Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu Työttömyys Työllisyys BKT Liite 1: Keskeiset tilastolähteet Liite 2: Liitetaulukot 27.2.2017/MH
Väkiluku: neljä suurinta maakuntaa, niiden suurimmat seutukunnat ja niiden keskuskaupungit Maakunta, seutukunta, kunta Väkiluku Seutukunta/Maakunta Uusimaa 1 638 469 - Helsingin seutukunta 1 519 059 92,7 % - Helsinki 635 591 Varsinais-Suomi 475 415 - Turun seutukunta 325 242 68,4 % - Turku 187 564 Pirkanmaa 509 279 - Tampereen seutukunta 398 366 78,2 % - Tampere 228 173 Pohjois-Pohjanmaa 411 099 - Oulun seutukunta 246 616 60,0 % - Oulu 200 466 Neljä maakuntaa yhteensä 3 034 262 Neljä seutukuntaa yhteensä 2 489 283 Neljä keskuskaupunkia yhteensä 1 251 794 Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku, joulukuu 2016
Helsingin alkaneet työttömyysjaksot, tammikuu 2010 joulukuu 2016, henkilöä Työttömyyden riski on vähentynyt 2010-luvulla yli 30 %, kun työn kysyntä on ollut ilmeisen vahvaa.
Helsingin työttömyyden keskimääräinen kesto, viikkoa Työttömyys on noussut lähes 70 %, vaikka työttömyyden riski on alentunut yli 30 %, koska työttömyyden keskimääräinen kesto on noussut lähes 100 % (n. 35 viikosta lähes 70 viikkoon).
Helsingin työttömyys, tammikuu 2010 joulukuu 2016, henkilöä Vaikka työttömyyden riski on alentunut yli 30 %, on työttömyys noussut kuitenkin lähes 70 %, koska työttömyyden kesto on pidentynyt n. 100 %.
Helsingin avoimet työpaikat, tammikuu 2010 joulukuu 2016 Avoimien työpaikkojen kasvu viittaa kasvaneeseen työvoiman kysyntään
Alkaneet työttömyysjaksot Turku Työttömyyden keskim. kesto, vko Ty Avoimet työpaikat Turku Työttömät työnhakijat
Alkaneet työttömyysjaksot Tampere Työttömyyden keskim. kesto, vko Ty Avoimet työpaikat Tampere Työttömät työnhakijat
Alkaneet työttömyysjaksot Oulu Työttömyyden keskim. kesto, vko Ty Avoimet työpaikat Oulu Työttömät työnhakijat
Työttömyysturvamenot, mrd. euroa Neljän suurimman maakunnan osuus työttömyysturvamenoista, % 6 52 5 51 4 Työttömyysturvamenot yhteensä 50 49 3 2 Neljän suurimman maakunnan työttömyysturvamenot 48 47 1 46 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 45 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Kela
0,7 Työttömien ruokakuntien yleisen asumistuen Neljän suurimman maakunnan osuus työttömien menot, mrd. euroa ruokakuntien yleisen asumistuen menoista, % 63 0,6 Työttömien ruokakuntien yleisen asumistuen menot yhteensä 62 61 0,5 60 0,4 59 0,3 0,2 Neljän suurimman maakunnan työttömien ruokakuntien yleisen asumistuen menot 58 57 0,1 56 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 55 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Kela
Työikäisen väestön määrä Pohjoismaiden (pl. Islanti) pääkaupunkiseuduilla Tukholman seutu Kööpenhaminan seutu Helsingin seutu Oslon seutu
Työttömyys Pohjoismaiden (pl. Islanti) pääkaupunkiseuduilla, Nordstat mittaa työttömyyttä rekisteritietojen perusteella, jolloin muuttujien tasot eivät ole välttämättä vertailukelpoisia Helsingin seutu Tukholman seutu Kööpenhaminan seutu Oslon seutu
Työttömyys Pohjoismaiden (pl. Islanti) pääkaupungeissa, Nordstat mittaa työttömyyttä rekisteritietojen perusteella, jolloin muuttujien tasot eivät ole välttämättä vertailukelpoisia Helsinki Tukholma Kööpenhamina Oslo
Työttömyys Tampereen, Turun, Göteborgin, Malmön, Århusin ja Oulun seuduilla, Nordstat mittaa työttömyyttä rekisteritietojen perusteella, jolloin muuttujien tasot eivät ole välttämättä vertailukelpoisia Tampereen seutu Turun seutu Göteborgin seutu Oulun seutu Malmön seutu Århusin seutu
Työikäisen väestön määrä Tampereen, Turun, Göteborgin, Malmön, Århusin ja Oulun seuduilla Göteborgin seutu Århusin seutu Malmön seutu Tampereen seutu Turun seutu Oulun seutu
Työllisyysaste Helsingin seudulla, Uudellamaalla, Pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä, % Helsingin seutu Uusimaa Pääkaupunkiseutu Helsinki Lähde: Helsingin kaupunki, Tietokeskus, aluesarjatietokanta: työllisten ja työikäisen väestön suhde, %
Työllisyysaste, Uusimaa, 2000-2015, % (työsssäkäyntitilasto) Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, 18-64-v. työlliset/18-64-v. väestö
Työllisyysaste, 2000-2015, % (työssäkäyntitilasto) Helsinki Koko maa Tampere Oulu Turku Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, 18-64-v. työlliset/18-64-v. väestö
Työllisyysaste, 2000-2015, % (työssäkäyntitilasto) Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, 18-64-v. työlliset/18-64-v. väestö
Työllisyysaste, 2000-2016, % (työvoimatutkimus) Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa
Työllisyysaste, 2000-2016, % (työvoimatutkimus) Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa
6 5 Työllisyysasteen muutos, 2010-2016, %-yksikköä Keski- Pohjanmaa Lappi 4 3 Etelä - Poh- Ahvenan- Pohjois- Pohjan- jan- maa Päijät- Savo maa maa Häme 2 1 Koko maa Sata- Pohjoiskunta Etelä- Pohjanm. Kanta- Karjala Häme Etelä- Keski- Kai- Savo Suomi nuu 0-1 Uusimaa Varinais- Kymen- Suomi Pirkan- laakso Pohjoismaa Karjala Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
12 10 Työllisyysasteen muutos, 2000-2016, %-yksikköä Keski- Pohjanmaa 8 Kainuu Lappi 6 Etelä - Poh- Pohjois- Pohjan- jan- Savo maa maa 4 2 Koko maa Satakunta Päijät- Häme Etelä- Poh- Keski- Savo jois- Suomi Poh- Etelä- Karjala Karjala jois- Pohjanmaa Ahvenanmaa 0-2 Kanta- Kymen- Häme laakso Pirkan- Uusi- Varsinais- maa maa Suomi - Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
BKT, koko maa, perushintaan, käyvin hinnoin 2008-2015 BKT:n arvon kasvu keskimäärin 0,7 %/v. 2000-2008 BKT:n arvon kasvu keskimäärin 5,4 %/v.
BKT henkeä kohti käyvin hinnoin, 2009=100 120 115 120 115 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä- Pohjanmaa 110 Koko maa 110 Pohjanmaa Pirkanmaa 105 Uusimaa 105 Pohjois- Pohjanmaa 100 Varsinais-Suomi 100 95 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 95 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
BKT henkeä kohti käyvin hinnoin, 2009=100 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Koko maa Pirkanmaa Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Varsinais-Suomi
BKT henkeä kohti käyvin hinnoin, 2000=100 Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Koko maa Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois- Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 45 BKT perushintaan henkeä kohti käyvin hinnoin, 1 000 euroa 45 Uusimaa 40 40 35 35 30 Koko maa Pirkanmaa Varsinais-Suomi 30 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo 25 25 Etelä-Pohjanmaa 20 20 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 15 15
Neljän suurimman maakunnan yhteenlaskettu BKT-osuus (osuus koko maan arvonlisäyksestä), % 2000-2009 neljän suurimman maakunnan BKT:n kasvu kiihdytti koko maan BKT:n kasvua 2009-2015 neljän suurimman maakunnan BKT:n kasvu hidasti koko maan BKT:n kasvua
Uudenmaan BKT-osuus, % 2010-2015 Uusimaa hidasti talouskasvua 2000-2010 Uusimaa kiihdytti talouskasvua
5 Koko maan ja Uudenmaan perushintaisen BKT:n määrän kasvu, 2010-2015, % 4 3 Koko maa Uusimaa 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015-1 -2-3 -4 Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito -5
Koko maan ja neljän suurimman maakunnan perushintaisen BKT:n määrän kasvu, 2010-2015, % 6 Koko Uusi- Varsinais- Pirkan- Pohjoismaa maa Suomi maa Pohjanmaa 4 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015-2 -4 Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito -6
Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan osuus koko maan arvonlisäyksestä, % 2007-2015 Pirkanmaa kiihdytti talouskasvua 2008-2015 Pirkanmaa hidasti talouskasvua 2000-2007 Varsinais-Suomi kiihdytti talouskasvua 2007-2015 Varsinais-Suomi hidasti talouskasvua 2000-2007 Pohjois-Pohjanmaa kiihdytti talouskasvua 2007-2015 Pohjois-Pohjanmaa hidasti talouskasvua
Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan perushintaisen BKT:n määrän kasvu, 2010-2015, % 5 Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa 3 1 2010 2011 2012 2013 2014 2015-1 -3 Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito -5
BKT henkeä kohden, dollaria BKT, miljoonaa dollaria 65000 63000 Tukholma 125000 Tukholma 61000 115000 59000 Oslo 105000 57000 Kööpenhamina 55000 95000 53000 51000 49000 Helsinki Kööpenhamina 85000 75000 Helsinki Oslo 47000 45000 2008 2009 2010 2011 2012 65000 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: OECD, Metropolitan Database https://stats.oecd.org/index.aspx?datasetcode=cities#
Työllisyysaste, % Muuttujien tasot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia kansallisten määritelmien tasoihin 87 Tukholma 85 83 81 Oslo 79 Kööpenhamina 77 Helsinki 75 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: OECD, Metropolitan Database https://stats.oecd.org/index.aspx?datasetcode=cities#
Lopuksi TEM:n työnvälitystilaston mukaan 2010-luvulla Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutukuntien yhteenlaskettu työttömyys on kasvanut 53 %, kun muun Suomen työttömyys on kasvanut 21 %. 2010-luvulla kaikkien neljän seutukunnan avoimet työpaikat kasvaneet voimakkaasti. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2000-luvulla Maakunnista vain Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan työllisyysasteet alentuneet Jos neljän suurimman maakunnan työllisyysasteiden kehitys 2000-2016 olisi ollut sama kuin muun Suomen, olisi Suomen työllisyysaste ollut 2,6 %-yksikköä toteutunutta korkeampi 2016 Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan neljän suurimman maakunnan yhteenlaskettu BKT on ollut koko talouden BKT:n kasvua kiihdyttävää 2000-2009 on ollut koko talouden BKT:n kasvua hidastavaa 2009-2015
Liite 1: Keskeiset tilastolähteet Tilastokeskuksen kaksi tilastoa työllisyysasteen mittaamiseksi Työvoimatutkimus: Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan 15 74-vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Tutkimuksen tietosisältö perustuu EU:n asetukseen, ja tutkimuksen otokseen kuuluu joka kuukausi noin 12 000 henkilöä. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15 74-vuotiaan väestön toiminnasta työmarkkinoilla yhden viikon aikana. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Tutkimus antaa tuoreen ja kattavan kuvan työvoimasta ja työmarkkinoiden muutoksista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työllisyyden ja työttömyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja lukuja käytetään seurattaessa muutoksen trendiä. Tutkimus antaa tietoa myös työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina. Vuodesta 2003 alkaen on saatu osaotokselta tietoja myös kotitalouksien rakenteesta sekä kotitalouden kaikkien 15 74- vuotiaiden toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2008-02-19_tlu_001.html. Työssäkäyntitilasto: Työssäkäyntitilasto on rekistereihin perustuva kokonaistilasto, ei otostutkimus kuten työvoimatutkimus. Työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin. Tilasto perustuu noin 40 hallinnolliseen ja tilastolliseen aineistoon. Tärkeimmät tietolähteet ovat: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä, Verohallinnon rekisterit, Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot, Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekisterit eläkkeensaajista, Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteri, Tilastokeskuksen tutkintorekisteri, Tilastokeskuksen opiskelijarekisteri, Pääesikunnan varusmiesrekisteri, Lisäksi tehdään lomaketiedusteluja monitoimipaikkaisille yrityksille ja kuntien jäsenyhteisöille. http:// www.stat.fi/til/tyokay/
Tilastokeskuksen aluetilinpito Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus, jonka tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Tuotannon ja työllisyyden aluetilit kuvaavat Suomen aluetaloutta kansantalouden tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön sijaintipaikan mukaan. Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laadinnassa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) ohjeistusta. Aluetilinpidossa tuotanto eritellään tuotokseen, välituotekäyttöön, arvonlisäykseen sekä palkansaajakorvauksiin. Työllisyys jakaantuu yrittäjiin ja palkansaajiin. Näiden lisäksi lasketaan myös kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit alueittain. http:// www.stat.fi/til/altp/ Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto: Työ- ja elinkeinoministeriö laatii tilastoja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) asiakkaista: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien TE-toimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista sekä lisäksi työvoimapoliittisista palveluista, joilla työnhakijoiden työllistymistä pyritään edistämään. Suurin osa työnhakijoista on työttömiä, joiden on muun muassa työttömyysturvaa saadakseen ilmoittauduttava työnhakijoiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö tilastoi työttömyyttä kattavasti ja ilmoittaa kuukausittain työttömien työnhakijoiden lisäksi avoimien työpaikkojen ja eri palveluissa olevien lukumäärät lukuisilla eri luokituksilla ja muuttujilla. http://tem.fi/tyollisyyskatsaus-ja-tyonvalitystilasto Nordstat Pohjoismaisena yhteistyönä toteutetussa tietokannassa on perustilastoja aikasarjoina Pohjoismaiden suurimmista kaupungeista ja kaupunkiseuduista. Myös koko maan tilastot ovat mukana. Tietokannan rakentaminen aloitettiin vuonna 1990 kuudentoista Pohjoismaiden suurimman kaupungin yhteistyönä. Tavoitteena oli luoda kokonaisuus, jossa kaupungeista ja niiden seuduista koottaisiin keskeisiä keskenään vertailukelpoisia tietoja. Tietoja koottiin alkuvaiheessa ensisijaisesti kaupunkien omista tietovarannoista. Tietokantaa ylläpitää nykyisin Helsingin kaupunki. Pääkaupungit keräävät tiedot maansa suurista kaupungeista ja toimittavat ne Helsinkiin, missä ne päivitetään tietokannan kotisivulle. http://www.nordstat.org/ OECD:n Metropolitian database OECD:n Metropolitan database sisältää aineistoa 281 metropolialueesta, joiden asukusluku on yli 500 000 henkilöä 30 OECD-maasta. Tilaston tiedot perustuvat harmonisoituihin toiminnallisiin määritelmiin, jotka OECD on kehittänyt yhdessä EU:n komission kanssa.. https://stats.oecd.org/index.aspx?datasetcode=cities http://www.oecd-ilibrary.org/docserver/download/0412051e.pdf?expires=1488086313&id=id&accname=oid008667&checksum=caedf8db5e38def67ac629f88ae3161d
Liite 2: Liitetaulukot Koko maan ja neljän suurimman maakunnan väkiluku ja niiden osuudet Väkiluku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa 5 374 499 5 400 571 5 426 090 5 450 614 5 474 289 5 486 616 5 502 593 Uudenmaan maakunta 1 531 895 1 548 686 1 566 481 1 585 026 1 604 761 1 620 163 1 638 469 Uudenmaan osuus, 0,29 0,29 0,29 0,29 0,29 0,30 0,30 Varsinais-Suomen maakunta Varsinais-Suomen osuus 465 092 467 196 468 881 470 941 472 919 474 164 475 415 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 Pirkanmaan maakunta 489 159 492 641 496 558 500 104 503 575 506 098 509 279 Pirkanmaan osuus 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan osuus 398 325 401 177 403 934 406 466 408 649 410 039 411 099 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku
Koko maan ja neljän suurimman seutukunnan 15-74-v. väkiluku ja niiden osuudet Väkiluku vuoden lopussa 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 KOKO MAA 4 051 397 4 067 921 4 081 815 4 091 266 4 100 881 4 110 488 4 108 640 Helsingin seutukunta 1 091 346 1 104 047 1 117 063 1 129 131 1 141 762 1 153 474 1 163 951 Helsingin seutukunnan osuus, % 0,27 0,27 0,27 0,28 0,28 0,28 0,28 Oulun seutukunta 168 241 170 422 172 575 174 657 176 950 179 083 180 438 Oulun seutukunnan osuus, % 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 Tampereen seutukunta 284 878 287 283 290 030 292 626 295 355 297 747 299 916 Tampereen seutukunnan osuus, % 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 Turun seutukunta 237 488 239 412 241 304 243 159 244 489 246 244 247 377 Turun seutukunnan osuus, % 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku
Työttömät työnhakijat, koko maa ja neljä suurinta seutukuntaa, joulukuussa 2010 2016, henkilöä Koko maa (1) Helsinki (2) Turku (3) Tampere (4) Oulu (5) Suurimmat seutukunnat yhteensä (6)=(2)+(3)+(4)+(5) Muu Suomi (7)=(1)-(6) 2010 247 117 51 557 14 141 21 173 12 218 99 089 148 028 2011 237 335 49 362 14 267 19 644 12 321 95 594 141 741 2012 258 599 54 738 15 771 22 149 14 035 106 693 151 906 2013 296 435 67 268 18 022 25 953 16 091 127 334 169 101 2014 325 662 78 115 20 093 27 508 17 828 143 544 182 118 2015 343 278 86 271 21 294 29 367 18 275 155 207 188 071 2016 330 540 84 115 20 395 28 989 17 789 151 288 179 252 Muutos 2010-2016, % 83 423 34 % 32 558 63 % 6 254 44 % 7 816 37 % 5 571 46 % 52 199 53 % 31 224 21 % Lähde: TEM Neljän suurimman seutukunnan työttömyyden kasvu 52 199 ja muun Suomen 31 224 henkilöä. Neljän suurimman seutukunnan osuus koko 63 % koko maan työttömyyden kasvusta. 43 Neljän suurimman seutukunnan osuus 45 % koko maan väestöstä.
Helsingin, Turun ja Tampereen seutukunnissa alle 51-v. työttömyys noussut yli 50 % 2012:4-2016:4 Seutukunta Työttömät 2010 Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2012 Huhtikuu 2013 Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2015 Huhtikuu 2016 Huhtikuu Helsinki 53 867 49 342 49 221 60 450 71 894 82 972 86 741 76 % Turku 15 530 14 598 14 065 17 137 18 614 20 415 20 797 48 % Tampere 22 322 20 073 19 189 24 154 26 573 28 795 30 171 57 % Oulu 12 694 12 096 12 897 15 511 16 378 18 155 17 589 36 % Yli 50-v. tyött. Helsinki 18 738 18 152 18 427 21 320 24 615 28 210 30 644 66 % Turku 4 969 5 191 5 070 5 717 6 317 6 787 7 006 38 % Tampere 7 144 7 000 6 804 8 010 9 087 9 756 10 119 49 % Oulu 3 293 3 471 3 683 4 221 4 490 4 904 4 890 33 % Alle 51-v. työt. Helsinki 35 129 31 190 30 794 39 130 47 279 54 762 56 097 82 % Turku 10 561 9 407 8 995 11 420 12 297 13 628 13 791 53 % Tampere 15 178 13 073 12 385 16 144 17 486 19 039 20 052 62 % Oulu 9 401 8 625 9 214 11 290 11 888 13 251 12 699 38 % Lähde: TEM työnvälitystilasto Kasvu 2012:4-2016:4
Helsingin seutukunnassa pitkäaikaistyöttömyyden osuus kaksinkertaistunut 2010:4-2016:4 Seutukunta Työttömät 2010 Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2012 Huhtikuu 2013 Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2015 Huhtikuu 2016 Huhtikuu Helsinki 53 867 49 342 49 221 60 450 71 894 82 972 86 741 Turku 15 530 14 598 14 065 17 137 18 614 20 415 20 797 Tampere 22 322 20 073 19 189 24 154 26 573 28 795 30 171 Oulu 12 694 12 096 12 897 15 511 16 378 18 155 17 589 Pitkäaikaistyöttömät Helsinki 10 423 11 806 12 061 14 146 21 207 29 445 36 162 Turku 3 198 3 934 3 862 4 035 4 831 6 230 7 252 Tampere 5 394 5 979 5 599 8 284 9 608 8 853 11 209 Oulu 2 693 2 816 3 054 3 698 4 357 5 428 6 045 Pitkäaikaistyöttömien osuus Helsinki 0,19 0,24 0,25 0,23 0,29 0,35 0,42 Turku 0,21 0,27 0,27 0,24 0,26 0,31 0,35 Tampere 0,24 0,30 0,29 0,34 0,36 0,31 0,37 Oulu 0,21 0,23 0,24 0,24 0,27 0,30 0,34 Lähde: TEM työnvälitystilasto
Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutukunnissa avoimet työpaikat kasvaneet yli 75 % 2010:4-2016:4 Avoimet työpaikat Seutukunta 2010 Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2012 Huhtikuu 2013 Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2015 Huhtikuu 2016 Huhtikuu Kasvu 2010:4-2016:4 Helsinki 6 977 10 911 11 370 11 612 10 750 12 347 15 156 117 % Turku 1 310 1 921 1 888 1 860 1 899 1 979 2 309 76 % Tampere 1 737 2 527 2 837 2 521 2 150 3 131 3 221 85 % Oulu 1 144 1 426 1 785 1 413 1 922 1 752 2 154 88 % Lähde: TEM työnvälitystilasto
Pohjoismaiden (pl. Islanti) pääkaupunkien työllisyys, työikäinen väestö ja työllisyysaste* Työlliset 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kööpenhamina 261 717 263 585 269 546 274 255.... Helsinki 281 315 283 213 287 189 289 023 288 044 287 123 Oslo 300 818 310 497 315 092 321 669 329 653 327 539 Tukholma 401 763 417 762 429 098 440 418 448 868 457 294 Työikäinen väestö Kööpenhamina 389 231 397 543 403 620 410 854 418 659 426 694 Helsinki 413 711 415 261 417 730 421 182 424 645 428 004 Oslo 410 446 419 002 428 825 436 120 443 425 452 700 Tukholma 571 581 582 111 592 350 601 900 610 113 617 750 Työllisyysaste, % Kööpenhamina 67,2 66,3 66,8 66,7.... Helsinki 68,0 68,2 68,7 68,6 67,8 67,1 Oslo 73,3 74,1 73,5 73,8 74,3 72,3 Tukholma 70,3 71,8 72,4 73,2 73,6 74,0 * Huom. Nordstatin käyttämät muuttujien määritelmät saattavat poiketa yleisistä kansallisista käytännöistä Lähde: Nordstat
Työllisyysaste, koko maa ja maakunnat, % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2010-2016, %-yks. Koko maa 67,8 68,6 69,0 68,5 68,3 68,1 68,7 0,9 Uusimaa 73,2 73,9 73,7 73,0 72,6 72,3 72,8-0,4 Varsinais-Suomi 68,3 68,5 69,7 68,2 67,0 66,7 67,7-0,6 Satakunta 66,2 67,8 67,8 68,0 67,2 68,0 67,9 1,7 Kanta-Häme 67,5 68,9 70,2 68,5 70,7 69,5 68,7 1,2 Pirkanmaa 67,3 68,1 68,5 67,8 67,7 66,9 66,4-0,9 Päijät-Häme 66,0 65,3 67,4 65,4 63,5 66,4 69,1 3,1 Kymenlaakso 62,8 65,0 67,3 63,8 62,0 62,9 62,1-0,7 Etelä-Karjala 63,1 64,0 64,1 64,1 65,8 63,8 64,6 1,5 Etelä-Savo 63,8 65,2 65,2 65,8 65,2 64,6 64,8 1,0 Pohjois-Savo 63,7 63,6 65,4 67,1 67,2 65,6 67,0 3,3 Pohjois-Karjala 61,6 62,1 60,9 60,9 63,3 63,0 60,6-1,0 Keski-Suomi 63,9 64,6 63,9 62,8 64,7 63,0 64,8 0,9 Etelä-Pohjanmaa 66,8 68,5 69,3 69,3 70,9 70,2 70,2 3,4 Pohjanmaa 70,9 70,7 72,8 72,8 72,0 72,9 74,4 3,5 Keski-Pohjanmaa 67,4 69,4 69,8 72,1 68,8 72,5 73,1 5,7 Pohjois-Pohjanmaa 64,1 65,4 64,9 65,8 65,3 64,1 65,8 1,7 Kainuu 61,8 63,5 61,3 60,8 58,3 60,2 62,7 0,9 Lappi 60,7 61,9 62,1 62,4 62,5 65,0 65,3 4,6 Ahvenanmaa 78,0 78,5 80,7 78,7 81,7 81,8 81,8 3,8 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimua
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Työllisyysaste, koko maa ja maakunnat, % sekä muutos 2000-2016, %-yksikköä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2000-2016 Koko maa 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68,0 68,9 69,9 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0 68,5 68,3 68,1 68,7 1,8 Uusimaa 74,3 75,3 74,9 73,5 73,2 73,9 74,7 75,3 76,0 73,9 73,2 73,9 73,7 73,0 72,6 72,3 72,8-1,5 Varsinais-Suo. 69,6 69,5 70,2 69,5 67,9 70,8 72,3 72,3 72,8 70,2 68,3 68,5 69,7 68,2 67,0 66,7 67,7-1,9 Satakunta 64,6 64,7 65,2 65,9 64,6 66,2 66,8 68,8 70,7 67,9 66,2 67,8 67,8 68,0 67,2 68,0 67,9 3,3 Kanta-Häme 68,7 68,8 69,2 68,7 69,1 68,5 69,0 70,1 70,8 67,5 67,5 68,9 70,2 68,5 70,7 69,5 68,7 0,0 Pirkanmaa 67,5 68,0 67,8 66,1 67,9 68,1 68,2 71,1 69,9 67,5 67,3 68,1 68,5 67,8 67,7 66,9 66,4-1,1 Päijät-Häme 64,6 66,3 66,4 67,6 66,3 65,6 66,5 68,1 68,4 65,9 66,0 65,3 67,4 65,4 63,5 66,4 69,1 4,5 Kymenlaakso 62,1 63,9 65,1 64,5 64,5 66,1 64,4 65,9 67,0 65,3 62,8 65,0 67,3 63,8 62,0 62,9 62,1 0,0 Etelä-Karjala 63,3 64,5 61,7 63,3 63,5 63,5 65,1 66,0 67,4 64,3 63,1 64,0 64,1 64,1 65,8 63,8 64,6 1,3 Etelä-Savo 60,6 60,1 61,1 63,0 63,1 63,0 62,7 64,3 64,8 62,3 63,8 65,2 65,2 65,8 65,2 64,6 64,8 4,2 Pohjois-Savo 61,3 59,8 60,4 61,6 62,1 63,3 63,8 62,5 64,7 62,2 63,7 63,6 65,4 67,1 67,2 65,6 67,0 5,7 Pohjois-Karjala 57,2 58,6 58,6 57,4 57,4 60,0 62,6 60,3 60,9 58,9 61,6 62,1 60,9 60,9 63,3 63,0 60,6 3,4 Keski-Suomi 61,0 62,8 62,2 62,5 61,2 61,5 64,5 66,1 65,6 64,2 63,9 64,6 63,9 62,8 64,7 63,0 64,8 3,8 Etelä-pohjanm 64,2 64,8 65,1 65,8 66,1 66,8 68,4 69,6 70,0 67,5 66,8 68,5 69,3 69,3 70,9 70,2 70,2 6,0 Pohjanmaa 68,7 70,5 70,1 68,9 69,6 70,5 71,6 74,2 74,5 71,9 70,9 70,7 72,8 72,8 72,0 72,9 74,4 5,7 Keski-Pohjam. 62,7 65,7 68,1 66,7 67,4 68,2 68,2 67,9 71,3 67,8 67,4 69,4 69,8 72,1 68,8 72,5 73,1 10,4 Pohjois-Pohjn. 63,3 63,7 63,4 64,5 64,2 65,1 65,2 67,2 67,7 65,0 64,1 65,4 64,9 65,8 65,3 64,1 65,8 2,5 Kainuu 54,6 56,5 56,1 55,3 54,3 56,9 58,0 59,3 61,9 62,2 61,8 63,5 61,3 60,8 58,3 60,2 62,7 8,1 Lappi 57,2 57,8 58,2 57,9 60,2 58,1 59,9 59,9 62,3 60,5 60,7 61,9 62,1 62,4 62,5 65,0 65,3 8,1 Ahvenanmaa 80,4 79,6 77,6 78,5 76,0 77,0 77,2 79,5 82,5 77,9 78,0 78,5 80,7 78,7 81,7 81,8 81,8 1,4
Neljän suurimman alueen työllisyysaste, jos se olisi kehittynyt samoin kuin muun Suomen Kahden seuraavan dian laskelmat: 1. Mitkä olisivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan työllisyysasteet olleet 2016, jos niiden muutos 2010-2016 olisi sama kuin muussa Suomessa 2. Mitkä olisivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan työllisyysasteet olleet 2016, jos niiden muutos 2000-2016 olisi sama kuin muussa Suomessa 1. Muun Suomen (pl. neljä suurinta maakuntaa) työllisyysaste nousi 2,1 %-yks. 2010-2016 2. Muun Suomen (pl. neljä suurinta maakuntaa) työllisyysaste nousi 4 %-yks. 2000-2016 1. tapauksessa Suomen 2016 työllisyysaste olisi ollut 69,7 eli 1 %-yks. toteutunutta korkeampi 2. tapauksessa Suomen 2016 työllisyysaste olisi ollut 71,3 eli 2,6 %-yks. toteutunutta korkeampi
Työll. 1000 henk. (1) Työllis yysaste, % (2) Työikäis et 1 000 henk. (3) Työllisyysaste 2016, jos sama 2010-2016 muutos kuin Muun Suomen (4) Työllisyys, jos työllisyysasteen muutos sama 2010-2016 kuin Muun Suomen (5)=(4)x(3) Työllisyyden potentiaali - toteutunut työllisyys (6)=(5)-(1) 2010 (0) Koko maa 2 447 67,8 3 609 (1) Uusimaa 783 73,2 1 070 (2) Varsinais-Suomi 213 68,3 312 (3) Pirkanmaa 220 67,3 327 (4) Pohjois-Pohjanmaa 166 64,1 259 (5)=(1)+(2)+(3)+(4) 1 382 70,2 1 968 (6)= (0)-(5) Muu Suomi 1 065 64,9 1 641 2016 (7) Koko maa 2 448 68,7 3 563 69,7 2483 35 (8) Uusimaa 808 72,8 1 110 75,3 828 20 (9) Varsinais-Suomi 209 67,7 309 70,4 213 4 (10) Pirkanmaa 219 66,4 330 69,4 229 10 (11) Pohjois-Pohjanmaa 172 65,8 261 66,2 173 1 (12) = (8)+(9)+(10)+(11) 1 408 70,0 2 010 72,1 (13)=(7) (12) Muu Suomi 1 040 67,0 1 553 67,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
2000 Työlliset, 1000 henkeä (1) Työllisyysaste, % (2) Työikäiset 1 000 Henkeä (0) Koko maa 2 335 66,9 3 490 (1) Uusimaa 723 74,3 973 (2) Varsinais-Suomi 209 69,6 300 (3) Pirkanmaa 204 67,5 302 (4) Pohjois-Pohjanmaa 153 63,3 242 (5)=(1)+(2)+(3)+(4) 1 289 70,9 1 817 (6)= (0)-(5) Muu Suomi 1 046 62,5 1 673 2016 (3) Työllisyysaste 2016, jos sama 2000-2016 muutos kuin Muun Suomen (4) Työllisyys, jos työllisyysasteen muutos sama 2000-2016 kuin Muun Suomen (5)=(4)x(3) (7) Koko maa 2 448 68,7 3 563 71,3 2539 91 (8) Uusimaa 808 72,8 1 110 78,3 861 53 (9) Varsinais-Suomi 209 67,7 309 73,6 227 18 (10) Pirkanmaa 219 66,4 330 71,5 236 17 (11) Pohjois-Pohjanmaa 172 65,8 261 67,3 175 3 (12) = (8)+(9)+(10)+(11) 1 408 70,4 2 000 75,0 1499 91 (13) = (7) (12) Muu Suomi 1 040 66,5 1563 Työllisyyden potentiaali - toteutunut työllisyys (6)=(5)-(1) Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Arvonlisäys perushintaan ja keskiväkiluku 2000-2015, miljoonaa euroa ja henkilöä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Arvonlisäys käypiin hintoihin Koko maa 119 200,0127 111,0 130 021,0 132 243,0 138 752,0 143 621,0 150 475,0 163 654,0 170 386,0 158 348,0 163 620,0 170 454,0 172 417,0 175 002,0 176 877,0 180 358,0 Arvo edellisen vuoden hinnoin 117 408,0122 453,0 128 794,0 131 557,0 137 281,0 142 365,0 149 155,0 159 346,0 165 070,0 155 347,0 163 165,0 166 820,0 167 149,0 170 885,0 173 677,0 177 121,0 Uusimaa 43 950,9 47 358,6 47 755,1 48 001,9 50 530,2 52 575,9 55 883,4 61 113,0 64 026,0 61 226,8 63 408,5 64 398,6 64 752,2 66 894,1 67 553,8 69 692,7 Arvo edellisen vuoden hinnoin 43 579,2 45 841,4 46 974,5 47 643,0 49 863,3 52 184,9 55 164,1 59 889,5 62 596,2 59 735,5 63 499,3 63 262,1 62 458,3 65 659,9 66 323,3 68 081,4 Varsinais-Suomi 10 180,3 10 464,2 11 662,4 11 447,3 12 131,5 12 434,9 13 094,6 14 462,1 14 754,2 13 439,5 12 777,4 13 627,7 13 657,5 13 734,6 13 958,0 14 160,2 Arvo edellisen vuoden hinnoin 10 232,4 10 076,9 11 503,5 11 399,6 11 955,2 12 388,7 13 079,2 14 145,8 14 538,6 13 291,7 12 861,0 13 373,2 13 129,9 13 371,1 13 736,4 13 945,8 Pirkanmaa 9 829,4 10 920,7 11 276,4 11 587,6 12 217,6 12 779,5 13 133,7 14 548,0 15 248,5 13 636,4 14 180,8 15 244,2 15 063,6 15 009,1 14 931,9 15 255,2 Arvo edellisen vuoden hinnoin 9 754,4 10 590,1 11 205,7 11 625,7 12 142,2 12 736,1 13 138,2 14 256,0 14 971,7 13 349,9 14 144,9 14 967,5 14 633,4 14 554,4 14 650,5 15 004,3 Pohjois-Pohjanmaa 7 695,0 7 701,1 8 729,0 9 213,4 9 712,2 9 972,3 9 980,4 11 036,7 11 493,0 10 138,3 10 615,4 10 817,9 11 005,5 11 151,3 11 068,4 10 957,5 Arvo edellisen vuoden hinnoin 7 674,9 7 496,7 8 669,0 9 301,9 9 702,8 9 969,4 9 985,3 10 768,5 11 252,6 10 183,2 10 652,6 10 478,9 10 753,8 10 905,7 10 877,3 10 842,6 Keskiväkiluku (henkeä) Koko maa Uusimaa 5 176 208,5 1 386 955,5 5 188 008,0 1 401 362,0 5 200 598,0 1 414 231,5 5 213 013,5 1 424 903,5 5 228 171,5 1 434 634,5 5 246 095,5 1 445 741,5 5 266 267,5 1 459 768,0 Varsinais-Suomi 446 322,5 448 198,0 450 130,5 451 706,0 453 094,5 454 664,5 456 686,5 458 512,0 460 206,0 462 045,5 464 048,5 466 200,0 468 076,5 469 908,0 471 802,5 473 524,0 5 288 719,5 1 475 586,0 5 313 399,0 1 492 615,0 5 338 870,5 1 509 611,5 5 363 351,5 1 524 925,5 5 388 271,5 1 540 683,5 5 413 970,5 1 557 946,5 5 438 972,0 1 576 154,0 5 461 511,5 1 594 430,5 5 479 530,5 1 611 824,5 Pirkanmaa 449 564,5 452 788,5 456 196,4 459 423,9 463 119,5 467 185,8 471 339,5 475 710,5 479 965,0 483 852,5 487 449,0 490 964,5 494 652,5 498 367,0 501 774,0 504 748,0 Pohjois-Pohjanmaa 371 233,0 373 910,5 376 113,5 377 974,0 380 347,5 383 300,0 386 064,0 388 679,0 391 345,0 394 081,0 396 922,5 399 768,0 402 560,5 405 200,0 407 508,0 409 295,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito.
BKT-osuudet, 2000-2015, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Uusimaa 36,87 37,26 36,73 36,30 36,42 36,61 37,14 37,34 37,58 38,67 38,75 37,78 37,56 38,22 38,19 38,64 Varsinais-Suomi 8,54 8,23 8,97 8,66 8,74 8,66 8,70 8,84 8,66 8,49 7,81 7,99 7,92 7,85 7,89 7,85 Pirkanmaa 8,25 8,59 8,67 8,76 8,81 8,90 8,73 8,89 8,95 8,61 8,67 8,94 8,74 8,58 8,44 8,46 Pohjois- Pohjanmaa 6,46 6,06 6,71 6,97 7,00 6,94 6,63 6,74 6,75 6,40 6,49 6,35 6,38 6,37 6,26 6,08 Yhteensä 60,12 60,14 61,08 60,69 60,97 61,11 61,20 61,81 61,94 62,17 61,72 61,06 60,60 61,02 60,78 61,03 Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito.