1 PÄÄTÖS Nro 52/07/1 Dnro PSY-2006-Y-32 Annettu julkipanon jälkeen 22.5.2007 ASIA Kemijärven sellutehtaan kaatopaikkaa koskevien lupamääräysten muuttaminen, Kemijärvi. HAKIJA Stora Enso Oyj, Kemijärven sellutehdas PL 100 98101 Kemijärvi
2 SISÄLLYSLUETTELO ASIA JA SEN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 UUSI TÄYTTÖALUE...4 Uuden täyttöalueen rakentaminen... 4 Uuden täyttöalueen pohjarakenne... 4 KAATOPAIKKOJEN SULKEMINEN... 5 Koerakenne... 5 Sulkemissuunnitelma... 5 Kaatopaikkakaasun hallinta... 6 TEHDASKAATOPAIKAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA -RISKIT... 7 TEHDASKAATOPAIKAN UUSI TARKKAILUOHJELMA... 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Hakemuksen täydentäminen... 9 Hakemuksesta tiedottaminen ja kuuleminen... 9 Neuvottelu... 9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Tehdaskaatopaikan uusi täyttöalue... 9 Kaatopaikkojen sulkeminen... 10 Tarkkailu... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Määräysten perustelut... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT... 12 Ratkaisu... 12 Perustelu... 12 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 ASIA JA SEN VIREILLETULO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 31.12.2003 myöntänyt Kemijärven Sellu Oy:lle ympäristöluvan Nro 113/03/1, koskien sellun ja energian tuotantoa sekä jätteiden loppusijoittamista, Kemijärven kaupungissa. Vaasan hallinto-oikeus on 8.2.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0036/3 valitukset enemmälti hyläten muuttanut häiriötilanteita ja TRS-mittausten kokonaisepävarmuutta sekä vakuutta koskevia määräyksiä. Korkein hallintooikeus on 16.3.2006 antamallaan päätöksellä, taltionumero 605, kumonnut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin, kuin hallinto-oikeus oli alentanut vakuuden määrää. Stora Enso Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö Kemijärven Sellu Oy on fuusioitunut syyskuussa 2005 emoyhtiö Stora Enso Oyj:hin. Fuusion jälkeen sellutehtaan virallinen nimi on Stora Enso Oyj, Kemijärven tehdas. Ympäristöluvan lupamääräykset 21 23 kuuluvat: "21. Kaatopaikkajätteet on 1.11.2007 jälkeen sijoitettava tehdaskaatopaikan yhteyteen toteutettavalle uudelle täyttöalueelle tai toimitettava tehdasalueen ulkopuoliselle kaatopaikalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Uusi täyttöalue on luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikka ja sinne saa sijoittaa tehtaan toiminnassa muodostuvia, lupamääräyksen 13 mukaisia jätteitä. Rakennettavan täyttöalueen pohjarakenteiden ja vesien keräyksen on täytettävä valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vaatimukset. Uuden täyttöalueen rakennussuunnitelma on toimitettava erikseen hyväksyttäväksi ympäristölupavirastoon viimeistään vuotta ennen rakentamisen aloittamista". "22. Luvan saajan on viimeistään 6 kuukautta ennen kaatopaikan tai täyttöalueiden sulkemista toimitettava ympäristölupavirastoon sulkemissuunnitelma, esitys sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta ja valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 3 kohdan 2. tarkoittama perustilaselvitys. Sulkemissuunnitelmassa on oltava perusteltu esitys kaatopaikkakaasun energiahyötykäyttöä korvaavan biologisen käsittelyn toteuttamisesta, toimivuudesta ja tarkkailusta. " 23. Määräysten ja kaatopaikkapäätöksen mukaiset kaatopaikkarakenteet voidaan korvata muilla ympäristönsuojelullisesti vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Yksityiskohtainen suunnitelma vaihtoehtoisesta rakenteesta ja sen ominaisuuksista on toimitettava hyväksytettäväksi määräyksissä 21 ja 22 tarkoitettujen suunnitelmien yhteydessä." Stora Enso Oyj, Kemijärven tehdas, on 15.2.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen lupamääräysten muuttamiseksi ja määräyksiä 21-23 koskevan suunnitelman. Suunnitelma on korvattu hakijan toimesta uudella suunnitelmalla 1.11.2006. Lisäksi hakemuksessa on esitetty, että ympäristölupavirasto hyväksyisi samalla päätöksellä vanhojen käytöstä poistuneiden täyttöalueiden ja lietteenläjitysalueen sulkemissuunnitelman sekä tehdaskaatopaikan päivitetyn tarkkailuohjelman.
4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kemijärven Sellu Oy:n sellutehdas sijaitsee Kemijärven kaupungin Kallanvaaran kaupunginosassa, Stora Enso Oyj:n omistamalla kiinteistöllä. Kokonaispinta-alaltaan noin 10 ha:n tehdaskaatopaikka sijaitsee tehdasalueella, sen luoteisosassa olevalla niemellä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. UUSI TÄYTTÖALUE Uuden täyttöalueen rakentaminen Uuden täyttöalueen pohjarakenne Kemijärven tehdas on laatinut suunnitelman uudesta täyttöalueesta. Uusi täyttöalue sijoittuu nykyiselle tehdaskaatopaikka-alueelle, joka on varustettu reunapenkereellä ja suotovesien keräysjärjestelmällä. Tiiviillä pohjarakenteella varustetun täyttöalueen rakentaminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen täyttötilavuuden on arvioitu riittävän 10 20 vuotta. Kaatopaikan suotovedet ja pintavalumavedet kerätään salaojaputkien avulla pumppaamolle ja pumpataan puhdistettaviksi tehtaan biologisella jätevedenpuhdistamolla. Kaatopaikka-alueen ulkopuolelta kertyvät ympäristön puhtaat valumavedet ohjataan avo-ojilla kaatopaikan ohi vesistöön. Laajennus rakennetaan lievästi Kemijärveä kohti viettävän kantavan pohjamoreenialueen päälle. Perusmaa on rakeisuudeltaan pääosin hiekkamoreenia ja vähäiseltä osin soraista hiekkamoreenia. Laajennuksen 1-vaiheen alueelta kaadetaan vähäinen puusto sekä suoritetaan pintamaan poisto pohjamoreenin yläpintaan asti. Tämän jälkeen suoritetaan nykyisen kaatopaikan täytön luiskan muotoilu 1-vaiheen laajuudelta siten, että vanhan täytteen luiska saavuttaa kaltevuuden 1:3,0-3,5, minkä jälkeen suoritetaan luiskatäytteen tiivistys. Laajennusalueen pohja muotoillaan pintamaiden poiston jälkeen siltä osin, mitä nykyinen jätetäyttö ei täytä, kaltevuuteen 1:20 Kemijärveä kohti viettäväksi. Laajennusalue rajataan rakentamalla uusi reunapenger ja huoltotie nykyisen kaatopaikka-alueen sisäpuolelle kauemmaksi Kemijärvestä. Reunapenkereen Kemijärven puoleisen luiskan alareuna varustetaan salaojituksella tarkastuskaivoineen siten, että salaojiin purkautuvat suotovedet laskevat nykyiseen salaojaverkkoon ja sieltä edelleen tehtaan muiden jätevesien puhdistusjärjestelmän piiriin. Uusi täyttöalue rakennetaan kesän 2007 aikana ja otetaan käyttöön 1.11.2007 alkaen. Suunnitelman mukaisen pohjaratkaisun rakennekerrokset on esitetty seuraavassa taulukossa.
5 liikennöintikerros 100 mm sora/murske KL 3 kuitukangas salaojakerros 500 mm murske # 16 32 mm KL 3 kuitukangas suojakerros 300 mm välpätty moreeni d max 64 mm mineraalinen eriste Bentofix NSP bentoniittimatto tasauskerros 200 mm välpätty moreeni d max 64 mm pohjamaa moreeni K= 5,5*10-8 8,1*10-8 Uuden täyttöalueen pohjarakenne muodostuu 500 600 mm:n paksuisesta välpätystä moreenista tehdystä tiivistyskerroksesta, jonka keskelle asennetaan bentoniittimatto, esim. bentofix NSP. Tällä yhdistelmärakenteella alitetaan kaatopaikkapäätöksessä rakennettavalta tiivistyskerrokselta vaadittava vedenläpäisevyystaso. KAATOPAIKKOJEN SULKEMINEN Koerakenne Sulkemissuunnitelma Jätteiden hyötykäytön lisäämiseksi tehtaalla on käynnistetty vuonna 2002 Kaatopaikkojen hallittu sulkeminen sellutehtaan sivutuotteita hyödyntäen -tutkimusprojekti, jossa on tutkittu soodasakan, jätevesilietteen ja puunkäsittelyn kuorijätteen seoksen käyttömahdollisuuksia kaatopaikkojen pintarakenteissa. Projektin osana on tehty 1 420 m 2 :n laajuinen kaatopaikan pintarakenne koerakenteena vuoden 2002 elo-syyskuussa. Seurannan perusteella koerakenne on osoittautunut toimivaksi. Käytettyjen sellutehtaan sivutuotteiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet sopivat kaatopaikan pintarakenteelle. Kemijärven sellutehtaan soodasakan ja ns. kuorimujun rakennettavuus on todettu koetoiminnan yhteydessä riittävän hyväksi. Soodasakalla saavutettiin rakenteessa vedenläpäisevyys 1,2 10-9 1,7 10-8 m/s. Koerakenteen mukainen pintakerros pienentää jätetäyttöön kohdistuvaa painetta ja siten jätetäytön kokoonpuristuminen ja muodonmuutokset pysyvät vähäisempinä. Kaatopaikan täyttöalueelta nro 2 on poistettu lisäksi vuonna 2003 käytöstä 900 m 2 :n alue, joka oli saavuttanut lopullisen täyttökorkeutensa. Alue on maisemoitu koerakenteen mukaisesti käyttäen samoja materiaaleja ja tekniikoita. Tehdaskaatopaikan vanhojen täyttöalueiden 1 ja 2 käyttö lopetetaan 1.11.2007 mennessä. Täyttöalueet suljetaan tehtaan sivutuotteita hyödyntäen vuoden 2010 loppuun mennessä. Tehdaskaatopaikan sulkemisessa käytettävä pintarakenne on esitetty seuraavassa taulukossa.
Nurmetus Kasvukerros 1 000 mm Maatunut primääriliete, puunkäsittelyn hiekkapitoinen jäte tai ns. kuorimuju Kuivatuskerros 500 mm Sora Tiivistyskerros 500 mm Tiivistetty soodasakka Kaasunkeräyskerros 300 mm Karkea lajittunut ylijäämämaa Jätetäyttö 6 Kaatopaikkakaasun hallinta Sulkeminen on esitetty toteutettavaksi vuoden 2010 loppuun mennessä soodasakan rajallisen muodostumisen vuoksi. Pintakerroksessa on esitetty käytettäväksi maatuneen jätevesilietteen sekä puunkäsittelyn hiekkapitoisen kuorijätteen seoksen vaihtoehtona myös puhdasta kuorimujua. Kuorimuju on läjitetty vuosina 1965-1982 yhteen paikkaan. Kuorimuju koostuu puunkäsittelyn hienojakoisesta, kuorivedestä laskeutuneesta materiaalista. Kuorimuju on läjityksessä kompostoitunut turpeen kaltaiseksi maa-ainekseksi. Pintarakenne on koerakenteessa todettu hyvin toimivaksi ja sitä käytettäessä lisätään tehtaan toiminnassa muodostuvien jätteiden käyttöä sekä vähennetään luonnonmateriaalien kulutusta. Lietteen läjitysalueen käyttö lopetetaan 1.11.2007 mennessä ja läjitysalue muotoillaan 31.8.2008 mennessä. Alueelle ei toteuteta erillistä pintarakennetta. Pintarakenteen tiivistyskerros estää kaatopaikkakaasun purkautumisen pintarakenteen läpi. Tiivistyskerroksen läpi tehdään kaasunjakokaivoja, joiden kautta kaatopaikkakaasut johdetaan kaasunkeräyskerroksena toimivasta esipeittokerroksesta kuivatuskerroksen kautta kasvukerrokseen. Esipeittokerros tehdään työstämiskelpoisesta karkeasta lajittuneesta ylijäämämaasta vähintään 0,3 metrin paksuiseksi. Esipeittokerros estää tiivistyskerroksen ja jätteen sekoittumisen sekä jakaa paineen ylempää kerrosta tiivistettäessä. Esipeittokerroksen avulla muotoillaan jätetäytön pinta suositusten mukaisesti 5 %:n minimikaltevuuteen. Kaasunjakokaivojen kautta jätetäyttöön kulkeutuvan veden määrä minimoidaan jakokaivojen kohdille laitettavien tiiviiden peitteiden avulla. Biologinen kaatopaikkakaasun käsittely perustuu mikro-organismien toimintaan, jolloin metaani ja haisevat rikkiyhdisteet hapettuvat pintakerroksessa. Mikro-organismien toiminnalle oleellisia tekijöitä ovat pintakerroksen lämpötila, kosteus, happi, orgaaninen hiilipitoisuus, ravinteet ja materiaalin huokoisuus. Kemijärven sellutehtaan kaatopaikan kasvukerros koostuu tehtaan omista jätteiden, maatuneen jätevesilietteen sekä puunkäsittelyn hiekkapitoisen kuorijätteen seoksesta tai kuorimujusta. Kerroksessa tapahtuva biologinen toiminta hajottaa jätetäytöstä muodostuvan metaanin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Käytettävien sivutuotteiden hapetuskapasiteetti riittää reilusti kaatopaikan tuottaman metaanikuormituksen hapettamiseen. Hapetuskapasiteetti ei vaihtele suuresti kompostoituneilla jätevesilietteillä. Kasvukerroksen päälle tehtävillä istutuksilla edistetään haihduntaa ja vähennetään pintarakenteeseen imeytyvän veden määrää ja eroosiota.
7 TEHDASKAATOPAIKAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA -RISKIT Tehdaskaatopaikka-alue sijaitsee vartioidulla suljetulla teollisuusalueella, jonka läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Kaatopaikkaa ympäröivä maaja vesialue ei ole varsinaista virkistyskäyttö- tai asumisaluetta. Alue ei kuulu suojelualueisiin eikä ole varsinaista virkistysaluetta. Kaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä hyödynnetä. Jätteen laadun perusteella kaatopaikan ympäristövaikutukset voidaan todeta pieniksi. Kaatopaikalle ei sijoiteta ongelmajätteitä. Kaatopaikalle läjitetään vain tunnettuja metsäteollisuudelle tyypillisiä jätejakeita, joiden pitkäaikaisliukoisuudet ovat tiedossa kaatopaikkakelpoisuustesteistä. Jätteet sisältävät hyvin vähän orgaanista ainesta ja kaatopaikalle tähän mennessä läjitettyjen jätteiden keskimääräinen orgaaninen pitoisuus on arviolta 30 %. Nykyään kaatopaikalle läjitetään enää soodasakkaa, tuhkaa, meesa- ja kalkkijätettä, kuorimujua sekä syntypaikkalajiteltua teollisuusjätettä. Sekalaisesta teollisuusjätteestä on lajittelun avulla poistettu kaikki haitalliset jakeet. Kaatopaikalle ei läjitetä nykyään yhdyskuntajätettä. Haittaeläimet on saatu kokonaan pois kaatopaikka-alueelta. Kevyet, tuulen mukana lentävät jätteet ovat vähentyneet ja jätetäyttöä peitetään sekä maisemoidaan jätetäytön yhteydessä. Kaatopaikan ympäristöalue on siistiytynyt huomattavasti. Kaatopaikka ei aiheuta hajuhaittoja ja jätetäytön kaasuntuotanto sekä mikrobitoiminta ovat vähäistä jätteiden ollessa lähinnä epäorgaanisia ja kuivia jakeita. Kaatopaikkarakenteiden perusteella käytössä olevan kaatopaikan ympäristövaikutukset voisivat olla näkyvät, sillä kaatopaikan pohjarakenteet eivät täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja yleisiä vaatimuksia. Kaatopaikan maaperä on kantavaa kivennäismaata, pohjamoreenia, jonka alla on kallioperä. Pohjamoreeni sisältää tasaisesti eri raekokoja, joten se on heikosti vettä läpäisevää. Pohjamoreeni on lisäksi jäätikön tiivistämää ja sen huokostila on pieni ja kantavuus suuri. Kaatopaikan todellisia ympäristövaikutuksia on tutkittu tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuloksien mukaan kaatopaikan vaikutukset eivät näy kaatopaikan lähiympäristön pohjavesissä. Kaatopaikan suoto- ja valumavedet saadaan hyvin kerättyä avo-ojia pitkin pumppaamolle, josta ne johdetaan käsiteltäväksi tehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikkavedet voidaan johtaa omalle puhdistamolle ongelmitta, sillä suotovesien laatu vastaa tehtaiden jätevesiä. Vesikirpputestien mukaan Kemijärven sellutehtaan vesistöön johtamat puhdistetut jätevedet eivät ole olleet toksisia. Kemijärven tehtaan teollisuuskaatopaikan ympäristöriskeistä tehdyn riskinarvion mukaan kaatopaikkavedet ovat metsäteollisuuden kaatopaikkoihin verrattuna laimeita ja kaatopaikan kuormituspotentiaali suhteellisen pieni. Kaatopaikkakaasut eivät aiheuta merkityksellistä riskiä. Kaatopaikan jätetäytön sisäisen veden tutkimukset osoittivat, että jätteistä liukenee muihin kaatopaikkoihin verrattuna suhteellisen vähän suoloja ja orgaanista ainesta. Ennen kaatopaikan kunnostusta jätepenkereen lähiympäristöön kulkeutuneiden suotovesien vaikutus on edelleen havaittavissa, mutta maaperässä jäljellä olevilla haitta-aineilla ei ole merkityksellisiä haittavaikutuksia. Kemijärven sellutehtaan tehdaskaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille ei aiheudu pitkänkään ajan kuluessa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaatopaikan vaikutukset pohjavesiin on todettu vähäisiksi.
8 TEHDASKAATOPAIKAN UUSI TARKKAILUOHJELMA Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet ovat peräisin metsäteollisuudelle tyypillisistä prosesseista eikä niiden laatu vaihtele ilman suuria muutoksia prosesseissa. Jätteiden haitta-aineiden liukoisuuden määritykset esitetään tehtäväksi vain suurempien prosessimuutosten yhteydessä. Kaatopaikan suotoja valumavesien keräilyn tehokkuuden varmistamiseksi salaojien toimintaa seurataan kunnossapidon toimesta kerran vuodessa salaojaputkiston tarkistuskaivoista. Kaatopaikan suoto- ja valumavesien määrää mitataan pelkästään kaatopaikkavesille tarkoitetulla online-mittarilla. Kaatopaikkakaasujen tutkimukset osoittavat kaatopaikkakaasujen määrän olevan vähäisiä. Pitoisuudet ovat parin vuoden sisällä pääsääntöisesti pienentyneet kaasuntutkimuspisteissä. Kaatopaikkakaasuja ei muodostu kaatopaikan itäisellä täyttöalueella ja läntinen täyttöalue on pääosin stabiilissa metaanikäymisvaiheessa. Muutokset kaasuntuotannossa ovat hyvin vähäisiä seuraavien vuosikymmenten aikana. Kaatopaikkakaasut esitetään mitattavaksi kerran vuodessa syksyllä. Kaatopaikan suoto- ja valumavesiä tarkkaillaan edelleen viikoittaisin mittauksin. Lisäksi kuukausittain tehdään tarkempi analyysi. Kaatopaikkavesien määrän mittaukseen asennetaan oma virtausmittari, joka mittaa pelkästään kaatopaikan suoto- ja valumavesien määrää. Mittari kytketään tehdasjärjestelmään, josta näkyvät keskiarvot ja kertymät. Tavanomaisen kaatopaikkajätteen raja-arvot ylittyivät jätejakeiden kaatopaikkakelpoisuuden liukoisuusmittauksissa kromin, bariumin, fluoridin, sulfaatin ja DOC:n osalta. Kromin ja bariumin liukenemista pohjavesiin tarkkaillaan tarkkailuohjelmassa eivätkä niiden pitoisuudet ole suuria. Maaperässä hitaasti liikkuvien raskasmetallien määritystiheydeksi riittää kerran kolmessa vuodessa. Sähkönjohtavuus, COD ja BHK-määritykset ovat riittäviä fluoridin ja liuenneen orgaanisen hiilen tarkkailuun. Kokonaisrikin määritys kertoo mahdollisten sulfaattien liukenemisen kaatopaikka- ja pohjavesiin. Ehdotus uudeksi tarkkailuohjelmaksi on laadittu olemassa olevan tutkimustiedon perusteella ottaen huomioon myös kaatopaikalle läjitettävien jätteiden liukoiset pitoisuudet. Yhteenveto uudesta tarkkailuohjelmasta on esitetty seuraavassa taulukossa. Määrä Kaatopaikka- KA 1-5 kaasut vuosittain mittaus syksyllä Kaatopaikan jatkuvatoimisesti suoto- ja viikoittain valumavedet kuukausittain Parametrit CH 4, CO 2, O 2 kaasun paine sekä sisäisen veden korkeus Virtaus Sähkönjohtavuus ph, CODCr, kok.p, kok. N, kok. S, virtaama Pohjavedet Yläpuoli, Alapuoli1, 2 ja 4 (kaatopaikan läheisyydessä) Soramonttu (lietealtaan läheisyydessä) Soramonttu II (maanottoalue) vuosittain näytteenotto syksyllä kerran 3 vuodessa näytteenotto syksyllä ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok. P, kok. N, kok. S, BHK 7, AOX As, Ba, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Zn, Fe
9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen ja kuuleminen Neuvottelu Hakija on täydentänyt hakemusta 1.11.2006 uudella tehdaskaatopaikan rakentamissuunnitelmalla, tehdaskaatopaikan ja lietteenläjitysalueen sulkemissuunnitelmalla ja esityksellä tarkkailuohjelmaksi. Ympäristölupavirasto on pyytänyt asiassa lausuntoa Lapin ympäristökeskukselta ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Viranomaisilta ei ole tullut määräaikaan mennessä lausuntoja. Asiassa on 23.4.2007 pidetty neuvottelu. Neuvottelupöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hyväksyy pääosin Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaan hakemuksen mukaisen suunnitelman uuden uuden täyttöalueen pohjarakenteeksi, suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteeksi ja esityksen kaatopaikkojen tarkkailuohjelmaksi ja täydentää Kemijärven Sellu Oy:n ympäristölupaa nro 113/03/1 seuraavilla määräyksillä. LUPAMÄÄRÄYKSET Tehdaskaatopaikan uusi täyttöalue 1. Tehdaskaatopaikan uuden täyttöalueen ylin sallittu täyttötaso on N 60 +165 m. Uudelle täyttöalueelle ei saa sijoittaa jätevedenpuhdistamon toiminnassa muodostuvia lietteitä, lukuun ottamatta Lapin ympäristökeskukselle ilmoitettuja poikkeustilanteita. 2. Tehdaskaatopaikan uuden täyttöalueen maaperän tiiveyttä on parannettava bentoniittimatolla tai 500 mm:n kerroksella mineraalista maaainesta tehtävällä rakennetulla tiivistyskerroksella, jolla saavutetaan käyttötilassa vastaava vedenläpäisevyys, kuin on yhden metrin paksuisella kerroksella vedenläpäisevyysarvoltaan k = 10-9 m/s materiaalia. Kaatopaikkaveden keräämiseksi uuden tehdaskaatopaikan pohjalle on asennettava 2,0 mm:n HDPE-muovista, tai vastaavat tiiveys- ja käyttöominaisuudet omaavasta muusta materiaalista muodostuva keinotekoinen eriste. Keinotekoinen eriste on suojattava yläpuolelta eristeeseen kohdistuvien haitallisten pistemäisten kuormien estämiseksi tasarakeisella suojahiekkakerroksella tai -geotekstiilillä. Suojakerroksen paksuus on oltava vähintään 100 mm tai vaihtoehtoisesti käytettävän suojageotekstiilin paino vähintään 1 200 g/m 2. Eristeen päällä saa liikkua koneilla vasta, kun kalvon päällä on vähintään 300 mm:n suojakerros.
Kaatopaikkojen sulkeminen Tarkkailu 3. Keinotekoisen eristeen yläpuolisissa rakenteissa voidaan käyttää toiminnassa muodostuvia jätemateriaaleja, jotka täyttävät tarvittavat rakennustekniset vaatimukset. 4. Tiivistysrakenteeseen tehtävät putkien yms. läpiviennit on tehtävä kyseiseen rakenteeseen tarkoitetuilla menetelmillä, kuten HDPE-muoviin hitsattavilla putkiläpivienneillä, joita käyttäen läpiviennin tiiveys vastaa keinotekoisen eristeen tiiveyttä. 5. Suljettavan tehdaskaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksessa voidaan käyttää tehtaan tuotannossa muodostuvaa soodasakkaa, joka tiivistetään rakentamistyön aikana siten, että materiaalilla saavutetaan vähintään keskimääräinen vedenläpäisevyys 1*10-8 m/s. Kasvukerroksena voidaan käyttää maatuneen primäärilietteen ja kuorimon hiekkapitoisen jätteen seosta sekä tehtaalla ennen vuotta 1983 muodostunutta ja tehdasalueelle varastoitua kuorivedestä laskeutettua "kuorimujua". Pintarakenteessa hyödynnettävän jo läjitetyn jätevesilietteen osalta on tehtävä erillinen hyötykäyttösuunnitelma, joka on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuoden 2007 loppuun mennessä. 6. Tehdaskaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 pintarakenteiden on oltava rakennettuina valmiiksi 31.12.2010 mennessä. 7. Lietteen läjitysalue on tiivistettävä koneellisesti ja alueelle on tehtävä esitetyt muotoilut ja tarvittaessa levitettävä sille kasvittumisen mahdollistava pintakerros vuoden 2008 loppuun mennessä. 8. Luvan saajan on tarkkailtava kaatopaikkatoiminnan päästöjä ja vaikutuksia tämän päätöksen kohdan "Tehdaskaatopaikan uusi tarkkailuohjelma" mukaisesti. Suotovesistä on kerran vuodessa tehtävä laajempi analyysi, jossa määritetään lisäksi vähintään pohjavesistä kerran kolmessa vuodessa tarkkailtavaksi esitetyt metallit, AOX, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi ja fosfaattifosfori. Uuden täyttöalueen sisäisen veden laatua on seurattava pohjarakenteen kuivatuskerroksen kautta suotautuvasta vedestä otettavin näyttein ja tehdaskaatopaikan vanhojen läjitysalueiden suotovesien laatua kaasunkeräysputkien kautta otettavin näyttein. Näytteet on otettava kerran vuodessa ja niistä on analysoitava vastaavat aineet kuin suotovesien vuosittain tehtävässä laajemmassa analyysissä. 9. Lietteen läjitysalueen vaikutusten seuraamiseksi pohjavesitarkkailua on täydennettävä asentamalla yksi pohjavesiputki läjitysalueen läheisyyteen Lapin ympäristökeskuksen kanssa sovittuun paikkaan. 10. Uudelle tehdaskaatopaikalle sijoitettavista jätteistä on tehtävä kerran vuodessa vastaavuustestaus Lapin ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomien parametrien osalta. Vastaavuustestauksen tulokset on esitettävä tarkkailua koskevassa vuosiyhteenvedossa. 11. Tarkennettu tarkkailusuunnitelma, sisältäen myös esityksen vastaavuustestauksen suorittamisen periaatteista, on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle 31.12.2007 mennessä. 10
11 RATKAISUN PERUSTELUT Määräysten perustelut Kyseessä on voimassa olevan Kemijärven Sellu Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan, nro 113/03/1, joka koskee sellun ja energian tuotantoa sekä jätteiden loppusijoittamista, täydentäminen lupamääräysten 21-23 mukaisten suunnitelmien ja nyt esitettyjen selvitysten perusteella. Selvitykset koskevat lähinnä em. luvassa määrättyjen kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteiden toteuttamista. Hyväksytyillä pohja- ja pintarakenteilla saavutetaan määräysten perusteluista ilmenevästi vastaava suojataso, kuin toimintaa koskevassa ympäristöluvassa on määrätty. Toiminta täyttää luvan täydentämisenkin jälkeen ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Jätehuollon vakuudesta on määrätty tehtaalle myönnetyssä ympäristöluvassa. Kun otetaan huomioon, että alueella aloitetaan vanhan tehdaskaatopaikan sulkeminen uuden täyttöalueen käyttöönoton yhteydessä, ei erillisestä vakuudesta ole tässä tarpeen määrätä. Suljettavien kaatopaikkojen vakuutta voidaan jättää Lapin ympäristökeskuksen toimesta siltä osin palauttamatta, että asetettu vakuus kattaa sulkemistoimien jälkeenkin täysimääräisenä uuden täyttöalueen sulkemiskustannukset. Ympäristölupavirasto tarkistaa vakuuden määrän tehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tämä hakemus tulee jättää 31.1.2010 mennessä. Kaikissa pohjaratkaisuvaihtoehdoissa esitetty keinotekoinen eriste täyttää sille ympäristöluvassa asetetut vaatimukset. 1. Ylin täyttötaso on rajattu hakemuksen mukaisesti. Jätevedenpuhdistamon lietteiden sijoittaminen normaalissa toiminnassa kaatopaikalle on kielletty. Tuotantoprosessit ja lietteen käsittely sekä hyödyntäminen ovat pääluvan myöntämisen jälkeen muuttuneet siten, että lietteen läjitys uudelle tehdaskaatopaikalle tai muullekaan alueelle ei ole enää tarpeen. Nestemäisen lietteen läjittäminen ja käsittely vaatisi lisäksi erikoisjärjestelyjä sen vastaanotolta kaatopaikalla. Tilapäisissä ja ympäristökeskukselle ilmoitetuissa häiriöissä esim. lingolla kuivattua biolietettä voi kuitenkin sijoittaa uudelle läjitysalueelle. 2. Tällä päätöksellä on hyväksytty myös bentoniittimattoon perustuva rakennettu tiivistyskerros. Hyväksytty rakenne poikkeaa joiltain osin kaatopaikkapäätöksessä rakennetulle tiivistyskerrokselle asetetuista vaatimuksista. Hakijan esittämällä Bentofix NSP -tuotteella saavutetaan määrätty vedenläpäisevyystaso ( k =2,0*10-11 ja paksuus käyttötilassa 10 mm). Toiminnassa muodostuvan ja tehdaskaatopaikalle läjitettävän jätteen määrä on suhteellisen vähäinen. Pääosa jätteistä on peräisin puuta pääraakaaineena käyttävän sellutehtaan jatkuvatoimisista prosesseista. Läjitettävien jätteiden liukoisuudet ovat pääosin pienet ja alittavat suurelta osin pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut liukoisuuden raja-arvot. Tehdaskaatopaikkaalueen maaperä on kohtuullisen heikosti vettä läpäisevää moreenia ja tehdaskaatopaikka-alueen ympärillä on salaojitus, jolla kerättävät vedet johdetaan sellutehtaan uudelle aktiivilietelaitokselle. Näiden seikkojen ja tehdyn riskinarvioinnin perusteella rakennetun tiivistyskerroksen vähimmäispaksuusvaatimuksesta on voitu poiketa, ilman että toiminnasta aiheutuisi merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa.
3. Jätteiden käytöllä keinotekoisen eristeen yläpuolisissa kerroksissa vähennetään luonnonmateriaalien tarvetta. Hyödynnettävät jätteet ovat samoja, joita kaatopaikalle tullaan sijoittamaan, eikä niiden käytöllä siten ole vaikutusta esim. suotovesien laatuun. 5. Tehdaskaatopaikalla on tehty koerakenne, jolla on selvitetty toiminnassa muodostuvien jätemateriaalien hyödyntämistä pintarakennekerroksissa. Koerakenteen rakentamisesta ja seurannasta saatujen tietojen mukaan soodasakkaa voidaan hyödyntää tiivistyskerroksen rakentamisessa ja lietettä sekä kuorimon jätettä pintarakenteessa kasvukerroksena. Pintarakenteessa hyödynnettävä liete otetaan tehtaan vanhalta lietteen läjitysalueelta, jonne on läjitetty primäärilietettä useiden vuosikymmenien ajan. Tänä aikana myös tehtaan prosessit ja käytettävät kemikaalit ovat muuttuneet oleellisesti. Vaaditulla hyötykäyttösuunnitelmalla varmistetaan, että pintarakenteisin ei sijoiteta muita kuin siihen soveltuvia lietteitä. 7. Lietteen läjitysalue on suurelta osin jo kasvittunut. Liete itsessään on hyväksytty kaatopaikan pintarakenteeseen soveltuvaksi materiaaliksi ja se on kohtuullisen heikosti vettä läpäisevää. Lietteen läjitysalueen suotovedet kulkeutuvat Kemijoesta erotettuun vanhaan ilmastettuun jälkiselkeytyslammikkoon, josta pumpataan jatkuvasti vettä uudelle aktiivilietelaitokselle. Altaasta ei ole ylivuotoa Kemijokeen. Jätteen laatu ja läjitysalueen sijaintipaikka huomioon ottaen esitetty sulkemistapa on riittävä ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 8 11. Voimassa olevaa tarkkailua on tarkennettu tarpeellisin osin. 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 ja 3 momentti ja 55 3 momentti Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Perustelu Käsittelymaksu on 1 347,50 euroa. Sovelletussa oikeusohjeessa ei ole suoraan määrätty ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesta luvan täydentämisestä perittävää maksua. Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan muu ympäristölupa-asia mukaista tuntimaksua (38,5 /h) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 35 tuntia.
13 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Erkki Kantola Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Erkki Kantola ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut : asian esittelijä, puh. 020 690 182. SK/pj Liitteet Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 21.6.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 490 122; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.