MYR Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Pohjois-Savon kehittämispolku Aloittamista vaille valmis aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman toimintalinjat

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2019

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Pohjois-Savon maakuntaohjelma

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Satu Vehreävesa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Ajankohtaista POS-ELYstä

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Kestävää kasvua ja työtä

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Maakuntaohjelman

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Alueiden kilpailukyky 2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Kehittyvä Ääneseutu 2020

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Transkriptio:

MYR 17.10.2016 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018

Aikataulu Kesäkuu Oppilaitokset: Savonia-amk 30.5.2016 klo 9.00 Itä-Suomen yliopisto 2.6.2016 klo 14.00 YSAO 14.6.2016 klo 9.00 SAKKY 21.6.2016 klo 14.00 Elokuu Elinkeinoelämän edustajat: yrittäjät 16.8. ja kauppakamari 17.8. Pelastusopisto 18.8.2016 PSL sisäinen keskustelu 23.8. ELY-keskus 29.8. (painopisteet, edunajamisasiat) GTK 20.9. Syyskuu Seututapaamiset Kuopio 6.9.2016 klo 8.30-11.30 Sonkajärvi 13.9.2016 klo 13.00-15.30 Tuusniemi 20.9.2016 klo 8.30-11.00 Vesanto 21.9.2016 klo 13.00-16.00 Varkaus 22.9.2016 klo 9.30-12.00 ELY-keskus 3.10.2016 (viimeistelty esitys, rahoitus) 2

Kesäkuu MYR-sihteeristö Elokuu Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) evästyskeskustelu 22.8.2016 Syyskuu Maakuntahallituksen evästyskeskustelu 26.9.2016 Lokakuu MYR-sihteeristö 4.10.2016 (esityslista oltava valmiina pe 30.9.) Päivityksen hyväksyminen MYR:ssä 17.10.2016 TOIMITETTAVA työ- ja elinkeinoministeriöön 21.10.2016 Tiedoksi maakuntahallitukselle 24.10.2016 3

JOHDANTO Toimintaympäristömme haasteet (+tärkeimmät rahoituksen kohteet/teemat) 1. Maakunnan kehitysnäkymät ja -tavoitteet Nykytila ja kehitysnäkymät ja arvio maakuntaohjelman toteutumisesta 2. Maakuntaohjelman toteuttaminen Toiminnan painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet = Maakuntaohjelman toimintalinjat TL 1 TL4, joiden yhteydessä käsitellään myös EU ohjelman toimintalinjat TL1 TL5 Muiden ohjelmien osuus (EAY, ENI, Maaseutuohjelma, AIKO, ERM-suunnitelma + Kuopion kasvu- ja MAL-sopimus Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat 4

Pohjois-Savon maakuntaohjelma - toimintalinjakohtaiset painopisteet TL1 Talouden uudistaminen Yleiset painopisteet: Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet, omistajavaihdosten tukeminen sukupolvenvaihdokset ja uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönotto Pk-yritysten kansainvälistä kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet Uusien innovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uusien markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen, edellyttää innovaatioketjun toimivuutta Invest in toiminnan tukeminen Olemassa olevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen laajempi hyödyntäminen liiketoiminnassa Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit ja t&k-hankkeet 1. Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö - Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotekehitysresurssien vahvistaminen ja hyödyntäminen yliopisto- /ammattikorkeakoulu- ja yritysyhteistyöllä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisellä - Metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen - Yritysten investointien ja kasvun tukeminen 2. Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla - Yrityksiä palvelevien kone- ja energiateknologian t&k-ympäristöjen vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä bioenergian raaka-aineiden ja polttoaineiden kehittäminen - Robotti-, hitsaus- ja automaatiotekniikan käyttöönotto teknologiateollisuudessa, ml. digitalisaatio 5

3. Vahvistuva terveysklusteri - Vahvistetaan Savilahden tiedepuiston terveysteknologian t&k-ympäristöä ja tunnettuutta sekä sen hyödyntämistä, mm. palveluliiketoiminnassa sekä osaamisen kaupallistamista - Tuetaan kansainvälisten terveysalan yritysten ja toimintakonseptien sijoittumista Kuopioon - Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA), yliopiston ja tutkimuslaitosten sekä alueen yritysten yhteistyön lisääminen 4. Elintarviketuotanto - Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen - T&K-ympäristöjen uudistaminen tukemaan elinkeinoelämän tuotekehitystä ja kilpailukykyä - Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa - Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä kehittäminen - Maitotalouden ja muiden tuotantosuuntien tilatason tuotantotehokkuuden parantaminen - Paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen sekä tunnettuuden parantaminen (ruokamaakunta, matkailu) 5. Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen - Digitalisaation ja muun teknologian sekä tiedon analysoinnin hyödyntäminen liiketoiminnassa - Liiketoimintaa tukevan materiaaliteknologian osaamisen soveltaminen uusissa tuotteissa - Vesi- ja ilmaosaamisympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen yritysten hankkeissa - Sektoritutkimuslaitosten toimintojen vahvistaminen sekä keskinäisen että muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen 6

TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen Yleiset painopisteet: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen. Yritysten johtamista, työorganisaation parantamista sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävät ja siten tuottavuutta parantavat toimet 1. Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus - Avaintoimialojen koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistaminen, erityisiä haasteita kone-, metalli- ja terveysalalla - Ennakoinnin rooli, reagoiminen megainvestointeihin maakunnan koulutuksen uusi kohdemarkkinointi - Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallisen kattavuuden turvaaminen - tämä edunajamisasioissa - Edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, toiminnan tehostamista mm. kesäkäytöllä - Oppimisympäristöjen kehittäminen: monialaiset ympäristöt, uudet opetus- ja oppimismenetelmät verkkopalveluja ja digitalisaatiota hyödyntämällä - Työssäoppimisen tukeminen, tutkinnon osien suorittaminen yrityksissä sekä yrityksille räätälöidyt koulutuskokonaisuudet 2. Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina ja maakuntaan muuton edistäminen - Kuopion alueen vahvistaminen kansallisena kasvukeskuksena ja Savilahti-kampusalueen kehittäminen - Kuopion tunnettuuden parantaminen terveys- ja hyvinvointialan osaamisen keskuksena - Koulutuksen kansainvälistymisen, monikulttuurisuuden sekä osaamisen viennin edistäminen, myös yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa - Työperäisen maahanmuuton edistäminen toimialoilla, joissa on suurin työvoimatarve - Pohjois-Savossa opiskelevien työllistymisen parantaminen tarjoamalla opiskelijoille (aktiivisesti) työharjoittelua paikallisista työpaikoista - Uudet joustavat mallit toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolella 3. Työurien pidentäminen - Koulutuksen laadun parantaminen, jottei koulutuksen keskeyttämisiä tapahdu - Valmistuvien nuorten työllistymisen tukeminen - Työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantaminen, mm. johtamista kehittämällä - Toimivat koulutusketjut sekä aikaisemman osaamisen tunnustaminen työmarkkinoiden muutoksen tukena 7

TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Yleiset painopisteet: Hyvinvoinnin edistäminen Asiakaskeskeisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa 1. Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen Matalan kynnyksen palvelut Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut 2. Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen monialaisena yhteistyönä Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi Palveluprosessit ja ohjaus Digitalisaation edistäminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen, sähköisten palvelujen kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto Oma- ja etähoitomallien kehittäminen Hallintokuntien ja eri SOTE-tahojen rajat ylittävä palvelumalli sekä sen pilotointi alueella. Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäihmisten palveluvalikoiman jatkuva uudistaminen ja monipuolistaminen. 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Sote-peruspalvelujen kehittäminen tuotantoalueilla Hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistaminen Tiedonhallinnan ja tietojohtamisen edistäminen erityisesti sosiaalipalveluissa ja SOTE-palvelujen rajapinnoilla. 8

TL4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Yleiset painopisteet: Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä 1. Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne - Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan - Iisalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäynti- ja asiointialueiden ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen sekä poikittaisliikenteen kehityskäytävänä VT 9 - Elinvoimaisten kirkonkylien ja kuntakeskusten kehittäminen - Matkailun kansainvälisten kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen - Maakunnan matkailutuotteiden ja -palvelujen kehittäminen painopisteenä Kuopio-Tahko - Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä-Konneveden kansallispuistossa 2. Toimiva liikennejärjestelmä sekä saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet - Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen - Itä-Suomen pääliikennekentän, Kuopion lentoaseman toimintojen monipuolistaminen ja kansainvälisten yhteyksien saaminen - VT5:n ja Savon radan turvallisuuden ja palvelutason parantaminen (mm. nopeuksien nosto, eritasoliittymät, älyliikenne) -> ei tässä muodossa tuettavaa toimintaa, on edunajamislistalla - Pk-yritystoimintaa tukevat liikenneyhteydet, älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden - Joukkoliikenteen toimintatapojen ja palvelutason kehittäminen MAAS-periaate (liikenne palveluna) huomioiden ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla - Kuopion matkakeskus - Elinkeinoelämän kuljetusketjujen kustannustehokkuuden edistäminen (maito, raakapuu, bioenergia, kaivosteollisuus) 9

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset edunajamisasiat Laajakaistahankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Kuljetustuki Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittäminen Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Teknisen tuen tason korottaminen Itä-Suomen edunajamisasiat Tiehankkeiden järjestyksestä on sovittu ja se on seuraavanlainen: VT5:n parantaminen välillä Mikkeli-Juva, 121 M (Mikkelin kohta jo käynnistynyt) - toteutuksessa VT23:n parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi, 43 M, edistäminen vaiheittain (12 M jo saatu, ohituskaistat Alakylän ja Kypäräjärven kohdille) - loput parannustyöt etenevät perusväylänpidon rahoituksella VT5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio, 99 M Ratahankkeet: Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki-Kitee Savonradan perusparantaminen välillä Kouvola-Kajaani Opiskelun, työssäkäynnin ja asioinnin kannalta keskeisten junavuorojen varmistaminen (VR/LVM-osto- ja velvoiteliikenne) Luonnonvara-alan ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaaminen 10 Pohjois-Savon omat edunajamisasiat Osaaminen ja tutkimustoiminta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n toimintojen siirtyminen vaiheittain Kuopioon Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Kuopioon Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen jatkuminen Savonian Pelastusopistossa toteutettavan aman palopäällystökoulutuksen turvaaminen Kuopiossa Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen maakunnallinen kattavuus ammattikorkeakoulun resurssien turvaaminen

11 Saavutettavuus Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen v. 2017-2018, 45 milj. (saatu 5 milj. ) Henkilö- ja tavaraliikenteen ratapihat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärvi-radan (5 km) sähköistys 110 M Jännevirran silta (VT9) 44,4 M Leppävirta-Varkaus-liikennejärjestelyt ja tiestö (Riikinneva ja Storan investoinnit)? Valtatien 5 kehittäminen (Siilinjärvi Iisalmi Kajaani Kuusamo) Siilinjärvi-Iisalmi 80-100 milj. (Siilinjärvi - Pöljä moottoritie 34 milj. /hk 2,18, Taipaleen kohta + muut toimenpiteet) - tavoite viedä Itä-Suomen kärkihankelistalle Valtatien 9 kehittäminen väleillä: - Keski-Suomen maakunnanraja-vehmasmäki (Kuopio) välillä Hankasalmi-Vehmasmäki tie on kapea ja suuntaukseltaan pienipiirteinen - Vartiala-Riistavesi, 15 M (tiesuunnitelmaa tulisi päivittää, mukana ELYn listoilla. Valmius toteutukseen 2017, jos rahoitus) - Suonenjoen liittymäramppien parantaminen Finnpulp/infran parantamistarpeet: tien siirron ja rautatien rakentaminen Sorsasalossa sekä 110 kv sähköjohdon rakentaminen, puunhankinnan parantamispaineet väyläverkolle, n. 50 milj. Savonradan perusparantaminen puuttuvilta osin ja nopeustason nosto Kouvola-Iisalmi-välillä, myöhemmin Kajaaniin saakka - on Itä-Suomen edunajamislistalla Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T, Trans-European transport networks VT5:n ja Savonradan sisällyttäminen ydinverkkoon (Eastern Corridor) Saimaan syväväylästö kuuluu ydinverkkoon jo nyt Tulevaisuudessa Helsinki-Pietari-raidelinja Kouvolan kautta huomioiden Itä-Suomen yhteydet sekä Pietariin että Helsinkiin

Edullinen ja palvelukykyinen julkinen henkilöliikenne erityisesti pääväylillä ja joukkoliikennealueilla - Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla Matkaketjut, lippujärjestelmät, liikkuminen palveluna, kutsuliikenne jne. Joukkoliikenteen palvelutason nosto edellyttää linja-autovuorojen, lentoliikenteen ja rataliikenteen uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja kilpailun lisäämistä, mutta hallitusohjelmassa pienennetään joukkoliikenteen rahoitusta - On jo TL 4:lla Elinkeinoelämän kannalta tärkeän alemman tieverkon parantaminen ja ylläpito - on Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisissä neuvotteluesityksissä, samoin PSL:n pitämässä laajemmassa edunajamislistassa Liikenneverkkojen kehittämistoimenpiteet ja panostukset tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden po. kasvu- ja kehitysnäkymät Metsäteollisuuden investointien vaikutus alemman asteiseen tieverkostoon ja sen kuntoon Riikinnevantien kunnostaminen Äänekosken tehtaan vaikutus tiestön kunnostamiseen Finnpulp toteutuessaan aiheuttaa tien siirron ja rautatien rakentamista Sorsasalossa sekä 400 kv sähköjohdon rakentamisen, puunhankinnan parantamispaineet väyläverkolle, n. 50 milj. e, siirto Pohjois-Savon edunajamisasioihin Kaavi Rautavaara (Polvijärvi?)-tien kunnostaminen (ei ohjelmoitu, ei suunniteltu) Lapinlahti Varpaisjärvi-tien kunnostaminen (ei ohjelmoitu, ei suunniteltu) Tervo-Suonenjoki-tieyhteyden kunnostaminen (Saikarin tie) tärkeä Keiteleen teollisuuden ja marjojen kuljetuksille Keitele Alajärvi -tie Kaivannaisteollisuuden edistäminen, kaivannaisteollisuuden edellyttämät liikenneverkon kehittämistoimenpiteet asiat esitetty muissa yhteyksissä Kuljetukset painottuvat rataverkolle ja siellä erityisesti Savonradalle ja Iisalmi-Ylivieska- sekä Vartius-Kontiomäki- Oulu-radoille Kuopio-Iisalmi-radan turvallisuuden parantamisen loppuun suorittaminen, Viinijärvi-Siilinjärvi-radan sähköistäminen välillä Yaran Siilinjärven tehdas-savonrata (5 km) sekä Luikonlahden rikastamolle johtavien kaivosteollisuuden käytössä olevien teiden parantaminen (Kylylahti Luikonlahti tielle rahaa ei näkyvissä, tarjottu kaivostiepaketteihin, tietoa tulevaisuuden kaivostiepaketeista ei ole. 6,6-7 M ) 12

Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen 5.10.2016 Kunta+muu EU-kehys M julk vaade 2017 EAKR 16,245 5,938 ESR 7,505 Valtion rahoitus Yht. 23,75 17,813 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA TUKI2014 EURA2014 Tekes EURA2014 Yhteensä (M ) 13 TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 10,789 0,552 0,000 4,482 15,823 EAKR 5,894 0,198 0,000 1,820 7,911 VALTIO 4,895 0,190 0,000 0,848 5,933 Kunta + muu julk 0,000 0,164 0,000 1,814 1,978 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 6,567 1,256 1,744 7,100 16,667 EAKR 3,200 0,608 0,933 3,592 8,334 VALTIO 2,694 0,400 0,488 2,669 6,250 Kunta + muu julk 0,673 0,248 0,323 0,840 2,083 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 7,235 7,235 ESR 3,617 3,617 VALTIO 2,713 2,713 Kunta + muu julk 0,904 0,904 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,863 4,863 ESR 2,432 2,432 VALTIO 1,824 1,824 Kunta + muu julk 0,608 0,608 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,912 2,912 ESR 1,456 1,456 VALTIO 1,092 1,092 Kunta + muu julk 0,364 0,364 YHTEENSÄ 17,356 16,818 1,744 11,582 47,500 EU 9,094 8,311 0,933 5,411 23,750 VALTIO 7,589 6,219 0,488 3,517 17,813 Kunta + muu julk 0,673 2,288 0,323 2,653 5,938

Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen 4.8.2016 Kunta+muu EU-kehys M julk vaade 2018 EAKR 17,127 6,146 ESR 7,457 Valtion rahoitus Yht. 24,584 18,438 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä (M ) 14 TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 11,375 0,582 0,000 4,725 16,682 EAKR 6,214 0,209 0,000 1,918 8,341 VALTIO 5,161 0,200 0,000 0,895 6,256 Kunta + muu julk 0,000 0,173 0,000 1,912 2,085 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 3,558 2,291 1,839 9,884 17,572 EAKR 1,696 1,107 0,984 4,999 8,786 VALTIO 1,628 0,731 0,514 3,717 6,590 Kunta + muu julk 0,235 0,452 0,340 1,169 2,197 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 7,189 7,189 ESR 3,594 3,594 VALTIO 2,696 2,696 Kunta + muu julk 0,899 0,899 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,832 4,832 ESR 2,416 2,416 VALTIO 1,812 1,812 Kunta + muu julk 0,604 0,604 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,893 2,893 ESR 1,447 1,447 VALTIO 1,085 1,085 Kunta + muu julk 0,362 0,362 YHTEENSÄ 14,933 17,787 1,839 14,610 49,168 EU 7,910 8,773 0,984 6,918 24,584 VALTIO 6,789 6,524 0,514 4,611 18,438 Kunta + muu julk 0,235 2,490 0,340 3,081 6,146

Pohjois-Savon esitys maakuntaan kohdistettavasta kehittämisrahoituksesta sekä erikseen neuvoteltavien edunajamishankkeiden rahoitus (milj. euroa) 10.10.2016 Hallinnonala Momentin Momentin nimi numero Kokonais- kustannusarvio 2016 2017 2018 toteutuu toteutuu esitys toteutuu esitys SM 26.30.01 Lisämääräraha palopäällystökoulutuksen järjestämiseen 1,000 1,200 1,200 LVM 31.10.20 Perusväylänpito 31,000 56,000 5,000 50,000 5,000 - Tienpito 28,000 31,000 35,000 - vt 23:n parantaminen Varkaus-Viinijärvi 55,000 3,000 0,000 5,000 5,000 5,000 - vt9:n parantaminen Jännevirran sillan kohdalla 35,000 0,000 25,000 10,000 LVM 31.10.50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,800 1,500 1,500 LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen 5,000 5,000 200,000 0,000 230,000 - vt 5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio 99,000 0,000 30,000 69,000 - Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen 45,000 5,000 5,000 20,000 20,000 -Savon radan nopeuden nosto 75,000 0,000 40,000 35,000 -Ylivieska-Iisalmi-Kontimäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärvi-radan (5 km) sähköistys 116,000 0,000 60,000 56,000 - VT5 Siilinjärvi-Iisalmi 100,000 0,000 50,000 50,000 LVM 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 3,200 3,000 3,500 LVM/ Viestintävirasto 31.40.50 Pohjois-Savon laajakaistahanke 20,000 0,200 3,000 3,000 TEM 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 1,000 1,000 T EM/ Pohjois- Savon liitto 32.50.40 Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha 0,196 0,300 0,500 Valtion rahoitus yhteensä 41,396 65,500 210,500 55,000 240,700 Kuntien rahoitus (arvio) 0,241 2,390 2,480 Julkinen rahoitus yhteensä (valtio+kunnat) 41,637 65,500 212,890 55,000 243,180 Yksityinen rahoitus (arvio) 0,165 2,270 2,290 RAHOITUS YHTEENSÄ (julkinen+yksityinen) 41,802 65,500 215,160 55,000 245,470 15