19.1.2015 2 9 -O1' 2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna hameenlinna.hao@oikeus.fi SAAPUNUT' 20. 01. 2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kunnallisvalitus Asia Heinolan kaupunginhallituksen päätös 15.12.2014, kh 453 : Matti Sepän oikaisuvaatimus / Ruotsalaisella sijaitsevien kaupungin omistamien vuokrapalstojen olemassa olevien sopimusten jatkaminen Ruotsalaisella sijaitsevien kaupungin omistamien vuokrapalstojen vuokraarvojen ja sopimuskäytännön määrittely, kh 27.10.2014 385 Valittaja ja prosessiosoite: Matti Seppä, kiinteistöinsinööri Savontie 13 A 1, 18100 Heinola matti.seppa@pp.phnet.fi 040 8218651 Vaatimus: Kaupunginhallituksen päätös on kumottava. Heinolan kaupungin on korvattava tästä asiasta minulle aiheutuneet oikeudenkäyntikuessa päätöksen antamisesta. Perustelut: Kaupunginhallituksen päätös menee hallituksen toimivallan ulkopuolelle ja on johtosäännön ja kaupunginvaltuuston voimassa olevien päätösten vastainen. Kaupunginhallituksen päätös johtaa maankäyttö- ja rakennuslain vastaiseen maankäyttöön ja rakentamiseen ja on lisäksi syrjivä Kaupunginhallituksen päätös on tehty lainvoimaa vailla olevan kaupunginvaltuuston päätöksen 15.9.2014 81 perusteella (01519/14/2299): "Ruotsalaisella sijaitsevien kaupungin omistamien vuokrapalstojen vuokraarvojen ja sopimuskäytännön määrittely." Tähän asiaan liittyy valtuutettu Risto Turusen (kv:n puheenjohtajana) esteellisyys. Risto Turunen ole reagoinut asiaan mitenkään.
1. Kaupunginhallituksen päätös on syrjivä (P16 ) Oikaisuvaatimuksessani 14.11.2014 olen seikkaperäisesti perustellut kaupunginhallituksen päätöksen 27.10.2014 385 kumoamista. Oikaisuvaatimus liitteenä. Kaupunginhallitus katsoo toimivaltansa tulevan johtosäännöistä ja kaupunginvaltuuston "periaatepäätöksestä" 15.9.2014 81. Periaatepäätöksestä on vireillä valitus hallinto-oikeudessa (dnro 02389 / 14/2299). Kaupunginhallitus, antaessaan omalta osaltaan vastinetta valitukseni johdosta kaupunginvaltuusto ei tehnyt päätöstä vuokrapalstoista (kh 27.10.2014 389)., lausuu, että Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin juuri edellä mainitun valtuuston päätöksen perusteella, että sillä, ja alemmillakin viranomaisilla, on oikeus laatia uudet vuokrasopimukset sekä määrätä vuokra, tässä tapauksessa vastoin voimassa olevaa valtuuston päätöstä vain 4 %:ksi pääoma-arvosta. Kaupunginhallitus katsoo, että sillä on oikeus antaa 20 %:n alennus vuokrista. Käypien hintojen mukaisesta arvosta alennus on ainakin 100.000 euroa vuositasolla. Jatkuvana tulonmenetyksenä alennus on noin 5 miljoonaa euroa. Neljän prosentin vuokrahinta syrjii nykyisiä kaupungin vuokramiehiä. Tällainen päätös ei ole edes kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluva (PL 6 ) 2. Kaupunginhallituksen hanke on vastoin maankäyttö -rakennuslain määräyksiä kestävän kehityksen ja luonnonarvot huomiovasta maankäytöstä (MRL 1, 5, 22, 50, 51 ) Kaupunginhallitus katsoo, että sillä olisi valituksenalaisen periaatepäätöksen perusteella oikeus antaa ilman detaljikaavoitusta 65 vuokrapalstalle, joiden yhteinen pinta-ala on noin 18 ha, rantaviiva noin 6 km, rakennusoikeutta yhteensä noin 10.500 kem2. Nykyinen rakennuskanta lienee noin 3.000 kem2. Rantapaista-alueet rajoittuvat asemakaava-alueisiin. On luultavaa, että suurin osa palstoille rakennettavista uudisrakennuksista rakennetaan ympärivuotista asumista varten. Kaupungille tulee tästä merkittäviä yhdyskuntataloudellisia kustannuksia. Rakennusoikeutta ei voida antaa ilman yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. Suunnittelemattomuus johtaa valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden vastaisen asuntoalueen muodostumiseen. Merkittävä rakennusmassa syntyisi ilman yhdyskuntataloudellista tarkastelua ja ilman riittäviä luontoselvityksiä (MRL 1.1. ). Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan yhteydessä on laadittu 20-sivuinen suppea luontoselvitys Asikkalan kunnan ja Heinolan kaupungin ranta-alueista Ruotsalaisella (FCG Planeko Oy 10.4.2008). Luontoselvityksessä ei ole huomiota valituksen kohteina olevia Korpinmaata ja Vasikkasaarta kuin parissa virkkeessä: "1.5 Eläimistö 2
Alueen vesilinnustoon kuuluvat mm. kuikka, selkälokki ja kalalokki sekä koskelot. Uhanalainen valkoselkätikka on pesinyt alueella. Merkittäviä lintualueita ovat Tokeenlahti, Kalkkisten Särkijärvi ja Rutalahti, erityisesti Matalan pohja, Korpimaan metsät, Vasikkasaaren rantametsä sekä useat luodot, missä selkä ja naurulokki pesivät. Ruotsalaisessa tärkeimmät saalislajit ovat ahven, hauki, muikku, särki ja siika. Järvessä elää myös nahkiainen ja rapu. 2 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Liito-oravasta on seuraavat tiedot: -Heinola, Vasikkasaaren länsiosa. Lajin pesä on tavattu loma -asunnon vintiltä. Havainto on tehty 15.4.2007." Korpinmaa on mainittu silmälläpidettävän harmaapäätikan reviirialueena varten v. 2008 tehty luontoselvitys ei ole riittävä.. Yleiskaavaa 3. Kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa (Kuntalaki 13.1, 14 ) Kaupunginvaltuusto on päättänyt maapoliittisessa ohjelmassa, että kaupunki hankkii kaavoitettavaksi tulevan maan omistukseensa ja myy maata vasta voimassa olevan asemakaavan perusteella käyvästä arvosta. Kaavoitettavaksi hankittu maa on raakamaata, jonka käypä arvo on yleensä alhainen. Valtaosa vuokrapaistoista sijaitsee alueella, jonka kaupunginvaltuusto on ostanut v. 1974 asemakaavoitettavaksi. Kaupunginhallituksella ei ole oikeutta poiketa valtuuston päätöksestä ja luovuttaa maata ilman asemakaavaa. Kaupunginhallituksen selityksessä valtuuston päätöksestä 91/2014 tekemääni valitukseen, lausutaan, "Maapoliittinen ohjelma", johon valittaja viittaa, on ollut voimassa vuosina 2007-2012 ja on silloin ohjannut tonttien luovutusta, ei nyt kyseessä olevien pääosin erillisiksi kiinteistöiksi muodostamattomien paistojen luovutusta. On aivan selvää, että maapoliittisen ohjelman periaatteet ovat voimassa siihen asti, kunnes ohjelma päivitetään tai laaditaan kokonaan uusi maapoliittinen ohjelma. Kaupunginhallituksen käsitys oikeuksistaan on täysin vierasta demokraattiselle päätöksenteolla ja osoittaa suurta taitamattomuutta tai mahdollisesti johtavien poliitikkojen omanvoiton tavoittelua ja vähintäänkin ns. "hyvä veli" korruptiota ja valtuuston arvovallan syrjäyttämistä. Kaupunki toteaa selityksessään 27.10.2014, että valtuusto on. päättänyt vain tonttien luovutuksesta. Kaupunginhallitus on hyvin perillä siitä, mitä termillä " tontti" tarkoitetaan ja pyrkii käyttämään " porsaanreikänä " sitä, että kaikki muut tilat ja määräalat voidaan luovuttaa (4000 ha kaupungin 5000 ha:sta). Kaupunginvaltuusto ei ole luovuttanut päätösvaltaansa kaavoittamattoman alueen kiinteistöjen luovutuksissa. 3
Johtosäännön mukainen oikeus maan luovuttamiseen vuokraamalla tai myymällä koskee vain tätä tuhannen hehtaarin aluetta (tontteja). Delegointipäätöksestä on käytävä ilmi, minkälainen oikeus siirretään alemmalle viranomaiselle. Tulkintatilanteissa delegointipäätöstä on tulkittava ahtaasti. Teknisen toimen päätösvaltataulukko on kirjoitettu: "Kiinteistöjen osto, myynti ja vuokraus" lausutaan kohdassa 1(s.4), että tekninen lautakunta: "1. Päättää asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien kiinteistöjen, alueiden, vuokraoikeuksien, rakennusten ja näihin liittyvien laitteiden ja istutusten ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta ja vaihtamisesta, mikäli käypä hinta, vaihtoarvo tai korvaus on yli 10.000 euroa" Kohdassa 2. (s. 5) annetaan kaupunginhallitukselle oikeus päättää kaiken rakentamattoman kiinteän omaisuuden luovutuksen yleisistä perusteita ja hinnoittelusta. Päätösvaltataulukon 1. kohdan mukaan tulosaluejohtaja saa päättää luovutuksista jos arvo on enintään 10.000 euroa. Kohdassa 3. (jonka kh ohittaa) tekninen lautakunta saa päättää maa- ja vesialueiden (=kiinteistöjen) vuokrauksesta jos vuokra-aika on yli 5 vuotta. Kunnallistekniikan rakentamisesta vastaava virkamies ("isännöitsijä") saa päättää alle 5 vuoden sopimuksista. Mitään rajoituksia tälle johtosääntömääräykselle ei ole annettu. Tähän johtosääntöpykälään kaupunginhallitus ei jostakin syystä vetoa. Vetoaminen olisi tuonut selkeästi esille johtosäännön epämääräisyydet ja tulkintamahdollisuudet. Kohdassa 9. oikeutetaan tulosaluejohtajan päättämään kiinteistöjen ja määräalojen myynnistä jos kh on päättänyt perusteet ja määrännyt hinnat. Johtosäännössä ei ole määritelty mitä kaupunginhallitus saa päättää ja kaupunginhallituksen omassa johtosäännössä asiaa ei sivuta laisinkaan. Ristiriitaisuus johtosäännössä on räikeä. Johtosäännöllä annettujen valtuuksien laajuuksien tulkinnan on oltava suppea. Sekavan johtosäännön toimivaltaisuus on johdettava aikaisemmista johtosäännöistä, joita ei ole kumottu' Kuntaliitto on yleiskirjeissään tuonut selkeästi esille, että ellei päätöksenteon delegoinnista ole selkeää määräystä, päätöksenteko kuuluu valtuustolle. Heinolan epäjohdonmukainen ja sekava johtosääntö ja sen päätösvaltataulukko eivät oikeuta kaupunginhallitusta, teknistä lautakuntaa tai viranhaltijaa kaappaamaan itselleen kaupunginvaltuustolle kuuluvaa päätösvaltaa, ja vielä sellaisessa asiassa, joka on kunnan olemassaololle kaikkein tärkein - kunnan rakentamis- ja maankäyttöasioissa. '. Heinolassa on ollut tapana vain muuttaa sääntöjen joitakin pykäliä ja jättää vanhat säännöt voimaan. Näin on tehty nykyisen johtosäännön kanssa (Kv 11.11.2013 127: Muutokset teknisen toimen johtosääntöön, kv 20.5.2013 69: johtosäännön muuttaminen, Kv 23.4.2012 Teknisen toimen johtosäännön muuttaminen, jne.). 4
Johtosääntötoimikunnassa ja kaupungin johtosääntöjä vuodesta 1994 lähtien valmistelleena virkamiehenä totean, että em. johtosääntömääräys koskee ainoastaan niitä kiinteistöjä, jotka valtuusto on päättänyt asemakaavassa luovuttaa rakentamiseen eli käytännössä vain tontteja2. Muu tulkinta on vallan väärinkäyttöä. Toisin kuin kaupunginvaltuusto väittää, päätöksenteko nimenomaan kuuluu kaupunginvaltuustolle, koska valtuusto ei ole delegoinut päätösvaltaansa alemmille viranomaisille nyt kyseessä olevassa asiassa. Oikaisuvaatimuksessani olen kohdassa 4 ottanut kantaa valmisteluun, jossa katson tulosaluejohtajan toimineen vastoin virkavelvollisuuttaan jättäessään 15 vuotta sitten päätetyn vuokra-ajan päättymisen aiheuttaman asema kaavoitustehtävän suorittamatta määräajassa (asemakaavaprosessin kesto). Tahallinen viivyttely asemakaavoituksen suorittamiseksi ja uusien vuokraehtojen laatimiseksi aiheuttavat kaupungille miljoonaluokan menetyksiä. Tämä asia ei kuulune hallinto-oikeuden toimivaltaan, mutta kaupunginhallituksen tulisi puuttua tulosaluejohtajat toimiin tässä asiassa. Kaupunginhallituksen tulee päätöksenteossa toimia kunnan edun mukaisesti. Näin ei tässä tapauksessa ole tehty. Palstojen pitkäaikainen vuokraus, myymisestä puhumattakaan, edellyttävät asemakaavan laatimista. Heinolassa 19.1.2015 Matti Seppä yhteystiedot Nsivulla Liite: 1. Kaupunginhallituksen päätös 15.12.2014 453 liitteineen. Päätösvaltataulukkoon lisätty 4. sivu/ms 2. Kaupunginhallituksen selitys 27.10.2014 kunnallisvalituksen johdosta (hallinto-oikeuden asia 02389/14/2299) 2 Tontti on kiinteistörekisteriin merkitty sitovan tonttijaon mukainen kiinteistö, KRL 2, KRA 3. 5