Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen VVV; METLA/Mauri Timonen www.voittoviinanen.com 1
1826 1672 Kyynelniemi 1672 1740 Lisma Näätämön kolttakylään kuului ennen Täyssinän rauhaa (1595) koko Näätämöjoen vesistöalue. Näätämön, Utsjoen, Tenokylän ja Inarinkylän rajat kohtasivat Petsikko-tunturin eteläpuolella vedenjakajan suoalueella. Inarin itärajan kehitys 1672 Näätämön ja 1740 Paatsjoen ja Suonikylän kolttasiidoja vasten. 2
Liesilatomuskohteet 3
Hiitápohe Hiitanniva vas. Rautaperäsaari. Saaren kärjessä on kolttahautaus (Piera Porsangerin tieto). Inari, Rautaperäjärvi. Piera Porsanger valmistelee lähtöä järvelle. Mari Moshnikoff on saattelemassa. Inarin ja Venäjän Näätämön välinen raja kävi vuonna 1672 rajapaikasta ROUDEBOCK itään Rajapäähän (SEISEKIFWI) sekä toisaalle länteen Iijärvelle (JIAROIVETZ) ja sieltä JOHTIJÄRVEEN. Ryevdipohe (1672 ROUDEBOCK) 4
Metsänrajamännyn lustoihin tallentuu sekä paikallisia että globaaleja ilmastosignaaleja. Näistä ensiksi mainittuja aiheuttavat meri- ja ilmavirrat ja jälkimmäisiä auringon aktiivisuudenvaihtelut ja tulivuorten purkaukset. Suuret purkaukset ovat vaikutukseltaan maailman laajuisia ja saattavat alentaa muutamaksi vuodeksi maapallon vuotuista keskilämpötilaa 0,2 0,5 asteella. Metsänrajamäntyjen vuosilustot sekä pituuskasvut saattavat jäädä useina seuraavina vuosina minimiinsä. (Helama ym. 2002; Lindholm ym. 2009b; Shumilov ym. 2011) LÄHDE: MT0310113.1. Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Samuli Helama, Markus Lindholm, Risto Jalkanen, Hannu Salminen. Kuva: Mauri Timonen Perussa vuonna 1600 räjähtänyt Huaynaputina pimensi tuhkalla Lapin taivaan niin, että metsänrajamännyn lusto seuraavana vuonna jäi noin puoleen normaalista kasvustaan. Kylmä ilmastojakso jatkui pari vuosikymmentä. 5
Mauri Timonen &Voitto Viinanen 6
Metsänrajamännyn kasvu vaihtelee rytmikkäästi Inarin Kyynelniemessä. Käyrän noin 100-vuotisjaksojen maksimit ovat sattuneet vuosille 1660, 1760, 1860 ja 1935. VVV & MT Dendrokronologia antaa vuodentarkkaa ilmastotietoa sekä alue- että paikallisilmaston historiasta. Vuosilustosarja korreloi esimerkiksi vuosittaiseen Inarin lapinkylän verollisten lukumäärään. 7
Ruotsin verosaamelaisten lukumäärä esimerkkivuosina eräissä Kemin Lapin kylissä Inarin kylät yhdistyvät 1610: Ruotsin verotusretki Varankiin (Kirkinen 1967). 8
Ilmasto kiertyi 1670-luvulla kylmään vaiheeseen. Näätämön koltille tuli tarve ottaa käyttöönsä siidan sisämaan alueita. Kun 1672 Inarin ja Näätämön rajaa määriteltiin tarkemmin, koltat määrättiin siirtymään pois ja hävittämään kalastuskotansa Ruotsin (Inarin) puolelta. Urpo Aikion Mihkalijärven ympäristöstä löytämien maavalliperustaisten kotien jäännökset sijaitsevat muinaisella kolttakylän alueella. Kysymyksessä eivät ole kalastuskodat vaan syyspeuran pyyntipaikan asumukset. Kohteet ovat aikaisemmin tuntemattomia (Viinanen 2006). 1693 Inarilaisilta kiellettiin kalavesien vuokraaminen Näätämön koltille. Kun 1732 Ruotsin käräjävoudit määrittelivät jälleen Inarin rajaa Venäjää vastaan, niin Näätämön kolttia kiellettiin kalastamasta Inarin puolella ja heidän käskettiin hävittämään sieltä kotansa. Aikio osoittaa nelikulmaisen kodan lieden ja vallin sijaintia. Takana, maavallilta kaatuneen männyn kasvu alkoi 1787 (vuosilustoajoitus). 9
Peuralammen rannassa kivirakkaan tehty isokokoinen purnu. Mihkaliniemi. Nelikulmaisen asuinkodan maavalliperustus. Kuusikulmaisen asuinkodan maavalliperustus Mihkalijärven Ilkeäniemessä. Ilkeäniemi. Aikio osoittaa asuinkodan lieden sijaintia. 10
Inari. Maisema Jäkäläpäästä pohjoiseen. Kyynelniemi Lisma Suomen ja Norjan rajaa Rajajoen latvajuoksulla. Kuva: VVV/RVL:n OH-HVH. Inarin lapinkylän nautinnat ulottuivat vanhastaan Inarijoen juoksuun asti. Strömstadin rajasopimuksessa (1751) Ruotsin ja Tanska-Norjan raja määrättiin Tenojoen latvoilla seuraamaan Peltotunturista aloittavaa Rajajoen uomaa. 11
Kylmien ilmastojaksojen aikoina saamelaiset turvautuivat tavanmukaisesti vuodenkierrossa meren anteihin. Rajaneuvotteluissa 1740- luvulla norjalaiset käyttivät ilmasto-oloista johtuneita tekijöitä ja toisaalta Ruotsin heikkoutta taitavasti hyväkseen. He katsoivat muun muassa edukseen sen, että norjalaisruotsalaisen yhteisalueen lapinkylien asukkaat olivat maksaneet jo pitkään veroa ja kymmenyksiä Norjaan. 12
1696 97 Suuret kuolonvuodet: Turun hiippakunnassa kuoli yli 62 000 ihmistä. Talvella 1709 koko Itämeri jäätyi. Sitä seurasivat ankarat katovuodet. Kaiken hädän ja kurjuuden päälle tuli vielä lisävitsauksena sateisena syksynä 1710 monin paikoin pahaa tuhoa tehnyt ruttotauti. (1710 Helsingissä kuoli ruttoon 2/3-osaa asukkaista,1185 henkeä) Kun pahimpina katovuosina talonpoikaiskylissä ja kaupungeissa sorruttiin kurjuuteen ja kuolon omiksi, niin samana aikana esimerkiksi inarinsaamelaiset maksoivat liki täydet verot kruunulle. Avain tähän oli lapinkylien kyky joustaviin elinkeinorakenteisiin ja tarpeellisiin muuttoihin esimerkiksi Jäämeren äärelle. 1910-luvulla Itä-Inarista käytiin muutamina kesinä pororaidoilla jäätä pitkin Inarin juhannuskirkossa.1918 Inarissa oli nälkäkesä Suomi oli irtautunut Venäjästä, Petsamo oli yritetty vallata, raha muuttui kultakannasta heikkenevään markkaan ja Inarissa loppuivat jauhot. Kylmä ilmastojakso oli vähitellen lämpenemässä. Rajailmastossa ovat tavallisia epävakaat ja sateiset sääjaksot, eikä tästä poikennut espanjantaudin aikakaan. Inariin tappava tautiaalto iski alkuvuodesta 1920. Kaiken kaikkiaan epidemiaan kuoli kahden kuukauden aikana 190 inarilaista eli lähes kymmenesosa kunnan asukkaista. 13
Kevättalvella 1931 Maattivuonon suulta tulvi rasvaista pikkusilliä laitoja myöten täyttyvään Petsamonvuonoon. Se muistetaan Petsamon hulluna sillitalvena. K. M. Walleniuksen mukaan silli rantautui Ruotsin länsirannikolle 90-vuoden välein ja viipyi tällä rannalla 30-vuotta; vastaavaa syklisyyttä oli havaittu myös Petsamossa. (Wallenius 1994). 1960-luvulta alkaen Islannin kesä- ja Norjan kevätkutuiset sillikannat romahtivat. Aallonpohjassa ne olivat 1970-luvulla. Samaan aikaan elettiin myös ilmastojaksojen vaihtelussa kylmän jakson aallonpohjassa. Tiukoilla kalastusrajoituksilla Norjan sillikannat saatiin elpymään 1980-luvulla. Onnettarena siinä oli 1983 erityisen hyvin onnistunut kutu. Sillikantojen elpymisen onnetar voidaan osoittaa ilmaston syklisestä vaihtelusta. Nimittäin 1973 alkanut ilmastojakson lämpeneminen loi suotuisat olot sillikantojen voimakkaalle runsastumiselle1982 84. Lämpenevän ilmastojakson suotuisinta vaihetta voitaneen odottaa toistuvassa ilmastojaksojen vaihtelussa 80 100 vuoden kuluttua Petsamon hullusta sillitalvesta. 14
Nils Snellma n Talvisodan ihme Kauranviljelyä Inarijärven Kyynelniem. 1955 60. 1918 espanjantauti; maailmassa 21 milj. kuollutta, Suomessa 25 000. 1757 ensimmäinen suomalainen uudisasukas saapuu Inariin. Uudistalonpoikainen asutus vakiintuu Kittilässä ja Sodankylässä. Kaarle IX:n unelmat Kuolan ja Vienan valtaamisesta hyytyvät. Uhreja Ukolle 1500-luku: maailman valloituksen Vuosisata. Hansakaupalla vaikeuksia; 1478 Moskovan tsaari Iivana III valtaa Novgorodin. Surmatöihin johtaneita eturistiriitoja norjalaisten ja karjalaisten kesken Kuolassa ja Ruijassa. Nanguniemen hopea-aarre kätketään. Marja Helander, Siida. VVV Kylmän ilmastojakson seurauksena 1600-luvulla saamelaisilla turkistalous vaihtuu haukitalouteen. Matti Paadar. Metlan 1911-vuotinen lustosarja Hopeakorujen kätkemisaikaa Pohjois-Suomessa. Ristiretkien aikaa Viikinkien aikaa Peuranpyynnistä siirrytään poronhoitoon. Antero Sarre. VVV 15