Suomi. NordForsk strategia

Samankaltaiset tiedostot
Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemian toimikuntarakenne

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Saamentutkimus Norjassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Tilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018

SKOL, strategia Esitys syyskokoukselle

Tieteen veikkausvoittovarojen käytön selvitys

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla

Lapset ja nuoret Pohjolassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston poikkihallinnollinen strategia

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Akatemian rahoitusinstrumentit

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma

Pohjoismainen yhteistyö

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? GNA-seminaari Helian auditorio, Helsinki

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA

Suomen Akatemia ja SHOKit

Lapin korkeakoulukonserni

Kesätöitä vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

POHJOLA JA SINA. Varat, politiikka ja profiili

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA

Kommentteja FinELibin strategiaan

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ajankohtaista tiedepolitiikassa. Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen

Tieteen tila hankkeen valmistelu

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )

Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia. Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) koulutus- ja tutkimusalan strategia

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN AKATEMIAN TULOSSOPIMUSTA TÄYDENTÄVÄ SOPIMUS VUODEKSI 2009 SUOMEN AKATEMIAN TOIMINTA-AJATUS: TIETEEN PARAS

Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Sähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus

Ministerineuvoston ehdotus pohjoismaisten yhteistyöelinten suoran rahoituksen vaiheittaisesta lakkauttamisesta

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1

Finnish Science Policy in International Comparison:

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

FinELib-konsortio Arja Tuuliniemi Kirjastoverkkopäivät Helsinki

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Sääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja markkinoiden kehittymiseen I Kirsti Työ- ja elinkeinoministeriö

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Nordisk kulturkontakt

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS STRATEGISEN TUTKIMUKSEN TEEMA-ALUEISTA JA PAINOPISTEISTÄ

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Transkriptio:

Suomi NordForsk strategia 2011-2014

NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla aloilla ja lisätä tutkimukseen perustuvaa innovaatiotoimintaa. Yhteistyön tulee tuottaa lisäarvoa tutkimukselle, jota tehdään kaikissa Pohjoismaissa Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa - sekä Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. NordForsk keskittyy toiminnassaan tiedepoliittisiin asiantuntijatehtäviin ja sellaisen tutkimuksen rahoittamiseen, jolla tuetaan tietoon perustuvaa pitkäjänteistä kehittämistä. Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti NordForskin vuonna 2005. NordForskin pääasialliset sidosryhmät ovat viiden Pohjoismaan kansalliset tutkimusrahoitusorganisaatiot. NordForskin hallituksessa on kunkin Pohjoismaan kansallisten tieteellisten toimikuntien edustaja, kolme yliopistojen edustajaa sekä yksi elinkeinoelämän edustaja. Lisäksi hallituksessa on tarkkailija kultakin itsehallintoalueelta, yhteinen tarkkailija edustamassa Baltian maiden tieteellisiä toimikuntia sekä tarkkailijat Pohjoismaiden ministerineuvostosta ja Pohjoismaisesta innovaatiokeskuksesta (NICe). Hallituksen työskentelyyn osallistuu tarkkailijana myös NordForskin Oslossa sijaitsevan henkilöstön edustaja. NordForskin hallituksen tehtävänä on tehdä yhteispohjoismaista tutkimusta ja tutkimuslähtöistä innovointia koskevia strategisia päätöksiä. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa NordForskia perusrahoituksella ja erityistoimeksiannoilla. Pääasialliset sidosryhmät ja myös muut rahoittajat tukevat NordForskin toimintaa osallistumalla yhteisrahoitukseen. Visio NordForskilla on keskeinen rooli pohjoismaisen tutkimuksen tavoitellessa huipputasoa ja näin se lisää talouskasvua ja parantaa elämänlaatua Pohjoismaissa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. [ 1 ]

1. Yleiset tavoitteet NordForskin yleisenä tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaissa tehtävää tutkimusta 1 ja siten osaltaan edistää kansainvälisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) syntymistä. Tehtävänä on kehittää Pohjoismaista vahva ja vaikutusvaltainen tutkimusalue niin Euroopassa kuin koko maailmassa. NordForskin toimien tavoite pohjoismaisessa tutkimuksessa ja tiedepolitiikassa on: 1.1 luoda Pohjoismaihin laaja tutkimuksen ja tiedepolitiikan keskustelufoorumi 2 ; 1.2 kehittää sellaisia menettelytapoja, joilla kansalliset tutkimusrahoittajat ja Pohjoismaiden ministerineuvosto luovat yhteisen tutkimusstrategian ja painoalat; Näiden toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan siten, että, pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan laatu paranee (kohtien 1.1 ja 1.2 tuloksena); Pohjoismaiden osallistuminen eurooppalaiseen tutkimukseen ja tiedepolitiikkaan vahvistuu (kohtien 1.3 ja 1.4 tuloksena); NordForsk vakiinnuttaa asemansa arvostettuna ja näkyvänä pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyö- ja kehitysorganisaationa (kaikkien edellä mainittujen neljän kohdan tuloksena). 1.3 lisätä yhteispohjoismaisten tutkimusohjelmien näkyvyyttä, ohjelmien toimintaa ja tuloksia; 1.4 edistää eurooppalaista tiedepolitiikkaa. 1 Strategiassa tutkimus käsittää myös tutkimukseen perustuvan innovaatiotoiminnan. 2 Foorumeissa voi olla mukana viranomaisia, poliitikkoja, tutkimusrahoittajia, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä (NGO), teollisuuden edustajia ja julkisten palvelujen tuottajia. [ 2 ]

2. Pohjoismainen tutkimus: tehtävät ja strategiset toimet Tehtävänä on tunnistaa keskeisten sidosryhmien 3 ja korkeakoulujen näkökulmasta ne tutkimusalat, joissa pohjoismainen yhteistyö hyödyttää nykyistä ja tulevaa tutkimusta. NordForskin toimien tavoite on: 2.1 vahvistaa pohjoismaista tutkimusinfrastruktuuria ja lisätä sen käyttöä sekä yhdistää se eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen tutkimusinfrastruktuuriin, silloin kun se on tarkoituksenmukaista; 2.4 luoda kooltaan ja voimavaroiltaan riittävän suuria kokonaisuuksia sellaisille pienille tai hajanaisille tutkimusaloille, jotka ovat merkittäviä ja joiden arvioidaan avaavan tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia; 2.5 edistää pohjoismaisen ja eurooppalaisen tutkimuksen tarkoituksenmukaista yhteistyötä. 4 2.2 arvioida pohjoismaisilla huippuyksiköillä saavutettavaa lisäarvoa ja mahdollisuuksia ja tukea niiden syntymistä; 2.3 tukea aktiivisesti valmistelua ja osallistua pitkäkestoisiin, monitieteisiin tutkimusohjelmiin, joilla haetaan vastauksia ihmiskunnan suuriin haasteisiin; 3 Keskeiset sidosryhmät ovat Danish Agency for Science, Tecnology and Innovation, Suomen Akatemia, Research Council of Norway, Swedish Research Council ja Icelandic Centre for Research RANNIS. 4 NordForskin keskeiset sidosryhmät arvioivat Pohjoismaiden ja Euroopan maiden välisen yhteistyön, ml. Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa tehtävän yhteistyön, tuomaa lisäarvoa nykyiselle tai tulevalle pohjoismaiselle tutkimukselle. [ 3 ]

3. Pohjoismainen tiedepolitiikka: tehtävät ja strategiset toimet Tehtävänä on tarjota Pohjoismaiden ministerineuvostolle parasta mahdollista tiedepoliittista asiantuntemusta ja toteuttaa ministerineuvoston toimeksiannot. NordForskin toimien tavoite on: 3.1 tarkastella pohjoismaista tutkimuksen ja tiedepolitiikan toimintaympäristöä, toisin sanoen arvioida pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan tilaa ja kehityssuuntia 5 ; 3.2 tiedottaa ja kertoa laajasti poliittisille päättäjille pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan tilasta ja kehitysnäkymistä sekä käynnistää keskustelu todetun tilanneanalyysin pohjalta; 3.3 tehdä aloitteita keskusteltaessa Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa pohjoismaisista tutkimuksen painoaloista 6 ; 3.4 luoda uusia yhteistyömuotoja pohjoismaiseen tutkimukseen ja tiedepolitiikkaan tutkimus- ja korkeakoulusektorin sekä muiden sektorien välille; 3.5 vahvistaa ja kehittää pohjoismaisten organisaatioiden, etenkin Pohjoismaisen innovaatiokeskuksen (NICe) ja NordForskin välistä yhteistyötä. 5 Analyysi laaditaan vuosittain ja se sisältää laadukkaan katsauksen (I) tutkimuksen rahoituksesta ja organisoinnista, (II) seurantaindikaattoreista sekä (III) Pohjoismaiden hallitusten, kansallisten tutkimusrahoittajien ja mahdollisuuksien mukaan myös korkeakoulujen strategisista valinnoista. Analyysissa keskitytään viiteen Pohjoismaahan ja se sisältää tarvittaessa myös eurooppalaisia ja kansainvälisiä vertailuja. 6 Painopisteenä voi olla esimerkiksi yhteistyön edistäminen tietyillä tutkimusaloilla tai Pohjoismaiden ja niiden naapurialueilla sijaitsevien maiden välillä. [ 4 ]

NordForsk Stensberggata 25, N-0170 Oslo www.nordforsk.org Suomi