Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Samankaltaiset tiedostot
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Musta hiili arktisella alueella

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilman epäpuhtauksien leviämisen mallinnus

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

FMI dispersion modelling systems. Air Quality Research

Utön merentutkimusasema

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Ilmaston ja sen muutoksen

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Luento Kyösti Ryynänen

Reason for Major Climate Changes

Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa. Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

SMEAR Kuopio. Ari Leskinen IL / TUT / KUO

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Suomen Ilmastopaneeli Raportti

ILMASTONMUUTOS; VIHER- HÖMPPÄÄ VAI TIETEEN VIIMEISIN SANA? Pääjohtaja Petteri Taalas

Betonitutkimusseminaari 2016 Sementtiä korvaavat aineet; mahdollisuudet ja rajoitteet. TkT Anna Kronlöf, VTT Expert services Oy

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Poltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment

Kokonaisvaltainen kansainvälinen järjestelmä hiilinielujen ja muiden ilmastovasteiden todentamiseen

Avoin tieto - avain korkeatasoiseen kansainväliseen tutkimukseen. Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan Laitos

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Integrating full climate change impacts balances and management

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Näkökulmia ympäristödatan käsittelyyn

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Thin Films Technology. Lecture 3: Physical Vapor Deposition PVD. Jari Koskinen. Aalto University. Page 1

Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Maapallon energiavarat

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Topi Rönkkö Aerosol Physics, Faculty of Natural Sciences, Tampere University of Technology

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen

Johanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki, Janne Hakkarainen, Seppo Hassinen Ilmatieteen laitos

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Pro gradu -tutkielma Meteorologia ILMAKEHÄN PIENHIUKKASPITOISUUDEN JA SÄTEILYVAIKUTUKSEN RIIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA AMAZONILLA. Kerttu Kouki 6.5.

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Transkriptio:

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM ja Glomap Tutkimuksia ja tuloksia Yhteenveto 2

Johdanto: aerosolien vaikutus ilmastoon Suora vaikutus: hiukkaset heijastavat (ja absorboivat) säteilyä 1. Epäsuora vaikutus: Enemmän pilvipisaroita -> suurempi heijastuskyky 2. Epäsuora vaikutus: vähemmän sadetta -> pilvien pidempi elinaika 3. Muutoksia pilvien dynamiikassa Ihmisperäisten aerosolihiukkasten vaikutus ilmastoon IPCC:n uusimman raportin mukaan: Suora vaikutus: 0,1 0,9 Wm -2 1. Epäsuora: 0,3 1,8 Wm -2 vrt. CO2:n säteilypakote +1,66 Wm -2 3

Käytetyt mallit Globaalit mallit TOMCAT- GLOMAP ECHAM5 M7 SALSA 4

HAM ja M7 ECHAM:n standardiaerosolimalli Sisältää 7 lognormaalia moodia Hiukkasten koostumus Sulfaatista Merisuola Mineraalipöly Mustahiili Orgaaninen hiili 5

N, m N SALSA 3 nm 50 nm 700 nm 10 um d p Subrange 1 Subrange 2 Subrange 3 SU, OC SU, OC, BC, DU, SS SS Soluble Kokkola et al., 2008 SU, OC, BC, DU Kalvo: Tommi Bergman DU DU, WS Insoluble Insoluble, soluble coating

N, m N SALSA SALSA toimii seuraavissa malleissa: -ECHAM5 -MATCH (SMHI:n ilmanlaatumalli) -UCLA-LES (pilviskaalan malli) 3 nm 50 nm 700 nm 10 um d p Subrange 1 Subrange 2 Subrange 3 Kokkola et al., 2008 SU, OC SU, OC, BC, DU, SS SS Soluble SU, OC, BC, DU Kalvo: Tommi Bergman DU DU, WS Insoluble Insoluble, soluble coating

TOMCAT 3D offline CTM forced by ECMWF winds convective transport convective and resolved rain GLOMAP aerosol size spectrum (~ 1 nm 24 um) 2-moment (N and m) sectional scheme (moving centre method) Sources Microphysics Removal Emissions Anthrop. + volcanic SO 2 DMS from wind stress and DMS sea surface concentration Sea salt and mineral dust generation functions BC and OC from fuel and biomass burning Sulphur chemistry 8 sulphur species, 8 sulphur reactions Aqueous phase chemistry Oxidants: full chemistry run Nucleation and condensation Binary H2SO4/H2O nucleation Condensation growth Coagulation Fast semi-implicit numerical solution Hygroscopic growth Equilibrium size given by Kohler equation Dry deposition Dry deposition of aerosol Clouds Prognostic convective and frontal rain In-cloud and below-cloud aerosol/gas scavenging Cloud processing in diagnosed low-level clouds

Aerosolien vaikutus ilmastoon GLOMAP:issa Pilvien ominaisuudet Aerosolihiukkaset Säteily Ilmasto

Aerosolien ja ilmaston vuorovaikutus ECHAM-HAM:ssa Pilvien ominaisuudet Aerosolihiukkaset Aerosolien ja pilvien vuorovaikutus Säteily Ilmasto Aerosolien suora vaikutus

Tutkimuksia ja tuloksia 11

Maapallon viilentäminen merisuolalla Partanen et al., 2012 12

Muutos pilvipisarapitoisuudessa N. Pacific ΔCDNC = 74% CDNC = 194 #/cm 3 Lasketut pilvipisarapitoisuudet aikaisempia oletuksia alhaisempia S. Pacific ΔCDNC = 80% CDNC = 236 #/cm 3 S. Atlantic ΔCDNC = 75% CDNC = 286 #/cm 3 Toisaalta pilvipisarapitoisuudet ja niiden suhteelliset muutokset injkektioliden seurauksena ovat korkeampia kuin GLOMAP-simulaatioista saadut [Korhonen et al., 2010] Partanen et al., 2012

Suora ja epäsuora vaikutus Suora vaikutus: 0.1 Wm 2 IEpäsuora vaikutus 0.7 Wm 2 Epäsuora vaikutus melkein 90% kokonaisvaikutuksesta Globaali keskiarvo kokonaisvaikutuksesta 0.8 Wm 2 Tulos samaa luokkaa yhden aikaisemman ilmastomallitutkimuksen kanssa Huomaa eri skaalat! Partanen et al., 2012

Kasvaneet tuulen nopeudet ja aerosolihiukkaset Eteläisen pallonpuoliskon tuulen nopeudet ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä Suurempi pilvien heijastuskyky Ilmaston lämpene minen 1. Kasvaneet tuulen nopeudet Merisuolahiukkaset muodostavat negatiivisen palautekytkennän Enemmän pilvipisaroita Kasvaneet merisuolapäästöt Korhonen et al., 2010 15

Yhteenveto Aerosolihiukkasten epäsuoran vaikutuksen mallintaminen sisältää edelleen suuria epävarmuuksia Kuopion yksikössä aerosolien globaalien vaikutusten mallintamiseen käytetään ECHAM-HAM:ia ja GLOMAP:ia 16