SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Helena Korpinen 8.12.2015 VALTIONEUVOSTON ASETUS GEENITEKNIIKKALAIN MUKAISTEN SUORITTEI- DEN MAKSULLISUUDESTA 1 Nykytila ja ehdotetut muutokset Voimassa oleva valtioneuvoston asetus geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta (1158/2009) on annettu 20 päivänä joulukuuta 2012 ja tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Asetus on määräaikainen ja sen voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 2015. Asetuksessa säädetään geenitekniikkalain (377/1995) 35 :n 1 momentin nojalla, minkä suuruisia maksuja geenitekniikkalain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan periä ja miten kyseisten maksujen laskuttaminen eri viranomaisten kesken jakautuu. Maksujen suuruus on määritelty ottaen huomioon valtion maksuperustelain (150/1992), jäljempänä maksuperustelaki, säännökset suoritteiden kustannusvastaavuudesta. Geenitekniikan lautakunnan omakustannusarvo ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä on noin 95 %. Valvontaviranomaisilta saatujen laskelmien mukaan omakustannusarvo tarkastusmaksujen osalta on noin 11 82 %. Maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen terveyden- ja sairaanhoitoon, muihin sosiaalisiin tarkoituksiin, oikeudenhoitoon, ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä on perusteltua syytä. Erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Erityisestä syystä maksu, joka muuten määrättäisiin suoritteen omakustannusarvoa vastaavaksi, saadaan määrätä tätä korkeammaksi. Geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksut ovat omakustannusarvoa alempia, mikä on perusteltavissa maksuperustelain 6 :n 3 momentin nojalla kohtuullisuudella toiminnanharjoittajan kannalta. Suurin osa geenitekniikan alan toiminnanharjoittajista on perustutkimusta tekeviä tutkimusryhmiä yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa. Geenitekniikkalain mukaiset suljetun käytön ilmoitukset on useimmiten organisoitu tutkimusryhmäkohtaisesti tehtäväksi, joten yhteen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen saattaa kohdistua kymmenien tai jopa satojen ilmoitusten käsittelymaksut. Kustannukset eivät myöskään ole kertaluonteisia, sillä tutkimusryhmä joutuu usein tekemään uuden suljetun käytön ilmoituksen toimitilojen muuttuessa tai kun käyttöön otetaan uusia muuntogeenisiä organismeja tai uutta geenimateriaalia. Vastaavasti myös tarkastusmaksut kohdentuvat kuhunkin yksittäiseen toiminnanharjoittajaan. Tieteellinen tutkimus voitaisiin rinnastaa maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuihin syihin.
2 Asetuksessa määritellyt tarkastusmaksut alittavat huomattavasti kustannusvastaavuuden. Tästä syystä, vaikkakin alhaiset maksut ovat sinänsä perusteltavissa maksuperustelain 6 :n 3 momentin nojalla, asetuksessa esitetään tehtäväksi maltillinen tarkastus kirjalliseen tarkastukseen. Kirjallisesta tarkastuksesta perittävää kiinteää hintaa esitetään korotettavaksi 150 eurosta 170 euroon. Asetus on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016, ja se olisi määräaikaisena voimassa vuoden 2018 loppuun asti. 2 Esityksen vaikutukset Geenitekniikkalain mukaisten maksujen laskuttaminen jakautuu eri viranomaisten kesken siten, että geenitekniikan lautakunta perii maksut geenitekniikkalain 14 ja 14 a :n mukaisten muuntogeenisten organismien käyttöön tarkoitettujen tilaa ja toiminnan aloittamista koskevien ilmoitusten käsittelystä (ns. suljettu käyttö), 14 b :n mukaisten muuntogeenisten organismien käyttöön tarkoitettujen toiminnan aloittamista koskevien hakemusten käsittelystä (ns. suljettu käyttö). Lisäksi geenitekniikan lautakunta perii maksut geenitekniikkalain 17 :n (ns. kenttäkoe) ja 20 :n (ns. tuotehyväksyntä) mukaisten hakemusten käsittelystä. Valvontaviranomaiset perivät maksut omalla toimialallaan tekemästään muuntogeenisten organismien käytön valvonnasta. Geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla geenitekniikan lautakunnan laskuttama, valtiolle syntynyt tulokertymä on vuositasolla ollut noin 9 000 26 370 euron suuruinen. Vuonna 2013 kertymä oli 26 370 euroa ja vuonna 2014 vastaavasti 13 500 euroa. Vuoden 2015 kertymä on ollut tähän mennessä noin 9 000 euroa. Ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn osallistuvat lautakunnan nimeämät ministeriön ulkopuoliset neljä esittelijää sekä lautakunnan sihteeristö: pääsihteeri, ylitarkastaja ja osastosihteeri ja tarvittaessa geenitekniikanlautakunta (kirjallista lupapäätöstä edellyttävät tapaukset). Ilmoitusten ja hakemustenkäsittelymaksujen kustannusvastaavuus on noin 95 prosenttia. Valvontaviranomaisista tarkastuksia suorittaa eniten Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, jäljempänä Valvira, jonka tulokertymä geenitekniikan tarkastustoiminnasta on vuonna 2014 ollut noin 8 500 euroa. Kuluneelta vuodelta on laskutettu kahdesta suoritteesta. Suomen ympäristökeskuksen, jäljempänä SYKE, ja Elintarviketurvallisuusviraston, jäljempänä Evira, tekemien, niin sanotun avoimen käytön tarkastusten määrä on hyvin vähäinen (vuosittain 1 2 tarkastusta). Vuosina 2013 2014 Valviran tekemien tarkastusten kustannusvastaavuus on ollut noin 11 %, SYKEn 82 % ja Eviran 54 %. Valvontamaksujen kustannusvastaavuus jää 11 82 % välille eli maksut jäävät huomattavasti alle omakustannusarvon. Asetuksella ei katsota olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ottaen huomioon asetuksen perusteella syntyvä suhteellisen pieni kokonaiskertymä geenitekniikan lautakunnalle ja valvontaviranomaisille.
3 3 Valmistelu Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot geenitekniikan lautakunnassa edustettuina olevilta ministeriöiltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, ympäristöministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sekä Helsingin yliopistolta, Aaltoyliopistolta, Itä-Suomen yliopistolta, Jyväskylän yliopistolta, Oulun yliopistolta, Tampereen yliopistolta, Turun yliopistolta, Åbo Akademilta. Lisäksi lausuntoa on pyydetty geenitekniikkalain valvonnasta vastaavilta viranomaisilta, Valviralta, SY- KEltä ja Eviralta, sekä valtiovarainministeriöltä, Suomen Akatemialta sekä Suomen Bioteollisuus ry:ltä. Lausuntoja saatiin yhteensä seitsemän kappaletta. Valvontaviranomaiset ovat lausunnoissaan kiinnittäneet huomiota tuntiveloituksen todellisuutta alhaisempaan tasoon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan alhaista tarkastusmaksujen kustannusvastaavuutta voidaan perustella maksuperustelain 6 :n 3 momentin nojalla. Asetuksen voimassaoloaika on kuitenkin syytä rajata kolmeen vuoteen, jotta suoritteiden maksujen tarkoituksenmukaisuutta kustannusvastaavuuden ja maksujen suorittajien toiminnan näkökulmista voidaan arvioida riittävän usein. Valtiovarainministeriö katsoo, että maksujen tasoa arvioitaessa tulee ottaa huomioon edellytykset toteuttaa nykyistä täydellisempi kustannusvastaavuus. Suomen Bioteollisuus ry korostaa lausunnossaan, että pienelle toiminnanharjoittajalle pienetkin korotukset voivat olla merkittäviä, joten korotusten tulisi pysyä maltillisina. 4 Yksityiskohtaiset perustelut Soveltamisala (1 ) Asetusta sovellettaisiin geenitekniikkalain (377/1995) mukaisista ilmoituksista ja hakemuksista perittäviin käsittelymaksuihin sekä lain mukaiseen valvontaan kuuluvista tarkastuksista ja tutkimuksista perittäviin maksuihin. Ilmoitusten ja hakemusten käsittelymaksut (2 :n 1 momentin 1 4 kohta, uusi 2 :n 2 momentti ja 3 :n 1 momentin 1 ja 2 kohta) Geenitekniikan lautakunnalle toimitettujen ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä perittäisiin edelleen suoriteryhmittäin kiinteä maksu. Muuntogeenisten organismien käyttöön suljetussa tilassa liittyvistä suoritteista toiminnanharjoittajalta perittävät maksut pysyisivät ennallaan. Nykyisen geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (853/2012) vahvistetut omakustannusarvoon perustuvat ilmoitusten ja hakemusten maksut ovat olleet voimassa vuosina 2013 2015. Nykyisiin maksuihin ehdotetaan tehtäväksi maltillinen noin viiden prosentin korotusta, jonka jälkeen ne vastaisivat varsin hyvin maksujen omakustannusarvoa. Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 :n 2 momentti, jonka mukaan, jos toiminnanharjoittaja tekee samanaikaisesti sekä geenitekniikkalain 14 :ssä että 14 a :ssä tarkoitetun ilmoituksen, peritään maksu ainoastaan jälkimmäisestä. Samaa periaatetta sovellettaisiin, kun toiminnanharjoittaja pyytää geenitekniikkalain 14 a :ssä tarkoi-
4 tetusta ilmoituksesta kirjallisen päätöksen, jolloin perittäisiin maksu ainoastaan jälkimmäisestä. Geenitekniikkalain 6 :ssä luetellut asiantuntijaviranomaiset ja -laitokset antaisivat ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät asiantuntijalausunnot virkatyönä kuten tähänkin asti. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että tavanomaiseen virkatyöhön liittyvästä lausuntojen antamisesta ei ole perusteltua veloittaa toiminnanharjoittajilta ilmoitus- ja hakemusmaksujen lisäksi erikseen lausuntomaksua. Koska pyydettävien asiantuntijalausuntojen määrä vaihtelee tapauskohtaisesti, ei toiminnanharjoittajaa katsota myöskään voitavan velvoittaa varautumaan ennalta määrittelemättömiin, lausuntojen lukumäärästä riippuviin sivukustannuksiin ilmoituksen tai hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastuksista perittävät maksut (2 :n 1 momentin 5 kohta ja 2 ja 3 momentti sekä 3 :n 1 momentin 3 kohta ja 2 ja 3 momentti) Valvontaviranomaisten geenitekniikkalain nojalla suorittamaan tarkastuskäyntiin perustuvaan valvontaan liittyvistä tarkastuksista perittäisiin maksu kiinteän tuntiveloituksen mukaisesti. Maksu määräytyisi tarkastukseen käytetyn tuntimäärän perusteella. Ehdotetun tuntiveloituksen suuruus perustuisi laskelmiin asiantuntijatyön keskimääräisestä tuntihinnasta, jossa viitepalkkaluokkana on kokeneen ylitarkastajan virka 85 euron tuntihinnalla. Tarkastuskäyntiin perustuvaan tarkastukseen käytettävään tuntimäärään sisältyy tarkastuksen valmisteluun käytetty aika, tarkastuskäyntiin käytetty aika sekä tarkastuspöytäkirjan laatimiseen käytetty aika kuitenkin siten, että valmisteluun ja tarkastuspöytäkirjan laatimiseen käytettävä laskutettava aika voisivat kumpikin erikseen olla enintään kolme tuntia. Tarkastuksen alkaminen ja päättyminen määritellään geenitekniikkalain mukaisesta tarkastusmenettelystä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (198/2007). Tarkastukseen käytettävään tuntimäärään ei sisältyisi tarkastajan matkoihin käyttämä aika eivätkä matkakustannukset siksi, että kaikki toiminnanharjoittajat tulisivat maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta tasapuolisesti kohdelluiksi. Näin määriteltynä kiinteä tuntihinta (85 euroa) alittaisi huomattavasti maksuperustelain 6 :ssä tarkoitetun omakustannusarvon. Geenitekniikkalain 28 :n mukaan geenitekniikan lautakunnalla tai valvontaviranomaisella on oikeus maksua suorittamatta tehdä tai teettää tarvittavat mittaukset tai tutkimukset ja saada muuntogeenisten organismien terveys- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi tarpeelliset, kohtuullisen suuruiset näytteet. Valvontaviranomaisten tarkastusten mahdollisesti edellyttämistä geenitekniikkalain 28 :ssä tarkoitetuista mittauksista ja tutkimuksista sekä niihin sisältyvästä näytteenotosta perittäisiin kyseisten suoritteiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset täysimääräisinä. Kirjalliseen menettelyyn perustuvasta tarkastuksesta perittävää kiinteää maksua korotettaisiin 150 eurosta 170 euroon. Summa perustuisi laskennalliseen kahden tunnin työmäärään, joka kirjallisen tarkastuksen suorittamisesta aiheutuisi. Kirjallisena tar-
5 kastuksena ei kuitenkaan saisi veloittaa pelkästään geenitekniikkalain mukaisesta tarkastusmenettelystä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 9 :ssä säädetystä rekisteritietojen tarkastamisesta ja päivittämisestä, joka tulisi tehdä virkatyönä. Maksujen laskuttaminen ja perimättä jättäminen (4 6 ) Asetuksen 4 :ssä säädetään ilmoitusten ja hakemusten käsittelymaksujen laskuttamisesta. Asetuksen 5 :ssä säädetään tarkastuksiin liittyvistä maksujen laskuttamisesta ja 6 :ssä maksun perimättä jättämisestä. Ilmoituksista, hakemuksista ja tarkastuksista asetuksessa määriteltyjä maksuja laskuttavat tahot olisivat ehdotetuissa 4 ja 5 :ssä informatiivisuuden vuoksi kirjoitettu auki siten, että laskuttavana tahona olisi toimenpiteet suorittava viranomainen. Maksuista voitaisiin poiketa ja jättää ne perimättä siten kuin geenitekniikkalain 35 :n 2 momentissa säädetään. Asiakirjan antamisesta ja tiedon esille hakemisesta perittävät maksut (7 ) Pykälässä viitattaisiin asiakirjan antamisesta ja tiedon esille hakemisesta perittävien maksujen osalta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :ään. Geenitekniikan lautakunta sekä kukin valvontaviranomainen osaltaan päättäisi maksuista noudattaen, mitä mainitussa pykälässä säädetään. 5 Voimaantulo Tämä asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016 ja sen ehdotetaan olevan voimassa 31 päivään joulukuuta 2018.