Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2013 Aika Maanantai 2.12.2013 klo 10:00-12:00 Paikka Helsinki, Finlandia-talo, B-sali, kongressisiipi Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä Fortum Power and Heat Oy Teppo Härkönen Helen Sähköverkko Oy Teuvo Jouhten PVO-Vesivoima Oy Jukka Rajala EPV Alueverkko Oy Ismo Reinikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Erkki Tiippana VR-Rata Oy Ab Reima Päivinen, pj Fingrid Oyj Jonne Jäppinen, siht. Fingrid Oyj Minna Laasonen Fingrid Oyj, kohta 3 Vesa Vänskä Fingrid Oyj, kohta 5 Arto Pahkin Fingrid Oyj, kohdat 6 ja 7 Pertti Kuronen Fingrid Oyj, kohta Poissa Pekka Pollari UPM 1 Kokouksen avaus Päivinen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin. Jaakko Puotinen Stora Enso Oy:stä oli edellisessä kokouksessa viimeisen kerran mukana toimikunnassa ja tilalle Fingridon kutsunut Pekka Pollari UPM:stä suurten sähkönkäyttäjien edustajaksi. Pollari ei päässyt osallistumaan tämän kertaiseen kokoukseen, mutta on mukana seuraavassa. 2 Edellisen kokouksen muistio Päivinen kävi läpi edellisen kokouksen muistion. Muistio hyväksyttiin muutoksitta, yksi sihteerin kirjoitusvirhe korjattiin. 3 Estlink 2 - käyttöönottotestit Minna Laasonen esitteli Suomen ja Viron välisen Estlink 2 - tasasähköyhteyden käyttöönottoa. Yhteys rakennetaan yhteistyössä Fingridin ja Eleringin kesken ja projekti on edennyt käyttöönottotestauksiin. Yhteyden siirtokapasiteeti on 650 MW, kokonaispituus on 171 km ja budjetti n. 320 M. Käyttöönottotestauksessa varmistetaan, että yhteys toimii sille määriteltyjen teknisten vaatimusten mukaisesti luotettavasti. Tasasähköyhteydellä (käytetään myös termiä
Muistio 2 (5) HVDC) on monia edistyksellisiä ominaisuuksia verrattuna normaaleihin vaihtosähköyhteyksiin. Näitä ominaisuuksia voidaan hyödyntää voimajärjestelmän käyttövarmuuden parantamisessa. Käyttöönottotestit ovat alkaneet syyskuussa 2013 ja päättyvät suunnitelman mukaan helmikuussa 2014. Testien aikana yhteys on markkinoiden käytettävissä markkinainformaation (UMM-viestit) mukaisesti. Fingrid ja Elering hankkivat testien aikana tarvittavan testausenergian Elspot-, Elbas- ja säätösähkömarkkinoilta. Testauksen suunnittelussa on pyritty minimoimaan vaikutukset markkinoille, esimerkit testien suorittamisesta löytyvät kokouksen materiaaleista. Toimikunnassa kysyttiin, että varataanko yhteydeltä kapasiteettia reserveille ja onko ylitehoalue markkinoiden käytettävissä. Laasonen vastasi, että yhteyden tekninen siirtokapasiteetti annetaan kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön eikä sitä varata reserveille. Reservikauppaa käydään vapaan siirtokapasiteetin puitteissa. Yhteyden ylitehoaluetta on mahdollista hyödyntää hyvin lyhytaikaisesti ja sen hyödynnettävyys riippuu siitä onko sitä jo käytetty, joten sitä ei voida antaa ennakkoon markkinoille. 4 Taajuusohjattujen reservien hankinta 2014 Vänskä esitteli taajuusohjattujen reservien hankintaa vuodelle 2014. Kotimaisen vuosihankinnan kilpailutus on tehty ja taajuusohjattua käyttöreserviä on hankittu 75,4 MW sopimushinnalla 15,80 /MW,h ja taajuusohjattua häiriöreserviä 318,7 MW sopimushinnalla 4,03 / MW,h. Taajuusohjatun häiriöreservin vuosisopimuksissa oli ensimmäistä kertaa mukana kulutusta. Vänskä kertoi reservien kustannuksien jatkavan nousuaan, mutta nousun olevan nyt maltillisempaa kuin edeltävinä vuosina. Lisäksi Vänskä esitteli suunnitelmaa siitä, kuinka automaattista taajuudenhallintareserviä (FRR-A) tullaan hankkimaan vuonna 2014. Hankinta kohdistetaan tunneille, joilla taajuuden laatu on ollut heikointa (kaavio materiaaleissa). Reservikapasiteettia ostetaan yhteensä 300 MW, josta Fingridin osuus on 69 MW. Markkinat ovat kansallisia ja vuoden 2014 alusta hankinta on markkinaehtoista. Toimikunnassa nähtiin hyvänä että FRR-A reservin hankinta keskitetään vain osalle tunneista. Ylös- ja alassäätökapasiteetti hankitaan erikseen ja hinnoittelumalli on Pay-as-Bid. Toimikunnassa toivottiin taajuusohjattujen reservien tuntimarkkinoiden ostoajan aikaistamista. Vänskä totesi hankinta-aikataulun olevan sidoksissa muiden TSO:iden aikatauluihin. Jos reservihankinnan optimoinnin kannalta aikataulumuutokset ovat mahdollisia, voidaan myös ostoajankohtaa muuttaa aikaisemmaksi. 5 Eino-myrskyn tapahtumat ja opit Pahkin esitteli Eino-myrskyn (18.11.2013) tapahtumia ja oppeja Fingridin näkökulmasta. Myrskyn johdosta Fingrid nosti valmiutta valmiustila 1:n sunnuntaista 18.11 klo 6:30 alkaen Länsi- ja Itä-Suomessa. Valmiustila pidettiin päällä klo 18 asti. Myrskyn aikaiset häiriöt:
Muistio 3 (5) Isohaara - Raasakka ja Isohaara - Veitsiluoto 110 kv voimajohdolilla oli häiriö, jonka syyksi epäillään pitkiä jännevälejä Isohaaran päässä. asiakkaan Tuovila - Voltti 110 kv voimajohdolla oli pysyvä häiriö johtuen pylvään vakavasta kallistumisesta. omakäyttösähköissä oli katkoja useammilla Fingridin asemilla. Siirrettävää aggregaattia hyödynnettiin omakäyttösähköjen korvaamisessa. Huutokoski - Varkaus C 110 kv:n voimajohdolla oli puuvika, joka johti kaikkien Varkauden sähköaseman katkaisijoiden laukeamiseen. Häiriöt on kuvattu tarkemmin liiteissä. Pahkin kertoi myös myrskyn aikana tehtyjä huomioita: Ilmatieteenlaitoksen LUOVA tiedotteet ovat hyviä ja niitä on syytä seurata. varautumisen nostosta on hyvä käydä keskusteluja myös asiakkaiden kanssa ja tarkistaa saatavilla olevat henkilöt on palvelutoimittajien resursseja, jotka tekevät töitä useille yhtiöille. Työnjako on sovittava. kantaverkkoasemien omakäyttösyötöt ovat tärkeitä kohteita jakeluverkon vikojen korjauksessa. kannattaa myös seurata kuinka Huoltovarmuuskeskuksen Huovi-porttaalin työkalut kehittyvät ja tarjoavat työkaluja varautumiseen tulevaisuudessa. 6 Voimatalouspoolin menossa olevat hankkeet Pahkin esitteli Voimatalouspoolissa menossa olevia hankkeita. Vuonna 2013 on käynnistetty hanke, joka tähtää polttoaineen jakelun varmistamiseen. Pilottikohteiksi on valittu neljä huoltoasemaa, jotka tullaan mm. varustamaan varavoimakoneilla. Vuodeksi 2014 suunnitellun VALVE 2014 -harjoituksen suunnittelu on käynnistynyt myös. Harjoituksen suunnittelussa ovat mukan Fingrid Oyj, Huoltovarmuuskeskus, Kemijoki Oy, Rovakaira OY, Rovaniemen Energia Oy ja Voimatalouspooli. Harjoituksen tarkoituksena on mm. todentaa toimintamalleja saarekäyttötilanteessa. Harjoitus toteutetaan todellisilla kuormilla. Pahkin kertoi lisäksi, että marraskuussa on valmistunut opas "vesihuoltolaitosten sähkön saannin varmistaminen", joka löytyy Huoltovarmuuskeskuksen internet sivuilta osoitteesta www.huoltovarmuus.fi. Pahkin esitteli myös Huoltovarmuuskeskuksen Huovi-porttaalia. Huoltovarmuuskeskus valvoo lain mukaan verkonhaltijan varautumissuunnittelua ja tämän toteuttamiseksi on Huovi-porttaalissa kypsyysanalyysi -kysymykset. Kysymyksiin on lisätty energia-alan varautumiseen liittyvät 80 kysymystä, joiden valmistelussa alan yhtiöt ovat olleet vahvasti mukana.
Muistio 4 (5) 7 Talven tehotilanne Päivinen esitteli talven 2013 / 2014 tehotasetta. Tilanteessa on käsitelty kerran kymmenessä vuodessa toteutuvaa kylmää talvipäivää. Suomen kulutusennuste on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (15 000 MW), mutta tuotantoa on arvioitu olevan käytössä vähemmän (12 800 MW). Toisaalta tuontimahdollisuudet naapurimaista ovat parantuneet uusien yhteyksien myötä, tuontikapasiteettia on jo lähes 5 000 MW. Materiaalista löytyy Suomen tuotannon ja kulutuksen huippulukemat vuosilta 2007-2013, kulutushuippu on ollut vuonna 2011 ja kahtena viime vuotena huippu on ollut pienempi. Pohjoismainen tehotase tulevalle 2013 / 14 -talvelle on ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan alijäämäinen. Norja on ainut ylijäämäinen maa, mutta kaiken ylijäämän siirtämisessä muihin Pohjoismaihin on haasteita. Laskentaperusteiden yhteenveto löytyy liitteistä. 8 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet tulevaisuudessa 9 Muut asiat Kuronen esitteli ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille. periaatteet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2016 alkavan kantaverkkosopimuskauden yhteydessä. Nykyisin loissähkö mitataan liittymispisteittäin, mutta loissähkön käytön seuranta tapahtuu ensisijaisesti alueittain. Loistehoreservin osalta Fingrid suorittaa korvauksen kantaverkkoon liittyneiden yli 10 MVA generaattoreiden osalta. Uuden mallin osalta ajatus on, että jatkossa loisteho mittaisiin ja laskutettaisiin liittymispisteittäin. Loistehoikkuna määriteltäisiin vuosienergian ja käyttöajan perusteella. Liittyjä maksaisi ikkunan ylityksestä ja samoin Fingrid maksaisi pyytämästään loistehosta liittyjälle loistehon hinnoittelun mukaisesti. Loistehoikkunalle määritettäisiin säädöt varmistava, kohtuullinen koko. Loistehoreservin osalta korvausperusteita on vaikea osoittaa ja loistehoreserviä on suunniteltu velvoitepohjaiseksi. Liitetiedostosta löytyy tarkemman kuvaukset suunnitelluista malleista, Kuronen toivoo palutetta ja kommentteja asiaan. Myös lisätietoja saa häneltä. Ismo Reinikka ilmoitti, että E.ON Kainuun Sähköverkko Oy muuttaa nimensä. Uusi nimi on Loiste Sähköverkko Oy. Toimikunnalta oli tullut ehdotus että toimikunnan kokous voitaisiin pitää joskus myös jäsenten luona. Ajatusta pidettiin hyvänä ja Jäppinen toivoi että kiinnostuneet isännät ilmoittautuisivat seuraavaa kokousta silmälläpitäen.
Muistio 5 (5) 10 Seuraava kokous Käyttötoimikunnan seuraava kokous pidetään tiistaina 25.3.2014.