Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI. yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta. (Uudelleenlaatiminen)

Samankaltaiset tiedostot
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE

10425/19 eho/elv/si 1 TREE.2.A

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. maaliskuuta 2012 (OR. en) 18581/2/11 REV 2. Toimielinten välinen asia: 2010/0253 (COD)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2012/34/EU,

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN KOMISSIO LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja Perun tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu , (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

A8-0373/5. Perustelu

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta ***I

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Katsaus sääntelyelimen viimeaikaiseen ja tulevaan toimintaan

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0028/2010)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/557. Tarkistus

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen tekemisestä

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o /

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

A8-0013/ Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Ehdotus päätökseksi (COM(2018)0744 C8-0482/ /0385(COD)) EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) oikeudellisten asioiden valiokunnalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

SN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Istuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS (EU) /, annettu ,

Transkriptio:

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2010 KOM(2010) 475 lopullinen 2010/0253 (COD) C7-0268/10 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (Uudelleenlaatiminen) SEK(2010) 1043 SEK(2010) 1042 FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Tausta Rautatiesektorin 1800-luvulla alkanut kukoistuskausi jatkui vielä 1900-luvun alkupuolella, mutta sen jälkeen rautatieliikenne alkoi taantua, kun henkilöautoilun ja lentomatkustamisen suosio lisääntyi 1970-luvulta lähtien. Tämän taantumisen pysäyttämiseksi Euroopan yhteisö on toteuttanut lukuisia rautatieliikenteen elvyttämiseen tähtääviä lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla pyritään vähitellen luomaan yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue. Komission vuonna 1998 esittämä ensimmäinen rautatiepaketti, joka hyväksyttiin vuoden 2000 lopulla, oli osoitus kansallisten ja EU:n päätöksentekijöiden halusta uudistaa lainsäädäntöpuitteita rautatiesektorin yhdentämiseksi Euroopan tasolla ja jotta rautatieliikenne voisi kilpailla muiden liikennemuotojen kanssa mahdollisimman suotuisin ehdoin. Ensimmäinen rautatiepaketti koostui kolmesta direktiivistä: 26 päivänä helmikuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/12/EY 1, jolla muutettiin yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annettua aikaisempaa neuvoston direktiiviä 2 ; 26 päivänä helmikuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/13/EY 3, jolla muutettiin rautatieyritysten toimiluvista 27 päivänä kesäkuuta 1995 annettua aikaisempaa neuvoston direktiiviä 4 ; ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä 26 päivänä helmikuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/14/EY 5. Näiden direktiivien voimaantulolla vuonna 2003 on ollut kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten rautatieliiketoimintaa harjoitetaan Euroopan unionissa (EU). Alan kaksi keskeistä toimijaa ovat rautatieyritykset ja infrastruktuurin haltijat. Rautatieyrityksillä, jotka ovat saaneet EU:n vaatimusten mukaisen toimiluvan, pitäisi olla tasavertaiset ja syrjimättömät 1 2 3 4 5 EYVL L 75, 15.3.2001, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/51/EY (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 164), 20 päivänä marraskuuta 2006 annetulla neuvoston direktiivillä 2006/103/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 344), 23 päivänä lokakuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/58/EY (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 44) sekä asiakirjalla Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33). Neuvoston direktiivi 91/440/ETY (EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25). EYVL L 75, 15.3.2001, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/49/EY (EUVL L 220, 21.6.2004, s. 16). Neuvoston direktiivi 95/18/EY (EYVL L 143, 27.6.1995, s. 70). EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänä lokakuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä 2002/844/EY (EYVL L 289, 26.10.2002, s. 30), 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/49/EY (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44) ja 23 päivänä lokakuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/58/EY (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 44). FI 2 FI

oikeudet käyttää rautatieinfrastruktuuria ja tarjota Euroopan laajuisia palveluja. Infrastruktuurin haltijat voivat periä verkkonsa käytöstä maksuja, ja niiden on tarjottava tietty palvelujen vähimmäistaso ja mahdollistettava tiettyjen varusteiden käyttö. Direktiiveissä määritellään tavara- ja henkilöliikennepalvelujen käyttöoikeudet sekä tietyt rautatieyritysten hallintoa koskevat varotoimet, joilla varmistetaan kilpailijoiden syrjimätön pääsy verkkoon. Lisäksi direktiiveissä annetaan ohjeita siitä, miten rautatiealan riippumattomat kansalliset sääntelyelimet olisi perustettava, jotta voidaan varmistaa syrjimättömät käyttöoikeudet ja seurata kilpailua rautatieliikenteen markkinoilla. Uuden sääntelykehyksen turvin rautatieala on kyennyt vakauttamaan kuljetusvolyymit ja saamaan eräissä jäsenvaltioissa markkinaosuutta takaisin tieliikenteeltä. Myös alan työttömyyden kasvu hidastui ennen kriisiä. Rautateiden tavaraliikenteen viime vuosina tapahtunut kasvu kuljetettuina tonneina mitattuna ei ole kuitenkaan ollut riittävän suurta vuosina 1995 2003 menetetyn 2,3 prosenttiyksikön markkinaosuuden menetyksen takaisin saamiseksi. Jos aikaisempi suuntaus jatkuu, rautateiden tavaraliikenteen osuus kaikista liikennemuodoista ei kasva. Henkilöliikenteessä taantuminen ei ole viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana ollut yhtä dramaattista kuin tavaraliikenteessä. Rautateiden osuus (henkilökilometreinä) kaikista henkilöliikenteen markkinoista väheni 15 jäsenvaltion EU:ssa 10,2 prosentista 6,1 prosenttiin vuosina 1970 2003, ja 27 jäsenvaltion EU:ssa se on pudonnut vuoden 1995 6,6 prosentista 5,9 prosenttiin vuonna 2003. Sen jälkeen ala on elpynyt hieman ja vakautunut. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa rautatiemarkkinoiden suoritustaso heikkenee entisestään. Tavaraliikenteen markkinat (rautatiet mukaan lukien) ovat viime aikoina supistuneet merkittävästi (20 50 prosenttia markkinasegmentistä riippuen), ja myös henkilöliikenne on vähentynyt. Sidosryhmät ovat ilmoittaneet, että kansalliset elvytyssuunnitelmat eivät tuota investointeja niin nopeasti kuin toivottiin ja että merkittäviä irtisanomisia on odotettavissa erityisesti tavaraliikenteen alalla. 1.2. Ongelmat Rautatiesektorin kehittymistä ja sen kykyä kilpailla kannattavasti muiden liikennemuotojen kanssa haittaavat edelleen vakavat ongelmat, jotka liittyvät a) infrastruktuurin rahoitukseen ja hinnoitteluun, b) kilpailun esteisiin ja c) asianmukaisen viranomaisvalvonnan puuttumiseen. a) Rautateiden infrastruktuurin kehittämiseen ja kunnossapitoon ei monissa jäsenvaltioissa investoida tarpeeksi. Infrastruktuuri on useissa tapauksissa rappeutumassa. Kansallisten investointien riittämättömyys johtuu osittain selkeiden investointisuunnitelmien ja pitkän aikavälin strategioiden puuttumisesta. Huono kunnossapito, hidas uudistaminen ja verkon pullonkaulojen lisääntyminen vaikuttavat suoraan rautatieyrityksiin, jotka eivät näiden ongelmien vuoksi pysty kilpailemaan muiden liikennemuotojen kanssa ja niin ollen houkuttelemaan investointeja. Infrastruktuurimaksujen taso ja rakenne ovat monissa jäsenvaltioissa sellaisia, että ne vain pahentavat näitä ongelmia. b) Rautatieyritysten välistä kilpailua rajoittavat monet eri tekijät. Markkinaolojen läpinäkyvyyden puute ja huonosti toimivat institutionaaliset puitteet hankaloittavat uusien yrittäjien mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä rautatieliikennepalveluja. Toinen merkittävä haitta on jatkuva syrjintä, johon uudet yrittäjät törmäävät hakiessaan käyttöoikeuksia rautatieliikenteen palveluihin, jotka ovat usein FI 3 FI

vakiintuneiden rautatieyritysten omistuksessa ja hallussa. Syrjintää esiintyy lisäksi infrastruktuurin saatavuuden edellytyksissä (reittien myöntäminen ja hinnoittelu). Edellä esitettyjä ongelmia pahentavat vaikeudet, joita sääntelyelimet kohtaavat valvontatehtävissään, erityisesti yrittäessään varmistaa rautatieyritysten välistä syrjimättömyyttä, hinnoitteluperiaatteiden asianmukaista soveltamista tai tilien eriyttämisvaatimuksen noudattamista. Nämä vaikeudet johtuvat usein pätevän henkilöstön ja muiden resurssien puuttumisesta. Monissa tapauksissa tilannetta pahentaa riittämätön riippumattomuus infrastruktuurin haltijoista, vakiintuneesta rautatieyrityksestä tai ministeriöstä, joka käyttää omistajan oikeuksia vakiintuneessa yrityksessä. Nykyisen lainsäädännön täysimittainen täytäntöönpano auttaa merkittävästi näiden ongelmien ratkaisemisessa. Sen vuoksi komissio on ryhtynyt varmistamaan, että nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa valvotaan, aloittamalla rikkomismenettelyjä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole saattaneet sitä osaksi kansallista lainsäädäntöään asianmukaisesti tai kaikilta osin. Nykyisessä sääntelykehyksessä on kuitenkin heikkouksia, tulkinnanvaraisuuksia ja puutteita, joihin on puututtava, jotta lainsäädännön kaikki tavoitteet voidaan saavuttaa. Komissio katsoo ensimmäisen rautatiepaketin uudelleenlaadinnan olevan yksi mahdollinen keino tämän toteuttamiseksi. 2. EHDOTUKSEN TAVOITTEET 2.1. Yleiset tavoitteet Euroopan unionin liikennepolitiikan päätavoite on perustaa sisämarkkinat laatimalla yhteiset toimintaperiaatteet, joilla edistetään korkeatasoista kilpailukykyä sekä taloudellisen toiminnan sopusointuista, tasapainoista ja kestävää kehittämistä. Ensimmäisen rautatiepaketin uudelleenlaatimista koskeva ehdotus, jolla täydennetään ja vahvistetaan EU:ssa jo hyväksyttyjä rautatiealan toimenpiteitä, edistää edellä mainitun tavoitteen saavuttamista helpottamalla Euroopan rautatiemarkkinoiden yhdentämistä ja kehittämistä. Todellisten sisämarkkinoiden luominen on välttämätön edellytys rautatiesektorin elvyttämiselle, ja se auttaa lisäämään rautateiden tavara- ja henkilöliikenteen kilpailukykyä, jolloin myös niiden houkuttelevuus ja määrällinen osuus kaikista liikennemuodoista lisääntyvät. Rautatieliikenteen parempi energiatehokkuus (erityisesti tieliikenteeseen verrattuna) tarkoittaa myös sitä, että liikennemuotosiirtymä tieliikenteestä rautateille auttaa vähentämään CO 2 -päästöjä ja muita pilaavia tekijöitä. 2.2. Horisontaaliset tavoitteet Komission työskentelyssä keskeisenä tavoitteena on yksinkertaistaa, selkiyttää ja uudistaa Euroopan sääntely-ympäristöä. Täyttääkseen tämän laaja-alaisen strategisen tavoitteen komissio noudattaa sääntelyn parantamista koskevaa kunnianhimoista suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on osaltaan edistää Eurooppa 2020 -strategian toteutumista. Lainsäädännön yksinkertaistaminen konsolidoinnin ja yhdistämisen avulla on ensimmäinen tämän uudelleenlaatimisaloitteen taustalla olevista horisontaalisista tavoitteista. Alan kolmen direktiivin ristiinviittausten poistaminen muokkaamalla ne uudestaan ja yhdistämällä ne yhdeksi rautateiden markkinoille pääsyä koskevaksi säännöstöksi on keskeinen keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. FI 4 FI

Toiseksi komissio katsoo, että rautateiden markkinoillepääsyä koskevan lainsäädännön eräiden säännösten selkiyttäminen helpottaisi Euroopan unionin lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen tehokasta täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa. Kuten edellä todetaan, eräissä ensimmäisen rautatiepaketin säännöksissä on tulkinnanvaraisuuksia eikä niissä määritellä riittävällä tavalla täytäntöönpanokeinoja. Lisäksi lainsäädäntöä on tarpeen uudenaikaistaa poistamalla siitä vanhentuneita säännöksiä (joita tarvittiin aikana ennen markkinoiden täysimittaista avaamista ja jotka saattavat liittyä siihen, että liikenteenharjoittaja ja infrastruktuuri haltija ovat perinteisesti olleet sama yritys) sekä ottamalla käyttöön uusia säännöksiä, jotka vastaavat paremmin markkinoiden nykyistä toimintaa (esimerkiksi uudet yrittäjät ja valtion kokonaan tai osittain omistama infrastruktuuri). 2.3. Erityiset tavoitteet Ensimmäisen rautatiepaketin ehdotettu uudelleenlaatiminen käsittää a) rautateiden infrastruktuurin riittävän rahoituksen ja hinnoittelun, b) rautatiemarkkinoiden kilpailuedellytykset ja c) organisatoriset uudistukset, jotka ovat tarpeen markkinoiden asianmukaisen valvonnan turvaamiseksi. a) Ehdotetun uudelleenlaadinnan ensimmäisen tavoitteen muodostavat infrastruktuurin riittävän, läpinäkyvän ja kestävän rahoituksen turvaaminen, rautatieyritysten investointien helpottaminen, mitä edesauttaa infrastruktuurin kehittämisen ja käyttöoikeuksia koskevien ehtojen parempi ennustettavuus; infrastruktuurimaksujen asianmukaisempi taso ja rakenne, rautatiealan toimijoiden kilpailukyvyn parantaminen suhteessa muihin liikennemuotoihin sekä ympäristökustannusten sisällyttäminen hintoihin. b) Toiseen tavoitekokonaisuuteen kuuluu valtion varojen käytöstä kaupalliseen tarkoitukseen johtuvan kilpailun vääristymisen ehkäiseminen sekä sen estäminen, että vakiintuneet toimijat voisivat kerätä kaupallisesti arkaluontoisia tietoja, joita ne voisivat käyttää mahdollisia kilpailijoitaan vastaan. Lisäksi siihen kuuluu eturistiriitojen ehkäisy rautateihin liittyvien palvelujen hallinnoinnissa sekä tällaisten palvelujen parempi saatavuus uusien yrittäjien kannalta ja markkinoiden läpinäkyvyyden lisääminen tehokkaan kilpailun turvaamiseksi, c) Viranomaisvalvonnan osalta ehdotetulla uudelleenlaadinnalla pyritään varmistamaan, että sääntelyelimillä on lisääntyneen riippumattomuuden, laajennetun toimivallan ja käytettävissään olevan paremman keinovalikoiman ansiosta mahdollisuudet toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti. 3. EHDOTETUT MUUTOKSET 3.1. Alustava tarkastelu Komissio on määritellyt laajojen tutkimusten ja arviointien perusteella joukon toimenpiteitä, joilla olisi mahdollista edistää kunkin edellä olevassa jaksossa esitetyn tavoitteen FI 5 FI

saavuttamista. Useiden vuosien aikana tehtyjen tutkimusten 6 tulokset ja sidosryhmien kannanotot huomioon ottaen komissio esitti 37:ää toimenpidettä. Näiden 37 toimenpiteen perusteellisen ennakkoarvioinnin perusteella valittiin 26 toimenpidettä. Ennakkoarviointi toteutettiin kahdessa vaiheessa: ensin otettiin huomioon sidosryhmien kuulemisen tulokset ja sen jälkeen toimenpiteistä tehtiin riippumaton arviointi, jossa käytettiin viittä kriteeriä (vaikuttavuus, täytäntöönpanoaika, tehokkuus, hallinnollinen toteutettavuus ja johdonmukaisuus suhteessa voimassa olevaan oikeudelliseen kehykseen). 3.2. Asiantuntijatiedon käyttö ja sidosryhmien kuuleminen Kun ensimmäisen rautatiepaketin uudelleenlaadintaehdotuksesta oli päätetty tehdä vaikutustenarviointi, komission liikenteen ja energian pääosasto teetti vaikutusten arviointia koskevan puitesopimuksen TREN/A2/143-2007 yhteydessä ulkopuolisen tutkimuksen, jonka toteutti PriceWaterhouseCoopers Advisory (PWC). Sidosryhmien kuuleminen, johon osallistui lähes 380 organisaatiota EU:n 25 jäsenvaltiosta (EU-27 lukuun ottamatta Kyprosta ja Maltaa, joilla ei ole rautateitä), toteutettiin osana PWC:n tekemää ulkopuolista tutkimusta. Sidosryhmiltä pyydettiin tietoja siitä, mitkä erityiset esteet niiden mielestä haittaavat kansainvälisen rautatieliikenteen markkinoiden täysimittaista avaamista ja rautateihin liittyvien palvelujen kehittämistä. Lisäksi niiltä pyydettiin mielipidettä EU-lainsäädännön alueista, joita olisi syytä kehittää, sekä suunniteltujen toimenpiteiden mahdollisesta tehokkuudesta. 3.3. Vaikutusten arviointi Komissio laati edellä mainitun ulkopuolisen tutkimuksen ja sidosryhmien kuulemisesta tehtyjen päätelmien perusteella määrällisen ja laadullisen arvion alustavasti valittujen toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Arviossa tarkasteltiin mahdollisia vaihtoehtoja niille nykyisen sääntelykehyksen uudistamista koskeville uusille toimenpiteille, joista ei ollut vielä aikaisemmin tehty vaikutustenarviointia. 3.4. Toissijaisuus Rautatiealan ongelmiin liittyy ylikansallisia näkökohtia, jotka edellyttävät toimia EU:n tasolla. Jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden välisen koordinoinnin puutteet häiritsevät kansainvälisen rautatieliikenteen tehokkuutta ja voivat johtaa siirtymiseen rautatieliikenteestä maantieliikenteeseen, mikä puolestaan lisäisi ruuhkia ja ympäristön pilaantumista. Rautateiden markkinoille pääsyä koskevan sääntelykehyksen selkiyttäminen markkinoille pääsyn helpottamiseksi ja rautatiepalvelujen markkinoiden kehittämiseksi, rautatiekuljetusten tarjoamiseen liittyvät palvelut mukaan luettuina, on tavoite, joka on paremmin saavutettavissa unionin kuin yksittäisten jäsenvaltioiden toimin. 6 Erityisesti komission kertomus (edellä mainitun) ensimmäisen rautatiepaketin täytäntöönpanosta, komission tiedonanto rautatiemarkkinoiden kehityksen seurannasta sekä monivuotisia sopimuksia ja rautateihin liittyviä palveluja koskevat tutkimukset. FI 6 FI

4. TÄRKEIMMÄT EHDOTETUT MUUTOKSET 4.1. Tilien eriyttäminen (6 artikla) Uusissa säännöksissä selkiytetään rautatieyrityksen kirjanpidon eriyttämistä, joka on tarpeen asianmukaisen läpinäkyvyyden turvaamiseksi. Niissä velvoitetaan pitämään erillistä kirjanpitoa toiminnoista, joilla on oikeudellinen monopoli, sekä toiminnoista, joiden alalla esiintyy kilpailua. Tämä on varotoimi sen estämiseksi, että tuottamattomaan toimintaan myönnettyjä valtion varoja siirrettäisiin tukemaan kaupallista toimintaa, ja näin ollen tarpeen kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi. 4.2. Olennaisten toimintojen riippumattomuus (7 artikla) Ehdotuksessa esitetyllä poistolla estettäisiin mahdollisuus antaa rautateiden infrastruktuurimaksujen periminen rautatieyritysten tehtäväksi. Tämä toimenpide edistäisi oikeudenmukaista kilpailua siten, että tietyt (vakiintuneet) rautatieyritykset eivät voisi saada kilpailevien rautatieyritysten (uudet tulijat) laskuista kaupallisesti arkaluontoisia tietoja reiteistä. Lisäksi se tarjoaa lisäkannustimen infrastruktuurin moitteettomaan ja syrjimättömään varainhoitoon. 4.3. Infrastruktuurin kehittämisstrategia (8 artikla) Ehdotetun direktiivin 8 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on julkaistava rautatiesektorin keskipitkän pitkän aikavälin kehittämisstrategiat siitä, miten rautatiet voivat vastata tulevaisuuden liikkuvuustarpeisiin. Strategioiden on perustuttava rautatiejärjestelmän terveeseen ja kestävään rahoitukseen, joka kannustaa rautatiealalle välttämättömiin pitkäaikaisiin investointeihin. Pitkän aikavälin sitoumukset ovat tarpeen uusien toimijoiden houkuttelemiseksi markkinoille sekä uusien palvelujen kehittämiseksi. 4.4. Rautatieliikenteeseen liittyvät palvelut Ehdotetut muutokset koskevat rautateihin liittyvien palvelujen uudenaikaistamista. Muutoksia on kahdenlaisia. Ensimmäisellä toimenpiteellä otetaan käyttöön palvelujen hallinnointia ja rautatiekuljetusten tarjontaa koskevia riippumattomuusvaatimuksia (oikeudellinen, organisatorinen ja päätöksenteon riippumattomuus), joiden tarkoituksena on ehkäistä eturistiriidat rautateihin liittyvien palvelujen tarjoajien ja palvelujen tarjoamiseen käytettävien varusteiden omistajien ja toisaalta vakiintuneiden rautatieyritysten välillä. Tämä toimenpide auttaa varmistamaan palvelujen syrjimättömän käyttöoikeuden. Toinen 13 artiklassa ehdotettu toimenpide on käytä tai menetä -säännös, joka koskee rautateihin liittyvien palvelujen hallinnointia. Se tarkoittaa sitä, että jos palvelun tarjoamiseen tarvittava varuste ei ole käytössä, sen omistajan on annettava se (vuokrasopimuksella) toisen asianomaisen osapuolen käyttöön. Tämä toimenpide parantaa varusteiden saatavuutta markkinoille ehkäisemällä keinotekoisen täyskäytön ongelmat. 4.5. Rajat ylittävät sopimukset (14 artikla) Ehdotetuissa säännöksissä selkiytetään rautatieyritysten ja jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja muiden valtioiden rajat ylittäviin sopimuksiin sovellettavia yleisiä periaatteita. Lisäksi niissä säädetään ilmoittamis- ja yhteistyömenettelyistä, joiden turvin komissio voi varmistaa, että sopimukset ovat Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia. FI 7 FI

4.6. Markkinoiden seuranta (15 artikla) Tavoitteena on tehdä selväksi, että komission rautatiemarkkinoiden seurantatehtävä kattaa esimerkiksi rautateiden infrastruktuuri-investoinnit, rautatieliikennepalvelujen hintakehityksen ja laadun sekä rautateiden henkilöliikenteen julkisen palvelun velvoitteet ja että jäsenvaltioiden on sen vuoksi toimitettava asiaa koskevia tietoja, jotka luetellaan liitteessä IV. Tämä toimenpide auttaa havaitsemaan palvelumarkkinoiden pullonkaulat. 4.7. Verkkoselostuksen julkaiseminen (27 artikla) Ehdotetuissa säännöksissä täsmennetään, millä tavoilla ja keinoilla infrastruktuurin haltijoiden on julkaistava verkkoselostukset. Verkkoselostusten julkaiseminen toisella EU:n virallisella kielellä ja sähköisessä muodossa Euroopan rautatieviraston (ERA) portaalissa auttaa parantamaan verkkoselostusten saatavuutta ja sen myötä lisäämään läpinäkyvyyttä. 4.8. Hinnoittelujärjestelmiä koskevat tiedot (29 artikla) Valtion varojen käyttöä koskevan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ehdotetaan vaatimusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden hinnoittelupuitteet ja -säännöt on julkaistava verkkoselostuksissa. 4.9. Toimivaltaisten viranomaisten ja infrastruktuurin haltijoiden väliset sopimukset (30 artikla) Ehdotetuissa muutoksissa esitetään yksityiskohtaisesti prosessi, jonka mukaisesti laaditaan ja hallinnoidaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja infrastruktuurin haltijoiden välisiä sopimuksia infrastruktuurin kustannuksista ja käyttömaksuista. Erityisesti valtuutetaan sääntelyelin arvioimaan rahoituksen riittävyyttä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä suhteessa infrastruktuurin korkean tason tulosvaatimuksiin samalla ajanjaksolla (suorituskykytavoitteet). Tällainen riippumaton arviointi voi pienentää sitä vaaraa, että vakiintuneet rautatieyritykset käyttäisivät poliittista vaikutusvaltaansa vaikuttaakseen sopimuksiin. 4.10. Hinnoitteluperiaatteet (31 artikla) Direktiivin 31 artiklan sisältöä muutetaan ottamalla käyttöön kaksi erillistä toimenpidettä: Ensimmäinen toimenpide koskee radan käyttömaksujen eriyttämistä junan muodostavan liikkuvan kaluston melupäästöominaisuuksien perusteella. Tämä tarjoaa selvän kannustimen infrastruktuurin uudistamiseen ja erityisesti kestävämpään ratateknologiaan investoimiseen. Maksujen läpinäkyvyyden parantamiseksi täsmennetään, että palveluntarjoajien on myös annettava rautateihin liittyvistä palveluista perittäviä maksuja koskevia tietoja julkaistaviksi infrastruktuurin haltijoiden verkkoselostuksissa. 4.11. Hinnoitteluperiaatteisiin liittyvät poikkeukset (32 artikla) Radan käyttöoikeudesta perittävien maksujen kansallisten järjestelyjen yhdenmukaisuuden parantamiseksi ehdotetaan yhteisiä kriteereitä sellaisten markkinasegmenttien määrittelemiseksi, joissa palveluilla voi olla mahdollisuuksia lisämaksuihin. Nämä kriteerit vahvistetaan liitteessä VIII olevassa 3 kohdassa. Infrastruktuurin kunnossapitokustannuksia pyritään vähentämään lyhentämällä siirtymäaikaa, jonka aikana radat ovat varustettuja sekä kansallisilla merkinantojärjestelmillä että ETCS- FI 8 FI

junakulunvalvontajärjestelmillä (European Train Control Systems). Tämän toteuttamiseksi ehdotetaan ETCS-järjestelmällä varustetuille junille alennettuja käyttöoikeusmaksuja. 4.12. Infrastruktuurin haltijoiden yhteistyö (37 artikla) Samalla tavalla kuin 40 artiklassa säädetään kapasiteetin myöntämisen osalta, uudessa 37 artiklassa säädetään uusista toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että infrastruktuurin haltijat tekevät yhteistyötä useamman kuin yhden verkon hinnoittelujärjestelmien vahvistamiseksi. 4.13. Sääntelyelimet (55 artikla) Sääntelyelinten riippumattomuutta koskevia säännöksiä ehdotetaan uudistettavan siten, että sääntelyelinten vaaditaan olevan selvästi riippumattomia kaikista muista viranomaisista. Sääntelyelinten riippumattomuuden varmistaminen erityisesti suhteessa viranomaiseen, joka on vakiintuneen rautatieyrityksen omistaja, vähentää eturistiriitojen mahdollisuuksia ja parantaa siten sääntelyelimen valvontavalmiuksia ja uskottavuutta. 4.14. Sääntelyelinten toiminta (56 artikla) Kolmella toimenpiteellä, joita esitetään 56 artiklassa, laajennetaan sääntelyelinten toimivaltuuksia. 1) Niiden toimivaltuuksiin sisällytetään nimenomaisesti päätökset, jotka koskevat markkinoille tulon ja tasavertaisen kilpailun kannalta välttämättömien rautateihin liittyvien palvelujen käyttöoikeutta ja hinnoittelua. 2) Kirjanpidon eriyttämisen tehostamiseksi ja, jotta voitaisiin välttää epäoikeudenmukainen kilpailu, sen estämiseksi, että kaupallista toiminta rahoitettaisiin tuottamattomaan toimintaan osoitetuilla valtion varoilla, sääntelyelimet valtuutetaan tekemään tai teettämään tarkastuksia rautatieyrityksissä ja infrastruktuurin haltijoissa tarkistaakseen, että kirjanpidon eriyttämistä koskevia säännöksiä noudatetaan. 3) Jotta sääntelyelimet voisivat toimia tehokkaammin, infrastruktuurin haltijoiden on toimitettava kustannuslaskentaa koskevat tiedot yhdistetysti vakiomuotoisina koosteina eli säänneltyinä tilinpäätöksinä. 4.15. Sääntelyelinten yhteistyö (57 artikla) Rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi ja markkinoille pääsyn edellytysten parantamiseksi sääntelyelinten on tehtävä yhteistyötä kansainvälisiin liikennepalveluihin liittyvässä käyttöoikeuksia ja hinnoittelua koskevassa päätöksenteossa. Tämän vuoksi päätöksentekoprosessin on mahdollistettava se, että sääntelyelimet voivat vaihtaa tietoja ajoissa. 4.16. Rautatieliikenteeseen liittyvien palvelujen luokittelu (liite III) Määrittelemällä sähkönsiirtolaitteiden käyttö kuljetusvirran saamiseksi osaksi vähimmäiskäyttömahdollisuuksia voidaan varmistaa, että siihen sovelletaan syrjimättömyyden vaatimuksia. Lisäksi velvollisuus osoittaa erikseen sähkönsiirtolaitteiden käyttöä ja kuljetusvirtaa koskevat maksut lisää verkon toimintakustannusten läpinäkyvyyttä ja kannustaa siten infrastruktuurin haltijoita alentamaan infrastruktuurin tarjonnan kustannuksia. 4.17. Verkkoselostuksen sisältö (liite VI) Liitteessä VI ehdotetuilla toimenpiteillä selkiytetään verkkoselostusten sisältöä, jotta niiden tehokkuus paranisi ja läpinäkyvyys lisääntyisi rautatiemarkkinoilla. Uusissa säännöksissä säädetään erityisesti, että infrastruktuurin haltijoiden on julkaistava 1) kapasiteettihakemusten mallilomake, 2) yksityiskohtaiset tiedot kansainvälisten reittien myöntämismenettelyistä, FI 9 FI

3) tietoja rautatietoimiluvan ja rautateiden turvallisuustodistusten hakemisesta, 4) tietoja markkinoille pääsyä koskevista riitojenratkaisu- ja muutoksenhakumenettelyistä sekä 5) tietoja rautateihin liittyvien palvelujen saatavuudesta (nykyisin vaadittavien hinnoittelutietojen lisäksi). 4.18. Sopimukset (liite VII) Uudessa liitteessä VII selkiytetään 30 artiklan mukaisten sopimusten sisältöä ja toimintaa. Tavoitteena on edistää rautateiden kehittämistä koskevien pitkän aikavälin strategioiden käyttöönottoa. 4.19. Infrastruktuurikustannukset ja maksuja koskevat vaatimukset (liite VIII) Rautatiejärjestelmän terveen ja kestävän rahoituksen edistämiseksi uudessa liitteessä VIII selkiytetään eräitä 31 artiklan säännöksiä. Tähän sisältyvät yksityiskohtaiset tiedot 1) kustannuksista, joita ei pidä sisällyttää vähimmäiskäyttömahdollisuuksien ja radan käyttöoikeuspalvelujen suoria kustannuksia koskeviin laskelmiin (kuten liitteessä III olevassa 1 ja 2 kohdassa määritellään), ja kriteereistä, joilla määritellään markkinasegmentit, joissa palveluilla voi olla mahdollisuuksia lisämaksuihin, 2) radan käyttöoikeusmaksujen eriyttämisvaatimuksista melupäästöjen mukaan, 3) siitä, miten infrastruktuurin haltijat määrittelevät markkinasegmentit lisämaksujen käyttöönoton arvioimiseksi, ja 4) suorituskykyjärjestelmien tärkeimmistä ominaisuuksista ja pääperiaatteista. 4.20. Säännellyt tilinpäätökset (liite X) Uudessa liitteessä X täsmennetään säänneltyjen tilinpäätösten toimittamisen yhteinen vakiomuoto. Tällä toimenpiteellä on tarkoitus varmistaa, että sääntelyelimillä on mahdollisuus analysoida infrastruktuurin haltijoiden tiedot yksityiskohtaisesti, sekä helpottaa sääntelyelinten valvontatehtävien hoitamista. FI 10 FI

2004/49/EY 30 artiklan 1 kohta (mukautettu) 2010/0253 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (Uudelleenlaatiminen) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 2001/14/EY (mukautettu) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 7, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 8, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annettua neuvoston direktiiviä 91/440/ETY 9, rautatieyritysten toimiluvista 19 päivänä kesäkuuta 1995 annettua neuvoston direktiiviä 95/18/EY 10 sekä rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä 26 päivänä helmikuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston 7 8 9 10 EUVL [ ], [ ], s. [ ]. EUVL [ ], [ ], s. [ ]. EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25. EYVL L 143, 27.6.1995, s. 70. FI 11 FI

direktiiviä 2001/14/EY 11 on muutettu vuosina 2004 ja 2007 huomattavilta osin. Koska uusia muutoksia tehdään ja kyseiset säännökset ovat yhteydessä toisiinsa, mainitut direktiivit olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava ja yhdistettävä yhdeksi säädökseksi. 91/440/ETY johdanto-osan 1 kappale (mukautettu) (2) Unionin kuljetusalan suurempi yhdentyminen on olennainen osa sisämarkkinoiden toteuttamista ; rautatiet ovat elintärkeä osa unionin kuljetusalaa, joka on siirtymässä kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen liikkuvuuteen. 91/440/ETY johdanto-osan 2 kappale (3) On tarpeen parantaa rautatieverkon tehokkuutta sen yhdentämiseksi kilpailumarkkinoihin ottaen samalla huomioon rautateiden erityispiirteet. 95/18/EY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu) (4) Alueellinen liikenne, kaupunki- ja esikaupunkiliikenne sekä sukkulaliikenne Kanaalitunnelin läpi olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. 91/440/ETY johdanto-osan 3 kappale (mukautettu) (5) Tehdäkseen rautatiekuljetukset tehokkaiksi ja muiden liikennemuotojen kanssa kilpailukykyisiksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että rautatieyrityksillä on riippumattomien, kaupallisten liikenteenharjoittajien asema siten, että niiden on mahdollista sopeutua markkinoiden tarpeisiin. 91/440/ETY johdanto-osan 4 kappale (mukautettu) (6) Rautatieverkon tulevan kehityksen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi olisi erotettava liikennepalvelujen tarjoaminen ja infrastruktuurin toiminta. Sen vuoksi näitä kahta toimintaa on hoidettava erillisinä ja niillä on oltava erillinen kirjanpito. 95/18/EY johdanto-osan 2 kappale (mukautettu) (7) Palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta olisi sovellettava rautatiesektorilla ottaen huomioon tämän sektorin erityispiirteet. 11 EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29. FI 12 FI

91/440/ETY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu) (8) Tehostaakseen kilpailua rautatieliikenteen hoidossa mukavuuden ja käyttäjille tarjottavien palvelujen parantamiseksi jäsenvaltioilla olisi säilyttävä yleinen vastuu asianmukaisen rautateiden infrastruktuurin kehittämisestä. 91/440/ETY johdanto-osan 6 kappale (mukautettu) (9) Koska infrastruktuurin kustannusten kohdentamisesta ei ole yhteisiä sääntöjä, jäsenvaltioiden olisi infrastruktuurin haltijaa kuultuaan vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt rautatieyrityksiltä rautateiden infrastruktuurin käyttämisestä perittävästä maksusta. Kyseiset säännöt eivät saisi olla rautatieyrityksiä syrjiviä. 91/440/ETY johdanto-osan 7 kappale (mukautettu) (10) Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että infrastruktuurin haltijoilla ja julkisessa omistuksessa tai määräysvallassa olevilla rautatiekuljetusyrityksillä on moitteeton varainhoito, ottaen asianmukaisesti huomioon unionin valtiontukisäännöt. 2001/14/EY johdanto-osan 8 kappale (mukautettu) (11) Tehokas tavaraliikenne ja erityisesti tehokas rajat ylittävä tavaraliikenne edellyttävät markkinoiden avaamistoimia. 95/18/EY johdanto-osan 4 kappale (mukautettu) (12) Sen varmistamiseksi, että oikeuksia käyttää rautateiden infrastruktuuria sovelletaan yhtenäisesti ja syrjimättömästi koko unionin alueella, olisi otettava käyttöön rautatieyrityksiä koskeva toimilupa. 2007/58/EY johdanto-osan 7 kappale (mukautettu) (13) Niiden reittien osalta, joilla on väliasemia, uusilla markkinoille tulijoilla olisi oltava oikeus ottaa ja jättää matkustajia reittiosuuden varrella, jotta tällainen liikenne voi olla kannattavaa ja jotta mahdollisia kilpailijoita ei aseteta epäsuotuisaan asemaan jo toiminnassa oleviin liikenteenharjoittajiin nähden. FI 13 FI

2007/58/EY johdanto-osan 8 kappale (mukautettu) (14) Avoimen markkinoille pääsyn ja väliasemia sisältävien uusien kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen käyttöönotto ei saisi johtaa kotimaisten henkilöliikennepalvelujen markkinoiden avaamiseen, vaan niiden olisi koskettava vain kansainvälisellä reittiosuudella olevia liitännäisasemia. Uusien palvelujen päätarkoituksena olisi oltava kansainvälisellä matkalla olevien matkustajien kuljettaminen. Sen arvioimiseksi, onko tämä kulloisenkin palvelun päätarkoitus, huomioon olisi otettava eri arviointiperusteita, kuten kotimaisen tai kansainvälisen liikenteen matkustajien kuljetuksesta saatu osuus liikevaihdosta ja matkustajamäärästä sekä matkaosuuden pituus. Asianomaisen kansallisen sääntelyelimen olisi tehtävä arviointi palvelujen päätarkoituksesta asianomaisen osapuolen pyynnöstä. 2007/58/EY johdanto-osan 9 kappale (mukautettu) (15) Rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 12 mukaan jäsenvaltiot ja paikallisviranomaiset voivat tehdä julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia, joihin voi sisältyä tiettyjen palvelujen tarjoamista koskevia yksinoikeuksia. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että mainitun asetuksen säännökset sopivat yhteen kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen kilpailulle avaamisen periaatteen kanssa. 2007/58/EY johdanto-osan 10 kappale (mukautettu) (16) Kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle voi vaikuttaa julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti tuotettujen rautateiden henkilöliikennepalvelujen järjestelyihin ja rahoitukseen. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus rajoittaa markkinoille pääsyä, jos tämä vaarantaisi tällaisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten taloudellisen tasapainon ja jos tämän direktiivin 55 artiklassa tarkoitettu asianomainen sääntelyelin on tämän hyväksynyt objektiivisen taloudellisen arvioinnin perusteella ja julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tehneiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä. 2007/58/EY johdanto-osan 12 kappale (mukautettu) (17) Arvioitaessa, voiko julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten taloudellinen tasapaino vaarantua, olisi otettava huomioon ennalta määritettyjä perusteita kuten vaikutus minkä tahansa julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen sisältyvän palvelun kannattavuuteen, mukaan lukien siitä aiheutuvat vaikutukset julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen 12 EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1. FI 14 FI

nettokustannuksiin, matkustajien kysyntä, lippujen hinnoittelu, lipunmyyntijärjestelyt, väliasemien sijainti ja lukumäärä rajan molemmin puolin sekä ehdotetun uuden palvelun ajoitus ja vuorotiheys Tällaisen arvioinnin ja asianomaisen sääntelyelimen päätöksen mukaisesti jäsenvaltiot saavat voivat myöntää tai evätä haetun kansainvälisen henkilöliikennepalvelun käyttöoikeuden taikka muuttaa sitä, sekä myös periä käyttömaksua uuden kansainvälisen henkilöliikennepalvelun liikenteenharjoittajalta, taloudellisen arvioinnin mukaisesti sekä unionin lainsäädäntöä ja yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudattaen. 2007/58/EY johdanto-osan 13 kappale (18) Henkilöliikennepalvelujen toiminnan edistämiseksi linjoilla, joilla toteutetaan julkisen palvelun velvoitetta, jäsenvaltioiden olisi halutessaan voitava antaa palveluista vastaaville viranomaisille valtuudet periä maksu niiden toimivaltaan kuuluvista henkilöliikennepalveluista. Maksu olisi käytettävä sellaisten julkisen palvelun velvoitteiden rahoittamiseen, jotka asetetaan julkisia palveluhankintoja koskevassa sopimuksessa. 2007/58/EY johdanto-osan 14 kappale (19) Sääntelyelimen olisi toimittava tavalla, jolla vältetään eturistiriidat ja mahdollinen osallistuminen käsiteltävänä olevan julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tekemiseen. Sääntelyelimen toimivaltaa olisi laajennettava siten, että siihen sisältyy kansainvälisen palvelun tarkoituksen ja tarvittaessa olemassa oleviin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arviointi. 2007/58/EY johdanto-osan 16 kappale (mukautettu) (20) Suurnopeusyhteyksien kaltaisia erikoistuneita infrastruktuureita käyttäviin palveluihin investoimiseksi hakijat tarvitsevat oikeusvarmuutta ottaen huomioon laajat ja pitkäaikaiset investoinnit. 2007/58/EY johdanto-osan 17 kappale (21) Kansallisten sääntelyelinten olisi vaihdettava keskenään tietoja ja tarvittaessa yksittäistapauksissa sovitettava yhteen niitä periaatteita ja käytäntöjä, joiden perusteella arvioidaan, vaarantuuko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino. Niiden olisi asteittain laadittava saamiinsa kokemuksiin perustuvat suuntaviivat. (22) Rautatieyritysten välisen terveen kilpailun varmistamiseksi olisi erotettava toisistaan liikennepalvelujen tarjoaminen ja palvelujen tarjoamisvarusteiden käyttö. Tämän vuoksi on tarpeen, että erilliset oikeushenkilöt harjoittavat näitä kahta toimintoa FI 15 FI

toisistaan riippumattomasti. Tällaisen riippumattomuuden ei tarvitse tarkoittaa sitä, että jokaista palvelua varten olisi perustettava erillinen elin tai yritys. 95/18/EY johdanto-osan 9 kappale (mukautettu) (23) Luotettavien ja riittävien palvelujen varmistamiseksi on välttämätöntä, että rautatieyritykset aina täyttävät tietyt hyvää mainetta, taloudellista vakavaraisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset. 95/18/EY johdanto-osan 10 kappale (24) Asiakkaiden ja kolmansien suojelemiseksi on tärkeää varmistaa, että rautatieyritysten vakuutukset ovat riittävät korvausvelvollisuuden varalta. 95/18/EY johdanto-osan 12 kappale (mukautettu) (25) Rautatieyritysten olisi noudatettava myös rautatiepalvelujen käyttöä koskevia kansallisia ja unionin säännöksiä, joita on sovellettava ketään syrjimättä ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että yritys voi harjoittaa toimintaansa tietyillä rataosuuksilla turvallisesti ja terveyden, sosiaaliset olot sekä työntekijöiden ja kuluttajien oikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen. 95/18/EY johdanto-osan 14 kappale (mukautettu) (26) Rautatieyritysten toimilupien myöntämistä, ylläpitoa ja muuttamista koskevien menettelyjen olisi oltava läpinäkyviä ja syrjimättömyysperiaatteen mukaisia. 2001/14/EY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu) (27) Jotta kaikille rautatieyrityksille voitaisiin varmistaa läpinäkyvyys ja ketään syrjimätön pääsy rautateiden infrastruktuurikapasiteetin ja rautateihin liittyvien palvelujen käyttöön, kaikki markkinoille pääsyyn tarvittavat tiedot on julkaistava verkkoselostuksessa. 2001/14/EY johdanto-osan 6 kappale (28) Rautateiden infrastruktuurin kapasiteetin käyttöoikeuden asianmukaiset myöntämisjärjestelmät ja kilpailukykyiset liikenteenharjoittajat tuottavat yhdessä hyvän liikennemuotojen tasapainon. FI 16 FI

2001/14/EY johdanto-osan 7 kappale (29) Rautateiden infrastruktuurin optimaalisen käytön edistämisellä osaltaan vähennetään yhteiskunnalle liikenteestä aiheutuvia kustannuksia. 2001/14/EY johdanto-osan 10 kappale (mukautettu) (30) Rautateiden infrastruktuurin asianmukaiset hinnoittelujärjestelmät sekä muiden liikennemuotojen hinnoittelujärjestelmät ja kilpailukykyiset liikenteenharjoittajat tuottaisivat yhdessä kestävältä pohjalta parhaan mahdollisen tasapainon eri liikennemuotojen välillä. 2001/14/EY johdanto-osan 11 kappale (31) Hinnoittelujärjestelmissä ja kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmissä kaikille yrityksille olisi mahdollistettava yhtäläinen ja ketään syrjimätön markkinoillepääsy, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä täyttämään kaikkien käyttäjien ja liikennetyyppien tarpeet oikeudenmukaisella ja ketään syrjimättömällä tavalla. 2001/14/EY johdanto-osan 16 kappale (32) Hinnoittelujärjestelmien ja kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmien olisi mahdollistettava rehellinen kilpailu rautatiepalvelujen tarjonnassa. 2001/14/EY johdanto-osan 12 kappale (33) Jäsenvaltioiden asettamissa puitteissa hinnoittelujärjestelmien ja kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmien olisi kannustettava rautateiden infrastruktuurin haltijoita optimoimaan infrastruktuurinsa käyttö. 2001/14/EY johdanto-osan 13 kappale (34) Rautatieyritysten olisi saatava kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmistä jatkuvasti selkeitä ja johdonmukaisia tietoja, joiden perusteella ne voivat tehdä järkeviä päätöksiä. 2001/14/EY johdanto-osan 35 kappale (35) Hinnoittelujärjestelmillä annetaan taloudellisia viestejä käyttäjille. On tärkeää, että nämä viestit rautatieyrityksille ovat johdonmukaisia ja auttavat yrityksiä tekemään järkeviä päätöksiä. FI 17 FI

2001/14/EY johdanto-osan 14 kappale (36) Jotta voitaisiin ottaa huomioon rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttäjien ja mahdollisten käyttäjien tarpeet suunnitella liiketoimintaansa sekä asiakkaiden ja rahoittajien tarpeet, infrastruktuurin haltijan on tärkeää varmistaa, että infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeus myönnetään tavalla, jossa kuvastuu tarve pitää yllä ja parantaa palvelun luotettavuustasoa. 2001/14/EY johdanto-osan 15 kappale (37) On suotavaa tarjota rautatieyrityksille ja infrastruktuurin haltijalle kannustimia minimoida verkossa esiintyvät häiriöt ja parantaa sen suorituskykyä. 2001/14/EY johdanto-osan 9 kappale (38) Jäsenvaltioiden olisi voitava sallia se, että rautatiepalvelujen ostajat osallistuvat suoraan kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämismenettelyyn. 2001/14/EY johdanto-osan 17 kappale (39) On tärkeää ottaa huomioon liiketoiminnan vaatimukset sekä vaatimukset täyttävien hakijoiden että infrastruktuurin haltijan osalta. 2001/14/EY johdanto-osan 18 kappale (mukautettu) (40) On tärkeää, että infrastruktuurin haltijoiden käytettävissä olevat joustot tulevat täysin hyödynnetyiksi infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuksia myönnettäessä, kuitenkin niin, ettei syntyisi ristiriitaa vaatimukset täyttävän hakijan kohtuullisten vaatimusten kanssa. 2001/14/EY johdanto-osan 19 kappale (mukautettu) (41) Kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämismenettelyn on oltava sellainen, ettei se aseta tarpeettomia rajoitteita muiden niiden yritysten aikomuksille, joilla on oikeus käyttää infrastruktuuria oman liiketoimintansa kehittämiseksi, tai joiden on tarkoitus hankkia tämä oikeus. 2001/14/EY johdanto-osan 21 kappale (42) Kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmissä ja hinnoittelujärjestelmissä joudutaan mahdollisesti ottamaan huomioon se, että rautateiden infrastruktuuriverkon eri osat on saatettu suunnitella erilaisia pääasiallisia käyttäjiä silmällä pitäen. FI 18 FI

2001/14/EY johdanto-osan 23 kappale (mukautettu) (43) Koska erilaisilla käyttäjillä ja käyttäjätyypeillä on usein erilainen vaikutus infrastruktuurikapasiteettiin, eri palvelujen tarpeet on tasapainotettava oikein. 2001/14/EY johdanto-osan 24 kappale (mukautettu) (44) Viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tarjottavat palvelut voivat edellyttää erityissääntöjä, jotta palvelut säilyisivät käyttäjien silmissä houkuttelevina. 2001/14/EY johdanto-osan 25 kappale (45) Hinnoittelujärjestelmissä ja kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmissä on otettava huomioon kapasiteetin jatkuvasti lisääntyvän kyllästymisen vaikutukset ja viime kädessä infrastruktuurikapasiteetin niukkuus. 2001/14/EY johdanto-osan 26 kappale (mukautettu) (46) Eri liikennetyyppien suunnittelu vaatii eripituisen ajan, joten olisi varmistettava, että vuosittaisen liikenteen aikataulujen laatimismenettelyn jälkeen tehdyt infrastruktuurikapasiteettia koskevat hakemukset voidaan täyttää. 2001/14/EY johdanto-osan 28 kappale (47) Parhaan mahdollisen tuloksen varmistamiseksi rautatieyrityksille olisi edellytettävä arvioinnin tekemistä infrastruktuurikapasiteetin käytöstä, jos käyttäjien tarpeiden tyydyttämiseksi tarvitaan kapasiteettia koskevien hakemusten yhteensovittamista. 2001/14/EY johdanto-osan 29 kappale (mukautettu) (48) Infrastruktuurin haltijoiden määräävän aseman vuoksi ne olisi velvoitettava tutkimaan käytettävissä olevaa infrastruktuurikapasiteettia ja menetelmiä sen vahvistamiseksi, jos kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämismenettelyllä ei pystytä tyydyttämään käyttäjien tarpeita. 2001/14/EY johdanto-osan 30 kappale (mukautettu) (49) Tiedonpuute muiden rautatieyritysten pyynnöistä sekä järjestelmän sisäisistä rajoitteista saattaa vaikeuttaa infrastruktuurikapasiteettia koskevien hakemusten optimointia rautatieyrityksissä. FI 19 FI

2001/14/EY johdanto-osan 31 kappale (mukautettu) (50) On tärkeää varmistaa käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmien parempi yhteensovittaminen, jotta parannettaisiin rautatieliikenteen houkuttelevuutta sellaisessa liikenteessä, jossa käytetään useamman kuin yhden infrastruktuurin haltijan verkkoa, erityisesti kansainvälisessä liikenteessä. 2001/14/EY johdanto-osan 32 kappale (51) On tärkeää minimoida kilpailun vääristymät, joita hinnoitteluperiaatteissa esiintyvät merkittävät erot voivat aiheuttaa joko rautateiden infrastruktuurien tai eri liikennemuotojen välillä. 2001/14/EY johdanto-osan 33 kappale (52) Olisi määriteltävä ne infrastruktuuripalvelujen osat, jotka ovat välttämättömiä, jotta liikenteenharjoittaja voi tarjota palveluja, ja jotka olisi tarjottava vähimmäiskäyttömaksuja vastaan. 2001/14/EY johdanto-osan 34 kappale (mukautettu) (53) Investoinnit rautateiden infrastruktuuriin ovat tarpeen, ja infrastruktuurin hinnoittelujärjestelmien olisi tarjottava infrastruktuurin haltijoille kannustimia tehdä tarkoituksenmukaisia investointeja taloudellisesti järkeviin kohteisiin. 2001/14/EY johdanto-osan 36 kappale (54) Infrastruktuurimaksujen sopivan ja oikeudenmukaisen tason vahvistamiseksi infrastruktuurin haltijoiden olisi kirjattava ja vahvistettava käyttöomaisuutensa arvo sekä muodostettava selkeä kuva infrastruktuurin toimintaan liittyvistä kustannustekijöistä. 2001/14/EY johdanto-osan 37 kappale (55) Olisi varmistettava, että liikennettä koskevia päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon ulkoiset kustannukset ja että rautatieliikenteen infrastruktuurimaksuilla voidaan edistää ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin johdonmukaisesti ja tasapainoisesti kaikissa liikennemuodoissa. FI 20 FI

2001/14/EY johdanto-osan 38 kappale (mukautettu) (56) On tärkeää varmistaa, että kotimaisen ja kansainvälisen liikenteen maksut mahdollistavat rautateille markkinoiden tarpeita vastaavan toiminnan. Infrastruktuurimaksut olisi sen vuoksi vahvistettava niiden kustannusten perusteella, jotka aiheutuvat suoraan junapalvelujen käytöstä. 2001/14/EY johdanto-osan 39 kappale (mukautettu) (57) Valtion rahoitettavaksi jäävä osuus riippuu siitä, miltä osin infrastruktuurien käyttömaksut kattavat kokonaiskustannukset. Jäsenvaltiot voivat vaatia maksujen erilaisia kokonaiskustannusten kattavuustasoja. Infrastruktuurin hinnoittelujärjestelmässä olisi kuitenkin mahdollistettava rautatieverkon käyttömahdollisuus liikenteelle, joka voi korvata ainakin aiheuttamansa lisäkustannukset. 2001/14/EY johdanto-osan 40 kappale (58) Rautateiden infrastruktuuri on luonnollinen monopoli. Sen vuoksi on tarpeen tarjota infrastruktuurin haltijoille kannustimia kustannusten vähentämiseksi ja infrastruktuurin hallinnoinnin tehostamiseksi. 2001/14/EY johdanto-osan 41 kappale (mukautettu) (59) Rautatieliikennettä olisi kehitettävä muun muassa käytettävissä olevien unionin välineiden avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jo vahvistettujen painopistealueiden kehittämistä. 2001/14/EY johdanto-osan 42 kappale (mukautettu) (60) Rautatieyrityksille annettavien alennusten on oltava suhteessa tosiasiallisiin hallinnossa saavutettuihin kustannussäästöihin, erityisesti liiketoimintakustannusten säästöihin. Alennuksia voidaan käyttää myös infrastruktuurin tehokkaan käytön edistämiseen. 2001/14/EY johdanto-osan 43 kappale (61) Rautatieyrityksille ja infrastruktuurin haltijalle olisi tarjottava kannustimia minimoida verkossa esiintyvät häiriöt. FI 21 FI

2001/14/EY johdanto-osan 44 kappale (62) Kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämiseen liittyy infrastruktuurin haltijalle aiheutuvia kustannuksia, joiden maksamista olisi edellytettävä. 2001/14/EY johdanto-osan 46 kappale (mukautettu) (63) Rautateiden infrastruktuurin tehokas hallinto ja oikeudenmukainen ja ketään syrjimätön käyttö edellyttävät sellaisen sääntelyelimen perustamista, joka valvoo tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen soveltamista ja toimii muutoksenhakuelimenä riippumatta mahdollisuudesta hakea muutosta tuomioistuimelta. 2001/14/EY johdanto-osan 47 kappale (mukautettu) (64) Tarvitaan erityistoimenpiteitä, jotta otettaisiin huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden erityinen geopoliittinen ja maantieteellinen sijainti ja rautatiealan erityisjärjestelyt monissa jäsenvaltioissa samalla, kun turvataan sisämarkkinoiden yhtenäisyys. (65) Komissiolle olisi annettava valtuudet mukauttaa tämän direktiivin liitteitä. Koska kyseiset toimenpiteet ovat soveltamisalaltaan yleisiä, ja niillä muutetaan tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, ne on annettava delegoituina säädöksinä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti. 2001/14/EY johdanto-osan 48 kappale (66) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 13 mukaisesti. 2001/13/EY johdanto-osan 7 kappale (mukautettu) (67) Tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat unionin rautateiden kehittämisen edistäminen, rautatieyritysten toimilupien myöntämistä toimilupia koskevien laajojen periaatteiden vahvistaminen ja niiden järjestelyjen yhteensovittaminen jäsenvaltioissa, jotka koskevat rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä ja käyttämisestä perittäviä maksuja, ei voida riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska tällaisten toimilupien myöntämiseen ja rautatieverkkojen merkittävien osien toimintaan 13 EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. FI 22 FI