TUTKIMUSSEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA. Ohjeita työskentelyyn

TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Markkinointi TUTKIMUSSEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA Ohjeita työskentelyyn Päivitetty 20.9.2016 Sonja Lahtinen

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SEMINAARIKÄYTÄNTÖ... 4 2.1 Edeltävät opinnot... 4 2.2 Seminaariryhmien muodostaminen ja läsnäolo seminaaritapaamisissa... 5 2.3 Tutkielman aihe... 5 2.4 Toimeksiantotutkimus... 5 2.5 Kirjalliset esitykset... 6 2.5.1 Aiheanalyysi... 6 2.5.2 Tutkimussuunnitelma... 6 2.5.3 Valmis pro gradu... 7 2.6 Suulliset esitykset... 8 2.7 Opponointi... 8 2.8 Pro gradu -tutkielman ohjaus... 9 3 KTM-TUTKINNON OPINNÄYTTEITÄ KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT. 10 3.1 Käsikirjoituksen alkuperäisyyden tarkastus... 10 3.2 Pro gradu -tutkielman jättäminen arvioitavaksi... 10 3.3 Kypsyysnäyte... 11 3.4 Pro gradu -tutkielman arvostelu... 11 4 TUTKIMUSRAPORTIN MUOTOSEIKAT... 14 4.1 Kirjasintyyli, riviväli, marginaalit ja otsikointi... 14 4.2 Kuviot, taulukot ja matemaattiset kaavat... 15 4.3 Lähdeviitteet... 16 4.4 Suorat lainaukset... 19 4.5 Lähteet... 19 4.5.1 Painetut lähteet... 20 4.5.2 Verkkolähteet... 22 4.6 Liitteet... 23 LIITTEET... 24 LIITE 1: Tutkimusprosessin kuvaus... 24 LIITE 2: Ohjeita stipendien hakemiseen... 26 LIITE 3A: Nimiölehden malli... 27 LIITE 3B: Title page example... 28 LIITE 4A: Tiivistelmän malli... 29 LIITE 4B: Abstract example... 30 LIITE 5: Lähdeluettelon malli... 31 LIITE 6: Tutkimuksen tekijän ja opponentin tarkistuslista... 32 LIITE 7: Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytettävä lomake... 34 LIITE 8: Pro gradu -tutkielmien arviointikriteerit... 35

3 1 JOHDANTO Tässä oppaassa käsitellään pro gradu -työskentelyä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Oppaassa käydään läpi pro gradu -prosessia koskevia ohjeistuksia, vaatimuksia sekä työn käytännön toteuttamista erityisesti markkinoinnin opintosuunnassa. Pro gradu -tutkielma on näyte opiskelijan kyvystä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja sen raportointiin kauppatieteiden maisterin opintojen edellyttämällä tasolla. Tutkimusseminaarin tarkoituksena on tukea opinnäytetyön valmistumista. Tavoitteena on, että pro gradu -tutkielma valmistuu seminaarin kuluessa. Tämä edellyttää, että opiskelija siirtyy pro gradu -työskentelyyn opintojensa siinä vaiheessa, kun hänellä on tutkimuksen tekemiselle riittävästi edellytyksiä ja aikaa. Tutkimusprosessin onnistunut suorittaminen vaatii yleensä 5 6 kuukauden täysipäiväisen työpanoksen. Tieteellinen tutkimusprosessi edellyttää tutkimusongelman oikeaoppista asettamista, tiedon hankintaa keskeisistä tieteellisistä julkaisuista, tutkimusmenetelmien perusteltua valintaa sekä onnistuneiden ja perusteltujen johtopäätösten tekemistä. Tutkimuksen lopputuloksena syntyvässä tutkimusraportissa tutkimustulokset on kytkettävä jo olemassa olevaan tutkimustietoon selkeällä ja mielenkiintoisella tavalla. Raportoinnissa tulee keskittyä olennaisten asioiden käsittelyyn tieteellistä kirjoitustapaa noudattaen. Raportin on oltava asiasisältönsä ja kieliasunsa suhteen moitteeton. Koko tutkimusprosessin kulku esitetään tiivistettynä liitteessä 1.

4 2 SEMINAARIKÄYTÄNTÖ Pro gradu -tutkielman ja siihen liittyvän tutkimusseminaarin (40 op) tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tutkimustyöhön. Pro gradu - työskentelyssä painottuvat kandidaatinseminaarityöskentelyä vahvemmin tieteellinen tarkastelutapa, itsenäinen tiedonhankinta sekä tieteellinen keskustelu. Opiskelija voi valita pro gradu -tutkielmansa kieleksi suomen tai englannin, mutta vieraskielistä tutkielmaa tehdessä on varauduttava kustannuksiin kielentarkastusvaiheessa. Lopulliselta tutkielmalta edellytetään moitteetonta ja sujuvaa kielenkäyttöä valitusta kielestä riippumatta. 2.1 Edeltävät opinnot Pro gradu -tutkielman aloittaminen ajoittuu yleensä viidennelle opintovuodelle. Ennen kuin pro gradu -tutkielman onnistunut kirjoittaminen on mahdollista, opiskelijalla tulee olla riittävästi tietoa ja ymmärrystä markkinoinnin opintosuunnasta sekä kauppatieteistä yleensä. Lisäksi opiskelijalla on oltava riittävästi tietoa tieteellisestä metodologiasta. Tutkimusseminaarin aloittaessaan opiskelijalla tulisi olla suoritettuna 1. markkinointiin suuntaavia perus- ja aineopintoja vähintään 25 opintopistettä 2. kauppatieteiden kandidaatin tutkinto tai kokonaisopintoja vähintään 180 opintopistettä 3. markkinoinnin opintosuunnan aihepiiriin liittyvä hyväksytty kandidaatintutkielma sekä kypsyysnäyte 4. menetelmäopintoja vähintään 15 opintopistettä seuraavasti: 1. MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi, 5 op 2. HALTVP11 Tutkimusprosessin hallinta, 5 op 3. HALTVA12 Johdatus keskeisiin tutkimustyötapoihin, 5 op TAI 4. KATTV01 Kauppatieteellisen tutkimuksen menetelmät, 5 op

5 2.2 Seminaariryhmien muodostaminen ja läsnäolo seminaaritapaamisissa Tutkimusseminaariin ilmoittautuminen, ryhmäjako ja graduryhmien ensimmäinen kokoontuminen tapahtuvat syyslukukauden alussa. Jo ensimmäisessä tapaamisessa olisi suotavaa, että opiskelijalla olisi mietittynä oma kiinnostuksensa kohde tutkielman aihealueeksi. Seminaaritapaamisissa keskustellaan vuorollaan kunkin osallistujan seminaarityöstä. Seminaarit ovat oppimistapahtumia, joten seminaarilaisten on oltava läsnä vähintään 80 prosentissa seminaaritapaamisia. Tämän säännön noudattaminen palvelee opiskelijoiden tasapuolista kohtelua sekä yliopistojen tulostavoitteisiin nähden niukkoja opetusvoimavaroja. 2.3 Tutkielman aihe Aiheen valinnalla on tutkimusprosessin onnistumisen kannalta keskeinen merkitys. Onnistunut aihevalinta jo kandidaatinseminaarivaiheessa merkitsee usein mahdollisuutta tehdä pro gradu -tutkielma samasta aiheesta, jopa kandidaatinseminaarissa tehtyä työtä osittain hyödyntäen. Aiheen valinta on yksi pro gradu -työskentelyn vaikeimpia vaiheita. Monelle opiskelijalle oman oikean aiheen löytäminen tuottaakin ongelmia. Tutkielman aiheita voi löytää hyvinkin monella tavalla, esimerkiksi luennoilta, alan kirjallisuudesta, aikakauslehdistä, tieteellisistä julkaisuista tai kesätyöpaikan kokemusten perusteella. Pro gradu -tutkielman onnistumisen kannalta on tärkeää, että opiskelija kokee aiheensa mielenkiintoiseksi. 2.4 Toimeksiantotutkimus Pro gradu -tutkielman voi tehdä myös toimeksiantona yritykselle. Tällöin on muistettava, että kyseessä on tieteellinen työ, joka arvioidaan akateemisin perustein. Kaikista yrityksen antamista aiheista ei voi tehdä tieteellistä tutkimusta, vaan opiskelijan on ehdottomasti hyväksytettävä tutkielmansa aihe ja toteutussuunnitelma ohjaajalla ennen lopullista sopimista yhteistyöyrityksen kanssa. Toimeksiantotutkimusta tehtäessä on ensiarvoisen tärkeää pitää ohjaaja myöhemminkin ajan tasalla tutkimuksen edistymisestä.

6 Käytännössä opiskelija voi joutua tasapainoilemaan toimeksiantajan käytännönläheisten toiveiden ja yliopisto-opintojen tieteellisyyden vaatimuksen välissä. Toimeksiantotutkimuksen teettävä yritys voi kartuttaa Tampereen yliopiston Tukisäätiön stipendirahastoa tai Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiötä (liite 2). Näistä myönnetään stipendejä toimeksiantotutkimusten tekijöille. 2.5 Kirjalliset esitykset Tutkimusseminaarin aikana opiskelija tuottaa kolme kirjallista esitystä: aiheanalyysin, tutkimussuunnitelman sekä pro gradun käsikirjoituksen tai valmiin pro gradu -tutkielman. Kirjalliset esitykset toimitetaan ohjaajalle ja muille osallistujille seminaarissa sovitulla tavalla viimeistään viikkoa ennen kyseistä seminaaritapaamista. 2.5.1 Aiheanalyysi Aiheanalyysi (noin 10 sivua) sisältää vähintään seuraavat kohdat: 1. Tutkielman alustava työnimi 2. Aihealue Aihealueen esittely Mitä tiedät aihealueesta kirjallisuuden perusteella? Mitkä ovat keskeiset aihealueesta tehdyt tutkimukset? Miksi aihealueen tutkiminen on tärkeää ja kiinnostavaa? 3. Tutkimustehtävän muotoilu ja alustavat tutkimuskysymykset Mitä tutkit eli tutkielman ongelma-alue? Miten hankit tutkimusaineiston (esim. kyselyt, haastattelut, verkkoyhteisöt)? 4. Alustava aikataulu tutkimustyöskentelylle 5. Aihealueen keskeiset lähteet 2.5.2 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma (noin 15 20 sivua) sisältää vähintään seuraavat kohdat: 1. Tutkielman työnimi täsmennettynä 2. Aihealueen esittely ja merkitys

7 3. Tutkimusongelman täsmennys, tutkimustyön tavoite ja keskeiset rajaukset perusteluineen (mitä rajaat tutkimuksesi ulkopuolelle ja miksi?) sekä tutkimustyön keskeisimpien käsitteiden määrittely 4. Tutkimusmenetelmät 5. Tutkimuksen teoreettinen tausta ja kirjallisuuskatsaus 6. Käsitys tutkimuksen tuloksista 7. Opiskelijan itselleen asettama tehtäväkohtainen aikataulu Lähteet LIITE 1: Alustava tutkimusraportin sisällysluettelo LIITE 2: Luonnos haastattelukysymyksistä tai kyselylomakkeesta (jos tutkimus sisältää sellaisen) 2.5.3 Valmis pro gradu Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus on 70 80 tekstisivua + liitteet. Tyypillisesti tutkielma noudattelee seuraavaa rakennetta: Nimiölehti (ks. liite 3) Tiivistelmä (ks. liite 4) Sisällys Luettelo kuvioista Luettelo taulukoista 1. Johdanto Aiheen valinnan tausta Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Oletukset ja rajaukset 2. Tutkimuksen teoreettinen osuus Teoreettinen viitekehys 3. Tutkimuksen empiirinen osuus Tutkimuksen kohde Aineiston luonti Aineiston käsittely ja analysointi Tutkimuksen luotettavuuden arviointi 4. Tutkimuksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset Aineiston kuvaus

8 Keskeiset tulokset Johtopäätökset 5. Yhteenveto Lähteet (ks. liite 5) Liitteet Edellä esitetty rakenne on yleisyydestään huolimatta vain yksi vaihtoehto tutkielman rakenteeksi. Tutkielman rakenne voi tutkimuksellisista syistä poiketa tästä rakenteesta esimerkiksi silloin, kun kyseessä on täysin teoreettinen työ. Näiden ohjeiden yhteyteen on kerätty tutkimuksen tekijän tarkistuslista (liite 6), jota tutkielmaa tehtäessä kannattaa hyödyntää. Tarkistuslistan avulla tutkija voi helposti tarkistaa, ovatko tutkimuksen perusasiat kunnossa. 2.6 Suulliset esitykset Kirjallisten raporttien laatimisen lisäksi seminaarissa pidetään valmisteltuja suullisia esityksiä. Seminaarissa kukin osallistuja pitää yhteensä kolme suullista esitystä. Ensimmäinen esiintyminen on seminaarin alkuvaiheessa, jolloin esitellään aiheanalyysi. Aiheanalyysiin perustuvan esityksen ohjeellinen pituus on 10 minuuttia. Seuraavassa vaiheessa esitellään tutkimussuunnitelma (15 20 minuuttia) sekä viimeiseksi pro gradun käsikirjoitus tai valmis tutkielma (n. 30 minuuttia). On suositeltavaa, että opiskelija havainnollistaa työnsä keskeisen sisällön esim. PowerPointin tai Prezin avulla. 2.7 Opponointi Opponentin tehtävä on arvioida ja kommentoida tarkastelun kohteena olevan suunnitelman tai valmiin tutkielman sisältöä ja raportointia. Kukin seminaariin osallistuva on vuorollaan opponenttina. Pääsääntöisesti opponentin seminaarissa käyttämät puheenvuorot vastaavat pituudeltaan varsinaisen esitelmöitsijän esityksiä. Seminaarin lopuksi opponentti antaa omat sekä keräämänsä muiden osallistujien kommentit tutkielman tekijälle. Hyvä opponentti on rakentava ja positiivinen sekä kykenee tuomaan esille yhtä lailla opponoitavan työn vahvuuksia kuin heikkouksiakin. Opponentin yksi tehtävä on

9 läpikäydä kirjallisen esityksen ulkoasuun liittyviä asioita, mutta opponointi ei saa rajoittua vain kirjoitus- ja kielioppivirheisiin. Käytännössä opponentin tulee kiinnittää huomiota samoihin asioihin kuin tutkimuksen laatijankin (liite 6). 2.8 Pro gradu -tutkielman ohjaus Tutkielman ohjaus tapahtuu pääasiassa seminaaritapaamisissa. Oppimista tapahtuu sekä oman tutkimustyön että muiden seminaaritöiden ongelmakohtia käsittelemällä. Yleiset tutkielman tekoon liittyvät asiat käsitellään seminaaritapaamisissa. Lisäksi opiskelija voi saada ohjausta työhönsä liittyvissä erityiskysymyksissä ohjaajan vastaanottoaikoina. Ohjaajan tapaamiseen tulee aina valmistautua. Mitä selkeämmässä muodossa omat pohdinnat ja esitettävät kysymykset ovat, sitä rakentavampaa ja tutkimustyön etenemisen kannalta hyödyllisempää on keskustelu ohjaajan kanssa. Pro gradu -tutkielman ohjaus painottuu aiheanalyysi- ja tutkimussuunnitelmavaiheisiin. Pro gradu -tutkielma on opiskelijan omaa itsenäistä osaamista osoittava opinnäytetyö, ja siitä syystä opiskelija itse vastaa tekemistään valinnoista ja työnsä lopputuloksesta. Ohjaajan tehtäviin ei kuulu käsikirjoituksen oikolukeminen. Opiskelijan ei myöskään tule olettaa, että ohjaaja lukee tutkielman useita kertoja tutkimusprosessin aikana. Pro gradu - tutkielman tehtävänä on osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen tutkimustyöskentelyyn, mikä tarkoittaa kykyä ja luottamusta omien itsenäisten ratkaisujen tekemiseen.

10 3 KTM-TUTKINNON OPINNÄYTTEITÄ KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT 3.1 Käsikirjoituksen alkuperäisyyden tarkastus Opinnäytteen käsikirjoituksen alkuperäisyyden tarkastus tehdään sähköisesti Turnitinplagiaatintunnistusohjelman avulla. Turnitin on opetuksen ja oppimisen laatua varmistava ohjelma, joka näyttää, miten tekstissä viitataan aikaisempaan tutkimukseen. Mikäli ohjelma havaitsee merkittäviä yhtäläisyyksiä eikä lähdeviitteitä ole merkitty asianmukaisesti, Turnitin-raportti voi viitata siihen, että opiskelija on syyllistynyt plagiointiin. Plagiointi on kielletty Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännössä. Alkuperäisyyden tarkastuksesta ohjeistetaan tarkemmin Opiskelun etiikka sivustolla. 3.2 Pro gradu -tutkielman jättäminen arvioitavaksi Pro gradu -tutkielma jätetään arvioitavaksi NettiOpsussa. Ohjaaja saa tutkielman suoraan sähköpostiinsa, kun opiskelija jättää valmiin ja Turnitin-tarkastetun tutkielmansa tarkastukseen NettiOpsu-palautuksen kautta. Jokaisesta pro gradu -tutkielmasta arkistoidaan yksi painettu kappale pysyvään säilytykseen yliopiston kirjastossa. Yliopistopaino toimittaa arkistokappaleen suoraan kirjastoon. Jos opiskelija on antanut luvan opinnäytteen julkaisuun, kirjasto julkaisee opinnäytteen TamPubjulkaisuarkistossa ja yliopisto maksaa arkistokappaleen painatuskulut. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielman sähköisestä palauttamisesta löytyvät osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/julkaiseminen/pro_gradu.html. Tieteenalayksikön johtaja määrää tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joista ensimmäinen tarkastaja yleensä on työn ohjaaja ja toinen oppiaineen, tieteenalayksikön tai tieteenalan edustaja. Tarkastajat antavat työstä lausuntonsa opintojen arviointisäännön 29 :n mukaisessa ajassa. Tieteenalayksikön johtaja hyväksyy tutkielmat tarkastajien lausunnon perusteella. Jos opiskelija on tyytymätön työnsä arvosteluun, hän voi pyytää arvostelun siirtämistä tieteenalayksikön johtokunnan käsittelyyn. Ennen tätä virallisen valitustien käyttämistä opiskelijan kannattaa kuitenkin käydä keskustelemassa työnsä arvostelusta ja arvosteluperusteista työn tarkastajien kanssa.

11 3.3 Kypsyysnäyte Kun kielitaito on osoitettu alempaa korkeakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä. Maisterin tutkinnon kypsyysnäytteenä toimii opinnäytteen tiivistelmä. Tiivistelmä kirjoitetaan koulusivistyskielellä tai opinnäytteen ollessa muun kielinen opinnäytteen kielellä. 3.4 Pro gradu -tutkielman arvostelu Pro gradu -työn arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon eri näkökohtia, joiden tuloksena arvosana määräytyy (liitteet 8 ja 9). Seuraavassa on viitteellisesti luonnehdittu eritasoisten pro gradujen ominaisuuksia. 5 (erinomainen). Aihe on erittäin haastava; johdatus aiheeseen on toteutettu taidokkaasti ja se ankkuroituu osuvasti yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen keskusteluun. Tutkimustehtävä on poikkeuksellisen oivaltavasti rakennettu. Se kytkeytyy kiinteästi tutkimusaiheen tieteelliseen keskusteluun ja osoittaa kriittistä ennakkoluulottomuutta suhteessa aiempaan tutkimukseen. Teoriaperustan relevanssi, teoreettisen keskustelun syvällinen tuntemus ja kattava kirjallisuuden käsittely osoittavat erityistä kypsyyttä. Viitekehys on rakennettu itsenäisesti, kriittisesti ja omaäänisesti. Käsitteet on määritelty johdonmukaisesti ja teoriaa innovatiivisesti soveltaen. Menetelmän valinnassa on tehty kypsiä, itsenäisiä ratkaisuja, joita ei ole omaksuttu sellaisenaan aiemmasta tutkimuksesta. Aineisto on monipuolinen ja sen valinta sekä rajaaminen osoittavat luovaa otetta. Menetelmä ja aineisto kytkeytyvät teoreettiseen viitekehykseen poikkeuksellisen hyvin. Aineistoa on hyödynnetty syvällisesti. Analysointi on huolellista, systemaattista ja oivaltavaa. Se osoittaa menetelmän hallintaa, mahdollisesti jopa sen kehittelyä. Tulokset on esitetty luotettavasti ja johdonmukaisesti. Kokonaisuutena analysointi ja tulosten esittely on poikkeuksellisen taidokkaasti suoritettu. Johtopäätökset ovat oivaltavia ja niitä on arvioitu kriittisesti suhteessa vaihtoehtoisiin tulkintoihin. Tekijä osoittaa tutkimuksen tuottavan uutta tietoa ja sillä on teoreettista tai empiiristä lisäarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen. Rakenne on tasapainoinen. Tieteellinen esitystapa noudattaa kaikin puolin tieteellisen perinteen vaatimuksia. Kielellinen ilmaisu on sujuvaa, ilmeikästä ja käsitteellisesti tarkkaa.

12 4 (kiitettävä). Aihe on haastava; aiheen valinta on perusteltu hyvin käytännölliseltä ja teoreettiselta kannalta. Johdatus aiheeseen on toteutettu johdonmukaisesti ja oivaltavasti. Vahvat perustelut, taustoitus on kattavaa ja asiantuntevaa. Kytkennät ovat kiinteät ja ne on selkeästi ja oivaltavasti esitetty. Tutkimustehtävä on haasteellinen ja innovatiivinen. Teoriaperustan relevanssi, teoriaan perehtyneisyys ja kirjallisuuden kattavuus osoittavat aiheen kiitettävää hallintaa. Viitekehys on rakennettu kirjallisuuslähteitä kriittisesti analysoiden ja oivaltavasti. Käsitemäärittelyt ovat täsmällisiä ja teoreettisesti perusteltuja. Erilaisten tutkimusmenetelmien soveltuvuudesta tutkimustehtävään käydään keskustelua, ja menetelmällisissä ratkaisuissa on omaperäisyyttä. Aineisto on kattava ja tarkasti rajattu ja raportoitu. Menetelmä ja aineisto kytkeytyvät hyvin teoreettiseen viitekehykseen. Aineistoa on hyödynnetty asiantuntevasti ja sen käsittely on huolellista ja perusteellista. Analysointi osoittaa menetelmän tavanomaista parempaa hallintaa ja se on tarkkaa ja systemaattista. Tulosten esittely on luotettavaa ja johdonmukaista. Johtopäätökset vastaavat tutkimuskysymyksiin ja perustuvat työssä tehtyyn analyysiin; lisäksi tulokset ovat yhteiskunnallisesti tai tieteellisesti merkittäviä ja niiden tieteellistä merkitystä on pohdittu kiitettävästi. Rakenne on tasapainoinen. Tieteellinen ilmaisu on toimivaa ja muotovaatimukset on täytetty erittäin hyvin. Kieliasu on moitteeton. 3 (hyvä). Aiheessa on jossain määrin haastavuutta. Johdatus aiheeseen on johdonmukainen ja nostaa esiin kiinnostavia käytännöllisiä ja teoreettisia näkökohtia. Tutkimustehtävä on selkeästi ja hyvin perusteltu ja taustoitettu sekä kytketty teoriaan tai yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tutkimuskysymys on täsmällinen, johdonmukainen ja haasteellinen. Teoriaperustan relevanssi. teoriaan perehtyneisyys ja kirjallisuuden kattavuus ovat hyviä. Viitekehys osoittaa kykyä käyttää kriittisesti kirjallisuuslähteitä. Käsitemäärittelyt ovat teoriaperustaisia ja johdonmukaisia. Tutkimusmenetelmän valinta on hyvin perusteltu, joskaan se ei osoita omaperäisyyttä. Aineisto on riittävä, selkeästi rajattu ja hyvin perusteltu. Menetelmä ja aineisto soveltuvat hyvin tutkimustehtävään. Aineistoa on hyödynnetty kattavasti. Analysointi osoittaa menetelmän hyvää hallintaa. Se on tarkkaa ja luotettavaa, sen kattavuus ja syvyys ovat riittävät. Tulokset on esitelty loogisesti. Kokonaisuutena analysointi ja tulosten esittely on kelvollisesti suoritettu. Johtopäätökset on tehty asianmukaisesti työn analyysistä tutkimuskysymyksiin vastaten, mutta niiden tieteellistä merkitystä on pohdittu vain suppeasti. Rakenne on kohtuullisen

13 tasapainoinen. Tieteellinen esitystapa toimii hyvin, kielellisessä ilmaisussa on vain vähäisiä puutteita. 2 (tyydyttävä). Aihe on tavanomainen, ja aiheen valintaa ja käsittelyä on perusteltu varsin niukasti. Kytkentä teemaa koskevaan keskusteluun on löyhä. Perustelut, taustoitus ja kytkennät on esitetty tyydyttävästi, mutta ei kovin syvällisesti. Tehtävänasettelussa ja rajauksissa on epätäsmällisyyttä ja/tai epäjohdonmukaisuutta. Teoriaperustan relevanssi, teoriaan perehtyneisyys ja kirjallisuuden kattavuus ovat tyydyttäviä. Viitekehys on pintapuolinen, kirjallisuuden käsittely mekaanista, suoraa referointia paljon. Käsitemäärittelyt ovat oppikirjamaisia ja/tai paikoin epätäsmällisiä. Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu niukasti. Aineisto on suppea, sen rajauksessa on horjuvuutta ja sen hankintatapa on raportoitu niukasti. Menetelmän ja aineiston soveltuvuudessa tutkimustehtävään on joitakin puutteita. Aineiston hyödyntämisessä on joitakin puutteita. Analysointi osoittaa menetelmän kohtalaista hallintaa. Se on luotettavaa, mutta tarkkuudessa on horjuntaa. Tulosten esittelytavassa on pieniä puutteita. Johtopäätökset ovat latteita; ne perustuvat vain osittain työssä tehtyyn analyysiin eikä niiden tieteellistä merkitystä ole pohdittu. Rakenteessa on lievää epätasapainoisuutta. Tieteellisessä esitystavassa ja kirjallisessa ilmaisussa on selviä puutteita. 1 (välttävä). Johdatus teemaan on niukka ja pinnallinen, käsittely on luonteeltaan toteavaa. Kytkentä tieteenalan keskusteluun puuttuu. Perustelut ja taustoitus ovat niukkoja, ja kytkentä teoriaan tai yhteiskunnallisiin ilmiöihin vähäinen. Tehtävä ei ole kovin haasteellinen. Teoriaperustan relevanssi on heikko. Teoriaan perehtyneisyys on niukkaa ja kirjallisuuslähteitä on vähän. Viitekehys on suppea, pääosin suoraa referointia. Käsitemäärittelyt ovat epätarkkoja tai puutteellisia. Tutkimusmenetelmän valintaa ei ole perusteltu. Aineisto on niukka ja epäselvästi rajattu, eikä sen valintakriteereitä ja hankintatapaa ole raportoitu. Menetelmä ja aineisto soveltuvat heikosti tutkimustehtävään. Aineiston hyödyntäminen on puutteellista. Analysointi on luotettavaa, mutta pintapuolista. Tulosten esittely on luettelomaista ja epäloogista. Kokonaisuutena työ täyttää vähimmäisvaatimukset, mutta siinä on huomattavia puutteita. Johtopäätökset ovat sekavia, eivätkä ne kunnolla vastaa tutkimuskysymyksiin tai ne perustuvat vain heikosti työssä tehtyyn analyysiin. Tutkielman rakenne on epätasapainoinen. Tieteellisessä esitystavassa on merkittäviä kielellisiä ja teknisiä puutteita.

14 4 TUTKIMUSRAPORTIN MUOTOSEIKAT Tutkielmassa on tärkeintä sen asiasisältö. Jotta sisältö välittyisi lukijalle oikein, on tutkielman jäsennyksen, kieliasun ja ulkoasun oltava kunnossa. Lisäksi esitystavan on oltava looginen ja yhtenäinen. Seuraavassa esitetään, millaisia muotoseikkoja markkinoinnin oppiaine suosittelee kirjallisiin esityksiin. Ohjeet perustuvat kansainväliseen Harvard-viittausjärjestelmään. Ohjeiden tarkoituksena on vapauttaa kirjoittaja esitystapaan liittyvien yksityiskohtien pohtimisesta ja siten lisätä tutkimuksen sisällön rakentamiseen käytettävää aikaa. Valmis tutkimusraportti sisältää nimiösivun, tiivistelmän, sisällysluettelon, varsinaisen tekstiosuuden, lähdeluettelon ja mahdolliset liitteet. Tutkimusraportin nimiösivu ja tiivistelmä tehdään liitteissä 3 ja 4 esitettyjen mallien mukaisesti. Tutkielman nimen tulee olla lyhyt ja kuvata hyvin tutkielman sisältöä. Tiivistelmässä kerrotaan tutkielman olennainen sisältö ja tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä on pituudeltaan enintään yhden sivun mittainen ja siinä käytetään riviväliä 1. Tiivistelmään valitaan 3 4 tutkielman kannalta keskeistä avainsanaa. 4.1 Kirjasintyyli, riviväli, marginaalit ja otsikointi Tutkimusraportin kirjaintyylinä käytetään Times New Romania tai vastaavaa (pistekoko 12). Tarvittaessa korostukset tehdään kursiivilla. Erityistapauksissa voidaan käyttää myös lihavointia mutta ei alleviivausta. Tekstisivun vasen ja oikea marginaali ovat yhtä leveitä: vähintään 2 cm, mieluiten 3 cm. Ylä- ja alamarginaalit ovat 2,5 cm. Tekstin riviväli on 1,5. Tiivistelmässä, sisällysluettelossa, alaviitteissä, lähdeluettelossa yms. riviväli on kuitenkin 1. Tutkimusraportin nimen ja otsikoiden perään ei merkitä pistettä. Huomaa kuitenkin, että kysymysmuotoinen nimi ja otsikko päätetään kysymysmerkkiin. Pääotsikko kirjoitetaan isoin kirjaimin, lihavoituna pistekoolla 16. Pääotsikkonumeron tai muiden otsikkonumeroiden viimeisen numeron jälkeen ei merkitä pistettä. Alaotsikot kirjoitetaan

15 pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 14 ja seuraavat alaotsikot kirjoitetaan pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 12. Pääotsikon jälkeen tulee kaksi tyhjää riviväliä ja muiden otsikoiden jälkeen yksi tyhjä riviväli. Otsikoinnissa on hyvä muistaa, että rinnasteisia alalukuja täytyy olla vähintään kaksi (esim. alaluvut 4.1 ja 4.2, ei ainoastaan alaluku 4.1). Otsikot ja teksti aloitetaan vasemmasta marginaalista. Kappaleiden väliin lyödään tyhjä riviväli. Lukujen ja kappaleiden väliin ei saa jättää tarpeettomia aukkoja. Uudet pääluvut aloitetaan omalta ehjältä sivultaan. Sivujen numerointi alkaa nimiölehdestä ja jatkuu viimeiseen liitesivuun asti. Sivunumero merkitään näkyviin kuitenkin vasta ensimmäiseltä varsinaiselta tekstisivulta alkaen. Sivunumero merkitään sivun yläosaan keskelle. Ohjeet sivunumeroinnin tekemiseen niin, että sivunumero näkyy vasta ensimmäiseltä tekstisivulta alkaen, löytyvät esimerkiksi osoitteesta: www.uta.fi/kirjasto/oppaat/word_vinkit.html 4.2 Kuviot, taulukot ja matemaattiset kaavat Havainnollinen esitystapa edellyttää usein visuaalisten elementtien, kuten taulukoiden, piirrosten, valokuvien ja kaavojen käyttöä. Kaikkia muita visuaalisia elementtejä paitsi taulukoita ja kaavoja kutsutaan tutkimusraportissa kuvioiksi. Kuviot ja taulukot otsikoidaan ja numeroidaan juoksevasti kumpikin omana numerosarjanaan. Taulukon otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion otsikko sijoitetaan kuvion alle. Numeron jälkeen merkitään piste, otsikon jälkeen ei. Tekstin kannalta tarpeettomia kuvioita tai taulukoita ei pidä esittää, vaan jokaiseen kuvioon ja taulukkoon on viitattava tekstissä. Viittaukset taulukoihin ja kuvioihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (taulukko 2) tai (kuvio 3), jolloin teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Taulukko voidaan siten myös siirtää seuraavalle sivulle, jos se ei mahdu jäljellä olevaan sivutilaan. Kuvion tai taulukon jälkeen on oltava tekstiä ennen seuraavaa pääluvun tai alaluvun otsikkoa.

16 Jos tutkimusraportissa esitetään matemaattisia kaavoja, numeroidaan myös ne omana numerosarjanaan, jolloin niihin voidaan myös viitata yksiselitteisesti (kaava 1). 2 ( 1) x y x 2 ( ) 2xy y 2 Kaavan matemaattiset merkinnät on kirjoitettava selkeästi. Kaikki kaavassa käytetyt symbolit on määriteltävä täsmällisesti. Kaavojen kirjoittamisessa kannattaa käyttää apuna tekstinkäsittelyjärjestelmän kaavaeditoria, jos se vain on mahdollista. Kaavoissa käytetyn fonttikoon on oltava yhteensopiva tekstiesityksen kanssa. 4.3 Lähdeviitteet Lähdeviite on merkittävä aina, kun kirjoittaja viittaa jonkun toisen ajatuksiin joko suorasti tai epäsuorasti, ts. omat ja lainatut ajatukset on erotettava toisistaan. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti pitkän yksittäisen lähteen referoinnin sijaan on hyvä esittää referoitavien virkkeiden välissä omia tulkintoja tai vertailua muihin lähteisiin. Harvard-järjestelmässä lähdeviittaus merkitään tekstiviitteenä eli tekstin sisälle sulkeisiin. Virkkeen lopussa tekstiviite merkitään aina sulkeisiin ennen loppupistettä. Sivunumerot merkitään aina suoriin lainauksiin tai jos viitataan kuvaan, taulukkoon tai yksityiskohtaiseen tietoon. Jos taas viitataan laajasti koko teokseen tai tutkimukseen, sivunumeroa ei merkitä. Viitteisiin merkitään: tekijän sukunimi/tekijöiden sukunimet, julkaisun painovuosi, sivunumero(t). Julkaisuvuosi erotetaan tekijän sukunimestä sekä sivunumeroista pilkulla. a. Viittaus yhteen lähteeseen jos kirjoittajia on yksi: Virkkeen sisällä: Yrjölän (2015, 10) mukaan Virkkeen lopussa: (Yrjölä 2015, 10).

17 jos kirjoittajia on kaksi: Virkkeen sisällä: Kurikon ja Tuomisen (2013, 104) mukaan... Virkkeen lopussa: (Kurikko & Tuominen 2013, 104). jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi: Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, merkitään vain ensimmäinen kirjoittaja ja muut korvataan joko suomenkielisellä lyhenteellä ym. tai latinankielisin sanoin et al. Virkkeen sisällä: Saarijärven ym. (2014) mukaan... Saarijärvi et al. (2014) suggested that Virkkeen lopussa: (Saarijärvi ym. 2014). (Saarijärvi et al. 2014) b. Viittaus useampaan kuin yhteen lähteeseen Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut laitetaan aikajärjestykseen. Jos sivunumeroihin ei viitata, lähteet erotetaan pilkulla. Tätä teemaa on tutkittu verrattain paljon (Gummesson 2012, 2013, 2014). Jos viittauksia on myös sivunumeroihin, lähteet erotetaan puolipisteellä. Tätä teemaa on tutkittu verrattain paljon (Gummesson 2012, 25; 2013, 30; 2014, 104 106). Jos samalta tekijältä on samalta vuodelta useita julkaisuja, julkaisuun viitataan sekä tekstissä että lähdeluettelossa vuosilukuun lisätyn kirjaimen avulla (esim. 2015a ja 2015b). Jos viitataan useiden tekijöiden eri julkaisuihin, julkaisut erotetaan toisistaan puolipisteellä ja lähdetiedot merkitään sulkeissa aakkosjärjestykseen. Aiheesta on jo jonkin verran tutkimustietoa (Kuusela ym. 2014, 596; Yrjölä 2015, 10).

18 c. Viittaus toissijaiseen lähteeseen Lähteiden käytön pääsääntö on, että lähteenä käytetään aina alkuperäistä lähdettä. Joskus kuitenkaan alkuperäistä lähdettä ei ole saatavilla, jolloin tekstissä joudutaan viittaamaan toissijaiseen lähteeseen. Tällöin toissijaisuus on merkittävä selvästi lähdeviittaukseen. Schatzkin määritelmän tarkempi analyysi (ks. Warde 2005, 144)... Epp ja Price (2008) nostavat esiin, että jo Blumer (1969) kuvaili Toissijaista lähdettä käytettäessä sekä alkuperäinen että toissijainen lähde merkitään lähdeluetteloon. d. Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää Kaikissa lähteissä ei ole mainittu henkilötekijöitä. Tällaisia lähteitä ovat muun muassa komiteamietinnöt ja lait. Tällaisen lähteen viitteeksi merkitään organisaation nimi vuosilukuineen. Ongelmaa on pohdittu myös lainsäädännön näkökulmasta (Kirjanpitolainsäädännön uudistamiskomitean mietintö 2000, 45). e. Viittaus henkilölähteisiin Haastatteluista ja muista vastaavista tiedonannoista merkitään jokin tunnistetieto (tilanteesta riippuen henkilön nimi, asema organisaatiossa, ikä, sukupuoli tms.). Lähdeluetteloon tehdään tarkempi selvitys henkilölähteistä, esim. haastatellut henkilöt, nimi, asema, haastattelupäivämäärä. Menestyjät osaavat hyödyntää asiakastietoja oikealla tavalla (Karjaluoto 2014). f. Viittaus verkkolähteisiin Verkkolähteisiin viitattaessa tekstiviitteissä noudatetaan samoja periaatteita kuin edellä. Jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan lähteeseen nimellä ja vuosiluvulla. Jos tekijää ei tiedetä, käytetään sivuston julkaisijan tai julkaisun nimeä ja vuosilukua, mikäli se on

19 tiedossa. Joka tapauksessa tärkeintä on, että lukija pystyy tekstiviitteen perusteella paikantamaan ko. lähteen lähdeluettelosta. Kaupan monikanavaisuutta pidetään merkittävänä kilpailutekijänä (Retail Customer Experience 2011). 4.4 Suorat lainaukset Suorat lainaukset tulevat kyseeseen muun muassa silloin, kun 1) lähteen tyyli on erottamattomasti osa asiasisältöä ja siitä halutaan antaa näyte 2) tieto on niin merkittävää tai lähde on niin arvovaltainen, että on tarpeen pitää se muuttamattomana 3) tieto on alkuperäisessä muodossaan ilmaistu niin tarkasti ja vakuuttavasti, että sen muokkaaminen vääristäisi tiedon sisältöä. Suora lainaus merkitään lainausmerkkien sisään sanatarkasti ja varustetaan sivunumerolla. Jos lainattavasta tekstistä jätetään pois sanoja tai lauseita, pois jätetty kohta korvataan kahdella peräkkäisellä ajatusviivalla tai kolmella pisteellä. Lainaajan mahdolliset omat lisäykset tai kommentit merkitään lainattavaan tekstiin hakasulkeisiin. Jos suora lainaus on pitkä, lainaus sisennetään yhden sarkaimen verran vasemmasta reunasta ja tekijäviite merkitään sulkeisiin vasta pisteen jälkeen. Huom! Tämä on ainoa tapaus, jossa piste on ennen sulkeita. Esim. Constructs are abstract, hypothetical concepts that are defined in a sufficiently precise manner to be operationalized or measured. (MacInnis 2011, 136 154) 4.5 Lähteet Lähdeluettelo sijoitetaan tekstin loppuun ennen liitteitä. Lähdeluettelossa luetellaan aakkosjärjestyksessä kaikki ja vain se kirjallisuus, johon tekstissä on viitattu. Harvardjärjestelmän mukaisesti kaikki lähteet aakkostetaan lähdeluetteloon, riippumatta siitä,

20 millainen lähde on kyseessä. Lähdeluettelo tulee laatia huolellisesti ja johdonmukaisesti. Ongelmallisissa tilanteissa kannattaa pitää mielessä lähdeluettelon tarkoitus: antaa lukijalle niin täsmälliset tiedot, että lukija voi niiden avulla löytää lähteen. Aakkostus on etenkin ulkomaisten nimien kohdalla joskus ongelmallista. Esimerkiksi D Angelo aakkostetaan d-kirjaimeen, mutta de Vito v-kirjaimeen, von Essen e-kirjaimen mukaan ja Van Basten v-kirjaimen mukaan. Myös tutkimusraportin kieli vaikuttaa aakkostukseen: englanninkielisessä raportissa Mäkinen aakkostetaan a-kirjaimen mukaisesti ennen Mikkolaa. Tekijöiden nimet (kaikki) ilmoitetaan siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät alkuperäisessä lähteessä. Lähdeluettelon lukemista helpottaa, kun lähdemerkinnän ensimmäinen rivi aloitetaan vasemmasta marginaalista ja seuraavat rivit sisennetään. Lähdeluettelon riviväli on yksi. Lähdeluettelon malli on liitteessä 5. 4.5.1 Painetut lähteet a) Teokset Lähdeluetteloon merkitään seuraavat tiedot: 1) kirjoittajan/kirjoittajien sukunimi ja etunimen alkukirjain (tai jos kirjoittaja itse käyttää useampaa etunimeä, näiden alkukirjaimet) 2) (paino- tai julkaisuvuosi). 3) teoksen nimi kursiivilla (täydellisenä ja täsmällisesti otsikoiden) 4) paino- tai julkaisupaikka: 5) kustantaja Esimerkkejä: Aaker, D. A., Kumar, V. & Day, G. S. (2004). Marketing research. Hoboken: Wiley. Anderson, J. C. & Narus, J. A. (2004). Business market management: Understanding, creating and delivering value. Upper Saddle River: Pearson Prentice Hall. Nicolini, D. (2013). Practice theory, work, and organization: An introduction. Oxford: Oxford University Press.

21 b) Artikkelit Lähdeluetteloon merkitään seuraavat tiedot: 1) kirjoittajan/kirjoittajien sukunimi ja etunimen alkukirjain (tai jos kirjoittaja itse käyttää useampaa etunimeä, näiden alkukirjaimet) 2) (paino- tai julkaisuvuosi). 3) artikkelin nimi. 4) julkaisun nimi, 5) vuosikerta(numero), 6) sivunumerot. Esimerkkejä: Artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä: Arnould, E. J. & Thompson, C. J. (2005). Consumer culture theory (CCT): Twenty years of research. Journal of Consumer Research, 31(4), 868 882. Gummesson, E., Kuusela, H. & Närvänen, E. (2014). Reinventing marketing strategy by recasting supplier/customer roles. Journal of Service Management, 25(2), 228 240. Närvänen, E. (2014). Studying marketplace cultures and communities using practice theories: Methodological challenges. Kulutustutkimus.nyt, 8(2), 4 15. Artikkelit tai kappaleet toimitetuissa teoksissa: Moisander, J. & Valtonen, A. (2002). Tietoyhteiskunta tehoyhteiskunta: Helpommin, nopeammin, tehokkaammin. Teoksessa Uusitalo, L. (toim.), Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla, 224 250. Helsinki: Edita Publishing. Artikkelit sanomalehdessä: Kuparinen, T. (2003). EU tuomitsi Belgian myöntämät ulkomaalaisyritysten verohelpotukset. Taloussanomat, 25.2., 9. Saman kirjoittajan julkaisut laitetaan järjestykseen julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan. Jos samalta vuodelta on useita julkaisuja, ne luetteloidaan

22 aakkosjärjestyksessä ja vuosiluvun jälkeen merkitään pieni kirjain (a, b, c jne.) lähteiden tunnistamiseksi. Jos samalta kirjoittajalta on sekä yksin että toisten kanssa kirjoitettuja teoksia, yksin kirjoitetut teokset merkitään ennen yhteisteoksia. c) Muut painetut lähteet Esimerkkejä: Kokous- ja konferenssipaperit: Kuuru, T-K. & Tuominen, P. (2014). Creating a conceptual framework for corporate brand positioning. In: Proceedings of the 14th EBES Conference, October 2014, 2291 2311. Barcelona. Väitöskirjat: Närvänen, E. (2013). Extending the collective consumption of brands. Acta Universitatis Tamperensis, 1868. Tampere: Tampere University Press. 4.5.2 Verkkolähteet Verkkolähteiden viittaamisen perusta on sama kuin muidenkin lähteiden. Tavoitteena on, että lähde on viitteen avulla identifioitavissa ja annettu tieto tai viittaus tarkistettavissa. Verkkolähteiden identifiointiin tarvittavia perustietoja ovat dokumentin laatijan nimi, julkaisuvuosi, dokumentin otsikko, julkaisufoorumi tai sijaintipaikka, tarkka URL-osoite sekä päiväys, jolloin lähteeseen on viitattu. Esimerkkejä: WWW-sivut Jos lähteellä on tekijä: Chandon, P., Morwitz, V. G. & Reinartz, W. J. (2007). Do intentions really predict behavior? www.acrwebsite.org/topic.asp?artid=275. 17.9.2012. Tilastokeskus (2015). Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2014. http://stat.fi/til/yop/2014/yop_2014_2015-05-06_tie_001_fi.html. 2.9.2015.

23 Jos lähteellä ei ole tekijää: Jos dokumentin sisällöstä vastaava organisaatio on tiedossa, voidaan se merkitä tekijän paikalle, esim.: Alma Media (2015). Mediamainonnan kehitys kuukausittain. www.almamedia.fi/sijoittajille/sijoituskohde/mediamainonnan-kehitys/. 2.9.2015. Jos dokumentin sisällöstä vastaavaa organisaatiota ei ole tiedossa, merkitään tekijän kohdalle lähteen otsikko. Sähköpostiviestit Sähköpostiviestit eivät ole julkisia dokumentteja, mutta niihin voidaan soveltaa samoja periaatteita kuin muuhunkin yksityiseen kirjeenvaihtoon. Tällaisessa tapauksessa mainitaan sähköpostin lähettäjä, päivämäärä, viesti ja vastaanottaja. Kuusela, H. (2015). Markkinoinnin tutkimus- ja kehittämisstrategia, sähköpostiviesti Elina Närväselle, elina.narvanen@uta.fi. 20.5.2015. 4.6 Liitteet Tutkimusraportin liitteiksi voidaan laittaa sellainen aineisto, jota ei asian ymmärtämisen kannalta tarvitse esittää varsinaisessa tekstissä. Liitteissä voi olla esimerkiksi aineiston hankkimiseen liittyvää materiaalia, kuten kyselylomake. Liitteet otsikoidaan ja numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä kuin niihin viitataan tekstissä.

24 LIITTEET LIITE 1: Tutkimusprosessin kuvaus SEMINAARIKÄYTÄNTÖ Ennen seminaaria tulee olla suoritettuna KATMAA99 Kandidaatinseminaari (markkinointi) Edeltävät opinnot Pakolliset: - Asiakaslähtöinen markkinointi -moduuli Suositeltavat: - MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi - HALTVP11 Tutkimusprosessin hallinta Lisäksi suositellaan opintojaksoa KATTV01 Kauppatieteellisen tutkimuksen menetelmät suoritettavaksi samanaikaisesti seminaarin rinnalla KATMAS99 Tutkimusseminaari Edeltävät opinnot - Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto - Asiakaslähtöinen markkinointi -moduuli - Markkinoinnin opintosuunnan aihepiiriin liittyvä, hyväksytty kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte - Menetelmäopintoja vähintään 15 opintopistettä seuraavasti: 1. MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi 2. HALTVP11 Tutkimusprosessin hallinta 3. HALTVA12 Johdatus keskeisiin tutkimustyötapoihin TAI 4. KATTV01 Kauppatieteellisen tutkimuksen menetelmät Seminaari Läsnäolopakko (väh. 80 %) Läsnäolopakko (väh. 80 %) Suullinen esitys Tekijä - työn keskeinen sisältö, 1 2 diaa - aiheanalyysi (10 min) - tutkimussuunnitelma (15 20 min) - käsikirjoitus (30 min) Opponentti - 1 2 diaa, kirjallinen palaute tekijälle - muiden osallistujien kommenttien kirjaaminen kirjaaminen Kirjallinen esitys - jakoon viimeistään viikkoa ennen esitystä Ideapaperi (esitellään ohjaajalle) Aiheanalyysi - jaetaan kaikille sähköpostilla Tutkimussuunnitelma - jaetaan kaikille sähköpostilla Tutkielma - jaetaan kaikille sähköpostilla Tekijä - työn keskeinen sisältö, 1 2 diaa - aiheanalyysi (10 min) - tutkimussuunnitelma (15 20 min) - käsikirjoitus (30 min) Opponentti - 1 2 diaa, kirjallinen palaute tekijälle - muiden osallistujien kommenttien Aiheanalyysi - jaetaan kaikille Tutkimussuunnitelma - jaetaan kaikille Käsikirjoitus tai pro gradu - ohjaajalle ja opponentille koko työ, muille osallistujille nimiölehti, sisällysluettelo ja lähdesivut Tiedonhankintataitojen opetus Kirjaston järjestämä opetus, 2 h Kirjaston järjestämä opetus, 2 h TUTKIELMAN TEKO Kandidaatintutkielma Pro gradu -tutkielma Aiheen valitseminen ja hyväksyttäminen Aiheeseen perehtyminen Kirjallinen esitys Tutkimuksen suunnitteleminen Kirjallinen esitys - oma vastuu - oma mielenkiinto - resurssit - toimeksiannot - aihe hyväksytettävä ohjaajalla ei sitoumuksia ennen tätä Aiheanalyysi - 2 3 s. - ks. ohjeet sisällöstä Tutkimussuunnitelma - 7 s. - ks. ohjeet sisällöstä - oma vastuu - oma mielenkiinto - resurssit - toimeksiannot - aihe hyväksytettävä ohjaajalla ei sitoumuksia ennen tätä Aiheanalyysi - n. 10 s. - ks. ohjeet sisällöstä Tutkimussuunnitelma - 15 20 s. - ks. ohjeet sisällöstä

25 Tutkimuksen toteuttaminen Itsenäistä tutkimustyötä Itsenäistä tutkimustyötä Raportointi Kirjallinen esitys Tarkastus Kirjallinen esitys OPINTOSUORITUKSEN REKISTERÖINTI Kandidaatintutkielma - ohjeellinen pituus 25 30 tekstis. + liitteet - ks. ohjeet muotoseikoista - 1 tarkastaja - oikeakielisyys - jättämisen jälkeen ei enää korjauksia Kypsyysnäyte (kieli + asiasisältö) Pro gradu -tutkielma - ohjeellinen pituus 70 80 tekstis. + liitteet - tiivistelmä = kypsyysnäyte - ks. ohjeet muotoseikoista - 2 tarkastajaa (1. tarkastaja ohjaaja) - oikeakielisyys - jättämisen jälkeen ei enää korjauksia Opintopisteet Seminaariosallistuminen, valmis tutkielma ja kypsyysnäyte: 10 op Aiheanalyysi: 10 op Tutkimussuunnitelma: 10 op Seminaariesitys: 10 op Valmis pro gradu -tutkielma: 10 op

26 LIITE 2: Ohjeita stipendien hakemiseen Tampereen yliopiston Tukisäätiö Yritykset ja yhteisöt voivat tehdä Tampereen yliopiston Tukisäätiölle lahjoituksia tietyillä yliopiston edustamilla aloilla tapahtuvaan tutkimustyöhön. Lahjoituksesta jaetaan 90 % stipendinä opiskelijalle ja 10 % varataan säätiön yleiskustannuksiin. Lisätietoa Tukisäätiöstä ja stipendien hakemisesta sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät osoitteesta: http://www.uta.fi/tukisaatio/esittely.html Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiö Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiö tukee ja edistää kauppatieteiden opiskelijoiden opintoja myöntämällä avustuksia ja apurahoja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun piirissä harjoitettavaa tutkimustyötä varten. Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat lahjoittaa säätiön kautta varoja kauppatieteelliseen tutkimustoimintaan. Säätiö pidättää opiskelijalle lahjoitettavasta apurahasta 5 prosentin suuruisen hallinnointipalkkion. Lisätietoa sekä stipendeihin liittyvät lomakkeet löytyvät Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiön kotisivuilta: www.boomi.fi/tukisaatio/

27 LIITE 3A: Nimiölehden malli TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TUTKIELMAN OTSIKKO Markkinointi Pro gradu -tutkielma Toukokuu 20XX Ohjaaja(t): Päivi Proffa Etunimi Sukunimi

28 LIITE 3B: Title page example UNIVERSITY OF TAMPERE School of Management THESIS TITLE Marketing Master's thesis May 20XX Supervisor(s): Paula Professor First name Last name

29 LIITE 4A: Tiivistelmän malli TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Tekijä: Tutkielman nimi: Pro gradu -tutkielma: Aika: Avainsanat: Johtamiskorkeakoulu, markkinointi SUKUNIMI, ETUNIMI Tutkielman otsikko 77 sivua, 3 liitesivua Toukokuu 20XX avainsana, avainsana, avainsana Tiivistelmä alkaa.

30 LIITE 4B: Abstract example ABSTRACT University of Tampere Author: Title: Master's thesis: Date: Key words: School of Management, Marketing LAST NAME, FIRST NAME Thesis title xx pages, x appendix pages Toukokuu 20XX keyword, keyword, keyword Abstract begins.

31 LIITE 5: Lähdeluettelon malli LÄHTEET Aaker, D. A., Kumar, V. & Day, G. S. (2004). Marketing research. Hoboken: Wiley. Anderson, J. C. & Narus, J. A. (2004). Business market management: Understanding, creating and delivering value. Upper Saddle River: Pearson Prentice Hall. Arnould, E. J. & Thompson, C. J. (2005). Consumer culture theory (CCT): Twenty years of research. Journal of Consumer Research, 31(4), 868 882. Gummesson, E., Kuusela, H. & Närvänen, E. (2014). Reinventing marketing strategy by recasting supplier/customer roles. Journal of Service Management, 25(2), 228 240. Kuuru, T-K. & Tuominen, P. (2014). Creating a conceptual framework for corporate brand positioning. In: Proceedings of the 14th EBES Conference, October 2014, 2291 2311. Barcelona. Malhotra, N. K. & Peterson, M. (2011). Marketing research in the new millennium: Emerging issues and trends. Marketing Intelligence and Planning, 19(4), 216 232. Moisander, J. & Valtonen, A. (2012). Tietoyhteiskunta tehoyhteiskunta: Helpommin, nopeammin, tehokkaammin. Teoksessa Uusitalo, L. (toim.), Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla, 224 250. Helsinki: Edita Publishing. Nicolini, D. (2013) Practice theory, work, and organization: An introduction. Oxford: Oxford University Press. Närvänen, E. (2013). Extending the collective consumption of brands. Acta Universitatis Tamperensis, 1868. Tampere: Tampere University Press. Närvänen, E. (2014). Studying marketplace cultures and communities using practice theories: Methodological challenges. Kulutustutkimus.nyt, 8(2), 4 15. Retail Customer Experience (2015). The four benefits of multi-channel retailing. www.retailcustomerexperience.com/articles/the-four-benefits-of-multi-channel-retailing. 24.8.2015. Saarijärvi, H., Kuusela, H., Neilimo, K. & Närvänen, E. (2014). Disentangling customer orientation executive perspective. Business Process Management Journal, 20(5), 663 677. Tilastokeskus (2015). Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2014. http://stat.fi/til/yop/2014/yop_2014_2015-05-06_tie_001_fi.html. 2.9.2015.

32 LIITE 6: Tutkimuksen tekijän ja opponentin tarkistuslista 1. Seminaarityön nimi ja tutkimustehtävä Vastaako tutkielman otsikko sen sisältöä? Onko työn alussa ilmoitetut tavoitteet ja ongelmat ilmaistu selvästi ja perustellusti? 2. Tarkasteltavien kysymysten ja ongelmien hahmottaminen Miten tutkimustehtävään liittyvät kysymykset on ymmärretty? Onko jotain olennaista sivuutettu? Ovatko kaikki esitetyt kysymykset tutkimuksen tavoitteen kannalta tarpeellisia? Kuinka esitettyjä kysymyksiä on käsitelty tutkielmassa? 3. Tutkimusmenetelmät Kuinka käytetyt menetelmät on ilmaistu? Vastaako asian käsittely ilmoitettua menetelmää? Olisiko jollain toisella menetelmällä voitu ehkä päästä parempiin tuloksiin? 4. Lähteiden valinta ja käyttö Mihin lähteisiin työ perustuu? Onko lähteiden valinta käsiteltävän tutkimustehtävän kannalta perusteltu? Puuttuuko lähteistä jotain aiheen kannalta olennaista? Onko lähteitä ymmärretty ja tulkittu oikein? Onko jotain tutkimustehtävän kannalta olennaista jäänyt huomaamatta lähdeaineistossa? 5. Tutkimusraportin jäsentely Onko käytetty jäsentely esitetyn tutkimustehtävän ja tutkimuksen tulosten esittämisen kannalta tarkoituksenmukainen? Eteneekö tutkielma johdonmukaisesti? Tekeekö jäsentely tutkielmasta tasapainoisen vai saako jokin teema suhteettomasti huomiota? 6. Päätelmien tekeminen Seuraavatko tutkielmassa esitetyt päätelmät siinä asetetusta tutkimustehtävästä? Olisiko tutkija voinut tehdä aineistonsa pohjalta vielä muita päätelmiä? Ovatko tutkijan päätelmät tutkimusaineiston kannalta liian rohkeita tai liioiteltuja? 7. Lähdeviitteet Onko viitteissä esitetty dokumentaatio riittävä? Ovatko viitteissä annetut tiedot oikein? Onko viitteiden merkitsemisessä käytetty johdonmukaisesti samaa merkitsemistapaa? Onko merkitsemistapa riittävä ja selkeä? Vastaavatko viitteiden merkinnät lähdeluettelon merkintöjä? 8. Tutkimuksen kieli ja tyyli Onko tutkielmassa käytetty kieli ja tyyli tutkimuksen tarkoitukseen nähden sopivaa? Onko tutkielma kieliopillisesti moitteeton ja sujuva? 9. Lähdeluettelo Onko lähdeluettelossa mainittu kaikki käytetty aineisto? Ovatko käytetyt merkinnät selkeitä, yksiselitteisiä, johdonmukaisia ja riittäviä?

33 Linkkejä ja kirjallisuutta kirjoittajan avuksi: Tampereen yliopiston opinnäyteohje, Akateemisen kirjoittamisen verkko-oppimateriaali Kielijelppi osoitteessa www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta. Kirjoittamisen ja kielenhuollon verkko-oppimateriaali Kirjoittajan ABC-kortti osoitteessa http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivut osoitteessa www.kotus.fi/kielitoimisto. Iisa, K., Oittinen, H. & Piehl, A. (2012). Kielenhuollon käsikirja. 7., uudistettu painos, Helsinki: Suomen Yrityskirjat Oy.

34 LIITE 7: Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytettävä lomake Opiskelijan nimi: Tutkielman otsikko: ARVIOITAVAT OSA-ALUEET 1 2 3 4 5 Aihe ja aihepiirin tuntemus Tutkimustehtävä ja -kysymykset Teoreettinen viitekehys Tutkimusmenetelmät ja aineisto Analysointi ja tulosten esittäminen Tulosten tulkinta ja johtopäätökset Tieteellinen esitystapa Arvosanaesitys (1 5): Päiväys: I Tarkastaja II Tarkastaja professori professori Arvosanat: 1 välttävä; 2 tyydyttävä; 3 hyvä; 4 kiitettävä; 5 erinomainen

35 LIITE 8: Pro gradu -tutkielmien arviointikriteerit 1. AIHE - aiheen haastavuus - aihevalinnan perustelu ja relevanssi tieteenalan teoreettisen keskustelun kannalta - aihevalinnan perustelu käytännön kannalta 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET - tutkimustehtävän perustelu ja taustoitus - kytkentä teoriaan tai yhteiskunnallisiin ilmiöihin - tehtävänasettelun täsmällisyys ja johdonmukaisuus - tutkimustehtävän ja -kysymysten rajaus - tutkimustehtävän haastavuus 3. TEOREETTINEN VIITEKEHYS - relevanssi aiheen käsittelyn kannalta - tutkimusteemaan liittyvän teoreettisen keskustelun tuntemus - viitekehyksen omaperäisyys ja innovatiivisuus - keskeisten käsitteiden määrittely 4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO - menetelmän valinnan perustelut - menetelmän soveltuvuus tutkimustehtävään - aineiston hankintatavan raportointi ja hankinnan toteutus - aineiston soveltuvuus tutkimustehtävään 5. ANALYSOINTI JA TULOSTEN ESITTÄMINEN - tutkimusprosessin kuvaus - menetelmän hallinta - teorian ja empirian vuoropuhelu - analyysin kattavuus ja syvyys - aineiston hyödyntämisen aste 6. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET - tutkimuskysymyksiin vastaaminen - tulosten tulkinta ja niiden merkityksen erittely - tulosten suhteuttaminen teoreettiseen viitekehykseen ja aikaisempaan tutkimukseen - tulosten uutuusarvo - tulosten luotettavuus - tutkimuksen rajoitusten osoittaminen ja jatkotutkimustarpeiden pohtiminen 7. TIETEELLINEN ESITYSTAPA - tutkielman rakenteen johdonmukaisuus ja tasapainoisuus - tutkielman ulkoasu - tutkielman kieliasu - tieteellinen ilmaisu - muotoseikat