdonmukaisuus ja itsenäisyys uusien menetelmien kehittäminen ja käyttö Tulokset, johtopäätökset ja jatkoavaukset tulosten monipuolisuus, uutuusarvo ja tieteellinen merkitys tulosten suhteuttaminen aiempaan vastaavaan tutkimukseen tutkimuksen itserefleksiivinen ja -kriittinen arviointi tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys jatkotutkimusavaukset Rakenne ja esitystapa tutkimuksen jäsentelyn johdonmukaisuus ja sen osien keskinäiset suhteet tarkastelun etenemisen loogisuus kielen moitteettomuus ja esitystavan sujuvuus Arvosteluasteikko Approbatur Työssä on arviointikriteereihin nähden vakavia puutteita, mutta se täyttää tieteenalayksikön määritelmän väitöskirjoille ja noudattaa tutkimuseettisiä normeja. Lubenter approbatur Työssä on arviointikriteereihin nähden useita huomattavia puutteita ilman niitä riittävästi tasapainottavia erityisansioita. Työ täyttää tieteenalayksikön määritelmän väitöskirjoille ja noudattaa tutkimuseettisiä normeja. Non sine laude approbatur Työssä on arviointikriteereiden kannalta selviä puutteita ilman niitä riittävästi tasapainottavia erityisansioita. Työ täyttää tieteenalayksikön määritelmän väitöskirjoille ja noudattaa tutkimuseettisiä normeja. Cum laude approbatur Työ on arviointikriteereihin nähden hyvä normaalisuoritus. Työ on käsitteellisesti ja kielellisesti johdonmukainen. Sen tutkimusongelma, metodit ja tulokset on

17 perusteltu, ja käytetty aineisto on relevanttia. Työn erityisansiot kompensoivat sen tiettyjä puutteita. Magna cum laude approbatur Työssä on arviointikriteereihin nähden selviä ansioita ilman niitä mitätöiviä puutteita. Eximia cum laude approbatur Laudatur Työssä on arviointikriteereihin nähden useita huomattavia ansioita ilman niitä mitätöiviä puutteita. Sekä aihevalinnaltaan kunnianhimoinen että kaikkien keskeisten arviointikriteerien kannalta erityisen ansiokas, itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä ilmentävä työ. Arvostelutoimikunta Väittelyluvan yhteydessä yksikön johtokunta asettaa arvostelutoimikunnan väitöskirjan arviointia varten. Se koostuu vastaväittäjästä ja kustoksesta sekä dosenttitasoisesta ulkopuolisesta jäsenestä. Kustos toimii arvostelutoimikunnan koollekutsujana. Kustoksella on puheoikeus toimikunnassa, mutta hän ei saa osallistua arvolauseehdotuksesta päättämiseen. Arvostelutoimikunnan kannanotto väitöskirjan arviointiin ja arvosanaan esitetään kustoksen kertomuksessa. Arvostelutoimikunnan jäsen voi jättää arviointiin myös eriävän mielipiteen, joka merkitään kustoksen kertomukseen. Arvolause-ehdotusta koskeva lausunto on toimitettava yksikköön esittelijälle kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan tai muun siihen rinnastettavan opinnäytteen tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää yksikön johtokunta. Vastaväittäjän lausunto ja arvostelutoimikunnan arvolause-ehdotus toimitetaan väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen yksikön johtokunnan kokousta, jonka asialistalla väitöskirjan arvostelu on. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus lausuntoa ja arvolause-ehdotusta koskevan vastineen antamiseen. Vastineen antamista varten väitöskirjan (tai lisensiaatintutkimuksen) tekijällä on oikeus pyytää arvostelun siirtämistä yksikön johtokunnan seuraavaan kokoukseen. Väittelijä voi tehdä yksikön johtokunnalle oikaisupyynnön väitöskirjansa (tai lisensiaatintutkimuksen) arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

18 12. TODISTUKSET TOHTORIN JA LISENSIAATIN TUTKINNOSTA Kun kaikki määräysten ja opintosuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu, opiskelijan on haettava yksiköltä todistusta tutkinnon suorittamisesta todistushakemuslomakkeella. Hakemus, josta ilmenevät vahvistetun opintosuunnitelman mukaiset opintosuoritukset, toimitetaan esittelijälle. Todistushakemusta jätettäessä on opintosuoritusrekisterissä oltava kaikki suoritusmerkinnät. Lomakkeet todistuksen hakemista varten ovat yksikön verkkosivulla osoitteessa: www.uta.fi/cmt/opiskelu/valmistuminen.html Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkimuksen nimi ja siitä annettu arvolause sekä tieteenala/oppiaine, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Tieteenala/oppiaine määrää myös tutkintonimikkeen. Tiedotusopin alaan kuuluvan tohtorin/lisensiaatin tutkinnon suorittaneet voivat hakea yhteiskuntatieteiden tohtorin/lisensiaatin tutkintoa. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon sijasta voidaan hakea perustellusta syystä filosofian tohtorin tutkintonimikettä. Teatterityön alaan kuuluvan tutkinnon suorittaneet hakevat teatteritaiteen tohtorin/lisensiaatin tutkintoa. Puheviestinnän sekä teatterin ja draaman tutkimuksen alaan kuuluvan tohtorin/lisensiaatin tutkinnon suorittaneet hakevat filosofian tohtorin/lisensiaatin tutkintoa. Ote opintosuoritusrekisteristä on tutkintotodistuksen virallinen liite, josta tutkintoon sisällytetyt opinnot ilmenevät.