Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993 (sotatilannekartat ja -kuvaukset) Kansallisarkiston sotapäiväkirjojen kokoelma Sukulaisten haastattelut
Vuoden 1924 jälkipuoliskolla syntyneille 18-vuotiaille miehille pidettiin kutsunnat helmikuussa 1943. Matin palveluskelpoisuusluokaksi todettiin A1 ja hänet määrättiin astumaan palvelukseen reilun kahden viikon päästä. Tuolloin elettiin jatkosodan asemasotavaihetta ja rintamilla oli suhteellisen rauhallista. Matin palvelus alkoi alokaskoulutuksella 9.3.1943 Jalkaväen koulutuskeskus 3:ssa (Jv. Koul.K 3) Lappeenrannassa.
Palattuaan syksyllä 1943 kuukauden mittaiselta maatalouslomalta Matti siirrettiin Henkilötäydennyskeskus 1:n (HTK 1) kautta Täydennyspataljoona 3:n 11. Komppaniaan jonka majoituspaikkana toimi Viipurin hovioikeudentalo. Pataljoona toimi HTK 1:n alaisuudessa. Koulutus jatkui Viipurissa helmikuun 1944 loppuun asti, jolloin loppui myös Matin varusmiesaika ja palvelus jatkui edelleen reserviläisenä. Maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa komppania oli kenttätöissä VT-linjalla (Vammelsuu-Taipale) Kuuterselässä josta siirryttiin Laatokan rantamaille Käkisalmeen. Koulutus jatkui vielä kuukauden päivät kunnes edessä oli komennus kiväärimieheksi eteläpohjanmaalaisen Jalkaväkirykmentti 58:n II Pataljoonan (II/JR 58) 5. Komppaniaan (5./JR 58). Komppaniasta oli päästetty miehiä pitkille maatalouslomille ja heidän tilalleen siirrettiin Täydennyspataljoona 3:sta korvaavia miehiä. Sotamies Rekola saapui 5./JR 58:aan 23.4.1944. Vasemmalla olevassa II/JR58:n täydennyskirjassa Matti näkyy kahdeksantena.
Alunperin tilapäiseksi tarkoitettu komennus muuttui pysyväksi Neuvostoliiton aloittaessa kesäkuussa suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Eversti Juvan komentama JR 58 kuului kenraalimajuri Sihvon komentamaan 10. Divisioonaan, joka suoritti huhti-toukokuussa kenttävarustustöitä VT-linjalla. Etulinjaan 10.D siirtyi 18.D:n tilalle toukokuun lopulla vain reilua paria viikkoa ennen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkua, jonka yksi painopisteistä tuli olemaan juuri 10.D:n lohkolla. Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa perjantaina 9.6.1944 klo 06:00, II/JR 58 oli reservissä Tulokkaan kylän maastossa viitisen kilometriä etulinjan takana. I sekä III Pataljoonat olivat etulinjassa Rajajoen vajaan kuuden kilometrin levyisellä lohkolla Kiisselinsuolta Aleksandrovkan kirkolle. Lohko oli jaettu edelleen Bunkkeri- ja Rautatie -alalohkoihin, joista edellisestä vastasi I ja jälkimmäisestä III pataljoona. Rajajoen lohkon puolustusvarustukset olivat kelirikon ja kevään yli jatkuneen tykistötulen jäljiltä huonossa kunnossa 18. Divisioonan luovuttaessa ne, eikä kunnostusta ehditty aloittamaan ajoissa. Tilannekartta 9. kesäkuuta 1944 Rautatielohkon erotti Suomenlahden rannasta vain Erillisen Pataljoona 20:n (Er.P 20) puolustama Rannikkolohko. Yhdeksännen päivän aamuna tulivat ensin vihollisen pommikoneet jonka jälkeen alkoi tunteja kestänyt tykistön rumputuli. JR 58:n lohkolla vihollisen hyökkäykset onnistuttiin torjumaan mutta Er.P 20 menetti raskaiden taisteluiden jälkeen etummaisen Sormenkärjen tukikohdan n. klo 13:00 aikoihin
Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppania
Koska rannikkolohkon komentaja eversti L. Haanterä ei ollut rintamalla, alistettiin lohko JR58:n komentajalle ja hän sai tehtäväkseen vallata menetetyt asemat takaisin Sormenkärjessä. Matin komppania lähti Tulokkaasta liikkeelle klo 19:00 majuri H. Kuistion johdolla ja yöllä klo 00:30 ryhtyi yhdessä Er.P 20:n osien kanssa tykistön tukemana vastahyökkäykseen. Venäläiset olivat kuitenkin jo ehtineet asettua konekivääreineen suomalaisten vanhoihin asemiin, lisäksi hieno hiekka tunkeutui aseisiin ja aiheutti lukuisia toimintahäiriöitä. Taisteluhautaa onnistuttiin vyöryttämään mutta tunnin päästä hyökkäys oli pysähtynyt suuriin tappioihin ja vihollisen ankaraan vastarintaan. Saavutetulla tasalla torjuttiin lauantaiaamuna klo 9 alkanut vihollisen hyökkäysyritys jota oli edeltänyt neljän tunnin tulivalmistelu. Vihollinen murtautui suomalaisten linjojen läpi II/JR 58:n ja Er.P 20:n puolustamalla rannikkolohkolla ja sen panssarit etenivät päätien suunnassa selustaan. Klo 10:15 saatiin vetäytymiskäsky jonka jälkeen siirryttiin kilometri taaemmaksi missä torjuttiin vielä yksi vihollisen hyökkäys ennen kuin jatkettiin vetäytymistä Kuokkalaan. Rajajoen lohkolla hyökkäys alkoi savuverhon suojassa aamulla klo 08:00 aikaan ja siellä III/JR 58 puolusti sinnikkäästi, mutta tykistön ammusten loppuessa hekin joutuivat liittymään vetäytyvään JR 58:aan puoli kymmenen aikaan aamupäivällä. Lohkolla petti ensin vasemmalla siivellä rautatien pohjoispuolella olevan I/JR 58:n puolustus jo aamulla kahdeksan aikaan. Väsyneet I pataljoonan miehet vetäytyivät taistellen Tulokkaaseen. Sormenkärjen taistelussa tappiot olivat molemmin puolin todella suuret. Tässä 9 tuntia 45 minuuttia kestäneessä taistelussa Matin komppania kärsi seuraavat tappiot, joista suurin osa tuli ensimmäisen tunnin aikana jonka varsinainen hyökkäys kesti: Komppanian päällikön sijainen luutnantti Peltola haavoittui ja kaikki joukkueenjohtajat menetettiin ylikersantti Harjunpää kaatui, luutnantti Alho haavoittui kuolettavasti ja vänrikki Myllykoski sekä ylikersantti Hopia haavoittuivat. lisäksi aliupseereita ja miehiä kaatui tai katosi lopullisesti 17 ja haavoittui 37. Kaatuneista suurin osa jäi kentälle evakuoinnin ollessa mahdotonta. Komppania oli siis menettänyt yhteensä 59 miestä, mikä oli lähes puolet taisteluvahvuudesta. Melkoinen tulikaste 19-vuotiaalle sotamiehelle. Uudeksi komppanianpäälliköksi määrättiin luutnantti Hiipakka 7. Komppaniasta.
Sormenkärjestä irtautuminen tapahtui viime hetkellä, sillä vihollinen oli pohjoisempana edennyt jo pitkälle suomalaisten asemiin ja saarretuksi tulemisen riski oli ilmeinen. Rajajoen pohjoispuolella neuvostokärki saavutti kello 10 aikaan Tulokkaan, josta se yllättäen ryhtyi tuliitamaan JR 58:n komentopaikkaa, pakottaen näin I/JR 58:n jatkamaan vetäytymistään Kuokkalaan asti. Iltapäivällä I, II, III/JR 58 sekä Er.P 20 rippeet miehittivät tukilinjan Kuokkalan-Haapalan tien tasalla. Vetäytyessään JR58 menetti lähes koko tykkikalustonsa. Launtai-iltana torjuttiin Kuokkalassa vihollisen panssareiden tukema, pohjoisen ja idän suunnasta tuleva hyökkäys. Keskiyöllä panssarit tunkeutuivat rantatiellä II/JR 58:n asemien läpi ja yhden aikaan yöllä vetäydyttiin Kellomäen kautta Terijoelle, jossa torjuttiin vihollisen sunnuntaiaamulla 11.6. aloittama hyökkäys, joka pakotti JR 58:n jättämään asemansa ja vetäytymään kohti VT-linjaa. II/JR 58 vetäytyi sunnuntaina klo 14-15 Tyrisevän aseman kautta osin Vammeljoen yli VT-linjan taakse, loppuosan (Matin 5. komppania mukaanlukien) marssiessa Raivolan ja Sahakylän kautta Sykiälään. Kuokkala Tilannekartta sunnuntaina 11. kesäkuuta 1944
Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppania
I ja III/JR 58 vetäytyivät Puhtulanmäkeen, jossa ne ryhmittyivät puolustukseen. Puolenpäivän aikaan ne irtautuvat ja siirtyvät Sahakylän kautta VT-linjan taakse Lempiälän-Kirjavalan alueelle. Rykmentti koottiin iltapäivällä Leistilässä Vammeljärven ja Rieskjärven välisellä kannaksella, jonne Matin komppania sai autokyydin. Täällä levättiin ja huollettiin varusteita. Rintamavastuussa oikealla siivellä ja keskustassa olivat HRR, ratsuväkiprikaati RvPr sekä JR 53. Maanantaina 12.6. jatkuivat vielä vetäytymistaistelut VT-linjan edessä, illalla viimeisenä linjalle vetäytyy 2.D pohjoisempana Siiranmäen tasalla. Vihollisjoukot ryhtyivät keskiviikkona 14.6. ratkaiseviin sotatoimiin VT-linjan murtamiseksi aloittaen klo 7 aikaan erittäin voimakkaalla ja laajalla tulivalmistelulla. HRR kesti Vammelsuun alueella koko päivän kestävän hyökkäyksen, mutta panssarit mursivat suomalaisten asemat Kuuterselän ja Sahakylän alueilla JR 53:n lohkolla ja pääsi etenemään RvPr:n sivustaan. Vihollinen eteni nopeasti lounaaseen kohden Vammeljärveä ja Jääkäripataljoona 1 (JP 1) sai määräyksen siirtyä Neuvolan alueelle. Illalla osasto räjäytti Vammeljoen ylittävän sillan Neuvolaan johtavalla tiellä ja asettui asemiin tien varteen, jonne saapui myös II/JR 58 Aution tienhaaran maastoon sekä I/JR 58 Lempiälään. Tilannekartta keskiviikkona 14. kesäkuuta 1944
HRR ja Uudenmaan rakuunarykmentti URR vetäytyivät Vammelsuusta torstaina aamuyöllä välttyäkseen joutumasta saarroksiin. Vammeljärven eteläpuolella vihollisen hyökkäys jatkui koko aamupäivän Vammeljoen yli ja koska myös kaakosta Vammelsuun tieltä käsin kohdistui painetta puolustajiin, JP 1:n oli irtauduttava asemistaan klo 14:ään mennessä. Pataljoonalle alistetut JR 58:n osat saivat iltapäivällä vetäytymiskäskyn ja vetäytyivät viivyttäen JR 1:n taaempana olevan puolustuslinjan läpi, I pataljoona Kirstinälän, II p. Leistilän suuntaan ja niitä tukemaan komennettu III p. Rieskjärven pohjoispuoliseen maastoon. Tässä vaiheessa palasi myös komppanianpäällikkö kapteeni Helenius lomalta ja otti Hiipakalta komppaniansa johdettavakseen. Tilannekartta torstaina 15. kesäkuuta 1944
JR 1:n linja, joka oli ollut käytössä jo talvisodan aikana, kulki Vammeljärven länsipäästä Rieskjärven pohjoispäähän. Asema oli niin pitkä että myös JR 58:n osia määrättiin jo torstai-iltana linjaan. Matin komppaniasta oli vuorollaan kaksi joukkuetta III/JR 1:n (pataljoona Pekkarinen) vasemmalla siivellä Leistilästä tulevan tien suunnassa. Yksi joukkue lepäsi vuorollaan Munalammella. Vihollisen painostus asemia vastaan jatkui koko perjantain vastaisen yön ja päivän, jolloin JR 58:n osia oli edelleen JR 1:n vahvennuksena. munalampi Perjantaina 16. päivän aamupäivällä vihollinen aloitti hyökkäyksen kannaksen keskustassa ja vasemmalla siivellä, mutta III/JR 1 torjui sen yhdessä JR 58:n osien kanssa. Kovat taistelut riehuivat päivällä myös Leistilässä, mutta II/JR 58:n puolustus piti. Iltapäivällä vihollinen aloitti puoli tuntia kestäneen ankaran tykistövalmistelun. Keskitys sai viikko aikaisemmin Valkeasaaressa kovia kokeneen III/JR 1:n irtautumaan asemista. Matin komppania suoritti vastaiskun III/JR 1:n entisiin asemiin. Taistelut jatkuivat klo 18 asti jolloin tuli irtautumiskäsky ja 5./JR 58 jäi jälleen suojaamaan irtautumista, jonka aikana vihollisia suorastaan jo parveili asemien edessä. Klo 20:30 saavutaan Uudellekirkolle, jossa saadaan jälleen irtaantumiskäsky klo 22:30 Kaukjärven länsipuoliseen maastoon. Tilannekartta torstaina iltayöllä
Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppania
Perjantain 16.6. taisteluissa 5./JR 58 menetti kaatuneena sotamies Anttilan ja haavoittuneina 11 miestä. Yksi haavoittuneista oli sotamies Rekola joka sai vihollisen heittämästä käsikranaatista sirpaleita molempiin käsiin ja vasempaan jalkaan. Matti on haavoittunut Leistilässä, omien sanojensa mukaan tilanteessa, jossa Vammeljoen ylittäneet hyökkääjät on torjuttu, mutta selustaan jäänyt vihollisen sotilas oli heittänyt haavoittavan kranaatin. Kellonaika on todennäköisesti ollut kolmen ja kuuden välillä illalla. Matin haavoittumisen jälkeen II/JR 58 oli viivyttänyt kohti Viipuria ja siirtynyt sitten Viipurinlahden länsipuolelle reserviin. Rykmentti ei osallistunut ratkaisutaisteluihin VKT-asemassa (Viipuri-Kuparsaari-Taipale) ja sen vetäytymisvaiheen jälkeiset tappiot jäivät pieniksi, esim. 5./JR 58:sta ei ollut kaatunut ketään Matin haavoittumisen jälkeen ja haavoittuneitakin oli vain 7 miestä joista viimeinen oli 19.6. haavoittunut sotamies Laasala. Tilannekartta perjantai-iltana Matin vammoja hoidettiin ensin 5. Sotasairaalassa (5. SotaS) Turussa ja 13.7.1944 alkaen lähempänä kotiseutua 10. Sotasairaalassa Tampereella. Heinäkuun lopulla Matti siirrettiin Järjestelykeskus 1:n (Järj.K 1) kautta Henkilötäydennyskeskus 4:ään (HTK 4). Matin palatessa komppaniaansa 25.8. se oli rintaman takana Viipurinlahden länsipuolella Tervajoella missä suoritettiin kenttävarustustöitä. Aselepo astui voimaan 4.9.1944 ja lopetti vihollisuudet Neuvostoliiton kanssa. Syyskuun lopussa siirryttiin valtakunnan rajan länsipuolelle Virolahdelle missä jatkettiin kenttävarustustöitä. Lapin sotaan ei JR 58:aa enää käsketty ja sotamies Rekola kotiutettiin 9.11.1944.
II/JR 58 haavoittuneet 1944
Vasemmalla on II/JR 58 päiväkäskyn nro.13 heinäkuulta 1944. Siinä Matti on mainittu siirrettynä Täydennyspataljoona 3:een. Todellisuudessa siirtoa ei tapahtunut, koska Matin haavoituttua hänen komennuksensa JR 58:aan päättyi ja hän palautui automaattisesti Täydennyspataljoona 3:n kirjoille. Oikealla on II/JR 58:n päiväkäskyn nro 14 elokuulta 1944. Siinä Matti on palannut 5. komppaniaan sotasairaala 10:stä.
Mannerheimin määräyksestä kaikille haavoittuneille tuli antaa kunniamerkki. Yleensä kunniamerkki annettiin jo sotasairaalassa mutta koska näin ei ollut tapahtunut niin JR 58:n komentaja eversti Juva antoi Matille 2. luokan Vapaudenmitalin (Vm 2). Kunniamerkin virallinen myöntöpäivämäärä on 20.9.1944.
Kunniamerkin perustelut Jalkaväkirykmentti 58:n 5. komppania 7.9.1944 Ilmoitus niistä, jotka eivät ole saaneet kunniamerkkiä haavoittumisensa johdosta Perustelut: Haav. Käsikranaatista mol. käsiin ja jalkaan toimiessaan kiv.miehenä Leistilässä 16.6.1944. Hoidettu 5. Sot.s:ssa 19.6.-13.7.
JR 58 TervaJoella Kesäkuun lopun jälkeen JR 58:n perääntyminen 9.6. -16.6. 16.6. Haavoittuminen 11.6. Iltapäivä Raivolan asema 11.6. aamulla 10.6. klo 12-21 Terijoki Kuokkala Levossa 11.-13.6. Leistilässä 15.6. Klo 14:00 Lyhyt taistelu Leistilässä 9.6.44 Hyökkäys alkaa Leningrad
LINKKEJÄ Komppanian 11./Täyd.P 3 sotapäiväkirjat(rekola saapui komppaniaan 9.10.1943) 4.6.1943 30.12.1943 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3243057 31.12.1943 10.4.1944 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3243080 10.4.1944 20.6.1944 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3243105 Komppanian 5./JR 58 sotapäiväkirjat (Rekola saapui komppaniaan 23.4.1944 ja haavoittui 16.6.1944) 1.1.1944 23.8.1944 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2688759 19.6.1944 19.11.1944(Rekola palasi komppaniaan 25.8.1944) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2678719 Maanmittauslaitos www.karjalankartat.fi -palvelusta löytyy historiallisia luovutetun Karjalan karttoja. Palvelussa voi tehdä hakuja paikannimillä sekä koordinaateilla. WIKIPEDIA 10. Divisioona: http://fi.wikipedia.org/wiki/10._divisioona_%28jatkosota%29 Kannaksen suurhyökkäys 1944: http://fi.wikipedia.org/wiki/kannaksen_suurhy%c3%b6kk%c3%a4ys_1944
SUOSITELTAVAT KIRJALLISET LÄHTEET Tekijä(t): Viljo Ratia, Leo Saressalo, Esko Arosilta Nimeke: Kutsui ääni isänmaan: Jalkaväkirykmentti 58, 1941-1944 Julkaistu: [Jurva] : JR 58:n asevelitoimikunta, 1982 (Vaasa : Vaasa oy) ISBN: 951-99412-2-3 (sid.) Tekijä: Raunio, Ari Nimeke: Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44 Julkaistu: [Helsinki] : Karttakeskus, 2008 ISBN: 978-951-593-070-5 (sid.) toim. Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto Nimeke: Jatkosodan historia, osat 1-6, osan 6 lopussa joukko-osastohakemisto Koko teoksen ISBN: 951-0-15326-5 (sid.) Tekijä: Matti Puska Nimeke: Pohjalainen : rintamalehti 1942-1944 Julkaistu: [Vaasa] : Credo, 1996 (Ykkösoffset) Huomautus: Nimiösivulla ja kannessa myös: JR-58 Rintamalehti ISBN: 952-9707-05-3 (sid.)